Rohkeasti kohti uutta henkilökunnan ja asiakkaiden tukeminen muutoksessa

Transkriptio

1 Rohkeasti kohti uutta henkilökunnan ja asiakkaiden tukeminen muutoksessa Ei laitos koskaan kotia voita -seminaari Helsingissä Marjut Mäki-Torkko, KM vammaispalvelujen johtaja

2 Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Meneillään on 51. toimintavuosi ja toiminta-alueemme käsittää 32 pohjalaiskuntaa Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella Vakinaisia työntekijöitä on 375. Henkilötyövuosien määrä oli 433 vuonna 2014

3 Eskoon toiminta-ajatus Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on sosiaalihuollon erityispalvelujen asiakaslähtöinen osaaja, verkostoitunut palvelujen kehittäjä ja tuottaja. Kuntayhtymän toiminnassa korostuvat asiakkaan elämänkaaren eri vaiheissa ja monitahoisissa tilanteissa tarvittavat vammaispalvelut. Palvelut tuotetaan yksilöllisesti ja kilpailukykyisesti. 3

4 Visio 2025 ja arvot Eskoon tuki- ja osaamiskeskuksella on tunnustettu rooli yksilöllisen elämän tukijana ja erityispalvelujen tuottajana IHMISARVON KUNNIOITTAMINEN VASTUULLISUUS UUDISTUMISKYKY 4

5 Perustehtävä / toiminta-ajatus Visio 2020 Strategiakartta 2016 VAHVA TALOUS Kuntayhtymän talous on tasapainoinen suunnitelmakausittain Henkilöstön ja toimitilojen kustannustehokas mitoitus ja rakenne Alueen maankäytön suunnitte YKSILÖLLISET PALVELUT Asiakkaiden ja heidän läheistensä äänen kuuleminen Vahva toimija kumppanuus- ja kehittämisverkostoissa Vuorovaikutus kuntien kanssa SOPIMUSLÄHTÖISET PALVELUT Eskoolla on selkeä rooli erityispalvelujen tuottajana Asiakkaiden palvelujen kokonaisuus on selkeä ja eheä Erityistilanteiden hallinta Viestintä ja asianhallinta ovat sähköistä ja ajantasaista OSAAMINEN JA TYÖHYVINVOINTI Osaava henkilöstö Hyvä johtaminen ja esimiestyö 5

6 Vammaispalvelujen vastuualue 6

7 Laitosasuminen Laitososastoja on kuusi: Kotopihlaja, Kuntokaari, Kuusikoto,, Metsätähti, Neliapila, ja Tuulentupa Pitkäaikaisessa laitoshoidossa on tällä hetkellä 78 asukasta ja 25 paikkaa on lyhytaikaisessa asumisessa Lyhytaikaisen asumisen käyttö 2014 (144 eri käyttäjää ja 6459 käyttöpäivää ) Lastentalo I vaihe valmistuu tämän vuoden lopussa koti kuudelle lapselle Työntekijöitä yhteensä oppisopimusopiskelijaa sekä kuusi varahenkilöä myös asumispalvelujen käytössä

8 Asumispalvelut Asumisyksikköjä on Eskoon alueella Helakoti, Kärjen kortteeri ja Kotomarkki, joissa on yhteensä 59 asukasta ja 1 tilapäisasunto Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella on lisäksi asumisyksiköt Pietarsaaressa Kotilinna, Kristiinankaupungissa Merituuli ja Vaasan Tervajoella Toukoranta, joissa on yhteensä 42 asukasta, yksi tilapäisasunto ja 3 tukiasukasta Tilapäisasumisen käyttö vuonna 2014 (32 eri käyttäjää ja 1082 käyttöpäivää) Työntekijöitä yhteensä oppisopimusopiskelijaa + varahenkilöt käytössä

