KANGASALAN KUNTA Palveluverkon kehittämissuunnitelma, kuntalaispalaute

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANGASALAN KUNTA 23.3.2011. Palveluverkon kehittämissuunnitelma, kuntalaispalaute"

Transkriptio

1 KANGASALAN KUNTA Palveluverkon kehittämissuunnitelma, kuntalaispalaute Kangasalan kunta pyysi kuntalaisilta palautetta liittyen palveluverkon kehittämissuunnitelmaan vuosille Palautteita tuli yhteensä 179 kappaletta, jotka sisälsivät niin kannanottoja, kysymyksiä kuin tarkennuspyyntöjäkin. Palaute oli mahdollista antaa joko nimimerkillä tai omalla nimellä. Internet-kysely on mahdollistanut sen, että osa palautteista on muiden kuin kangasalalaisten lähettämiä ja että yksi henkilö on voinut kommentoida samaa asiaa useampaankin kertaan. Kaikki tässä yhteydessä annettu palaute on sellaisenaan päättäjien käytössä. Eniten palautetta saivat sivistystoimen koulu- ja kirjastopalvelut. Myös varhaiskasvatukseen ja terveyspalveluihin liittyviä palautteita on useita. Palveluverkkoselvityksen muihin suunnitelmiin on palautteissa kiinnitetty vähemmän huomiota. Palautteet ja vastaukset niihin on koottu pääosin aihealueittain. Mikäli sama palaute/kysymys/kommentti on tullut esiin useassa palautteessa, on kyseiset palautteet koottu yhteen ja niihin on laadittu yhteinen vastaus. Ilman yksilöityä kysymystä oleviin kommenttityyppisiin palautteisiin ei ole erikseen vastattu. Vastauksien antajina ovat olleet kustakin eri palveluista vastaavat esimiehet ja asiantuntijat sekä palveluverkon kehittämissuunnitelmaa vuosille valmistellut työryhmä. Yleiset kysymykset Onko kaikilla asukkailla yhtäläinen ja samanarvoinen oikeus peruspalveluihin? Vastaus: Kaikilla kuntalaisilla on yhtäläinen ja samanarvoinen oikeus kunnallisiin peruspalveluihin, mutta tämä ei tarkoita sitä, että kaikilla kuntalaisilla olisi yhtä lyhyt matka kaikkiin palveluihin. Kangasalan kunta on laaja ja voimakkaasti kasvava, eikä palveluita ole mahdollista tarjota kaikille lähipalveluna. Talouden realiteetit on huomioitava palveluja suunnitellessa. Missä vaiheessa kuntalaisia kuullaan palveluverkkosuunnitelmasta? Siis kasvokkain päättäjien kanssa! Vastaus: Nyt käytettävään palautteen keräämiseen netin kautta päädyttiin siksi, että näin pystytään perusteellisemmin vastaamaan kysymyksiin ja saattamaan tietoa käydystä keskustelusta kaikkien kuntalaisten käyttöön. Tavoitteena on vastata kunnan kasvuun ja palveluiden tarpeiden lisääntymiseen. Tämä aiotaan kuitenkin toteuttaa ottamalla toisilta pois ja tarjoamalla toisille lisää. Eli kunnalle kyllä kelpaa haja-asutusalueella asuvien verot, mutta niiden vastineeksi entistä vähemmän palveluita. Tästä seuraa, että taajama-asukkaat elävät entistä enemmän hajaasutusalueella asuvien kustannuksella. Onko se tasapuolista? Vastaus: Palveluverkkosuunnitelmassa pyritään kohdistamaan palveluja sinne, missä on ennustettavissa väestönkasvua. Palvelut on tarkoitettu sijainnista riippumatta kaikille kuntalaisille, ne ovat yhtä lailla taajama-asukkaiden kuin maaseudulla asuvienkin käytössä. Kuntalaisille ei pysytä tarjoamaan samoja etäisyyksiä palveluihin. Verotulot kerätään ns. nonaffektio -periaatteella eli niin, että

2 verotuottoa ei ole kohdistettu kerätessä mihinkään kohteeseen. Näin ollen kunnan talousarviossa ei erotella maaseutumaisilta alueilta tai taajamasta kerättyjä veroja. Asioita voisi siis miettiä joskus hiukan muultakin kantilta kuin kustannusten näkökulmasta, joka ei hyvin mietittynä tarkoita kustannusten kasvamista, vaan päinvastoin! Vastaus: Kunnan palveluverkkoa on pohdittu useista muistakin näkökulmista kuin talousnäkökulmasta. Laadun turvaaminen on ollut keskeinen tavoite nykyistä palveluverkkosuunnitelmaa työstettäessä. Työryhmä pyrki etsimään ne kehittämiskohteet, jotka parantavat tehokkuutta vaarantamatta laatua. Aikooko Kangasalan kunta olla jatkossakin maaseutumainen kunta, jossa on maaseutumaista asumista ja hyvä palvelutaso? Vastaus: Kangasalan väestöstä yli 80 % asuu taajamassa ja siitä merkittävä osa nauhataajamassa. Palveluja tuotetaan kuntalaisille. Kunta haluaa kehittää palvelukyliä ja poistaa niistä kaikki palvelut? Mikä järki siinä on? Vastaus: Kylien kehittyminen on keskeinen edellytys palvelujen säilymiselle maaseudulla. Kunta pyrkii ohjaamaan rakentamista haja-asutusalueella kyliin, jotta palvelujen säilyminen olisi mahdollista. Se kuinka hyvää palveluvarustusta kunta pystyy ylläpitämään, riippuu täysin kunnan talouden kantokyvystä. Palvelutuotannolta edellytetään tehokkuutta, jotta pystytään takaamaan mahdollisimman hyvät palvelut käytettävissä oleviin resursseihin nähden. Suunnitelmassa on jäämässä kunnallisia palveluita palvelukyliksi nimettyihin kylin (Sahalahti, Kuhmalahti, Pohja ja Pakkala). Vai halutaanko palveluiden huonontamisella ajaa ihmisiä pois Kangasalta. Miksi maaseutumaista laajaa kuntaa ei nähdä vahvuutena vaan kaikki haluttaisiin keskittää kuntakeskukseen. Kaikki kuntalaiset kun sinne eivät kuitenkaan mahdu asumaan saatika että haluaisivat siellä asua. Jos haja-asutusalueelta ja harvaanasutuista taajamista otetaan palveluita pois, nämä kuntalaiset siirtyvät käyttämään kuntakeskusten ja tiuhaan asuttujen taajamien palveluita. Vastaus: Kangasalan väestöstä asuu yli 80 % taajamassa. Tulevaisuudessa suuri osa väestönkasvusta sijoittuu nykyiseen nauhataajamaan. Tällä alueella palvelutarpeen kasvu on suurinta ja siksi palveluinvestointeja suunnataan sinne. On varmasti niin, että palveluiden keskittäminen isompiin yksiköihin ei ole ainoa oikea ja järkevä ratkaisu. Vastaus: Palveluverkkosuunnitelman kehittämisen periaatteissa todetaan, että ratkaisut on tehtävä usean eri periaatteen nojalla. Suunnitelman lähtökohtina ovat asiakas-, talous-, prosessi ja henkilöstönäkökulmat. Voiko arjen helppoudesta puhua jos etäisyydet kasvavat kohtuuttomiksi? Vastaus: Saadun palautteen perusteella on muutettu termi arjen helppous arjen sujuvuudeksi. Palveluja suunnitellessa huomioidaan esimerkiksi palvelujen käyttäjien luontaiset kulkureitit töihin, harrastuksiin jne., millä halutaan lisätä arjen sujuvuutta. Kangasalan kunta ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat allekirjoittaneet energiatehokkuussopimuksen ( ). Onko palveluiden keskittämisen energiatehokkuutta arvioitaessa otettu huomioon, että siirrettäessä palvelut pois kylistä ja suurista taajamista aiheutetaan suuri henkilöautoliikenteen määrän kasvu? Vastaus: Joidenkin palvelujen osalta liikennemäärät kasvavat, mutta rakennesuunnitelman mukaisella keskittämisellä luontaisten kulkureittien varrelle, oletetaan liikenteen kokonaisuutena vähenevän. Energiatehokkuuteen vaikuttavat yhdyskuntarakenteen eheyttämisen ja liikenteen lisäksi mm. kiinteistöjen määrä, niiden saavutettavuus, lämmitysjärjestelmät, lämmöneristykset ja valaistukset,

3 liikenneväylien valaistukset, asemakaavojen rakentamistapaohjeet, sähkönkulutuksen hillitseminen vesipumppujen koosta alkaen, yleinen valistus varhaiskasvatuksesta alkaen ja ympäristökasvatus, kierrätys ja lajittelu. Kommentit Toivottavasti julkaisette palautteet tai ainakin nasevimmat niistä. Ja toivottavasti saamme tilaston palautteesta että mikä asia on kuohuttanut eniten Eikö ne valtuutetut vois ajella esim. Pitkäjärven koulun auditorioon tai tulevan lukion tiloihin kokoustamaan. Ottakaa terve maalaisjärki käteen ja vielä pieni tuumaustauko ennen kuin pilaatte koko kunnan talouden turhilla investoinneilla. Kangasalan kunnan tulee aloittaa talouden tervehdyttämiskuuri välittömästi ja suhteuttaa palveluverkon kehittämissuunnitelma sen mukaiseksi. Talousarviossa 2011 lainakanta asukasta kohden näyttää kasvavan hallitsemattomasti (tp/2009: 1481 /asukas, ta/2010: 1949 /asukas, ta/2011: 2131 /asukas) Kangasala on maalaiskunta, ei kaupunki. Jos kaikki kunnan tarjoamat palvelut laitettaisiin samalle kartalle piirtäen kunkin palvelun kunnalle aiheuttamien kustannuksien kokoa kuvaava ympyrä, näkisimme kuinka paljon rahaa menee palveluiden järjestämiseen alueittain. Kunnan talouslukujen perusteella arvioituna palveluiden eurojen jakautuminen painottuisi kuten asukasmäärät ja luonnollisesti vähän vielä enemmän kuntakeskukseen päin. Jos kunnan laajalla maaseudulla menee muutama euro enemmän oppilasta kohden koulun ylläpitoon, niin vastaavasti täältä puuttuu monia palveluita, jotka kuntakeskuksesta löytyy. On totta että haja-asutusalueella ei odotetakkaan palveluiden olevan kivenheiton päässä, mutta kun kyliä asetetaan näin räikeästi eriarvoiseen asemaan, ei voi olla kuin ihmettelemättä suunnitelman laatijan kapeakatseisuutta ja vision puutetta. Kuntalaisia tulee kohdella tasa-arvoisesti. Syrjäkylien asukkaidenkin pitää saada edes peruspalvelut veroeurojensa vastikkeeksi Sahalahdelle täytyy saada palvelutalo kun se on luvattu. Kirjastoa ei saa siirtää ja koulut täytyy pitää nekin on yhdistymissopimuksessa luvattu. Tärkeintä on rakentaa palvelutalo väestön ikääntyessä, ei laajentaa Sariolaa Terveydenhuollon palvelut on taattava Kuhmalahden ja Sahalahden terveysasemilla. Kuntalaisilla pitää olla mahdollisuus käydä lähimmällä terveysasemalla lääkärissä ja otattamassa laboratoriokokeita. Kuntalaisia tulee kohdella tasapuolisesti!! Säästetään sitten kulttuuripuolessa, jos tarvetta ilmenee. Hoivakodit sopivat erityisesti muistihäiriöstä kärsiville. Heidän määränsä lisääntyy erityisen paljon kaudella Muistihäiriöisten paras paikka on oma koti niin kauan kuin he siellä suinkin pärjäävät. Ilman omaishoitajaa raja kotona selviämiseen tulee kuitenkin vastaan. Tuolloin paras ratkaisu on turvallinen, kulunvalvonnalla varustettu kodinomainen pienyksikkö. En suosittele suunnitelmakaudelle enää ns. tavallisia palvelu-

