SYSMÄN KUNTA TASEKIRJA VUODELTA 2009

Transkriptio

1 SYSMÄN KUNTA TASEKIRJA VUODELTA 2009 Kvalt

2 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2009 SISÄLLYSLUETTELO sivut 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Kunnan sisäisen valvonnan järjestäminen Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 18

3 1.7 Keskeiset liitetiedot Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1 Talousarvion määrärahojen ja tuloarvioiden sekä tavoitteiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1 Kunnan tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 74

4 4.3 Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET 5.1 Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tilinpäätös ALLEKIRJOITUKSET LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA SEKÄ SÄILYTYSAJOISTA LISTAUS VIREILLÄ OLEVISTA HANKKEISTA 1-4

5 1. TOIMINTAKERTOMUS Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kunnanhallitus ja kuntajohtajat (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kunnan toiminnan kehittymisestä koskevista tärkeistä seikoista (KPL 3:1 ). Kunnan toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Kunnanhallituksen on lisäksi toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 69 ). 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Valtuuston kunnan tehtävien hoidolle asettamat tavoitteet toteutuivat hyvin. Talouden tavoitteet toteutuivat jopa odotettua paremmin valtionosuuksien kasvun myötä. Tilikauden tulos on runsaat 0.8 M. Elinkeinotoimen ja kuntamarkkinoinnin palvelujen tuottaminen siirrettiin kesken vuotta Sysmän Kehitys Oy:ltä kunnan omaksi toiminnaksi. Sysmän Kehitys Oy jäi yritystiloja omistavaksi ja vuokraavaksi yhtiöksi. Kunnanhallituksen alaisena työskentelee elinkeinosihteeri ja Sysmän Kehitys Oy:ssä toimitusjohtaja oto. Kunnanhallitus perusti elinkeinotoimen kehittämiseen neuvoaantavaksi toimielimeksi elinkeinotyöryhmän. Elinkeinotoimen palvelut järjestetään verkostoyhteistyönä eri elinkeinotoimijoiden, hankkeiden ja rahoittajien kanssa. Toimintamallia kehitetään vastaamaan paikallista palvelun tarvetta ja toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Vuoden alusta lomituspalvelujen Sysmän paikallisyksikkö laajeni kattamaan yhteensä yhden kaupungin ja 12 kunnan alueen. Lomituspäivien toteutuma oli vajaat Lomituspalveluja käytti 754 maatalousyrittäjää ja vakituisia kuukausipalkkaisia maatalouslomittajia toimi vuoden päättyessä paikallisyksikön alueella 132. Määräaikaista henkilöstöä oli vuoden aikana vielä huomattavasti enemmän. Perusturvatoimen palveluissa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän Peruspalvelukeskus Aavan toiminta ylitti Sysmän osalta runsaalla sadalla tuhannella eurolla lisätalousarvion. Palvelut hoidettiin palvelusopimuksen mukaisesti. Erikoissairaanhoidon määrärahatarve oli ennakoidun mukainen. Sosiaali- ja terveysyhtymän toiminnan ja talouden odotetaan vähitellen vakiintuvan kohtuulliselle kustannusten nousulle aiemmista vuosista poiketen. 1

6 Investoinneissa Sysmän leirintäalueen I vaiheessa uudistettiin alueen kunnallistekniikka maakuntaliiton myöntämällä 50%:n tukirahoituksella. Leirintäalueen II vaihe valmistuu kesään 2010 mennessä. Tekojääratainvestointi valmistui alkuvuodesta. Investointi on osoittautunut tarpeelliseksi talviliikunnan mahdollisuuksien laajentamiseksi ja varmistamiseksi. Rankoon vesihuollon II vaihe saatiin päätökseen. Kiinteän polttoaineen lämpölaitoksen suunnittelu johti ulkoistamisvaihtoehtoon ja hankkeen toteutuminen siirtyi seuraavalle vuodelle. Heinolan seudun rakennemuutosohjelmassa Heinolan seutu nousuun varaudutaan vahvistamaan alueen luontaisia kehittymismahdollisuuksia. Uusille investoinneille ja korvaaville uusille työpaikoille kohdennetaan lisärahoitusta Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) kautta. Sysmän kunta on esittänyt strategiansa mukaisesti vapaa-ajan kunnan kehittämis- ja investointihankkeita ohjelmaan. Tulevaisuuden hoivapalvelujen tuottamisen uudet mahdollisuudet on myös huomioitu kehittämishankkeistuksessa. YksiSysmä -ohjelma nousi Sysmän Kehitys Oy:n tilaaman markkinointiselvitystyön pohjalta toimenpideohjelmaksi tavoitteena vahvistaa Sysmän kunnan itsenäisyystavoitetta ja alueen elinvoimaa. Sysmästä, sen kehityksestä, elämästä ja ihmisistä luodaan kiinnostava kokonaismielikuva, joka tunnetaan kaikkialla Suomessa. Toimenpideohjelma tukee kunnan tavoitteita mm. tehostamalla julkaisu- ja tiedotustoimintaa. YksiSysmä-ohjelman aiesopimuksen on allekirjoittanut 50 eri yhteisö- ja järjestötoimijaa. Tavoitteena on saada toimenpideohjelmalle ulkopuolinen hankerahoitus. Tulevaisuuden yhteistyömahdollisuuksia palvelutuotannossa haetaan mm. Sysmän, Asikkalan ja Padasjoen yhteisellä selvityshankkeella. Vesi- ja jätevesihuollon yhteistyöratkaisuja tullaan tarkastelemaan useiden lähikuntien kanssa. Mahdollinen UusiKunnan muodostuminen Lahden seudulla on nostanut esille keskustelun perusturvan palvelurakenteiden tarkastelusta. Marketta Kitkiöjoki kunnanjohtaja 2