9 Laitoshoito ja asumispalvelut tulevaisuudessa Lastentalo II vaihe lyhytaikaiseen asumiseen paikkaa Tuki- ja osaamiskeskuksen uudisrakentaminen paljon tukea tarvitsevien osasto 20 paikkaa sairaanhoidollista palvelua tarvitsevien osasto 16 paikkaa Rakenteilla on asumisyksikkö tavalliseen kerrostaloon Seinäjoelle Pohjan kaupunginosaan (15) valmistuu syksyllä 2016 Suunnitelmissa on autistiyksikkö tavalliseen kerrostaloon Seinäjoelle (9) ja Ikääntyvien asumisyksikkö Seinäjoelle (17-19)

10 Työ- ja päivätoiminta sekä erityiskoulutus Työ- ja päivätoimintakeskuksia on Kristiinankaupungissa, Vaasan Tervajoella Koivusilta ja Pietarsaaressa Veturi, joiden toimintaan kuuluu myös kurssitoiminta Toimintakeskukset ohjaavat työ- ja päivätoiminnan ohella asiakkaitaan lisäksi tuettuun avotyöhön toimintakeskusten ulkopuolelle erilaisiin työtehtäviin Erityiskoulutus ja päivätoimintakeskus Kaarisilta on Eskoon alueella Palvelujen lähtökohtana on erityistä tukea tarvitsevan henkilön yksilölliset tiedot, taidot, toiveet ja tarpeet

11 Muuttovalmennus Asumisvalmennuksessa henkilöt saavat tehdä omaa elämäänsä ja tulevaisuuttaan koskevia tietoisia valintoja ja he saavat tukea tavoitteidensa saavuttamiseen Asumisvalmennuksessa harjoitellaan poissaoloa lapsuudenkodista itselleen sopivaan tahtiin ja opetellaan omassa kodissa tarvittavia taitoja ja tietoja Muuttovalmennus on ajankohtainen, kun tuleva koti ja muuton ajankohta ovat tiedossa Henkilökohtainen muuttovalmennuksessa laaditaan yksilöllinen muuttosuunnitelma ja muutonsuunnittelupalaverin järjestäminen verkoston kesken. Ryhmämuotoisessa muuttovalmennuksessa muuttovalmentaja suunnittelee, toteuttaa ja organisoi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa uutta yksikköä perustettaessa muuttovalmennusmatkan. Prosessi alkaa 1v-6kk ennen yksikön käynnistymistä. Toteuttamistapoina ovat tapaamiset ryhmissä muuttajien ja läheisten kesken. Muuttovalmennukseen voi kuulua asumisharjoittelua, uuden kodin suunnitteluun osallistumista ja tuen tarpeiden kartoittamista ja omien tärkeiden asioiden määrittelemistä sekä tutustumista mahdollisiin asuintovereihin ja tuleviin työntekijöihin Muuttovalmennusohjelmaan kuuluu myös vanhempien, muiden läheisten tukeminen ja muiden lähihenkilöiden kanssa tehtävä yhteistyö

12 Mistä kaikki lähti liikkeelle? 12

13 Vammaispalveluissa on meneillään suurin rakenteellinen ja ideologinen muutos kymmeniin vuosiin 2000-luvulla ihmisoikeudet ovat nousseet keskeiseen asemaan Kehitysvammaisten ihmisten asemassa voidaan kuvata muutoksena passiivisesta hoidon ja kuntoutuksen kohteesta, potilaasta aktiiviseksi toimijaksi, kansalaiseksi, jolla on samat oikeudet kuin kaikilla muillakin ihmisillä

14 Valtioneuvoston periaatepäätöksen tavoitteet Laitoshoidon vähentäminen: Vähennetään laitoshoitopaikkoja suunnitelmallisesti ja hallitusti Asumispalvelujen kehittäminen: Mahdollistetaan yksilöllinen asuminen sekä riittävät, yksilölliset ja tarpeen mukaiset palvelut ja tuki