4 asuntoja. Sitä vastoin ennaltaehkäisevää vanhustenhuoltoa voi ja pitää kehittää myös kunnassa nykyisissä hyvin toimivissa pisteissä. Toki investointeja on tehtävä päiväkoteihin ja kouluihin kunnan kasvua vastaavasti. Mutta kysymys on: mihin nämä investoinnit tulee suunnata? Kunnan länsipäähän muuttaa lähivuosina uutta oppilasta. Kuitenkin kunnan itäpuolen koulujen laajennuksiin ollaan laittamassa 3 M, joita kipeämmin tarvittaisiin länsipuolella. Samalla kunta lisäksi velkaantuu kovaa vauhtia. 100 lapsen päiväkoteja kunnassamme on tällä hetkellä ainoastaan yksi, loput 25 ovat tätä pienempiä. 100 lapsen päiväkotia ei voi perustella lapsen edun kautta Hirvittävä kolaus oli myös hammashoidon siirtyminen Vatialaan. Vauvojen ja alle 3 v:n kanssa se vielä on ok, mutta koululaisethan eivät sinne yksin pääse. Viime vuonna Tursolasta kuljetettiin taksilla tarkistuksiin Kirkkoharjulle, tänä vuonna ei. Lähdeppä tällaisella pakkasella autottomana Kortekankaalta kävelemään Tursolan kautta Kirkkoharjulle. Toivon, että otatte palveluverkkosuunnitelmissa huomioon myös kuntalaisten yksimielisen vastustuksen kyläkoulujen lakkauttamisesta. Ehkä teidän pitäisi jo kyllä tietää mitä mieltä lapset on asiasta, ovathan he monesti vanhempineen olleet teille mielipiteitään ilmaisemassa!! Kautialan seutu esimerkiksi on tällä hetkellä erittäin vireä. Ja tulevan vesi- ja viemärijohdon myötä alue houkuttelee edelleen uusia lapsiperheitä, mutta tulevatko uudet potentiaaliset asukkaat, jos koulu lähtee. Koulu ei ole tärkeä ainoastaan aktiivi-ikäiselle väestölle, vaan myös eläkeikäisille. Tulkaapa joskus katsomaan esim. kyläkoulukahvilaan. Siellä on koululaisten sisarusten, vanhempien ja isovanhempien lisäksi melkoinen joukko "mummoja ja vaareja" joiden lapsenlapsi ei ole koulussa. Kyläkoulukahvila on siis koko kylän kahvila samoin kuin kevät- ja joulujuhlat koko kylän juhlia. Suoraman kirjasto on pienuudestaan erittäin hyvin toimiva, jossa ruuhka-aikoinakin lainaajat ovat saamaansa palveluun tyytyväisiä. Vaikka uusi pääkirjasto on hieno ja hyvin toimiva, se ei korvaa näitä sivukirjastoja. Ei keskustan liike-elämä ja kaupankäynti vilkastu lopettamalla Suoraman ja Vatialan kirjastoja, kiukkuisia ja turhautuneita kuntalaisia saatte kyllä takuuvarmasti muutaman sata jopa tuhat lisää! Suorama olisi kaivannut myös luvattuja nuorisotiloja, mutta tilat tulevat varmasti tarpeeseen koululaisillekin On huomattava, että se on täällä ainoa kunnan tarjoama ilmainen (kulttuuri)palvelu, jota voivat käyttää niin rikkaat kuin köyhätkin. Uusia kerros- ja rivitaloja rakennetaan vilkkaasti, joten kävijämäärä kirjastossa lisääntyy. Kirkonkylään on matkaa eikä kaikilla ole autoa tai varaa kulkea jatkuvasti kirjojen perässä jatkuvasti kohoavilla linjaautomaksuilla.vatiala on vauraampaa seutua: heistä monet voivat käyttää Tampereen kirjastojen palveluita. Siis Suoramaa ei pidä sivuuttaa nolla-alueena.

5 Kangasalan Asemaseudun omakotiyhdistyksen toimikunta käsitteli palveluverkon kehittämissuunnitelmaa kokouksessaan Toimikunta keskusteli lähinnä Suoraman kirjaston lakkauttamisesta jonka perustelut katsottiin tavanomaisesta poikkeaviksi. Yleisesti ottaen päädytään lakkauttamaan toimintoja joilla on niukasti käyttäjiä, kun Suoraman kirjaston kohdalla kyse on päinvastaisesta tilanteesta. Perustelun mielekkyys kyseenalaistettiin kokouksessa. Kulttuuritalo keskustaan pikimmiten Kulttuuritalon markkinoinnista ja sisällöstä vastaamaan pitää palkata kokenut kulttuuria ja taloutta ymmärtävä ihminen. Tämän henkilön pitää olla mukana työssä mahdollisimman aikaisin mieluummin jo talon suunnitteluvaiheessa. Kirjastopalvelujen väliaikaisesti siirtyessä Lentolaan toivon, että vähintään nykyiset iltaaukiolot säilyvät. Koska matka on pitempi, täytyy olla mahdollisuus päästä kirjastoon myös työpäivän jälkeen. Viime vuonna vähensin Suoraman kirjaston käyttöä koska sen aukioloajat muuttuivat aivan kummallisiksi. Siellä ei pysty päivisin töissä oleva ihminen käymään kuin todella hankalasti. Olen siksi käyttänyt enemmän pääkirjastoa Valittelu ei ainakaan tuo rahaa. Esimerkkinä käy vaikkapa täysin turhaksi ja tuhlaamiseksi tuomittu Särkänniemi, joka on jauhanut pitkät pennit omalle kunnalleen jo nelisenkymmentä vuotta, vaikka sen sijasta haluttiin enemmän vanhustentaloja. Nyt niitä taloja on voitu maksaa varoilla, joita huvipuisto on tuottanut. Pätevä ja kuntalaisten maun tunteva ohjelmasuunnittelu tuo varoja Kangasallekin, ei vie. Varhaiskasvatus Onko koskaan mietitty vuoropäivähoidon järjestämistä kotihoitajien avulla, tuntuu rajulta kustannukselta että 41 lapsen hoito maksaa tuplaten verrattuna toisissa päiväkodeissa hoidettaviin lapsiin. Vastaus: Vuorohoitopäiväkodissa yksi kasvatushenkilö hoitaa yön ajan useampaa lasta. Kotihoidossa täytyisi jokaiseen perheeseen palkata oma hoitaja ja se on kalliimpaa kuin yhden hoitajan pitäminen päiväkodissa yön yli. Vuorohoidon hinta koostuu useasta eri elementistä mm. henkilöstön määrästä ja tukipalveluista, joita joudutaan järjestämää jokaisena viikon päivänä kellon ympäri. - Ryhmisten poistaminen ja lasten keskittäminen isoihin päivähoitoyksiköihin ei tule lapsen kehitystä tässä rikkonaisessa maailmassa. Miten erityislapset? vaikeasti allergiset lapset? - Sen sijaan että yritetään tunkea lapset päiväkodeissa ja kouluissa suuriin yksiköihin, joissa ongelmat ja desibelit nousevat yli sallitun säästösyihin vedoten lapsen päiväkoteja kunnassamme on tällä hetkellä ainoastaan yksi, loput 25 ovat tätä pienempiä. 100 lapsen päiväkotia ei voi perustella lapsen edun kautta - Kangasalan kunnassa ollaan siirtymässä malliin, jossa lasten päivähoitoa on tarkoitus kehittää keskittämällä hoito yhä suurempiin yksiköihin. Vähimmäismäärä lapsia yhdessä päivähoitoyksikössä olisi tällöin sata. Kuitenkin yhä lisääntyvä tutkimustieto osoittaa, että alle kouluikäisten lasten kehityksen kannalta on olennaista yksilölliset tarpeet huomioiva rauhallinen ympäristö. Pieni lapsi ei pysty hahmottamaan isoa määrää ihmi-

6 siä. Tärkeintä lapselle on toistuvat samana pysyvät ihmiskontaktit, joiden avulla maailma vähitellen alkaa avautua ja laajentua. Mitä korkeampi melutaso päiväkodissa, sitä korkeammat stressihormonitasot ovat päivähoitopäivän jälkeen. Kuormittavassa ympäristössä lasten oppiminen ja tunne-elämänkehitys hidastuu. Jatkuvan stressin jäljet ovat nähtävissä jopa aivojen rakennetasolla pysyvinä muutoksina. Julkisuudessa esillä olleet Ruotsissa saadut tutkimustulokset päiväkotihoidon hyödyllisyydestä oli saatu nimenomaan pienissä lapset yksilöllisesti huomioivissa yksiköissä. - Kenen tarpeista ollaan liikkeellä kehitettäessä valtavia lasten sijoituslaitoksia? Lyhyen tähtäimen talouslaskelmista käsin? Yli sadan lapsen päivähoitoyksiköissä ei voida puhua enää lasten tarpeista lähtevästä hoidosta, vaan hoito on väistämättä silkkaa laitoshoitoa, jossa yksilön tarpeet jäävät lyhyen tähtäimen talouslaskelmien alle. Yhteisvastaus: Päiväkotien toiminta perustuu tällä hetkellä pienryhmäpedagogiikkaan. Lapset toimivat suuren osan päivässä pienissä ryhmissä aikuisen kanssa. Näissä ryhmissä on mahdollista huomioida lapsi yksilöllisine tarpeineen. Jokaiselle lapselle laaditaan lapsen oma varhaiskasvatussuunnitelma ja sitä seurataan lapsen kasvun myötä. Lapset eivät toimi isoissa ryhmissä vaikka päiväkoti olisi fyysisesti iso. Laki ja asetus säätävät päiväkodeissa aikuisten ja lasten suhdeluvut. Lapsiryhmät ulkoilevat vuoron perään ja näillä keinoilla myös ulkoilutilanteet tehdään lapsille turvallisiksi. Vanhemmille tehdyn kyselyn pohjalta voitiin todeta, että lapset tulevat mielellään päiväkotiin ja lasten kaverisuhteita arvostetaan. Kaikissa päiväkodeissa on tällä hetkellä erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja allergisia lapsia, oli päiväkoti sitten iso tai pieni. Lapsen erityisen tuen tarve käsitellään joka kerta yksilöllisesti. Uusien päiväkotien suunnittelussa voidaan ottaa huomioon ryhmien fyysiset tilat ja mahdollisuus jakautua entistä paremmin pienryhmiin. Isoissa yksiköissä pystytään paremmin myös turvaamaan henkilökunnan riittävyys poissaolotilanteissa. Koulutettujen sijaisten saaminen tällä hetkellä on ajoittain erittäin haasteellista. - Ryhmikset tulee ehdottomasti säilyttää lasten tasapainoisen kasvun turvaamiseksi. Isoissa yksiköissä kasvaa riiviöitä ei lapsia. - Vastustan ehdottomasti Lahdenkulman koulun (ja ilmeisesti myös ryhmiksen) lakkauttamista! Ryhmis on koko ajan täynnä (lapsemme ovat sinne jonossa), eli tarve sille on tällä suunnalla. Miksi ihmeessä kaikki päivähoito pitää tunkea tosi pienelle alueelle, päiväkodin ympäristöön? Yhteisvastaus: Ryhmisten toiminnassa on tällä hetkellä erityisen haasteellista henkilöstön saatavuus suhteessa lasten määrään. Aukioloaikoja joudutaan rajaamaan, jotta laillinen suhdeluku pystytään toteuttamaan koko päivän ajan. Ryhmikset eivät pysty kaikilta osin vastaamaan vanhempien tarvitsemaan päivähoitoaikaan. Kangasalan kunta on ilmoittanut, että Vatialan kirjasto muutettaisiin päiväkodiksi, vaikka siellä tiedetään kärsityn jo pitkään sisäilmaongelmista. Onko tosiaan tarkoitus, että pienet lapset siirretään tällaisiin tiloihin? Pienillä remonteilla sisäilmaongelmia ei pystytä korjaamaan. Eikö toimintaa olisi järkevä jatkaa Latoniityn päiväkodissa eikä siirtää lapsia tiloihin, joissa he olisivat sisäilmaongelmien koekaniineja? Tarkoituksenmukaista olisi myöhemmin rakentaa kokonaan uusi, nykyaikainen rakennus päiväkodille. Vastaus: Kirjaston tiloissa ei ole tiedossa olevaa sisäilmaongelmaa. Suunnittelutyö kirjasto- ja nuorisotilojen muuttamisesta päiväkotitiloiksi on aloitettu. Suunnittelun aikana ja muutostöiden toteutusvaiheessa olemassa oleviin rakenteisiin ja tilojen sisäilma-asioihin kiinnitetään erityistä huomiota. Vatialan alueelle on palveluverkon kehittämissuunnitelmassa esitetty uuden 6- osastoisen päiväkodin rakentaminen vuodelle Latoniityn päiväkodin vuokra-aikaa on jatkettu ja se päättyy

