Lainsäädäntömuutokset ja kuntayhtymän uusittu strategia

Transkriptio

1 Lainsäädäntömuutokset ja kuntayhtymän uusittu strategia Härmän kuntokeskus, Jouni Nummi, kuntayhtymän johtaja

2 Lainsäädännön uudistus Kuntalaki Eduskunta hyväksyi uuden kuntalain ja siihen liittyvät lait. Lait hyväksyttiin hallintovaliokunnan mietinnön mukaisena ja se tuli voimaan Suurta osaa lain säännöksistä sovelletaan kuitenkin vasta seuraavan valtuustokauden alusta lukien. Seuraavat kunnallisvaalit käydään huhtikuussa 2017 (muutos lokakuun 2016 => huhtikuu 2017), joten valtuustokausi nykyisillä valtuutetuilla pidentyy toukokuun loppuun eli viidellä kuukaudella. 2

3 Lainsäädännön uudistus Kuntalaki 28 Vammaisneuvosto 37 Kuntastrategia (uusi pykälä kuntalaissa) Kuntastrategian pakollisuus ja sitovuus Strategia-asiakirjan sisältö: Kuntastrategia korvaisi erilliset palvelu-, omistajapolitiikka-, henkilöstö- ja elinkeinostrategiat 46 Omistajaohjaus (uusi pykälä) 47 Kunnan tytäryhteisöjen toiminta ja konserniohjeet (uusi pykälä) Konsernin kokonaisedun huomioon ottaminen 3

4 UUSI KUNTALAKI ja KY:t 110 Talousarvio ja -suunnitelma Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että se toteuttaa kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja - suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet (111.2 lisäykset lihavoitu) Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan (111.3 muutokset lihavoitu) Edellä 3 momentissa säädettyä alijäämän kattamisvelvollisuutta sovelletaan myös kuntayhtymiin (111.6, uusi momentti).

5 UUSI KUNTALAKI ja KY:t 119 Arviointimenettely kuntayhtymässä (uusi pykälä) Jos kuntayhtymä ei ole kattanut kuntayhtymän taseeseen kertynyttä alijäämää enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien valtionvarainministeriö voi määrätä riippumattoman selvityshenkilön laatimaan ehdotuksen sopimuksesta kuntayhtymän talouden tasapainottamisesta ( ); Sopimusehdotus sisältäisi talouden tasapainottamiseksi tarvittavan toimenpidekokonaisuuden (P) Esim. Maksuosuuksien korottamisen, jos alijäämän syynä on jäsenkuntien taholta tapahtunut kuntayhtymän alibudjetointi Sopimusosapuolina olisivat kuntayhtymä ja sen jäsenkunnat ja sopimus tulee hyväksyä tai hylätä sellaisenaan (l. jäsenkunta ei voisi hyväksyä sopimuksesta vain mieleisiään kohtia) (P) Sopimus voitaisiin hyväksyä kaikkia jäsenkuntia sitovasti vastaavalla määräenemmistöllä, jolla kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen on mahdollista (58 ja 120 :n perustelut). Sopimuksen hyväksyminen edellyttäisi siten, että vähintään kaksi kolmasosaa jäsenkunnista sitä kannattaa ja näiden jäsenkuntien asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta.

6 Lainsäädännön uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki (esitys eduskunnalle , jonka jälkeen uusi ja korjattu esitys perustuslakivaliokunnassa ) Uudessa lakiesityksessä ei riittävää perustaa arvioida uuden esityksen perustuslainmukaisuutta suhteessa jo tehtyyn esitykseen. Eli: valmistelu jatkuu uuden eduskunnan ja hallituksen aikana Etelä-Pohjanmaalla jatketaan SoTe valmistelua HEP hankkeen ohjausryhmän päättämällä organisaatiolla,..kun uuden eduskunnan ratkaisut ja päätökset ovat käytettävissä Pohjanmaan alueella valmistelun lähtökohtana on joka tapauksessa tavoitella maakunnan kokoista tuottaja-aluetta 6

7 Lainsäädännön uudistus Sosiaalihuoltolaki - voimaan yleislain uudistaminen, sosiaalihuollon erityislait, rajapintakysymykset, vahva yhteistyövelvollisuus Kolme pointtia: Omavalvontasuunnitelma yksiköittäin Asiakassuunnitelma Omatyöntekijä 7