7 KunnanKunnan Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset KUNNAN ORGANISAATIOKAAVIO KESKUSVAALILAUTAKUNTA KUNNANVALTUUSTO TARKASTUSLAUTAKUNTA SYSMÄ NEUVOTTELUKUNTA TILINTARKASTAJA KUNNANHALLITUS HENKILÖSTÖJAOSTO SYSMÄN KEHITYS OY teollisuustilat KUNNANJOHTAJA SYSMÄN VUOKRATALO OY HALLINTOPALVELUKESKUS PERUSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA (KULTTUURITOIMIKUNTA) TEKNINEN LAUTAKUNTA (LUPAJAOSTO) (TIEJAOSTO) HALLINTOPALVELUKESKUS SIVISTYSTOIMEN PALVELUKESKUS TEKNINEN PALVELUKESKUS PALVELUKESKUKSEN PÄÄLLIKKÖ PALVELUKESKUKSEN PÄÄLLIKKÖ PALVELUKESKUKSEN PÄÄLLIKKÖ Hallinnon ja talouden vastuualue Maaseutuasioiden vastuualue Lomituspalveluiden vastuualue Palveluista vastaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja Koulutuksen vastuualue Vapaa-ajan ja kulttuurin vastuu- Päivähoidon vastuualue Teknisen toimen vastuualue Ympäristötoimen vastuualue yleishallinto maataloustoimi terveydenhuollon kun- koulutoimi alue päivähoito rakennuttami- rakennus- suunnittelu ja haja-asutusalueiden kehittä- koulutus nuoriso kiinteistöt ympäristöntayhtymä ammatillinen liikunta nen valvonta lomituspalvelut talous henkilöstöasiat minen (kylätoiminta, aikuiskoulu- kirjasto- ja kaavoitus suojelu asuntoasiat joukkoliitus kulttuuriasiat kunnallis- vesiasiat elinkeino- ja kenneasiat) tekniikka yritysneuvonta pelastustoimi matkailun kehittäminen projektit, EUhankkeet tieasiat vastuualueet jakautuvat tulosalueisiin ja tulosyksiköihin palvelutoiminnan tehokkuuteen, joustavuuteen ja nopeuteen liittyen päätösvaltaa on delegoitu viranhaltijoille, periaatelinjoista ja toiminnan raameista päättävät luottamushenkilöorganisaatiot LAUTAKUNNAT Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta (lupajaosto 3) (tiejaosto 3) Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta JÄSENMÄÄRÄ

8 Kunnanvaltuuston kokoonpano v Nimi arvo/ammatti puolue Asikainen Pekka pj. rehtori Kesk Nurminen Jukka I vpj. terveydenhoitaja SDP Stålhammar Jaakko II vpj. yrittäjä, autoilija Kok Aartolahti Jouko linja-autonkuljettaja SDP Ahvenainen Katri kassamyyjä SDP Aromaa Timo perushoitaja SDP Haarasilta Samuli autoilija, maanvilj. Kesk Järvinen Mika toimitusjohtaja Kok Koskenniemi Hannu lämpökesk. hoitaja Kok Koskinen Veli-Pekka perushoitaja SDP Kuusimo-Rinne Miina maanviljelijä Kesk Kuusipohja Heikki eläkeläinen SDP Lahtinen Veikko metsätalousyrittäjä, eläkeläinen Kesk Lehtinen Sari agrologi (AMK) Kesk Lehtosalo Eevakaisa luokanopettaja Kesk Mannila Jaakko maanviljelijä Kesk Niittymäki Kari maanviljelijä Kesk Pylkkänen Heli fysioterapeuttiyrittäjä Kok Ruppa Ville yrittäjä Kok Sarmala Heli maaseutuyrittäjä Kok Sinisalo Maija MMK, kasvintuot.neuvoja Kesk Stenroth Jari yrittäjä Vas Stjernvall Juhani metsätalousinsinööri (AMK), Kok alueneuvoja Streng Virpi maanviljelijä Kok Uurainen Leo kirvesmies SDP Vettenranta Teppo agrologi (AMK), maatalousmyyjä Kesk Virolainen Erkki emeritus professori Kok Kunnanvaltuuston poliittiset voimasuhteet: KESK 10 KOK 9 SDP 7 VAS 1 Yht. 27 Uusi kunnanvaltuusto aloitti vuoden 2009 alusta. Valtuutetuista 12 on ensikertalaisia. Myös poliittisissa voimasuhteissa tapahtui muutoksia. Maaseutulautakunta lakkautettiin ja tehtävät siirtyivät kunnanhallituksen alaisuuteen. Tiejaosto siirtyi teknisen lautakunnan alaiseksi toiminnaksi. Kunnanhallitus irtisanoi Sysmän Kehitys Oy:n kanssa tekemänsä elinkeinoelämän kehittämisen palvelusopimuksen. Kunnan elinkeinotoiminnan ja kuntamarkkinoinnin toiminnot määriteltiin uudelleen. 4

9 Palvelukeskusten päälliköt Hallintopalvelukeskus Tekninen palvelukeskus Sivistyspalvelukeskus hallintojohtaja Tuula Saarinen tekninen johtaja Harri Hoffren sivistystoimenjohtaja Raija Hörkkö Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Maailmanlaajuinen talouskriisi on muuttanut talouspolitiikkaa kaikkialla. Kuntien talous on yhä suuremmissa vaikeuksissa myös kaikkialla Suomessa. Uusimman Aluebarometri-tutkimuksen mukaan kuntapäättäjät pitävät oloja kuitenkin valoisampina kuin 1990-luvun alun laman aikana. Verotulojen kehitys, investointihalukkuus ja asuntorakentaminen ovat nyt paremmalla mallilla. Työttömyys ja velanotto sen sijaan ovat edellistä lamaa isompia ongelmia. Suomen vienti supistui vuodessa 2008 toiselta neljännekseltä 2009 toiselle neljännekselle noin 30 prosenttia. Myös BKT:n supistuminen oli Suomessa viime vuonna suurempaa kuin OECD-maissa keskimäärin. Valtiovarainministeriön joulukuussa 2009 julkistaman ennusteen mukaan kokonaistuotanto supistui viime vuonna 7,6 prosenttia. Vaihtotase BKT:sta oli 0,8 %. Bruttokansantuotteen muutos oli -7,6. Veroaste vuonna 2009 oli valtiovarainministeriön suhdannekatsauksen mukaan 42,7 prosenttia BKT:sta. Valtion velkamäärä oli vuoden 2009 lopussa noin 64,3 mrd. euroa (37,2 % BKT:sta). Palkkatulot alenivat prosentin, mutta sosiaalietuudet kasvoivat ja verotus keveni. Palkkatuloja alensi työttömyyden kasvu, sillä ansiotaso kohosi noin 4 prosenttia. Sosiaalietuudet kasvoivat 6,6 prosenttia, erityisesti saadut eläkkeet kasvoivat. Kotitalouksien omaisuus- ja yrittäjätulot vähenivät 3,4 prosenttia. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi lamasta huolimatta edelleen viime vuonna, nimellisesti 1,9 prosenttia ja reaalisesti yhden prosentin. Kotitaloudet vähensivät kulutusmenojaan tulojen kasvusta huolimatta 1,2 prosenttia. Kulutusmenot olivat pienemmät kuin käytettävissä oleva tulo, joten säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon muuttui positiiviseksi ja oli 2,5 prosenttia. Siitä huolimatta myös kotitalouksien velkaantumisaste kohosi edelleen. Viimeisten neljän vuoden ajan kohonnut työllisyysaste kääntyi laskuun vuonna Työllisyysaste laski 2,3 prosenttiyksikköä edellisvuodesta ja oli 68,3 prosenttia vuonna Kun edellisenä vuonna 2008 työllisten määrä oli vielä kasvanut, tapahtui vuonna 2009 tässä suhteessa selkeä käänne huonompaan. Työttömyysaste kääntyi nousuun vuonna Työttömyysaste oli viime vuonna 8,2 prosenttia. Heinolan seutukunnassa työttömien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 41 %. Sysmässä työttömyysaste oli vuoden lopussa 12,3 % (v ,5 %), Hartolassa vastaava luku oli 13,0 % ja Heinolassa 17,2 %. Sysmässä keskimääräinen työttömyysaste vuositasolla oli 12,1 %. (Työttömänä keskimäärin 218 henkeä/vuositaso.) 5

