NeuroNews. Määrärahat kliiniseen tutkimukseen turvattava ERIKOISJULKAISU PÄÄOSASSA AIVOT -TILAISUUDESTA 01/2019. s.3 PÄÄTTÄJÄT PANEELISSA S.

Transkriptio

1 NeuroNews ERIKOISJULKISU PÄÄOSSS IVOT -TILISUUDEST 01/2019 SRKOM: Määrärahat kliiniseen tutkimukseen turvattava s.3 PÄÄTTÄJÄT PNEELISS S.4 KNSLLISEN NEUROKESKUKSEN ROOLI S.6 3 PILOTTIHNKETT S.7

2 PÄÄKIRJOITUS NeuroNews. Marraskuussa 2018 järjestetyn Pääosassa aivot -tilaisuuden julkaisu. Julkaisija: Biogen Finland Oy Bertel Jungin aukio 5 C Espoo Puh Toimitus ja ulkoasu: Cocomms Kaisaniemenkatu 1 B Helsinki Tekstit: Nea spiala, Sini Sarvanne Ulkoasu: leksi Peltonen, Henri Mustonen Kuvat: Laura Oja, kannen kuva:vesa Lindqvist / Eduskunta Hyväksyntänumero: Biogen /2019 ivosairaudet vaarantavat tärkeimmän kansallisen pääomamme ivosairaudet on aihe, joka koskettaa meitä jokaista. ivosairauksien kirjoon kuuluvat muun muassa mielialahäiriöt, muistisairaudet, skitsofrenia, aivoverenkiertohäiriöt, aivovammat sekä MS-tauti. On hyvin todennäköistä, että jokin merkittävimmistä aivosairauksista osuu omalle tai läheisen kohdalle jossakin elämän vaiheessa. ivosairaudet ovat myös kallein kansantautimme Suomessa. Niiden aiheuttamat kustannukset ovat jo kaksi kertaa suuremmat kuin kahden muun kansansairausryhmän eli syöpäsairauksien ja sydän- ja verisuonitautien yhteensä. Suorista ja epäsuorista hoitokuluista sekä tuottavuuden laskusta koituvat yhteiskunnalle vuosittain jopa 9 miljardin euron kustannukset. Esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöt aiheuttavat suurimman osan työikäisen väestön tuottavuuden laskusta. Maailmassa jo yli neljännes kaikesta tautiperäisestä toimintakyvyn heikkenemisestä johtuu aivosairauksista. Tästä huolimatta tutkimusresurssimme ovat vähissä. Terveystutkimukseen osoitetut Suomen valtion tutkimus- ja kehitysmäärärahat ovat laskeneet viime vuosina merkittävästi, ja julkisesta tutkimusrahoituksesta vain alle prosentti kohdistuu aivosairauksien kliiniseen tutkimukseen. Tähän tulisi seuraavalla hallituskaudella puuttua viipymättä. Lisäksi yliopistosairaaloiden johtava rooli kliinisessä tutkimustyössä on turvattava sote-uudistuksessa. SIVU 2 Kansallisen neurokeskuksen tavoitteena on tiivistää neuroalan yhteistyötä ja saattaa innovaatiot perustutkimuksesta kliiniseen käyttöön sekä rakentaa verkostomainen toimintaympäristö alan kasvuyrityksille ja sijoittajille. Kansallisen neurokeskuksen rooli on merkittävä myös kansainvälisten investointien houkuttelemisessa Suomeen. Tässä julkaisussa tutustumme käynnissä oleviin pilottihankkeisiin, joiden avulla neurokeskusta kehitetään. Suomella on erinomainen potentiaali kehittyä aivosairauksien hoidon ja dianostiikan mallimaaksi. Meillä tehdään kansainvälisesti korkealaatuista aivosairauksien tutkimusta, jonka ansiosta esimerkiksi akuuttien aivoverenkierron häiriöiden hoitotulokset ovat maailman parhaat. Jos nyt panostamme perus- ja kliiniseen aivotutkimukseen, säästämme yhteisiä varoja, ennaltaehkäisemme aivosairauksia ja parannamme potilaiden ja heidän läheistensä elämänlaatua. Tämä vaatii yliopistosairaaloiden, yliopistojen, teollisuuden ja viranomaistahojen kansallista ja kansainvälistä tavoitteellista yhteistyötä sekä kansalaisten, järjestöjen ja päättäjien panosta. Risto O. Roine, ivoliiton ylilääkäri, Neurologian professori, Toimialuejohtaja ja vastaava ylilääkäri Turun yliopisto ja Turun yliopistollinen keskussairaala

