Mieli 2009 työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 ja asiakkaan aseman vahvistaminen osallisuutta tukemalla

Transkriptio

1 Mieli 2009 työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 ja asiakkaan aseman vahvistaminen osallisuutta tukemalla VAASA Maritta Vuorenmaa 1 Näkökulmia: 1. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman valmisteluprosessi 2. Mielenterveys- ja päihdetyön linjauksia vuoteen Suunnitelman lähtökohtia mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi 4. Asiakkaan aseman vahvistaminen ja osallisuus

2 1. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman valmisteluprosessi Vuonna 2005 tuli106 kansanedustajan tekemä aloite Vuonna 2007 STM asetti Mieli 2009 työryhmän Vuonna 2008 toteutettiin laajat kuulemiskierrokset nykyisillä Kaste-alueilla Vuonna 2009 saatiin laaja-alaisen ja moniammatillisen Mieli työryhmän ehdotukset valmiiksi. Syntyi kansallinen mielenterveys ja päihdesuunnitelma, joka ulottuu vuoteen STM julkaisi suunnitelman helmikuussa Suunnitelmassa on suosituksina linjaukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen Suunnitelman toimeenpanon valmistelu on meneillään (TH:n ja kansallinen osuus). Mieli 2009 suunnitelma on osa laajempaa alan kehittämisen kokonaisuutta. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki HE: kevät 2010, voimaan 2013 T E R V E Y D E N H U T A KI HE: kevät 2010 Voimaan: 2011 Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelma Terveydenedistämisen p.o. KASTE -ohjelma Mieli hanke aki- ym. hankkeita: Potilaslaki ja asiakaslaki Vammaispalvelulaki Ikärajojen yhtenäistäminen nuorten mielenterveyspalveluissa Työnjaon selkeyttäminen erikoissairaanhoidossa Yksityinen th ja sh Päivähoitolaki -> varhaiskasvatuslaki Th.ammattihenkilölaki PARAS-hanke: Puitelaki voimassa asti Selonteko Eduskunnalle syksy 2009 STE-kysely: maaliskuu 2009 Palveluinnovaatiohanke asten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin p.o. Sosiaalipalvelujen valvonta Palvelusetelilaki Asetus neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon Syövänhoidon strategia Vanhustenhuollon laatusuositus Tietoteknologiahankkeet EV-uudistus MAST-ohjelma VS-uudistus STV voimassa 2012 loppuun Kasteen osalta S SI A A I H U N A IT HE: 2012 Voimaan: 2013 AKU-hanke 2010 (aluehallinnon uudistaminen) TH 2009 (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Valvira 2009 (lupa- ja valvontavirasto) 17

3 2. Mielenterveys- ja päihdetyön linjauksia vuoteen Suunnitelma tarkastelee kunnissa tehtävää mielenterveys- ja päihdetyötä kokonaisuutena. 2. Suunnitelma ottaa lähtökohdakseen asiakkaan, potilaan, kuntalaisen tarpeet suhteessa mielenterveys- ja päihdepalveluihin. 3. Suunnitelma nostaa esille edistävän ja ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön monisektoriaalisena toimintana. 4. Suunnitelma korostaa peruspalvelujen ja perusterveydenhuollon vahvistamista. 5. Suunnitelma huomioi valmisteilla olevan alan lainsäädäntöuudistuksen ja toteaa suosituksissaan konkreettisia lainsäädännön uudistustarpeita. 6. Suunnitelma tähdentää ohjauskeinojen tehostamista. 3. ähtökohtia mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi: mielenterveys- ja päihdesuunnitelmahistoriallinen virstanpylväs Ensimmäinen mielenterveys- ja päihdetyön kokonaisvaltainen suunnitelma vuoden 1984 (mielenterveystyön komitea) jälkeen. Mietintö johti mittavaan rakenneuudistukseen. Psykiatristen hoitopäivien määrä nyt noin neljännes siitä, mitä se oli neljännesvuosisata sitten mietintöä julkistettaessa. Suunnitelma on konkreettista jatkumoa alan laatu- ja kehittämissuosituksille: Mielenterveyspalveluiden kehittämissuositukset, Mielenterveyspalveluiden laatusuositukset, 2002 Päihdepalveluiden laatusuositukset, Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden kehittämissuositukset 2007.