10 Vuonna 2009 avoimia työpaikkoja koko maassa oli keskimäärin 35 prosenttia vähemmän kuin vuonna Myös Itä-Hämeen alueella avoimien työpaikkojen määrä laski vuonna Sysmässä avoimien työpaikkojen määrä nousi vuositasolla 9:llä. Sysmässä työttömien työnhakijoiden määrä nousi 19,8 % vuoden 2008 määristä. Nuorten työttömien osuus työttömistä työnhakijoista oli 8,26 % ja pitkäaikaistyöttömien osuus oli 19,7 %. Itä-Hämeen alueella asukasluku laski kaikissa kunnissa. Sysmän asukasluku oli , asukasluku laski 118 hengellä (kuolleiden enemmyys 69 ja muuttotappio 49 henkeä) Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Vuonna 2009 tehtiin seuraavia toiminnallisia muutoksia: Edunvalvonta ja kuluttajaneuvonta siirtyivät valtion tehtäviksi. Lomitusyksikkö laajeni edelleen eteläiselle alueelle, josta liitettiin Sysmän lomitusyksikköön Asikkalan lomitusyksikkö sekä osa Kärkölän lomitusyksiköstä eli noin 60 työntekijää. Maaseutulautakunta lopetettiin ja muut toiminnot siirrettiin kunnanhallituksen alaiseksi ja tiejaosto teknisen toimen alaiseksi. Kunnan tytäryhtiön Sysmän Kehitys Oy:n strategiset ja organisatoriset muutokset toteutettiin samalla kuin kunnan teknisen toimen töiden järjestelyt. Aikaisemmin Sysmän Kehitys Oy:ltä ostetut elinkeino- ja markkinointipalvelut siirrettiin takaisin kunnan toiminnaksi. Perustettiin uudelleen elinkeinosihteerin virka, johon siirtyi samoja tehtäviä Sysmän Kehitys Oy:n palveluksessa tehnyt henkilö. Suuri investointihanke, kiinteän polttoaineen lämpökeskuksen suunnittelu, käynnistettiin syksyllä 2008 tarkoituksena saada päätös valmiiksi jo vuoden vaihteessa, mutta laskelmien täsmentäminen viivästytti hanketta ja päätökset tehtiin vasta vuoden 2009 puolella. Määrärahoissa oli varauduttu oman lämpökeskuksen rakentamiseen, mutta päätökseksi tuli, että sen rakentaa ulkopuolinen taho, joten määrärahat niiltä osin jäivät käyttämättä. Investointimäärärahan alentamista ja vastaavaa lainannostoarvion vähentämistä ei ole viety valtuustoon muutoksena. Osa investointivarauksesta siirrettiin muuhun käyttöön. Kunnallisveroja tilityksistä kertyi vuonna ,93 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Maan talouden ja työllisyyden notkahduksen pelättiin enemmänkin vaikuttavan kunnallisverokertymään jo vuodelle 2009, mutta tilitykset olivat budjetin mukaiset. Kertymä oli n vähemmän kuin vuodelle 2009 oli budjetoitu. Yhteisöveroissa sen sijaan oli merkittävä vähennys edelliseen vuoteen eli - 31,02 %, vaikka valtio korotti kuntajako-osuutta kymmenellä prosenttiyksiköllä. Budjettiin merkityn arvion alitus oli n Kiinteistöveroja kertyi n yli budjetoidun. Sysmän kunnalla ei ole meneillään merkittävää tutkimustoimintaa. Alkuvalmisteluja vuoden 2010 aikana haettaville eu-rahoitteisille hankkeille on tehty. Eurahoitteisilla hankkeilla pyritään kehittämään mm. kunnan taajama- ja satamatoimintoja. Leirintäalueen II-vaiheen (huoltorakennukset) hankkeelle on jo saatu TE-keskuksen myönteinen päätös ja se käynnistyi jo v puolella. 6