3 SYMPOSIUM Merkittävien asioiden äärellä Määrärahat kliiniseen tutkimukseen turvattava ivosairauksilla on suuri vaikutus suomalaiselle yhteiskunnalle. Kustannuserän lisäksi ne aiheuttavat myös inhimillistä kärsimystä. Kansanedustaja Sari Sarkomaan (Kok.) mukaan Suomi tulee saada edelläkävijäksi ja mallimaaksi aivosairauksien tutkimuksessa, hoidossa ja kuntoutuksessa. Olen iloinen, että Kansallisen neurokeskuksen valmistelu on lähtenyt liikkeelle. Neurokeskus on keskeinen osa johtavan mallimaan tavoitteen saavuttamisessa, Sarkomaa sanoo. Eduskuntaan toivotaan erityisesti näkemyksiä siitä, mitkä ovat suurimmat kipupisteet, joihin tulisi panostaa. Tulevissa hallitusohjelmaneuvotteluissa on löydettävä ratkaisut terveydenhuollon yliopistotasoisen tutkimuksen rahoituksen turvaamiseksi kestävällä tavalla, Sarkomaa sanoo. Sosiaali- ja terveystietojen toissijaiseen käyttöön tähtäävä toisiolaki on parhaillaan valiokunnan käsittelyssä. Sarkomaan mukaan laki on välttämätön. Kansanedustaja Sarkomaan mukaan myös terveysalan kasvustrategiaan liittyvät lait tulee saada säädettyä niin pian kuin mahdollista. Eduskunta on hyväksynyt Sarkomaan aloitteesta lausuman, jossa edellytetään, että hallituksen on turvattava sosiaali ja terveydenhuollon tutkimuksen rahoitus osana sote-uudistusta. Osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja terveysalan kasvustrategiaa on varmistettava, että tutkimusmäärärahoja on riittävästi myös kliiniseen tutkimukseen, Sari Sarkomaa summaa. Kansanedustaja Sari Sarkomaa avasi Suomen ivot ry:n, Kansallisen neurokeskuksen ja lääkeyhtiö Biogenin yhteistyössä järjestämän Pääosassa aivot -tilaisuuden Pikkuparlamentissa marraskuussa Sarkomaa toimii Suomen ivot ry:n hallituksen varajäsenenä. Suomi tulee saada mallimaaksi aivosairauksien tutkimuksessa. ivosairauksien tilannetta voi verrata syöpätauteihin vuotta sitten. Tuolloin syöpätauteja alettiin ymmärtää enemmän, ja täsmällisemmin vaikuttavien hoitojen kehitys alkoi. ivosairauksien lääkekehityksen näkymät ovat varsin mielenkiintoiset, sillä opimme koko ajan enemmän aivosairauksien syistä, mekanismeista ja siitä, miten niihin pystytään vaikuttamaan. Tulevien vuosien aikana tulemme toivottavasti näkemään merkittävästi uusia lääkeinnovaatioita. Tarvitsemme Suomeen kansainvälisiä tutkimusinvestointeja. Tässä Kansallisen neurokeskuksen rooli on erittäin merkittävä, jotta pystymme näyttäytymään yhtenäisenä Suomena ja yhtenäisenä tutkimusalueena esimerkiksi ulkomaalaisille tutkimusorganisaatioille. ivosairauksien tautitaakan pienentäminen edellyttääkin raja-aidat ylittävää ja tavoitteellista yhteistyötä. Viranomaistahojen, lääketeollisuuden, yliopistosairaaloiden ja yliopistojen tulee toimia yhdessä ja samaan suuntaan. Meidän tulee pystyä rakentamaan yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa ympäristö, jonka kanssa on helppoa toimia ja tehdä tutkimusta. Lisäksi on tärkeää, että lainsäädäntö tukee tutkimusta, ja tutkimuksen tekemisen tulee olla mahdollisimman joustavaa. Tämä edellyttää Suomen toimijoilta markkinointia ja myyntiä, sillä kilpailu maiden välillä on kovaa. Suomen etuja pitää tuoda selkeästi ja näkyvästi esille. Toinen merkittävä asia tautitaakan pienentämiseksi on uusien lääkeinnovaatioiden viiveetön pääsy markkinoille ja potilaiden käyttöön. Prosessia voisi nopeuttaa se, että meillä olisi yksi taho, joka arvioi uusien lääkkeiden kustannusvaikuttavuutta. Biogen Finlandin toimitusjohtaja Mikko Fernström SIVU 3

