1. JOHDANTO Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista SOSIAALIASIAMIESTOIMINNAN PERUSTEITA

Transkriptio

1

2 1. JOHDANTO Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista SOSIAALIASIAMIESTOIMINNAN PERUSTEITA Sosiaaliasiamiestoiminta Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaaliasiamiestoiminta Sosiaalihuollon asiakkaan oikeudet ja velvollisuudet Sosiaalihuollon asiakaslain mukaiset muistutukset SOSIAALIASIAMIESTOIMINNAN TILASTOA Aluksi Tilastotiedon perusteet Asiakastapaukset lukumäärän mukaan Yhteydenottajat Asiakastapahtuman kohde Yhteydenottotavat Yhteydenoton kieli Yhteydenoton luonne Asiatapahtumien syyt Asiatapahtumien tehtäväalueet Sosiaaliasiamiehen toimenpiteet Julkinen vai yksityinen palvelu KUNTAKYSELY Muutoksenhaku Toimeentulotuki Aikuissosiaalityö Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus (omavalvonta) Lastensuojelu KUNTAKOHTAINEN KÄSITTELY Sosiaaliasiamiestoiminta Eura Sosiaaliasiamiestoiminta Eurajoki Sosiaaliasiamiestoiminta Honkajoki Sosiaaliasiamiestoiminta Huittinen Sosiaaliasiamiestoiminta Jämijärvi Sosiaaliasiamiestoiminta Kankaanpää Sosiaaliasiamiestoiminta Karvia Sosiaaliasiamiestoiminta Merikarvia Sosiaaliasiamiestoiminta Nakkila Sosiaaliasiamiestoiminta Pomarkku Sosiaaliasiamiestoiminta Pori Sosiaaliasiamiestoiminta Rauma Sosiaaliasiamiestoiminta Siikainen Sosiaaliasiamiestoiminta Säkylä Sosiaaliasiamiestoiminta Ulvila Lähteitä Kysely

3 1. JOHDANTO Sosiaaliasiamiehen selvitykseen kunnanhallituksille vuodelta 2017 on koottu Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalvelujen tarjoamien sosiaaliasiamiespalvelujen toimialueella kertyneet asiakasasiat tilastoina. Toimialueen kuntiin on myös lähetetty vuoden 2018 alussa kysely koskien muutoksenhakua, toimeentulotukea, aikuissosiaalityötä, henkilökunnan ilmoitusvelvollisuutta ja lastensuojelua. Kyselyn vastauksia on hyödynnetty tämän selvityksen koostamisessa. Rakenteeltaan selvitys on pitkälti aiempien vuosien kaltainen, jotta myös eri vuosien välinen vertailtavuus mahdollistuu. Perustiedot on kuitenkin pidetty samoina, jotta jokainen selvitys on itsenäisesti luettava kokonaisuus. Vuotta 2017 koskevassa selvityksessä korostuu perustoimeentulotuen siirtyminen Kelan järjestämisvastuulle. Sosiaaliasiamies ei enää tilastoinut yhteydenottoja koskien suoraan perustoimeentulotuleen. Toisaalta tarveharkintaisen tuen ja sosiaalityön merkitys korostui. Jokaista kuntaa varten on varattu oma osio selvityksen lopusta, jossa on koottuja tilastoja purettu yksityiskohtaisempaan sanalliseen- ja taulukkomuotoon. Tilastoinnissa on hyödynnetty valtakunnallista tilastointimallia, joka oli käytössä jo vuoden 2010 aikana. Sote rakenteen näyttäytyminen asiakkaan arkeen ja suurten kehityslinjojen havainnointi tuo haastetta myös sosiaaliasiamiestyöhön. Satakunnan Sairaanhoitopiiri Sosiaalipalvelut Jari Mäkinen sosiaaliasiamies p Ravanintie Vanha-Ulvila 2

4 1.1. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Vuoden 2015 alussa Lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista tuli muutoksia, jotka vahvistivat muistutuksen asemaa. Muistutusmenettelyn käytön vahvistamiseksi painotetaan toimintayksikön velvollisuudesta tiedottaa asiakkaille muistutusoikeudesta ja tehdä sen käyttö mahdollisimman helpoksi. Tiedottamisen tarkoituksena on vahvistaa asiakkaiden tietoisuutta oikeudesta muistutuksen tekemiseen ja selkeyttää asiakkaille muistutusmenettelyyn liittyviä käytäntöjä, esimerkiksi kuinka muistutus tehdään, kenelle se toimitetaan, kuinka muistutukseen vastataan, mitkä sen vaikutukset ovat ja kuinka toimintayksikkö hyödyntää muistutuksista saatua palautetta. Tiedotuksen yhteydessä voitaisiin korostaa myös muistutuksen asemaa ensisijaisena keinona reagoida koettuihin epäkohtiin ja kertoa asiakkaille mahdollisuudesta kannella valvontaviranomaisille. (HE 185/2014) Asiakaslaki eli Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) on tullut voimaan Asiakaslain tarkoituksena on edistää asiakaslähtöisyyttä, asiakassuhteen luottamuksellisuutta sekä asiakkaan oikeutta hyvään sosiaalihuoltoon ja kohteluun. Asiakaslaki sisältää sosiaalihuollon asiakkaan osallistumiseen, kohteluun ja oikeusturvaan liittyvät keskeiset oikeudelliset periaatteet ja siinä säädetään asiakkaan oikeuksista ja velvollisuuksista, salassapidosta, vaitiolovelvollisuudesta ja salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta sekä sosiaaliasiamiestoiminnasta. Asiakaslain mukaan asiakkaan kohtelulla tarkoitetaan sitä tapaa, miten häneen eri asiakastilanteissa suhtaudutaan. Lain tavoitteena on sosiaalihuollon asiakkaan kohtelussa toteuttaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ottamalla huomioon asiakkaan tarpeet, toivomukset ja mielipiteet sen suuntaisina ja sellaisina, kuin asiakas ne itse ilmaisee. Tavoitteena on palveleminen ensisijaisesti asiakkaan esille tuomien lähtökohtien mukaan, eikä auttajan tai organisaation sanelemista tarpeista. Lähtökohtaisesti luotetaan asiakkaan omaan kykyyn kertoa, minkälaisia palveluja hän tarvitsee. Lailla pyritään lisäämään asiakkaan aktiivisuutta ja edistämään sosiaalihuoltoon liittyvää asiakkaan myönteistä kohtelua. Erityistä huomiota on kiinnitettävä paljon hoivaa ja huolenpitoa tarvitsevien vanhusten, kehitysvammaisten ja alaikäisten asemaan ja oikeuksiin. (Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet 2001, 17) Asiakaslakia sovelletaan sekä kunnan omaan että yksityiseen sosiaalihuoltoon. Kunnan ostamat yksityiset sosiaalihuollon palvelut ja asiakkaiden itsensä ostamat sopimusperusteiset palvelut kuuluvat myös asiakaslain soveltamisalaan. 3

5 2. SOSIAALIASIAMIESTOIMINNAN PERUSTEITA 2.1. Sosiaaliasiamiestoiminta Sosiaalihuollon asiakaslain 24 :ssä säädetään sosiaaliasiamiestoiminnasta ja sen mukaan jokaisen kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies. Sosiaaliasiamies voidaan nimetä kahden tai useamman kunnan yhteiseksi voimaan tulleen kelpoisuuslain mukaan sosiaaliasiamiehellä tulee olla sosiaalityöntekijän kelpoisuus tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus. Sosiaaliasiamiesjärjestelmän tavoitteena on kiinnittää huomioita sosiaalihuollon laatuun sekä myös asiakkaan kohteluun sosiaalihuollossa. Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on: neuvoa asiakkaita sosiaalihuollon asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa avustaa muistutuksen tekemisessä tiedottaa asiakkaan oikeuksista toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle Asiakkaiden luottamuksen säilyttämiseksi on tärkeää, että sosiaaliasiamies on puolueeton. Sosiaaliasiamiehen tehtävä on neuvoa-antava, hän ei tee päätöksiä eikä myönnä etuuksia. Keskeisenä tehtävänä on asiakkaan kuuleminen ja eri vaihtoehtojen selvittäminen yhdessä asiakkaan tilanteen ratkaisemiseksi. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa palveluun tai kohteluun, hän voi pyytää sosiaaliasiamiestä toimimaan sovittelijana. Sosiaalihuollon asiakkaalla on palveluntuottajasta riippumatta oikeus tehdä saamastaan palvelusta tai kohtelusta muistutus sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Muistutukseen on vastattava kohtuullisessa ajassa sen tekemisestä. Sosiaaliasiamies ei käsittele muistutuksia, vaan ainoastaan antaa tarvittaessa apua asiakkaille muistutuksen tekemisessä. Muistutuksella ei voi saada muutosta itse päätöksen sisältöön eikä muistutukseen annettuun vastaukseen voi hakea muutosta valittamalla. 4

6 2.2. Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaaliasiamiestoiminta 2017 Sosiaaliasiamiestoiminnan järjestämisessä tulisi huomiota kiinnittää toiminnan puolueettomuuteen, riippumattomuuteen sekä asiakkaiden tarpeisiin ja sosiaaliasiamiehen tavoitettavuuteen. Vuonna 2017 Satakunnan alueella 15 kuntaa (Eura, Eurajoki, Honkajoki, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Rauma, Siikainen, Säkylä, Ulvila) hankkivat sosiaaliasiamiespalveluja Satakunnan sairaanhoitopiiriltä. Väestöpohja toimialueella on ollut noin asukasta. Satakunnan sairaanhoitopiirissä sosiaaliasiamies sijoittuu Sosiaalipalveluiden toimialueen sisällä Erityisosaamiskeskuksen henkilöstöön. Sosiaaliasiamiehenä Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalveluissa toimi edelleen sosiaaliasiamies Jari Mäkinen. Vuoden 2016 alussa sosiaaliasiamies muutti pysyvästi Erityisosaamiskeskukseen, Antinkartanoon, osoitteeseen Ravanintie 359, Vanha-Ulvila. Asiakastapaamiset hoidetaan asiakkaan lähipalveluna, soveltuvissa, erikseen sovittavissa tiloissa. Sijaistamisesta on sopimus Pikassoksen sosiaaliasiamies Satu Loipon kanssa, vastavuoroisesti. Sivuvastaanottoja on järjestetty asiakkaiden saavutettavuuden takaamiseksi Huittisissa, Kankaanpäässä ja Raumalla. Tarvittaessa sosiaaliasiamiehellä on ollut mahdollisuus vierailla siinä kunnassa, jossa asiakkaan asian käsittely on sitä vaatinut. Sosiaaliasiamies Jari Mäkinen on osallistunut Porin Perusturvan yhteistoiminta-alueen tietosuojaryhmään, ja siten osaltaan vaikuttanut alueen asiakkaiden oikeuksien kehittymistä.. 5

7 2.3. Sosiaalihuollon asiakkaan oikeudet ja velvollisuudet Asiakaslaki sisältää mm. säädökset sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksista ja velvollisuuksista. Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun. Asiakasta ei saa syrjiä ja häntä on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata ja hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään on kunnioitettava. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa asiakkaan toivomukset, mielipide, etu, kieli ja kulttuuritausta on huomioitava. Asiakkaan itsemääräämisoikeutta on kunnioitettava ja hänellä on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Jos asiakas ei ole kykenevä jostain syystä edellä mainittuun, hänen tahtoaan on selvitettävä yhteistyössä laillisen edustajan, omaisen tai muun läheisen henkilön kanssa. Alaikäisen asiakkaan toivomukset ja mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla. Ensisijaisesti viranomaisen on huomioitava kaikessa päätöksenteossa asiakkaan etu. Sosiaalihuollon asiakkaalla on myös oikeus saada selvitys toimenpidevaihtoehdoista asiassaan. Sosiaalihuollon henkilöstön on selvitettävä asiakkaalle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot ja muut seikat. Selvitys on annettava niin, että asiakas riittävästi ymmärtää sen sisällön ja merkityksen. Sosiaalihuollon järjestämisen tulee perustua viranomaisen tekemään päätökseen tai yksityisissä sosiaalipalveluissa sosiaalihuollon toteuttajan ja asiakkaan väliseen kirjalliseen sopimukseen. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on myös laadittava palvelu- tai hoitosuunnitelma yhteisymmärryksessä asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa, omaisen tai muun läheisen kanssa. Asiakkaalla tai hänen laillisella edustajalla on oikeus saada tieto itseään koskevasta asiakirjasta. Asiakkaalla on myös velvollisuus antaa sosiaalihuollon 6 :ssä tarkoitetulle toimielimelle ne tiedot, joita tarvitaan sosiaalihuollon järjestämisessä ja toteuttamisessa. Viranomaisen on annettava asiakkaalle tieto siitä, mistä ja mitä häntä koskevia tietoja voidaan suostumuksesta riippumatta hankkia ja hänelle on annettava tilaisuus tutustua muualta hankittuihin tietoihin ja tarvittaessa antaa lisäselvitystä tai oikaisua. Ennen kuin asiakas antaa sosiaalihuollon järjestäjälle tai toteuttajalle tietoja, hänellä on oikeus saada tietää tietojen käsittelystä; miksi tietoja tarvitaan, mihin niitä käytetään, mihin niitä luovutetaan ja mihin henkilörekisteriin tiedot tallennetaan. 6

8 2.4. Sosiaalihuollon asiakaslain mukaiset muistutukset Eura 2 Eurajoki 1 Honkajoki 2 Huittinen 4 Jämijärvi 1 Kankaanpää 0 Karvia 0 Merikarvia Nakkila 0 Pomarkku 0 Pori Rauma 8 Siikainen 1 Säkylä 0 Ulvila muistutuksia 2017 Sosiaalihuollon asiakaslain vuoden 2015 muutoksessa muistutuksen roolia pyrittiin korostamaan merkittävästi. Muistutusten Satakunnan alueella tehtävä kuntakohtainen vertailu ei ole mahdollista, koska ilmoitettuja muistutuksia oli vain 19 (11,vuonna 2016). Pori ei toimittanut tilastoa omista ja ytaalueen muistutuksiaan, eikä niitä siis ole kohtuudella löydettävissä. Muistutusten käyttö on edelleen erittäin vähäistä, vaikka on sosiaaliasiamiehen kyselyyn saaman vastauksen perusteella noussutkin. Kertyneet 19 muistutusta koostuu lähinnä toimialueen yksittäistapauksista ja vaikuttaa siten olevan satunnaista. 23 ( /1100) Muistutus Sosiaalihuollon laatuun tai siihen liittyvään kohteluunsa tyytymättömällä asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Jos asiakas ei sairauden, henkisen toimintakyvyn vajavuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene itse tekemään muistutusta tai jos hän on kuollut, muistutuksen voi tehdä hänen laillinen edustajansa, omaisensa tai muu läheisensä. Toimintayksikön on tiedotettava asiakkailleen muistutusoikeudesta riittävällä tavalla sekä järjestettävä muistutuksen tekeminen asiakkaalle mahdollisimman vaivattomaksi. Muistutus tulee tehdä pääsääntöisesti kirjallisesti. Muistutus voidaan tehdä myös suullisesti erityisestä syystä. Toimintayksikön tai johtavan viranhaltijan on kirjattava muistutus ja käsiteltävä se asianmukaisesti ja annettava siihen kirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa muistutuksen tekemisestä. Vastaus on perusteltava. Muistutukseen annettuun vastaukseen ei saa hakea muutosta 19 valittamalla. Muistutuksen tekeminen ei rajoita asiakkaan oikeutta hakea muutosta siten kuin siitä erikseen säädetään. Muistutuksen tekeminen ei myöskään vaikuta asiakkaan oikeuteen kannella asiastaan sosiaalihuoltoa valvoville viranomaisille. Asiakas voi tehdä muistutuksen ollessaan tyytymätön niin sosiaalihuollon laatuun kuin siihen liittyvään kohteluun. Muistutuksen käytön vahvistamiseksi on säädetty toimintayksikön velvollisuudesta tiedottaa asiakkaille muistutusoikeudesta ja tehdä sen käyttö mahdollisimman helpoksi. 7

9 Tiedottamisen tarkoituksena on vahvistaa asiakkaiden tietoisuutta oikeudesta muistutuksen tekemiseen ja selkeyttää asiakkaille muistutusmenettelyyn liittyviä käytäntöjä, esimerkiksi kuinka muistutus tehdään, kenelle se toimitetaan, kuinka muistutukseen vastataan, mitkä sen vaikutukset ovat ja kuinka toimintayksikkö hyödyntää muistutuksista saatua palautetta. Tiedotuksen yhteydessä voitaisiin korostaa myös muistutuksen asemaa ensisijaisena keinona reagoida koettuihin epäkohtiin ja kertoa asiakkaille mahdollisuudesta kannella valvontaviranomaisille. Muistutuksen vaivattomuutta voitaisiin edistää esimerkiksi pitämällä toimintayksikössä ja sen internet-sivuilla saatavilla muistutuksen tekemistä varten selkeitä yhteystietoja ja ohjeita tai muistutuksen tekemiseen tarkoitettuja erillisiä lomakkeita. Tiedottamisessa olisi otettava huomioon eri tavoin puhe-, kommunikaatiotai aistiongelmaiset asiakkaat. (HE 185/2014, s23) Muistutuksen tekemisessä pääsääntönä voidaan pitää kirjallista muotoa. Kuitenkin joissakin tapauksissa suullinen muistutus on myös tarkoituksenmukainen kun otetaan huomioon pyrkimys muistutuksenteon vaivattomuuteen; esimerkiksi hyvin iäkkäiden asiakkaiden asiassa. Edelleen sosiaaliasiamiehen tehtävänä on auttaa asiakasta muistutuksen teossa ja muutoinkin auttaa asiakaslain soveltamisessa. Muistutuksen käsittely Sosiaalihuollon toimintayksikössä pitää kirjata ja käsitellä asianmukaisesti jokainen sille tehty muistutus. Tilanteessa, jossa muistutus on tehty johtavalle viranhaltijalle, vastuu käsittelystä on hänellä. Muistutukseen tulee vastata aina kirjallisesti. Vastauksen antaminen kirjallisena tukee toimintayksiköiden omaa käsittelymenettelyä, ja kirjallinen vastaus toimii oikeusturvana myös toimintayksikölle itselleen. Muistutukseen on annettava vastaus kohtuullisessa ajassa. Valvira on ohjauksessaan todennut kohtuullisena aikana pidettävän 1 4 viikkoa. Myös eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan kohtuullinen aika on pääsääntöisesti noin kuukauden tai 1 2 kuukautta asian ollessa erittäin ongelmallinen ja vaatiessa selvitystyötä. Kohtuullisuutta tulisi tämän ohella arvioida suhteessa hallintolain 23 :n sääntelyyn asian viivytyksettömästä käsittelystä. Muistutuksen vastaus on perusteltava. Tämä vahvistaa muistutusten asianmukaista käsittelyä, asiakkaan oikeusturvaa ja muistutusten hyödyntämistä toiminnan kehittämisessä. Erityinen merkitys asian perustelemisella on tilanteessa, jossa asiakkaan ja toimintayksikön näkemykset eroavat toisistaan. Selkeät perustelut auttavat asiakasta harkitsemaan asiasta edelleen kantelemista. Lisäksi ne toimivat dokumentointina asian jatkokäsittelyssä. Valtioneuvoston apulaisoikeuskansleri on ratkaisussaan ottanut kantaa ratkaisun vähimmäissisältöön ( (40/07)). Apulaisoikeuskanslerin ratkaisun mukaan asian tutkimatta jättäminenkin on viranomaispäätös, joka on riittävässä määrin perusteltava. Vaikka muistutukseen annettava vastaus ei ole valituksenalainen viranomaispäätös, tulisi myös toimintayksikön aiheettomina pitämiin muistutuksiin annettavat vastaukset perustella asiakkaalle riittävällä tavalla. (HE 185/2014) 8