11 Lomituspalvelujen kehittämishankkeelle, jonka on määrä käynnistyä v puolella, on Ely-keskuksen alustava myönteinen kanta. Muut hankkeet ovat vasta hakuvaiheessa Kunnan henkilöstö Henkilöstön lukumäärä oli 301, joista vakinaisia oli 237. Henkilöstön lukumäärä kuvaa yhden päivän tilannetta eli voimassa olleita palvelussuhteita. Luku käsittää sekä kokoaikaisen että osa-aikaisen henkilöstön, mutta ei työllistettyjä. Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma tilikaudelta on ,62 ja edelliseltä tilikaudelta ,24. Kela-maksun aleneminen 1.4. alkaen vaikutti kustannuksiin n Kunta laatii vuosittain erillisen henkilöstöraportin Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Vakuutusyhtiön kanssa on vuodelle 2008 tehty Sysmän kunnan riskienhallinnan laatuarvio. Riskienhallinnan vastuut jakautuvat toimialoittain toimenkuvien kautta. Kunnassa on tehty myös turvallisuussuunnitelma, valmiussuunnitelma ja riskianalyysi. Lomatoimistossa on tehty oma riskienkartoitus ja työpaikkaturvallisuuskartoitus on tarkoitus toteuttaa vuonna 2010, mikäli työhön saadaan hankerahaa. Sysmän kunnalla ei tällä hetkellä ole merkittäviä rahoitus- ja vahinkoriskejä. Vakuutukset ovat kunnossa ja lainat eivät ole korkoherkkiä ja ovat alle valtakunnan keskiarvon. Vakuutukset on tarkoitus kilpailuttaa vuoden 2010 aikana. Toiminnallisena riskinä on sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen nousu. Kunnan väestön ikääntyminen asettaa paineita tälle palvelutuotannolle. Työikäisen väestön suhteellinen väheneminen kokonaistaloudellisen tilanteen kanssa vähentävät kunnan verotuloja. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaiskustannukset pysyivät vuonna 2009 edellisen vuoden tasolla, joten toivoa on, että kustannusten nousu ei jatku, vaan yhtymä on saanut toimintansa vakiintumaan. Menossa olevat kuntaliitosneuvottelut ovat luoneet epävarmuutta, miten mahdollisten kuntaliitosten jälkeen Sysmän kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään, mikäli olemassa oleva yhtymä joudutaan purkamaan. Sysmän kunnan kaatopaikka on suljettu ja peittämistyöt saatiin päätökseen vuoden 2009 aikana. Jälkihoitokustannuksien kattamiseksi on tehty pakollinen varaus. Muita ajankohtaisia ympäristötekijöitä ja niihin liittyviä mahdollisia riskejä ei ole. Jätevedenpuhdistamon lupa on voimassa v asti ja nykyisillä Ympäristökeskuksen säädöksillä ei ole painetta uudistuksiin. Lupaa tullaan varmaan jatkamaan. Tarkoitus on kuitenkin tehdä jätevesipuhdistamo- ja verkostoselvitys yli kuntarajojen. 7

12 1.2 Kunnan sisäisen valvonnan järjestäminen Kunnanhallitus on kokouksessaan antanut koko kuntaa koskevan Sysmän kunnan sisäisen valvonnan yleisohjeen ja valtuusto on kokouksessaan hyväksynyt Hyvä hallinto- ja johtamistapa Sysmä-konsernissa - ohjeen. Samoin on valtuusto hyväksynyt eri lautakunnille johtosäännöt, joissa määrätään lautakuntien ja toimivien viranhaltiojoiden toiminnasta, toimivallan jaosta ja tehtävistä. Hallintokuntien päälliköt ja yksiköiden esimiehet vastaavat omalta osaltaan säännösten noudattamisesta. Talouden ja suunnittelun seurantajärjestelmien perusteena on valtuuston hyväksymä talousarvio ja -suunnitelma sekä toteutumisen seuranta toimintakertomuksessa ja talousarviovertailussa. Toimielimet vastaavat oman taloutensa toteutumisesta ja raportoivat talousjohdolle ja sen kautta kunnanhallitukselle mahdollisista muutoksista. Kirjanpito- ja reskontrat sekä palkanlaskenta hoidetaan Aditron atkjärjestelmillä. Päivittäiset työt varmistetaan automaattisesti yöaikaan ristiin toisille palvelimille. Kuukausittaiset ja vuosittaiset varmistus cd:t säilytetään eri rakennuksessa. Kunnan maksuliikenne hoidetaan sähköisesti Analysten ohjelmistolla taloushallinnon ohjelmista. Pienessä kunnassa pienellä henkilömäärällä on valitettavasti mahdotonta tehdä työnjakoa niin aukottomaksi, että sama työntekijä ei pystyisi hallitsemaan sekä asiakkaiden tilitietoja että maksatusta. Työn hoitaminen on sujuvaa, mutta on olemassa henkilöriski. Kirjaston käteiskassalla on kassakone, johon tuotteet on kooditettu. Tilitys kunnan pankkitilille ja selvitys kassasta tehdään kuukausittain, tapahtumista jää tarkistusnauha. Kunnanviraston neuvonnassa on kassalaatikko, jota säilytetään kassaholvissa. Neuvonnassa on myös maksupääte.kassaan panoista kirjoitetaan numeroitu kuitti. Tilitys kunnan pankkitilille ja selvitys taloustoimistoon pankkikortti- ja käteismaksuista tehdään heti, kun kassaan kertyy enempi rahaa. Teatteritalolla on elokuvatoiminnalla kassalaatikko. Kirjanpitäjätalouspäällikkö hoitaa kassantarkastukset. Omaisuuden vakuutuksien ajantasallapidon hoitaa tekninen toimi. Jokainen hallintokunta huolehtii omasta irtaimistostaan. Atk-laitteista ja järjestelmistä on koko kuntaa koskeva ajantasainen yhtenäinen luettelo sähköisessä muodossa palvelimella. Jokainen hallintokunta vastaa omasta sopimustoiminnastaan. 8

13 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Varausten lisäys Tilikauden ylijäämä/alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 32,35 24,36 Vuosikate/Poistot, % 358,59 255,83 Vuosikate, euroa/asukas 259,32 163,09 Asukasmäärä

14 Tuloslaskelman tunnusluvut (ulkoiset luvut) Toimintatuottojen %-osuus toimintakuluista (100 x toimintatuotot/toimintakulut) 100 x ,78 = 32,35 % ,25 Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Tunnusluku kuvaa maksurahoituksen osuutta toimintamenoista. Arvoon vaikuttavat mm. kunnan koko, toimintojen yhtiöittäminen sekä oppilaitosten ylläpitäminen. Kuntien vertailu on hankalaa, vertailua hankaloittaa muutoksen toimintojen organisoinnissa ja niitä on vaikea oikaista. Vuosikate % poistoista 100 x ,63 = 358,59 % ,64 Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainanlyhennyksiin. Tunnusluku mittaa tulorahoituksen riittävyyttä. Kun tunnusluvun arvo on yli 100, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Tulkinta on pätevä, jos poistot vastaavat korvausinvestointien tasoa. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Näin mikäli poistot vastaavat keskimääräistä investointitasoa. Jos vuosikate on alijäämäinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Vuosikate, /asukas ,63 = 259, Tunnusluku on yleisesti käytetty tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa ja kuntien vertailussa. Ei voi asettaa yleistä tavoitearvoa, vertailuun vaikuttaa veroprosentit ja toimintojen organisointitapa, esim. jos paljon liiketoimintaa (ei yhtiöitetty) oltava enemmän investointeja, silloin tunnusluvun olisi oltava suurempi. 10