8 Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä erityispalveluista Lausuntopyyntö mennessä Lain keskeinen sisältö: 1. Vammaisen henkilön yhdenvertaisuuden ja osallisuuden toteuttaminen 2. Ehkäistä ja poistaa vammaisen henkilön yhdenvertaisuuden saavuttamisen esteitä 3. Edistää vammaisen henkilön itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeuden toteutumista 4. Turvata vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut Täydentää Sosiaalihuoltolakia, johon viitataan 8

9 Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä erityispalveluista Erityspalveluiden toteuttaminen Vammaisen henkilön osallistuminen: varmistettava kaikin keinoin, kommunikaatio, kehitystaso yms. Palvelutarpeen arviointi Monialainen yhteistyö, ShL 41 Aloitus 7 vrk aikana, viivytyksettä valmiiksi ShL 36 Asiakassuunnitelma, ShL 39 ja 41 Päätöksenteko, ShL 45 ja 46, ei enää EHOa: Jos asiakassuunnitelmaan kirjatuista sosiaalipalveluiden kokonaisuudesta poiketaan, on se perusteltava päätöksessä. Palvelujen toteuttaminen: sisältö, laatu yms. tarpeen mukaan 9

10 Kunnan on järjestettävä vammaisen henkilön tarpeen mukaan, 9 : 1. Valmennusta ja tukea 2. Henkilökohtaista apua 3. Asumista tukevia palveluja 4. Tukea esteettömään asumiseen 5. Lyhytaikaista huolenpitoa 6. Päiväaikaista toimintaa 7. Liikkumista tukevia palveluja 8. Taloudellista tukea 9. Muita palveluja Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä erityispalveluista 10

11 Lainsäädännön uudistus Laki sosiaalihuollon asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä (itsemääräämisoikeuslaki) Potilaan ja asiakkaan itsemääräämisoikeuden korostaminen ja vahvistaminen sekä säädöksiä rajoitustoimenpiteistä Mikä on rajoitustoimenpide? Milloin sitä olisi laillista käyttää? Eduskuntaan , perustuslakivaliokunta ei enää ehtinyt käsitellä asiaa >> siirtyy seuraavalle eduskunnalle, mutta muutos tulee joka tapauksessa Nykyinen Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (42 ) toteaa, että erityishuollossa olevaan henkilöön saadaan soveltaa pakkoa vain siinä määrin kuin erityishuollon järjestäminen tai toisen henkilön turvallisuus välttämättä vaatii. 11

12 Eskoon toiminta-ajatus Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on sosiaalihuollon erityispalvelujen asiakaslähtöinen osaaja, verkostoitunut palvelujen kehittäjä ja tuottaja. Kuntayhtymän toiminnassa korostuvat asiakkaan elämänkaaren eri vaiheissa ja monitahoisissa tilanteissa tarvittavat vammaispalvelut. Palvelut tuotetaan yksilöllisesti ja kilpailukykyisesti. 12

13 Visio 2025 ja arvot Eskoon tuki- ja osaamiskeskuksella on tunnustettu rooli yksilöllisen elämän tukijana ja erityispalvelujen tuottajana IHMISARVON KUNNIOITTAMINEN VASTUULLISUUS UUDISTUMISKYKY 13

14 Perustehtävä / toiminta-ajatus Visio 2025 Strategiakartta 2015 VAHVA TALOUS Kuntayhtymän talous on tasapainoinen suunnitelmakausittain Henkilöstön kustannustehokas mitoitus ja rakenne Kiinteistöt ja toimitilat YKSILÖLLISET PALVELUT Asiakkaiden ja heidän läheistensä äänen kuuleminen Vahva toimija kumppanuus- ja kehittämisverkostoissa Vuorovaikutus kuntien ja sote -alueiden kanssa Erityisosaamisen ja erityistilanteiden hallinta SOPIMUSLÄHTÖISET PALVELUT Kuntayhtymällä on selkeä rooli erityispalvelujen tuottajana Asiakkaiden palveluihin ohjautuminen on selkeää Erityisosaamisen vahvistaminen Viestintä ja asianhallinta ovat sähköistä ja ajantasaista Erityisosaamisen vahvistaminen kunnissa OSAAMINEN JA TYÖHYVINVOINTI Houkutteleva työnantaja Osaava henkilöstö Hyvä johtaminen ja esimiestyö 14