10 Muistutuksen ja kantelun suhde Kaikkea korjaavaa toimintaa ei voi jättää yksinomaan toimijoiden oman käsittelyn varaan, vaan kuntalaisella on oltava mahdollisuus asian saattamiseen ulkopuolisen riippumattoman tahon käsittelyyn. Asiakas voi tehdä kantelun samoilla edellytyksillä kuin muistutuksen. Muistutus on tarkoitettu kuitenkin ensisijaiseksi keinoksi epäkohdista ilmoittamiseksi ja niiden korjaamiseksi. Kuntalaisen kanteluoikeus on suunnattu aluehallintovirastoon ja Valviraan. Ensisijaisesti kantelut tulisi tehdä alueella valvonnasta vastaavalle aluehallintovirastolle. Valviralle valvonta kuuluu erikseen säädetyissä tapauksissa, muun muassa laajoissa ja periaatteellisissa kysymyksissä, sekä silloin kun aluehallintovirasto on asiassa esteellinen. Asiakkaalla on myös oikeus kannella laillisuusvalvontaviranomaisille, eduskunnan oikeusasiamiehelle ja valtioneuvoston oikeuskanslerille. Oikeusasiamiehellä ja oikeuskanslerilla on oikeus siirtää kantelun käsittely toimivaltaiselle viranomaiselle, jos se on perusteltua asian laadun johdosta. Oikeusasiamies ja oikeuskansleri voivat siirtää tehdyn kantelun myös muistutuksena käsiteltäväksi. Valvontaviranomaisilla on mahdollisuus siirtää kantelu viranhaltijalle tai toimintayksikköön ensin muistutuksena käsiteltäväksi, jos asiassa ei olisi tehty muistutusta. Uusi käytäntö lisää valvontaviranomaisten harkintavaltaa muistutusten käsittelyyn ottamisessa ja mahdollistaa asian ensivaiheenselvittämisen siihen tilanteessa paremmin kykenevässä toimintayksikössä. Asian siirtäminen muistutusmenettelyssä käsiteltäväksi ei saa vaarantaa asiakkaan oikeusturvaa. (HE 185/2014) 9

11 3. SOSIAALIASIAMIESTOIMINNAN TILASTOA Aluksi Vuoden tapahtumia käsitellään tilastotietoja sosiaaliasiamiehelle tulleista yhteydenotoista yleisellä tasolla. Tilastot ja taulukot esitetään koko aineiston laajuudessa sillä toimialueen pienissä kunnissa yhteydenottoja on niin vähän, että määrän perusteella on mahdotonta tehdä päätelmiä rakenteellista ongelmista tai epäkohdista. Selvityksen lopussa esitetyssä kuntakohtaisessa erittelyssä tapahtumia käsitellään, mutta kuitenkin pyritään siihen, että asiakkuus itsessään ei paljastu. Toki pienessä kunnassa se saattaa silti olla mahdollista. Yhteydenottajista vain harvat ovat halunneet sosiaaliasiamiesasiakkuuttaan tulevan edes sosiaalitoimen tietoon Tilastotiedon perusteet Sosiaaliasiamiehen tilastointi jatkui 2017 samalla tilastointiluokituksella, jota on käytetty vuodesta 2010 alkaen. Samankaltaista luokittelua käytetään soveltuvin osin myös muiden sosiaalisasiamiesten tilastonkeruussa. Näin on pyritty pitämään tietojenkeruu yhteismitallisena kehitetyn tilastointimallin ohjeiden mukaisesti. Jatkossa on mahdollista saada vertailukelpoista tietoa eri alueiden ja vuosien välillä. Omalta osaltaan samoina pysyneet luokat ja kysymykset aiheuttavat ja muodostavat tiettyä jäykkyyttä koottaessa selvitystä sosiaaliasiamiestoiminnasta. Kuitenkin muutokset ajan kuluessa on kuitenkin jossakin määrin tarpeellista tuoda esiin, ja niinpä samoja teemoja ja käsitellään vuosittain. Asiakkaiden yhteydenotot tilastoidaan asiatapahtumina. Asiatapahtuma voi olla yksi yhteydenotto, jossa asiakas saa puhelimessa yhdellä soitolla saman tien vastauksen esittämiinsä kysymyksiin. Tapahtuma voi sisältää myös useita yhteydenottoja useilta eri tahoiltakin. Tapahtuma on auki niin kauan kuin asia on kesken ja sitä käsitellään. Asiatapahtuma suljetaan, kun hänen asiassaan on saatettu toimenpiteet loppuun. Sama asiakas voi myöhemmin ottaa yhteyttä samasta tai eri asiasta. Jos asiakas esittää asiassa jotain uutta selvitettävää asiaa tai kokonaan uuden ongelman, tulee siitä uusi asiatapahtuma. Jos yhteydenottaja tiedustelee tai valittaa samalla kertaa kahdesta sosiaalihuollon tai terveydenhuollon eri toimialueesta, käsitellään ne kahtena eri asiatapahtumana. Asiatapahtumina ei kirjata yhteydenottoja, joiden perusteella asiamies ei tee mitään erityisiä toimenpiteitä (asiakas varaa aikaa, lähettää kiitoskirjeen hyvistä neuvoista). Asiatapahtumina ei kirjata myöskään sähköpostiviestejä, joiden johdosta asiamiehen ei oleteta ryhtyvän toimenpiteisiin, häntä on vain tiedotettu asiasta. Myöskään puheluita, joissa pelkästään ohjataan soittamaan suoraan jollekin toiselle taholle, ei kirjata tilastoon. Tilastoitavat luokat on johdettu asiamiehen tosiasiallisen toiminnan näkökulmasta. 10

12 Asiakastapaukset lukumäärän mukaan 2017 Vuoden 2017 aikana Satakunnan Sairaanhoitopiirin sosiaaliasiamiehen toiminnassa kertyi yhteensä 196 asiakasasiaa, joista oman toimialueen kuntiin kirjautui 189 ja toimialueen ulkopuolisia tai muuten määrittelemättömiä tai tuntemattomaksi jääneitä kuntia käsitteli seitsemän asiaa. Yhteydenottoja, puheluita asiaa kohden on yleensä 1-5, muutamissa tapauksissa enemmän. (Asiat toimialueella 2003:115, 2004:142, 2005:102, 2006: 154, 2007: 208, 2008: 380, 2009: 377, 2010: 368, 2011: 382, 2012: 392, 2013; 326, 2014, 332, 2015, 334, 2016; 322). Merkittävänä rakenteellisena muutoksena aiempiin vuosiin on perustoimeentulotuen poistuminen sosiaaliasiamiehen tilastoinnista. Kelan järjestämänä palveluna perustoimeentulotuki ei kuulu niihin palveluluihin, joihin sosiaaliasiamiehen toimialue kuuluu. Asiakkaat toki ovat edelleen ottaneet perustoimeentulotuen asioissa yhteyttä sosiaaliasiamieheen ja asiakasta on tarpeen mukaan asiassaan opastettu. Näitä yhteydenottoja ei kuitenkaan ole tilastoitu. Siinä tapauksessa, että kysessä on ollut tarveharkintaisen täydentävän tai ehkäisevän - toimeentulotuen käyttöön liittyvä kysymys, on asia tilastoitu toimeentulotuen kohtaan. Tästä perustoimeentulotuen poistumisesta seuraa selkeä tilastollinen asiakasasioiden vähentyminen. Esitetyssä taulukossa entisen Satakunnan erityshuoltopiirin ja nykyisen Satakunnan Sairaanhoitopiirin sosiaaliasiamiehen käsittelemiä asiakasasiota. Porin kaupunki on ollut suurena kuntana mukana vuodesta Edelleen yhteydenottoja tulee myös alueen ulkopuolisista kunnasta, toisaalta asia saattaa olla sellainen, että asiakkaan kotikunta ei tule esille. Tarkasteluvuonna toimialueen ulkopuolisiin asiakastapauksiin sisältyi Turun ja Laitilan vastuulle kuuluneet asiat ja viisi asiaa, joista asiakas ei katsonut tarpeelliseksi kerta järjestämisvastuullista kuntaa. Neljä asiaa koskien Satakunnan sairaanhoitopiiriä, 11

13 näissä joko asiakkaan kotikunta ei tullut esille, tai kyseessä oli yleisluontoinen sairaanhoitopiirin toimintaa koskenut asia. Kuntakohtainen asiakastapausten lukumäärä Sarja1 Tavanomaista toimialueen kuntakohtaiselle asialukumäärälle on ollut jo vuosia se, että suurimmat kaupungit ovat luonnollisesti runsaimmin edustettuna, kun taas pienistä kunnista kertyy vain satunaisia yhteydenottoja vuoden aikana. Kankaanpääläiset ovat käyttäneet väkilukuunsa nähden runsaasti sosiaaliasiamiehen palvelua, toisaalta lukumäärät ovat niin pieniä, että satunnaiset tapahtumat näyttäytyvät 12

14 Yhteydenottajat Sosiaaliasiamies tilastoi myös sitä, kuka asiakkaan asiassa ensisijaisesti yhteyttä ottaa; asiakas itse, hänen edustajansa, vai henkilöstön edustaja? 112 Asiakas itse: Tarkoittaa tässä yhteydessä asiakaslaissa tarkoitettua asiakasta, joka ottaa yhteyttä omassa asiassaan. 74 Edustaja/muu: on asiakkaan läheinen, omainen tai muu henkilö, joka ottaa yhteyttä asiakkaan puolesta tai joka yleisellä tasolla ottaa yhteyttä sosiaali- tai terveydenhuollon ilmiöistä tai ongelmista 8 Henkilöstö: on tässä yhteydessä joko yksityisen tai julkisen sosiaali- tai terveyspalvelun työntekijä, joka ottaa yhteyttä työtehtävässään esiin tulleesta ongelmasta tai kysyy asiamiehen neuvoa menettelystä tai laintulkinnasta. Asiakas ottaa pääsääntöisesti itse yhteyttä omassa asiassaan Sillä, onko yhteydenottaja asiakas vai asiakkaan edustaja tai muu on merkitystä siihen, kuinka asiamies voi lähteä selvittämään asiakkaan asiaa. Jos yhteydenottajalla ei ole valtakirjaa varsinaiselta asiakkaalta voi asiamies keskustella vain yleisellä tasolla tai antaa yleisellä tasolla neuvoja yhteydenottajalle. Yhteydenottajan luokittelu selventää näin ollen toimenpiteitä. Henkilöstön aloitteesta tuleva yhteydenotto on edelleen harvinainen. 13

15 Asiakastapahtuman kohde 2017 Sosiaali- ja terveydenhuollossa asiakkaana on useimmiten vain yksi henkilö mutta esim. perheneuvolassa, lastensuojelussa, toimeentulotuessa ja kotipalvelussa kohteena voi olla useampia henkilöitä tai koko perhe. Asiatapahtuman kohteeksi valitaan yksi alla olevista luokista, se ketä asiatapahtuma pääasiassa koskee. mies 71 nainen 63 alaikäinen 16 perhe 34 ei tietoa / muu 12 Valitaan, kun asiatapahtuma (palvelu, päätös, hoito, kysymys jne.) koskee miestä tai vain perheen isän kokemaa kohtelua koko perheen palvelutilanteessa Valitaan, kun asiatapahtuma (palvelu, päätös, hoito, kysymys jne.) koskee naista tai vain perheen äidin kokemaa kohtelua koko perheen palvelutilanteessa. Valitaan, kun asiatapahtuma koskee pääasiassa alaikäisen/alaikäisten palvelua tai asiaa (esim. päivähoidossa, lastensuojelussa) Valitaan, kun kyseessä pääasiassa koko perheen saama palvelu, toimenpide, päätös, etuus tai yleinen asia. Tällaisia ovat mm. perheen saama toimeentulotuki, koko perheen palautekeskustelu perheneuvolassa tai lapsiperheiden kotipalvelu Valitaan, kun ei tiedetä ketä asia koskee Kohdejaottelun tekeminen on sosiaaliasiamiestyössä usein hankalaa. Vain harvoissa yhteydenotoissa on selkeästi vain yksi vaihtoehto, johon yhteydenoton voisi tilastoida. Perheiden osuus asiakastapausten kohteena lisääntyi edellisestä vuodesta. Edelleen tulkinnanvaraakin on. Lastensuojeluasiassa keskiössä on tietenkin lapsi, mutta usein 14

16 vanhempi itse kokee saaneensa sosiaalitoimelta puutteellista, huonoa tai väärää palvelua. Tilanne kuitenkin koskettaa koko perhettä ja saattaa olla niin, että todennäköisesti tilanne tilastoitaisiin perheen palvelun kohdalle. Jako esim. toimeentulotukea koskevien yhteydenottojen kohdalla on käytännössä hankala tilastoida; kuuluuko tässä asiakastapahtuman kohteeksi koko perhe vai ainoastaan kysymyksen esittävä henkilö? Asiaa on pyritty tulkitsemaan siten, että milloin kysymys selvästi on perheestä kokonaisuutena toimeentulotuki tms. asiassa, on kohteeksi merkitty perhe. Kuitenkin selvästi suurin osa kohteista on merkitty miesten tai naisten luokkaan Yhteydenottotavat Yhteydenotto sosiaaliasiamieheen tapahtuu edelleen lähtökohtaisesti puhelimitse. Kirjallisesti (kirje/sähköposti) sosiaaliasiamieheen otetaan yhteyttä tyypillisesti vasta puhelinkeskustelun jälkeen. Sähköpostilla esitettyjä kysymyksiä kertyy vuosittain aiempaa enemmän. Sähköpostin käytettävyyttä rajaa merkittävästi se, että asiakkaan asiasta yksityiskohtaista tietoa ei voi sähköpostilla lähettää, vaikka asiakas niin omalta puoleltaan tekeekin. Näin keskustelu ja neuvonta jäävät yleensä hyvin yleiselle tasolle Pääsääntönä on, että sosiaaliasiamies pyrkii soittamaan sähköpostin lähettäneelle asiakkaalle ja selvittämään asiaa siten henkilökohtaisesti. Joihinkin kokonaisuuksiin tapaamisia järjestyi tapaamisia, joihinkin useampia, samasta asiasta kuitenkin vain yksi merkintä tilastoon. Tapaamisiin asiakas varaa etukäteen ajan puhelimitse, vaikka periaatteessa asiakkaan olisi mahdollista päästä tapaamaan sosiaaliasiamiestä toimistolleen myös ilman ajanvarausta. Laajan toimialueen vuoksi sosiaaliasiamiehen tavoittaa varmimmin juuri puhelimitse. Sosiaaliasiamiehen on ollut mahdollista tehdä myös kotikäyntejä, mikäli asiakkaan asiassa se on katsottu perustelluksi Yhteydenoton kieli Satakunnassa yhteydenotot sosiaaliasiamiehelle ovat olleet tähän mennessä lähes pelkästään suomenkielisiä. Yhteisen käytännön mukaan Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaaliasiamies tilastoi myös yhteydenoton kieltä. Asiakkaana on ollut muutamia maahanmuuttajia, joiden äidinkieli ei ole ollut suomi, mutta asiointi on kuitenkin pystytty hoitamaan suomeksi. 15

17 Yhteydenoton luonne Sosiaaliasiamiehelle tulleiden yhteydenottojen perusteella tyytymättömyyden suhteellinen osuus on huomattavasti suurempi, kuin neutraalin tiedustelun. Tiedustelua on neutraalisti tilanteeseen suhtautuvan asiakkaan yhteydenotto. Useasti kuitenkin yhteydenoton taustalla on jossakin määrin epäoikeudenmukaiseksi koettu päätös tai palvelu, jota asiakas lähtee sosiaaliasiamiehen kautta selvittämään. Monesti valintaa neutraalin tiedustelun ja tyytymättömän yhteydenoton välillä on vaikea tehdä. Sosiaaliasiamiehelle tulevat asiat sisältävät painotuksia molemmista näkökulmista. Yhteydenoton luonteen arvioiminen on aina jossakin määrin tulkinnallista ja voi myös muuttua kesken keskustelun. Lähtökohtaisesti tyytymättömyydeksi kirjataan asiakkaan selvästi esittämä kritiikki sosiaalipalvelun järjestämistä kohtaan. 16

18 Asiatapahtumien syyt Kuten aiempinakin vuosina, yhteydenottoon johtanut syy on vuonna 2017 yleisimmin ollut luokassa päätökset ja suunnitelmat. Asiakkaiden kokema puutteellinen selvitys toimenpidevaihtoehdoista nousi toiseksi yleisemmäksi yhteydenoton syyksi. Sosiaaliasiamies voi olla asiakkaan ensimmäinen yhteydenoton kohde alkaessaan hoitaa asiaansa. Edelleen tavanomaista on, että asiakas ei tavoita sitä viranhaltijaa, jolle asian tiedottaminen ja päättäminen kuuluu. Siis ei löydä yhteystietoja tai vaikka yhteystiedot löytyisivätkin, puhelimitse saattaa olla kohtuuttoman hankalaa tavoittaa asiasta tietävää viranhaltijaa tällöin asiakkaan kanssa pyritään löytämään kunnan sosiaalipalveluista se taho, joka parhaiten osaisi hänen tilanteeseensa vastata Jonotus / käsittelyaika luokkaan kuuluvat yhteydenotot ovat pääsääntöisesti edelleen niitä, joissa lain määräämää enimmäiskäsittelyaikaa ei kuitenkaan vielä ole ylitetty, jos sellainen on säädetty. Asiakkaalla vain on sellainen tulkinta, että hänen asiansa kestää kohtuuttoman kauan. Tai aiemmin asia on hoitunut nopeammin. Sosiaaliasiamiehelle ei määräaikojen toteutumattomuus näyttäydy merkittävästi asiakasyhteydenotoissa. 17

19 61 päätökset/sopimukset Valitaan kun asiakas ottaa yhteyttä jo tehdystä päätöksestä tai sopimuksesta. Tähän kuuluvat myös lautakunnan, valtuuston ja johtavien viranhaltijoiden linjapäätökset, jotka eivät ole asiakaskohtaisia 42 selvitys toimenpidevaihtoehdoista Tähän kuuluvat tilanteet, joissa sosiaalihuollon henkilöstö ei ole selvittänyt asiakkaalle hänen oikeuksiansa tai velvollisuuksiansa tai erilaisia vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia tai muita seikkoja, joilla on merkitystä hänen asiassaan. 31 palvelun toteuttaminen 25 kohtelu 10 muu syy 9 tietosuoja 9 jonotus- ja käsittelyaika 5 maksuasiat 4 itsemääräämisoikeus Valitaan kun kyse hallintoasian vireille tulosta, asian käsittelytavasta (käsittelyaika erikseen), asiakkaan kuulemisesta, päätöstä ei tehdä ollenkaan (asiakkaalle ilmoitettu suullisesti, ettei hän saa etuutta), tiedoksisaanti on puutteellinen, väärä ohjaus, viranomaisten väliset ongelmat, asiakkaalle ei tehdä suunnitelmaa tai suunnitelman sisältöön ollaan tyytymättömiä, asiakkaalle ei tehdä palveluntarpeen Valitaan kun kyseessä asiakkaan vuorovaikutustilanteessa kokemat ongelmat, kuten työntekijän epäasiallinen käytös, töykeys tai asiattomat kysymykset, syrjintä, ihmisarvon loukkaaminen tai vakaumuksen loukkaamine Tähän kuuluvat kaikki muut kysymykset tai tyytymättömyyden ilmaukset, jotka eivät sovi edellisiin luokkiin. Aiemmasta tehtäväaluejaottelusta selviää se, onko kyse sosiaalihuoltoa koskevasta asiasta vai jostain sosiaaliasiamiehen tehtäväalueen ulkopuolisesta asiasta Valitaan kun kyseessä oikeus henkilötietolain mukaiseen henkilörekisteritietojen tarkastamiseen, oikeus saada kopioita asiakirjoista, oikeus saada tietojansa ymmärrettävässä muodossa, virheellisten tietojen muuttaminen, poistaminen tai tietojen täydentäminen, oikeus julkisuuslain mukaiseen asianosaisen tietojen saantiin, informointi tietojen käsittelystä ja tietojen luovuttaminen. Käyttöja luovutuslokiin liittyvät asiat ja kysymykset asiakastietojen laatimisesta, henkilörekisteritietojen säilyttämisestä ja suojaamisesta. (HetiL, JulkL, SHAL, Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä). Valitaan kun yhteydenottaja epäilee, että salassapitoa, hyväksikäyttökieltoa tai vaitiolovelvollisuutta on rikottu Valitaan kun kyse aikaperusteisesta asiatapahtumasta: asiakkaan asia koskee hakemuksen käsittelyaikaa, jonoja, palveluntarpeen arvioinnin viivästymistä, työntekijän vastaanotolle tai puheille pääsyä tai laitokseen pääsyn kestoa Tähän luokkaan kuuluvat julkisen sosiaalihuollon asiakasmaksulain mukaiset asiakasmaksut, etuuksien perintä hoidon korvaukseksi, palvelusetelien omavastuuosuudet ja kysymykset maksukatosta (AsikasmaksuL). Myös yksityisten palveluntuottajien kanssa tehtyihin sopimuksiin perustuvat maksut kuuluvat tähän luokkaan Tähän kuuluvat asiakkaan mielipiteen huomioiminen, mahdollisuus osallistua palvelujensa suunnitteluun, asiakkaan kuuleminen ennen päätöstä, tahdosta riippumaton hoito, pakotteet ja rajoitteet sekä itsemääräämisoikeus erityistilanteissa (läheisen tai laillisen edustajan kuuleminen ja suostumus, kun asiakas ei itse kykene päättämään asioistaan) ja alaikäisen etu Myös muihin erityislakeihin, kuten päihdelakiin, lastensuojelulakiin ja kehitysvammalakiin liittyvät itsemääräämisoikeuden rajoittamiseen liittyvät asiakastapaukset kuuluvat tähän 18