4 KESKUSTELU Paneelissa keskustelivat (vasemmalta oikealle) Risto O. Roine, Martti Talja, Sari Sarkomaa, Outi lanko-kahiluoto, nneli Kiljunen sekä Mikael von und zu Fraunberg. Tutkimuksesta ei ole varaa säästää ivosairaudet ovat kallein kansantautimme, mutta mitä teemme asialle? Kansanedustajat ja professorit keskustelivat paneelissa muun muassa siitä, miten taataan riittävä tutkimusrahoitus aivosairauksien tutkimukseen sekä miten Suomesta saadaan aivosairauksien tutkimuksen mallimaa. Sari Sarkomaan (Kok.) mukaan valtion tutkimusrahoituksen lasku viime vuosina ei riipu poliittisesta väristä, vaan kaikkien puolueiden tulisi katsoa peiliin. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa on joka vuosi lisätty tutkimukseen rahaa, jonka seuraava hallitus on kuitenkin leikannut. Keskustelussa kansanedustajat olivat yhtä mieltä siitä, että aivosairauksien kliinisen tutkimuksen rahoitus on saatava kuntoon. Panostamalla ennaltaehkäisevästi aivosairauksien syntyyn sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaan voisimme välttää sairauksia ja toisaalta myös saada myönteisiä talousvaikutuksia, toteaa nneli Kiljunen (SDP). Outi lanko-kahiluoto (Vihr.) toivoi, että myös päätöksenteossa nojattaisiin enemmän tutkimukseen. Tutkimuksen arvostaminen lisää tutkimusperusteista päätöksentekoa. Silloin yleensä SIVU 4 tehdään oikeita päätöksiä, jotka myös vähentävät yhteiskunnan kustannuksia. Tehokkain hoito heti Keskustelussa nousi esiin aivoterveyden edistämisen ja sairauksien ennaltaehkäisyn tärkeys. Terveyden edistämisestä on tällä hetkellä helppo hakea tuloksia. On nostettava esiin kansalaisten oma vastuu, sillä koskaan ei ole liian myöhäistä ryhtyä huolehtimaan itsestään, toteaa Martti Talja (Kesk.). Sekä aivoverenkiertohäiriöiden että muistisairauksien ennaltaehkäisyssä on professori Risto O. Roineen mukaan saatu uusia, dramaattisia tuloksia. Väestötasolla jo kahdeksan kymmenestä aivoverenkiertohäiriöstä voidaan estää, ja riskiryhmissä jopa yhdeksän kymmenestä. Uusissa interventiotutkimuksissa on todettu myös, että ravinnolla on merkitystä, kertoo Roine. Roineen mukaan nyt kannattaa panostaa siihen, että potilaille saadaan tehokkaat hoidot mahdollisimman varhain. Näin pystytään aidosti muuttamaan sairauden kulkua eikä pelkästään hoitamaan oireita. Enää ei tarvitse epäonnistua huonolla hoidolla ennen siirtymistä tehokkaampaan. Otetaan tehokkain hoito käyttöön heti, kun sitä tarvitaan ja kun on eniten pelastettavaa, Roine sanoo. Sarkomaa korosti myös hyvien hoitopolkujen rakentamisen tärkeyttä sote-uudistuksessa. Hänen mukaansa kansantautien hoidossa erikoissairaanhoito toimii hyvin, mutta perusterveydenhuollossa on parantamisen varaa. Kun varmistetaan, että ihminen pääsee oikea-aikaisesti hoitoon ja kuntoutukseen sekä saa vaikuttavan lääkehoidon ja tuen omahoitoon, meillä on mittava mahdollisuus saada

5 KESKUSTELU kansansairaudet hoidettua paremmin, sanoo Sarkomaa. Monikanavaista rahoitusta Keskustelijat totesivat, että Suomella on kaikki edellytykset tulla neurotutkimuksen mallimaaksi, jos tietyt ehdot täyttyvät. skeleita on otettu eteenpäin. Meillä on terveysalan kasvustrategia ja osaamiskeskukset. Nyt täytyy vakiinnuttaa Kansallinen neurokeskus ja saada mahdollisimman pian voimaan ne lainsäädännöt, jotka edellyttävät kasvustrategian eteenpäin viemistä, sanoo Sarkomaa. Miksi sitten aivosairaudet tuntuvat olevan lapsipuolen asemassa verrattuna muihin kansansairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin tai syöpiin? Professori Mikael von und zu Fraunbergin mukaan hitaasti kehittyvä muistisairaus tai mielenterveyden häiriö ei ole tutkimusaiheena välttämättä tarpeeksi myyvä. On hyvin vaikea saada käyntiin uuden sairauden tutkimus- tai ehkäisyohjelma, jossa rahoitusta lähdetään keräämään tyhjästä. ivosairaudet ovat kalliita tutkittavia. Vaikuttavuuden arviointi on hankalaa, ja se vaatii uusia menetelmiä, kansallisia rekistereitä ja terveysdatan hyödyntämistä, Fraunberg sanoo. Sarkomaan mukaan eduskunnassa on käsitys, että kliiniseen tutkimukseen tulee rahoitusta monesta kanavasta, vaikka näin ei välttämättä ole. Seuraavissa hallitusneuvotteluissa on mietittävä, miten rahoitusta monipuolistetaan. Monipuolinen tutkimusrahoitus tuottaa monipuolista tutkimusta ja innovaatioita. Perustutkimusta ja soveltavaa tutkimusta ei voi erottaa, sanoo lanko-kahiluoto. Mikael von und zu Fraunberg muistutti, että moni lääkäri tekee tutkimusta oman työnsä ohessa ja siihen on vaikea saada täysipäiväistä rahoitusta Suomen katemialta. Valtion tutkimusrahoituksella on oma roolinsa, jota ei voi korvata katemia- tai muilla rahoituksilla, Fraunberg sanoo. Suomen tutkimus maailmankartalle Keskustelussa pohdittiin, miten Suomea nostetaan esiin houkuttelevana kohteena tutkimusinvestoinneille. Martti Talja korosti yhteistyön merkitystä hyvien tutkimusaiheiden löytämiseksi. Etsitään yhdessä kaikkien sairaanhoitopiirien kanssa kansallisia hankkeita, jotka ovat maailmanlaajuisesti kiinnostavia, mutta joista on myös meille hyötyä. Teollisuus on saatava tähän mukaan, sanoo Talja. Fraunbergin mukaan FinnGen-projekti on osoittanut, että suomalaiselle genomitiedolle ja terveystiedolle on yrityksissä kysyntää. Rahoituspotentiaalia on. Tarvitaan kuitenkin hyvää markkinointia ja Suomen vahvuuksien esiin tuomista. Roineen mukaan nyt täytyy panostaa kansainvälisten yhteistyöverkostojen luomiseen. lanko-kahiluoto nosti esiin yliopistojen lisääntyneen aivovuodon. Pidän hyvin huolestuttavana, että tutkijat ovat alkaneet lähteä erityisesti muihin Pohjoismaihin, jotka ovat yhteiskuntina Suomen kaltaisia. Tämä kertoo, että suomalainen yliopisto ei pärjää työpaikkana, koska on säästetty liikaa, sanoo lanko-kahiluoto. Fraunberg muistutti, että myös tutkimuksen tekotapa tulee jatkossa muuttumaan uuden lainsäädännön ja käytössä olevan datan myötä, kun data-analyytikot ja bioinformaatikot käsittelevät valtavia tietomassoja. Tämänkaltaisista osaajista tullaan kilpailemaan. Professori Roine painotti, että sote-valmistelussa yliopistojen ja yliopistosairaaloiden roolia ei pidä unohtaa. Korkeatasoisen tutkimuksen johtovastuu on pysyttävä yliopistoissa ja yliopistosairaaloissa. Se on elinehto, sanoo Roine. SIVU 5

6 NÄKÖKULM Neurotieteiden tutkimusta ja kehitystä yhdeltä luukulta Sydän- ja verisuonitautien ja syövän taudinkulkua pystytään nykyään merkittävästi hidastamaan hyvällä ehkäisyllä ja uusilla lääkehoidoilla. Kansallisen neurokeskuksen valmisteluvaiheen johtaja, neurokirurgi Mikael von und zu Fraunbergin mukaan aivosairauksien osalta tilanne ei ole yhtä hyvä. ivosairauksista yhteiskunnalle aiheutuvaa ongelmaa ei ole vielä ratkaistu. Hyvä uutinen on se, että aivosairauksiin kehitetään jatkuvasti uusia hoitoja. Suomi on tällä hetkellä monella tapaa neurotutkimuksen ja ylipäänsä lääketieteen tutkimuksen mallimaa. Meillä on korkealaatuista perustutkimusta sekä menestyneitä terveysteknologian alan yrityksiä. Taustalla on monia