15 Valtioneuvoston periaatepäätös Kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palvelujen turvaaminen Toimenpiteet: 1. Vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä osallisuuden ja oikeuksien varmistaminen 2. Vammaisten lasten oikeuksien varmistaminen 3. Palvelujen kehittäminen 4. Laitosasumisen lakkauttaminen 5. Osaamisen varmistamien ja hallinnonalojen välinen yhteistyö

16 Täysivaltainen kansalaisuus: Aktiivinen tuki Elämä yhteisön jäsenenä Päätäntävalta ja tuki siihen (itsemääräämisoikeus) Oman elämän suunta Lähde: Duffy, S. (2006) Keys to Citizenship Koti Talous

17 Rohkeasti kohti uutta! 17

18 Tavoitteena asiakkaan hyvä elämä Miten ajattelu- ja toimintatapoja voidaan kehittää yksilöllisemmiksi? Miten opimme olemaan läsnä, kommunikoimaan ja paremmin tunnistamaan asiakkaiden tarpeita ja toiveita ja miten sitoudumme niiden edistämiseen koko organisaatiossa? 18

19 Kysymys on arvoista ja ihmiskäsityksestä Nähdäänkö, että vammaiselle ihmiselle kuuluvat samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillekin? Nähdäänkö vammaisuus yhtenä ihmisen ominaisuutena vai annetaanko vamman määrittää koko ihminen? Kumpaan kiinnitetään enemmän huomiota, ihmisen puutteisiin vai voimavaroihin? Asetetaanko järjestelmän etu aina ihmisen edun edelle?

20 Yksilökeskeinen elämänsuunnittelukoulutus Asumisyksiköissä, laitosasumisessa ja työ- ja päivätoiminnassa on koulutettu vuodesta 2012 kaikki työntekijät yksilökeskeiseen elämänsuunnittelutyöskentelyyn ja ajattelutapaan, jonka avulla vahvistettiin asiakkaiden yksilöllistä kohtaamista Koulutuksiin ovat osallistuneet myös asiakkaat, jolloin toiminta on muuttunut päämieslähtöisemmäksi Keskittyy asiakkaan toiveisiin, haaveisiin tarpeisiin ja vahvuuksiin Yksiköiden toiveiden ja tarpeiden mukaan suunniteltiin ohjelmat Kouluttaa jatkossa YKS:n yhteisöjen sisäiset valmentajat

21 Yksilökeskeinen elämänsuunnittelukoulutus Tavoitteena kouluttaa koko henkilökunta sekä aloittavat uudet yksiköt, jotta uudet toimintatavat viedään käytäntöön ja kaikki sitoutuvat samoihin periaatteisiin Löytää jokaiselle asiakkaalle mielekäs ja omannäköinen elämä elettäväksi sekä saada siihen tarvittava tuki Auttaa nostamaan asiakkaan ääni kuuluviin Kyse on vammaisen ihmisen näkemistä yksilönä, ainutlaatuisena henkilönä, jolla on kykyjä, haluja ja tarpeita 21

22 Yksilökeskeinen työote tarkoittaa työkulttuuria 1. Persoonana, jossa on paljon hyvää ja voimavaroja 2. Yksilönä, joka tietää, mikä on itselle hyväksi ja omassa elämässä tärkeää 3. Yhteisön jäsenenä, joka haluaa ja kykenee antamaan oman panoksensa 4. Henkilönä, joka tarvitsee toisten tukea 5. Oppijana, joka oppii kokemuksista

23 Mikä on minulle tärkeää? Mistä pidän? Mistä en pidä? Mitä toivon? Mistä unelmoin? Mitä tarvitaan, jotta saan toiveeni toteutettua? Kysymyksiä: Tyylejä ja tekniikoita on monia: kuvat, keskustelu, piirtäminen, kartat.