20 Asiatapahtumien tehtäväalueet Lastensuojelu 49 (2014; 49, 2015; 62, 2016; 49) muodostui yleisimmäksi yhteydenoton tehtäväalueeksi toimeentulotuen jakaannuttua Kelan perustoimeentulotukeen ja kunnan järjestämään tarveharkintaiseen. Toimiala herättää varsinkin lasten vanhemmissa ja läheisissä helposti mielipiteitä, tunteita ja tarvetta etsiä vastauksia usein lastensuojelun asiat edellyttävät monia puheluita ja selvittelyjä... Merkittävänä rakenteellisena muutoksena aiempiin vuosiin on perustoimeentulotuen poistuminen sosiaaliasiamiehen tilastoinnista. Kelan järjestämänä palveluna perustoimeentulotuki ei kuulu niihin palveluluihin, joihin sosiaaliasiamiehen toimialue kuuluu. Asiakkaat toki ovat edelleen ottaneet perustoimeentulotuen asioissa yhteyttä sosiaaliasiamieheen ja asiakasta on tarpeen mukaan asiassaan opastettu. Näitä yhteydenottoja ei kuitenkaan ole tilastoitu. Siinä tapauksessa, että kyseessä on ollut tarveharkintaisen täydentävän tai ehkäisevän - toimeentulotuen käyttöön liittyvä kysymys, on asia tilastoitu toimeentulotuen kohtaan. Tästä perustoimeentulotuen poistumisesta seuraa selkeä tilastollinen asiakasasioiden vähentyminen. Loppuvuodesta 2016 oli vielä toiveikas ilmapiiri siitä, kuinka Kela päätöksenteon pystyy hoitamaan. Perustoimeentulotuki on hyvin tarkasti lainsäädännöllä ja oikeustapauksilla määritelty palvelu, ja siihen liittyy silti tulkinnanvaraisia kysymyksiä ja menettelytapoja. Asiakkaat ovat usein eri mieltä niistä käytännöistä, joilla toimeentulotukea päätetään myöntää - ja ottavat siksi yhteyttä sosiaalimieheen. Kelan 2017 alun toimeentulotuen käynnistymisvaikeudet näkyivät selvästi myös sosiaaliasiamiehen työssä, mutta tilastoa siitä ei pidetty. Vammaispalvelun ja kehitysvammahuollon asioita oli vähemmän kuin aiempana vuotena. Kehitysvammahuoltoa käsiteltiin 10 tapauksen laajuisesti. Sosiaalityö 25 tapauksella nousee neljänneksi. Näissä helposti kyse on asiakkaan kokonaisvaltaisesta avun tarpeesta tai ratkaisujen löytämisestä vaikeassa 19

21 elämäntilanteessa. Monesti asiakkaan elämäntilanne on niin monitahoisen avun ja tuen tarpeessa, että sosiaaliasiamies päätyy ottamaan yhteyttä kuntaan ja pohtimaan yhdessä sosiaalityön tarvetta. 42 lastensuojelu Asiat, jotka liittyvät lastensuojelulakiin 32 toimeentulotuki Asiat, jotka liittyvät täydentävään tai ehkäisevään toimeentulotukeen 26 vammaispalvelut Asiat, jotka liittyvät lakiin vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 25 sosiaalityö Asiat, jotka eivät liity muihin kyseessä oleviin luokkiin mm. SHL, AL, Laki sosiaalisesta luototuksesta, Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta Tähän luokkaan kuuluvat muut sosiaalihuollon tehtäväalueet; mm. sosiaalipäivystys, kuntouttava työtoiminta, sosiaaliasiamiestoiminta, kotouttaminen, sosiaalinen luototus ja sosiaalinen isännöinti. 20 ikääntyneiden asumisja kuljetuspalvelut Asiat, jotka liittyvät ikääntyneiden asumispalveluihin, laitoshoitoon ja SHL:n mukaisiin kuljetuksiin 19 muu palvelu Asiat, jotka eivät ole sosiaalipalveluja; esim. Kelan etuudet, terveydenhuolto, ulosotto, velkaneuvonta, edunvalvonta, työvoimatoimiston palvelut. Jos asiakasta neuvotaan muissa palveluissa, tilastoidaan yhteydenoton tehtäväalue tähän luokkaan. 12 perheasiat Asiat, jotka liittyvät lakiin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, lakiin lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta, lakiin lapsen elatuksesta, isyyslakiin, lakiin lapseksiottamisesta ja osin SHL:iin Tähän luokkaan on yhdistetty useampi tehtäväalue jotka liittyvät perheasioihin (lapsi ja vanhemmat) kuten isyysasiat, lapsen huoltoasiat ja elatusapuasiat, adoptioneuvonta ja perheneuvolatoiminta. 10 kehitysvammahuolto Asiat, jotka liittyvät lakiin kehitysvammaisten erityishuollosta 4 päihdehuolto Asiat, jotka liittyvät päihdehuoltolakiin 2 kotipalvelu Asiat, jotka liittyvät kotihoitoon ja sen sisältämiin kotipalvelun tukipalveluihin. SHL 2 lasten päivähoito Asiat, jotka liittyvät lakiin lasten päivähoidosta 2 omaishoidon tuki Asiat, jotka liittyvät lakiin omaishoidon tuesta 20

22 Toimeentulotuen asiakasasiat Satakunnassa Toimeentulotuki on edelleen tehtäväalueista suurin, mutta linja on ollut viime vuosista merkittävästi laskeva Toimeentulotuen asiakasasiat ovat olleet viime vuodet merkittävässä laskussa: Vuodesta 2017 alkaen perustoimeentulotuen Kelasiirron yhteydessä asia siirtyi sinänsä pois sosiaaliasiamiehen toimialueelta, mutta harkinnanvaraisen täydentävän ja ehkäisevän jäädessä kunnille, sosiaaliasiamiehelle on edelleen riittänyt pohdittavaa kunnan ja Kelan välisestä työnjaosta. 21

23 Toimeentulotuen yhteydenotoista lähes kaikki koskevat asiakkaan saamia päätöksiä. Asiakas on siis eri mieltä päätöksen oikeellisuudesta tai kohtuullisuudesta. Toimeentulotuen asiat ovat yleensä monimuotoisia, helposti niihin liittyy muitakin sosiaalityön näkökulmia. Osa onkin tilastoitu muun sosiaalityön otsakkeen alle. Ohessa muutamia tiivistettyjä yhteydenottoja: kertaluonteinen ehk ttt..lääkitykseen jota ei suomessa saa, miten jatko asiakas mennyt yksityiseen hammashoitoon, koska lääkärin lausunnossa niin luki, nyt ttt ei maksua annakaan täyd ttt polttopuu ongelma- on myönnetty mutta ei saa uskaltaako hakea ttt kun paljon laskuja, kun vuosi sitten oli vaadittu myymään talo vuokranatajaj soittaa. Mitä tehdä maksamattomille vuokrille, ilmeisesti asiakkaan kanssa yhdessä pohtivat ehkäisevän ttt hakemista voiko alaikäinen saada itse ehkäisevan tt:n päätöksen kunnalta - periaaatteellinen kysymys osana aiempaa kokonaisuutta pesukone täydentäväna ttt? ADHD lääkkeet myöntämättä Kelan perustoimeentulotuen kautta, vaaditaan valtavasti lisäselvityksiä lääkkeen hyväksymiseksi kunta ei kuulemma ole keinoa tehdä ehkäisevän tttn päätöstä - kun kelan päätös viivästyy toimeentulo takkuaa edelleen, päätökset kestävät kuolinpesän hautausongelma, rahat loppu, perustoimeentulotukioikeutta ei ole - aikuisen tyttären elättäminen vie kaikki varat toimeentulotuessa auttaminen sosiaalityöntekijän kehoitukseeta ttt vuokravakuus hylätty, koska kelan mielestä liian kallis asunto aiempi stt luvannut vuokravakuuden (jos kela ei myönnä) nyt työntekijä vaihtunut eikä enää lupaa vakuutta ttt vuokravakuus hylätty, koska kelan perusteluja ei ole toisaalta kelan ttt viivästynyt, ja siitä terveydenhuollon viivästyskorot, myös kysymys lastenvaunujen täyd.tt hankinnasta muuttokustannukset. Kela myöntänyt 180e mutta ei riita,tai raha käytety muualle, miten tilanne? ttt ehk. Asiakas voittantu HO:ssa edelleen virheitä lopputyotä tekevän opiskelijan kesän ttt - viivästyy vaimo kuollut Palvelukodissa - hautauskustannukset muutto kunnasta toiseen kuntaan ja kumpikaan kunta ei halua maksaa "hätämajoitusta" tampereella ei oleskeluluvan omaava äiti on synnyttänyt josta n. 1700en laskut vamman aiheuttamat ylisuuret asumiskustannukset suhteessa Kelan ttt diakonissa soittaa; Asiakas olettanut, että ttt maksanut vuokrat, nyt kuitenkin 6kk maksamatta ja perinnässä kuuluuko 7pv;n käsittely myös täydentävään ttt 22

24 Lastensuojelun asiakasasiat Satakunnassa 2017 Lastensuojelun kysymysten lukumäärä tekee Satakunnassa aaltoliikettä. Aiempaan verrattuna laskua. Lastensuojelun asiat vaikuttavat jakautuvan kahteen eri leiriin, joissa toisessa kritisoidaan sitä, että lastensuojelu ei tee mitään kyseiselle perheelle tai lapselle, vaikka tarvetta olisi. Toinen leiri yhteydenottajista taas on sitä mieltä, että lastensuojelu toimii liian aktiivisesti ja ylittää toimivaltaansa. Sosiaaliasiamieheltä pyydetään usein ns. toista mielipidettä asiasta. Toisaalta pohditaan tiedontaantia ja selvitystä oman perheen asiassa. On myös niin, että toivotaan usein mahdollisuutta keskeyttää tai estää lastensuojeluprosessin eteneminen. Näissä tilanteissa vanhempi / vanhemmat eivät välttämättä näe lastensuojelun tarvetta ja tavoitteita sellaisena kuin viranomaiset. Vanhemmat eivät koe lastensuojelulle tarvetta lähellekään samoin, kuin lastensuojelun viranomaiset. 23

25 Lastensuojelussa joissakin perheissä, vuorovaikutuksen epäonnistuminen perheen ja viranomaisten välillä on huomattavaa. Toki täytyy muistaa, että sosiaalilasiamies on lähtökohtaisesti pelkästään asiakkaan / yhteydenottajan kertomuksen varassa. Löytyy yhteydenottoja, joissa perhe kokee, että sosiaalityöntekijät uhkailevat huostaanotolla. Samoin edelleen on perheitä, joissa lapsi on kenties jo ollut pitkäänkin sijoitettuna, mutta vanhemmille on epäselvää miksi lapsi / lapset on päädytty huostaanottamaan. Saattaa myös olla, että asiakas kokee, että ei saa viestiään läpi lastensuojeluviranomaiselle. asiakas pelkää lastensuojelun sosiaalityöntekijää, joka uhkailee "että seuraavasta jutusta, sitten tapahtuu, tiedät kyllä.." lastensuojelu on kieltänyt lapsia, jotka eivät ole huostassa, tapaamasta isäänsä ei saa tietoja lastensuojelun asioinnista, ei tiedä huostanoton perusteista, onko vielä olemassa? synnytysosaston sos.tt soittaa, vastasyntynyt aiotaan ottaa huostaan, mutta mitään faktaa ei ole huostassapidon jatko ja yhteydenpidon rajoitukset. Asiakkaan mukaan vedotaan edelleenkin vanhaan KHO:n päätökseen, jolla aikoinaan huostaanotto tehty Kokoonsa nähden Kankaanpää oli yliedustettuna lastensuojeluasioiden lukumäärässä (12) vuonna Muu sosiaalityö muut palvelut: Muut palvelut muodostavat niin ikään mielenkiintoisen ryhmän asiakasasioita. Muutamia yksittäisasioita voi tässä esitellä esimerkin omaisesti: koulukiusaus, johon oppilashuolto ja kuraattori ei halua puuttua välitystililtä ei saa rahojaan ulos ulosotto, säännöllinen palkkatyö, mutta asunnoton, pohdittiin sosiaalista luottoa 24

26 vaimon jääminen hoitotuelle lakkauttaa miehen työmarkkinatuen? 7v lapsi saanut adhd lääkkeet, koulun tai opettajan vaatimuksesta kiputilat, keskittymisongelmat, ADD, --- käsitellään päihdeasiana, mutta ohjasin vpl asiakkaaksi, koska syystä tai toisesta on erityisiä vaikeuksia suoriutua arjen toiminnoista. Ilmeisesti tässä niin sosiaali- kuin terveystoimikin näkee vain lääkkeiden väärinkäyttäjän Sosiaaliasiamiehen toimenpiteet Sosiaaliasiamies neuvoo asiakkaita sosiaalihuollon asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa, kuten avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä tiedottaa asiakkaan oikeuksista ja toimii muutoinkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi toimii sosiaalihuollon henkilöstön ja asiakkaan välillä sovittelijana 125 neuvonta Asiamies neuvoo asiakasta hänen tarpeisiinsa vastaavista sosiaali- tai terveyspalveluista, informoi häntä lainsäädännöstä, tulkinnoista, neuvoo vastaisen varalle tai ohjaa neuvonnan päätteeksi jollekin muulle taholle. 34 muu oikeusturvaneuvonta Sosiaaliasiamies neuvoo korvausasiassa, muutoksenhaussa tai käräjäoikeusasiassa selvittäminen/ sovittelu kuunneltu/viesti vastaanotettu Asiamies on asiakkaan asiassa yhteydessä asioita hoitaviin työntekijöihin tai menee mukaan neuvotteluun. Asiamies on selvittänyt perustellun tulkinnan kyseiseen tilanteeseen tai neuvottelee työntekijän kanssa asiakkaan asian uudelleen käsittelystä tai uudesta ratkaisusta. Asiakasta on pääsääntöisesti kuunneltu tai kirje/sähköposti vastaanotettu palautteena. Asiamies on toiminut pääasiassa vain viestin vastaanottojana, mutta katsonut kuitenkin viestin läpi ja tarkistanut toivotaanko siinä asiamiehen ryhtyvän toimenpiteisiin. 9 muistutusneuvonta Asiamies neuvoo tai avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä 2 muu toimenpide Tämä on luokka, johon tulevat muihin luokkiin sopimattomat toimenpiteet 2 kanteluneuvonta Asiamies neuvoo tai avustaa asiakasta kantelun tekemisessä lääninhallitukselle tai eduskunnan oikeusasiamiehelle. Sosiaaliasiamiehen asiakastapahtumaan kuuluu neuvonta asiakkaan asiassa, joten neuvonnan saamien merkintöjen määrä on lukumääräisesti suurin. 25

27 Tyypillistä on, että saman asiakasasian yhteydessä sivutaan useita eri toimintamuotoja. Tässä kuitenkin pyritään löytämään pääasiallinen toiminta asiakkaan tilanteen selvittämiseksi Neuvottelu sosiaaliviranomaisen kanssa järjestettiin useimmiten puhelimitse asiakkaan ollessa tapaamassa sosiaaliasiamiestä. Edelleenkin on niin, että läheskään kaikki asiakkaat eivät antaneet lupaa olla yhteydessä asianomaiseen sosiaalitoimen viranhaltijaan, jotkut jopa pelkäävät sitä, mitä tapahtuu sosiaalityön ja asiakkaan suhteelle, jos asiakkaan yhteydenotto sosiaaliasiamieheen tulee sosiaalitoimen tietoon Sosiaaliasiamiehen tehtäviin ei kuulu ryhtyä valitusasiassa asianajajaksi, joskin näin useat asiakkaat odottavat. Toki asiakasta neuvottiin muutoksenhaku / valitusasioissa. Ja tarvittaessa avustettiinkin kuitenkin aina niin, että asiakas itse kantaa päävastuun asiakirjan laadinnasta. Muu toimenpide luokkaan tilastoitiin lähinnä asioita, joissa asiakas lähinnä ohjattiin oikeampaan toimijaan: muihin sosiaaliviranomaisiin tai toimialaan kuulumattomiin, KELA, terveystoimi, asuntoviranomaiset, maistraatti, poliisi jne. 26

28 Julkinen vai yksityinen palvelu Kunnat tuottavat edelleen valtaosan sosiaalipalveluista, joten on ilmeistä, että suurin osa sosiaaliasiamiehen tietoon tulleista asioista on tilastoitu kuntien omaksi palveluksi. 105 kunnan itse tuottama sosiaalipalvelu Valitaan, kun kyseessä on kunnan itse tuottama palvelu tai asiakas saisi palvelun kunnan omana toimintana kyseisestä kunnasta, jos sitä hakisi. Tämä kohta valitaan myös silloin, jos asiakas hakee esimerkiksi kunnan ostopalveluna toimivaan palvelutaloon ja kunnan viranhaltija hylkää hakemuksen, toisin sanoen päätös tehdään kunnassa, ei yksityisessä ostopalvelupaikassa. 51 kuntayhtymän sosiaalipalvelu tai muu kuntien yhteisesti tuottama sosiaalipalvelu Valitaan, kunta tuottaa palvelun yhdessä muiden kuntien kanssa tai kuulumalla kuntayhtymään tai ostamalla toiselta kunnalta 29 muu/ei tietoa Valitaan, kun asiatapahtuma koskee esim. Kelaa, terveydenhuoltoa, valtion järjestämää sosiaalipalvelua vankiloissa, koulukodeissa, edunvalvontaa, hallinto-oikeuden toimintaa tai jotain muuta yleistä tai yksityistä asiaa (esim. huoltoriitaan liittyvä asia, jossa ongelma vanhempien välillä, eikä koske viranomaistoimintaa). 11 yksityinen sosiaalipalvelu kunnan ostopalveluna Valitaan, kun kunta on ostanut asiakkaalle tarjottavan palvelun yksityiseltä palveluntuottajalta ja asiakas ottaa yhteyttä yksityisestä palveluyksiköstä tai sen toiminnasta. 0 yksityinen sosiaalipalvelu Valitaan, kun asiakas on ostanut palvelun suoraan yksityiseltä palveluntarjoajalta ja palvelun tarjoaminen perustuu palveluntarjoajan ja asiakkaan väliseen sopimukseen Porin perusturvan yhteistoiminta-alueeseen kuuluivat Pori, Ulvila ja Merikarvia. Porin tapahtumat ovat tilastoitu luokassa Kunnan itse tuottama palvelu ja Ulvilan ja Merikarvian tapahtumat on tilastoitu luokkaa kuntayhtymän / kuntien yhteisesti tuottama palvelu. Posan alueeseen vuonna 2017 kuuluivat Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Pomarkku ja Siikainen. Pohjois-Satakunnan Posa on siis tilastoitu kuntien yhteisesti tuottamaksi Posan jäsenkunnista voi tulla myös muita yhteydenottoja: päivähoito kuuluu peruskunnalle ja sosiaalipalveluja hankitaan myös Posan ulkopuolelta, yksityisiltä ja esim. sairaanhoitopiirin sosiaalipalvelujen tarjoamaa erityishuoltoa. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä on vastannut alkaen jäsenkunnissaan (Eurajoki, Kokemäki, Harjavalta, Nakkila) tehtyjen päätösten mukaisesti 27

