High Participation System (HPS) of Higher Education -Tutkimuksen tavoitteita ja haasteita Jussi Välimaa

Transkriptio

1 High Participation System (HPS) of Higher Education -Tutkimuksen tavoitteita ja haasteita Jussi Välimaa Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

2 Muutokset Maailman väkiluvussa, GDP:ssä & korkeakouluopiskelijoiden lukumäärissä, (1970 = 1.00) 8,00 6,00 Korkeakouluopiskelijoiden lukumäärä ,00 GDP , ,00 Maailman väkiluku world population world GDP (constant prices) tertiary education students Lähde: Marginson 2015b Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

3 Korkeakouluopiskelijoiden lukumäärä (GTER (%)) Maailma & kolme aluetta, , ,9 0 World North America and Western Europe Sub-Saharan Africa Latin America and the Caribbean Lähde: Marginson 2015b Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

4 GTER kehittyvissä maissa (PPP GDP $ ,000 / 2011 arvo) 1971, 2000, 2013 Maa Per capita GDP 2013 GTER 1971 GTER 2000 GTER 2013 Albania $ Indonesia* $ Sri Lanka $ n.a Jamaika $ Ukraina $ Belize $ n.a Paraguay $ n.a. Armenia $7527 n.a El Salvador $ Bhutan $7167 n.a. n.a Guatemala $ n.a Marokko $ n.a. Gruusia $6930 n.a Filippiinit $ n.a Swazimaa $ Bolivia $ n.a. Republic of Congo $ n.a. 6.9 Nigeria $5423 n.a. n.a. n.a. Intia $ Vietnam $5125 n.a Uzbekistan $5002 n.a n.a.

5 HPS-tutkimuksen tavoitteita Lähtökohta: tällä hetkellä jo 1/3 koko maailman ikäluokasta opiskelee korkeakoulutuksessa => Miten selittää korkeakoulutuksen globaalia suosiota ja laajentumista? Teoreettisesti haastaa Martin Trow n eliitti-massauniversaali korkeakoululaitoksen mallia Empiirisesti pyrkii selittämään mitkä ovat korkeakoulutuksen ekspansion yleiset ja erityiset piirteet, voidaanko siitä löytää yleisiä malleja? => Keskustelu: valtio korkeakoulutus markkinat Vapaaehtoinen akateeminen hanke, alkoi 2013 WORK In PROGRESS!

6 HPS- tutkimuksen teemat ja tekijät Hankkeen koordinaatio ja yleisesitys / Anna Smolentseva & Simon Marginson Stratifikaatio (vertikaali erilaistuminen) / Brendan Cantwell & Simon Marginson (koordinaatio), Romulo Pinheiro, Aki Yonezawa Hallinto & johtaminen (Governance) / Brendan Cantwell (koordinaatio), Romulo Pinheiro, Marek Kwiek Erilaistuminen (horisontaali erilaistuminen) / Glen Jones (koordinaatio), Isak Froumin, Mikhail Lisyutkin, Dominik Antonowicz & Romulo Pinheiro Tasa-arvo ja tasapuolisuus (Equality & Equity) /Simon Marginson (koordinaatio), Jussi Välimaa, Reetta Muhonen, Anna Smolentseva, David Konstanivskiy High Participation Society / Anna Smolentseva

7 Eri maat empiirisinä lähtökohtina Australia (Simon Marginson) Japani (Aki Yonezawa) Kanada (Glen Jones) Norja (Romulo Pinheiro) Suomi (Jussi Välimaa, Reetta Muhonen) Venäjä (David K, Isak F, Anna S.) Puola (Marek Kwiek, Dominik Antonowicz ) USA (Brendan Cantwell & Simon Marginson)