4 Haasteita mielenterveys- ja päihdepalvelujen uudistamisessa Suomalaisten hyvinvointi parempaa kuin koskaan aikaisemmin, mutta hyvinvointierot levenevät ja syrjäytymisriski kasvaa. Mielenterveyden häiriöihin liittyvä työkyvyttömyys on lisääntynyt. Joka kolmas työkyvyttömyyseläke on mielenterveysperusteinen. Alkoholin kokonaiskulutus on kolminkertaistunut 1960-luvun lopusta. Huumeiden käyttö on yleistynyt huomattavasti lisääntynyt 1990 luvun lopulta. Työikäisten yleisin kuolinsyy on alkoholiperusteinen. Mielenterveys- ja päihdeongelmat esiintyvät yhä useammin yhdessä Mielenterveys- ja päihdekysymys on yksi suurimmista kansanterveydellisistä kysymyksistä. Se on myös erittäin merkittävä kansantaloudellinen kysymys. Yhden tutkimuksen (Sillanpää ym.) mukaan vuonna 2004 mielialahäiriöiden kustannukset olivat 840 miljoonaa euroa, ahdistuneisuushäiriöiden 338 miljoonaa euroa, päihdeongelmien 874 miljoonaa euroa ja psykoosien 204 miljoonaa euroa. Entä hyvinvointi- ja terveysvaikutusten kokonaisuus esim. lapsiperheissä?

5 Mielenterveys- ja päihdetyön nykytilanne Vahvuudet antavat perustan kehittämiselle: Suomessa on mielenterveys- ja päihdetyössä enemmän pätevää ja osaavaa henkilöstöä kuin koskaan. Mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat paremmin saatavilla kuin koskaan. Edistävä ja ehkäisevä mielenterveys ja päihdetyö ovat marginaalisia. Avohoito ja kuntoutus on monilta osin riittämätöntä. Peruspalvelujen ja erikoispalvelujen ja erikoissairaanhoidon yhteistyö ja vastuunjako hakee paikkaansa. Palvelu- ja hoitojärjestelmällä on vaikeuksia vastata varhain tai oikeaaikaisesti ja tarpeen mukaan kohdennetusti kuntalaisten tarpeisiin (esim. lapsiperheet, nuoret, ikääntyneet ja maahanmuuttajat). Suomalainen järjestelmä on kansainvälisesti vertailtuna laitosvaltainen, jos asiaa mitataan kustannuksilla tai henkilökunnan sijoittumisina. Mielenterveys- ja päihdetyön kenttä on pirstaleinen Yleissairaalapsykiatria Psykiatriset sairaalat Psykiatrian poliklinikat (sairaanhoitopiirit) Moninaiset sosiaalipalvelut esim. hoiva ja asuminen Työterveyshuollot Perusterveydenhuollon mielenterveystyö Sosiaalityö A-klinikat ja muut sosiaalihuollon päihdepalvelut astensuojelun toiminnot Järjestöt ja vapaaehtoiset Yksityiset päihde- ja mielenterveystyön toimijat Kuntoutus RAJA: organisaatio, talousarvio, lähete, toimintatapa, osaaminen, ideologia, kulttuuri ym. 10

6 4. Asiakkaan aseman vahvistaminen ja osallisuus ja sen osana kokemustutkijoiden ja vertaistoimijoiden osallistuminen mielenterveys- ja päihdetyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Yhdenvertainen kohtelu ja palveluihin pääsy eimautumisen ja syrjinnän vähentäminen - Koulutus kaikilla tasoilla - Niin kauan kuin mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat häpeä Yhdenvertainen pääsy sosiaali- ja terveyspalveluihin vrt. esim. somaattiset sairaudet ja työttömyys Hoito- ja palvelutakuun kehittäminen 1. Käypä hoito suositusten linjan noudattaminen (esim. vaikuttavaan ja tarpeelliseen psykoterapiaan 6 kk sisällä) 2. Hoitotakuu: kehittäminen ja valvonta 3. Palvelutakuu: lastensuojelulaki, toimeentulotukilaki 4. Tarvittava koulutus: resurssit ja saatavuus 5. Valvonta Kiireellisen ja kiireettömän hoidon kriteereiden tarkentaminen Asiakasmaksujen yhdenmukaistaminen (sos. ja terv.) Kieli- ja kulttuuritaustan huomioiminen mielenterveys- ja päihdepalveluissa 12