29 vammaispalvelulaissa säädettyjen palveluiden järjestämisestä sekä lastenvalvojan tehtävistä. Eurajoki ja Nakkila kuuluivat näistä kunnista sosiaaliasiamiehen toimialueelle. Kuntayhtymään on tilastoitu myös Satakunnan sairaanhoitopiirin, lähinnä kehitysvammahuollosta, aiheutuneet yhteydenotot. 28

30 4. KUNTAKYSELY 2017 Sosiaaliasiamies lähettää vuosittain tammikuussa kuntiin kyselyn koskien kuluneen vuoden tapahtumia ja tunnuslukuja. Vuoden 2017 vastaukset saatiin kunnista kokonaisuutena vasta huhtikuun puolivälin jälkeen. Vuoden 2017 kyselyssä keskityttiin seuraaviin kysymyksiin: Muutostenhakujen määrä ja niistä aiheutuneet jatkotoimenpiteet. Täydentävän- ja ehkäisevän toimeentulotuen varaaminen ja käyttö. Aikuissosiaalityön resurssit Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus Lastensuojelulain kysymykset Muutoksenhaku Kuntien antamien vastausten perusteella: Toimeentulotuen jääminen pois kuntien omasta toiminnasta sai muutoksenhakujen lukumäärät selkeään laskuun. Oikaisuvaatimuksia lautakunnalle viranhaltijoiden päätöksistä ilmoitettiin sosiaaliasiamiehelle 123 kappaletta.. 29

31 Lautakunnat ovat edelleen lähes aina samaa mieltä viranhaltijoidensa päätöksistä. Vain kahdeksan asiaa muuttui lautakunnan käsittelyssä. Asiakkaan on siis lähes välttämätöntä valittaa päätöksestä tyytymättömyydestä hallinto-oikeuteen, viranhaltijat ja lautakunnat ovat vahvasti samalla linjalla päätöksenteossa. Kunnat ilmoittivat 25 päätöksen muuttuneen hallinto-oikeudessa, minkä voidaan ajatella olevan merkittävä määrä. Kuitenkin muutoksia tuli vain muutaman kunnan aluella Sosiaalihuollon asiakkaiden tekemiä oikaisuvaatimuksia / muutoksenhakuja viranhaltijan päätöksestä. Ollut lautakunnan käsittelyssä vuoden 2017 aikana? Oikaisuvaatimuksista on koskenut toimeentulotukea Lautakunta on muuttanut tai palauttanut uudelleen käsittelyyn viranhaltijan päätöksiä. Valituksia tehty vuoden 2017 aikana sosiaalilautakunnan päätöksistä hallintooikeuteen? Hallinto-oikeus on vuoden 2017 aikana muuttanut lautakunnan ratkaisua tai palauttanut sen uudelleen käsiteltäväksi Eura Eurajoki Honkajoki 1 Huittinen Jämijärvi Kankaanpää Karvia Merikarvia 3 Nakkila Pomarkku 2 1 Pori Rauma Siikainen Säkylä 2 2 Ulvila 5 yht Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua vuonna 2017? 30

32 Sosiaaliasiamiehen 2017 kyselyssä tiedusteltiin myös oikaisuvaatimusten käsittelyaikaa. Saatujen vastausten perusteella lautakuntakäsittelyt ovat kohtuullisen nopeita. Toisaalta on noin kahden kuukauden käsittelyaikoja. Kunnissa lautakuntien kokouksia on harvoin, jolloin odotusaika saattaa kertyä pitkäksikin, mikäli asia ei ehdi lähimpään lautakunnan kokoukseen.. Olisi tärkeää huomata, että oikaisuvaatimukset, jotka ovat asiakkaalle tärkeä oikeusturvakeino, pitäisi käsitellä kiireellisinä asioina (Hallintolaki 49e ) ja viipymättä (Kuntalaki 89 ). Oikaisuvaatimuksen keskimääräinen käsittelyaika - vrk Eura 30 Eurajoki 30 Honkajoki 13 Huittinen 21 Jämijärvi 69 Kankaanpää 66 Karvia 68 Merikarvia Nakkila 60 Pomarkku 38 Pori Rauma 14 Siikainen 0 Säkylä 7 Ulvila ei vastausta ei vastausta ei vastausta 31

33 4.2. Toimeentulotuki Toimeentulotuen tilastointi on ollut sosiaaliasiamiehen selvityksessä perinteisesti merkittävässä roolissa. Toimeentulotuen merkitys kuntien sosiaalityölle on kuitenkin vähentynyt, vaikka toisaalta täydentävää ja ehkäisevää kunnissa edelleen myönnetään. Kunnilta tiedusteltiin, kuinka paljon talousarvioon oli varattu määrärahaa eri toimeentulotukilajeille; täydentävä- ja ehkäisevä toimeentulotuki. Perustoimeentulotuen käyttö tarkistetiin Kelan toimeentulotukitilastosta. Näiden tietojen perusteella laskettiin aiempien vuosien tapaan suhteellinen täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen käytöstä. Riippumatta Kelan perustoimeentulotuen myöntämisestä, muotoutuivat keskimääräiset myöntämisprosentit melko lähelle aiempia vuosia. Toki tänäkin vuonna pienet kunnat satunnaisella toimeentulotuen käytöllään saavat aikaan vääristymää laskussa. Vuonna 2017 sosiaaliasiamiehen toimialueen kuntien keskimääräinen täydentävän toimeentulotuen tarveprosentti asettautui 8,3%:n tasolle. Taso on laskenut aiemmasta, mutta suuruusluokka onkin hyvin lähellä aiempien vuosien (2016, 8,83%, 2015, 8,00%, 2014; 8,42%, 2013; 8,41%, 2012; 8,4%,2011, 7,94%, 2010; 7,31%, ,63 %) määriä. Täydentävän toimeentulotuen keskimääräistä myöntämisprosenttia voidaan pitää kokonaisuudessaan kohtuullisena. Sillä pystytään suurimmat perheiden erityisten tarpeiden menot kattamaan vaikka sosiaaliasiamiehelle eriäviäkin mielipiteitä kerrotaan. Kuntien toimintatavoissa ja asiakkaiden tarpeissa vaikuttaa olevan merkittäviä eroja, kun on kysymys täydentävän toimeentulotuen myöntämisestä ja tarpeesta. Toisissa kunnissa pystytään asiakkaan erityiset tarpeet ottamaan huomioon joustavammin, kuin toisissa. On tärkeää huolehtia sosiaalitoimen kyvystä tehdä suunnitelmallista työtä asiakkaiden itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi Täydentävän toimeentulotuen %-osuus myönnetystä toimeentulotuesta Ehkäisevän toimeentulotuen %-osuus myönnetystä toimeentulotuesta Eura 7,41 % 12,67 % Eurajoki 7,20 % 4,91 % Honkajoki 3,43 % 0,83 % Huittinen 3,52 % 1,81 % Jämijärvi 22,90 % 4,74 % Kankaanpää 1,92 % 0,39 % Karvia 1,67 % 0,23 % Merikarvia 33,43 % 0,86 % Nakkila 9,96 % 7,55 % Pomarkku 3,50 % 0,88 % Pori 6,14 % 1,48 % Rauma 3,22 % 0,87 % Siikainen 2,57 % 6,03 % Säkylä 8,31 % 1,88 % Ulvila 9,44 % 5,15 % keskimäärin 8,31 % 3,35 % 32

34 Edelleen kaikissa toimialueen kunnissa asiakkailla oli mahdollisuus saada ehkäisevää toimeentulotukea. Kyselyyn saaduissa vastauksissa mikään kunta ei kerro merkittävistä toimeentulotuen käsittelyn merkittävistä viivästyksistä. Valtaosa saadaan tehtyä ajoissa, usein jopa muutaman päivän kuluessa. Satakunnassa onkin sosiaaliasiamiehen havaintojen perusteella vähän ongelmia aikataulussa pysymisen varmistamisessa asiakkaan oikeuksien kannalta hyvä tilanne. Tarveharkintaisen toimeentulotuen myöntämisen perusteista: Täydentävän toimeentulotuen euromäärä Ehkäisevän toimeentulotuen euromäärä Eura Eurajoki Honkajoki Huittinen Jämijärvi Kankaanpää Karvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Rauma Siikainen Säkylä Ulvila Tarveharkintainen toimeentulotuki on jäänyt kuntien toimivalikoimaan ja vaatiikin kunnilta erityistä suunnittelua pystyä ratkaisemaan niiden asiakkaiden ongelmatilanteita, joille pelkkä Kelan maksama perustoimeentulotuki ei riitä. Jatkossa on ilmeisen perusteltua käyttää tarveharkintaista tukea osana sosiaalityötä. Edelleenkin asiakkaat pettyvät, koska eivät saa ehkäisevänä toimeentulotukena niitä etuuksia tai hankintoja, joita ovat olettaneet. On kuitenkin mahdollisuus, että aikuissosiaalityöllä on tässä yhteydessä enemmän mahdollisuutta tehdä asiakkaiden kanssa suunnitelmallista, järjestelmällistä työtä elämäntilanteen ja hallinnan tukevoittamiseksi. Satakunnassa vaikuttaisi olevan merkittäviä eroja tarveharkintaisen tuen käytössä. (paikoitellen jopa vaikuttaa tilaston virheeltä). Posan kunnissa ehkäisevän tuen käyttö on erittäin alhaista, voisi kuvitella kyseessä olevan satunnaiset yksittäistapaukset, joissa ehkäisevää tukea on päädytty myöntämään. Tässä herää kysymys, millaiset ovat sosiaalityön ja aikuissosiaalityön resurssit asiakaskohtaiseen työskentelyyn, jos valtaosa toimeentulotuesta on Kelan myöntämää perustoimeentulotukea. Vai eivätkö pohjoissatakuntalaiset osaa riittävästi hakea tarveharkintaista toimeentulotukea? 33

35 4.3. Aikuissosiaalityö Perustoimeentulotuen siirtyessä Kelaan oli mahdollisuus siihen, että entistä yksilöllisemmin pystyttäisiin paneutumaan sosiaalityön keinoin ihmisten arkielämän ongelmakohtiin. Sosiaaliasiamiehen kyselyssä kunnille, kysyttiin henkilöstöresursseja aikuissosiaalityöhön. Henkilöstön käytettävyys, yhdessä esim myönnettävissä olevan tarveharkintaisen toimeentulotuen kanssa antaa jonkin laisen kuvan siitä, miten uusi mahdollisuus on kunnissa otettu käyttöön. Vaikuttaisi, että Satakunnassa panostaminen aikuissosiaalityöhön on vielä melko ohutta. Varsinkin kunnissa, joissa ei ole omaa sosiaalitoimen organisaatioita. Asiakkaiden yhteydenotoissa sosiaaliasiamiehelle on nähtävissä monestikin ns. yleisen sosiaalityön tarve. Tilanteessa, jossa koko elämäntilanne vaatisi ulkopuolisen tukea ja ohjausta. THL:n raportissa vuodelta 2016 on selvitetty näkemyksiä toimeentulotuen Kelasiirron vaikutuksista aikuissosiaalityöhön: Työntekijöiden toiveena oli, että perustoimeentulotuen siirron myötä sosiaalityössä voitaisiin paneutua avun ja tuen tarpeessa olevien asiakkaiden tilanteisiin nykyistä paremmin. Haluttiin päästä käyttämään monipuolisemmin sosiaalityön menetelmiä, kuten jalkautuvaa sosiaalityötä, yhdyskuntatyötä ja rakenteellista sosiaalityötä. Aikaisemmissa kokeiluissa on esitetty huolta siitä, että toimeentulotuen siirto Kelaan lisää sosiaalihuollon leimaavuutta (ks. Kangas ym. 2011). Jalkautuva työ ja yhdyskuntatyö voisivat parantaa asiakkaiden tavoitettavuutta ja palvelujen saatavuutta. Kuntien sosiaalityö on pääosin aktiivitoimien ja toimeentulotuen värittämänä asiakkaita sopeuttavaa ja siten olemassa olevia rakenteita ja käytäntöjä ylläpitävää työtä. Sosiaalityössä ei tällä hetkellä tehdä paljonkaan esimerkiksi yhteiskunnallista analyysia ongelmien rakenteellisista syistä, panosteta rakenteellisen sosiaalityön osaamiseen tai tuoteta aktiivisesti tietoa sosiaalityön keinoihin vähentää köyhyyttä, syrjäytymistä ja huono-osaisuutta. Sosiaalityön asema tulevaisuudessa uhkaa heikentyä, jos sen yhteiskunnallinen tehtävä jatkaa kapeutumistaan. Sosiaalityön yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tiedostaminen ja esiintuominen edellyttää myös tiedon kokoamiseen soveltuvia työkaluja ja mittareita, joita kunnissa on tällä hetkellä käytössä vain vähän (THL 2016, 156) 34

36 Aikuissosiaalityön resurssi Eura 1 1 Sosiaalityöntekijät Sosiaaliohjaajat Eurajoki 2 Honkajoki Sosiaalityöntekijä (1), sosiaaliohjaaja (3) ja kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja (1) koko PoSan alueella (Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Pomarkku, Siikainen).. Huittinen sosiaalityöntekijä tarvittaessa käytössä. Lisäksi terveyskeskuksen sosiaalityöntekijä 1 1,5 Jämijärvi Kankaanpää Karvia Merikarvia Sosiaalityöntekijä (1), sosiaaliohjaaja (3) ja kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja (1) koko PoSan alueella (Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Pomarkku, Siikainen).. Sosiaalityöntekijä (1), sosiaaliohjaaja (3) ja kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja (1) koko PoSan alueella (Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Pomarkku, Siikainen).. Sosiaalityöntekijä (1), sosiaaliohjaaja (3) ja kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja (1) koko PoSan alueella (Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Pomarkku, Siikainen).. Työntekijäresurssi on jaoteltu toimipisteiden mukaan, mutta yta-alueen asiakkaiden asioita hoitavat kaikki sosiaalityöntekijät ja ohjaajat tarpeen mukaan. Lisäksi aikuissosiaalityön vastuualueelle kuuluu kuntouttavan työtoiminnan tiimi, johon kuuluu 5 sosiaaliohjaajaa. Maahanmuuttotiimi toimii myös koko yta-alueella ja siihen kuuluu maahanmuuttokoordinaattorin lisäksi 2 sosiaalityöntekijää ja 2 sosiaaliohjaajaa Nakkila 0,2 2 Pomarkku Pori Sosiaalityöntekijä (1), sosiaaliohjaaja (3) ja kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja (1) koko PoSan alueella (Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Pomarkku, Siikainen).. Työntekijäresurssi on jaoteltu toimipisteiden mukaan, mutta yta-alueen asiakkaiden asioita hoitavat kaikki sosiaalityöntekijät ja ohjaajat tarpeen mukaan. Lisäksi aikuissosiaalityön vastuualueelle kuuluu kuntouttavan työtoiminnan tiimi, johon kuuluu 5 sosiaaliohjaajaa. Maahanmuuttotiimi toimii myös koko yta-alueella ja siihen kuuluu maahanmuuttokoordinaattorin lisäksi 2 sosiaalityöntekijää ja 2 sosiaaliohjaajaa. 6,5 4,5 Rauma Lisäksi mainitaan työvoiman palvelukeskuksessa 3 sosiaalityöntekijää ja 3 sosiaaliohjaajaa 3 3 Siikainen Sosiaalityöntekijä (1), sosiaaliohjaaja (3) ja kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja (1) koko PoSan alueella (Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Pomarkku, Siikainen).. Säkylä Sosiaalityötekijä on lisäksi tarvittaessa saatavilla. Hallintopalvelusihteeri käsittelee välitystiliasiat. 1 Ulvila Työntekijäresurssi on jaoteltu toimipisteiden mukaan, mutta yta-alueen asiakkaiden asioita hoitavat kaikki sosiaalityöntekijät ja ohjaajat tarpeen mukaan. Lisäksi aikuissosiaalityön vastuualueelle kuuluu kuntouttavan työtoiminnan tiimi, johon kuuluu 5 sosiaaliohjaajaa. Maahanmuuttotiimi toimii myös koko yta-alueella ja siihen kuuluu maahanmuuttokoordinaattorin lisäksi 2 sosiaalityöntekijää ja 2 sosiaaliohjaajaa. 0,5 1 yht 13,

37 4.4. Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus (omavalvonta) SHL48 :n mukaisia ilmoituksia - epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa Henkilökunta ottaa suoraan yhteyttä esimieheen Poikkeamista ilmoitetaan lähiesimiehelle. Vanhustenhuollossa käytössä HaiPro-ohjelma. Vanhustenhuollosta 297 HaiPro-ilm. Omavalvontasuunnitelma oli keväällä 2018 päivitettävänä, Ohjeistus osaksi omavalvontasuunnitelmaa. Epäkohdista keskustellaan asianosaisten kanssa, tarvittaessa työsuojelu mukana. Omavalvontasuunnitelma oli keväällä 2018 päivitettävänä, Ohjeistus osaksi omavalvontasuunnitelmaa. Omavalvontasuunnitelma oli keväällä 2018 päivitettävänä, Ohjeistus osaksi omavalvontasuunnitelmaa. Omavalvontasuunnitelma oli keväällä 2018 päivitettävänä, Ohjeistus osaksi omavalvontasuunnitelmaa. Keväällä 2018 ohje oli luonnosteluvaiheessa Mahdollisen epäkohdan huomattuaan työntekijä on velvollinen ilmoittamaan asiasta sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Tiimikokoukset viikoittain työntekijiden kanssa, jossa näitä mahdollisia epäkohtia käydään läpi. Omavalvontasuunnitelma oli keväällä 2018 päivitettävänä, Ohjeistus osaksi omavalvontasuunnitelmaa. 0 Eura Eurajoki 0 Honkajoki 0 Huittinen 0 Jämijärvi 0 Kankaanpää 0 Karvia 1 Merikarvia 0 Nakkila 0 Pomarkku Pori ** kts Rauman kuntakohtainen erittely 1 Rauma Keväällä 2018 ohje oli luonnosteluvaiheessa Omavalvontasuunnitelma oli keväällä 2018 päivitettävänä, Ohjeistus osaksi omavalvontasuunnitelmaa. Työntekijän tekemä ilmoitus epäkohdasta tai sen ilmeisestä uhasta käsitellään perusturvatiimissä sekä henkilöstön kanssa. Keväällä 2018 ohje oli luonnosteluvaiheessa 0 Siikainen Säkylä Ulvila 2 yht 36