7 Opetustoimi Pienissä kouluissa lapsi oppii paremmin ja saa parempaa opetusta kuin suuressa koulussa!! Kyläkouluissa on ulkona paljon tilaa leikkiä välitunneilla, jos verrataan esim. Sariolaan jossa pihaa ei enää juurikaan ole jäljellä laajennusten jälkeen. Vastaus: Kangasalla annetaan alakouluopetusta 13 eri kouluyksikössä. Koulujen oppilasmäärät vaihtelevat kuluvana lukuvuonna Suoraman koulun 430 oppilaasta Kautialan koulun 26 oppilaaseen. Alakouluissa opiskelee yhteensä 2290 oppilasta, joista ns. kyläkoululaisia on 140. Kangasalan kouluissa opetusta antavat pätevät luokan- ja aineenopettajat ja opetus on tasalaatuista. Koulut eivät ole eroteltavissa opetuksen laadun perusteella. Sariolan kouluhankkeen yhteydessä (2009) koulun välituntipihat toteutettiin niin, ettei niiden yhteydessä ole lainkaan huolto- eikä muutakaan liikennettä eli koululaisten piha-alue laajeni ja turvallisuus parani huomattavasti aiempiin pihajärjestelyihin verrattuna. Mahdollinen uusi laajennus sijoittuu niin, että välituntialueet säilyvät ennallaan. Kouluyksiköiden kokoa kasvatetaan (seudullisen selvityksen suositukset ja mahdollisen opetussuunnitelmauudistuksen vaikutukset) - toimivan koulun minimikokosuositus 50 oppilaan ja kolmen opettajan koulu. Seudullinen selvitys on tehty kaupunkialueelle. Kangasala kuitenkin haluaa olla maaseutumainen kunta. Tässä ei logiikka toimi. Lisäksi se on suositus, ei laki. Taajama-alueelle selvityksen soveltaminen voi olla järkevää, mutta ei maaseutualueille. Vastaus: Myös muissa seudun kunnissa on suuria maaseutumaisia alueita, tässä suhteessa Kangasala ei ole poikkeus. Kyseessä on suositukset, joita esityksen mukaan pyritään noudattamaan yhdessä muiden palveluverkon kehittämistä ohjaavien periaatteiden kanssa. Mihin palveluverkosta katosi mm. Sahalahden Sariolan yläkoulu, sitä ei mainita olemassa olevana eikä tarpeellisena palveluna. Vastaus: Toimenpideohjelmassa esitetään Sariolan koulun laajentamista vuosille Sariola on näin ollen suunnitelmassa mukana. Koskien Kautialan lakkauttamista. Miksi pitää lakkauttaa täysin toimiva koulu, johonka on jatkuvasti tulossa uusia oppilaita? Vastaus: Kautialan koulun oppilasennuste: 2004 syntyneitä 4, 2005 syntyneitä 7, 2006 syntyneitä 10 kpl, kpl, 2008 syntyneitä 5 kpl, 2009 syntyneitä 3 kpl, 2010 syntyneitä 6 kpl. Kuluvana lukuvuonna oppilaita on 26. Edellä todettujen lukujen perusteella koulun oppilasmäärässä ei ole odotettavissa olennaisia muutoksia. Tämä nyt ei vaan mene järkeen, miksi toimiva koulu ja muutenkin mahtava kyläyhteisö nuijitaan maan rakoon, jotta voidaan rakentaa isojen kylien lapsille kivemmat tilat ja suuremmat ryhmäkoot? Vastaus: Palveluverkkosuunnitelmassa ei ole otettu kantaa vapaaehtoistoimintaan, jota kyläyhdistyksetkin edustavat. Kyläkoulujen lakkauttamisesitys on noussut esiin kyläkoulujen vähäisistä oppilasmääristä, muita kouluja kalliimmista kustannuksista ja lähitulevaisuuden suurista investointitarpeista. Sulkemista perusteltiin taannoin mm sillä että suuri osa pienten koulujen oppilaista on jo nyt kuljetusoppilaita. En tunne tilannetta muilla kouluilla mutta Vilpeilän koululla kuljetusoppilaita on suuri osa 1-2 luokkalaisista, sitä vanhemmista oppilaista kuljetusoppilaita on vain muutama yksittäinen oppilas, 3-4 kappaletta. Jos kaikki oppilaat siirrettäisiin Sariolaan tulisi kaikista 1-2 luokan oppilaista kuljetusoppilaita, nopeasti laskemalla ehkä 6-8 kuljetusoppilasta lisää nykyisiin. Samoin 3-5 luokkien oppilaista iso osa olisi kuljetusoppilaita! Huomattavasti useampi kuin nyt. Vain muutama oppilas asuu alle 5

8 km:n päässä Sariolan koulusta. Joten siltä osalta kustannusten nousu olisi kova vaikka sitä yritetäänkin kiistää ja peittää virheellisten heittojen taakse. Varsinkin kun kuljetukset pitäisi järjestää jotenkin uudella tavalla. Kaikki oppilaat eivät millään mahdu bussiin eikä nykyisen taksifirman kapasiteetti riitä kuljettamaan juurikaan nykyistä enempää oppilaita. Vastaus: Uudet kuljetusoppilaat voidaan kuljettaa Huutijärven ja Sariolan kouluihin entistä enemmän normaalilla joukkoliikenteellä. Koulu ei ala eikä pääty kaikilla oppilailla samaan aikaan, vaan lukujärjestyksiä voidaan porrastaa bussiaikataulujen mukaan. Myös bussien aikatauluja ja reittejä on mahdollista muuttaa tilanteen mukaisesti. Koulutyöryhmä esitti aikanaan euron säästöä koulukyytien keräilypaikkojen käyttöönotolla. Muutoksen takia taksiyrittäjä irtisanoi sopimuksen kesken sopimuskauden. Lopputuloksena koulukyydit ovat entistä kalliimpia, mutta palvelu keräilypaikkojen takia selvästi huonompaa. Vastaus: Koulukuljetuskustannukset olivat v n euroa vähemmän kuin v Ihmettelemme edelleen, kuinka kyläkoulujen laskelmat ovat oikeita, kun kerran Kaivannon sairaalan konsulttien tekemät kustannuslaskelmat ovat vääriä, ainakin kunnanjohtajan mukaan. Konsultit tekevät laskelmat sen mukaan, kuka tilaa. Vastaus: Kyläkoulujen investointilaskelmat (tavoitehinta-arviot) on laadittu kunnan tilapalvelussa, ne eivät ole konsultin laatimia. Kangasalan kunnassa lasketaan hankkeiden tavoitehinta-arviot (= kustannusarviot) Haahtela kehitys Oy:n Talonrakennuksen kustannustieto-ohjelmalla. Tämä ohjelmisto on ollut meillä käytössä noin 20 vuotta ja ohjelmiston avulla on kunkin vuoden investointiohjelmassa olevat uudis- ja peruskorjaushankkeet hinnoiteltu. Talonrakennuksen investoinnit on tekninen lautakunta (nykyisin liiketoimintajaosto), kunnanhallitus ja valtuusto hyväksynyt talousarvion hyväksynnän yhteydessä. Sama ohjelmisto on valtakunnallisesti käytössä kaikissa isoimmissa kunnissa (Pirkanmaalla Tampereen kaupunki, Ylöjärvi, Pirkkala, Nokia, Orivesi ja Lempäälä käyttävät ohjelmistoa). Myös pääkaupunkiseudun seurakunnat ja esim. Senaattikiinteistöt käyttävät tätä laskentaohjelmistoa. Kun kunnalle haetaan hankkeille valtionavustusta, on laskelmat esitettävä ELY-keskukselle ja opetusministeriölle tällä ohjelmistolla laskettuina. Kun olen pyytänyt Kautialan koulun kustannusarvio laskennan tarkempaa erittelyä, niin tarkoitan esim. 50h putkitöitä á 50 yhteensä 2500, putkea 800m á 2 yhteensä 1600 jne. ja alle tulee yhteensä Tietysti on se vaihtoehto, mitä epäilen, että tuo on hihasta vedetty ja mitään tarkempaa laskentaa ei kunnassa ole olemassakaan. Vastaus: Katso edellinen vastaus. Mihin pikkukouluille kaavaillut investoinnit perustuvat, todelliseen tarpeeseen vai johonkin muuhun? Minkälaisia laskelmia arvioidusta kustannusvaikutuksesta on tehty ja miksi niitä ei julkistettu yhdessä investointi-/säästölaskelmien kanssa? Vastaus: Lahdenkulman, Vilpeilän, Kautialan ja Raikun koulujen tulevat investoinnit perustuvat todellisiin tarpeisiin. Näiden koulurakennusten LVIS-tekniset järjestelmät ovat elinkaarensa loppuvaiheessa ja tilat tarvitsevat myös rakennusteknistä kunnostusta, lähinnä pintarakenteiden uusimista. Lahdenkulman ja Vilpeilän kouluilla tarvitaan myös toimintaa ja turvallisuutta parantavia tilajärjestelyitä. Kunnan on huolehdittava, että kiinteistöomaisuuden arvo säilyy ja että, kiinteistöissä työskentelevillä ja opiskelevilla on turvalliset ja terveelliset tilat ja olosuhteet. Kyläkoulujen investointilaskelmat (tavoitehinta-arviot) on laadittu ja ne on hyväksytty viimeksi 2009 talousarvion hyväksynnän yhteydessä. Kunnanhallitus päätti , että ko. kouluinvestointeja ei valmistella, jonka vuoksi niitä ei ole esitetty vuosien 2010 ja 2011 talousarvion investointiohjelmiin. Palveluverkon kehittämissuunnitelmaan näiden hankkeiden tavoitehinnat on päivitetty