15 1.3.2 Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennykset 19 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset 900 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 80,83 86,33 Pääomamenojen tulorahoitus, % 64,75 59,53 Lainanhoitokate 2,67 1,68 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Rahoituslaskelman tunnusluvut Investoinnit Investointien tulorahoitus % (100 x vuosikate)/(investointimenot-rahoitusosuudet) 100 x ,63 = 80,83 % , ,58 Tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta (investointimenot-rahoitusosuudet) on katettu tuottojen ja kulujen erotuksena kertyvällä tulorahoituksella. 11

16 Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Vertailtavuutta vaikeuttavat mm. toimintojen uudelleenjärjestely (esim. yhtiöittäminen) ja investointien vuotuinen vaihtelu (poikkeukselliset investoinnit). Pääomamenojen tulorahoitus % (100 x vuosikate)/(investointien omahankintameno+antolainojen nettolisäys+lainan lyhennykset) 100 x ,63 = 64,75 % ( , , ,26 ) Tunnusluku kertoo vuosikatteen eli tulorahoituksen osuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Loppu on katettava uusilla lainoilla tai esimerkiksi kassavaroilla. Vertailtavuutta vaikeuttavat samat tekijät kuin investointien tulorahoituksen kohdalla. Yhtiöittäminen näkyy ehkä vielä voimakkaammin esim. antolainojen takia. Toiminnan organisoinnin vaikutuksen voi eliminoida esim. vähentämällä yhtiöittämisen yhteydessä merkittyjen osakkeiden hankintamenot ja yhtiölle annetut lainat. Lainanhoito Lainanhoitokate = (vuosikate+korkokulut)/(korkokulut+lainanlyhennykset) ( , ,79 ) = 2,67 ( , ,26 ) Tunnusluku kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman hoitamiseen eli lyhennysten ja korkojen maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Jos se on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, myymään kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Maksuvalmius Kassavarat = Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset Tätä voi vääristää konsernitilin käyttöönotto. Kassasta maksut tilikaudelta , , ,16 Tuloslaskelmasta: Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön ,25 Korkokulut ,79 Muut rahoituskulut ,77 Rahoituslaskelmasta: Investoinnit ,41 Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys(lyhennykset) , ,48 12

17 Kassan riittävyys 365 x (kassavarat/kassasta maksut tilikaudella) 365 x ( ,16 / ,48 ) = 38,4 vrk Tunnusluku kertoo, monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. Ongelmana on rahavarojen suuruuden sattumanvaraisuus tilinpäätöshetkellä, esim. lainojen nosto tai suuri lyhennys. 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskener. hank III Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet C VAIHTUVAT VASTAAVAT II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset III Rahoitusomaisuusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

18 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma IV Edell. tilikausien yli-/alijäämä V Tilikauden yli-/alijäämä B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VA RAUKSET 1. Vapaaehtoiset varaukset C PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen Lainat rah.- ja vak.laitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Liittymismaksut ja muut velat II Lyhytaikainen Lainat rah.- ja vak.laitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT: Omavaraisuusaste, % 71,37 71,94 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 20,98 21,63 Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainakanta , Lainakanta , /asukas Lainasaamiset, Asukasmäärä

19 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste % = 100 x (Oma pääoma+poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/ (Koko pääoma - Saadut ennakot) 100 x ( , ,64 ) = 71,37 % ( , ,01 ) Omavaraisuusasteella mitataan kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Konsernirakenteiden erilaisuus tekee vaikeaksi kuntien vertailukelpoisuuden. (Esim. velkojen siirtyminen konsernille parantaa prosenttia.) Käyttötulot = Toimintatuotot+Verotulot+Käyttötalouden valtionosuudet Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 x (Vieras pääoma-saadut ennakot)/käyttötulot 100 x ( , ,01 ) = 20,98 % ,89 Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo, kuinka suuri osuus kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Lainakanta = Vieras pääoma-(saadut ennakot+ostovelat+siirtovelat+muut velat) Vieras po ,14 -Saadut ennakot 4 003,01 -Ostovelat ,29 -Muut velat ,37 -Siirtovelat ,55 Lainat euroa/asukas Lainakanta ,92 / = 696,76 Kuvaa kunnan korollisen vieraan pääoman kokonaismäärää. Antolainat/Sysmän Kehitys Oy ,00 =Kunnan nettolainat ,92 / = 498,52 Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Muut lainasaamiset ,67 Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. Kuvaa kunnan korollisen vieraan pääoman kokonaismäärää. 15

20 1.5 Kokonaistulot ja -menot KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT TULOT MENOT Varsinainen toiminta 1000 Varsinainen toiminta 1000 Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot Valmistus omaan käyttöön 0 Valtionosuudet Korkotuotot 122 Korkokulut 92 Muut rahoitustuotot 19 Muut rahoituskulut 15 Satunnaiset tuotot 0 Satunnaiset kulut 0 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyöd.luov.voitot -142 Pakollisten varausten muutos(lis+,väh-) 22 Investoinnit - Pysyvien vastaavien hyöd.luov.tappiot -58 Rahoitusosuudet investointimenoihin 156 Investoinnit Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot 257 Investointimenot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 19 Antolainasaamisten lisäykset 0,00 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 900 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 369 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 Oman pääoman lisäykset 0 Oman pääoman vähennykset 0 Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä Täsmäytys: Kokonaistulot Kokonaismenot = = 431 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahavarojen muutos = (-1371) (-940) = Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Yhdistetty konsernitilinpäätökseen Tytäryhtiöt Osakkuusyhtiöt Sysmän Kehitys Oy (100 %) Kiinteistö Oy Sysmän Vuokratalo (100 %) Asunto Oy Ulpukanlehti (56,4 %) Kiinteistö Oy Sysmän Työsuhdetalo (69,05 %) Kiinteistö Oy Sysisara (50,9 %) Olavin toimintakeskus yhtymä (70,0 %) Kiinteistö Oy Siniheinä (40,1 %) 16