38 Sosiaalihuollon henkilöstön ilmoitusvelvollisuus Vuoden 2016 alusta tulivat voimaan sosiaalihuoltolain säännökset henkilökunnan ilmoitusvelvollisuudesta. Sosiaalihuollon tehtävissä toimiva työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos hän itse huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoitusvelvollisuus koskee sekä julkisen että yksityisen sektorin työntekijöitä. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta kunnan sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä. Esimies vastaa siitä, että jokainen työntekijä tietää ilmoitusvelvollisuuskäytännöistä. Epäkohdalla tarkoitetaan esimerkiksi asiakasturvallisuudessa ilmeneviä puutteita, asiakkaan kaltoinkohtelua ja toimintakulttuuriin sisältyviä asiakkaalle vahingollisia toimia (esim. henkilön perusoikeuksien rajoittaminen vakiintuneita hoitokäytäntöjä suoritettaessa). Myös ilmeisestä epäkohdan uhasta tulee ilmoittaa. Kaltoinkohtelulla tarkoitetaan fyysistä, henkistä, seksuaalista tai kemiallista eli lääkkeillä aiheutettua kaltoinkohtelua. Vanhuksen kaltoinkohtelua on myös huono ja epäeettinen kohtelu, hoidon ja avun laiminlyönti sekä ikäihmisen ihmisarvoa alentava kohtelu. Työyhteisöissä on syytä keskustella henkilökunnan kanssa siitä, että ilmoituksen kohteena on erityisesti asiakkaan palvelun toteutumisessa ja asiakasturvallisuudessa todetut epäkohdat ja niiden uhat ei esim. henkilökunnan keskinäisiin ristiriitoihin liittyvät asiat, ellei niillä ole asiakasturvallisuuden kannalta merkitystä. Mikäli epäkohtaa ei saada korjatuksi, on asiasta ilmoitettava aluehallintovirastolle. Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena. Valvira 2016, Kuntien sosiaaliasiamiehelle antamien vastausten perusteella, keväällä 2018 henkilökunnan ilmoitusvelvollisuuden käyttö ja hyödyntäminen oli suhteellisen jäsentymätöntä, Toisaalta on positiivista, että epäkohtia ei ole. Muuta vastauksesta saadun tiedon perusteella herää huoli siitä, että asiakkaiden kanssa työtä tekevät työntekijät eivät ole täysin tietoisia nykyisen lainsäädännön tuomasta mahdollisuudesta ja toisaalta velvollisuudesta. Vastauksen antaneista kunnista vain Rauma oli pidemmälle käsitellyt kyseistä asiaa ja luonut myös lomakkeen ilmoituksen tekemisen helpottamiseksi. 37

39 4.5. Lastensuojelu Lastensuojelun laajuuden selvittäminen on edelleen merkittävässä osassa myös sosiaaliasiamiehen selvityksessä vuodelta 2017 Aiempina vuosina lastensuojelun alussa suoritettiin lastensuojelun tarpeen selvitys, jonka oli tarkoitus valmistua kolmen kuukauden kuluessa. Tämän toteutumista on perinteisesti tiedusteltu sosiaaliasiamiehen kyselyssä Huhtikuusta 2015 alkaen, sosiaalihuoltolain muutoksen perusteella, prosessiin tuli kuitenkin mukaan palvelutarpeen arviointi. Arvion lastensuojelulain mukaisten palvelujen ja tukitoimien tarpeesta tekee sosiaalityöntekijä. Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ja sen on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa asian vireille tulosta (LSL 26). Lisäksi on tehtävä sosiaalihuoltolain 36 :n mukainen palvelutarpeen arviointi, jollei arvioinnin tekeminen ole ilmeisen tarpeetonta. Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä selvitetään lastensuojelun tarve, ellei asia ole selvästi luonteeltaan sellainen, ettei lastensuojelun tukitoimia tarvita.(lsl 26 3.mom) Palvelutarpeen arvioinnin tekemisessä on noudatettava, mitä sosiaalihuoltolain 36 :ssä säädetään. Arvio on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä. Arvio on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä asian vireille tulosta ja sen on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa vireille tulosta. (LsL 26 5.mom) Kuntien antamien vastausten perusteella voidaan arvioida lastensuojelun tarpeen selvityksien / palvelutarpeen arvioinnin määrä näyttäytyi samana, kuin aiemmin. Lastensuojeluilmoituksia kirjattiin 4164) sosiaaliasiamiehen toimialueella. Edellisvuoden lukuun verrattuna (vuoden 2016 aikana 3847), suunta oli nousussa. 38

40 Lastensuojeluilmoituksia kirjattiin Lastensuojelun palvelutarpeen arvioita LSL 26 Lastensuojelutarpeen selvitys kesti yli 3kk Kiireellisiä sijoituksia vuoden 2017 aikana Lapsia lastensuojelun asiakkaana v.2017 Lapsia, joilla oli voimassaoleva asiakassuunnitelma Lapsia, joiden vanhemmille oli tehty oma suunnitelma vanhemmuuden tukemiseksi Kuinka monta huostassa olevaa lasta sijaishuollossa 2017 lopussa? Eura * * 26 0 Eurajoki * * Honkajoki * 0 Huittinen * * Jämijärvi * Kankaanpää * 19 * Karvia * * 8 5 * Merikarvia Nakkila * * 7 0 Pomarkku * * * Pori Rauma * 80 * Siikainen * * 28 9 * 5 Säkylä Ulvila Kuinka monta huostassapitoa päädyttiin lopettamaan 2017 aikana? *< Lastensuojelun asiakkaana oli vuoden 2017 lopussa 1739 (2016: 2028) lasta, missä laskua aiempaan on selkeästi. Sijaishuollossa olevaksi ilmoitettiin 376 lasta. Suunnitelma tehtiin vain alle puolelle lastensuojelun asiakkaana olevista lapsista. Lastensuojelun suunnitelmat Lastensuojelun asiakkaana olevien lasten määrä laski - niin laski myös suunnitelmien.. Vuonna 2016 toimialueella ilmoitettiin 1002 lapselle tehdyn ja olevan voimassa 39

41 lastensuojelun suunnitelma. Nyt lapsia, joilla oli suunnitelma, oli vain 824. Edelleen suoraan laskettuna 915 lasta oli lastensuojelun asiakkaana ilman ajanmukaista suunnitelmaa. Kyselyssä ei kysytty ole syitä sille, miksi suunnitelmaa ei ole lapsille tehty. On kuitenkin huomattava Lastensuojelulain 30 :n muutos (1302/2014), jossa on poistunut maininta tilapäisestä ohjauksesta ja neuvonnasta. Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on tehtävä asiakassuunnitelma. Aiemmin suunnitelma voitiin jättää tekemättä, jos asiakkuus päättyi lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen tai kysymyksessä oli tilapäinen neuvonta ja ohjaus. 30 Asiakassuunnitelma Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on tehtävä asiakassuunnitelma. ( /1302) Asiakassuunnitelma on laadittava ja tarkistettava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä lapsen ja huoltajan sekä tarvittaessa lapsen muun laillisen edustajan, vanhemman, muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavan taikka lapselle läheisen henkilön sekä lapsen huoltoon keskeisesti osallistuvan tahon kanssa. Asiakassuunnitelmaan kirjataan ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen ja hänen perheensä tuen tarve, palvelut ja muut tukitoimet, joilla tuen tarpeeseen pyritään vastaamaan, sekä arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan. Asiakassuunnitelmaan on kirjattava myös asianomaisten eriävät näkemykset tuen tarpeesta ja palvelujen sekä muiden tukitoimien järjestämisestä. Asiakassuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. ( /1302) Huostaanotettua lasta koskevaan asiakassuunnitelmaan kirjataan lisäksi sijaishuollon tarkoitus ja tavoitteet, erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle, hänen vanhemmilleen, huoltajilleen tai muille lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaaville henkilöille. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan, miten toteutetaan lapsen yhteydenpito ja yhteistoiminta lapsen vanhempien ja muiden hänelle läheisten henkilöiden kanssa ja miten samalla otetaan lapsen edun mukaisella tavalla huomioon tavoite perheen jälleenyhdistämisestä. Huostaanotetun lapsen vanhemmille on laadittava vanhemmuuden tukemiseksi erillinen asiakassuunnitelma, jollei sen laatimista ole pidettävä tarpeettomana. Suunnitelma laaditaan tarvittaessa yhteistyössä muun sosiaali- ja terveydenhuollon kuten päihde- ja mielenterveyshuollon kanssa. Jälkihuollossa olevaa lasta tai nuorta koskevaan asiakassuunnitelmaan kirjataan jälkihuollon tarkoitus ja tavoitteet sekä erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle tai nuorelle sekä hänen vanhemmilleen, huoltajilleen tai muille hänen hoidostaan ja kasvatuksestaan vastaaville henkilöille. Asiakassuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa erillisellä hoito- ja kasvatussuunnitelmalla Kuntien ilmoittamat luvut eivät välttämättä ole vertailukelpoisia, vastausten perusteella oli epäselvää, tilastoidaanko myös sellainen suunnitelma, joka ei ole sovittujen päivämäärien mukaan voimassa, kuitenkin suunnitelmaksi. Suuruusluokka kuitenkin lienee suuntaa antava. 40

42 5. KUNTAKOHTAINEN KÄSITTELY Sosiaaliasiamiestoiminta Eura 2017 Sosiaaliasiamiehelle kertyi vuoden 2017 aikana 24 käsiteltyä asiakasasiaa. Lukumäärässä näkyi merkittävä lasku. Varsinkin toimeentulotuen poistuminen täysin käsiteltävistä asioista näkyi selkeästi. Aiempina vuosina; (2016; 24, 2015, 26, 2014; 19, 2013; 27, 2012: 20, 2011:27, 2010: 20 ja 2009: 19). Yhteydenotot ovat tapahtuneet pääasiassa puhelimitse ja ne ovat koskeneet vuonna 2017 kunnan omia palveluja. Vuonna 2017 lastensuojelu keräsi kolme (3) asiakasasiaa. Lisäksi perheasiaksi (lastenvalvoja) merkittiin yksi (1) asia. Huomattavaa kuitenkin on, että käsitellyissä asioissa jossakin määrin huolto/tapaamis -asiat ovat linkittyneet samaksi kokonaisuudeksi lastensuojelun kanssa, eikä rajaus ole kovinkaan selkeä. Kuitenkin vuonna jako siis tehtiin. Kehitysvammahuollon päivätoimintaa kritisoitiin (1) samoin kotipalvelun puutteellisuutta tai saamisen vaikeutta kritisoi kunnan ulkopuolinen ammattilainen. Keskustelua herätti myös asiakkaan yleiseen sosiaalityöhön kirjattu tilanne, jossa asiakkaan kohtuuton taloudellinen tilanne ei ratkennut eikä selkeää perustoimeentulotuen tarvetta kuitenkaan ollut. Tyytymättömyys korostui vuoden 2017 asiakasasioissa, joista kuusi (6) merkittiin tyytymättömyydeksi. Yhteydenottojen yleisimpänä syynä oli kirjattu; selvitys toimenpidevaihtoehdoista. Merkittävää on, että kohtelu ei ollut pääsyynä yhdessäkään asiakokonaisuudessa, vaikka sitäkin on keskusteluissa sivuttu. Sosiaaliasiamiehen yleisin toimenpide on asiakkaan neuvominen hänen asiassaan. Neuvonnan lisäksi sosiaaliasiamies antoi muuta oikeusturvaneuvontaa. Kysely Muistutukset ja muutoksenhaku Sosiaaliasiamiehen vuosittain tekemän kyselyyn saadun vastauksen mukaan muistutuksia tehtiin kaksi vuoden 2017aikana. Muutoksenhaku taulukkomuodossa 5 Eura 2017 Sosiaalihuollon asiakkaiden tekemiä oikaisuvaatimuksia / muutoksenhakuja viranhaltijan päätöksestä. Ollut lautakunnan käsittelyssä vuoden aikana? 1 Oikaisuvaatimuksista on koskenut toimeentulotukea? 2 Lautakunta on muuttanut tai palauttanut uudelleen käsittelyyn viranhaltijan päätöksiä. 41

43 2 Valituksia tehty vuoden aikana sosiaalilautakunnan päätöksistä hallinto-oikeuteen? Hallinto-oikeus on vuoden aikana muuttanut lautakunnan ratkaisua tai palauttanut sen 3 uudelleen käsiteltäväksi. 1 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja vuonna 2017 Asiakkaan tekemän oikaisuvaatimuksen käsittelyajaksi mainitaan 1kk: Hallintolain 49e :n mukaisesti oikaisuvaatimus on käsiteltävä kiireellisesti. Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus SHL48 :n mukaisia ilmoituksia - epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa Henkilökunta ottaa suoraan yhteyttä esimieheen 0 Eura Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityön resurssi Sosiaalityöntekijät Sosiaaliohjaajat Eura 1 1 Lastensuojelu 42

44 Eurassa kirjattiin vuoden 2017 aikana 276 lastensuojeluilmoitusta (2016; 202, 2015; 189, 2014; 212, 2013; 160, 2012: 186, 2011:186, 2010: 131, 2009:175) ja laadittiin 106 lastensuojelutarpeen selvitystä. Lastensuojeluilmoitukset lisääntyivät edellisestä, mikä on trendi yleisestikin. Lapsia oli vuoden 2017 lopussa lastensuojelun asiakkaana 147, ja 84 heistä oli ilmoituksen mukaan voimassa oleva asiakassuunnitelma, mikä on huomattava parannus aiempaan. Tarkasteluvuonna kahden lapsen vanhemmille on ollut laadittu oma suunnitelma vanhemmuuden tukemiseksi. Vuonna 2017 tehtiin 15 kiireellistä sijoitusta. Huostassa olleiden 26 lapsen joukosta kenenkään huostassa pitoa ei pystytty lopettamaan vuoden 2017 aikana. Toimeentulotuki Toimeentulotuen Kela-muutoksen jälkeen kunta ei enää pysty vaikuttamaan perustoimeentulotuen käyttöön. Tilastoon saadut perustoimeentulon myöntömäärät ion saatu Kelan tiedoista. Täydentävän toimeentulotuen hyväksi tasoksi on arvioitu 10% perustoimeentulotuen määrästä. Hallituksen esityksen (HE 134/2000) mukaan tavoitteena on, että ehkäisevän toimeentulotuen suuruuden tulisi olla noin 3,3 prosenttia kunnan varsinaisen toimeentulotuen (perustoimeentulotuki ja täydentävä toimeentulotuki) menoista. Täytyy kuitenkin huomata, että nykykäytännössä Kela päättää myös esim. vuokravakuuksien myöntämisestä. Täten vertailu aiempiin vuosiin ei ole täysin luotettavaa. Täydentävä 2017 Perustoimeentulotuki toimeentulotuki Ehkäisevä toimeentulotuki Yhteensä Varattu talousarvioon , , ,00 Myönnetty , , ,35 ylitys/alitus , , ,00 Myönnetty % toimeentulotuesta 7,41 % 12,67 % Käsittelyaika 0-7pv 0-7pv Ehkäisevää tukea on tarvittu reilusti yli arvioidun, myös suhteellinen osuus toimeentulotuen tarpeesta on korkealla tasolla, Täydentävän toimeentulotuen suhteellinen osuus on ollut asiallisella tasolla. Toimeentulotuen kokonaistarve kuitenkin vähentyi edellisestä vuodesta. Toimeentulotuen käsittelyajaksi on ilmoitettu 0-7pv. 43

45 Sosiaaliasiamiestoiminta Eurajoki 2017 Eurajoelta kertyi vuoden 2016 kuluessa kuusi asiakokonaisutta sosiaaliasiamiehelle. Edelleen vuosiin verrattuna asioiden lukumäärä pysyi samassa suuruusluokassa. (2016; 5, 2015; 5, 2014; 8,2013; 8, 2012; 8, 2011; 7, 2010; 3) Yksittäiset asiat jakautuivat tasaisesti: ikääntyneiden asumispalveluihin (2), lastensuojeluun, vammaispalveluihin, päihdehuoltoon ja muuhun sosiaalityöhön. Asumispalveluissa oli kyse toisaalta muutosta kuntien välillä, toisaalta siitä, että omainen koki asiakkaan jätetyn vaille tarpeellista hoitoa asumisyksikössä. Lastensuojelun asia koski asiakkaan ja omaisen epätietoisuutta siitä, miten heidän asiansa etenee, miten suunnitellaan, miten toteutetaan? Vammaispalvelun kysymys koski asiakasmaksun määräytymistä palvelun muuttuessa. Päihdehuollon kysymys oli periaatteessa monitahoinen kysymys, jossa oli yhdyspintoja moniin muihinkin sosiaalihuollon palveluihin. Kysymys oli tiedusteluluonteinen ja katsottiin pääosin kuinkin koskevan päihdehuollon aluetta. Muuhun sosiaalityöhön liittyvä kritiikki koski koulun sosiaalityötä mikä sekin oli laajempi kokonaisuus kun asiaan syventyi. Asiakkaat saivat asiassaan pääosin neuvontaa ja muuta oikeusturvaneuvontaa. Paikoitellen yhteen asiaan voi kuulua useita yhteydenottoja ja pitkiä puheluja. Jotkut taas selviävät yhdellä yhteydenotolla. Kysely Muistutukset ja muutoksenhaku Sosiaaliasiamiehen vuosittain tekemän kyselyyn saadun vastauksen mukaan sosiaalihuollon asiakaslain mukaisia muistutuksia tehtiin vuoden 2017 aikana yksi. 1 Eurajoki 2017 Sosiaalihuollon asiakkaiden tekemiä oikaisuvaatimuksia / muutoksenhakuja viranhaltijan päätöksestä. Ollut lautakunnan käsittelyssä vuoden aikana? 1 Oikaisuvaatimuksista on koskenut toimeentulotukea? Lautakunta on muuttanut tai palauttanut uudelleen käsittelyyn viranhaltijan 0 päätöksiä. Valituksia tehty vuoden aikana sosiaalilautakunnan päätöksistä hallintooikeuteen? 0 Hallinto-oikeus on vuoden aikana muuttanut lautakunnan ratkaisua tai 0 palauttanut sen uudelleen käsiteltäväksi. 1 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja vuonna 44

46 Asiakkaan tekemän oikaisuvaatimuksen käsittelyajaksi on mainittu keskimääräisesti 4-5vk. Tätä voidaan pitää kohtuullisena aikana. Hallintolain 49e :n mukaisesti oikaisuvaatimus on käsiteltävä kiireellisesti Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus SHL48 :n mukaisia ilmoituksia - epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa Poikkeamista ilmoitetaan lähiesimiehelle. Vanhustenhuollossa käytössä HaiPro-ohjelma. Vanhustenhuollosta 297 HaiPro-ilm. 0 Eurajoki Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityön resurssi Sosiaalityöntekijät Sosiaaliohjaajat Eurajoki 2 45

47 Lastensuojelu Eurajoella kirjattiin vuoden 2017 aikana 222 lastensuojeluilmoitusta (2016; 117, 2015; 82, 2014; 92, 2013; 118, 2012; 125, 2011; 93, 2010; 67) ja laadittiin 64 lastensuojelun palvelutarpeen arviota. Lastensuojeluilmoituksia kirjattiin huomattavasti enemmän, kuin viime vuosina. Samoin lastensuojelun palvelutarpeen selvityksiä ilmoitettiin huomattavasti aiempaa enemmän. Lapsia oli lastensuojelun asiakkaana 83 ja heistä 69:lla oli voimassa oleva asiakassuunnitelma. Kiireellisiä sijoituksia päädyttiin tekemään seitsemän. Sijaishuollossa on vuoden 2017 lopussa 15 lasta joista kuuden lapsen vanhemmille oli laadittu oma suunnitelma vanhemmuuden tukemiseksi Toimeentulotuki Toimeentulotuen Kela-muutoksen jälkeen kunta ei enää pysty vaikuttamaan perustoimeentulotuen käyttöön. Tilastoon saadut perustoimeentulon myöntömäärät on saatu Kelan tiedoista. Täydentävän toimeentulotuen hyväksi tasoksi on arvioitu 10% perustoimeentulotuen määrästä. Hallituksen esityksen (HE 134/2000) mukaan tavoitteena on, että ehkäisevän toimeentulotuen suuruuden tulisi olla noin 3,3 prosenttia kunnan varsinaisen toimeentulotuen (perustoimeentulotuki ja täydentävä toimeentulotuki) menoista. Täytyy kuitenkin huomata, että nykykäytännössä Kela päättää myös esim. vuokravakuuksien myöntämisestä. Täten vertailu aiempiin vuosiin ei ole täysin luotettavaa. Täydentävä 2017 Perustoimeentulotuki toimeentulotuki Ehkäisevä toimeentulotuki Yhteensä Varattu talousarvioon , , ,00 Myönnetty , , ,32 ylitys/alitus , , ,00 Myönnetty % toimeentulotuesta 7,20 % 4,91 % Käsittelyaika 4pv 4pv Eurajoen kokonaistoimeentulotukitarve on kasvanut aiempaan verrattuna ja edelleen varatut rahat riittävät toimeentulotuen tarpeeseen. Perustoimeentulotuessa merkittävä kasvu. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen taso on suhteellisen runsas. Täydentävää toimeentulotukea jäi myöntämättä paljon, yli puolet varatusta -kuitenkin suhde perustoimeentulotuen määrän on hyvä. Toimeentulotuen käsittely kestää 4pv kaikissa luokissa, mitä voidaan pitää hyvänä suorituksena. 46