9 samaan hintatasoon kuin palveluverkossa olevat muutkin investoinnit. Laskelmat on esitetty investointi- ja säästölaskelmien yhteydessä. Varsinkin Huutijärven koulun osalta Raikun ja Kautialan kouluja korvaavien opetustilojen kustannukset ovat alimitoitetut. Vastaus: Korvaavien opetustilojen (2 luokkatilaa) investointikustannukset on arvioitu, kuten muissakin kouluhankkeissa, luokkatilojen kustannukset. Mihin pikkukouluille kaavaillut investoinnit perustuvat, todelliseen tarpeeseen vai johonkin muuhun? Minkälaisia laskelmia arvioidusta kustannusvaikutuksesta on tehty ja miksi niitä ei julkistettu yhdessä investointi-/säästölaskelmien kanssa? Vastaus: Kustannusarviot, hintataso 2/2011 (alv 0 %): Lahdenkulman koulu (kivikoulu) / euroa Vilpeilän koulu / euroa Kautialan koulu / euroa Raikun koulu / euroa Lahdenkulman koulu (kivikoulu) on meidän koulurakennuksistamme huonoimmassa kunnossa. Rakennuksesta on tehty kuntoarvio 11/2007. Raportin on laatinut Insinööritoimisto Raksystems Oy. Kuntoarviossa todetaan, että rakennus on kokonaisvaltaisen peruskorjauksen tarpeessa lähivuosina. Vilpeilän koulun kustannukset koostuvat niistä tilamuutoksista ja rakennukseen liittyvistä kunnostustarpeista, jotka Sahalahden kunnanhallitus on kuntokartoitustyöryhmän ja koulun esittämässä raportissa hyväksynyt. 1) yläkoulun luokkahuoneen kunnostusremontti 2) yläkoulun asunnon muuttaminen ja saneeraaminen atk-tilaksi, kirjastotilan laajennukseksi sekä opettajien sos. ja työtilaksi (osin toteutettu) 3) alakouluun saneerataan keittiöja siivoustöiden sos. tilat Lisäksi Vilpeilän koulun kustannuksiin sisältyy koulurakennusten lämmitysjärjestelmän muutos. Rakennukset lämpiävät nyt öljyllä. Muutos uusiutuvaa energiaa käyttäväksi (puu, pelletti, maalämpö). Kautialan koulu Rakennuksen LVIS-tekniikka on elinkaarensa lopussa. Kustannukset sisältävät LVIS-tekniikan uusimisen ja tilojen rakennusteknisen kunnostuksen, lähinnä pintarakenteiden uusimista. Kustannusarvio ei sisällä tilamuutoksia. Rakennus lämpiää sähköllä, lämmitysjärjestelmän muutos sisältyy kustannusarvioon (puu, pelletti, maalämpö). Ilmastointi varustetaan lämmön talteenotolla. Rakennus on liitettävissä 2011 Kautialan vesiosuuskuntaan. Raikun koulu Rakennuksen LVIS-tekniikka on elinkaarensa lopussa. Kustannukset sisältävät LVIS-tekniikan uusimisen ja tilojen rakennusteknisen kunnostuksen, lähinnä pintarakenteiden uusimista. Kustannusarvio ei sisällä tilamuutoksia. Rakennus lämpiää öljyllä, lämmitysjärjestelmän muutos (puu, pelletti, maalämpö / putket järveen) sisältyy kustannusarvioon. Milloin korjattava Jos koulutoiminta jatkuu näissä kiinteistöissä, on korjaustoimenpiteet toteutettava välittömästi. Kunnan solmima energiatehokkuussopimus velvoittaa investoimaan rakennusten energiatehokkuutta parantaviin toimenpiteisiin. Hankkeet eivät sisälly kunnan investointiohjelmaan, koska kunnanhallitus on päättänyt, että Kautialan, Lahdenkulman, Raikun ja Vilpeilän peruskorjausinvestointeja ei valmistella. Sariolan koulua ei ole tarve laajentaa muuten kuin Vilpeilän ja Lahdenkulman lakkauttamiseksi. Huutijärven koululla on nyt ahdasta ja sen takia sitä pitäisi laajentaa. Kuitenkin Huutijärven oppilasmäärät ovat laskemassa lukukaudelle Olisikin järkevämpää pitää Raikun ja Kautialan 5-6 luokkien oppilaat omissa kouluissa, vaikka se tarkoittaisi kahden opettajan lisäystä ko. kouluille. Vastaavasti Huutijärveltä poistuisi 1-2 luokkaa ja samalla opettajan tarve. Huutijärven koulun tiukkuus helpottaisi siinä samalla. Eli käyttämällä nyt lakkautettaviksi esitettyjä kouluja helpottamaan isomman koulun painetta, voidaan käyttää laajennuksiin suunnitellut rahat sinne missä niitä kipeämmin tarvitaan, eli kunnan länsipuolelle. Vastaus: Huutijärven koulun laajennus on ollut jo pitkään

10 kouluverkkosuunnitelmassa. Koulun aineluokat on jouduttu ottamaan perusopetuskäyttöön jo vuosia sitten. Koululta puuttuvat myös opetustilat eskareille. Lisäksi erityisopetusjärjestelyt ovat tuoneet tilatarpeita. Huutijärven koulun yhteyteen on myös tarkoituksena rakentaa päiväkoti. Talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä tehdyssä selvityksessä todetaan, että kahden lisäluokan rakentaminen mahdollistaa sekä Raikun että Kautialan oppilaiden sijoittamisen Huutijärven kouluun. Lopuksi kysymys Pohjan koulua koskien. Sen sulkemista ei ainakaan vielä, julkisesti, suunnitella Koulujen sulkemista kun nimenomaan perustellaan korkeilla oppilaskustannuksilla niin miten olisi mahdollista että yksi koulu olisi asiassa eriarvoisessa asemassa? Kaikkien toiveena ja tavoitteena lienee kuitenkin yhtenäinen ja hyvinvoiva Kangasala, sitä ei saavuteta kohtelemalla eri alueiden asukkaita eri tavalla. Vastaus: Pohjan koulu on siirtynyt osaksi Kangasalan opetustointa vuoden vaihteessa. Koulun kuluvan vuoden resurssit on osoittanut Kuhmalahden valtuusto. Palveluverkkosuunnitelmassa esitetään Pohjan koulun saneerausta vuosina Kouluissa voidaan yksityistää kiinteistöpalvelut ja ruokahuolto. Vastaus: Kunta voi hankkia kilpailuttamalla ulkopuoliselta tuottajalta tukipalveluja niin laajasti kuin kunta näkee tarpeelliseksi ja päättää. Tälläkin hetkellä merkittävä osa kunnan tukipalveluista hankitaan ulkopuoliselta tuottajalta. Jokainen uusi kohde arvioidaan päätöksenteossa erikseen. Liiketoimintayksikkö Oksan tilapalveluiden ylilaskutus tuo lisää kiinteistökustannuksia per oppilas. Suurissa kouluissa vaikutus on kymmeniä euroja per oppilas, mutta pienissä kouluissa satoja euroja per oppilas. Tämä vääristää kustannusvertailua. Vastaus: Tukipalveluja tuottava liiketoimintayksikkö Oksa ei ylilaskuta mitään kunnan toimialaa tai kiinteistöä. Tuloilla katetaan menot, jotka ovat osana kunnanvaltuuston hyväksymään talousarviota. On totta, että kyläkoulujen oppilasmäärät ovat pieniä isompiin verrattuna. Nettokustannukset ovat myös pienempiä kuin isoissa kouluissa. Oppilaskohtaiset kustannukset ovat väkisin suuremmat kuin isoissa kouluissa, mutta epäoikeudenmukainen tilapalveluiden ylilaskutus vääristää eroa pienille kouluille epäedullisesti. Vastaus: Katso edelliset vastaukset. Silmiini pistivät erityisesti kyläkoulujen kustannuslaskelmat. Kyllä kuntalaisena haluaisin kuulla myös kuinka paljon olisivat Sariolan ja Huutijärven kustannukset oppilasta kohden, kun kyläkoulut olisi lopetettu ja oppilaat siirretty kyseisiin kouluihin. Ja kuinka paljon enemmän esimerkiksi Huutijärven laajennus tulee maksamaan, kun sinne pitääkin mahtua enemmän oppilaita, käsittääkseni laajennus on pakko tehdä jo nykyisellä oppilasmäärällä? Sariolaa ei tarvitsisi laajentaa lainkaan eli se summa säästyisi kokonaan, onko sitä otettu huomioon ollenkaan? Sariolassa oppilasta kohden on laskettu kustannukseksi vuosittain 6489 /oppilas ja Vilpeilässä se on 8838 /oppilas. Kun vilpeiläläiset ja lahdenkulmalaiset kuljetetaan Sariolaan, paljonko kustannus on tuolloin on per oppilas? Ilmeisesti Sariolassa säästetään tuomalla omat eväät, koska niitä kustannuksia ei ollut lainkaan investoinnit/kulut -taulukossa? Vastaus: Investoinnit/kulut - taulukko on laskettu nettoperiaatteella. Aterioiden kohdalla on verrattu esimerkiksi Sariolan ja Lahdenkulman/Vilpeilän välisiä eroja ja pohjalukuna on Sariolan aterian hinta eli ruokailukustannukset on huomioitu.