24

25 Mitä tämä vaatii työntekijöiltä?

26 Työntekijöiden uudenlainen ammatti-identiteetti Työntekijältä edellytetään hyviä, arvostavia, kuuntelevia vuorovaikutustaitoja sekä asiakkaan että omaisen kohtaamiseen Työntekijän roolin uudelleenmäärittelyyn liittyy myös ristiriitaisia vaatimuksia tai odotuksia: - Onnellisuus ja itsemäärääminen vs. turvallisuus - Hoiva ja huolenpito vs. vastuun antaminen Työntekijöiltä vaaditaan oman työn uudelleenarviointia ja perinpohjaista asennemuutosta luopumista hoivamentaliteetista asiakas on oman elämänsä päämies 26

27 jatkuu Työntekijä asemoituu kehitysvammaisen henkilön verkostoihin toisella tavalla kuin aikaisemmin: - Henkilön yksityisten verkostojen ja omien toimintaympäristöjen merkitys kasvaa - Läheisten kanssa tehtävän yhteistyön tärkeys Toiminnan keskipiste on enemmän tavallisen elämän tavallisissa asioissa kuin erityisten vammaispalveluiden käytössä Henkilöstön käyttöä ja osaamista monipuolistetaan Kykyä arjen organisointiin Henkilökunnan valinnoissa asiakkaat mukana, aktiivisena toimijana 27

28 jatkuu Tärkeintä on oikea asenne tehdä työtä Asenteiden muutoskaan ei vielä yksinään riitä, vaan on kyettävä arvioimaan, miten omaksutut arvot ja periaatteet toteutuvat jokapäiväisissä tilanteissa Totuttujen arjen rutiinien muuttaminen tai edes kyseenalaistaminen ei ole helppoa ja vaatii konkreettisten tilanteiden reflektointia 28

29 Asiakkaan oman äänen nostaminen esiin Tuettu päätöksenteko Asiakas tekee päätökset itseään koskevista asioista, mutta toisinaan päätöksen tekemiseen tarvitaan muiden tukea ja sitä on harjoiteltava yhdessä Voimavaralähtöinen ajattelutapa, keskinäinen luottamus ja oikeanlainen asenne ovat hyvä perusta tuetulle päätöksenteolle On pidettävä mielessä, että tuettava määrää ja muiden tehtävänä on antaa mahdollisuudet omalle päätökselle Jokaisella on oikeus epäonnistua Ei ainoastaan suuria vaan myös pieniä päivittäisiä asioita! 29

30 Läheisten kanssa tehtävä yhteistyö Omaistenillat säännöllisesti jokaiseen yksikköön Yhteistyöryhmät asumisyksikköihin: läheisiä, asukkaita ja henkilökuntaa Asiakasneuvosto, joista on sekä läheisiä että asiakkaita Säännölliset palautekyselyt yksiköihin kehittämisessä otetaan huomioon nämä asiat Suoran palautteen läpikäyminen säännöllisesti

31 Sitoutuneisuus Vaitiolovelvollisuus Positiivinen elämänasenne Palvelualttius Ammattitaito Avoimuus Yhteistyökykyisyys Henkilökunnan ominaisuuksia omaisten mukaan Henkilökunnalla tulisi olla herkät korvat, sydän paikallaan ja sydämen tulisi olla suuri 31

32 Kaiken takana on yksilökeskeisyys Mitä ihmiset itse haluavat omassa elämässään? Keskittyy asiakkaan toiveisiin, tarpeisiin ja vahvuuksiin Perustuu positiiviseen ja ratkaisukeskeiseen ajatteluun Tarvitaan ideoita, aikaa, ihmisiä sekä erilaisia keinoja ja menetelmiä Toisinaan joudutaan hyväksymään myös epäonnistumisia, mutta niistä ei lannistuta Pohdintaa siitä, millä tukitoimilla asiakkaan tavoitteet voidaan saavuttaa riittävä tuki Oman toiminnan muokkaus, yksilölliset ja räätälöidyt ratkaisut