48 Sosiaaliasiamiestoiminta Honkajoki 2017 Honkajoen perusturvapalvelut tuottaa Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitos. Sosiaaliasiamiehen toimialaan kuuluvan päivähoidon kuitenkin tuottaa kunta itse. Yhteydenotot Honkajoelta sosiaaliasiamieheen ovat vuosittainen vaihtelu huomioiden harvinaisia. Vuoden 2017 aikana sosiaaliasiamiehelle kertyi neljä yhteydenottoa Honkajoelta. Kolme lastensuojeluun, yksi kehitysvammahuoltoon. Lastensuojelun asiat olivat kuitenkin sellaisia, jotka edellyttivät pitkää yhteydenpitoa asiakkaan kanssa. Yhteydenottajat olivat tyytymättömiä saamaansa lastensuojelun kohteluun (2) ja toisaalta sekä lastensuojelun että kehitysvammahuollon toteuttamiseen. Asiassa annettiin pääosin neuvontaa asiakkaan Honkajoen asiakkaat ovat siis hyvin satunnaisesti yhteydessä sosiaaliasiamieheen. Kysely Muistutukset ja muutoksenhaku Sosiaaliasiamiehen vuosittain tekemän kyselyyn saadun vastauksen mukaan sosiaalihuollon asiakaslain mukaisia muistutuksia oli tehty kaksi. 1 Honkajoki Sosiaalihuollon asiakkaiden tekemiä oikaisuvaatimuksia / muutoksenhakuja viranhaltijan päätöksestä. Ollut lautakunnan käsittelyssä vuoden 2017 aikana? 0 Oikaisuvaatimuksista on koskenut toimeentulotukea? 0 Lautakunta on muuttanut tai palauttanut uudelleen käsittelyyn viranhaltijan päätöksiä. 0 Valituksia tehty vuoden aikana sosiaalilautakunnan päätöksistä hallinto-oikeuteen? Hallinto-oikeus on vuoden 2017 aikana muuttanut lautakunnan ratkaisua tai palauttanut 0 sen uudelleen käsiteltäväksi. 0 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja Lautakuntakäsittelyn kesto on ollut 13pv. 47

49 Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus SHL48 :n mukaisia ilmoituksia - epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa Omavalvontasuunnitelma oli keväällä 2018 päivitettävänä, Ohjeistus osaksi omavalvontasuunnitelmaa. 0 Honkajoki Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityön resurssi Sosiaalityöntekijät Sosiaaliohjaajat Honkajoki Sosiaalityöntekijä (1), sosiaaliohjaaja (3) ja kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja (1) koko PoSan alueella (Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Pomarkku, Siikainen).. 48

50 Lastensuojelu Lastensuojelussa Honkajoella kirjattiin vuoden 2017 aikana 36 lastensuojeluilmoitusta (2016; 19, 2015; 15, 2014; 18, 2013; 17, 2012; 22, 2011; 21, 2010; 20) ja laadittiin 13 lastensuojelu palvelutarpeen arviota. Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä ja palvelutarvearviot ovat olleet kasvusuunnassa. Lapsia oli lastensuojelun avohuollon asiakkaana 19 ja heistä seitsemällä oli saadun ilmoituksen mukaan voimassa oleva asiakassuunnitelmaa. Yhdenkään lapsen vanhemmille ei ole laadittu omaa suunnitelmaa vanhemmuuden tukemiseksi. Toimeentulotuki Toimeentulotuen Kela-muutoksen jälkeen kunta ei enää pysty vaikuttamaan perustoimeentulotuen käyttöön. Tilastoon saadut perustoimeentulon myöntömäärät on saatu Kelan tiedoista. Täydentävän toimeentulotuen hyväksi tasoksi on arvioitu 10% perustoimeentulotuen määrästä. Hallituksen esityksen (HE 134/2000) mukaan tavoitteena on, että ehkäisevän toimeentulotuen suuruuden tulisi olla noin 3,3 prosenttia kunnan varsinaisen toimeentulotuen (perustoimeentulotuki ja täydentävä toimeentulotuki) menoista. Täytyy kuitenkin huomata, että nykykäytännössä Kela päättää myös esim. vuokravakuuksien myöntämisestä. Täten vertailu aiempiin vuosiin ei ole täysin luotettavaa Täydentävä toimeentulotuki Ehkäisevä toimeentulotuki 2017 Perustoimeentulotuki Yhteensä Varattu talousarvioon Myönnetty ,00 466, ,39 ylitys/alitus , ,00 466,00 Myönnetty % toimeentulotuesta 3,43 % 0,83 % Käsittelyaika Posa ei ole ilmoittanut kuntakohtaisia toimeentulotuen budjetteja vuodelle Toimeentulotuen euromääräinen tarve on ollut laskusuunnassa viimeiset vuodet. Tarveharkintaisen toimeentulotuen käyttö on ollut nyt erittäin vähäistä, satunnaista. Aikuissosiaalityössä ei olla nähty tarvetta tarveharkintaisen tuen käyttöön. Ilmeisesti pienen kunnan kyseessä ollen satunnaiset tuentarpeet vaikuttavat suhteellisiin osuuksiin merkittävästi. Toimeentulotuen käsittelyaikaa ei ilmoitettu. 49

51 Sosiaaliasiamiestoiminta Huittinen 2017 Vuoden 2017 kuluessa sosiaaliasiamiehelle kertyi 14 asiakasasiaa Huittisten kaupungista. (2016; 15, 2015; 24, 2014; 22, 2013; 26, 2012; 28, 2011; 20, 2010;13 ja 2009; 14). Asiakastapausten määrä oli samalla tasolla aiempaan vuoteen verrattuna. Asiatapaukset jakautuvat käytännössä: lastensuojelun (5), toimeentulotuen (4), ja muun sosiaalityön alueelle. Lastensuojelusektorille oli vuodelle 2017 merkitty viisi merkintää koskien: Tiedonsaannin ongelmat (2) lastensuojelun asiakirjoista / perusteista. Tapaamisten onnistumattomuudesta. Toisaalta myös pohdintaa siitä, mikä on sosiaalityöntekijän tiedonsaanti / osallistumisoikeus lasten asioissa. Toimeentulotukikysymysten (4) luonne on edelleenkin tyypillisesti hyvin yksilökohtainen: suuret, erityiset lääkekustannukset? Yksityisen hammashuollon kustannukset (2) kun asiakas on olettanut, että korvataan toimeentulotuella. Polttopuut täydentävällä? Muu sosiaalityö sisältää asiakokonaisuudet koskien välitystilin käyttöä, mahdollista asunnottomuutta (?) ja velkatilannetta jossa päädyttiin ohjaamaan asiakas velkaneuvontaan. Yksi ikääntyneiden asumisen kysymys nousi asiakkaan mahdollisuudesta vaikuttaa itse hoitopaikan valintaan, ja mitä sitten tapahtuu jos ei hoitopaikkaa järjesty asiakkaan toivomasta paikasta. Sosiaaliasiamiehellä on tarvittaessa vastaanotto Huittisten kaupunginvirastossa kerran kuukaudessa etukäteisajanvarauksella. 50

52 Yhteydenottoja on ollut yksi tai useampia asiakastapausta kohden ja ne ovat tapahtuneet pääasiassa puhelimitse. Sosiaaliasiamiehen yleisin toimenpide on asiakkaan neuvominen hänen asiassaan (10), yleistä neuvontaahan liittyy lähes kaikkiin yhteydenottoihin. Kolme asiaa aiheutti muuta oikeusturvaneuvontaa YHTEYDENOTON LUONNE tiedustelu tyytymättömyys Kyseisenä vuonna valtaosa yhteydenotoista kirjattiin kriittisiksi. Kysely Muistutukset ja muutoksenhaku 5 Huittinen Sosiaalihuollon asiakkaiden tekemiä oikaisuvaatimuksia / muutoksenhakuja viranhaltijan päätöksestä. Ollut lautakunnan käsittelyssä vuoden 2017 aikana? 1 Oikaisuvaatimuksista on koskenut toimeentulotukea? Lautakunta on muuttanut tai palauttanut uudelleen käsittelyyn viranhaltijan 4 päätöksiä. Valituksia tehty vuoden aikana sosiaalilautakunnan päätöksistä hallintooikeuteen? 2 Hallinto-oikeus on vuoden 2017 aikana muuttanut lautakunnan ratkaisua tai 0 palauttanut sen uudelleen käsiteltäväksi. 0 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja vuonna Sosiaaliasiamiehen vuosittain tekemän kyselyyn saadun vastauksen mukaan asiakaslain mukaisia muistutuksia tehtiin neljä vuoden 2017 aikana: Oikaisuvaatimuksen keskimääräinen käsittelyajaksi ilmoitetaan 3 vk. 51

53 Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus SHL48 :n mukaisia ilmoituksia - epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa Epäkohdista keskustellaan asianosaisten kanssa, tarvittaessa työsuojelu mukana. 0 Huittinen Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityön resurssi Sosiaalityöntekijät Sosiaaliohjaajat Huittinen sosiaalityöntekijä tarvittaessa käytössä. Lisäksi terveyskeskuksen sosiaalityöntekijä 2 52

54 Lastensuojelu Huittisten lastensuojelussa kirjattiin vuoden 2017 aikana 59 lastensuojeluilmoitusta (2016; 82, 2015; 104, 2014; 107, 2013; 107, 2012; 118, 2011; 167, 2010; 129 ja 2009; 132) ja laadittiin 12 lastensuojelun palvelutarpeen arviota. Lastensuojeluilmoitusten määrä vähentyi edelleen merkittävästi aiemmin vakiintuneelta tasolta. Lapsia oli lastensuojelun asiakkaana 30. Tilastotietoa voimassa olevasta asiakassuunnitelma ei ole saatavana. Lapsen vanhemmille ei ollut omia suunnitelmia. Sijaishuollossa olevien lasten määrä oli 10 vuoden 2017 lopussa. Toimeentulotuki Toimeentulotuen Kela-muutoksen jälkeen kunta ei enää pysty vaikuttamaan perustoimeentulotuen käyttöön. Tilastoon saadut perustoimeentulon myöntömäärät on saatu Kelan tiedoista. Täydentävän toimeentulotuen hyväksi tasoksi on arvioitu 10% perustoimeentulotuen määrästä. Hallituksen esityksen (HE 134/2000) mukaan tavoitteena on, että ehkäisevän toimeentulotuen suuruuden tulisi olla noin 3,3 prosenttia kunnan varsinaisen toimeentulotuen (perustoimeentulotuki ja täydentävä toimeentulotuki) menoista. Täytyy kuitenkin huomata, että nykykäytännössä Kela päättää myös esim. vuokravakuuksien myöntämisestä. Täten vertailu aiempiin vuosiin ei ole täysin luotettavaa Täydentävä 2017 Perustoimeentulotuki toimeentulotuki Ehkäisevä toimeentulotuki Yhteensä Varattu talousarvioon , , ,00 Myönnetty , , ,47 ylitys/alitus , , ,00 Myönnetty % toimeentulotuesta 3,52 % 1,81 % Käsittelyaika 3-7pv Huittisten kohdalla toimeentulotuen tarve muodostui melko lähelle edellisen vuoden tasoa. Tarveharkintaiseen tukeen varattu rahamäärä kokonaisuudessaan riitti. Täydentävän toimeentulotuen käyttö on jäänyt Huittisissa edelleen alhaiseksi, kuin myös ehkäisevän. Saadun ilmoituksen mukaan toimeentulotuen päätökset pystytään tekemään alle seitsemän arkipäivän kuluessa. 53

55 Sosiaaliasiamiestoiminta Jämijärvi 2017 Jämijärveä koskevia yhteydenottoja oli kertynyt kolme vuoden 2017 aikana. Muulloinkin yhteydenotot ovat olleet satunaisia. (2016; 7, 2015; 0, 2014; 5, 2013; 3, 2012; 4, 2011; 8, 2010; 3, 2009; 4) Jämijärvi on ollut PoSa:n kunta vuoden 2009 alusta, joten sosiaalipalveluista vastaa PoSa. Päivähoito sivistystoimen osana on kuitenkin edelleen Jämijärven tuottama palvelu Yhteydenotot kertyivät toimeentulotuen (1), ja vammaispalvelun (2) alaan. Toimeentulotuen asia koski asiakkaan vanhaa kokelusta toimeentulotuen hakemisesta ja toisaalta verrattiin kokemusta nykyiseen Kelan toimintaan. Vammaispalvelussa keskityttiin yhtäältä suunnitelman vajavaisuuteen ja toisaalta asunnon muutostöiden vaatimukseen. Asiakkaat saivat pääosin neuvontaa asiassaan. Kysely Sosiaaliasiamiehen vuosittain tekemän kyselyyn saadun vastauksen mukaan Jämijärvellä on vuoden 2017 aikana tehty yksi sosiaalihuollon asiakaslain mukainen muistutus asiakkaan saamasta kohtelusta. 2 Jämijärvi Sosiaalihuollon asiakkaiden tekemiä oikaisuvaatimuksia / muutoksenhakuja viranhaltijan päätöksestä. Ollut lautakunnan käsittelyssä vuoden 2017 aikana? 1 Oikaisuvaatimuksista on koskenut toimeentulotukea? Lautakunta on muuttanut tai palauttanut uudelleen käsittelyyn viranhaltijan 0 päätöksiä. Valituksia tehty vuoden aikana sosiaalilautakunnan päätöksistä hallintooikeuteen? 1 Hallinto-oikeus on vuoden aikana muuttanut lautakunnan ratkaisua tai 0 palauttanut sen uudelleen käsiteltäväksi. 0 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja. 54

56 Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus SHL48 :n mukaisia ilmoituksia - epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa Omavalvontasuunnitelma oli keväällä 2018 päivitettävänä, Ohjeistus osaksi omavalvontasuunnitelmaa. 0 Jämijärvi Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityön resurssi Sosiaalityöntekijät Sosiaaliohjaajat Jämijärvi Sosiaalityöntekijä (1), sosiaaliohjaaja (3) ja kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja (1) koko PoSan alueella (Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Pomarkku, Siikainen).. 55

57 Lastensuojelu Lastensuojelun toimialueella Jämijärvellä Posa kirjasi vuoden 2017 aikana 29 lastensuojeluilmoitusta (2016; 38, 2015; 52, 2014; 30, 2013; 23, 2012; 14, 2011; 28, 2010; 8). Lastensuojelun palvelutarpeen arviointia tehtiin 15. Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä on ollut viime vuodet laskussa. Lapsia oli lastensuojelun asiakkaana 19 ja heistä seitsemällä oli voimassa oleva asiakassuunnitelma. Jämijärvellä oli sijaishuollossa kuusi lasta. Toimeentulotuki Toimeentulotuen Kela-muutoksen jälkeen kunta ei enää pysty vaikuttamaan perustoimeentulotuen käyttöön. Tilastoon saadut perustoimeentulon myöntömäärät on saatu Kelan tiedoista. Täydentävän toimeentulotuen hyväksi tasoksi on arvioitu 10% perustoimeentulotuen määrästä. Hallituksen esityksen (HE 134/2000) mukaan tavoitteena on, että ehkäisevän toimeentulotuen suuruuden tulisi olla noin 3,3 prosenttia kunnan varsinaisen toimeentulotuen (perustoimeentulotuki ja täydentävä toimeentulotuki) menoista. Täytyy kuitenkin huomata, että nykykäytännössä Kela päättää myös esim. vuokravakuuksien myöntämisestä. Täten vertailu aiempiin vuosiin ei ole täysin luotettavaa. Täydentävä toimeentulotuki Ehkäisevä toimeentulotuki 2017 Perustoimeentulotuki Yhteensä Varattu talousarvioon Myönnetty ,00 735, ,12 ylitys/alitus , ,00 735,00 Myönnetty % toimeentulotuesta 22,90 % 4,74 % Käsittelyaika Posa ei ole ilmoittanut Jämijärvelle kuntakohtaista toimeentulotuen budjetteja vuodelle Toimeentulotuen käyttö on ollut selkeässä laskusuunnassa. Perustoimeentulotuki vähentyi edelleen aiempaan verrattuna noin puoleen toisaalta tarveharkintaista tukea oli nyt päädytty käyttämään sekä euromääräisesti, että prosentuaalisesti enemmän.. PoSa ei ilmoitta toimeentulotuen käsittelyaikaa. 56

58 Sosiaaliasiamiestoiminta Kankaanpää 2017 Vuoden 2017 aikana sosiaaliasiamiehelle kertyi 31 asiakasasiaa Kankaanpäästä. Kankaanpään tapahtumien lukumäärä vaikuttaa muodostavan aaltoliikettä, sillä vaihtelua eri vuosien välillä on runsaasti. Nyt toki perustoimeentulotuen poistuminen aiheutti merkittävää laskua. Sosiaaliasiamies jatkoi vuonna 2017 Kankaanpäässä vastaanottoa kerran kuussa, Kasevan toimitiloissa. PoSa on tuottanut sosiaalipalvelut kankaanpääläisille vuodesta 2009 alkaen. Päivähoito on edelleen Kankaanpään kaupungin omana palveluna. Asiakastapausten jakautuminen Toimialueittain asiat jakautuivat vuonna 2017 suhteellisen laajasti, Lastensuojelun ollessa yleisin (12) yhteydenoton alue. Toimeentulotuen (5) kysymykset olivat samalla tasolla ns. muun palvelun(5) kanssa. 57

59 Lastensuojelun asiat herättävät tunteita mutta eivät vuonna 2017 edelleenkään muodosta selkeää linjaa siitä, mikä laajassa mittakaavaavassa olisi vikana. Asiat ovat yksittäiskysymyksiä. Usein lastensuojelun tapaukset ovat myös niitä, joissa on laajempikin kokonaisuus taustalla. Naapurista tehty lastensuojeluilmoitus, mutta ei reagointia? Voidaanko velvoittaa suostumaan nopeasti huostaaanottoon? Huostaanotto päättymässä käytännön kysymyksiä? Jne. Pohdintaa herättää esim. sijaisperheen soveltuvuus sijaisperheeksi, lastensuojelun työntekijän käyttäytyminen tai paremminkin se, että asiakas kokee, että häntä ei kuunnella eikä oteta vakavasti. Toimeentulotuen (5) asiat koskivat mm: voiko alaikäinen saada ehkäisevää toimeentulotukea? Kela vaatii ADHD lääkkeistä valtavasti lisäselvityksiä voiko saada kunnalta ehkäisevänä? Vuokranantaja soittaa; mitä tehdä maksamattomille vuokrille? Sinänsä perinteisiä toimeentulotuen kysymyksiä. Mielenkiintoinen, vaikka vain kaksi merkintää saanut alue on ikääntyneiden asumispalvelu: Yksityisen, kunnan ostopalveluna, tuottama asumispalvelu sai kritiikkiä toisaalta saattohoidon epäonnistumista. Toisaalta kritiikki koski liikalääkitystä, jossa omainen koki, että asiakas on lääkitty täysin toimintakyvyttömäksi. Yhteydenoton syyt Vuonna 2017 yleisin syy yhteydenottoon oli luokassa; Päätökset ja suunnitelmat (11). Tällöin siis ollaan tyytymättömiä saatuun päätökseen tai sen tekotapaan. 58

60 Kohtelun neljä merkintää koostuivat ja jakautuivat. lastensuojeluun (2) ikääntyneiden asumispalveluun perheasioihin Yhteydenoton luonne Valitustyyppisten asioiden (25) suhteellinen määrä oli pysynyt samassa suuruusluokassa aiempaan verrattuna. Tiedusteluja löytyi vuonna 2017 nyt 6. Toki rajaa tiedustelun ja tyytymättömyyden välille on vaikea tehdä, mutta tiedustelut siis ovat lähinnä neutraaleja yhteydenottoja.. 59