11 Huutijärven koulujen laajennus tulee tehdä nykyiselläkin oppilasmäärällä. Laajennuksen osalta kahden perusopetustilan kustannus, jotka tulisivat Raikun/Kautialan oppilaita varten on euroa, joka on pieni osa kokonaiskustannuksesta. Sariolassa oppilasta kohden laskettu kustannus on /oppilas. Yhdistettäessä Sariolaan Lahdenkulman/Vilpeilän koulut niin oppilasta kohden laskettu kustannus muuttuu /oppilas. Huutijärvellä oppilasta kohden laskettu kustannus on /oppilas. Yhdistettäessä Huutijärven kouluun Kautialan/Raikun koulut niin oppilasta kohden laskettu kustannus muuttuu /oppilas. Yhdistettäessä kouluja niin kuljetuskustannusten nousuksi per oppilas on laskettu olevan 30 %. Miksi lukio ja kulttuuritalo katsotaan tärkeiksi investoinneiksi kaikille kuuluvien peruspalvelujen joutuessa säästökohteeksi? Kun kerran lukio tehdään, eikö tiloja voisi suunnitella niin, että ne sopisivat iltaisin myös kulttuurikäyttöön? Vastaus: Kangasalan lukion peruskorjaus tai uuden lukion rakentaminen Pikkolan koulukeskukseen oli kunnan investointiohjelmassa pitkään odottamassa vuoroaan. Kun peruskorjaustyötä ei saatu mahtumaan investointiohjelmaan ajoissa, ajauduttiin lukiorakennuksessa sisäilmaongelmiin. Uuden lukion tilat on suunniteltu niin, että ne ovat joustavasti iltaisin otettavissa koulun ulkopuoliseen käyttöön. Liikuntasali (400 m2) ja auditorio/luentosali (380 paikkaa) ja niiden yhteydessä olevat näyttämö ja aulatilat tulevat toimimaan kaikkien kuntalaisten liikunta- ja kulttuuritiloina 2012 syksystä lähtien. Kulttuuritalo on olennainen osa keskustan kehittämishanketta. Kulttuuritalon hankesuunnitelma on laadittu jo Kulttuuritalon juhlasalitila (300 paikkaa) näyttämöineen on tarkoitettu erilaisiin kulttuuritapahtumiin kuin lukion luentosalimainen auditorio. Tavoitteena on, että tilat tulevat toimimaan monipuolisena kulttuuri- ja tapahtumatilana. Kirjastopalvelut Mihin siis tarvitsemme uutta paljon maksavaa kulttuuritilaa tässä Tampereen sylissä ollessamme? Käytetään se raha "koko kansan kulttuuriin" eli kattaviin kirjastopalveluihin. Vastaus: Kulttuuritalon toiminta ei ole pois kirjastopalvelujen budjetista. Uusi pääkirjasto ja kulttuuritalo muiden keskustan palvelujen kanssa muodostavat merkittävän palvelukeskittymän. Kulttuuritalo toimii myös kokoustalona ja muodostaa yhdessä uimahalli Kuohun, torin ja uuden pääkirjaston kanssa kokonaisuuden, jolla on positiivisia taloudellisia vaikutuksia yritysten ja kunnan talouteen. Kirjaston nykyiset aukioloajat ovat tosi älyttömät. Onko sillä tarkoitus vähentää kirjastonkäyttäjien määrää, jotta tilastot näyttävät "miinusta"? Tuli mieleen, onko tämä ollut tarkoitushakuista - onko näin saatu Suoraman kirjaston käyttömäärät näyttämään pienemmiltä, jotta kirjasto voidaan sulkea? Vastaus: Kaikkien lähikirjastojen aukioloajat muuttuivat , kun uusi pääkirjasto avattiin kokonaisuudessaan. Lähikirjastojen aukioloaikoja vähennettiin, jotta pääkirjaston palvelutasoa kyettiin parantamaan. Uusien aukioloaikojen suunnittelussa huomioitiin sekä aamu- että ilta-aukioloaikojen toteutuminen, Suoraman ja Vatialan lähikirjastojen aukiolojen yhteensovittaminen maantieteellisen läheisyyden vuoksi sekä käytettävissä olevat resurssit. Kirjaston siirto Sahalahdella entisen kunnantoimiston tiloihin on kallis investointi, tarvitaan hissi, jotta vammaiset voisivat käyttää tiloja, eikö entisten nuorisotilojen käyttö kirjaston laajentamiseksi olisi järkevämpää. Vastaus: Kirjasto ja päivähoito tarvitsevat kumpikin Sahalahdella lisätilaa. Palveluverkon kehittämissuunnitelmassa on esitetty, että Sahalahden monitoimitalo on jatkossa kokonaan päivähoidon tiloja eli nykyinen kirjasto ja entiset nuorisotilat muutetaan ja kunnostetaan päiväkotitiloiksi. Sahalahdella keskitetään päivähoito kah-

12 teen rakennukseen, mikä on päivähoitotoiminnan kannalta hyvä ratkaisu. Mikäli Sahalahden entiset virastotilat otetaan muuhun kuin virastokäyttöön, on tiloille haettava käyttötarkoituksen muutos. Mikäli tilat otetaan päiväkoti- tai kirjastokäyttöön, edellyttää toiminta hissin rakentamista. Olennaista on, että entisen kunnanvirasto otetaan palvelukäyttöön. Suoramalta lopetetaan kirjasto, lääkärin vastaanotto ja hammaslääkärin vastaanotto. Mitä kyseisiin tiloihin tulee kouluterveydenhuollon sekä neuvolatoiminnan lisäksi? Esim. mihin kirjastolta vapautuvat tilat käytetään? Vastaus: Alustavasti on tutkittu kirjastotilojen muuttamista koulutiloiksi. Suoraman kirjaston lakkauttamisesta: 1. Onko kirjoja tai muuta materiaalia, jotka eivät tällä hetkellä mahdu esille, jossain muualla? Eikö lehtien lukusalista saisi lisätilaa? 2. En ole koskaan nähnyt siellä ruuhkaa. 3. Kuinka uudelleenjärjestely ja asiakastiskiremontti voivat olla perusteita lakkauttamiselle? 4. Saavatko kirjastonhoitajat liian paljon aikaiseksi? "henkilöstömäärä liian pieni kirjastovolyymiin suhteutettuna" Vastaus: Käsikirjaston/lehtilukusalin käyttöönotto ei ratkaise kirjaston ahtautta, vaikka salin käyttöä muun aineistokokoelman esillepanoon on harkittu ja joitakin siirtoja on jo tehty. Ongelmana ei ole se, että uutta, kiinnostavaa aineistoa jouduttaisiin jättämään hankkimatta tai varastoimaan, vaan se, että tilat ovat täynnä: korkeat hyllyt ovat tiheässä ja täynnä kirjoja. Kirjaston viihtyvyyttä lisäisivät avarampi tila, matalat hyllyt, esittelykalusteet ja mukavat oleskelupaikat. Uudelleenjärjestely ja asiakaspalvelupisteen remontti eivät ole perusteet kirjaston lakkauttamiselle lukuun ottamatta, että tilojen uudistamiseen on investoitava jollain tavalla seuraavan 10 vuoden kuluessa. Henkilöstömäärä kirjastovolyymiin suhteutettuna tarkoittaa, että asiakasmääriin ja kirjaston toiminnan laajuuteen ja kehittämistarpeisiin nähden henkilökuntaa ei ole riittävästi. Kysymys: Miksi lakkauttaa Suoraman kirjasto? Mistä kaikki Suoraman koulun yli 450 oppilasta hakee pulpettikirjan? Suoraman alueella on jo nyt ja ennusteiden mukaan tulevaisuudessakin enemmän asukkaita kuin Vatialassa - miksi kirjasto ollaan siirtämässä Vatialaan suoramalaisten näkökulmasta hankalien yhteyksien päähän? Vastaus: Pääkirjaston laajentaminen ja saneeraaminen on parantanut kirjastopalveluja merkittävästi ja nykyinen kirjastoverkko on suhteellisen tiivis. Suoraman ja Vatialan lähikirjastot ovat maantieteellisesti melko lähekkäin. Kirjastopalveluille ei ole näköpiirissä lisää henkilöstöresursseja, joita tarvittaisiin, jotta nykyinen kirjastoverkko ja asiakaspalvelun taso pystyttäisiin säilyttämään. Esitys ei perustu siihen, että asiakkaista olisi pulaa. Terveyspalvelut Nyt kaavaillut investoinnit mm. kouluihin ja keskusterveysasemalle ovat tarpeellisia, jotta voidaan säilyttää nykyiset palvelut ja saadaan lisätilaa jo olemassa oleville koululaisille ja potilaille. Mutta jotta isommat yksiköt ja palveluiden siirto onnistuisi tarvitaan aina vain lisää investointeja ja olemassa olevat rakennukset jäävät käyttämättä. Mihin laitetaan terveysasemien lääkärit jatkossa? Laajennetaanko mm. laboratoriopalveluita jos ne poistetaan pieniltä terveysasemilta? Vastaus: Terveysasemat suunnitellaan pitkällä aikavälillä sen kokoisiksi, että niissä työskentelee vähintään kolme lääkäriä. Kaikkia lääkäri-

13 palveluita ei kuitenkaan keskitetä vain pääterveysasemalle. Pääterveysaseman laboratoriopalvelut kykenevät palvelemaan laadukkaammin kuntalaisia. Terveyspalvelut ne vasta onnettomat on! Maanantaina kun soitat terveyskeskukseen kysyäksesi lääkäri aikaa saat vastaukseksi "ei meillä tällä viikolla ole, mutta soita huomenna jos tulee peruutusaikoja". Viikon sitten sinnittelin ennen kun menin yksityiselle. Sama tilanne työterveyden kanssa. Täytyisi etukäteen tietää koska sairastuu niin voisi ajankin tilata. Vastaus: Kiireettömässä hoidossa hoitotakuu toteutuu seuraavasti: Kangasalla 41 % asiakkaista saa ajan viikon sisällä, 41 % 1-3 viikon sisällä ja 18 % ajanvaraus menee yli 3 viikon. Kuhmalahdella 40 % asiakkaista saa ajan viikon sisällä ja 40 % 1-3 viikon sisällä ja loput 20 % yli 3 viikon päähän. Pälkäneellä 36 % asiakkaista saa ajan viikon sisällä, 32 % 1-3 viikon sisällä ja 32 % ajanvaraus menee yli 3 viikon. Lääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoitoon pääsy toteutuu säädetyn 3 kk sisällä. Koulujen hammashoitoloiden lopettamista kannattaisi miettiä siltä kannaltakin että pienet lapset joutuu kulkeen kävellen pitkän matkan uuteen hammashoitolaan..! tai sitten taksikyydillä ja se maksaa..vastaus: Koululaiset käyvät hammashuollossa tarkastuksissa 1-3 vuoden välein yksilöllisestä hampaiden terveydentilasta riippuen. Kerran vuodessa kulkeminen varmasti onnistuu. On erittäin toivottavaa, että erityisesti pienten lasten suun terveystarkastuksiin osallistuvat vanhemmat. Vanhempien rooli on ratkaiseva lasten hampaiden hoitamisen kannalta. Kun Sahalahden taajama-alueelta supistetaan esimerkiksi terveyskeskuspalveluita, pitää jokaisen potilaan ajaa kymmeniä kilometrejä ylimääräistä autollaan tai taksilla päästäkseen esimerkiksi viikoittain otettaviin laboratorioanalyyseihin. Vastaus: Suunnitelmassa ei ole esitetty Sahalahden terveysaseman palveluiden supistamisesta. Terveys- ja laboratoriopalveluiden tähänastinen keskittäminen on tuonut ihmisille vain lisää jonotusta ja odottelua, mutta mitä sillä väliä, kun säästetään laskennallisesti muutama euro. Vastaus: Sama määrä henkilöstöä palvelee kasvaneen kunnan lisääntynyttä väestömäärää. Omalääkäreiden väestöt vaihtelevat noin asiakkaaseen. Suurten terveysasemien alueella väestömäärät ovat kasvaneet, pienten asemien alueella väestömäärät ovat pysyneet samoina tai vähentyneet. Väestöjä ja lääkäripalveluita on vaikea jakaa tasaisesti, kun terveysasemaverkko on laaja. Jos Sahalahden terveysasemalta viedään lääkäripalvelut tai jopa muitakin palveluita, mitä tyhjiksi jääneisiin tiloihin on tarkoitus sijoittaa? Jos hammaslääkäri lähtee, koululaisten kuljettaminen hammaslääkäriin keskusterveysasemalle muuttuu tosi hankalaksi. Eikä terveydenhoitajien vastaanottoa ja laboratorionäytteiden ottoa saa viedä täältä pois. Vastaus: Sahalahden terveysaseman lääkäripalveluita ei ole suunnitelmassa esitetty lakkautettavaksi. Muut aiheet Nuorisotilojen ylläpitoa voidaan tarjota yhdistyksille. Vastaus: Nuorisotilojen ylläpito yhdistysvoimin on mahdollista, mutta se vaatii yhdistyksiltä vahvaa sitoutumista kiinteistön ylläpitoon pidemmäksikin aikaa. Yhdistysvetoinen nuorisotilatoiminta ei ole uusi asia Kangasalla, mutta lähes kaikki yritykset ovat olleet lyhytkestoisia. Pisimpään yhdistysvetoista toimintaa on ollut Aseman monitoimitalolla Aseman Seudun Omakotiyhdistyksen voimin.