syitä, kuten ainutlaatuiset potilas- ja väestöaineistot sekä kansalliset terveysrekisterit. Henkilötunnusjärjestelmä mahdollistaa tietojen yhdistämisen eri lähteistä ja rekistereistä. Genomitietoja kerätään järjestelmällisesti muun muassa FinnGen-hankkeen avulla. Parantamisen varaa kuitenkin on. Tavoitteena yhteistyö ja verkostoituminen Valmisteluvaiheessa oleva Kansallinen neurokeskus on yksi erityisosaamiskeskuksista, joita on perustettu toteuttamaan terveydenhuollon kasvustrategiaa yhdessä Genomikeskuksen, biopankkien toimintaa koordinoivan Biopankki osuuskunnan ja Kansallisen syöpäkeskuksen kanssa. Neurokeskuksen hanketta rahoittavat sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö yhteensä 1,9 miljoonalla eurolla. Vuoden 2019 loppuun asti kestävää valmisteluvaihetta koordinoi Itä-Suomen yliopisto. SIVU 6 Fraunbergin mukaan Suomella on nyt näytön paikka erityisesti kansainvälisen näkyvyyden lisäämiseksi. Kansallisen neurokeskuksen puitteissa pyritään kehittämään yhteistyötä ja lisäämään verkostoitumista. Tämän avulla voidaan hakea suuria kansainvälisiä rahoituksia, joilla voidaan houkutella ulkomaisia yrityksiä investoimaan Suomeen, Mikael von und zu Fraunberg sanoo. Tavoitteena on luoda toimintamalli ja organisaatio, joka on toiminnassa vuodesta 2020 alkaen. Yhteistyötä tehdään tiiviisti muiden osaamiskeskusten kanssa. Konkreettisena tavoitteena on muodostaa yhteispiste, yksi luukku, jonka kautta yritykset, tutkijat, tutkimusryhmät, potilasjärjestöt ja muut yhteisöt saavat yhteyden suomalaiseen neurotieteiden ekosysteemiin. Neurokeskus kytkee yksilöllistetyn lääketieteen tutkimustiedon käytännön potilastyöhön ja sairauksien ehkäisyyn. Näin potilaille voidaan tarjota räätälöityä hoitoa. Neurotutkimuksen ekosysteemi Neurokeskuksen tarkoituksena on myös tiivistää neuroalan yhteistyötä. Innovaatioita edistämällä tutkimuksen keksinnöt ja löydökset saadaan kliiniseen käyttöön. Työtapojen muutosta tarvitaan, jotta jo tutkimusta tehtäessä nähdään, miten tutkimusta voidaan hyödyntää ja mahdollisesti kaupallistaa käytännön työhön. Neurokeskukselle on luotu visio, joka kuvaa neurotutkimuksen ekosysteemiä vuonna Ekosysteemissä yliopistot tekevät tutkimusta ja sairaalat vastaavat potilaiden hoidosta ja tekevät kliinistä tutkimusta. Osaamiskeskukset, kuten Kansallinen neurokeskus, tuottavat neurotieteisiin liittyvää tietoa. Biopankkien avulla kerätään potilasnäytteitä, Genomikeskus tallentaa genomitiedon ja toimii neuvonantajana. Kaupunkien tai maakuntien tuottamien sote-palveluiden avulla saadaan tosielämän tietoa (RWD), jota tarjotaan tutkijoiden ja mahdollisesti yritysten käyttöön. Erilaiset ja eri kokoiset yritykset voivat liittyä mukaan kokonaisuuteen, ja näin luodaan suomalainen neurotutkimuksen ekosysteemi, von und zu Fraunberg visioi. Kehitystyötä pilottien avulla Kansallista neurokeskusta kehitetään pilottihankkeiden avulla. Pilotteihin haluttiin mukaan projekteja, jotka kattavat koko alan tautien ehkäisystä ja diagnostiikasta hoitoon ja kuntoutukseen. Pyrimme pilottihankkeiden avulla testaamaan ja kehittämään toimintamalleja. Kansallisen neurokeskuksen valmisteluvaiheen rahoitus loppuu vuonna Päättäjien tuki tässä vaiheessa on ensiarvoisen tärkeää, jotta osaamiskeskusten hyvin alkaneelle polulle saadaan tukea ja rahoitusta myös jatkossa. Näin saamme Suomen pysymään neurotutkimuksen edelläkävijänä. Meillä on tähän hyvät mahdollisuudet, Mikael von und zu Fraunberg sanoo.