21 Kuntayhtymät Kunnan osuus (%) peruspääomasta Konsernin toiminnan ohjaus Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenh. ky 2,68 Päijät-Hämeen liitto 2,50 Päijät-Hämeen koulutuskonserni 1,51 Tuustaipaleen kuntoutumiskeskus ky 0,57 Eteva Ky 0,52 (fuusioitunut Uudenmaan erityispalvelut ky ja Pääjärven ky) Kunnanvaltuusto on hyväksynyt v Sysmän kunnan konserniohjeen, joka on myös hyväksytty tytäryhtiöiden hallituksessa. Sysmä-konsernia ohjaa ja koordinoi kunnanhallitus ja kunnanjohtaja vastaa operatiivisesta johtamisesta ja seurannasta. Tytäryhteisöt raportoivat toiminnastaan ja taloudestaan kunnanhallitukselle neljännesvuosittain sekä antavat tarvittaessa erillisiä selvityksiä kunnanjohtajalle. Valtuuston tulee asettaa tytäryhtiöille toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä seurata niiden toteutumista. Sysmän Kehitys Oy Tilikauden aikana selkeytettiin Sysmän Kehitys Oy:n rooli teollisuuskiinteistöjä hallinnoivaksi yhtiöksi. Kuntamarkkinointi sekä elinkeinojen edistämistoiminta ja siihen liittyvä hanketoiminta siirrettiin kehitysyhtiöltä kunnan elinkeinotoimen tehtäväksi. Yksi teollisuushalli myytiin. Yksi vuokrattava tila on purkukunnossa ja poistettu vuokrauksesta. Eräs merkittävä työllistäjä ajautui konkurssiin, mutta halli on saatu vuoden 2010 puolella välittömästi uudelleen vuokratuksi ja lähes kaikki yrityksen työntekijät ovat työllistyneet. TOIMINNALLINEN TAVOITE TAVOITETASO TOTEUTUMA Teollisuustilojen vuokrausaste (%) 100 % käyttöaste omien hallien vuokrausaste 100 % Kiinteistö Oy Sysmän Vuokratalo ASUNTOJEN KÄYTTÖASTE Tavoite 95 %. Tilanne vuoden lopussa oli 93,5 %. Kunnan väkiluvun aleneminen aiheuttaa kaikille taloyhtiöille käyttöasteen laskua. Valtakunnallinen tyhjien asuntojen keskiarvo on kuitenkin 10 %, joten olemme sitä paremmassa tasossa. 17

22 ASIALLINEN MAKSUVALMIUS Tavoitteena asiallinen maksuvalmius. Kunnan väkiluvun aleneminen aiheuttaa kaikille taloyhtiöille kesken vuotta ongelmakuukausia, jolloin vuokratuloja ei saada yhtä hyvin kuin hyvinä kuukausina. Valtion lainapiikit aiheuttavat muutaman kerran vuodessa ongelmatilanteen, kuten muissakin taloyhtiöissä. Keskimäärin ottaen maksuvalmius oli tavoitteiden mukainen. Valtiokonttori hyväksyi yhtiön hakemuksesta 5 lainan lyhennysten puolittamisen pidentämällä laina-aikaa 7 vuotta. Samalla niistä 3 lainaan saatiin koron alennus. ASUNTOJEN TARKASTUS JA KUNNOSSAPITO Tavoitteena asuntojen tarkastus asukkaiden vaihtuessa sekä virheiden ja puutteiden korjaaminen ajoissa. Toimittiin tavoitteiden mukaisesti. Kahteen rivitaloon rakennettiin jätekatokset. Asunnoissa tehtiin kunnostuksia Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Kunnan 100 %:n tytäryhtiön Sysmän Kehitys Oy:n toimintamalli muutettiin kesken vuoden 2009 ja se on jatkossa vain teollisuuskiinteistöjen vuokrausta hallinnoiva yhtiö. Henkilökunnaksi jäi vain otona toimiva toimitusjohtaja, joka sekin vaihtui v kunnan teknisen toimen töiden järjestelyjen yhteydessä. Yhtiön taloushallinto siirrettiin tilitoimiston tehtäväksi Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Sysmä-konsernia ohjaa ja koordinoi kunnanhallitus ja kunnanjohtaja vastaa operatiivisesta johtamisesta ja seurannasta. Kunnan 100 %:n tyttären Sysmän Kehitys Oy:n tehtäväjärjestelyt ja luottamuksen lisääntyminen kunnanhallituksen ja yhtiön hallituksen välillä on parantanut tiedonkulkua ja yhteistyötä. Myös toisen kunnan 100 %:n tytäryhtiön Sysmän Vuokratalo Oy:n tiedonkulku kunnanjohtajalle on vastuutetun teknisen toimen viranhaltijan kautta toiminut. Muidenkin konserniin kuuluvien yhteisöjen kunnan kokousedustajille on annettu tarpeen mukaan neuvoja kunnan omistajapoliittisesta tahdosta Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 1-3 Toimintakate Verotulot

23 Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset Satunnaiset erät -193 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä (alijäämä) KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 51,92 48,5 Vuosikate/Poistot, % 140,83 121,6 Vuosikate, euroa/asukas 415,17 339,8 Asukasmäärä Tuloslaskelman tunnusluvut (ulkoiset luvut) Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100*Toimintatuotot/ (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) 100 x ,14 = 51,92 % ,40 Vuosikate prosenttia poistoista = 100*Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Vuosikate euroa/asukas 100 x ,07 = 140,83 % , ,07 = 415, KONSERNIRAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät -193 Tulorahoituksen korjauserät

24 Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennykset 19 Antoliansaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 948 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos -3 1 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien -4 9 muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutokset Korottomien velkojen muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 98,88 156,5 Pääomamenojen tulorahoitus, % 49,83 75,2 Lainanhoitokate 1,00 1,3 Kassan riittävyys