14 Esimerkiksi Raudanmaan, Vehoniemen ja Raikun alueella on yli 1700 asukasta, mutta heille ei tulisi olla tarjolla yhtään palvelua. Mikä on peruste? Vastaus: Kaikki kunnalliset palvelut ovat niin taajama-asukkaiden kuin maaseudulla asuvien käytössä. Kaikille ei kuitenkaan etäisyys palveluihin voi näin laajassa kunnassa olla koskaan sama. Autoistumisen myötä liikkuminen on helpottunut ja ihmiset maaseudullakin hakevat esimerkiksi kaupallisia palveluja yhä kauempaa. Sama kehitys on näkyvissä kunnallisten palvelujen suhteen. Osasyynä tähän kehitykseen on palvelujen laadun kehittyminen ja siten myös kallistuminen. Tämä kehitys näkyy selvimmin terveydenhoidossa. Miksi seutukunnallisten palveluiden tulisi olla osalle kuntalaisia lähipalvelu? (vrt. Seutukunnalliset palvelut: Oleellista on maantieteellisesti laaja asiakaspohja ja tätä kautta saavutettu riittävä volyymi palvelujen tuottamiselle. Kyse on erikoisosaamisen keskittämisestä ja tätä kautta mittakaavaetujen saavuttamisesta. Seutukunnallisten palvelujen kriteereitä: suhteellisen harvoin esiintyvä palvelun tarve, erityisosaamista edellyttämä palvelu sekä kallis laitekanta ja erityinen tilantarve. Nämä kaikki ovat Kulttuuritalon tunnusmerkkejä). Vastaus: Kulttuuritalohankkeessa on kyse myös Kangasalan keskustan elävöittämisestä ja kehittämisestä. Kulttuuritalo luokitellaan kuntakeskuspalveluksi, ei seutukunnalliseksi palveluksi. Kuntakeskuksessa asuville sinne sijoitetut keskitetyt palvelut ovat lähellä, mutta ei sisällön suhteen lähipalvelua. Olen asunut Kangasalla kohta 13 vuotta, enkä vieläkään tiedä, mikä on ns. Tehokaasun rakennus - osoite, kiitos! Vastaus: Ns. Tehokaasun rakennus on Junatien ja Vatialantien risteyksessä, Pitkäjärven koulun vieressä sijaitseva suojeltu punatiilinen teollisuusrakennus. Alun perin rakennuksessa on toiminut VR:n dieselveturikorjaamo, mutta yleisesti rakennuksesta kuulee puhuttavan Tehokaasun rakennuksena, koska veturikorjaamon jälkeen rakennuksessa toimi Tehokaasu-niminen yritys. Mielenkiintoista muuten on myös se, että Kangasalan palveluverkon kehittämissuunnitelman tilastoaineistossa käsitellään ainoastaan kouluja ja päivähoitoa, muut peruspalvelut on unohdettu. Mihinköhän tällä paperilla siis oikeasti pyritään? Vastaus: Palveluverkon kehittämissuunnitelmassa on laajasti tarkasteltu kaikkia kunnan palveluja. Kaikista palveluista ei ole ollut saatavilla samanlaista tilastoaineistoa kuin kouluista ja päivähoidosta. Toimenpideohjelmassa esitetään päivähoito- ja koulupalvelujen lisäksi mm. kehitysvammaisille uusia asumisyksiköitä sekä työ- ja toimintakeskusta, ikäihmisten palvelujen laajentamista eri hankkein ja kulttuuritalon rakentamista. Palveluverkkosuunnitelmalla pyritään kasvavien palvelutarpeiden ja palvelujen laadun turvaamiseen kunnan taloudellisten resurssien puitteissa. Kunnalla on tapana arvioida kustannuksia yksiköissä oppilasta tai hoidettavaa kohden. Näin vertaamalla saadaan usein, mutta ei aina, näyttämään pienet yksiköt tehottomilta. Tällaiset tilastot ovat oikein käytettynä hyödyllistä tietoa vuosittaisten kustannusten suunnan seurannassa yksiköittäin, mutta eivät riittävää tietoa pohdittaessa yksiköiden toiminnan tarpeellisuutta. Poistamalla yksikkö ja siirtämällä sen asiakkaat toiseen yksikköön eivät tämän yksikön kustannukset häviä suoraan minnekään. Vastaus: Investoinnit/kulut -taulukko on laskettu nettoperiaatteella eli taulukossa on kuvattu eri toimenpiteiden vaikutus kunnan kassaan sillä tarkkuudella joka on tällä hetkellä tiedossa. Kaikissa laskelmissa on pyritty kuvaamaan ne kustannukset jotka häviävät tai joista tulee lisää kustannuksia. Miksi kunnan ikäjakaumaa kuvataan suunnitelmassanne hyvin tarkasti ns. nuorissa ikäluokissa mutta vanhusten kohdalla jakauma on 65 v>? Tosiasiassa 65 v. ovat tänä päivänä useimmiten hyväkuntoisia ja aivan eri "lokerossa" kuin es. 85 v. täyttäneet. Vastaus: Ikäjakaumatiedot ovat Tilastokeskuksesta ja aineistossa 65-vuotiaat ovat yhtenä luokkana.

15 Kunnan kotisivuilta löytyvässä Vanhuspalvelujen kehittämissuunnitelmassa ja toimenpideohjelmassa on tarkastelu erikseen ikäryhmiä yli 75-vuotiaat ja yli 85-vuotiaat. Lisäksi on tehty kartoitus ja suunnitelma palvelujen lisätarpeista väestön vanhetessa.

PALVELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2011 2030 ja toimenpideohjelma 2011-2015. Liite 3: Kustannus- ja säästölaskelmat

PALVELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2011 2030 ja toimenpideohjelma 2011-2015. Liite 3: Kustannus- ja säästölaskelmat PALVELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2011 2030 ja toimenpideohjelma 2011-2015 Liite 3: Kustannus- ja säästölaskelmat KOULUT Sariolan koulu laajennus Vilpeilä 2010 Investoinnit 690 000 Tulevat korjauskulut

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Kouluverkkoselvitys. Lausunto

NOUSIAISTEN KUNTA. Kouluverkkoselvitys. Lausunto NOUSIAISTEN KUNTA Kouluverkkoselvitys Lausunto FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY P19874P001 Lausunto 1 (6) Oksanen Raila Sisällys 1 Johdanto... 1 1.1 Vaihtoehto 1. Valpperin koulun toiminta jatkaa korjaamattomassa

Lisätiedot

HIRVENSALON KOULU JA PÄIVÄKOTI UUDISRAKENTAMINEN. VERTAILU Sivu 2/15

HIRVENSALON KOULU JA PÄIVÄKOTI UUDISRAKENTAMINEN. VERTAILU Sivu 2/15 24.8.2011 Sivu 1/15 Hanke: Hirvensalon koulu ja päiväkoti ALKUPERÄISEN HANKESUUNNITELMAN TILAOHJELMAN SUPISTAMINEN; VAIKUTUKSET HINTAAN JA HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAAN Sivu 2/15 HIRVENSALON KOULU JA PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Parasta kylissä. Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1

Parasta kylissä. Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1 Parasta kylissä Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1 Joutseno osana Lappeenrantaa Kuntaliitos toteutunut onnistuneesti. Joutsenon kuten Ylämaankin palvelut on

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko kuntalaisilta 3.3.2015

Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko kuntalaisilta 3.3.2015 Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko kuntalaisilta 3.3.2015 Kouluverkkotyöryhmän työskentelyn lähtökohdat: Kaikissa alakouluissa investointitarve Oppilasmäärien kasvu Opetussuunnitelmauudistus Prosessi

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Metsäkylän kaavoitushankkeet

Metsäkylän kaavoitushankkeet Metsäkylä Metsäkylä on ollut vanhahko perinteinen pientaloalue. Viimeisen 20 vuoden aikana Metsäkylää on kehitetty merkittävästi asemakaavoittamalla uusia pientaloalueita. Tätä kautta asukasmäärä on noussut

Lisätiedot

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Palveluverkkomuutosten taustalla I Toiminnan laatu Kaiken palvelutuotannon ja toiminnan lähtökohtana pitää olla kuntalainen (tuotantolähtöisyys

Lisätiedot

Siikalatvan kunnassa on nykytilanteessa 6 kunnallista valmistuskeittiötä ja 6 jakelukeittiötä (kunnan oma ja Helmen ruokatuotanto).

Siikalatvan kunnassa on nykytilanteessa 6 kunnallista valmistuskeittiötä ja 6 jakelukeittiötä (kunnan oma ja Helmen ruokatuotanto). Kunnanhallitus 179 08.09.2014 Koulutuslautakunta 52 02.12.2014 Koulutuslautakunta 13 01.04.2015 Kunnanhallitus 108 20.04.2015 Kunnanvaltuusto 51 22.06.2015 RUOKAPALVELUSELVITYS Kunnanhallitus 08.09.2014

Lisätiedot

Marko Ekqvist Perussuomalaiset

Marko Ekqvist Perussuomalaiset 1 / 14 27.9.2012 9:45 Yle logo Hae Uutiset Areena TV Radio Svenska Yle Helsinki Vastausten esikatselu Marko Ekqvist Perussuomalaiset Tietoja minusta Nimi: Puolue: Ikä: Ammatti: Kaupunginosa/kylä: Marko

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE

OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE 1 Jyväskylän erityinen kuntajakoselvitys OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI 1. PALVELUIDEN NYKYTILAN KUVAUS Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen hallinnollinen järjestämistapa vaihtelee kunnittain.

Lisätiedot

KOULUKESKUKSEN PERUSKORJAUKSEN SUUNNITTELUN JATKAMINEN

KOULUKESKUKSEN PERUSKORJAUKSEN SUUNNITTELUN JATKAMINEN Sivistyslautakunta 52 27.09.2007 Joutsan kunnanhallitus 4 08.10.2007 Kunnanvaltuusto 57 22.10.2007 Sivistyslautakunta 5 19.02.2008 Joutsan kunnanhallitus 62 04.03.2008 Kunnanvaltuusto 18 10.03.2008 Joutsan

Lisätiedot

Tilaohjelma 2014 Ympäristöpalvelut PS 19.3.2014

Tilaohjelma 2014 Ympäristöpalvelut PS 19.3.2014 Tilaohjelma 2014 Ympäristöpalvelut PS 19.3.2014 Kempeleen kunnan toimitilojen jakaantuminen vuonna 2014 Kempeleen kunnalla on käytössä yhteensä 86 855 m2 toimitilaa. Tiloista kunnan omistuksessa on 85

Lisätiedot

PALVELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2011 2030

PALVELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2011 2030 PALVELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2011 2030 PALVELUVERKKOTYÖRYHMÄN RAPORTTI 6.4.2011 Val 9.5.2011 SISÄLLYS 1. JOHDANTO.. 3 2. PALVELUVERKKOTYÖRYHMÄN TEHTÄVÄT. 4 3. PERUSTELUITA JA PERIAATTEET.... 5 3.1.

Lisätiedot

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat.