7 CSE Varhaisempaa diagnosointia ja yksilöllistä hoitoa Pääosassa aivot -tilaisuudessa esiteltiin kolme Kansallisen neurokeskuksen käynnissä olevaa pilottihanketta. Tarkempaa diagnostiikkaa aivokuvantamisen kuvapankilla ivosairauksien diagnostiikka on usein vaikeaa. Haasteena on, että aivot ovat hyvin yksilölliset ja terveidenkin aivojen välillä on huomattavasti vaihtelua. Tässä hankkeessa tutkitaan aivokuvapankin toimivuutta aivosairauksien diagnostiikan parantamisessa sekä siihen liittyviä teknisiä ratkaisuja. Tavoitteena on tuottaa uusia, tehokkaita työkaluja aivorappeumasairauksien, epilepsian ja aivovammojen diagnostiikkaan ja hoidon suunnitteluun. Projektissa keräämme pilottiaineistoa aivojen toimintaa mittaavilla kuvantamismenetelmillä ja sovellamme tekoälypohjaisia mene- MS-tauti ja tuhoa aiheuttavat mikrogliasolut H Lauri Parkkonen, professori, alto-yliopisto lzheimerin taudin perinnöllisten tekijöiden jäljillä ankkeessa selvitetään, miksi MS-taudissa joillakin potilailla mikrogliasolut ja astrosyytit aktivoituvat väärällä tavalla ja aiheuttavat ympärilleen tuhoa. Pyrimme selvittämään, mikä on se metabolinen väylä, joka näillä potilailla on holtiton eli missä ikään kuin jotkut jarrut eivät pidä riittävästi. Selvitämme, mitkä väylät ja lääkeaineet voisivat vaikuttaa siihen. Hankkeen toisessa projektissa pyrimme rakentamaan kansallisen infrastruktuurin korkeatasoisten näytteiden keräämiseen MS-potilailta sairauden eri vaiheissa. Tavoitteena on tutkia muun muassa, mitkä solut aktivoituvat MS-taudin pahenemisvaiheissa, mitkä geneettiset ja metaboliset tekijät vaikuttavat siihen ja miksi joku potilas reagoi yhdelle lääkkeelle muttei toiselle. Lisäksi saamme lisää tietoa lääkkeiden haittavaikutuksista. Pyrimme kaiken kaikkiaan saamaan tietoa yksilöllisen hoidon kehittämiseen. T Pentti Tienari, professori, Helsingin yliopisto Mikko Hiltunen, professori, Itä-Suomen yliopisto telmiä aineiston automaattiseen luokitteluun. Menetelmän ei kuitenkaan ole tarkoitus suoraan tehdä diagnooseja vaan tuottaa biomarkkereita, joita lääkäri voi hyödyntää diagnostiikassa. Tällä projektilla haluamme parantaa aivosairauksien diagnostiikan tarkkuutta niin, että hoito voitaisiin toteuttaa jatkossa tehokkaammin ja oikea-aikaisemmin. utkimme hankkeessa lzheimerin taudin perinnöllisiä riskitekijöitä. Haemme linkkiä siihen, miten lzheimerin tautiin liittyvät riskigeenien muutokset toimivat tulehdus- eli mikrogliasoluissa. Tavoitteena on parantaa sairauden ennaltaehkäisyä ja varhaista diagnoosia sekä tehostaa biomarkkeri- ja lääkeainekohteiden löytämistä. Lisäksi testaamme PET-aivokuvantamisen mahdollisuuksia erotella korkean riskin omaavia henkilöitä mikrogliaspesifisten tautimekanismien kautta. lzheimerin taudin tehokkaan hoidon kannalta sairaus on tunnistettava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hankkeen avulla voimme tunnistaa uusia lzheimerin tautiin liittyviä varhaisen vaiheen merkkejä ja hyödyntää niitä kohdennetuissa biomarkkeri- ja terapiatutkimuksissa sekä biopankkitoiminnassa. SIVU 7

8 ivosairauksien Erilaiset ja eri kokoiset yritykset voivat liittyä mukaan, näin luodaan suomalainen neurotutkimuksen ekosysteemi. Mikael von und zu Fraunberg Korkeatasoisen tutkimuksen johtovastuu on pysyttävä yliopistoissa ja yliopistosairaaloissa. Se on elinehto. Risto O.Roine diagnostiikan haasteena on, että aivot ovat hyvin yksilölliset ja terveidenkin aivojen välillä on vaihtelua. Lauri Parkkonen