25 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investoinnit Investointien tulorahoitus % = 100 x Vuosikate/Investointien omahankintameno (Investointien omahankintameno=investointihankinnat-rahoitusosuudet) 100 x ,07 = 98,88 % , ,42 Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 x Vuosikate/Investointien omahankintameno+antolainojen nettolisäys+lainan lyhennykset) 100 x ,07 = 49,83 % ( , , ,59 ) Lainanhoito Lainanhoitokate = (Vuosikate+Korkokulut)/(Korkokulut+Lainanlyhennykset) ( , ,13 ) = 1,00 ( , ,59 ) Maksuvalmius Rahavarat = Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset Kassasta maksut tilikaudelta , , ,11 Tuloslaskelmasta: Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön ,40 Korkokulut ,13 Muut rahoituskulut ,78 Rahoituslaskelmasta: Investoinnit ,39 Antolainojen lisäys 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys(lyhennykset) , ,29 Kassan riittävyys = 365 x (Rahavarat /Kassasta maksut tilikaudella) 365 x ( ,11 / ,29 ) = 37,7 vrk 21

26 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet 2 2 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä (alijämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) VÄHEMMISTÖOSUUDET

27 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma VASTATTAVAA YHTEENSÄ KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 41,36 39,4 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 30,15 34,4 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Kertynyt ylijäämä (alijämä), /asukas Konsernin lainat, /asukas Konsernin lainakanta , Konsernin lainasaamiset , Kunnan asukasmäärä Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste % = 100 x (Oma pääoma+poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/ (Koko pääoma - Saadut ennakot) 100 x ( , ,82 ) = 41,38 % ( , ,37 ) Käyttötulot = Toimintatuotot+Verotulot+Käyttötalouden valtionosuudet Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 x (Vieras pääoma-saadut ennakot)/käyttötulot 100 x ( , ,37 ) = 30,15 % ,00 23

28 Lainakanta = Vieras pääoma-(saadut ennakot+ostovelat+siirtovelat+muut velat) Vieras po ,61 -Saadut ennakot ,37 -Ostovelat ,12 -Muut velat ,81 -Siirtovelat ,24 Lainat euroa/asukas Lainakanta ,07 / 4391 = 1747,43 Kuvaa kunnan korollisen vieraan pääoman kokonaismäärää. Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Muut lainasaamiset 336,38 24

29 1.7 Keskeiset liitetiedot Liitetiedoista ei ole tehty tiivistelmää. Liitetiedot löytyvät eriteltyinä kohdasta Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Kuntalain 69 :n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tilikauden tuloksen käsittely Tilikauden tulos ennen varaus- ja rahastosiirtoja on ,99. Kunta on pitkällä aikavälillä tukenut 100 %:n tytäryhtiönsä Sysmän Kehitys Oy:n toimintaa ja lainanhoitoa pääomalainoituksella, joka ei ole vaikuttanut kunnan tulokseen. Tilikauden tuloksen sen näin mahdollistaessa, kunnan tulee varautua pitemmällä aikavälillä tyttären ja kunnan välisiin ratkaisuihin, jotka voivat vaikuttaa kunnan tulokseen ja talouteen. Kunnanhallitus esittää, että tilikauden ylijäämästä siirretään vapaaehtoisiin varauksiin konserniriskivarausten tilille ja ,99 kirjataan omaan pääomaan yli/alijäämän tilille Talouden tasapainottamistoimenpiteet Kunnan talous ja maksuvalmius pysyivät hyvinä vuoden 2009 aikana. Käyttömenot pysyivät maltillisena. Käyttömenojen kokonaisalitus alkuperäiseen talousarvioon oli 3,7 % ja korjattuun 2,2 %, käyttötulojen alitus alkuperäiseen talousarvioon oli 4,2 % ja korjattuun ylitys 2,3 %. Iso korjaus käyttötalouden talousarvioon oli lomituspalveluissa, jonka budjetointi oli hankalaa toiminnan taas laajentuessa merkittävästi. Verotulot ja rahoitustulot kertyivät paremmin kuin alkuvuodesta osattiin odottaa ja toteutuivat lähes budjetoidusti. Investointihankeet toteutuivat pääasiallisesti suunnitelmien mukaan paitsi kiinteän polttoaineen lämpölaitoksen osalta, jonka hankintamalli muuttui omasta rakentamisesta ulkopuoliselta hankittavaksi. Lisäksi rakennerahastosta saatu avustusmahdollisuus joudutti leirintäalueen kehittämistä, vaikka se ei ollut vuoden 2009 suunnitelmissa vielä tässä laajuudessa. Vuoden 2010 verotulot yhteensä tulleevat noudattamaan vuoden 2009 kertymää. Kiinteistöverojen nosto tasaa tuloverojen vähenemistä. Valtionosuudet tulevat toteutumaan hieman paremmin kuin budjetoitu. Sysmän työllisyyteen vaikuttavat myös naapurikuntien yritysten lomauttamiset ja lopettamiset, joten työttömyydestä aiheutuvat kustannukset tulevat nousemaan. Talousarvioon 2010 ei näillä näkymin ole tarpeen tehdä muutoksia, mikäli hallintokunnat muutoin pysyttäytyvät budjeteissaan. Tilannetta tarkastellaan kuitenkin myöhemmin kuluvana vuonna. Sysmän kunnalla ei ole kattamattomia alijäämiä, taseessa on edellisten vuosien ylijäämiä ,90, joten tarvetta talouden tasapainottamisuunnitelmalle ei vielä ole. 25