33 Haluanko tehdä jotain toisin? Haluanko kokeilla jotain uutta? Saanko muut ymmärtämään tarpeeni? Tulenko kuulluksi kuten toivon? Tunnetaanko minut tarpeeksi hyvin? Mitä mieltä muut ovat kuten läheiset ja minua tukevat henkilöt? Miten saamme yhteisymmärryksen hyvästä, minun näköisestä arjestani? Arjen tutkiminen ja kuvaaminen 7. Miten päiväni /viikkoni voisi olla parempi? 1.Tärkeät ihmiset 2.Tärkeät tekemiset Millainen on minun - Hyvä aamu - Hyvä päivä - Hyvä ilta - Hyvä viikonloppu 6. Millaista tukea tarvitsen 5.Millaista tukea haluan Minun päiväni / viikkonikartta 4.Kommunikaatiossa ja vuorovaikutuksessa huomioitavaa 3.Tärkeät paikat

34 Unelmani Unelmieni vapaapäivä - Mihin aikaan herään? - Mitä syön aamupalaksi? - Missä paikoissa haluaisin käydä ja kenen kanssa? - Mitä harrastaisin? - Miten rentoudun? - Mikä tekee minut iloiseksi/ onnelliseksi? - Millaisia velvollisuuksia minulla on? - Mihin aikaan menen nukkumaan? Unelmieni työpäivä - Millaiset tehtävät kiinnostavat minua? - Mitkä tehtävät saavat minut innostumaan? - Mitkä asiat hallitsen hyvin? - Mitä asioita haluaisin oppia? - Mitkä asiat ovat hyvin nykyisessä työssäni? Mihin haluaisin muutosta? - Mitä muuta hyvään työpäivään kuuluu? 34

35 Suunnitteluprosessin kaavakuvio Aloituspalaveri Henkilö laatii ihmissuhteiden kartan yhdessä luottohenkilön kanssa. Tämän avulla henkilö valitsee tukihenkilön ja tukiryhmän suunnitelman laatimiselle Kartat Henkilö tutkii elämäänsä yhdessä tukihenkilön kanssa ja käy keskustelua tukiryhmän (2-3hlö) kanssa. Toimintasuunnitelman laatiminen Kun kartat ovat valmiita, niitä aletaan tarkastella ja laaditaan toimintasuunnitelma. Mukana henkilö, tukihenkilö, tukiryhmä ja esimies Polku Kun toimintasuunnitelma on valmis, henkilö tekee polun siitä, miten tavoitteisiin päästään. Tukihenkilö auttaa etsimään henkilöt, jotka tarvitaan asioiden toteutukseen. Katsaus (reviewi)- palaveri Kerran kaksi vuodessa tarkastetaan suunnitelmat tai kun siihen syntyy tarvetta.

36 Yksilökeskeinen työote Henkilö ohjaa pyörää ja päättää suunnan Muut istuvat takapenkillä ja auttavat polkemisessa silloin, kun heitä tarvitaan Valmentaja tai elämäntulkki

37 Laatua yhteistyöllä Uudet, hienot talot ja seinät eivät yksin takaa laadukasta ja hyvää asumista ja elämää, vaan henkilökunnan tapa tehdä siellä työtä ja asiakaslähtöinen toiminta mahdollistavat yksilöllisen elämän ja asumisen Asumispalveluyksiköissä asukkaiden arkielämä ja päivittäinen tuki tulee suunnitella ja toteuttaa yhdessä asukkaan ja hänen läheistensä kanssa

38 Laitostumisen vaara Omassa kodissakin voi laitostua, jos avustajien työajat ja toimintatavat määräävät täysin päiväjärjestyksen vammaisen henkilön oman elämän rytmi saattaa hävitä kokonaan Uusiin asumisyksikköihin ei saa syntyä laitosmaisia käytäntöjä asioita ei tehdä aina samaan aikaan ja samalla tavalla turhista säännöistä ja rutiineista luovutaan