61 Toimenpiteet Pääasiallinen toimenpide: Asiakas saa tyypillisesti yleistä neuvontaa asiassaan (23) ja Lisäksi myös pelkkä viestin vastaanottaminen riitti. Myös opastettiin muutoksen haussa tai asiakkaan suunnitellessa oikeusprosessia. Kyselyn tuloksia Muistutukset ja muutoksenhaku Kankaanpäässä ei vuoden 2017 aikana tehty yhtään sosiaalihuollon asiakaslain mukaista muistutusta. Muutoksenhakujen määrä on laskenut merkittävästi. 8 Kankaanpää Sosiaalihuollon asiakkaiden tekemiä oikaisuvaatimuksia / muutoksenhakuja viranhaltijan päätöksestä. Ollut lautakunnan käsittelyssä vuoden 2017 aikana? 2 Oikaisuvaatimuksista on koskenut toimeentulotukea? Lautakunta on muuttanut tai palauttanut uudelleen käsittelyyn viranhaltijan 0 päätöksiä. Valituksia tehty vuoden 2017 aikana sosiaalilautakunnan päätöksistä hallintooikeuteen? 1 Hallinto-oikeus on vuoden 2017 aikana muuttanut lautakunnan ratkaisua tai 0 palauttanut sen uudelleen käsiteltäväksi. 0 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja. 60

62 Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus SHL48 :n mukaisia ilmoituksia - epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa Omavalvontasuunnitelma oli keväällä 2018 päivitettävänä, Ohjeistus osaksi omavalvontasuunnitelmaa. 0 Kankaanpää Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityön resurssi Sosiaalityöntekijät Sosiaaliohjaajat Kankaanpää Sosiaalityöntekijä (1), sosiaaliohjaaja (3) ja kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja (1) koko PoSan alueella (Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Pomarkku, Siikainen)

63 Lastensuojelu Kankaanpäässä kirjattiin vuoden 2017 aikana 267 lastensuojeluilmoitusta (2016; 213, 2015; 180, 2014; 214, 2013; 247, 2012; 244, 2011; 200, 2010; 172) ja laadittiin 90 lastensuojelun palvelutarpeen arviota, joista 12 ylitti määrätyn 3kk:n ajan. Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä on lähihistorian korkein. Lapsia oli lastensuojelun avohuollon asiakkaana 95 ja heistä 45:lla oli voimassa oleva asiakassuunnitelma. Merkittävä parannus aiempaan. Sijaishuollossa olleista 19 lapsen vanhemmille vain yhdelle oli oma suunnitelma vanhemmuuden tukemiseksi. Huostassapito pystyttiin lopettamaan vuoden aikana alle viiden lapsen kohdalla. Toimeentulotuki Toimeentulotuen Kela-muutoksen jälkeen kunta ei enää pysty vaikuttamaan perustoimeentulotuen käyttöön. Tilastoon saadut perustoimeentulon myöntömäärät on saatu Kelan tiedoista. Täydentävän toimeentulotuen hyväksi tasoksi on arvioitu 10% perustoimeentulotuen määrästä. Hallituksen esityksen (HE 134/2000) mukaan tavoitteena on, että ehkäisevän toimeentulotuen suuruuden tulisi olla noin 3,3 prosenttia kunnan varsinaisen toimeentulotuen (perustoimeentulotuki ja täydentävä toimeentulotuki) menoista. Täytyy kuitenkin huomata, että nykykäytännössä Kela päättää myös esim. vuokravakuuksien myöntämisestä. Täten vertailu aiempiin vuosiin ei ole täysin luotettavaa Täydentävä Ehkäisevä 2017 Perustoimeentulotuki toimeentulotuki toimeentulotuki Yhteensä Varattu talousarvioon Myönnetty , , ,30 ylitys/alitus , , ,00 Myönnetty % toimeentulotuesta 1,92 % 0,39 % Käsittelyaika PoSa ei ilmoittanut kuntakohtaista toimeentulotuen talousarviota vuodelle Perustoimeentulotuen määrä vaikuttaa kasvaneen aiempaan verrattuna. Tarveharkintaisen tuen taso on aiempia vuosia alempi. Tämä näkyy mm. ehkäisevän toimeentulotuen putoamisesta yli 10000euron tasolta n. 2800euroon. Sitä voidaan pitää matalana tasona. Toimialueen suurehkolle kunnalle vähäinen käyttö.. 62

64 Sosiaaliasiamiestoiminta Karvia 2017 Vuoden 2017 aikana sosiaaliasiamiehelle löytyi vain yksi asiakasasia. Aiemminkin yhteydenotot ovat olleet satunnaisia. (2016; 5, 2015; 2, 2014; 5, 2013; 2, 2012; 5, 2011, 4) Karvian sosiaalipalvelut on tuottanut vuodesta 2009 alkaen PoSa, joten omaa sosiaalitoimen organisaatiota ei ole. Päivähoidon Karvia hoitaa edelleen omana toimintanaan. Asia tilastoitiin luokkaan muu palvelu, mutta asia koski hoitoketjun onnistumista terveydenhuollon ja sosiaalihuollon välillä. Asiaa selvitettiin asiakkaan ja hänen lähipiirinsä kanssa. 5 Karvia Sosiaalihuollon asiakkaiden tekemiä oikaisuvaatimuksia / muutoksenhakuja viranhaltijan päätöksestä. Ollut lautakunnan käsittelyssä vuoden 2017 aikana? 1 Oikaisuvaatimuksista on koskenut toimeentulotukea? Lautakunta on muuttanut tai palauttanut uudelleen käsittelyyn viranhaltijan 1 päätöksiä. Valituksia tehty vuoden 2017 aikana sosiaalilautakunnan päätöksistä hallintooikeuteen? 0 Hallinto-oikeus on vuoden aikana muuttanut lautakunnan ratkaisua tai palauttanut 0 sen uudelleen käsiteltäväksi. 1 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja vuonna

65 Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus SHL48 :n mukaisia ilmoituksia - epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa Omavalvontasuunnitelma oli keväällä 2018 päivitettävänä, Ohjeistus osaksi omavalvontasuunnitelmaa. 0 Karvia Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityön resurssi Sosiaalityöntekijät Sosiaaliohjaajat Karvia Sosiaalityöntekijä (1), sosiaaliohjaaja (3) ja kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja (1) koko PoSan alueella (Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Pomarkku, Siikainen).. 64

66 Lastensuojelu Karviassa lastensuojeluun PoSa kirjasi vuoden 2017 aikana 30 lastensuojeluilmoitusta (2016; 18, 2015; 20, 2014; 11, 2013; 16, 2012, 15, 2011; 14, 2010; 17). Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä on kasvanut, mutta pysynyt samassa suuruusluokassa aiempien vuosien kanssa. Lastensuojelun palvelutarpeen arvioita tehtiin 21. Lapsia oli lastensuojelun asiakkaana kahdeksan, ja heistä viidellä voimassa oleva asiakassuunnitelma. Toimeentulotuki Toimeentulotuen Kela-muutoksen jälkeen kunta ei enää pysty vaikuttamaan perustoimeentulotuen käyttöön. Tilastoon saadut perustoimeentulon myöntömäärät on saatu Kelan tiedoista. Täydentävän toimeentulotuen hyväksi tasoksi on arvioitu 10% perustoimeentulotuen määrästä. Hallituksen esityksen (HE 134/2000) mukaan tavoitteena on, että ehkäisevän toimeentulotuen suuruuden tulisi olla noin 3,3 prosenttia kunnan varsinaisen toimeentulotuen (perustoimeentulotuki ja täydentävä toimeentulotuki) menoista. Täytyy kuitenkin huomata, että nykykäytännössä Kela päättää myös esim. vuokravakuuksien myöntämisestä. Täten vertailu aiempiin vuosiin ei ole täysin luotettavaa Täydentävä toimeentulotuki Ehkäisevä toimeentulotuki Yhteensä 2017 Perustoimeentulotuki Varattu talousarvioon Myönnetty ,00 158, ,95 ylitys/alitus , ,00 158,00 Myönnetty % toimeentulotuesta 1,67 % 0,23 % PoSa ei ole ilmoittanut kuntakohtaisia toimeentulotuen budjetteja vuodelle Ehkäisevän toimeentulotuen käyttö on erittäin vähäistä ja sen merkitys aikuissosiaalityössä vaikutta olevan satunnainen. Huomattava on myös täydentävän tuen pudotus n. 6700euron tasolta 1100euroon. Toimeentulotuen tarve on kokonaisuudessaan kuitenkin samassa suuruusluokassa aiemman kanssa. PoSa ei ilmoita Karvian toimeentulotukipäätösten käsittelyaikaa. 65

67 Sosiaaliasiamiestoiminta Merikarvia 2017 Sosiaalipalveluiden osalta Merikarvia on osa Porin perusturvan yhteistoiminta-aluetta. Vuoden 2017 aikana sosiaaliasiamieheen on otettu Merikarvialta yhteyttä kolmen asiakasasian yhteydessä (2016; 3, 2015; 5, 2014; 3, 2013; 1, 2012; 1, 2011, 5). Yhteydenotot ovat vuosia olleet hyvin satunnaisia, eikä suuruusluokkaan nytkään muutosta tullut. Asiat, joita vuoden 2017 aikana sosiaaliasiamiehen kanssa käsiteltiin, keskittyivät lastensuojeluun, ikääntyneiden kuljetuspalveluun ja kunnan itsensä tuottamaan lasten päivähoitoon sen järjestymisen vaikeuteen. Lastensuojelun asia liittyi yhteydenottajan mukaan epäselvään avohuollon sijoitukseen, jossa vanhempien tiedotus oli jäänyt puutteelliseksi. Kritiikkiä sai myös Kiilarinteen hoidon taso, jossa yhteydenottajan mukaan ei saa riittävää apua. Kysely Muistutukset ja muutoksenhaku Sosiaaliasiamiehen vuosittain tekemän kyselyyn saadun vastauksen mukaan ei Merikarvian alueella tehty vuoden 2017 aikana yhtään sosiaalihuollon asiakaslain mukaista muistutusta. 3 Merikarvia Sosiaalihuollon asiakkaiden tekemiä oikaisuvaatimuksia / muutoksenhakuja viranhaltijan päätöksestä. Ollut lautakunnan käsittelyssä vuoden 2017 aikana? 0 Oikaisuvaatimuksista on koskenut toimeentulotukea? Lautakunta on muuttanut tai palauttanut uudelleen käsittelyyn viranhaltijan 0 päätöksiä. Valituksia tehty vuoden 2017 aikana sosiaalilautakunnan päätöksistä hallintooikeuteen? 0 Hallinto-oikeus on vuoden 2017 aikana muuttanut lautakunnan ratkaisua tai 0 palauttanut sen uudelleen käsiteltäväksi. 0 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja vuonna 2017 Oikaisuvaatimusten käsittelyaikaa ei ilmoiteta 66

68 Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus SHL48 :n mukaisia ilmoituksia - epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa Keväällä 2018 ohje oli luonnosteluvaiheessa 1 Merikarvia Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityön resurssi Sosiaalityöntekijät Sosiaaliohjaajat Merikarvia Työntekijäresurssi on jaoteltu toimipisteiden mukaan, mutta yta-alueen asiakkaiden asioita hoitavat kaikki sosiaalityöntekijät ja ohjaajat tarpeen mukaan. Lisäksi aikuissosiaalityön vastuualueelle kuuluu kuntouttavan työtoiminnan tiimi, johon kuuluu 5 sosiaaliohjaajaa. Maahanmuuttotiimi toimii myös koko yta-alueella ja siihen kuuluu maahanmuuttokoordinaattorin lisäksi 2 sosiaalityöntekijää ja 2 sosiaaliohjaajaa. 1 Lastensuojelu Merikarvialla kirjattiin vuoden 2017 aikana 37 lastensuojeluilmoitusta (2016; 30, 2015; 43, 2014; 25, 2013; 34, 2012; 34, 2011; 34, 2010; 32) 67

69 Lastensuojeluilmoitusten määrä on samalla tasolla aiempien vuosien. Lapsia oli lastensuojelun asiakkaana 32 ja heistä kuudella oli voimassa oleva asiakassuunnitelma. Sijaishuollossa lapsia oli seitsemän, mutta yhdenkään lapsen vanhemmille ei oltu tehty omaa suunnitelmaa vanhemmuuden tukemiseksi. Toimeentulotuki Toimeentulotuen Kela-muutoksen jälkeen kunta ei enää pysty vaikuttamaan perustoimeentulotuen käyttöön. Tilastoon saadut perustoimeentulon myöntömäärät on saatu Kelan tiedoista. Täydentävän toimeentulotuen hyväksi tasoksi on arvioitu 10% perustoimeentulotuen määrästä. Hallituksen esityksen (HE 134/2000) mukaan tavoitteena on, että ehkäisevän toimeentulotuen suuruuden tulisi olla noin 3,3 prosenttia kunnan varsinaisen toimeentulotuen (perustoimeentulotuki ja täydentävä toimeentulotuki) menoista. Täytyy kuitenkin huomata, että nykykäytännössä Kela päättää myös esim. vuokravakuuksien myöntämisestä. Täten vertailu aiempiin vuosiin ei ole täysin luotettavaa. Täydentävä Ehkäisevä 2017 Perustoimeentulotuki toimeentulotuki toimeentulotuki Yhteensä Varattu talousarvioon , , ,00 Myönnetty , , ,84 ylitys/alitus , , ,00 Myönnetty % toimeentulotuesta 33,43 % 0,86 % Käsittelyaika 3,72 Toimeentulotukimenot ovat kokeneet merkittävää muutosta Merikarvialla. Kokonaiskäyttö on laskenut, mutta perustoimeentulotuen osuus on laskenut merkittävästi n euroa. Toisaalta taas ilmoitetaan täydentävää käytetyn peräti 66000euroa, mikä on kunnan kokoon nähden merkittävä summa. 68

70 Sosiaaliasiamiestoiminta Nakkila 2017 Vuoden 2017 aikana sosiaaliasiamiehelle kertyi seitsemän asiakasasiaa Nakkilasta. (2016; 6, 2015; 6, 2014; 7, 2013; 9, 2012; 12, 2011; 5, 2010; 8, 2009; 24, 2008; 9 ja 2007; 8). Asiakasmäärien taso on vakiintunut tasaiseen suuruusluokkaan. Yhteydenpito tapahtui pääosin puhelimitse. Yhteydenotot jakautuivat toimeentulotuen (2), ikääntyneiden asumispalveluihin (1), lastensuojelun (1), vammaispalvelun (1), kotipalvelun(1) ja muun sosiaalityön (1) kesken. Toimeentulotukikysymyksen perusteena olivat alkuvuoden Kelan järjestämisongelmat ja se, voiko ehkäisevää toimeentulotukea ratkaista ennen / ilman Kelan päätöstä. Ikäihmisten asiat koskivat toisaalta erilaisia näkemyksiä siitä, miten kotihoito / asumispalvelu pitää järjestää. Samassa yhteydessä myös sosiaaliasiamies sai omaiselta kritiikkiä siitä, kun oli suositellut ikäihmiselle mahdollista kotipalvelun käyttöä. Muutoin toimenpiteet jakautuivat neuvonnan, muistutusneuvonnan, oikeusturvaneuvonnan ja asian selvittämisen / sovittelun kesken. Kysely Muistutukset ja muutoksenhaku Sosiaaliasiamiehen vuosittain tekemän kyselyyn saadun vastauksen mukaan Nakkilan sosiaalitoimeen ei ole vuoden 2017 aikana tehty yhtään sosiaalihuollon asiakaslain mukaista muistutusta asiakkaan saamasta kohtelusta. 2 Nakkila Sosiaalihuollon asiakkaiden tekemiä oikaisuvaatimuksia / muutoksenhakuja viranhaltijan päätöksestä. Ollut lautakunnan käsittelyssä vuoden 2017 aikana? 1 Oikaisuvaatimuksista on koskenut toimeentulotukea? Lautakunta on muuttanut tai palauttanut uudelleen käsittelyyn viranhaltijan 0 päätöksiä. Valituksia tehty vuoden 2017 aikana sosiaalilautakunnan päätöksistä hallintooikeuteen? 1 Hallinto-oikeus on vuoden 2017 aikana muuttanut lautakunnan ratkaisua tai 1 palauttanut sen uudelleen käsiteltäväksi. 0 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja vuonna Oikaisuvaatimuksen käsittelyajaksi ilmoitetaan 2kk. 69

71 Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus SHL48 :n mukaisia ilmoituksia - epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa Mahdollisen epäkohdan huomattuaan työntekijä on velvollinen ilmoittamaan asiasta sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Tiimikokoukset viikoittain työntekijiden kanssa, jossa näitä mahdollisia epäkohtia käydään läpi. 0 Nakkila Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityön resurssi Sosiaalityöntekijät Sosiaaliohjaajat Nakkila 0,2 2 70

72 Lastensuojelu Lastensuojelussa kirjattiin vuoden 2017 aikana 107 lastensuojeluilmoitusta (2016; 138, 2015; 106, 2014; 63, 2013; 92, 2012; 122, 2011; 66, 2010; 48) ja laadittiin vain 9 lastensuojelun palvelutarpeen arviota. Lastensuojeluilmoitusten määrässä on vuosittain merkittävää vaihtelua. Lapsia oli lastensuojelun asiakkaana 39 ja heistä 38:llä oli voimassa oleva asiakassuunnitelma. Muihin kuntiin verrattuna hyvä tilanne. Nakkilassa sijaishuollossa ilmoitetaan olevan seitsemän lasta. Yhden lapsen vanhemmilla oma suunnitelmia vanhemmuuden tukemiseksi. Toimeentulotuki Toimeentulotuen Kela-muutoksen jälkeen kunta ei enää pysty vaikuttamaan perustoimeentulotuen käyttöön. Tilastoon saadut perustoimeentulon myöntömäärät on saatu Kelan tiedoista. Täydentävän toimeentulotuen hyväksi tasoksi on arvioitu 10% perustoimeentulotuen määrästä. Hallituksen esityksen (HE 134/2000) mukaan tavoitteena on, että ehkäisevän toimeentulotuen suuruuden tulisi olla noin 3,3 prosenttia kunnan varsinaisen toimeentulotuen (perustoimeentulotuki ja täydentävä toimeentulotuki) menoista. Täytyy kuitenkin huomata, että nykykäytännössä Kela päättää myös esim. vuokravakuuksien myöntämisestä. Täten vertailu aiempiin vuosiin ei ole täysin luotettavaa Täydentävä Ehkäisevä 2017 Perustoimeentulotuki toimeentulotuki toimeentulotuki Yhteensä Varattu talousarvioon , , ,00 Myönnetty , , ,26 ylitys/alitus , , ,00 Myönnetty % toimeentulotuesta 9,96 % 7,55 % Käsittelyaika 2 2 Toimeentulotuen kokonaistarve on Nakkilassa ollut samalla suuruusluokalla aiempaan vuoteen verrattuna. Perustoimeentulotuki on lähes samalla tasolla edellisen vuoden kanssa. Täydentävän myöntäminen ylitti budjetin samoin ehkäisevän, jonka käyttö oli merkittävää. Toimeentulotuen käsittelyajan on ilmoitettu olevan 2 pv, mikä on hyvää tasoa vaaditun 7pv:n määräaikaan nähden. 71