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Itäinen Ylöjärvi Tämä osa-alue koostuu Siivikkalan ja Mettistön asemakaava-alueista sekä läheisestä maaseutualueesta. Siivikkalan asukkaiden palvelujen käyttö on perinteisesti suuntautunut Tampereen suuntaan,

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.4.2015 / OPETUS- JA VARHAISKASVATUS-PALVELUT

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.4.2015 / OPETUS- JA VARHAISKASVATUS-PALVELUT OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.4.2015 / OPETUS- JA VARHAISKASVATUS-PALVELUT 1 OPETUS- JA VARHAISKASVASTUSPALVELUT YHTEENSÄ 2 3 Päävastuualueen johtajan katsaus Laskennallisella tasaisella kertymällä tammi-huhtikuun

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TILA-ASIAT TAUSTASELVITYSTÄ KH 20.04.2015

VARHAISKASVATUKSEN TILA-ASIAT TAUSTASELVITYSTÄ KH 20.04.2015 VARHAISKASVATUKSEN TILA-ASIAT TAUSTASELVITYSTÄ KH 20.04.2015 KOKONAISTILANNE PÄIVÄHOITO Lasten määrän ennustetaan kasvavan 0-6 -vuotiaita + 282 = 5,5 % vuoteen 2017/2018 mennessä!! Jos 60 % tulee palvelun

Lisätiedot

Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon

Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon Kuntamarkkinat 11.9.2013 CASE 1: Ohjaavatko väestön muuttuvat palvelutarpeet myös uusien palveluverkkojen ja -tapojen muodostumista? Erityisasiantuntija

Lisätiedot

Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia

Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia Alueen vanhemmat ilmaisevat vakavan huolensa Kannelmäen ja Maununnevan koulutilojen riittämättömyydestä. Helsingin kaupungin antamien tietojen mukaan alueen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 149. 149 Tapiolan koulun opetuksen järjestäminen syksystä 2013 alkaen (palautettu osittain 14.5.2013)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 149. 149 Tapiolan koulun opetuksen järjestäminen syksystä 2013 alkaen (palautettu osittain 14.5.2013) 12.06.2013 Sivu 1 / 1 2299/12.01.01/2013 149 Tapiolan koulun opetuksen järjestäminen syksystä 2013 alkaen (palautettu osittain 14.5.2013) Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09) 816 52033 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Päätös Sivu 1 / 5. 148 Lausunto Kirstin koulu ja päiväkoti perusparannus 6.8.2015 päivätystä hankesuunnitelmasta

Espoon kaupunki Päätös Sivu 1 / 5. 148 Lausunto Kirstin koulu ja päiväkoti perusparannus 6.8.2015 päivätystä hankesuunnitelmasta Espoon kaupunki Päätös Sivu 1 / 5 2681/10.03.02/2015 148 Lausunto Kirstin koulu ja päiväkoti perusparannus 6.8.2015 päivätystä hankesuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Vera Schulman, puh. 043 825

Lisätiedot

Kemin kaupungin koulu- ja päiväkotiverkkojen tarveselvitys

Kemin kaupungin koulu- ja päiväkotiverkkojen tarveselvitys Kemin kaupungin koulu- ja päiväkotiverkkojen tarveselvitys Vastaajia yhteensä 261 kpl Naisia 195kpl (74,7%) Miehiä 66 kpl (25,3%) Vastanneiden ikä Mielestäni alakoulun (0-6 lk) oppilaan lähikoulun tulisi

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PÄIVÄHOIDON PALVELUVERKKOSELVITYS 2009-2010 -> VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUSTOIMEN PALVELUVERKKOSELVITYS

JOENSUUN KAUPUNGIN PÄIVÄHOIDON PALVELUVERKKOSELVITYS 2009-2010 -> VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUSTOIMEN PALVELUVERKKOSELVITYS 2.11.2010 JOENSUUN KAUPUNGIN PÄIVÄHOIDON PALVELUVERKKOSELVITYS 2009-2010 -> VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUSTOIMEN PALVELUVERKKOSELVITYS Tarve selvitykselle kuntaliitoksista -> Tietoa kokonaisuudesta Muuttunut

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKKO

PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKKO PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKKO 18.5.2012/ 10.9.2012/28.11.2012 Anna-Liisa Sairanen, Tuija Kauppinen ja Paula Kokkonen Itäinen päiväkotiverkko Nykyinen tilanne: Nojanmaan päiväkoti: 78 hp Miekkoniemen päiväkoti:

Lisätiedot

Lähetetty laitteesta Windowsin sähköposti. Lähettäjä :

Lähetetty laitteesta Windowsin sähköposti. Lähettäjä : Lähettäjä : Aihe: Liitteet : keskushallinto VL: Vastine Gunnarlan pk siirrosta Ojaniittu-taloon Metsolanja Nummentaustan vanhempainyhdistys ry Vastine.docx; vanhempainyhdistysliite l.docx Aihe: Vastine

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

ITÄINEN PÄIVÄKOTIVERKKO 10.9.2012. Anna-Liisa Sairanen, Tuija Kauppinen ja Paula Kokkonen

ITÄINEN PÄIVÄKOTIVERKKO 10.9.2012. Anna-Liisa Sairanen, Tuija Kauppinen ja Paula Kokkonen ITÄINEN PÄIVÄKOTIVERKKO 10.9.2012 Anna-Liisa Sairanen, Tuija Kauppinen ja Paula Kokkonen Itäinen päiväkotiverkko Nykyinen tilanne: Nojanmaan päiväkoti: 78 hp Miekkoniemen päiväkoti: 66 hp, joista noin

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko

Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko Kouluverkkotyöryhmän työskentelyn lähtökohdat: Kaikissa alakouluissa investointitarve Oppilasmäärien kasvu Opetussuunnitelmauudistus LUONNOS Strategia ja opetussuunnitelma

Lisätiedot

Raahen kaupunginhallitus teki 16.2.2015 äänestyspäätöksen myötä esityksen siitä, että lukion lisäsiipi rakennettaisiin.

Raahen kaupunginhallitus teki 16.2.2015 äänestyspäätöksen myötä esityksen siitä, että lukion lisäsiipi rakennettaisiin. Arvoisa kaupunginvaltuutettu, kun tarkastellaan kassamaksuja, investointikustannuksia sekä nykyarvomenettelyä on edullisin ratkaisu katettuputki sekä vuokraus. Merikadun hidasteet tai tienkatkaisu häviävät

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014 Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä Valtuustosali 5.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat Nurmijärven hyvät lasten

Lisätiedot

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

Vaikutusten arviointi talouden tasapainottamiseksi

Vaikutusten arviointi talouden tasapainottamiseksi 1 Vaikutusten arviointi talouden tasapainottamiseksi Kautialan kyläkoulun toiminnan siirtäminen Huutijärven kouluun 1.8.2016 alkaen - Vaikutukset koulunkäyntiin - Vaikutukset henkilöstöön - Taloudelliset

Lisätiedot

Perusopetuksen kouluverkko ja varhaiskasvatuksen toimipaikkaverkko Kirkonkylällä, Ämmänsaaressa ja Pitämällä

Perusopetuksen kouluverkko ja varhaiskasvatuksen toimipaikkaverkko Kirkonkylällä, Ämmänsaaressa ja Pitämällä Sivistyslautakunta 85 27.08.2014 Sivistyslautakunta 106 30.09.2014 Perusopetuksen kouluverkko ja varhaiskasvatuksen toimipaikkaverkko Kirkonkylällä, Ämmänsaaressa ja Pitämällä SIVLTK 85 Sivistyslautakunta

Lisätiedot

VAIKUTUS KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN

VAIKUTUS KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Vaihtoehto KUSTANNUKSET investointi ylläpito/kk VAIKUTUS KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN TOIMINNALLISET HYÖDYT/EDUT TOIMINNALLISET HAITAT/HAASTEET Vaihtoehto 1 Opintien (suppea vaihtoehto) 2

Lisätiedot

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja Kaupunginhallitus 76 07.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 30 28.04.2011 Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja 1651/06.00.00/2010 Khall 76 Valmistelija:

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Sorkkisten koulun lakkauttaminen

Sorkkisten koulun lakkauttaminen Kasvatus- ja opetuslautakunta 67 26.10.2015 Kunnanhallitus 192 02.11.2015 Valtuusto 53 09.11.2015 Sorkkisten koulun lakkauttaminen 250/12.00.00/2015 Kasvope 26.10.2015 67 Euran kunnan kouluverkkosuunnitelmaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012. Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä

Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012. Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012 Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä Kuntaliitto selvitti keväällä 2012, kuinka monessa Manner-Suomen kunnassa

Lisätiedot

Pohjoinen hyvinvointialue. Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta

Pohjoinen hyvinvointialue. Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta Pohjoinen hyvinvointialue Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta Mitä hyvää on nykyisissä palveluissa? Hyvä palvelu; ammattitaitoiset työntekijät; kaikki palvelut pelaavat Haukiputaalla

Lisätiedot

JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n esitys jätetaksaksi 2015: JÄTETAKSAESITYS VUODELLE 2015

JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n esitys jätetaksaksi 2015: JÄTETAKSAESITYS VUODELLE 2015 Saarijärven seudun jätelautakunta 26 02.12.2014 Saarijärven seudun jätelautakunta 43 17.12.2014 Saarijärven seudun jätelautakunta 17 03.03.2015 JÄTETAKSA 2015 107/5/2014 JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 07.06.2012 Sivu 1 / 1 24/00.02.02/2011 4 Pelastustoimen rakennushankkeet vuosina 2013-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Lindholm Stefan, puh. (09) 816 83061 Pietikäinen Olli, puh. (09) 816 26820 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Nuorisotoimen verkko. Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmä 46 05.03.2015. Kasvatus- ja opetuslautakunta 34 01.04.2015 188/00.01.

Nuorisotoimen verkko. Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmä 46 05.03.2015. Kasvatus- ja opetuslautakunta 34 01.04.2015 188/00.01. Palveluverkko- ja 46 05.03.2015 organisaatiotyöryhmä Kasvatus- ja opetuslautakunta 34 01.04.2015 Nuorisotoimen verkko 188/00.01.02/2015 PALRYH 05.03.2015 46 Lohjan kaupungin nuorisotoimen palvelut koostuvat

Lisätiedot

Uusi asumisyksikkö Naantalin kaupungin sote:n talousarviossa

Uusi asumisyksikkö Naantalin kaupungin sote:n talousarviossa Uusi asumisyksikkö Naantalin kaupungin sote:n talousarviossa Tulot asukkaita/hpv /as/hpv yht. /kk Asukkailta perittävät vuokrat 15 550 8 250 KELA:n enimmäisvuokra Asukkaiden sähkömaksut 15 20 300 voidaan

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Aluekirjastopäällikkö Päivi Rasinkangas Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kohti uutta

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

kanslia O:/strategiat SIVISTYSTOIMIALAN TASAPAINOTTAMISOHJELMA VUOSILLE 2015-2020

kanslia O:/strategiat SIVISTYSTOIMIALAN TASAPAINOTTAMISOHJELMA VUOSILLE 2015-2020 kanslia O:/strategiat SIVISTYSTOIMIALAN TASAPAINOTTAMISOHJELMA VUOSILLE 2015-2020 Tasapainotusohjelman tekstiosa Palveluverkko rationalisoidaan SIVISTYSTOIMI brutto netto Punkaharjun ja Punkasalmen koulujen

Lisätiedot

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Kulut kaupunkilaisten tarpeiden mukaan Kuluvan vuoden budjetti on laadittu pitäen lähtökohtana

Lisätiedot

Arviointikysely vanhemmille, kevät 2011

Arviointikysely vanhemmille, kevät 2011 Arviointikysely vanhemmille, kevät 2011 Kiitokset vanhemmille, jotka jaksoitte vastata kyselyymme! Peräti 72 % perheistä palautti lomakkeen. Opetusvälineitä kehuttiin ja myös tiloja pidettiin asianmukaisina,

Lisätiedot

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin.