7 Yhden oven periaate Perustason mielenterveys- ja päihdepalveluihin tulee päästä joustavasti ja ympärivuorokautisesti Matalan kynnyksen lähipalvelut -Suurin osa mielenterveys- ja päihdeasiakkaista/-potilaista tulee pystyä hoitamaan peruspalveluissa ja perusterveydenhuollossa. -Alustavan arvion mukaan ohjaus palveluihin Matalan kynnyksen vastaanotto ja moniammatillisuus - tilanteen arvio -asiakas potilas läheinen - edustaja - sosiaalityöntekijä - psykiatrinen hoitaja - päihdehoitaja, depressiohoitaja - lääkäri Tahdosta riippumaton hoito Suosituksia lainsäädännön kehittämiseen esim. STM puitelaki itsemääräämisoikeuksien rajoituksista. Yhdenmukaiset ohjeet pakkokeinoista: mielenterveys- ja päihdeongelmaiset, vanhukset, kehitysvammaiset ym. Valtakunnallinen pakon käyttöä vähentävä ohjelma. Tavoitteena on pakon käytön vähentäminen 40 % nykyisestä. Suomessa on kansainvälisesti vertaillen paljon pakon käyttöä. Ulkopuolinen asiantuntijan arviointi (second opinion vrt. Euroopan neuvoston kidutuksen vastaisen komitean kannanotto) Tulisi olla mahdollisuus, jos tahdonvastainen hoito yli 3kk kestänyt psykiatrinen sairaalahoito Hoitotahto? Kriminaalipotilaiden velvoitteinen avohoito? 14

8 Toimeentuloturva edistää omaehtoista hakeutumista ja sitoutumista hoitoon ja kuntoutumiseen Riskinä on hyvinvoinnista syrjäytyminen ja kasautuvat terveysriskit (vrt. sosiaalibarometrit ja hyvinvointi- ja terveystutkimukset). Toimeentuloturvan kohentuminen edistää kuntoutumisen, myös itsenäisen asumisen ja työelämään sijoittumisen edellytyksiä. Työelämään palaamisen edellytysten parantaminen ja kannusteiden lisääminen. Perustoimeentulo ei saa vaarantua esim. sosiaalisissa yrityksissä työskentelyn tai työkokeilun aikana. Työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättäminen: laajentaminen koskemaan kaikkia eläkkeitä ei ainoastaan kansaneläkkeen saajia? satyökykyisten työllistymisen tukeminen toimeentuloa heikentämättä esim. ammatillisenkuntoutuksen ja palkkatuen keinoin Kuntien sosiaalitoimen tukien joustavampi käyttö Kuntoutuminen, työllistyminen (esim. ehkäisevä toimeentulotuki tai sosiaalihuoltolain mukainen avustus työtoimintaan osallistumisesta) (Ehdotus 9): Kunta velvollinen osoittamaan soveltuvan asunnon pitkittyneen (yli 6 kk), ei enää tarpeellisen laitoshoidon jälkeen. Sairaala ei ole kotiosoite 15 Kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat Kokemusasiantuntija: henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta mielenterveys- ja päihdeongelmista (asiakas, potilas, toipunut, omainen, läheinen). Vertaistoimija: henkilö, joka omaan kokemuksen nojaten ja vapaaehtoisuuteen perustuen toimii osana hoitoa ja kuntoutusta. AA-toiminta Klubitalojen toiminta. Mukaan esim. kunnan mielenterveys- ja päihdestrategioiden laadintaan, palveluiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin ja esim. kuntoutustyöryhmiin. - Imatra, Kokkola, K5 kunnat - Pohjanmaan alueella pohjustavia tilaisuuksia syksyn aikaan. 16

9 Asiakaslähtöisyys uusi, vanha tämän päivän haaste Asiakaslähtöisyyteen kuuluu se, että asiakkaiden omia käsityksiä ja toimintaa kunnioitetaan ja että asiakas voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, missä aikataulussa ja järjestyksessä hänen asiassaan edetään ja että hän saa osakseen asiallista kohtelua (Rostila 2001) Asiakaslähtöisyys ei tarkoita, että mennään mukaan asiakkaan ehdoilla vaan luodaan dialogiin perustuen uutta ymmärrystä kaikille osapuolille. Avoimia kysymyksiä jatkoon: Palvelujen saamisen perusteiden vahvistaminen? Rakenteiden ja toimintakäytäntöjen luominen asiakkaiden paremmalle osallistumiselle? Asiakaslähtöinen ja osallistava arviointi asiakkaat laatukriteerien asettajina Kiitos