30 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota (KuntaL 65.5 ). Toteutumisvertailussa seurattavia asioita ovat toiminnallisten tavoitteiden, määräahojen ja tuloarvioiden toteutuminen. Toteutumisvertailusta on lisäksi käytävä ilmi onko menot, tulojen lisäksi, muutoin rahoitettu talousarviossa määrätyllä tavalla (KuntaL 65.4 ). Muulla rahoituksella tarkoitetaan tällöin rahavarojen käyttöä ja muita maksuvalmiuden muutoseriä rahoituslaskelmassa. 2.1 Talousarvion määrärahojen ja tuloarvioiden sekä tavoitteiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen KÄYTTÖTALOUS TOIMIELIN Tulosalue Sitovuustaso valtuuston nähden on tulosaluetaso. Määrärahojen sitovuus on bruttoperiaate paitsi liikelaitoksilla nettoperiaate. Keskusvaalilautakunta Vaalit Alkuperäinen talousarvio TA-muutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Talous Toimintatulot ,60-637,60 Toimintamenot ,73-22,27 Toimintakate ,87-659,87 KÄYTTÖTALOUS TOIMIELIN Tulosalue Toteutuma: Vuonna 2009 järjestettiin EU-vaalit. Äänestysprosentti oli 18,4 Ännestysalueita on yksi. Vuonna 2009 keskusvaalilautakunta kokoontui 3 kertaa. Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuusto Alkuperäinen TA-muutokset talousarvio TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Talous Toimintatulot Toimintamenot , ,60 Toimintakate , ,60 Tavoite: Kunnan kehittäminen, vakaan talouden säilyttäminen sekä kunnan strateginen johtaminen. Valtuuston kokousten ja niissä käsiteltävien asioiden määrän säilyttäminen nykytasolla. Toteutuma: Tavoitteet toteutuivat odotetusti. Lisäksi kunnanvaltuusto piti neljä seminaaripäivää. TUNNUSLUVUT TAVOITE TOTEUTUMA POIKKEAMA Kokousten lukumäärä Käsiteltyjen asioiden lkm

31 KÄYTTÖTALOUS TOIMIELIN Tulosalue Tarkastuslautakunta Tilintarkastus Alkuperäinen talousarvio TA-muutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Talous Toimintatulot Toimintamenot , ,60 Toimintakate , ,60 KÄYTTÖTALOUS TOIMIELIN Tulosalue Tavoite: Kunnan hallinnon, toimintojen sekä talouden tarkastus hyvän tilintarkastustavan edellyttämällä tavalla. Toteutuma: Tavoite toteutunut em. tavoitteen mukaisesti. TUNNUSLUVUT TAVOITE TOTEUTUMA POIKKEAMA Ostetut tarkastuspäivät Tarkastusltk:n kokoukset Kunnanhallitus Kunnanhallitus (Kunnanhallitus ja henkilöstöjaosto) Alkuperäinen TA-muutokset TA muutosten Toteutuma talousarvio jälkeen Poikkeama Talous Toimintatulot Toimintamenot , ,99 Toimintakate , ,99 Tavoite: Kunnanhallitus keskittyy kunnan operatiiviseen johtamiseen, elinkeino- ja henkilöstöasioiden hoitoon. Toimintojen järjestämisessä tutkitaan vuosittain kuntalain suomia mahdollisuuksia. Toteutuma: Tavoite toteutunut odotetulla tavalla. TUNNUSLUVUT TAVOITE TOTEUTUMA POIKKEAMA Kokousten lukumäärä ± 0 Käsiteltyjen asioiden lkm Henkilöstöjaoston kokoukset Käsiteltyjen asioiden lkm 17 - KÄYTTÖTALOUS TOIMIELIN Tulosalue Kunnanhallitus Yleis- ja hallintopalvelut (hallinto, muu yleish., henkilöstö, työllistäminen) Alkuperäinen TA-muutokset TA muutosten Toteutuma Poikkeama talousarvio jälkeen Talous Toimintatulot , ,83 Toimintamenot , ,87 Toimintakate , ,70 27

32 Toiminnallinen muutos: Elinkeinotoimi siirrettiin yleishallinnosta yhteen maaseututoimen kanssa omaksi kunnanhallituksen alaiseksi Elinkeino- ja maaseutupalveluiden tulosalueeksi. Lomituspalvelut, joka on ylikunnallinen yksikkö, otettiin omaksi kunnanhallituksen alaiseksi tulosalueekseen. Talousarvion muutos: Henkilöstöhallintoon budjetoitu Varhe-maksu jaettu hallintokunnille käytön suhteessa, näkyy eri tulosalueilla pieninä lisäyksinä. Tavoite: Kunnan www-sivujen pito ajan tasalla sekä niiden kehittäminen. Tavoitteena edelleen syventää henkilöstötilinpäätöstä joka laadittiin ensimmäisen kerran vuodelta Keskushallinnon tulee toimia siten, että se voi tuottaa muille hallintokunnille näiden tarvitsemat sisäiset palvelut. Toteutuma: Taloushallinnon ohjelmat ovat ajan tasalla. Kunnan kotisivuja tulee kehittää edelleen. Henkilöstötilinpäätöstä kehitetään edelleen henkilöstöohjelman raportointien kehittymisen myötä. Työllistämiseen sisältyy Nuori työ hanke, jolla tuetaan sysmäläisten nuorten työnsaantia kesäaikaan. Vuonna 2009 työllistettiin 59 nuorta. KÄYTTÖTALOUS TOIMIELIN Tulosalue Kunnanhallitus Elinkeino- ja maaseutupalvelut Alkuperäinen TA-muutokset talousarvio TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Talous Toimintatulot , ,44 Toimintamenot , ,11 Toimintakate , ,55 Elinkeinopalvelut Sysmän elinkeinotoimen siirryttyä kunnalle kesällä 2009 vähentyi myös työntekijöiden määrä. Kolmesta ihmisestä vain yksi jäi työskentelemään elinkeinotoimessa. Töiden hoitumisen avuksi ostetaan palveluita Lahden Uusyrityskeskukselta. Sopimus Uusyrityskeskuksen kanssa astuu voimaan Uusyrityskeskuksen kanssa on sovittu, että starttirahalausunnot tehdään keskitetysti heiltä. Tarkoituksena on, että uusia asiakkaita yritetään ohjata eteenpäin oikealle taholle, eikä kaikkia palvella täällä alusta loppuun saakka. Apuna elinkeinoelämän kehittämisessä käytetään myös menossa olevia projekteja. Sysmän kunta on mukana useammassa elinkeinoelämään ja työllisyyteen vaikuttavassa projektissa, mm ProAgria Hämeen hallinnoima SYPVEhanke (Seudulliset yrityspalveluverkostot), sen myötä sysmäläisillä yrittäjillä on käytössään laaja asiantuntijaverkosto. SYPVE III kestää 2010 vuoden loppuun. Koti-vetovoimaa Päijät-Hämeen kuntiin -projekti keskittyy uusien kuntalaisten saamiseksi kuntaan. Koti-projekti kestää vuoden 2011 loppuun. 28