73 Sosiaaliasiamiestoiminta Pomarkku 2017 Vuoden 2013 alusta Pomarkun sosiaalipalvelut on tuottanut PoSa, eikä omaa sosiaalitoimen organisaatiota kunnalla enää ole. Vuonna 2017 asiakokonaisuuksia kertyi seitsemän. Asiakasyhteydenottojen määrä on vähäinen ja aaltoilee vuosittain. (2016; 10, 2014; 15, 2014, 12, 2013; 6, 2012; 6, 2011; 4, 2010; 6, 2009;10; 2008; 14). Asiat jakautuivat; muu palvelu (3), lastensuojelu (2), toimeentulotuki (1), vammaispalvelut (1) Muuhun palveluun kirjatut kysymykset koskivat kuntouttavaa työtoimintaa, eläke/toimeentulo/ym. epäselvyyttä. Toisaalta myös kysymys edunvalvojan määräämisestä. Lastensuojelun kritiikissä oli tilanne, jossa pohdittiin voidaanko rajoitustoimia käyttää lapseen, joka ei ole huostassa. Toisaalta lastensuojelun toiminta koettu uhkaavana onko uhattu huostaanotolla vai ei? Vammaispalvelun kritiikki koski viivästyvää päätöstä ja sen vuoksi asiakkaalle aiheutuvaa epävarmuutta ja kustannuksia. Asiakkaat saivat neuvontaa asiassaan, muuta oikeusturvaneuvontaa ja sovittelua asiassaan. Kysely Sosiaaliasiamiehen vuosittain tekemän kyselyyn saadun vastauksen mukaan Pomarkun alueelta ei vuoden 2017 aikana tehty yhtään sosiaalihuollon asiakaslain mukaista muistutusta. 2 Pomarkku Sosiaalihuollon asiakkaiden tekemiä oikaisuvaatimuksia / muutoksenhakuja viranhaltijan päätöksestä. Ollut lautakunnan käsittelyssä vuoden 2017 aikana? 1 Oikaisuvaatimuksista on koskenut toimeentulotukea? Lautakunta on muuttanut tai palauttanut uudelleen käsittelyyn viranhaltijan 0 päätöksiä. Valituksia tehty vuoden 2017 aikana sosiaalilautakunnan päätöksistä hallintooikeuteen? 0 Hallinto-oikeus on vuoden 2017 aikana muuttanut lautakunnan ratkaisua tai 0 palauttanut sen uudelleen käsiteltäväksi. 0 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja vuonna Oikaisuvaatimuksen keskimääräinen käsittelyaika oli 38pv. 72

74 Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus SHL48 :n mukaisia ilmoituksia - epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa Omavalvontasuunnitelma oli keväällä 2018 päivitettävänä, Ohjeistus osaksi omavalvontasuunnitelmaa. 0 Pomarkku Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityön resurssi Sosiaalityöntekijät Sosiaaliohjaajat Pomarkku Sosiaalityöntekijä (1), sosiaaliohjaaja (3) ja kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja (1) koko PoSan alueella (Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Pomarkku, Siikainen).. 73

75 Lastensuojelu Pomarkun lastensuojelun alueella kirjattiin vuoden 2017 aikana 89 lastensuojeluilmoitusta, eli suuruusluokka tuplaantui. (2016; 42, 2015; 33, 2014; 41, 2013; 47, 2012; 22, 2011; 27, 2010; 14) Pomarkussa laadittiin 45 lastensuojelun palvelutarpeen arviota, joka sekin oli kaksinkertainen edelliseen vuoteen verraten. Lapsia oli lastensuojelun avohuollonasiakkaana 39 ja heistä vain yhdeksällä oli voimassa oleva asiakassuunnitelma. Pomarkussa ei ole lasten vanhemmille ollut tarvetta laatia omaa suunnitelmaa vanhemmuuden tukemiseksi. Toimeentulotuki Toimeentulotuen Kela-muutoksen jälkeen kunta ei enää pysty vaikuttamaan perustoimeentulotuen käyttöön. Tilastoon saadut perustoimeentulon myöntömäärät on saatu Kelan tiedoista. Täydentävän toimeentulotuen hyväksi tasoksi on arvioitu 10% perustoimeentulotuen määrästä. Hallituksen esityksen (HE 134/2000) mukaan tavoitteena on, että ehkäisevän toimeentulotuen suuruuden tulisi olla noin 3,3 prosenttia kunnan varsinaisen toimeentulotuen (perustoimeentulotuki ja täydentävä toimeentulotuki) menoista. Täytyy kuitenkin huomata, että nykykäytännössä Kela päättää myös esim. vuokravakuuksien myöntämisestä. Täten vertailu aiempiin vuosiin ei ole täysin luotettavaa. Täydentävä toimeentulotuki Ehkäisevä toimeentulotuki 2017 Perustoimeentulotuki Yhteensä Varattu talousarvioon Myönnetty ,00 853, ,03 ylitys/alitus , ,00 853,00 Myönnetty % toimeentulotuesta 3,50 % 0,88 % Käsittelyaika. Pomarkun perustoimeentulotuen käyttö nousi aiemmasta. Täydentävän toimeentulotuen käyttö on pysynyt euromääräisesti samalla tasolla edellisvuoden kanssa. Toisaalta Pomarkussa ehkäisevää toimeentulotukea käytetään nykyään niukasti. PoSa ei ole ilmoittanut kuntakohtaisia toimeentulotuen budjetteja vuodelle PoSa ei ilmoita toimeentulotuen käsittelyaikaa. 74

76 Sosiaaliasiamiestoiminta Pori 2017 Yhteydenotot sosiaaliasiamiehelle Porin kaupungin alueelta vuoden 2017 asiakastapauksia kertyi 61 kpl. Perustoimeentulotuen poistuttua tilastoinnista, asiamäärässä tapahtui selkeä lasku. Edelleen asiakkaat ottavat yhteyttä myös perustoimeentulotuen asioissa, mutta tilastoon otetaan vain ne, jotka koskevat tai joihin kuuluu täydentävä tai ehkäisevä toimeentulotuki. Sosiaaliasiamiehen toiminnassa valtaosa asiakastapauksista käsitellään puhelimitse. Muutamia sähköpostilla alkaneita yhteydenottoja kertyy, mutta tietosuojasäädösten vuoksi asiakkaalle pyritään soittamaan takaisin tai muutoin hoitamaan yhteydenpito. Perustaltaan yleisluontoista ohjeistusta sähköpostillakin voi saada Tavallisesti yhteydenottoja yhtä tapausta kohden on yhdestä viiteen. Yhteydenottajana oli useimmiten asiakas itse (44) tai asiakkaan edustaja (14). Henkilöstön yhteydenotoiksi rekisteröitiin kaksi asiaa. 75

77 . Asiakastapahtumien kohdehenkilöt jakautuivat suhteellisen tasan porilaisten miesten ja naisten välillä. Toisaalta myös perheet lapsineen ovat edustettuina. 76

78 Toimialueet Yleisin porilainen sosiaalitoimen yhteydenottojen toimialue vuonna 2017 oli, vaikkakin ilman perustoimeentulotuen osuutta; Toimeentulotuki. Lastensuojelun kysymykset johtivat yhteydenottoon 11asiassa. 77

79 Toimeentulotuen asioiden erittelyä Porissa: Toimeentulotukiasioista kirjattiin 13 asiakasasiaa. Kuluneena vuonna asiat sisälsivät tarveharkinnan (tai muun sosiaalityön) piirteitä. rahat loppu, perustoimeentulotukioikeutta ei ole - aikuisen tyttären elättäminen vie kaikki varat aiempi sosiaalityöntekijä luvanut vuokravakuuden (jos kela ei myönnä) nyt työntekijä vaihtunut, eikä enää lupaa vakuutta vaimo kuollut palvelukodissa hautauskustannukset? muuttokustannus; Kela myöntänyt 180e mutta ei riita,tai raha käytetty muualle, miten tilanne? jne Periaatteessa siis hyvin samantyyppisiä asioita, joita aiempinakin vuosina. Nyt kuitenkin myös kokemus siitä, että pompotetaan eri luukkuilla ja odotettaan Kelan päätöstä, jotta ehkäisevää voidaan käsitellä. Vaikka sinänsä näkyy tilasoissa huonosti. Lastensuojelun 2017erittelyä Vuonna 2017 Porin alueella kirjattiin 11 käsiteltyä asiaa lastensuojelusta. Asioiden määrä oli kuitenkin laskussa.. Lähes kaikki lastensuojelun asiassa yhteyttä ottaneista asiakkaista olivat tyytymättömiä tilanteeseen. 78

80 Päätöksiä ja suunnitelmia koski neljä Porin lastensuojelun asioista. Näissä kritisoitiin: huostassa olevan lapsen tapaamisjärjestelyä, Avohuollon sijoitusta, jossa toinen huoltaja koki tulleensa syrjäytetyksi Huonona pidettyä sijaishuollon suunnitelmaa, sekä Huostassa olevan lapsen luonapitokorvausta ns. kotiloman aikana. Kohtelun kritiikki näyttäytyi vain kahdessa asiassa. Ensinnä tilanteessa, jossa huoltaja kertoo pienen lapsen pelkäävän sosiaalityöntekijän kanssa tapaamista. Toisaalta tilanteessa, jossa tukihenkilö pohti sosiaalityöntekijän karkeaa kielenkäyttöä.. Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Vammaispalvelulain (9) ja Erityishuoltolain (19 mukaiset palvelut keräsivät Porissa vuoden 2017 aikana yhteensä 10 asiakasasiaa. Vammaispalvelun asiat olivat nekin pääsääntöisesti yksittäisasioita, eikä niistä sinänsä löydy tiettyä linjaa. Krtisoitiin kuitenkin; palvelusuunnitelma pitkään tekemättä, mitä voi tehdä? Äiti alaikäisen henkilökohtaiseksi avustajaksi? Saako asiakas tietää mitä lääkäri on hänestä vammaispalvelulle kirjoittanut? Palveluasumisyksikön perusmaksu? jne 79

81 Kehitysvammahuollon yhteydenotossa sivuttiin niin ikään vammaispalvelua: pitääkö kunnan erikseen järjestään henkilökohtainen apu, vai järjestääkö asumisyksikkö vastaavan tuen?. Tyytymättömyys Yhteydenotot olivat pääosin tyytymättömyyden (48) osoituksia. Suhde ei ole mitenkään poikkeava vaan seuraan muidenkin kuntien linjaa YHTEYDENOTON LUONNE tiedustelu tyytymättömyys Yhteydenottojen syyt Porissa yleisesti Päätöksistä, suunnitelmista, nousseet kysymykset ovat selkeästi yleisin (25) syy yhteydenottoon Selvitys toimenpidevaihto-ehdosta (12) ja kohtelun (9) yhteydenotot keräsivät niin ikään merkintöjä Kohtelun asiakasasiat ovat vähentyneet vuodesta aiemmasta, jakautuen nyt hyvinkin tasaisesti yksittäisasioihin eri toimialueille.. 80

82 Kohtelusta pitää kuitenkin todeta, että Porin oman toiminnan kohdalla ei sosiaaliasiamiehen tietoon ole tullut varsinaisia asiakkaan kokemia epäasiallisia kohtelukokemuksia. Lähinnä kyse on ollut siitä, että asiakas kokee, että kohtelu on joko puolueellista tai että työntekijä ei ymmärrä asiakkaan kokonaistilannetta. Ja siksi tyytymättömyys kohtelun alueelta. Toimenpiteet Asiakasyhteydenottoihin sisältyy tärkeänä osana yleinen sosiaalipalveluiden neuvonta ja opastus. 81

83 Valtaosa toimenpiteistä (39) on pääosin yleistä neuvontaa. Selkeärajaisia toimenpiteitä löytyy harvoin pääasiallinen toimenpide on kuitenkin pyritty löytämään. Yleinen neuvonta sisältyy lähes aina myös muihin toimenpiteisiin. Muuta oikeusturvaneuvontaa, eli valituksien, kanteluiden tai käräjäoikeuden toimivaltaan kuuluvia asioita Porin alueella kertyi 9. Sosiaaliasiamies osallistuu Porin Perusturvan tietosuojaryhmään, jossa käsitellään asiakkaalle tärkeää tietosuojan kehittämistä. Kyselyn tuloksia Muistutukset ja muutoksenhaku Pori ei ilmoittanut sosiaalihuollon asiakaslain mukaisia muistutuksia. Porissa asiakkaiden tekemät muutoksenhaut ovat vähentyneet merkittävästi.ohessa taulukkomuodossa Porin ilmoittamat muutoksenhaut vuonna 2017 Pori Sosiaalihuollon asiakkaiden tekemiä oikaisuvaatimuksia / muutoksenhakuja 53 viranhaltijan päätöksestä. Ollut lautakunnan käsittelyssä vuoden 2017 aikana? 6 Oikaisuvaatimuksista on koskenut toimeentulotukea? Lautakunta on muuttanut tai palauttanut uudelleen käsittelyyn viranhaltijan 0 päätöksiä. Valituksia tehty vuoden 2017 aikana sosiaalilautakunnan päätöksistä hallintooikeuteen? Hallinto-oikeus on vuoden 2017 aikana muuttanut lautakunnan ratkaisua tai 13 palauttanut sen uudelleen käsiteltäväksi. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja 82

84 Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus SHL48 :n mukaisia ilmoituksia - epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa Keväällä 2018 ohje oli luonnosteluvaiheessa 0 Pori Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityön resurssi Sosiaalityöntekijät Sosiaaliohjaajat Pori Työntekijäresurssi on jaoteltu toimipisteiden mukaan, mutta yta-alueen asiakkaiden asioita hoitavat kaikki sosiaalityöntekijät ja ohjaajat tarpeen mukaan. Lisäksi aikuissosiaalityön vastuualueelle kuuluu kuntouttavan työtoiminnan tiimi, johon kuuluu 5 sosiaaliohjaajaa. Maahanmuuttotiimi toimii myös koko yta-alueella ja siihen kuuluu maahanmuuttokoordinaattorin lisäksi 2 sosiaalityöntekijää ja 2 sosiaaliohjaajaa. 6,5 4,5 83

85 Lastensuojelu Porissa kirjattiin vuoden 2017 aikana 1598 lastensuojeluilmoitusta (2016; 1616, 2015; 1494, 2014; 1626, 2013; 1453, 2012; 1508, 2011:1481, 2010: 1518) Lastensuojelun palvelutarpeen arviointi tehtiin 732 asian yhteydessä vuoden 2017 aikana. Lastensuojeluilmoituksien lukumäärä on samalla tasolla aiemman kanssa suuruusluokkaan Lapsia oli lastensuojelun asiakkaana 728 ja heistä vain 221:llä oli voimassa oleva asiakassuunnitelma, eli alle puolella. Näin suuressa määrässä lapsia, ei satunnaisvaihtelullakaan ilmeisesti ole vaikutusta. Ilmeisesti asiaa tilastoidaan jotenkin eri tavalla Kiireellisiä sijoituksia päädyttiin tekemään 56 ja huostassa olevia sijaishuollon asiakkaita oli 166vuoden 2017 lopussa. 20 lapsen vanhemmille oli laadittu oma suunnitelma vanhemmuuden tukemiseksi. 14 huostaanottoa päädyttiin lopettamaan vuoden 2017 aikana, ennen asiakkaan täysiikäistymistä. Toimeentulotuki Toimeentulotuen Kela-muutoksen jälkeen kunta ei enää pysty vaikuttamaan perustoimeentulotuen käyttöön. Tilastoon saadut perustoimeentulon myöntömäärät on saatu Kelan tiedoista. Täydentävän toimeentulotuen hyväksi tasoksi on arvioitu 10% perustoimeentulotuen määrästä. Hallituksen esityksen (HE 134/2000) mukaan tavoitteena on, että ehkäisevän toimeentulotuen suuruuden tulisi olla noin 3,3 prosenttia kunnan varsinaisen toimeentulotuen (perustoimeentulotuki ja täydentävä toimeentulotuki) menoista. Täytyy kuitenkin huomata, että nykykäytännössä Kela päättää myös esim. vuokravakuuksien myöntämisestä. Täten vertailu aiempiin vuosiin ei ole täysin luotettavaa. Täydentävä 2017 Perustoimeentulotuki toimeentulotuki Ehkäisevä toimeentulotuki Yhteensä Varattu talousarvioon , , ,00 Myönnetty , , ,14 ylitys/alitus , , ,00 Myönnetty % toimeentulotuesta 6,14 % 1,48 % Käsittelyaika 1,97 Perustoimeentulotuen käyttö kasvoi merkittävästi, noin miljoonalla eurolla. Toisaalta Porissa jäi ehkäisevää toimeentulotulotukea käyttämättä sitä oli kuitenkin varattu asiallinen määrä. Kokonaisuuden huomioiden käyttö asiallisella tasolla. 84

86 Sosiaaliasiamiestoiminta Rauma 2017 Sosiaaliasiamiehelle kertyi asiakastapauksia 20 kappaletta. Viime vuosina kasvussa ollut suunta kääntyi selkeään laskuun toimeentulotuen poistuttua tilastoinnista. Yhteydenottoja on ollut asiakastapausta kohden yksi tai useampia. Joidenkin asioiden käsittely on vaatinut useita yhteydenottoja. Vuonna 2017 sosiaaliasiamies on aiempien vuosien tapaan pitänyt yhtenä päivänä kuukaudessa vastaanottoa Rauman kaupungintalolla vastaanottoajan ollessa klo: Vastaanotolle on päässyt ilman ajanvarausta. Tarvittaessa asiakasta on ollut mahdollista tavata myös palavereissa tai kotikäynneillä. Julkinen vai yksityinen palvelu Yhteydenotot ovat pääosin koskeneet kunnan omia palveluita. Yksittäiset (3) merkinnät yksityisestä sosiaalipalvelusta ostopalveluna ovat koskeneet ikääntyneiden asumispalveluja; Omaisuuden realisoinnin vaikeus, kohtelu yksittäistapauksessa ja kuljetusasiaa koskien. 85

87 Tehtäväalueet Perustoimeentulotuen poistuttua tilastoinnista, ovat vammaispalvelun ja ikääntyneiden asumisen kysymykset nousseet yleisimmiksi kysymyksiksi. Muutoin asiat ovat yksittäisiä, satunnaisia kokonaisuuksia. Vammaispalvelun kysymykset ovat vuonna 2017 keskittyneet mm. kuljetuspalvelun kritiikkiin (4), sen järjestämistapaan. Myös vaikeavammaisuuden määrittelyyn siis sen onko ylipäätään oikeutettu palveluun vai ei. Kun kysymys on vammasta tai sairaudesta, joka ei ns.helposti näyttäydy vammaispalveluun ohjaavana rajoitteena, on asiakkaalla paikoitellen työlästä löytää reittiä palvelun ja ratkaisujen piiriin. Ikääntyneiden asumis- ja kuljetuspalvelut aiheuttivat vuonna 2017 viisi yhteydenottojen asiakokonaisuutta. Nämä sisälsivät pohdintaa esim sosiaalihuoltolain mukaisesta kuljetuspalvelusta. Selvitettiin asiakasmaksuasiaa tilanteessa, jossa käyttövarat eivät tahdo riittää terveydenhuollon ym. maksuihin, eikä toimeentulotukea kuitenkaan saa, koska olisi ns. realisoitavaa omaisuutta. Vanhusasiakas ei kuitenkaan suostu laittamaan omaisuuttaan myyntiin ja omaiset ovat asian hoitamisen kanssa ihmeissään Lastensuojelun asiat jatkoivat vähentymistään kolmeen asiakokonaisuuteen, nyt asioita on niin vähän, että mitään yleistä asiasta ei voi sanoa. Tilanteet koskivat jälkihuoltoa tai sen onnistumattomuutta. Toisaalta vanhempi koki, että sosiaalityöntekijä uhkailee huostaanotolla. Tyypillisesti asiat ovat luonteeltaan yksilökohtaisia, jotka eivät muodosta linjaa. Yhteydenoton luonne Suurin osa yhteydenotoista on tyytymättömiksi kirjattuja, vaikka tilastossa rajanveto tyytymättömyyden ja tiedustelun välillä ei aina olekaan selkeä. 86

88 Yhteydenottojen syyt Vuonna 2017 yhteydenottojen syistä yleisin oli päätös, sopimus tai suunnitelma sektorista aiheutuneet kysymykset. Käsittelyaikaa itsessään ei pohdittu yhdessäkään yhteydentotossa, vaikka sitäkin asia usein sivusi. 87

89 Kohtelun kaksi asiaa kohdistuivat toisaalta lastensuojelun uhkaavaksi koettuun toimintaan, toisaalta ikääntyneiden asumispalvelun kohdalla Kokkilan toimintaan asiakkaan kanssa. Toimenpiteet Vuonna 2017 tyypillisin sosiaaliasiamiehen toimenpide on asiakkaan neuvominen hänen asiassaan (9) Lisäksi Tapauskohtaisesti asiakasta on ohjattu muiden palveluiden piiriin ja asiakkaan suostumuksella on voitu neuvotella sosiaalitoimen työntekijöiden kanssa puhelimitse. Kyselyn tuloksia Muistutukset ja muutoksenhaku Sosiaaliasiamiehen vuosittain tekemän kyselyyn saadun vastauksen mukaan Raumalla oli vuoden 2017 aikana tehty kahdeksan sosiaalihuollon asiakaslain mukaista muistutusta. 88