15 Strategiset hankkeet Kuntayhtymä teemallisena tuottajana tulevaisuudessa - Kuntayhtymän perussopimuksen sisältö vastaa muuttuvaa tilannetta - Eskoo on koko maan kattava erityispalvelujen tuottaja. Palvelurakenteen kehittäminen laitoksista yksilölliseen asumiseen - Muutosten kytkeytyminen osaksi kuntien omia palvelustrategioita - Eskoon omien asiantuntija- ja asumispalvelujen kehittäminen osana alueellista suunnitelmaa yksilöllisen asumisen eri vaihtoehdot ja pilotit sekä TUTKI hanke omanaan. - Muutosten toteuttaminen hallitusti ja asiakaslähtöisesti. Kiinteistö- ja toimitilastrategia - Maankäyttösuunnitelma kytkettynä yhdyskuntarakenteen suunnitteluun - Toimitilojen kehittämisen/jalostamisen tulevaisuussuunnitelma - Hankesuunnitelmien kautta tehostettuun toimitilojen käyttöön Tuottavuusprojekti - Tehokas ajankäyttö, selvät pelisäännöt, tuotteiden määrittelyt, joiden kaikkien tuloksena sujuvat prosessit - Kilpailukyvyn turvaaminen erityisosaamisen kautta uudessa kilpailutilanteessa 15

16 Eskoon palvelustrategian kiteytys Eskoon tuki- ja osaamiskeskuksen palvelujen perusteet löytyvät yksilöllisen elämän tukemisesta, arkielämän sujuvoittamisesta, ihmisoikeuksien toteuttamisesta Eskoon tuki- ja osaamiskeskus on ratkaisemassa Sosiaalihuoltolain, Lastensuojelulain ja Vammaisten henkilöiden erityispalvelulain mukaisia kysymyksiä Pohjalaismaakuntien alueella 1. Lähipalveluiden tukena 2. Keskitetysti, mutta jalkautuen 3. Tarpeen vaan ei pelkän diagnoosin perusteella 4. Laadukkaasti ja vaikuttavasti 16

17 Kiinteistöstrategian perusteet Strategiatyön motto: Tarpeen kautta, mutta optimoidusti. Toimitilat on uudisrakennettu ja purettu vastaamaan tarpeita v Kaavoituksen mukanaan tuomat taloudelliset ja muut hyödyt tulee käyttää kiinteistö- ja toimitilastrategian toteuttamiseen. Kaavoitus saadaan valmiiksi v Strategiassa huomioitava toiminnalliset tarpeet (liikenneyhteydet, infrastruktuuri yms.) turvallisesti ja esteettömästi. 17

18 Kiinteistöstrategian sisältö Tulevaisuudessa tulee kehittää Eskoon tuki- ja osaamiskeskusta, joka palvelee kolmea pohjalaismaakuntaa ja yksittäistapauksissa koko maata. Palvelukeskuksen alueelle sijoittuu tulevaisuudessa täydentävää rakentamista kaavoituksen mukaisesti. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantorakenteen kehitys ratkaisee tulevien toimitilojen tarpeen Eskoon nykyisen palvelukeskuksen alueella. 18

19 Tilat hankesuunnittelun kautta Lastentalo 2015, vaihe 1, osarahoitus rakennerahastosta Terapiatalon saneeraus ja Eskoon tuki- ja osaamiskeskuksen uudisrakennus sen yhteyteen Tupatie 37 saneeraus asunnoiksi Paljon tukea tarvitsevien osasto , Lasten talo , vaihe 2 Vanhojen kiinteistöjen purku

20 VISIO 2025 Eskoon Tuki- ja Osaamiskeskus L T

21 Samaan aikaan toisaalla.. Alueellinen suunnitelma v. 2014, mitä tarpeita v mennessä Kehitysvammaisten asumisessa on tässä kartoituksessa nähty tarve avohuollon asumispalvelujen selkeään lisäämiseen, ympärivuorokautisen avun palveluissa lisäys on 277 paikkaa ja ei-ympärivuorokautisen avun palveluissa 211 paikkaa. Laitoshoito puolestaan vähenee ja arviolta 44 henkilön arvioitiin tarvitsevan vuonna 2020 laitoshoitoa tai sitä vastaavaa Eskoon tuottamaa vaativan hoidon asumispalvelua. Eskoon rooli maakuntien SoTe - palvelujen kehittäjänä hyödynnettävissä myös jatkossa 21

22 Kiitos 22