8 Teesejä ja kysymyksiä? Korkeakoulutuksen laajentumisen & suosion syitä löytyy sekä 1) opiskelijoiden ja 2) heidän perheidensä menestystoiveista, 3) yliopistojen laajentumisintresseistä ja 4) valtioiden intresseistä (talouskasvu innovaatiot) Ongelma: miten yhteisvaikuttavat kuluttajien toiveet (markkinavoimat, kohdat 1-3) valtioiden tavoitteet(?) & koulutuspolitiikat (kohdat 3-4) => Mitä & miten valtiot (koulutuspolitiikalla) vaikuttavat kehitykseen

9 Korkeakoulutettujen vanhempien tuoma etu vuotiaille (2012) Puolassa vuotias, jonka toinen vanhemmista korkeakoulutettu on 9.5 kertaa todennäköisemmin korkeakoulutuksessa kuin toisen asteen koulutuksen saaneen vanhemman lapsi (Marginson 2015, OECD 2014)

10 Koulutuspolitiikan seurauksia Pohjoismaissa (odds ratio, OECD 2013) 10 Country Below uppersecondary education upper-secondary / non-teriary education Tertiary education Denmark 1 1,6 3,0 Finland 1 1,2 1,4 Norway 1 1,0 2,0 Sweden 1 1,0 2,3 OECD average 1 2,0 4,5 Lähde: Välimaa & Muhonen 2015, OECD 2014

11 Muutamia empiirisiä havaintoja Artisanal & Demand-absorbing HEIs (Cantwell & Marginson 2015) => erilaistuminen eliittiyliopistoihin ja massojen kouluttajiin yhteiskunnallisen tasa-arvon vähentyminen (USA & Australia) Korkeakoulutus sinällään ei tue tasa-arvoa, mutta sillä voidaan tehdä yhteiskunnasta tasaarvoisempaa => Koulutuspolitiikat & valtioiden rooli keskeisiä

12 Koulutuspoliittisia vaihtoehtoja Miten hallita ekspansiota? 1) Yksityinen vs. julkinen laajentuminen? 2) sallia erilaistuminen tieteenalojen vai korkeakoulujen välillä? 3) horisontaali (eri sektorit) vai vertikaali erilaistuminen? Miten tukea koulutusmahdollisuuksien tasaarvoa? Mahdollisuuksien vai tulosten tasa-arvo? Koulutus yksinään ei luo tasa-arvoista yhteiskuntaa ilman muuta sosiaalipolitiikkaa (verotus, tulonsiirrot)

13 Laajentumisen hallinta? Vertikaali erilaistuminen => statuserot korkeakoulujärjestelmän sisällä, yliopistojen välillä => suosii varakkaita, joiden lapset saavat vielä statusedun yliopistoista (anglomalli) Horisontaali erilaistuminen: ohjaa ammatillista kysyntää ammattikorkeakouluihin, yliopistot ja amkit kilpailevat (vain?) opiskelijoista; statuseroja yliopistojen oppiaineiden välillä (lääketiede etc.) (mannermalli)

14 Tasa-arvo? Pohjoismaat erikoistapaus: Luottamus, vahva julkinen valta & arvopohjana tasa-arvo Valtio on vahvin konteksti & toimija: lainsäätäjä (normit), rahoittaja (talous) ja politiikka (tulosohjaus) Tasa-arvoa tukevat politiikkaohjelmat: koulutus, terveys, politiikka, talous Riittääkö tämä tulevaisuudessa? Missä kulkevat tasa-arvon rajat: kansalaiset vs. ulkomaalaiset?

15 Lähteitä: Marginson, S. (2015) High Participation Systems and Social Inequality (julkaisematon käsikirjoitus) Marginson, S. (2015b). The worldwide trend to high participation higher education: Dynamics of social stratification in inclusive systems. (painossa). Trow. M. (1973). Problems in the transition from elite to mass higher education. Berkeley, CA: Carnegie Commission on Higher Education. Välimaa, J. & Muhonen, R. (2015). High Participation Systems in Nordic Countries: The Case of Finland (julkaisematon käsikirjoitus)

16 Kiitos! Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research