39 Rohkeasti kohti uutta! 39

40 Neuro-kognitiivinen käyttäytymisanalyysi koulutus kuntoutus-, hoito- ja ohjaustyössä oleville (NERO) Tutki-hanke - I -jakso päättynyt (8op) ja osallistujia ollut n. 70, joista 5 Keski-Pohjanmaalta - perehdytty käyttäytymisanalyysin ja neuropsykiatrian perusteisiin ja arvioitu omaa toimintaympäristöä - II (14 op) ja III (8op)-jaksot alkavat joulukuussa ja kestävät vuoden 2016 loppuun - osallistujia 28, joista 5 Keski-Pohjanmaalta - käyttäytymisanalyysiin syvempi perehtyminen ja harjoittelu 40

41 Tutki-hanke Kehittämistyö projekteina NERO-koulutuksen II-jakson aikana Käyttäytymisanalyysin käyttöönotto asiakkaiden haastavien tilanteiden analysoinnissa Tuulentuvassa aloitettu, myös mt-yksikön tutkimus- ja kuntoutusjaksojen kehittäminen kokonaisuudessaan muissa yksiköissä asiantuntijapalvelujen tukemana Kaarisillassa aloittaa ryhmä Lasten palvelujen kehittäminen Kotopihlajan ja Asiantuntijapalvelujen yhteistyönä Asiantuntijapalveluissa autismin kirjon asiakkaiden ja neuropsykiatristen asiakkaiden palvelujen uudistaminen Hyvän elämän kompassi mielialaongelmiin ja univaikeuksiin suunnattu verkko-ohjelma pilotoitu muutaman asiakkaan kanssa, tarkoituksena muokata vammais- ja erityispalvelujen asiakkaille soveltuvaksi 41

42 Henkilökohtainen budjetointi Henkilökohtaisen budjetoinnin kehittäminen Eskoossa / Pohjanmaan kunnissa on alkamassa Kokeiluun on osallistumassa seuraavat alueet ja kunnat: Järvi- Pohjanmaan seutu, Kårkulla samkommun, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, Laihian kunta, Pietarsaaren kaupunki, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä ja Vaasan kaupunki Kevään kaikki tapahtumat (ydinryhmän tapaamiset, seminaari, työntekijöiden koulutukset ja tiedotustilaisuus) järjestetään Eskoossa Valmennuspäivät päämiehille ja läheisille (työntekijät mukana osassa päivistä) järjestetään elo-lokakuussa. Päivät ovat kestoltaan n. 3 tuntia Palveluiden henkilökohtaistamisen seminaari pidetään Eskoossa pääpuhujana on englantilainen Simon Duffy 42

43 Henkilökohtainen budjetointi Henkilökohtaisella budjetoinnilla halutaan mahdollistaa ihmisten aktiivinen osallistuminen omassa elämässään sekä omien palvelukokonaisuuksiensa suunnittelussa ja toteutuksessa. Henkilökohtaisessa budjetoinnissa palvelujen käyttäjälle muodostetaan hänen avun ja tuen tarpeidensa sekä tuen ja palvelujen kustannusten pohjalta määritetty henkilökohtainen budjetti Henkilökohtainen budjetti on rahasumma, jolla henkilön palvelut on mahdollista järjestää yksilöllisesti, palvelujen käyttäjän toiveiden, tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Raha seuraa asiakasta ja ohjautuu hänelle tarkoituksenmukaisiin palveluihin. 43

44 Yhteenvetona Laadukas, hyvä elämä ja asuminen ei ole kehitysvammaisen henkilön kohdalla eri asiaa kuin muiden kohdalla Erotuksena on se, että tarvitaan eri asioissa eri määrin apua ja tukea Hyvää elämistä on kun Saa asua siellä, missä haluaa, kenen kanssa haluaa, siten kuin haluaa. Saa tarvitsemansa avun ja tuen oikea-aikaisesti, siinä laajuudessa kuin se on tarpeen. Saa oman äänensä kuuluviin ja saa olla oman elämänsä päämies.

45

46 Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet sellainen minulle Miten näet minut Usko kuitenkin Että Mitä teet minulle Miten kuuntelet minua Paula Määttä emeritaprofessori Sellainen minusta tulee KIITOS