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin. KH 29.1.2013 LIITE Paltamon perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan laatukäsikirja 1 Johtaminen Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta vastaa Paltamon

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Kunnanhallitus 55 05.02.2013 Keskusvaalilautakunta 4 04.03.2013 Kunnanhallitus 101 12.03.2013 Kunnanvaltuusto 27 25.03.2013

Kunnanhallitus 55 05.02.2013 Keskusvaalilautakunta 4 04.03.2013 Kunnanhallitus 101 12.03.2013 Kunnanvaltuusto 27 25.03.2013 Kunnanhallitus 55 05.02.2013 4 04.03.2013 Kunnanhallitus 101 12.03.2013 Kunnanvaltuusto 27 25.03.2013 Äänestysaluejaon muuttaminen // KHALL 55 KESKV 54 sihteeri Seuraavat vaalit ovat Euroopan parlamentin

Lisätiedot

SIIRTOKELPOISET KIIREVÄISTÖT / TILANNEKATSAUS 9.1.2014

SIIRTOKELPOISET KIIREVÄISTÖT / TILANNEKATSAUS 9.1.2014 SIIRTOKELPOISET KIIREVÄISTÖT / TILANNEKATSAUS 9.1.2014 Alustava aikataulu ( 9.1.2014 ) lähes kaikissa siirtokelpoisissa kouluissa ja parakeissa sama: 1) Lupakuvat jätetään rakennusvalvontaan n. 31.01.2014

Lisätiedot

URAKKA- HINTA. LISÄTYÖT URAKKA- SUMMA PÄÄURAKKA 2 788 000 3 080 185 Muutostyöt 83 533 Lisätyöt 115 235 Tilaajan. 93 415 lisätyöt

URAKKA- HINTA. LISÄTYÖT URAKKA- SUMMA PÄÄURAKKA 2 788 000 3 080 185 Muutostyöt 83 533 Lisätyöt 115 235 Tilaajan. 93 415 lisätyöt Tekninen lautakunta 136 12.11.2014 Tekninen lautakunta 148 10.12.2014 Tekninen lautakunta 65 20.05.2015 Kunnanhallitus 192 08.06.2015 Tekninen lautakunta 133 09.12.2015 Päiväkodin rakentaminen / taloudellinen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Tekninen toimi PÄIVÄKOTI NIKSULA HANKESUUNNITELMA

Tekninen toimi PÄIVÄKOTI NIKSULA HANKESUUNNITELMA Tekninen toimi PÄIVÄKOTI NIKSULA HANKESUUNNITELMA 27.5.2014 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ 3 2 PÄIVÄKODIN NYKYINEN TILANNE 3 2.1 TOIMINNAN MITOITUSPERUSTEET 4 3 KUNTALAISTEN TALO 4 3.1 AIEMMAT TARKASTELUT 5 3.2 PÄIVÄKODIN

Lisätiedot

Teuva - Kurikka. , talous-, Kurikan. uudelleen. Kurikan. tehdään. mittauksen

Teuva - Kurikka. , talous-, Kurikan. uudelleen. Kurikan. tehdään. mittauksen Teuva - Kurikka Palveluiden yhteensovittamissuunnitelma 1. Johtaminenn ja hallinto Johtamista ja luottamushenkilöhallintoa palvelevat hallinto-, talous-, henkilöstö ja ict palvelut kootaan yhdeksi kokonaisuudeksi

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

Tilaohjelma 2014 Ympäristöpalvelut PS 19.3.2014

Tilaohjelma 2014 Ympäristöpalvelut PS 19.3.2014 Tilaohjelma 2014 Ympäristöpalvelut PS 19.3.2014 Terveyskeskuksen valmistavan keittiön muuttaminen jakelukeittiöksi Nykyinen keittiö on suunniteltu jakelukeittiöksi terveyskeskuksen perusparannushankkeessa

Lisätiedot

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum. Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi Smartum kumppanikunnat Jyväskylän kaupunki ja seudun kunnat 2008 lähtien

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Kh. 5.2.2015 / 38 1 Kv. 9.2.2015 / 10. Olemassa olevista kunnan omistamista tiloista käytetään seuraavat tilat:

Ruokolahden kunta Kh. 5.2.2015 / 38 1 Kv. 9.2.2015 / 10. Olemassa olevista kunnan omistamista tiloista käytetään seuraavat tilat: Ruokolahden kunta Kh. 5.2.2015 / 38 1 KIRKONKYLÄN KOULUN TILAVAIHTOEHDOT KUNNANHALLITUS 5.2.2015 Vaihtoehto VE 1 Olemassa olevista kunnan omistamista tiloista käytetään seuraavat tilat: Rasilan päiväkoti

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) 31.10.2012 Sivu 1 / 1 4537/05.01.00/2012 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) Valmistelijat / lisätiedot: Tossavainen Titta,

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.1.2016 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015 2018

Lisätiedot

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Kh 19.1.2015 25 KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Joulukuussa 2014 julkistetun sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan kuntayhtymien on ilmoitettava

Lisätiedot

Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman prosessi Limingan kunnassa. Varhaiskasvatusjohtaja KM, LTO Minna Kärkkäinen 11.9.

Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman prosessi Limingan kunnassa. Varhaiskasvatusjohtaja KM, LTO Minna Kärkkäinen 11.9. Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman prosessi Limingan kunnassa Varhaiskasvatusjohtaja KM, LTO Minna Kärkkäinen 11.9.2013 ODL, OULU Liminka kasvukunta Oulun seudulla Noin 10 000 asukkaan kunta, ikärakenteeltaan

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TILA-ASIAT TAUSTASELVITYSTÄ KH 13.04.2015

VARHAISKASVATUKSEN TILA-ASIAT TAUSTASELVITYSTÄ KH 13.04.2015 VARHAISKASVATUKSEN TILA-ASIAT TAUSTASELVITYSTÄ KH 13.04.2015 KOKONAISTILANNE Lasten määrän ennustetaan kasvavan 0-6 -vuotiaita + 282 = 5,5 % vuoteen 2017/2018 mennessä!! Jos 60 % tulee palvelun piiriin

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio

Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio Asuntila Asuntilasta on rakentunut 1990-luvun loppupuolesta alkaen vajaan 3 000 asukkaan pientaloalue. Alue on laaja, yhtenäinen ja monipuolinen pientaloalue, jossa on lähipalvelut. Asuntila ei kasva enää

Lisätiedot

Puurakentamisen edistäminen Espoossa 20.5.2015

Puurakentamisen edistäminen Espoossa 20.5.2015 Puurakentamisen edistäminen Espoossa Puurakentamisen edistäminen Espoossa 20.5.2015 Espoon puurakentamisen edistämisohjelma vuosille 2014-2020 Espoon kaupungilla on puurakentamisen edistämisohjelma vuosille

Lisätiedot

Nilsiän yhtenäiskoulu Heikki Kinnunen 13.12.11

Nilsiän yhtenäiskoulu Heikki Kinnunen 13.12.11 Nilsiän yhtenäiskoulu Heikki Kinnunen 13.12.11 Laatukriteerit tai -toiminta perustuvat tieteelliseen tietoon, kokemusperäiseen tietoon (hyviä käytäntöjä) tai toimielimen määrittelemään tahtotilaan. Perusopetuksessa

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY VALTUUSTO 20.5.2013 Ritva Erkama Kausien 2005-2008 sekä 2009-2012 tarkastuslautakunnan puheenjohtaja KAUPUNGIN TALOUS JA TUOTTAVUUS Kaupungin haasteina: menojen kasvaminen

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,

Lisätiedot

Lisäselvitys kirjastoverkkoselvitystyöryhmän raporttiin

Lisäselvitys kirjastoverkkoselvitystyöryhmän raporttiin 1 Lisäselvitys kirjastoverkkoselvitystyöryhmän raporttiin Jyväskylän kaupungin kirjastoverkkoa selvittänyt työryhmä on jättänyt raporttinsa kaupunginjohtajalle ja sivistystoimenjohtajalle määräaikaan 30.6.2005

Lisätiedot

KANGASALAN KUNTA. TILAVUOKRAT Liikunta. Voimassa 1.9.2015 alkaen tai erikseen ilmoitettuna aikana

KANGASALAN KUNTA. TILAVUOKRAT Liikunta. Voimassa 1.9.2015 alkaen tai erikseen ilmoitettuna aikana KANGASALAN KUNTA TILAVUOKRAT Liikunta Voimassa 1.9.2015 alkaen tai erikseen ilmoitettuna aikana HINNASTON OHJEET HINNASTON OHJEET JA MAKSUET RYHMÄ LUOKITUS Paikalliset kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoyhdistykset

Lisätiedot

KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT

KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT SYLVÄÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS KIIKAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS MARTTILAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS TYRVÄÄNKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025. Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta

Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025. Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025 Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta Miten haasteet otetaan haltuun? lapsiperheiden %-osuus

Lisätiedot

Kuntapalveluiden kokonaisuuden hallinta ja tulevaisuus - palveluohjelman laadinta. 10.9.2014 klo 13.00 13.45 Aija Tuimala, Taina Ketola

Kuntapalveluiden kokonaisuuden hallinta ja tulevaisuus - palveluohjelman laadinta. 10.9.2014 klo 13.00 13.45 Aija Tuimala, Taina Ketola Kuntapalveluiden kokonaisuuden hallinta ja tulevaisuus - palveluohjelman laadinta 10.9.2014 klo 13.00 13.45 Aija Tuimala, Taina Ketola Kuntapalvelut Talous Tuottajat Käyttäjät Kohteet, tilat Tehostuspotentiaali

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) Kaupunginvaltuusto 55 15.06.2015. 55 Asianro 1974/01.02.00/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) Kaupunginvaltuusto 55 15.06.2015. 55 Asianro 1974/01.02.00/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) Kasvun ja oppimisen lautakunta 24 22.4.2015 Kaupunginhallitus 160 18.5.2015 55 Asianro 1974/01.02.00/2015 Lausunto perhepäivähoitajien palkkausta koskevaan valtuustoaloitteeseen

Lisätiedot

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme: TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Toteuttamistapa ja ajankohta Nykyiset kunnat lakkautetaan 31.12.2012 Uusi Kunta perustetaan 1.1.2013 Yhdistymissopimus voimassa 2015 loppuun

Lisätiedot

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Asukastutkimus Pirkkalan kunta 3.6. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Yleistä

Lisätiedot

Kh 26. HEINÄVEDEN KUNTA Viranomainen. Kunnanhallitus 21.1.2008 VALTUUSTOALOITE HAJA-ASUTUSALUEEN OSOITEJÄRJESTELMÄN MUUTTAMISES- TA

Kh 26. HEINÄVEDEN KUNTA Viranomainen. Kunnanhallitus 21.1.2008 VALTUUSTOALOITE HAJA-ASUTUSALUEEN OSOITEJÄRJESTELMÄN MUUTTAMISES- TA HEINÄVEDEN KUNTA Viranomainen Kunnanhallitus 21.1.2008 39 VALTUUSTOALOITE HAJA-ASUTUSALUEEN OSOITEJÄRJESTELMÄN MUUTTAMISES- TA Kh 26 Valmistelija: kunnansihteeri Sinikka Lappalainen, Kermanrannantie 7,

Lisätiedot

Kouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016

Kouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016 Kouluverkkoselvitys Tammi-maaliskuu 2016 Kaupunginvaltuuston toimeksianto talousarviopäätöksen yhteydessä (7.12.2015) Sivistys- ja kulttuuripalveluita kootaan ehyiksi palvelukokonaisuuksiksi palvelukeskittymittäin.

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot