1. JOHDANTO. Satakunnan Sairaanhoitopiiri Sosiaalipalvelut Jari Mäkinen sosiaaliasiamies. p Ravanintie Vanha-Ulvila

Transkriptio

1

2 1. JOHDANTO Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista SOSIAALIASIAMIESTOIMINNAN PERUSTEITA Sosiaaliasiamiestoiminta Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaaliasiamiestoiminta Sosiaalihuollon asiakkaan oikeudet ja velvollisuudet Sosiaalihuollon asiakaslain mukaiset muistutukset SOSIAALIASIAMIESTOIMINNAN TILASTOA Aluksi Tilastotiedon perusteet Asiakastapaukset lukumäärän mukaan Yhteydenottajat Asiakastapahtuman kohde Yhteydenottotavat Yhteydenoton kieli Yhteydenoton luonne Asiatapahtumien syyt Asiatapahtumien tehtäväalueet Sosiaaliasiamiehen toimenpiteet Julkinen vai yksityinen palvelu KUNTAKYSELY Muutoksenhaku Toimeentulotuki Valvotut tapaamiset Rakenteellinen sosiaalityö Lastensuojelu KUNTAKOHTAINEN KÄSITTELY Sosiaaliasiamiestoiminta Eura Sosiaaliasiamiestoiminta Eurajoki Sosiaaliasiamiestoiminta Honkajoki Sosiaaliasiamiestoiminta Huittinen Sosiaaliasiamiestoiminta Jämijärvi Sosiaaliasiamiestoiminta Kankaanpää Sosiaaliasiamiestoiminta Karvia Sosiaaliasiamiestoiminta Luvia Sosiaaliasiamiestoiminta Merikarvia Sosiaaliasiamiestoiminta Nakkila Sosiaaliasiamiestoiminta Pomarkku Sosiaaliasiamiestoiminta Pori Sosiaaliasiamiestoiminta Rauma Sosiaaliasiamiestoiminta Siikainen Sosiaaliasiamiestoiminta Säkylä Sosiaaliasiamiestoiminta Ulvila Lähteitä Kysely

3 1. JOHDANTO Sosiaaliasiamiehen selvitykseen kunnanhallituksille vuodelta 2016 on koottu Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalvelujen tarjoamien sosiaaliasiamiespalvelujen toimialueella kertyneet asiakasasiat tilastoina. Toimialueen kuntiin on myös lähetetty vuoden 2017 alussa kysely koskien muutoksenhakua, toimeentulotukea, lastensuojelua ja rakenteellista toimeentulotukea. Kyselyn vastauksia on hyödynnetty tämän selvityksen koostamisessa. Rakenteeltaan selvitys on pitkälti aiempien vuosien kaltainen, jotta myös eri vuosien välinen vertailtavuus mahdollistuu. Perustiedot on kuitenkin pidetty samoina, jotta jokainen selvitys on itsenäisesti luettava kokonaisuus. Kuntakyselyssä pohdittiin mm. rakenteellisen sosiaalityön paikkaa ja roolia uudessa sote-rakenteessa. Oikein järjestettynä rakenteellisella sosiaalityöllä olisi tärkeä rooli maakunnan ja kunnan välisen hyvinvointiedon kerääjänä, tuottajana ja analysoijana. Toimijana, jolla olisi mahdollisuus tuoda asiakkaalta tulevaa palautetta osaksi maakunnan palveluiden kehittämistä. Jokaista kuntaa varten on varattu oma osio selvityksen lopusta, jossa on koottuja tilastoja purettu yksityiskohtaisempaan sanalliseen- ja taulukkomuotoon. Tilastoinnissa on hyödynnetty valtakunnallista tilastointimallia, joka oli käytössä jo vuoden 2010 aikana. Sote rakenteen näyttäytyminen asiakkaan arkeen ja suurten kehityslinjojen havainnointi tuo haastetta myös sosiaaliasiamiestyöhön. Satakunnan Sairaanhoitopiiri Sosiaalipalvelut Jari Mäkinen sosiaaliasiamies p Ravanintie Vanha-Ulvila 2

4 1.1. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Vuoden 2015 alussa Lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista tuli muutoksia, jotka vahvistivat muistutuksen asemaa. Muistutusmenettelyn käytön vahvistamiseksi painotetaan toimintayksikön velvollisuudesta tiedottaa asiakkaille muistutusoikeudesta ja tehdä sen käyttö mahdollisimman helpoksi. Tiedottamisen tarkoituksena on vahvistaa asiakkaiden tietoisuutta oikeudesta muistutuksen tekemiseen ja selkeyttää asiakkaille muistutusmenettelyyn liittyviä käytäntöjä, esimerkiksi kuinka muistutus tehdään, kenelle se toimitetaan, kuinka muistutukseen vastataan, mitkä sen vaikutukset ovat ja kuinka toimintayksikkö hyödyntää muistutuksista saatua palautetta. Tiedotuksen yhteydessä voitaisiin korostaa myös muistutuksen asemaa ensisijaisena keinona reagoida koettuihin epäkohtiin ja kertoa asiakkaille mahdollisuudesta kannella valvontaviranomaisille. (HE 185/2014) Asiakaslaki eli Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) on tullut voimaan Asiakaslain tarkoituksena on edistää asiakaslähtöisyyttä, asiakassuhteen luottamuksellisuutta sekä asiakkaan oikeutta hyvään sosiaalihuoltoon ja kohteluun. Asiakaslaki sisältää sosiaalihuollon asiakkaan osallistumiseen, kohteluun ja oikeusturvaan liittyvät keskeiset oikeudelliset periaatteet ja siinä säädetään asiakkaan oikeuksista ja velvollisuuksista, salassapidosta, vaitiolovelvollisuudesta ja salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta sekä sosiaaliasiamiestoiminnasta. Asiakaslain mukaan asiakkaan kohtelulla tarkoitetaan sitä tapaa, miten häneen eri asiakastilanteissa suhtaudutaan. Lain tavoitteena on sosiaalihuollon asiakkaan kohtelussa toteuttaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ottamalla huomioon asiakkaan tarpeet, toivomukset ja mielipiteet sen suuntaisina ja sellaisina, kuin asiakas ne itse ilmaisee. Tavoitteena on palveleminen ensisijaisesti asiakkaan esille tuomien lähtökohtien mukaan, eikä auttajan tai organisaation sanelemista tarpeista. Lähtökohtaisesti luotetaan asiakkaan omaan kykyyn kertoa, minkälaisia palveluja hän tarvitsee. Lailla pyritään lisäämään asiakkaan aktiivisuutta ja edistämään sosiaalihuoltoon liittyvää asiakkaan myönteistä kohtelua. Erityistä huomiota on kiinnitettävä paljon hoivaa ja huolenpitoa tarvitsevien vanhusten, kehitysvammaisten ja alaikäisten asemaan ja oikeuksiin. (Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet 2001, 17) Asiakaslakia sovelletaan sekä kunnan omaan että yksityiseen sosiaalihuoltoon. Kunnan ostamat yksityiset sosiaalihuollon palvelut ja asiakkaiden itsensä ostamat sopimusperusteiset palvelut kuuluvat myös asiakaslain soveltamisalaan. 3

5 2. SOSIAALIASIAMIESTOIMINNAN PERUSTEITA 2.1. Sosiaaliasiamiestoiminta Sosiaalihuollon asiakaslain 24 :ssä säädetään sosiaaliasiamiestoiminnasta ja sen mukaan jokaisen kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies. Sosiaaliasiamies voidaan nimetä kahden tai useamman kunnan yhteiseksi voimaan tulleen kelpoisuuslain mukaan sosiaaliasiamiehellä tulee olla sosiaalityöntekijän kelpoisuus tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus. Sosiaaliasiamiesjärjestelmän tavoitteena on kiinnittää huomioita sosiaalihuollon laatuun sekä myös asiakkaan kohteluun sosiaalihuollossa. Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on: neuvoa asiakkaita sosiaalihuollon asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa avustaa muistutuksen tekemisessä tiedottaa asiakkaan oikeuksista toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle Asiakkaiden luottamuksen säilyttämiseksi on tärkeää, että sosiaaliasiamies on puolueeton. Sosiaaliasiamiehen tehtävä on neuvoa-antava, hän ei tee päätöksiä eikä myönnä etuuksia. Keskeisenä tehtävänä on asiakkaan kuuleminen ja eri vaihtoehtojen selvittäminen yhdessä asiakkaan tilanteen ratkaisemiseksi. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa palveluun tai kohteluun, hän voi pyytää sosiaaliasiamiestä toimimaan sovittelijana. Sosiaalihuollon asiakkaalla on palveluntuottajasta riippumatta oikeus tehdä saamastaan palvelusta tai kohtelusta muistutus sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Muistutukseen on vastattava kohtuullisessa ajassa sen tekemisestä. Sosiaaliasiamies ei käsittele muistutuksia, vaan ainoastaan antaa tarvittaessa apua asiakkaille muistutuksen tekemisessä. Muistutuksella ei voi saada muutosta itse päätöksen sisältöön eikä muistutukseen annettuun vastaukseen voi hakea muutosta valittamalla. 4

6 2.2. Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaaliasiamiestoiminta 2016 Sosiaaliasiamiestoiminnan järjestämisessä tulisi huomiota kiinnittää toiminnan puolueettomuuteen, riippumattomuuteen sekä asiakkaiden tarpeisiin ja sosiaaliasiamiehen tavoitettavuuteen. Vuonna 2016 Satakunnan alueella 17 kuntaa (Eura, Eurajoki, Honkajoki, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Rauma, Siikainen, Säkylä, Ulvila) hankkivat sosiaaliasiamiespalveluja Satakunnan sairaanhoitopiiriltä. Väestöpohja toimialueella on ollut noin asukasta. Satakunnan sairaanhoitopiirissä sosiaaliasiamies sijoittuu Sosiaalipalveluiden toimialueen sisällä Erityisosaamiskeskuksen henkilöstöön. Sosiaaliasiamiehenä Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalveluissa toimi edelleen sosiaaliasiamies Jari Mäkinen. Vuoden 2016 alussa sosiaaliasiamies muutti pysyvästi Erityisosaamiskeskukseen, Antinkartanoon, osoitteeseen Ravanintie 359, Vanha-Ulvila. Asiakastapaamiset hoidetaan asiakkaan lähipalveluna, soveltuvissa, erikseen sovittavissa tiloissa. Sosiaaliasiamies Jari Mäkisen sijaisina esim. lomien aikana on toiminut sosiaalityöntekijä, palveluesimies Nina Jerkov. Sivuvastaanottoja on järjestetty asiakkaiden saavutettavuuden takaamiseksi Huittisissa, Kankaanpäässä ja Raumalla. Tarvittaessa sosiaaliasiamiehellä on ollut mahdollisuus vierailla siinä kunnassa, jossa asiakkaan asian käsittely on sitä vaatinut. Sosiaaliasiamies Jari Mäkinen on osallistunut Porin Perusturvan yhteistoiminta-alueen tietosuojaryhmään, ja siten osaltaan vaikuttanut alueen asiakkaiden oikeuksien kehittymistä.. 5

7 2.3. Sosiaalihuollon asiakkaan oikeudet ja velvollisuudet Asiakaslaki sisältää mm. säädökset sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksista ja velvollisuuksista. Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun. Asiakasta ei saa syrjiä ja häntä on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata ja hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään on kunnioitettava. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa asiakkaan toivomukset, mielipide, etu, kieli ja kulttuuritausta on huomioitava. Asiakkaan itsemääräämisoikeutta on kunnioitettava ja hänellä on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Jos asiakas ei ole kykenevä jostain syystä edellä mainittuun, hänen tahtoaan on selvitettävä yhteistyössä laillisen edustajan, omaisen tai muun läheisen henkilön kanssa. Alaikäisen asiakkaan toivomukset ja mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla. Ensisijaisesti viranomaisen on huomioitava kaikessa päätöksenteossa asiakkaan etu. Sosiaalihuollon asiakkaalla on myös oikeus saada selvitys toimenpidevaihtoehdoista asiassaan. Sosiaalihuollon henkilöstön on selvitettävä asiakkaalle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot ja muut seikat. Selvitys on annettava niin, että asiakas riittävästi ymmärtää sen sisällön ja merkityksen. Sosiaalihuollon järjestämisen tulee perustua viranomaisen tekemään päätökseen tai yksityisissä sosiaalipalveluissa sosiaalihuollon toteuttajan ja asiakkaan väliseen kirjalliseen sopimukseen. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on myös laadittava palvelu- tai hoitosuunnitelma yhteisymmärryksessä asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa, omaisen tai muun läheisen kanssa. Asiakkaalla tai hänen laillisella edustajalla on oikeus saada tieto itseään koskevasta asiakirjasta. Asiakkaalla on myös velvollisuus antaa sosiaalihuollon 6 :ssä tarkoitetulle toimielimelle ne tiedot, joita tarvitaan sosiaalihuollon järjestämisessä ja toteuttamisessa. Viranomaisen on annettava asiakkaalle tieto siitä, mistä ja mitä häntä koskevia tietoja voidaan suostumuksesta riippumatta hankkia ja hänelle on annettava tilaisuus tutustua muualta hankittuihin tietoihin ja tarvittaessa antaa lisäselvitystä tai oikaisua. Ennen kuin asiakas antaa sosiaalihuollon järjestäjälle tai toteuttajalle tietoja, hänellä on oikeus saada tietää tietojen käsittelystä; miksi tietoja tarvitaan, mihin niitä käytetään, mihin niitä luovutetaan ja mihin henkilörekisteriin tiedot tallennetaan. 6

8 2.4. Sosiaalihuollon asiakaslain mukaiset muistutukset Sosiaalihuollon asiakaslain vuoden 2015 muutoksessa muistutuksen roolia pyrittiin korostamaan merkittävästi. Muistutusten Satakunnan alueella tehtävä vertailu ei ole hedelmällistä, koska ilmoitettuja muistutuksia oli vain 11. Ilmeisesti on niin, että Pori ei tilastoi omia muistutuksiaan, eikä niitä siis ole kohtuudella löydettävissä. Muistutusten tekemisen suosio on sosiaaliasiamiehen kyselyyn saaman vastauksen perusteella ollut äärimmäisen alhaalla, eikä lainmuutos ainakaan merkittävää muutosta muistutuksen käytössä palautteenannon välineenä ole aikaansaanut. 23 ( /1100) Muistutus Sosiaalihuollon laatuun tai siihen liittyvään kohteluunsa tyytymättömällä asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Jos asiakas ei sairauden, henkisen toimintakyvyn vajavuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene itse tekemään muistutusta tai jos hän on kuollut, muistutuksen voi tehdä hänen laillinen edustajansa, omaisensa tai muu läheisensä. Toimintayksikön on tiedotettava asiakkailleen muistutusoikeudesta riittävällä tavalla sekä järjestettävä muistutuksen tekeminen asiakkaalle mahdollisimman vaivattomaksi. Muistutus tulee tehdä pääsääntöisesti kirjallisesti. Muistutus voidaan tehdä myös suullisesti erityisestä syystä. Toimintayksikön tai johtavan viranhaltijan on kirjattava muistutus ja käsiteltävä se asianmukaisesti ja annettava siihen kirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa muistutuksen tekemisestä. Vastaus on perusteltava. Muistutukseen annettuun vastaukseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Muistutuksen tekeminen ei rajoita asiakkaan oikeutta hakea muutosta siten kuin siitä erikseen säädetään. Muistutuksen tekeminen ei myöskään vaikuta asiakkaan oikeuteen kannella asiastaan sosiaalihuoltoa valvoville viranomaisille. muistutuksia 2016 Eura 2 Eurajoki 0 Honkajoki 0 Huittinen 1 Jämijärvi 0 Kankaanpää 2 Karvia 1 Luvia 0 Merikarvia 0 Nakkila 0 Pomarkku 0 Pori 0 Rauma 5 Siikainen 0 Säkylä 0 Ulvila 0 11 Asiakas voi tehdä muistutuksen ollessaan tyytymätön niin sosiaalihuollon laatuun kuin siihen liittyvään kohteluun. Muistutuksen käytön vahvistamiseksi on säädetty toimintayksikön velvollisuudesta tiedottaa asiakkaille muistutusoikeudesta ja tehdä sen käyttö mahdollisimman helpoksi. 7

9 Tiedottamisen tarkoituksena on vahvistaa asiakkaiden tietoisuutta oikeudesta muistutuksen tekemiseen ja selkeyttää asiakkaille muistutusmenettelyyn liittyviä käytäntöjä, esimerkiksi kuinka muistutus tehdään, kenelle se toimitetaan, kuinka muistutukseen vastataan, mitkä sen vaikutukset ovat ja kuinka toimintayksikkö hyödyntää muistutuksista saatua palautetta. Tiedotuksen yhteydessä voitaisiin korostaa myös muistutuksen asemaa ensisijaisena keinona reagoida koettuihin epäkohtiin ja kertoa asiakkaille mahdollisuudesta kannella valvontaviranomaisille. Muistutuksen vaivattomuutta voitaisiin edistää esimerkiksi pitämällä toimintayksikössä ja sen internet-sivuilla saatavilla muistutuksen tekemistä varten selkeitä yhteystietoja ja ohjeita tai muistutuksen tekemiseen tarkoitettuja erillisiä lomakkeita. Tiedottamisessa olisi otettava huomioon eri tavoin puhe-, kommunikaatiotai aistiongelmaiset asiakkaat. (HE 185/2014, s23) Muistutuksen tekemisessä pääsääntönä voidaan pitää kirjallista muotoa. Kuitenkin joissakin tapauksissa suullinen muistutus on myös tarkoituksenmukainen kun otetaan huomioon pyrkimys muistutuksenteon vaivattomuuteen; esimerkiksi hyvin iäkkäiden asiakkaiden asiassa. Edelleen sosiaaliasiamiehen tehtävänä on auttaa asiakasta muistutuksen teossa ja muutoinkin auttaa asiakaslain soveltamisessa. Muistutuksen käsittely Sosiaalihuollon toimintayksikössä pitää kirjata ja käsitellä asianmukaisesti jokainen sille tehty muistutus. Tilanteessa, jossa muistutus on tehty johtavalle viranhaltijalle, vastuu käsittelystä on hänellä. Muistutukseen tulee vastata aina kirjallisesti. Vastauksen antaminen kirjallisena tukee toimintayksiköiden omaa käsittelymenettelyä, ja kirjallinen vastaus toimii oikeusturvana myös toimintayksikölle itselleen. Muistutukseen on annettava vastaus kohtuullisessa ajassa. Valvira on ohjauksessaan todennut kohtuullisena aikana pidettävän 1 4 viikkoa. Myös eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan kohtuullinen aika on pääsääntöisesti noin kuukauden tai 1 2 kuukautta asian ollessa erittäin ongelmallinen ja vaatiessa selvitystyötä. Kohtuullisuutta tulisi tämän ohella arvioida suhteessa hallintolain 23 :n sääntelyyn asian viivytyksettömästä käsittelystä. Muistutuksen vastaus on perusteltava. Tämä vahvistaa muistutusten asianmukaista käsittelyä, asiakkaan oikeusturvaa ja muistutusten hyödyntämistä toiminnan kehittämisessä. Erityinen merkitys asian perustelemisella on tilanteessa, jossa asiakkaan ja toimintayksikön näkemykset eroavat toisistaan. Selkeät perustelut auttavat asiakasta harkitsemaan asiasta edelleen kantelemista. Lisäksi ne toimivat dokumentointina asian jatkokäsittelyssä. Valtioneuvoston apulaisoikeuskansleri on ratkaisussaan ottanut kantaa ratkaisun vähimmäissisältöön ( (40/07)). Apulaisoikeuskanslerin ratkaisun mukaan asian tutkimatta jättäminenkin on viranomaispäätös, joka on riittävässä määrin perusteltava. Vaikka muistutukseen annettava vastaus ei ole valituksenalainen viranomaispäätös, tulisi myös toimintayksikön aiheettomina pitämiin muistutuksiin annettavat vastaukset perustella asiakkaalle riittävällä tavalla. (HE 185/2014) 8

10 Muistutuksen ja kantelun suhde Kaikkea korjaavaa toimintaa ei voi jättää yksinomaan toimijoiden oman käsittelyn varaan, vaan kuntalaisella on oltava mahdollisuus asian saattamiseen ulkopuolisen riippumattoman tahon käsittelyyn. Asiakas voi tehdä kantelun samoilla edellytyksillä kuin muistutuksen. Muistutus on tarkoitettu kuitenkin ensisijaiseksi keinoksi epäkohdista ilmoittamiseksi ja niiden korjaamiseksi. Kuntalaisen kanteluoikeus on suunnattu aluehallintovirastoon ja Valviraan. Ensisijaisesti kantelut tulisi tehdä alueella valvonnasta vastaavalle aluehallintovirastolle. Valviralle valvonta kuuluu erikseen säädetyissä tapauksissa, muun muassa laajoissa ja periaatteellisissa kysymyksissä, sekä silloin kun aluehallintovirasto on asiassa esteellinen. Asiakkaalla on myös oikeus kannella laillisuusvalvontaviranomaisille, eduskunnan oikeusasiamiehelle ja valtioneuvoston oikeuskanslerille. Oikeusasiamiehellä ja oikeuskanslerilla on oikeus siirtää kantelun käsittely toimivaltaiselle viranomaiselle, jos se on perusteltua asian laadun johdosta. Oikeusasiamies ja oikeuskansleri voivat siirtää tehdyn kantelun myös muistutuksena käsiteltäväksi. Valvontaviranomaisilla on mahdollisuus siirtää kantelu viranhaltijalle tai toimintayksikköön ensin muistutuksena käsiteltäväksi, jos asiassa ei olisi tehty muistutusta. Uusi käytäntö lisää valvontaviranomaisten harkintavaltaa muistutusten käsittelyyn ottamisessa ja mahdollistaa asian ensivaiheenselvittämisen siihen tilanteessa paremmin kykenevässä toimintayksikössä. Asian siirtäminen muistutusmenettelyssä käsiteltäväksi ei saa vaarantaa asiakkaan oikeusturvaa. (HE 185/2014) 9

11 3. SOSIAALIASIAMIESTOIMINNAN TILASTOA Aluksi Vuoden tapahtumia käsitellään tilastotietoja sosiaaliasiamiehelle tulleista yhteydenotoista yleisellä tasolla. Tilastot ja taulukot esitetään koko aineiston laajuudessa sillä toimialueen pienissä kunnissa yhteydenottoja on niin vähän, että määrän perusteella on mahdotonta tehdä päätelmiä rakenteellista ongelmista tai epäkohdista. Selvityksen lopussa esitetyssä kuntakohtaisessa erittelyssä tapahtumia käsitellään, mutta kuitenkin pyritään siihen, että asiakkuus itsessään ei paljastu. Toki pienessä kunnassa se saattaa silti olla mahdollista. Yhteydenottajista vain harvat ovat halunneet sosiaaliasiamiesasiakkuuttaan tulevan edes sosiaalitoimen tietoon Tilastotiedon perusteet Sosiaaliasiamiehen tilastointi jatkui 2016 samalla tilastointiluokituksella, jota on käytetty vuodesta 2010 alkaen. Samankaltaista luokittelua käytetään soveltuvin osin myös muiden sosiaalisasiamiesten tilastonkeruussa. Näin on pyritty pitämään tietojenkeruu yhteismitallisena kehitetyn tilastointimallin ohjeiden mukaisesti. Jatkossa on mahdollista saada vertailukelpoista tietoa eri alueiden ja vuosien välillä. Omalta osaltaan samoina pysyneet luokat ja kysymykset aiheuttavat ja muodostavat tiettyä jäykkyyttä koottaessa selvitystä sosiaaliasiamiestoiminnasta. Kuitenkin muutokset ajan kuluessa on kuitenkin jossakin määrin tarpeellista tuoda esiin, ja niinpä samoja teemoja ja käsitellään vuosittain. Asiakkaiden yhteydenotot tilastoidaan asiatapahtumina. Asiatapahtuma voi olla yksi yhteydenotto, jossa asiakas saa puhelimessa yhdellä soitolla saman tien vastauksen esittämiinsä kysymyksiin. Tapahtuma voi sisältää myös useita yhteydenottoja useilta eri tahoiltakin. Tapahtuma on auki niin kauan kuin asia on kesken ja sitä käsitellään. Asiatapahtuma suljetaan, kun hänen asiassaan on saatettu toimenpiteet loppuun. Sama asiakas voi myöhemmin ottaa yhteyttä samasta tai eri asiasta. Jos asiakas esittää asiassa jotain uutta selvitettävää asiaa tai kokonaan uuden ongelman, tulee siitä uusi asiatapahtuma. Jos yhteydenottaja tiedustelee tai valittaa samalla kertaa kahdesta sosiaalihuollon tai terveydenhuollon eri toimialueesta, käsitellään ne kahtena eri asiatapahtumana. Asiatapahtumina ei kirjata yhteydenottoja, joiden perusteella asiamies ei tee mitään erityisiä toimenpiteitä (asiakas varaa aikaa, lähettää kiitoskirjeen hyvistä neuvoista). Asiatapahtumina ei kirjata myöskään sähköpostiviestejä, joiden johdosta asiamiehen ei oleteta ryhtyvän toimenpiteisiin, häntä on vain tiedotettu asiasta. Myöskään puheluita, joissa pelkästään ohjataan soittamaan suoraan jollekin toiselle taholle, ei kirjata tilastoon. Tilastoitavat luokat on johdettu asiamiehen tosiasiallisen toiminnan näkökulmasta. 10

12 Asiakastapaukset lukumäärän mukaan 2016 Vuoden 2015 aikana Satakunnan Sairaanhoitopiirin sosiaaliasiamiehen toiminnassa kertyi yhteensä 342 asiakasasiaa, joista oman toimialueen kuntiin kirjautui 322 ja toimialueen ulkopuolisia tai muuten määrittelemättömiä tai tuntemattomaksi jääneitä kuntia käsitteli 20 asiaa. Yhteydenottoja, puheluita asiaa kohden on yleensä 1-5, muutamissa tapauksissa enemmän. (Asiat toimialueella 2003:115, 2004:142, 2005:102, 2006: 154, 2007: 208, 2008: 380, 2009: 377, 2010: 368, 2011: 382, 2012: 392, 2013; 326, 2014, 332, 2016, 334). Esitetyssä taulukossa entisen Satakunnan erityshuoltopiirin ja nykyisen Satakunnan Sairaanhoitopiirin sosiaaliasiamiehen käsittelemiä asiakasasiota. Porin kaupunki on ollut suurena kuntana mukana vuodesta Asiakasasioiden määrä toimialueen kunnissa on tasaantunut reilun kolmensadan tapauksen tasolle vuoden 2013 laskun jälkeen. Edelleen yhteydenottoja tulee myös alueen ulkopuolisista kunnasta, toisaalta asia saattaa olla sellainen, että asiakkaan kotikunta ei tule esille. Toimialueen ulkopuolisiin 20 asiakastapaukseen sisältyi kuusi asiaa koskien Satakunnan sairaanhoitopiiriä, näissä joko asiakkaan kotikunta ei tullut esille, tai kyseessä oli yleisluontoinen sairaanhoitopiirin toimintaa koskenut asia. 11

13 Tavanomaista toimialueen kuntakohtaiselle asialukumäärälle on ollut jo vuosia se, että suurimmat kaupungit ovat luonnollisesti runsaimmin edustettuna, kun taas pienistä kunnista kertyy vain satunaisia yhteydenottoja vuoden aikana. Toisaalta asiatapausten määrä on lähtökohtaisesti niin pieni, että satunnaiset vaihtelutekijät vaikuttavat suhteelliseen eroon merkittävästi. Nyt esim. Ulvila on kunnan kokoon nähden aliedustettuna toisaalta taas Kankaanpää nousee samalle tasolle Rauman kanssa, vaikka kaupungeilla on merkittävä kokoero. Asiatapahtumat kunnittain 2016 Muu tai ei tiedossa kohtaan tilastoitiin ne asiakkaat, jotka eivät ilmoittaneet asian kohde kuntaa tai mitä kuntaa tiedustelu koski. Muita tähän luokkaan kuuluneita nimettyjä kuntia olivat kuluneena vuotena: Harjavalta (4), Kokemäki, Laitila, Nokia, Oulu, Pyhäranta Riihimäki, Sastamala sekä Satakunnan sairaanhoitopiiriä (6) koskevaa asiaa. Tuntemattomaksi, määrittelemättömiksi tai kuntaan liittymättömäksi asiaksi tulkittiin kaksi asiaa vuoden 2016 yhteydenotoista. Näihinkin kuitenkin sosiaaliasiamies omassa työssään päätyi ottamaan kantaa tai antamaan neuvoja. 12

14 Yhteydenottajat Sosiaaliasiamies tilastoi myös sitä, kuka asiakkaan asiassa ensisijaisesti yhteyttä ottaa; asiakas itse, hänen edustajansa, vai henkilöstön edustaja? 222 Asiakas itse: Tarkoittaa tässä yhteydessä asiakaslaissa tarkoitettua asiakasta, joka ottaa yhteyttä omassa asiassaan. 94 Edustaja/muu: on asiakkaan läheinen, omainen tai muu henkilö, joka ottaa yhteyttä asiakkaan puolesta tai joka yleisellä tasolla ottaa yhteyttä sosiaali- tai terveydenhuollon ilmiöistä tai ongelmista 26 Henkilöstö: on tässä yhteydessä joko yksityisen tai julkisen sosiaali- tai terveyspalvelun työntekijä, joka ottaa yhteyttä työtehtävässään esiin tulleesta ongelmasta tai kysyy asiamiehen neuvoa menettelystä tai laintulkinnasta. Asiakas ottaa pääsääntöisesti itse yhteyttä omassa asiassaan Sillä, onko yhteydenottaja asiakas vai asiakkaan edustaja tai muu on merkitystä siihen, kuinka asiamies voi lähteä selvittämään asiakkaan asiaa. Jos yhteydenottajalla ei ole valtakirjaa varsinaiselta asiakkaalta voi asiamies keskustella vain yleisellä tasolla tai antaa yleisellä tasolla neuvoja yhteydenottajalle. Yhteydenottajan luokittelu selventää näin ollen toimenpiteitä. Henkilöstön aloitteesta tuleva yhteydenotto on edelleen harvinainen. 13

15 Asiakastapahtuman kohde 2016 Sosiaali- ja terveydenhuollossa asiakkaana on useimmiten vain yksi henkilö mutta esim. perheneuvolassa, lastensuojelussa, toimeentulotuessa ja kotipalvelussa kohteena voi olla useampia henkilöitä tai koko perhe. Asiatapahtuman kohteeksi valitaan yksi alla olevista luokista, se ketä asiatapahtuma pääasiassa koskee. mies 111 nainen 135 alaikäinen 20 perhe 53 ei tietoa / muu 23 Valitaan, kun asiatapahtuma (palvelu, päätös, hoito, kysymys jne.) koskee miestä tai vain perheen isän kokemaa kohtelua koko perheen palvelutilanteessa Valitaan, kun asiatapahtuma (palvelu, päätös, hoito, kysymys jne.) koskee naista tai vain perheen äidin kokemaa kohtelua koko perheen palvelutilanteessa. Valitaan, kun asiatapahtuma koskee pääasiassa alaikäisen/alaikäisten palvelua tai asiaa (esim. päivähoidossa, lastensuojelussa) Valitaan, kun kyseessä pääasiassa koko perheen saama palvelu, toimenpide, päätös, etuus tai yleinen asia. Tällaisia ovat mm. perheen saama toimeentulotuki, koko perheen palautekeskustelu perheneuvolassa tai lapsiperheiden kotipalvelu Valitaan, kun ei tiedetä ketä asia koskee Kohdejaottelun tekeminen on sosiaaliasiamiestyössä usein hankalaa. Vain harvoissa yhteydenotoissa on selkeästi vain yksi vaihtoehto, johon yhteydenoton voisi tilastoida. Perheiden osuus asiakastapausten kohteena lisääntyi edellisestä vuodesta. Edelleen tulkinnanvaraakin on. Lastensuojeluasiassa keskiössä on tietenkin lapsi, mutta usein 14

16 vanhempi itse kokee saaneensa sosiaalitoimelta puutteellista, huonoa tai väärää palvelua. Tilanne kuitenkin koskettaa koko perhettä ja saattaa olla niin, että todennäköisesti tilanne tilastoitaisiin perheen palvelun kohdalle. Jako esim. toimeentulotukea koskevien yhteydenottojen kohdalla on käytännössä hankala tilastoida; kuuluuko tässä asiakastapahtuman kohteeksi koko perhe vai ainoastaan kysymyksen esittävä henkilö? Asiaa on pyritty tulkitsemaan siten, että milloin kysymys selvästi on perheestä kokonaisuutena toimeentulotuki tms. asiassa, on kohteeksi merkitty perhe. Kuitenkin selvästi suurin osa kohteista on merkitty miesten tai naisten luokkaan. 15

17 Yhteydenottotavat Yhteydenotto sosiaaliasiamieheen tapahtuu edelleen lähtökohtaisesti puhelimitse. Kirjallisesti (kirje/sähköposti) sosiaaliasiamieheen otetaan yhteyttä tyypillisesti vasta puhelinkeskustelun jälkeen. Sähköpostilla esitettyjä kysymyksiä kertyy vuosittain aiempaa enemmän. Sähköpostin käytettävyyttä rajaa merkittävästi se, että asiakkaan asiasta yksityiskohtaista tietoa ei voi sähköpostilla lähettää, vaikka asiakas niin omalta puoleltaan tekeekin. Näin keskustelu ja neuvonta jäävät yleensä hyvin yleiselle tasolle Pääsääntönä on, että sosiaaliasiamies pyrkii soittamaan sähköpostin lähettäneelle asiakkaalle ja selvittämään asiaa siten henkilökohtaisesti. Vuonna 2016 yhteensä 43 asiakasasiakokonaisuuteen sisältyi tapaaminen sosiaaliasiamiehen vastaanotolla. Joihinkin kokonaisuuksiin tapaamisia järjestyi useampia, samasta asiasta kuitenkin vain yksi merkintä tilastoon. Tapaamisiin asiakas varaa etukäteen ajan puhelimitse, vaikka periaatteessa asiakkaan olisi mahdollista päästä tapaamaan sosiaaliasiamiestä toimistolleen myös ilman ajanvarausta. Laajan toimialueen vuoksi sosiaaliasiamiehen tavoittaa varmimmin juuri puhelimitse. Sosiaaliasiamiehen on ollut mahdollista tehdä myös kotikäyntejä, mikäli asiakkaan asiassa se on katsottu perustelluksi. (Tapaamiset 2004:24, 2005:25, 2006; 37, , 2008: 72, , 2010: 52, 2011: 60, 2012, 66: 2013, 47, 2014; 65, 2015; 71). 43 Tapaaminen Tapaaminen sosiaaliasiamiehen luona, Huittisten, Kankaanpään tai Rauman vastaanottotilassa 4 Neuvottelu, palaveri esim. sosiaalitoimisto ssa asiakkaan asiassa Asiat, joissa asiamies on mukana sosiaalitoimistossa tai muussa asiakkaan tilanteen kannalta tarkoituksenmukaiseksi katsotussa tilanteessa, palaverissa tms. 16

18 Yhteydenoton kieli Satakunnassa yhteydenotot sosiaaliasiamiehelle ovat olleet tähän mennessä lähes pelkästään suomenkielisiä. Yhteisen käytännön mukaan Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaaliasiamies tilastoi myös yhteydenoton kieltä. Asiakkaana on ollut muutamia maahanmuuttajia, joiden äidinkieli ei ole ollut suomi, mutta asiointi on kuitenkin pystytty hoitamaan suomeksi. Vain yhtä englanninkielistä asiakasasiaa on käsitelty vuoden 2016 aikana Yhteydenoton luonne Tyytymättömyyden suhteellinen osuus on ollut suuruusluokaltaan nyt viime vuosien tasossa. Kaikkien sosiaaliasiamiehelle tulleiden yhteydenottojen perusteella tyytymättömyyden (261) suhteellinen osuus on huomattavasti suurempi, kuin neutraalin tiedustelun (81).. Tiedustelua on neutraalisti tilanteeseen suhtautuvan asiakkaan yhteydenotto. Useasti kuitenkin yhteydenoton taustalla on jossakin määrin epäoikeudenmukaiseksi koettu päätös tai palvelu, jota asiakas lähtee sosiaaliasiamiehen kautta selvittämään. Monesti valintaa neutraalin tiedustelun ja tyytymättömän yhteydenoton välillä on vaikea tehdä. Sosiaaliasiamiehelle tulevat asiat sisältävät painotuksia molemmista näkökulmista. Yhteydenoton luonteen arvioiminen on aina jossakin määrin tulkinnallista ja voi myös muuttua kesken keskustelun. Lähtökohtaisesti tyytymättömyydeksi kirjataan asiakkaan selvästi esittämä kritiikki sosiaalipalvelun järjestämistä kohtaan. 17

19 Asiatapahtumien syyt Kuten aiempinakin vuosina, yhteydenottoon johtanut syy on vuonna 2016 yleisimmin ollut luokassa päätökset ja suunnitelmat. Asiakkaiden kokema puutteellinen selvitys toimenpidevaihtoehdoista nousi toiseksi yleisemmäksi yhteydenoton syyksi. Kohtelu 2016 on ollut kolmanneksi yleisin yhteydenoton syy ja siten samaa suuruusluokkaa palvelun toteuttamista koskevien seikkojen kanssa. Kohtelu yhteydenoton syynä on palannut samalle tasolle aiempiin vuosiin verrattuna 18

20 Sosiaaliasiamies voi olla asiakkaan ensimmäinen yhteydenoton kohde alkaessaan hoitaa asiaansa. Edelleen tavanomaista on, että asiakas ei tavoita sitä viranhaltijaa, jolle asian tiedottaminen ja päättäminen kuuluu. Siis ei löydä yhteystietoja tai vaikka yhteystiedot löytyisivätkin, puhelimitse saattaa olla kohtuuttoman hankalaa tavoittaa asiasta tietävää viranhaltijaa tällöin asiakkaan kanssa pyritään löytämään kunnan sosiaalipalveluista se taho, joka parhaiten osaisi hänen tilanteeseensa vastata Jonotus / käsittelyaika luokkaan kuuluvat yhteydenotot ovat pääsääntöisesti edelleen niitä, joissa lain määräämää enimmäiskäsittelyaikaa ei kuitenkaan vielä ole ylitetty, jos sellainen on säädetty. Asiakkaalla vain on sellainen tulkinta, että hänen asiansa kestää kohtuuttoman kauan. Tai aiemmin asia on hoitunut nopeammin. Sosiaaliasiamiehelle ei määräaikojen toteutumattomuus näyttäydy merkittävästi asiakasyhteydenotoissa. 19

21 114 päätökset/sopimukset Valitaan kun asiakas ottaa yhteyttä jo tehdystä päätöksestä tai sopimuksesta. Tähän kuuluvat myös lautakunnan, valtuuston ja johtavien viranhaltijoiden linjapäätökset, jotka eivät ole asiakaskohtaisia 66 selvitys toimenpidevaihtoehdoista Tähän kuuluvat tilanteet, joissa sosiaalihuollon henkilöstö ei ole selvittänyt asiakkaalle hänen oikeuksiansa tai velvollisuuksiansa tai erilaisia vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia tai muita seikkoja, joilla on merkitystä hänen asiassaan. 45 kohtelu 44 palvelun toteuttaminen 21 itsemääräämisoikeus 16 tietosuoja 16 jonotus- ja käsittelyaika 14 maksuasiat 4 muu syy Valitaan kun kyseessä asiakkaan vuorovaikutustilanteessa kokemat ongelmat, kuten työntekijän epäasiallinen käytös, töykeys tai asiattomat kysymykset, syrjintä, ihmisarvon loukkaaminen tai vakaumuksen loukkaamine Valitaan kun kyse hallintoasian vireille tulosta, asian käsittelytavasta (käsittelyaika erikseen), asiakkaan kuulemisesta, päätöstä ei tehdä ollenkaan (asiakkaalle ilmoitettu suullisesti, ettei hän saa etuutta), tiedoksisaanti on puutteellinen, väärä ohjaus, viranomaisten väliset ongelmat, asiakkaalle ei tehdä suunnitelmaa tai suunnitelman sisältöön ollaan tyytymättömiä, asiakkaalle ei tehdä palveluntarpeen Tähän kuuluvat asiakkaan mielipiteen huomioiminen, mahdollisuus osallistua palvelujensa suunnitteluun, asiakkaan kuuleminen ennen päätöstä, tahdosta riippumaton hoito, pakotteet ja rajoitteet sekä itsemääräämisoikeus erityistilanteissa (läheisen tai laillisen edustajan kuuleminen ja suostumus, kun asiakas ei itse kykene päättämään asioistaan) ja alaikäisen etu Myös muihin erityislakeihin, kuten päihdelakiin, lastensuojelulakiin ja kehitysvammalakiin liittyvät itsemääräämisoikeuden rajoittamiseen liittyvät asiakastapaukset kuuluvat tähän Valitaan kun kyseessä oikeus henkilötietolain mukaiseen henkilörekisteritietojen tarkastamiseen, oikeus saada kopioita asiakirjoista, oikeus saada tietojansa ymmärrettävässä muodossa, virheellisten tietojen muuttaminen, poistaminen tai tietojen täydentäminen, oikeus julkisuuslain mukaiseen asianosaisen tietojen saantiin, informointi tietojen käsittelystä ja tietojen luovuttaminen. Käyttöja luovutuslokiin liittyvät asiat ja kysymykset asiakastietojen laatimisesta, henkilörekisteritietojen säilyttämisestä ja suojaamisesta. (HetiL, JulkL, SHAL, Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä). Valitaan kun yhteydenottaja epäilee, että salassapitoa, hyväksikäyttökieltoa tai vaitiolovelvollisuutta on rikottu Valitaan kun kyse aikaperusteisesta asiatapahtumasta: asiakkaan asia koskee hakemuksen käsittelyaikaa, jonoja, palveluntarpeen arvioinnin viivästymistä, työntekijän vastaanotolle tai puheille pääsyä tai laitokseen pääsyn kestoa Tähän luokkaan kuuluvat julkisen sosiaalihuollon asiakasmaksulain mukaiset asiakasmaksut, etuuksien perintä hoidon korvaukseksi, palvelusetelien omavastuuosuudet ja kysymykset maksukatosta (AsikasmaksuL). Myös yksityisten palveluntuottajien kanssa tehtyihin sopimuksiin perustuvat maksut kuuluvat tähän luokkaan Tähän kuuluvat kaikki muut kysymykset tai tyytymättömyyden ilmaukset, jotka eivät sovi edellisiin luokkiin. Aiemmasta tehtäväaluejaottelusta selviää se, onko kyse sosiaalihuoltoa koskevasta asiasta vai jostain sosiaaliasiamiehen tehtäväalueen ulkopuolisesta asiasta 20

22 Asiatapahtumien tehtäväalueet Toimeentulotuki on edelleen tehtäväalueista suurin mutta linja on ollut viime vuosista merkittävästi laskeva. Edelleen toimeentulotukipäätösten suuri määrä suhteessa muihin päätöksiin todennäköisesti selittää myös runsaimman yhteydenoton. Loppuvuonna 2016 toimeentulotuen Kelasiirtoa sivuttiin valtaosassa yhteydenottoja, mutta silloin asiat eivät kuitenkaan koskeneet Kelan toimintaan. Loppuvuodesta oli vielä toiveikas ilmapiiri siitä, kuinka Kela päätöksenteon pystyy hoitamaan. Perustoimeentulotuki on hyvin tarkasti lainsäädännöllä ja oikeustapauksilla määritelty palvelu, ja siihen liittyy silti tulkinnanvaraisia kysymyksiä ja menettelytapoja. Asiakkaat ovat usein eri mieltä niistä käytännöistä, joilla toimeentulotukea päätetään myöntää - ja ottavat siksi yhteyttä sosiaalimieheen. Lastensuojelu 49 (2014; 49, 2015; 62) palasi samalle tasolle kahden vuoden taakse. Toimiala herättää varsinkin lasten vanhemmissa ja läheisissä helposti mielipiteitä, tunteita ja tarvetta etsiä vastauksia. Vammaispalvelun asioita nousi esiin jälleen merkittävästi edellistä vuotta enemmän. Nyt siis 45, vuonna 2015; 27. Kehitysvammahuoltoa käsiteltiin 16 tapauksen laajuisesti. Yhteensä kehitysvammahuoltoa ja vammaispalvelua sivusi 61 asiakasasiaa, mikä on vuoden 2014 tasoa Sosiaalityö 34 tapauksella nousee neljänneksi. Näissä helposti kyse on asiakkaan kokonaisvaltaisesta avun tarpeesta tai ratkaisujen löytämisestä vaikeassa elämäntilanteessa. Monesti asiakkaan elämäntilanne on niin monitahoisen avun ja tuen tarpeessa, että sosiaaliasiamies päätyy ottamaan yhteyttä kuntaan ja pohtimaan yhdessä sosiaalityön tarvetta. 21

23 99 toimeentulotuki Asiat, jotka liittyvät toimeentulotukilakiin 49 lastensuojelu Asiat, jotka liittyvät lastensuojelulakiin 45 vammaispalvelut Asiat, jotka liittyvät lakiin vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 34 sosiaalityö Asiat, jotka eivät liity muihin kyseessä oleviin luokkiin mm. SHL, AL, Laki sosiaalisesta luototuksesta, Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta Tähän luokkaan kuuluvat muut sosiaalihuollon tehtäväalueet; mm. sosiaalipäivystys, kuntouttava työtoiminta, sosiaaliasiamiestoiminta, kotouttaminen, sosiaalinen luototus ja sosiaalinen isännöinti. 26 ikääntyneiden asumisja kuljetuspalvelut Asiat, jotka liittyvät ikääntyneiden asumispalveluihin, laitoshoitoon ja SHL:n mukaisiin kuljetuksiin 23 perheasiat Asiat, jotka liittyvät lakiin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, lakiin lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta, lakiin lapsen elatuksesta, isyyslakiin, lakiin lapseksiottamisesta ja osin SHL:iin Tähän luokkaan on yhdistetty useampi tehtäväalue jotka liittyvät perheasioihin (lapsi ja vanhemmat) kuten isyysasiat, lapsen huoltoasiat ja elatusapuasiat, adoptioneuvonta ja perheneuvolatoiminta. 22 muu palvelu Asiat, jotka eivät ole sosiaalipalveluja; esim. Kelan etuudet, terveydenhuolto, ulosotto, velkaneuvonta, edunvalvonta, työvoimatoimiston palvelut. Jos asiakasta neuvotaan muissa palveluissa, tilastoidaan yhteydenoton tehtäväalue tähän luokkaan. 16 kehitysvammahuolto Asiat, jotka liittyvät lakiin kehitysvammaisten erityishuollosta 12 kotipalvelu Asiat, jotka liittyvät kotihoitoon ja sen sisältämiin kotipalvelun tukipalveluihin. SHL 6 lasten päivähoito Asiat, jotka liittyvät lakiin lasten päivähoidosta 5 omaishoidon tuki Asiat, jotka liittyvät lakiin omaishoidon tuesta 5 päihdehuolto Asiat, jotka liittyvät päihdehuoltolakiin 22

24 Toimeentulotuen asiakasasiat Satakunnassa Toimeentulotuki on edelleen tehtäväalueista suurin, mutta linja on ollut viime vuosista merkittävästi laskeva Toimeentulotuen asiakasasiat ovat olleet viime vuodet merkittävässä laskussa: vuonna2016 kertyi enää 99 toimeentulotuen kysymystä. Vuodesta 2017 alkaen perustoimeentulotuen Kelasiirron yhteydessä asia siirtyi sinänsä pois sosiaaliasiamiehen toimialueelta, mutta harkinnanvaraisen täydentävän ja ehkäisevän jäädessä kunnille, sosiaaliasiamiehelle on edelleen riittänyt pohdittavaa kunnan ja Kelan välisestä työnjaosta. Toimeentulotuen yhteydenotoista lähes kaikki koskevat asiakkaan saamia päätöksiä. Asiakas on siis eri mieltä päätöksen oikeellisuudesta tai kohtuullisuudesta. 23

25 Selvitys toimenpide-vaihtoehdoista, oli toiseksi yleisin yhteydenoton syy. Tämä siksi, että sosiaaliasiamies saattoi olla ensimmäinen yhteydenoton kohde asiakkaan tai edustajansa ryhtyessä selvittämään ratkaisua kohdattuun taloudelliseen ongelmaan. On myös mahdollista, että asiakas haluaa varmistaa ulkopuoliselta taholta, onko hänen sosiaalityöntekijältä tai ohjaajalta saamansa tieto oikeaa tai asianmukaista. Tyytymättömiä toimeentulotuen saamiseen oli 87:n tapauksen yhteydessä. Suhde on pysynyt samansuuntaisena aiempiin vuosiin verrattuna YHTEYDENOTON LUONNE tiedustelu tyytymättömyys Jonotus ja käsittelyaika toimeentulotuessa on Satakunnan kunnissa ollut aiemminkin pääsääntöisesti lain vaatimissa rajoissa. Yksittäisiä viivästymisiä toki tulee tietoon, mutta kokonaisuutena käsittelyajan ylittymiset ovat harvinaisia. Toisaalta asiakkaalle tärkeä tosiasiallinen käsittelyaika saattaa venyä pitkäksikin, jos asiakkaalta joudutaan pyytämään lisäselvityksiä asian ratkaisemiseksi päätöstekijöiden olisi huomattava varmistaa lisäselvityskäytännöissä myös se, että asiakkaan välttämätön toimeentulotuen tarve saadaan ratkaistua. Käsittelyaikaa sivuaa myös kysymys siitä, mikä on kiireellinen toimeentulotuen tarve ja kuka sen määrittelee. Asiakas usein kokee tilanteensa kiireellisenä, päätöksentekijät kuitenkin saattavat olla toista mieltä. 24

26 Toimeentulotuen asiat ovat yleensä monimuotoisia: yhteydenottoaineistosta on pyritty löytämään muutamia päälinjoja, joihin yhteydenotot perustuvat. Vuonna 2016 vaikuttaa asumiskulujen rooli olleen yleisin, mutta aiempaan verrattuna niiden määrä on vähentynyt merkittävästi. Luokittelu on suhteellista ja muitakin luokkia olisi kaiketi mahdollista löytää. Kysymykset sivuavat usein myös täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisen mahdollisuutta tilanteen ratkaisemisessa. Valtaosa esiin nousseista asiakasasioista kuiteinkin kuuluisi kohtaan muut: Hautauskustannuksia? Opintolainan huomioiminen toimeentulotuessa? Takautuvien tulojen huomioiminen? Tulojen ja menojen laahaaminen vasta tulevissa laskelmissa? Takaisinperintä? Perusosan alentaminen? Asumiskulujen kysymykset: esim. Talvikuukausien sähkölaskujen huomioiminen. Vanhan vuokravakuuden palauttaminen, kun on yli 10v sitten myönnetty ehkäisevänä, eikä ole määrätty takaisinperintää. Suullinen lupaus vuokravakuuteen? Muuttokustannuksen eräpäiväongelma. Useita muuttotoiveita toiseen kuntaan onko perusteltua syytä? Viivästyminen: esim Päätös kyllä tehty, mutta ei maksettu tilille. Päätös viipyy, koska käsittelijä on poissa. Päätös viipyy, koska pankin tulostettua tiliotetta ei hyväksytty liitteeksi. Perhe ollaan häätämässä 2 tuntia aikaa. Terveydenhuoltokuluista johtuvat kysymykset: Maksusitoumukset, yksityislääkärin määräämien lääkkeiden hyväksyntä. 25

27 Lastensuojelun asiakasasiat Satakunnassa 2016 Lastensuojelun kysymysten lukumäärä tekee Satakunnassa selkeää aaltoliikettä, lasku edelliseen vuoteen oli taas merkittävä. Lastensuojelun asiat vaikuttavat jakautuvan kahteen eri leiriin, joissa toisessa kritisoidaan sitä, että lastensuojelu ei tee mitään kyseiselle perheelle tai lapselle, vaikka tarvetta olisi. Toinen leiri yhteydenottajista taas on sitä mieltä, että lastensuojelu toimii liian aktiivisesti ja ylittää toimivaltaansa. Sosiaaliasiamieheltä toivotaan usein mahdollisuutta keskeyttää tai estää lastensuojeluprosessin eteneminen. Näissä tilanteissa vanhempi / vanhemmat eivät välttämättä näe lastensuojelun tarvetta ja tavoitteita sellaisena kuin viranomaiset. Vanhemmat eivät koe lastensuojelulle tarvetta lähellekään samoin, kuin lastensuojelun viranomaiset. 26

28 Vuonna 2016 merkittiin yleisimmäksi syyksi palvelun toteuttaminen lastensuojeluasiassa. Toisaalta, kun työntekijä on asiakkaan kansa asiasta eri mieltä, on asiakkaan helppo kohtelu helppo kokea asiattomaksi. Lastensuojelun kohtelua kritisoivia asiakasasioita kertyi nyt vain 9, aiemman 21:n sijaan. Merkittävää laskua kohtelukritiikissä. Lastensuojelussa voi eräänä ongelmalinjana nähdä, joissakin perheissä, vuorovaikutuksen epäonnistumisen perheen ja viranomaisten välillä. Asiaa on käsitelty aiemminkin, mutta edelleen sosiaaliasiamiehelle löytyy yhteydenottoja, joissa perhe kokee, että sosiaalityöntekijät uhkailevat huostaanotolla. Samoin edelleen on perheitä, joissa lapsi on kenties jo ollut pitkäänkin sijoitettuna, mutta vanhemmille on epäselvää miksi lapsi / lapset on päädytty huostaanottamaan. Saattaa myös olla, että asiakas kokee, että ei saa viestiään läpi lastensuojeluviranomaiselle. lastensuojelu ei kuule asiakasta, uskoo edelleen että 2013 tilanne on voimassa, äiti sairaalassa synnyttämässä, 2005 syntynyt lapsi ilmeisesti kiireelisesti sijoitettu, äidille ei kerrota sijoituspaikkaa täti soittaa huolissaan 3pv vanhan lapsen vaarasta joutua huostaa. Äidille ei kuulemma kerrota mitään äidille edelleen kuuden vuoden jälkeen epäselvää, miksi huostaanotto on tehty, tapaamisongelmat ym huostaanotto valmisteltu selän takana, ADHDn vuoksi, edelleenkään ei yhteistyötä sostt:n ja perheen välillä kiireellinen sijoitus, josta ei maksettu palkkiota, nyt kahden kk:n jälkeen varsinaiseksi huostaanotoksi. Kuitenkin sijaishuoltopaikka vaihtunut yllättäen, perheelle ei perusteluja Vammaispalvelu- ja kehitysvammahuoltoasiat yleisesti Satakunnassa Vammaispalvelun ja kehitysvammahuollon lainsäädäntö on ollut jo vuosia yhdistymässä ja varsinkin kehitysvammaisen palvelut linkittyvät jo nykykäytännössä vahvasti vammaispalveluun. Samoin sosiaaliasiamiehen asiakasasiat monesti saavat vaikutteita molemmista sektoreista. Siksi on perusteltua käsitellä rinnakkaisia toimialoja yhdessä vammaispalvelut kehitysvammahuolto 27

29 Vammaispalvelun asioita nousi esiin jälleen merkittävästi edellistä vuotta enemmän. Nyt siis 45, (vuonna 2015; 27.) Kehitysvammahuoltoa käsiteltiin 16 tapauksen laajuisesti. Yhteensä kehitysvammahuoltoa ja vammaispalvelua sivusi 61 asiakasasiaa, mikä on vuoden 2014 tasoa Vammaispalvelun ja kehitysvammahuollon mielenkiintoinen yksityiskohta on henkilöstön suhteellisen korkea osuus yhteydenottajista. Kehitysvammahuollon vuoden 2016 yhteydenotoissa, vaikka ei niinkään tilastossa, taustalla näyttäytyy kohtelu (4) ja itsemääräämisoikeus (3). Oikeus asua / toimia tietyssä ympäristössä, lääkityksen käyttö, läheisten tapaaminen. Täytyy myös huomata, että kehitysvammaisten tilanteissa omaisten mielipiteet ja näkemykset hoidon järjestämisestä aiheuttavat yhteydenoton sosiaaliasiamieheen. Vain yhdessä 28

30 asiakastapauksessa asiakas itse oli asiassaan aktiivinen. Edustaja oli aktiivinen kahdeksassa tapauksessa, henkilöstö seitsemässä. Yleisen vammaispalvelulain kysymykset ovat vuodesta toiseen periaatteessa samantyyppisiä; kuljetuspalvelu kriteereitä ja kritiikkiä, henkilökohtaisen avun kriteereitä, palveluasumisen kriteereitä. Toisaalta on huomattava, että ehkä yleiseimpänä ajatuksena yhteydenotoissa on se, että asiakkaan ja päätöstä tekevän viranhaltijan näkemys avun tarpeen määrästä ei kohtaa. Jo myönnettyjä tukia / apuja on saatettu päätyä vähentämään, ja näin asiakas kokee tilanteen kohtuuttomana. Yhtenä mielenkiintoisena yhdyspintana näyttäytyy vammaispalvelun asiakkaan saaman henkilökohtaisen avun ja kotipalvelun suhde. Asiakkaat ovat pakotettuja hakemaan henkilökohtaista apua selvitäkseen arjen toiminnoista kuitenkin ulkopuolisen sosiaaliasiamiehen näkökulmasta asia olisi usein ratkaistavissa toimivalla kotipalvelulla. Yleinen käsitys kotipalvelun järjestämisessä on keskittyminen pääosin terveydenhoitoon. Kotipalvelu ja kotisairaanhoito ovatkin pääosin yhdistyneet kotihoidoksi mutta siinä juuri kotisairaanhoito vaikuttaa ottaneen merkittävän roolin. Asiakas saattaa kokea, että hän kyllä pystyy ja osaa ottaa lääkkeensä, mutta arjen työssä olisi merkittävää avun tarvetta. Sosiaaliasiamiehelle yhteyttä ottava asiakas saattaa kokea, että ei olisi valmis maksamaan pelkästä lääkkeiden jaosta asiakasmaksulain mukaan määräytyvää kuukausimaksua. Toisaalta pienituloiselle asiakkaalle annettu ohje hankkia kotihoitopalveluita markkinoilta koetaan niin ikään mahdottomana toteuttaa. Kotipalvelusta säädetään sosiaalihuoltolain 19 :ssä. Kotipalvelu Kotipalvelulla tarkoitetaan asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon, toimintakyvyn ylläpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen, asiointiin sekä muihin jokapäiväiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Kotipalvelua annetaan sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella niille henkilöille, jotka tarvitsevat apua selviytyäkseen 1 momentissa tarkoitetuista tehtävistä ja toiminnoista. Kotipalveluun sisältyvinä tukipalveluina annetaan ateria-, vaatehuolto- ja siivouspalveluja sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja. Lapsiperheellä on oikeus saada perheen huolenpitotehtävän turvaamiseksi välttämätön kotipalvelu, jos lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ei ole mahdollista 2 momentissa mainittujen syiden vuoksi. Kotihoidosta itsestään kertyi 12 yhteydenottoa, jotka käsittelivät esim: kotihoidon järjestämistä sairaalasta pääsyn jälkeen, lapsiperheen kotipalvelua, palvelusetelin arvon riittävyyttä, epäasiallista käytöstä. Ja lääkkeiden jaon ulkoistamisesta apteekkiin, mistä syntyy asiakkaalle kustannuksia Sosiaaliasiamiehen toimenpiteet Sosiaaliasiamies neuvoo asiakkaita sosiaalihuollon asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa, kuten 29

31 avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä tiedottaa asiakkaan oikeuksista ja toimii muutoinkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi toimii sosiaalihuollon henkilöstön ja asiakkaan välillä sovittelijana 169 neuvonta Asiamies neuvoo asiakasta hänen tarpeisiinsa vastaavista sosiaali- tai terveyspalveluista, informoi häntä lainsäädännöstä, tulkinnoista, neuvoo vastaisen varalle tai ohjaa neuvonnan päätteeksi jollekin muulle taholle. 62 muu oikeusturvaneuvonta Sosiaaliasiamies neuvoo korvausasiassa, muutoksenhaussa tai käräjäoikeusasiassa selvittäminen/ sovittelu kuunneltu/viesti vastaanotettu Asiamies on asiakkaan asiassa yhteydessä asioita hoitaviin työntekijöihin tai menee mukaan neuvotteluun. Asiamies on selvittänyt perustellun tulkinnan kyseiseen tilanteeseen tai neuvottelee työntekijän kanssa asiakkaan asian uudelleen käsittelystä tai uudesta ratkaisusta. Asiakasta on pääsääntöisesti kuunneltu tai kirje/sähköposti vastaanotettu palautteena. Asiamies on toiminut pääasiassa vain viestin vastaanottojana, mutta katsonut kuitenkin viestin läpi ja tarkistanut toivotaanko siinä asiamiehen ryhtyvän toimenpiteisiin. 24 muistutusneuvonta Asiamies neuvoo tai avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä 9 muu toimenpide Tämä on luokka, johon tulevat muihin luokkiin sopimattomat toimenpiteet 8 kanteluneuvonta Asiamies neuvoo tai avustaa asiakasta kantelun tekemisessä lääninhallitukselle tai eduskunnan oikeusasiamiehelle. Sosiaaliasiamiehen asiakastapahtumaan kuuluu neuvonta asiakkaan asiassa, joten neuvonnan saamien merkintöjen määrä on lukumääräisesti suurin. 30

32 Tyypillistä on, että saman asiakasasian yhteydessä sivutaan useita eri toimintamuotoja. Tässä kuitenkin pyritään löytämään pääasiallinen toiminta asiakkaan tilanteen selvittämiseksi Neuvottelu sosiaaliviranomaisen kanssa järjestettiin useimmiten puhelimitse asiakkaan ollessa tapaamassa sosiaaliasiamiestä. Edelleenkin on niin, että läheskään kaikki asiakkaat eivät antaneet lupaa olla yhteydessä asianomaiseen sosiaalitoimen viranhaltijaan, jotkut jopa pelkäävät sitä, mitä tapahtuu sosiaalityön ja asiakkaan suhteelle, jos asiakkaan yhteydenotto sosiaaliasiamieheen tulee sosiaalitoimen tietoon Sosiaaliasiamiehen tehtäviin ei kuulu ryhtyä valitusasiassa asianajajaksi, joskin näin useat asiakkaat odottavat. Toki asiakasta neuvottiin muutoksenhaku / valitusasioissa. Ja tarvittaessa avustettiinkin kuitenkin aina niin, että asiakas itse kantaa päävastuun asiakirjan laadinnasta. Muu toimenpide luokkaan tilastoitiin lähinnä asioita, joissa asiakas lähinnä ohjattiin oikeampaan toimijaan: muihin sosiaaliviranomaisiin tai toimialaan kuulumattomiin, KELA, terveystoimi, asuntoviranomaiset, maistraatti, poliisi jne. 31

33 Julkinen vai yksityinen palvelu Kunnat tuottavat edelleen valtaosan sosiaalipalveluista, joten on ilmeistä, että suurin osa sosiaaliasiamiehen tietoon tulleista asioista on tilastoitu kuntien omaksi palveluksi. 216 kunnan itse tuottama sosiaalipalvelu Valitaan, kun kyseessä on kunnan itse tuottama palvelu tai asiakas saisi palvelun kunnan omana toimintana kyseisestä kunnasta, jos sitä hakisi. Tämä kohta valitaan myös silloin, jos asiakas hakee esimerkiksi kunnan ostopalveluna toimivaan palvelutaloon ja kunnan viranhaltija hylkää hakemuksen, toisin sanoen päätös tehdään kunnassa, ei yksityisessä ostopalvelupaikassa. 94 kuntayhtymän sosiaalipalvelu tai muu kuntien yhteisesti tuottama sosiaalipalvelu Valitaan, kunta tuottaa palvelun yhdessä muiden kuntien kanssa tai kuulumalla kuntayhtymään tai ostamalla toiselta kunnalta 23 muu/ei tietoa Valitaan, kun asiatapahtuma koskee esim. Kelaa, terveydenhuoltoa, valtion järjestämää sosiaalipalvelua vankiloissa, koulukodeissa, edunvalvontaa, hallinto-oikeuden toimintaa tai jotain muuta yleistä tai yksityistä asiaa (esim. huoltoriitaan liittyvä asia, jossa ongelma vanhempien välillä, eikä koske viranomaistoimintaa). 9 yksityinen sosiaalipalvelu kunnan ostopalveluna Valitaan, kun kunta on ostanut asiakkaalle tarjottavan palvelun yksityiseltä palveluntuottajalta ja asiakas ottaa yhteyttä yksityisestä palveluyksiköstä tai sen toiminnasta. 0 yksityinen sosiaalipalvelu Valitaan, kun asiakas on ostanut palvelun suoraan yksityiseltä palveluntarjoajalta ja palvelun tarjoaminen perustuu palveluntarjoajan ja asiakkaan väliseen sopimukseen Porin perusturvan yhteistoiminta-alueeseen kuuluivat Pori, Ulvila ja Merikarvia. Porin tapahtumat ovat tilastoitu luokassa Kunnan itse tuottama palvelu ja Ulvilan ja Merikarvian tapahtumat on tilastoitu luokkaa kuntayhtymän / kuntien yhteisesti tuottama palvelu. Posan alueeseen vuonna 2016 kuuluivat Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Pomarkku ja Siikainen. Pohjois-Satakunnan Posa on siis tilastoitu kuntien yhteisesti tuottamaksi Posan jäsenkunnista voi tulla myös muita yhteydenottoja: päivähoito kuuluu peruskunnalle ja sosiaalipalveluja hankitaan myös Posan ulkopuolelta, yksityisiltä ja esim. sairaanhoitopiirin sosiaalipalvelujen tarjoamaa erityishuoltoa. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä on vastannut alkaen jäsenkunnissaan (Eurajoki, Kokemäki, Harjavalta, Nakkila) tehtyjen päätösten mukaisesti vammaispalvelulaissa säädettyjen palveluiden järjestämisestä sekä lastenvalvojan 32

34 tehtävistä. Eurajoki, Luvia ja Nakkila kuuluivat näistä kunnista sosiaaliasiamiehen toimialueelle. Kuntayhtymään on tilastoitu myös Satakunnan sairaanhoitopiirin, lähinnä kehitysvammahuollosta, aiheutuneet yhteydenotot. 33

35 4. KUNTAKYSELY 2016 Sosiaaliasiamies lähettää vuosittain tammikuussa kuntiin kyselyn koskien kuluneen vuoden tapahtumia ja tunnuslukuja. Vuoden 2016 vastaukset saatiin kunnista kokonaisuutena vasta huhtikuun puolivälin jälkeen. Vuoden 2016 kyselyssä keskityttiin seuraaviin kysymyksiin: Muutostenhakujen määrä ja niistä aiheutuneet jatkotoimenpiteet. Perus-, täydentävän- ja ehkäisevän toimeentulotuen varaaminen ja käyttö. Rakenteellinen sosiaalityö Valvotut tapaamiset Lastensuojelulain kysymykset Muutoksenhaku Kuntien antamien vastausten perusteella: muutoksenhakujen lukumäärät ovat olleet samalla tasolla aiemman kanssa. Oikaisuvaatimuksia lautakunnalle viranhaltijoiden päätöksistä ilmoitettiin sosiaaliasiamiehelle 254 kappaletta. Toimeentulotukea koskevat oikaisuvaatimukset (136) ovat olleet viimeiset vuodet laskusuunnassa, edelleen keskimääräinen suunta on laskeva, vaikka pieni nousu vuoden 2015 tasoon onkin nähtävissä.. Lautakunnat ovat lähes aina samaa mieltä viranhaltijoidensa päätöksistä. Vuonna 2015 vain 18 asiaa muuttui lautakunnan käsittelyssä. Asiakkaan on siis lähes välttämätöntä valittaa päätöksestä tyytymättömyydestä hallinto-oikeuteen, viranhaltijat ja lautakunnat ovat vahvasti samalla linjalla päätöksenteossa. Eikä toisaalta vuonna 2015 hallinto- 34

36 oikeudestakaan löytynyt asiakkaille myötämielisyyttä. Kunnat ilmoittivat vain 11 päätöksen muuttuneen hallinto-oikeudessa Sosiaalihuollon asiakkaiden tekemiä oikaisuvaatimuksia / muutoksenhakuja viranhaltijan päätöksestä. Ollut lautakunnan käsittelyssä vuoden 2016 aikana? Oikaisuvaatimuksista on koskenut toimeentulotukea Lautakunta on muuttanut tai palauttanut uudelleen käsittelyyn viranhaltijan päätöksiä. Valituksia tehty vuoden 2016 aikana sosiaalilautakunnan päätöksistä hallintooikeuteen? Hallinto-oikeus on vuoden 2016 aikana muuttanut lautakunnan ratkaisua tai palauttanut sen uudelleen käsiteltäväksi Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua vuonna 2016? Eura Eurajoki Honkajoki Huittinen Jämijärvi Kankaanpää Karvia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Rauma Siikainen Säkylä Ulvila yht

37 Oikaisuvaatimuksen keskimääräinen käsittelyaika - vrk Eura Eurajoki 30 Honkajoki 72 Huittinen 18 Jämijärvi Kankaanpää 45 Karvia 16 Luvia 30 Merikarvia Nakkila 30 Pomarkku 75 Pori Rauma 28 Siikainen 29 Säkylä Ulvila seur.kok ei asioita ei vastausta ei vastausta ei vastausta ei vastausta Sosiaaliasiamiehen vuosittaisessa kyselyssä tiedusteltiin myös oikaisuvaatimusten käsittelyaikaa. Saatujen vastausten perusteella lautakuntakäsittelyt ovat kohtuullisen nopeita. Ottaen kuitenkin huomioon, että monissa kunnissa lautakuntien kokouksia on harvoin, jolloin odotusaika saattaa kertyä pitkäksikin, mikäli asia ei ehdi lähimpään lautakunnan kokoukseen. Pori suurimpana kuntana jätti vastaamatta, kuntana jolla olisi myös tapahtumia muutoksenhaussa. Muistutetaan kuitenkin, että oikaisuvaatimukset pitäisi käsitellä kiireellisinä asioina (Hallintolaki 49e ) ja viipymättä (Kuntalaki 89 ). 36

38 4.2. Toimeentulotuki 2016 Täydentävän toimeentulotuen %-osuus myönnetystä toimeentulotuesta Ehkäisevän toimeentulotuen %-osuus myönnetystä toimeentulotuesta Eura 10,07 % 5,72 % Eurajoki 8,69 % 9,45 % Honkajoki 9,58 % 2,27 % Huittinen 5,17 % 1,71 % Jämijärvi 8,66 % 0,93 % Kankaanpää 4,66 % 1,77 % Karvia 9,49 % 0,44 % Luvia 20,83 % 2,10 % Merikarvia 10,73 % 0,43 % Nakkila 11,12 % 2,10 % Pomarkku 4,67 % 2,52 % Pori 7,16 % 1,34 % Rauma 6,30 % 1,46 % Siikainen 6,40 % 4,99 % Säkylä 8,00 % 4,99 % Ulvila 9,76 % 1,61 % Sosiaaliasiamies on perinteisesti selvitystä rakentaessa tiedustellut kunnilta kuluneen vuoden toimeentulotuen myöntämismääriä. Kunnilta tiedusteltiin jälleen, kuinka paljon talousarvioon oli varattu määrärahaa eri toimeentulotukilajeille; perus-, täydentävä- ja ehkäisevä toimeentulotuki. Selvitettiin myös, mikä oli tosiasiallinen käyttö vuoden 2016 aikana. Tällä pyritään löytämään eräiden kuntien toisaalta reilut yli- mutta myös alibudjetoinnit toimeentulotuen kentällä. Vuoden 2016 tilanne on viimeinen, jossa tämän kaltainen vertailu on mahdollinen, koska perustoimeentulotuki siirtyi KELA:n maksamaksi etuudeksi vuoden 2017 alusta. Vuonna 2016 sosiaaliasiamiehen toimialueen kuntien keskimääräinen täydentävän toimeentulotuen tarveprosentti asettautui 8,83%:n tasolle. Taso on hieman noussut aiemmasta, mutta suuruusluokka onkin hyvin lähellä aiempien vuosien (2015, 8,00%, 2014; 8,42%, 2013; 8,41%, 2012; 8,4%,2011, 7,94%, 2010; 7,31%, ,63 %) määriä. keskimäärin Täydentävän toimeentulotuen keskimääräistä 8,83 % 2,74 % myöntämisprosenttia voidaan pitää kokonaisuudessaan kohtuullisena. Sillä pystytään suurimmat perheiden erityisten tarpeiden menot kattamaan vaikka sosiaaliasiamiehelle eriäviäkin mielipiteitä kerrotaan. Edelleen kuntien välille kertyy suuria eroja täydentävän toimeentulotuen tarpeessa jakauman osuessa Pomarkun vajaasta viidestä prosentista, Luvian yli 20 prosentin tasolle. Kuntien toimintatavoissa ja asiakkaiden tarpeissa vaikuttaa olevan merkittäviä eroja, kun on kysymys täydentävän toimeentulotuen myöntämisestä ja tarpeesta. Toisissa kunnissa pystytään asiakkaan erityiset tarpeet ottamaan huomioon joustavammin, kuin toisissa. Kuten aiemminkin pienet kunnat saavat helposti aikaan tilastollista harhaa tarveharkintaisen tuen tasoa arvioitaessa. Muutaman tuhannen euron käytöllä voi olla suurikin merkitys laskettavaan prosenttiosuuteen. Eikä se välttämättä kerro 37

39 sosiaalitoimen kyvystä tehdä suunnitelmallista työtä asiakkaiden itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Edelleen kaikissa toimialueen kunnissa asiakkailla oli mahdollisuus saada ehkäisevää toimeentulotukea. Kyselyyn saaduissa vastauksissa mikään kunta ei kerro merkittävistä toimeentulotuen käsittelyn merkittävistä viivästyksistä. Valtaosa saadaan tehtyä ajoissa, usein jopa muutaman päivän kuluessa. Satakunnassa onkin sosiaaliasiamiehen havaintojen perusteella vähän ongelmia aikataulussa pysymisen varmistamisessa asiakkaan oikeuksien kannalta hyvä tilanne. Tarveharkintaisen toimeentulotuen myöntämisen perusteista: Tarveharkintainen toimeentulotuki on jäänyt kuntien toimivalikoimaan ja vaatiikin kunnilta erityistä suunnittelua pystyä ratkaisemaan niiden asiakkaiden ongelmatilanteita, joille pelkkä Kelan maksama perustoimeentulotuki ei riitä. Jatkossa on ilmeisen perusteltua käyttää tarveharkintaista tukea osana sosiaalityötä. Edelleenkin asiakkaat pettyvät, koska eivät saa ehkäisevänä toimeentulotukena niitä etuuksia tai hankintoja, joita ovat olettaneet. On kuitenkin mahdollisuus, että aikuissosiaalityöllä on tässä yhteydessä enemmän mahdollisuutta tehdä asiakkaiden kanssa suunnitelmallista, järjestelmällistä työtä elämäntilanteen ja hallinnan tukevoittamiseksi. 38

40 4.3. Valvotut tapaamiset Valvottuja tapaamissopimuksia 2016 Eura 8 Tapaavan vanhemman kotona, Perhekeskuksen työntekijä valvojana Eurajoki 0 Honkajoki 0 Huittinen 5 Tukitalo Kätsän tiloissa Kätsän sosiaalityöntekijän ollessa valvojana oikeuden päätöksen mukaisesti. Vaihtoehtona leikkipuisto. Jämijärvi 0 Kankaanpä <5 Ostopalvelu Kankaanpään A-kodista ä Karvia 0 Luvia 0 Merikarvia 0 Tapaamiset toteutetaan pääasiassa Porin perusturvan omassa toimipisteessä, tarvittaessa myös ostopalveluna 3. sektorilta. Käytäntöä on toteutettu jo ennen kuin siitä tuli lakisääteisistä. Valvontaa organisoi perusturvan sosiaaliohjaaja, valvojat on koulutettu. Nakkila <5 Kunnan omissa tiloissa ja kunnan oma työntekijä valvojana Pomarkku 0 Pori 0 Tapaamiset toteutetaan pääasiassa Porin perusturvan omassa toimipisteessä, tarvittaessa myös ostopalveluna 3. sektorilta. Käytäntöä on toteutettu jo ennen kuin siitä tuli lakisääteisistä. Valvontaa organisoi perusturvan sosiaaliohjaaja, valvojat on koulutettu. Rauma 7 Perheiden kohtaamispaikkana Cafe Tassula Siikainen 0 Säkylä 0 Tarvittaessa Eemeli, Siipisulka Ulvila 0 Tapaamiset toteutetaan pääasiassa Porin perusturvan omassa toimipisteessä, tarvittaessa myös ostopalveluna 3. sektorilta. Käytäntöä on toteutettu jo ennen kuin siitä tuli lakisääteisistä. Valvontaa organisoi perusturvan sosiaaliohjaaja, valvojat on koulutettu. Sosiaaliasiamiehen kuntakyselyssä selvitettiin valvottujen / tuettujen tapaamisten vahvistamista kunnissa. Kysely ei onnistunut. Ilmoitettuja tapaamissopimuksia ilmoitettiin vain muutama. On mahdollista, että kunnissa luotetaan siihen, että oikeusasteet antavat ratkaisun valvotuista tapaamisista. Tai vaihtoehtoisesti sopimuksia ei tilastoida niin, että tieto olisi kohtuudella saatavissa. 39

41 Asiakaspalautteen perusteella sosiaaliasiamiehellä on kuitenkin käsitys, että valvottuja tapaamisia esitetään tai niistä tiedotetaan lastenvalvojan vastaanotolla suhteellisen aktiivisesti. Kunnilla on velvoite järjestää vanhemman ja lapsen välisten tapaamisten valvonta silloin, kun tapaamiset on tuomioistuimen päätöksen tai sosiaalilautakunnan vahvistaman sopimuksen mukaan toteutettava tuettuina tai valvottuina, tai valvonta lapsen nouto- ja palautustilanteessa perustuu lautakunnan vahvistamaan sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen. Tuomioistuimen päätöksellä tarkoitetaan säännöksessä sekä lopullista päätöstä että väliaikaista määräystä lapsen tapaamisista. Valvojalla tulee olla tehtävään soveltuva ammattitutkinto tai muu soveltuva koulutus. Säännöksessä tarkoitetun muun soveltuvan koulutuksen arviointi on työnantajan tehtävä. Tapaamispaikan henkilöstön riittävä kouluttaminen, perehdyttäminen ja ohjeistaminen vaativaan tehtävään on olennaisen tärkeää kaikkien asianosaisten oikeusturvan ja turvallisuuden takaamiseksi. Sosiaalihuoltolain 27 :n 1 momentin edellytys lapsen edun mukaisista tapaamisista asettaa vaatimuksia myös kunnille niiden järjestäessä tapaamispaikkatoimintaa tai hankkiessa palvelut ulkopuoliselta palveluntarjoajalta (Sosiaalihuoltolaki soveltamisopas , 56) 40

42 4.4. Rakenteellinen sosiaalityö Näkemys rakenteellisen sosiaalityön paikasta sote-rakenteissa Rakenteellinen sosiaalityö (SHL 7 ) on nykylainsäädännössä mielenkiintoisessa asemassa. Laissa ei tyhjentävästi tai kovinkaan selkeästi ole määritelty: Kuka tekee rakenteellista sosiaalityötä. Rakenteellista sosiaalityötä pitäisi uudessa sote-rakenteessa pystyä jossakin määrin tekemään jokaisen sosiaalityöntekijän. Ammattitaitoisella sosiaalityöntekijällä pitäisi olla valmiudet rakenteellisenkin sosiaalityön tekemiseen ts. Vaikuttamaan niihin rakenteisiin, joissa hän asiakkaiden kanssa työtä tekee. Mutta on huomattava, että tällä ei tarkoita sitä, että tuhannet suomalaiset sosiaalityöntekijät ryhtyisivät tekemään kukin tahoillaan koordinoimattomasti rakenteellista muutostyötä. Sote-rakenteessa sosiaali-ja terveydenhuollon lisäksi maakunnille ollaan siirtämässä mm. Pelastustoimen tehtävät ja ympäristöterveydenhuolto. Toisaalta kunnille ollaan ohjaamassa hyvinvoinnin edistämistä koskevat tehtävät (Haavisto ja Kananoja 2017, 149.) Hallituksen tehdyn linjauksen mukaan kunnilla säilyisi edelleen yleinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävä, mikä tarkoittaa terveyden ja hyvinvoinnin huomioon ottamista kunnan kaikkien hallinnonalojen toiminnassa. Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävistä säädettäisiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettavassa laissa. (hallituksen esitysluonnos , 10.) Hallituksen esityksen mukaan laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä määrättäisiin kunnan ja maakunnan tehtävästä vastata hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Ehdotuksen 7 :n mukaan kunnan pitää seurata kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden kehittymistä sekä kunnan toiminnan hyvinvointivaikutuksia ja raportoida tästä vuosittain kunnanvaltuustolle. Esitykseen sisältyy niin ikään kunnan velvoite nimetä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutaho, joka nykykäytännössä on tarkoittanut lähinnä kunnanjohtajaa tai hallitusta. (hallituksen esitysluonnos , ) Myös maakunnan on valmisteltava alueellinen hyvinvointikertomus väestön hyvinvoinnista, terveydestä ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä. Alueellisessa hyvinvointikertomuksessa tulee erityisesti kiinnittää huomiota väestöryhmien välisten sekä alueellisten hyvinvointi- ja terveyserojen tarkasteluun (hallituksen esitysluonnos , 140.) Rakenteellinen sosiaalityö sopii tähän hyvinvoinnin edistämisen tehtävään periaatteessa hyvin. Koska kunnille ei tulevassa sote-rakenteessa jää omaa sosiaalihuollon organisaatiota, voisi rakenteellisen sosiaalityön osaaminen kunnassa jäädä ohueksi. Varsinkin kun ottaa huomioon kuntien suuresti vaihtelevan koon ja rakenteen. Hallituksen esityksessä tämä on huomioitu ja tiedostettu ja niinpä laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (8 ) määrättäisiin maakuntaa tukemaan asiantuntijuudellaan kunnan työtä hyvinvoinnin ja terveyden kehittämisessä. Samalla edellytetään myös maakuntia osoittamaan riittävät resurssit kunnille tarjottavaan asiantuntijatukeen (hallituksen esitysluonnos , 140.) Toisin sanoen maakunnan olisi tarjottava rakenteellisen sosiaalityön asiantuntijuutta kunnille, niiden tehdessä omaa kehittämistyötään. Toki täytyy toivoa, että tuo rakenteellisen sosiaalityön asiantuntijuus ei rajoitu pelkästään maakunnan toimittamaan alueelliseen hyvinvointikertomukseen, jota kunta sitten omassa työssään voisi hyödyntää. 41

43 Kun edellä kuvatun mukaisesti on selvää, että maakunnan tulee tarjota rakenteellisen sosiaalityön asiantuntemusta kunnille, pitää myös pohtia mihin maakunnan organisaation sisällä rakenteellinen sosiaalityö voisi sijoittua. Kuten pohdinnan alussa totesin, toisaalta jokaisella sosiaalityöntekijällä pitäisi olla mahdollisuus oman työnkuvansa puitteissa vaikuttaa myös rakenteisiin. Sote-rakenteessa näkisin hallituksen esitykseen viitaten rakenteellisen sosiaalityön asemoituvan toisaalta lain sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 32 :n kuvaamalle tiedontuotannon alueelle. Toisaalta ko. lain 36 :n mukaan maakunta vastaisi alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä sekä alue- ja organisaatiorajat ylittävästä kehittämisyhteistyöstä. Maakunnan kehittämistehtävään kuuluu maakunnan johdon tukeminen toiminnan suunnittelussa ja päätösten toimeenpanossa. Lisäksi maakunta koordinoi ja ohjaa tuottajatasolla tapahtuvaa, integroitua kehittämistyötä sekä tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä (hallituksen esitysluonnos , 171.) Rakenteellinen sosiaalityö voisi olla osa maakunnan kehittämisorganisaatiota, jolloin tuki olisi molemminpuolista. Kehittämisorganisaatiota, johon kuuluu tiedontuotanto, analysointi ja tiedolla palveluihin vaikuttaminen. Mikä siis on eri asia kuin ICT. Mutta. Tuo edellä kuvattu vaikuttaa jäävän kauas sosiaalihuollon asiakkaasta. Miten tähän osuu mm. rakenteellisen sosiaalityön empowerment? Jossa kansalaisia tuetaan saamaan mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöönsä ja oikeuksiinsa. Yksilönä ja yhdessä yhteisön kanssa. (esim.jari Heinonen 2015,54). Tärkeää toisaalta olisi myös löytää uudessa sote-rakenteessa keino tosiasialliseen inkluusiotyölle (Pohjola 2011, 217), jossa kansalaisten yhteenliitymiä ja yhteisöllisyyttä hyödynnetään palvelurakenteen kehittämisessä. Miten asiakkaan tai kansalaisen tuottamaa tietoa voi hyödyntää vaikuttamistyössä ja toimintatapojen kehittämistyössä? Miten edellä mainittu liittyy rakenteelliseen sosiaalityöhön? Keskitään tässä tarkastelemaan asiakkaan ja kansalaisen tuottaman tiedon hyödyntämistä juurikin rakenteellisen sosiaalityön näkökulmasta. Kun rakenteelliseen sosiaalityöhön kuuluu sosiaalihuoltolain 7 :n mukaan sosiaalihuollon asiakastyöhön perustuvan tiedon tuottaminen asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä, on käsittääkseni hyvinkin luontevaa kytkeä asiakkaan tuottaman tiedon hyödyntäminen myös rakenteellisen sosiaalityöhön. Anneli Pohjola (2011, 215) jakaa rakenteellisen sosiaaliyön neljään sektoriin; tietotyöhön, strategiatyöhön, inkluusiotyöhön ja oikeudenmukaisuustyöhön. Rakenteellinen sosiaalityö pystyy hyvin toimiessaan hyödyntämään ja tekemään yhteistyötä kansalaisten, järjestöjen ja toisten viranomaisten kanssa. Kun inkluusiotyö nähdään yhteisöjen ja kansalaisten yhteenliittymien hyödyntämisenä rakenteiden kehittämisenä, voitaisiin juuri kansalaisten tuottama tieto nähdä yhtenä merkittävänä muutosvoiman osana. Osallisuuden edistäminen esim. kansalaisten tiedontuotannolla vaikuttamiseen, sopii rakenteelliseen sosiaalityöhön saumattomasti. Toisaalta saattaa olla, että asiakkaat, joiden osallisuuskokemus on jäänyt ohueksi, hyötyisivät empowerment tyyppisestä työskentelystä. Toiminnasta, jossa kansalaisia tai kansalaisryhmiä omia voimavarojaan hyödyntäen autetaan voimaantumaan tuottamaan tietoa, mielipidettä ja vaatimusta asiantilojen muuttamisesta. Jari Heinonen (2015, 54) tulkitsee empowermentin olevan vallan hankkimista, toimintavoiman 42

44 lisäämistä ja esim. henkisen vallan lisäämistä. Näin kun kansalaisella on riittävästi toimintavoimaa, hänen on mahdollista tuottaa tietoa toimintatavoista ja niiden mahdollisista ongelmista joko yksin, tai yhdessä yhteisön, yhdistyksen tms. kanssa. Kansalaisten tuottamaa tietoa voi hyödyntää vaikuttamistyössä esim. siten, että rakenteellista sosiaalityötä tekevä sosiaalityöntekijä, tietotyönsä osana, kerää, käsittelee ja muokkaa kansalaisilta kerättyä tietoa omaan kokonaisuuteensa, artikkeliin tai selvitykseen. Paikallisesti tai laajemmin. Ja siten pyrkii vaikuttamaan palveluista päättäviin poliitikkoihin ja virkamiespäättäjiin (esim. Pohjola 2011, 216.) Toisaalta pitää myös huomata, että valtaistunut kansalainen tai yhteisö pystyy toimimaan myös itsenäisesti, ilman sosiaalityöntekijää, toimittaessaan muodostamaansa tietoa asioista päättäville tahoille. Mielenkiintoista on myös katsoa tulevaan ja uuden Sote-järjestelmän valinnanvapausjärjestelmän luomiin mahdollisuuksiin vaikuttaa palveluntuotantoon. Maakunnille ollaan luomassa omaa järjestelmää siitä, miten kansalaisvaikuttaminen otetaan huomioon päätöksenteossa. Suunnitteilla olevan Maakuntalain 23 mukaan Maakunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa maakunnan toimintaan. Maakuntavaltuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. Osallistumista ja vaikuttamista voitaisiin edistää erityisesti; järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä asukasraateja, selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa, valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia maakunnan toimielimiin suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa sekä järjestämällä mahdollisuuksia osallistua maakunnan talouden suunnitteluun sekä tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua. (Maakuntalaki luonnos , 23 ) Maakuntaa velvoitettaisiin myös sisällyttämään edellä mainitut velvoitteet maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja tuottavien yritysten, yhteisöjen ja säätiöiden kanssa tekemiinsä sopimuksiin sekä liikelaitosten osalta hallintosääntöihin. Näiden palveluntuottajien on huolehdittava toiminnassaan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteuttamisesta. (Maakuntalaki luonnos , 23 ) Lakiluonnoksen perusteella kansalaisten vaikuttamiselle luotaisiin siis runsaasti väyliä uudessa maakunnan hallinnossa. Toisaalta pelkona on, että kansalaiset eivät osaa hyödyntää näitä sinänsä hyviltä kuulostavia vaikuttavia keinoja. On nähtävissä, että edelleen tarvittaisiin rakenteellisen sosiaalityön voimaannuttavaa työotetta, jotta palvelunkäyttäjiltä saataisiin heidän kokemusperäistä tietoa ja mielipidettä palvelutuotannosta. Mutta kuka tekee uudessa järjestelmässä voimaannuttavaa sosiaalityötä? Toisaalta mahdollisuus on myös ainakin jossakin määrin asiakkaiden spontaaniin vaikuttamiseen valinnanvapauden perusteella. Jos jossakin palvelun tuottajayksikössä ei laatu ole kohdillaan, voi valita seuraavalla kertaa toisen. (Jos oikeasti on valinnanvaraa ). Samoin on kansalaisten mahdollista nykytekniikkaa hyödyntäen, matalla kynnyksellä arvioida palvelun onnistumista ja siten vaikuttaa omiin tuleviin ja myös muiden valintoihin. Tämäkin toki edellyttää jonkinlaista voimavaraa asiakkaalta. 43

45 Rakenteellinen sosiaalityö Satakunnassa Sosiaaliasiamiehen kuntakyselyssä tiedusteltiin rakenteellisen sosiaalityön käyttöä Satakunnan kunnissa. Vaikuttaa, että rakenteellinen sosiaalityö on suhteellisen jäsentymätöntä - tai ainakaan sitä ei tunnisteta. Jos kyselyyn vastattiinkin, esiteltiin rakenteellisena sosiaalityönä lähinnä kehittämishankkeita. Huomattava on myös, että Pori (yhdessä Ulvilan ja Merikarvian kanssa) ei tunnista rakenteellista sosiaalityötä omissa vastaukissaan. Sitä varmasti tehdään, mutta se on vaikeasti tunnistettavaa. Satakunnassa on tutkittu rakenteellista sosiaalityötä; Johan Nilsen (2016) on Pro gradu-tutkielmassaan selvittänyt rakenteellista sosiaalityötä satakuntalaisten sosiaalityöntekijöiden keskuudessa. Suhtautuminen oli rakenteelliseen sosiaalityöhön positiivista ja monet työntekijät sitä kokevat tekevänsä. Tässä sosiaaliasiamiehen selvityksessä ei kuitenkaan tunnistettu kunnassa tehtävän rakenteellisen sosiaalityön rakenteita. 44

46 Rakenteellinen sosiaalityö on kunnassa sosiaalityöntekijöiden vastuilla ja vielä tällä hetkellä organisoitumatonta. ESR-rahoitteinen Eurajoen PARTY-osahanke (Parempaa työ ja toimintakykyä Eurajoella) ajalla Osahankkeessa kehitetään sosiaalitoimen, tetoimiston ja terveydenhuollon selkeämpää toimintamalliatyöttömien prosessissa Eurajoella. Toimintamuotona aikuisten työpaja / kierrätyskeskustoiminta. Kokemukset ovat olleet myönteisiä. Osahankkeessa hyödynnetään kykyviisari työ- ja toimintakykyä arvioivaa menetelmää ei Osallistuminen ProSos-hankkeeseen yhteistyössä A-Klinikan, SRK:n ja terveydenhuollon kanssa. ei ei ei ei ole Eura Eurajoki Honkajoki Huittinen Jämijärvi Kankaanpää Karvia Luvia - Merikarvia Arjessa tehty jonkin verran sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien toimesta, ei järjestelmällisesti. ei Nakkila Pomarkku - Pori Raumalla on mallinnettu lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yhteensovittava verkosto, ylittäen hallintokuntarajat. Tärkeää on tiedonkulku ja sen linkittyminen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan/ ohjausryhmään sekä kaupungin hyvinvointikertomukseen ja strategiaan, poliittiselle päätöksentekotasolle. Aikuisten päihde- ja mielenterveyspalvelujen kattava avohuollollinen kokonaisuus on rakennettu kuullen terveydenhuollon, sosiaalihuollon sekä kokemusasiantuntijoiden ääntä. Sosiaalityötä on tehty näkyväksi osana kunnan palvelujen kehittämistä mm. hyvinvointityön kehittämisen osana sekä satasote ja maakuntavalmisteluja. Palvelu ja tukipalveluja on kehitetty laajasti, jotta palvelut vastaisivat kuntalaisten palvelutarpeisiin. es. Party-hanke, Pois syrjästä, PPPR -palvelumuotoiluhanke. Verkostoyhteistyötä järjestöjen kanssa tehdään tiiviisti. Sosiaalityöntekijät ovat tuoneet esille sosiaalihuoltolain 48 :n velvoittamina sosiaalityön epäkohtia ja kuntalaisten tarpeita. He ovat muun muassa laatineet vuonna 2017 kirjelmän johdolle maahanmuuttajapalveluihin lisäresurssoinnista. Myös lastensuojelu on tehnyt vastaavaa. ei Rauma Siikainen - Säkylä - Ulvila 45

47 4.5. Lastensuojelu Lastensuojelun laajuuden selvittäminen on edelleen merkittävässä osassa myös sosiaaliasiamiehen selvityksessä vuodelta Aiempina vuosina lastensuojelun alussa suoritettiin lastensuojelun tarpeen selvitys, jonka oli tarkoitus valmistua kolmen kuukauden kuluessa. Tämän toteutumista on perinteisesti tiedusteltu sosiaaliasiamiehen kyselyssä Huhtikuusta 2015 alkaen, sosiaalihuoltolain muutoksen perusteella, prosessiin tuli kuitenkin mukaan palvelutarpeen arviointi. Arvion lastensuojelulain mukaisten palvelujen ja tukitoimien tarpeesta tekee sosiaalityöntekijä. Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ja sen on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa asian vireille tulosta (LSL 26). Lisäksi on tehtävä sosiaalihuoltolain 36 :n mukainen palvelutarpeen arviointi, jollei arvioinnin tekeminen ole ilmeisen tarpeetonta. Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä selvitetään lastensuojelun tarve, ellei asia ole selvästi luonteeltaan sellainen, ettei lastensuojelun tukitoimia tarvita.(lsl 26 3.mom) Palvelutarpeen arvioinnin tekemisessä on noudatettava, mitä sosiaalihuoltolain 36 :ssä säädetään. Arvio on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä. Arvio on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä asian vireille tulosta ja sen on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa vireille tulosta. (LsL 26 5.mom) Kuntien antamien vastausten perusteella voidaan arvioida lastensuojelun tarpeen selvityksien / palvelutarpeen arvioinnin määrän olevan samaa suuruusluokkaa, lainsäädännön muutoksista huolimatta. Lastensuojeluilmoituksia kirjattiin vuoden 2016 aikana 3847 sosiaaliasiamiehen toimialueella. Edellisvuoden lukuun verrattuna, suunta oli nousussa. 46

48 Lastensuojeluilmoituksia kirjattiin Lastensuojelun palvelutarpeen arvioita LSL 26 Lastensuojelutarpeen selvitys kesti yli 3kk Kiireellisiä sijoituksia vuoden 2016 aikana Lapsia lastensuojelun asiakkaana v.2016 Lapsia, joilla oli voimassaoleva asiakassuunnitelma Lapsia, joiden vanhemmille oli tehty oma suunnitelma vanhemmuuden tukemiseksi Kuinka monta huostassa olevaa lasta sijaishuollossa 2016 lopussa? Kuinka monta huostassapitoa päädyttiin lopettamaan 2016 aikana? Eura * * 25 0 Eurajoki * * * 12 0 Honkajoki 19 * * * 0 Huittinen * * Jämijärvi * 0 25 * * 7 0 Kankaanpää * Karvia 18 9 * Luvia * Merikarvia * * Nakkila * * Pomarkku * 43 * 0 * 0 Pori Rauma * Siikainen 29 7 * * 0 Säkylä * Ulvila * *<

49 Sijaishuollossa olevia ilmoitettiin olevan vähemmän lapsia, kuin edellisenä vuonna - nyt 338 lasta. Lastensuojelun asiakkaana oli vuoden 2016 lopussa 2028 lasta, mikä sekin on samaa suuruusluokkaa aiemman kanssa. Suunnitelma tehtiin vain noin puolelle lastensuojelun asiakkaana olevista lapsista. Lastensuojelun suunnitelmat Lastensuojelun asiakkaana olevien lasten lukumäärä oli nousussa, mutta ilman suunnitelmaa olevien lasten määrä lisääntyi. Vuonna 2016 toimialueella ilmoitettiin 1002 (2014; 1330, 2013; 1506, 2015; 1266) lapselle tehdyn ja olevan voimassa lastensuojelun suunnitelma. Edelleen suoraan laskettuna 1026 lasta oli lastensuojelun asiakkaana ilman ajanmukaista suunnitelmaa. Tilastossa saattaa olla epätarkkuutta, koska jossakin määrin vastausten perusteella oli epäselvää, tilastoidaanko myös sellainen suunnitelma, joka ei ole sovittujen päivämäärien mukaan voimassa, kuitenkin suunnitelmaksi. Suuruusluokka kuitenkin lienee suuntaa antava. Kyselyssä ei kysytty ole syitä sille, miksi suunnitelmaa ei ole lapsille tehty. On kuitenkin huomattava Lastensuojelulain 30 :n muutos (1302/2014), jossa on poistunut maininta tilapäisestä ohjauksesta ja neuvonnasta. Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on tehtävä asiakassuunnitelma. Aiemmin suunnitelma voitiin jättää tekemättä, jos asiakkuus päättyi lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen tai kysymyksessä oli tilapäinen neuvonta ja ohjaus. Pientä positiivista virettä on vanhemmille tehtyjen suunnitelmien määrässä. Edelleen voidaan huomata vanhemmille tehtyjen suunnitelmien harvinaisuuden. (2015; 36, 2014; 17, 2013; 43; 2012; 33.) Vuonna 2016 sosiaaliasiamiehelle ilmoitettiin 53 lapsen vanhemmille tehtyä suunnitelmaa koko toimialueella. Vaikka kehitystä edellisestä vuodesta onkin, ei n. 16% sijaishuollossa olevien lasten vanhemmista ole riittävä osuus. 48

50 Päätöksentekoon ulkopuolinen voisi kuvitella, harvoin olevan tilanteita, joissa vanhempien suunnitelman tekeminen on tarpeetonta. Toki pitkään jatkunut sijaishuolto vähentää biologisten vanhempien elämäntilanteen muutostarvetta ainakaan niin, että tavoitteena enää olisi perheen yhdistäminen. Huostaanotetun lapsen vanhemmille on laadittava vanhemmuuden tukemiseksi erillinen asiakassuunnitelma, jollei sen laatimista ole pidettävä tarpeettomana. Suunnitelma laaditaan tarvittaessa yhteistyössä muun sosiaali- ja terveydenhuollon kuten päihde- ja mielenterveyshuollon kanssa. (LSL 30 3.mom) Kunnilta kysyttiin, kuinka monta huostassapitoa on pystytty lopettamaan vuoden aikana muutoin kuin nuoren täysi-ikäistymisen perusteella. Näitä lapsia oli toimialueella 35. Nyt merkittävästi enemmän, kuin aiemmin. 49

51 5. KUNTAKOHTAINEN KÄSITTELY Sosiaaliasiamiestoiminta Eura 2016 Sosiaaliasiamiehelle kertyi vuoden 2016 aikana 24 käsiteltyä asiakasasiaa. Aiempina vuosina; (2015, 26, 2014; 19, 2013; 27, 2012: 20, 2011:27, 2010: 20 ja 2009: 19). Asioiden lukumäärä on hyvin tarkasti aiempien vuosien Asiakastapausta kohden yhteydenottoja on yleisesti voinut olla yksi tai useampia. Yhteydenotot ovat tapahtuneet pääasiassa puhelimitse ja ne ovat pääosin koskeneet vuonna 2016 kunnan omia palveluja. vain yksi yhteydenotto Kelan kuljetuspalvelusta, joka sinänsä ei kuulu sosiaaliasiamiehen toimintaan. Asiakkaan kanssa päädyttiin tapaamiseen kahden asian yhteydessä. Nämä kaksi käsittelivät toimeentulotukea. Vuonna 2016 toimeentulotuki, vammaispalvelut ja yleinen sosiaalityö veivät valtaosan asiakastapausmerkinnöistä. Ikääntyneiden asumispalvelut, kehitysvammahuolto, lastensuojelu ja perheasiat kerryttivät yksittäisiä yhteydenottoja. Toimeentulotuen kysymykset käsittelivät: mm. Kuntouttavan työtoiminnan aiheuttamaa sekaannusta vuokran omavastuusta. Hylätystä vuokravakuudesta aiheutunut kysymys Kysymys osakeyhtiön tuloista. Perikunnan hautauskustannukset. 50

52 Vammaispalvelun kritiikissä kuljetuspalvelujen laskutuskäytännön muutoksesta aiheutti sekä asiakkaan, että taksiyrittäjän yhteydenotot. Keskustelua herätti myös asiakkaan tai omaisten mahdollisuus vaikuttaa asumispalvelupaikan valintaan. Vammaispalvelussa käsiteltiin myös henkilökohtaisen avun järjestämisen vaikeutta käytännössä. Tyytymättömyys korostui vuoden 2016 asiakasasioissa. Tiedustelut pysyivät samalla satunnaisten yhteydenottojen tasolla, mutta kritiikin tyyppiset tyytymättömyydet veivät valtaosan 20kpl asioista. 51

53 Yhteydenottojen yleisimpänä syynä oli päätöksestä johtunut 12 kysymys/ kritiikki. Kohtelun kritiikit laskivat edellisen vuoden seitsemästä. vuoden 2016 vain yhteen vammaispalveluun koskevaan kritiikkiin TOIMENPITEET kuunneltu, viesti vastaanotettu neuvonta muistutusneuvonta kanteluneuvonta muu oikeusturvsneuvonta selvittäminen / sovittelu vaikuttamistoiminta muu toimenpide 52

54 Sosiaaliasiamiehen yleisin toimenpide on asiakkaan neuvominen hänen asiassaan. Neuvonnan lisäksi sosiaaliasiamies antoi muuta oikeusturvaneuvontaa viidessä asiakastapauksessa. Kysely Muistutukset ja muutoksenhaku Sosiaaliasiamiehen vuosittain tekemän kyselyyn saadun vastauksen mukaan muistutuksia tehtiin kaksi vuoden 2016 aikana. Muutoksenhaku taulukkomuodossa 21 Eura 2016 Sosiaalihuollon asiakkaiden tekemiä oikaisuvaatimuksia / muutoksenhakuja viranhaltijan päätöksestä. Ollut lautakunnan käsittelyssä vuoden aikana? 5 Oikaisuvaatimuksista on koskenut toimeentulotukea? 10 Lautakunta on muuttanut tai palauttanut uudelleen käsittelyyn viranhaltijan päätöksiä. 8 Valituksia tehty vuoden aikana sosiaalilautakunnan päätöksistä hallinto-oikeuteen? Hallinto-oikeus on vuoden aikana muuttanut lautakunnan ratkaisua tai palauttanut sen 3 uudelleen käsiteltäväksi. 5 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja vuonna 2016 Asiakkaan tekemän oikaisuvaatimuksen käsittelyajaksi ole esitetty arviota. Muutoksenhaut on käsitelty seuraavassa lautakunnan kokouksessa. Hallintolain 49e :n mukaisesti oikaisuvaatimus on käsiteltävä kiireellisesti. Rakenteellinen sosiaalityö Rakenteellinen sosiaalityö on kunnassa sosiaalityöntekijöiden vastuulla ja vielä tällä hetkellä organisoitumatonta. Eura Valvotut tapaamiset Eura 8 Tapaavan vanhemman kotona, Perhekeskuksen työntekijä valvojana 53

55 Lastensuojelu Eurassa kirjattiin vuoden 2016 aikana 202 lastensuojeluilmoitusta (2015; 189, 2014; 212, 2013; 160, 2012: 186, 2011:186, 2010: 131, 2009:175) ja laadittiin 9 lastensuojelutarpeen selvitystä. Lastensuojeluilmoitukset lisääntyivät edellisestä, suuruusluokka on aiempien vuosien tasoa. Lapsia oli vuoden 2016 lopussa lastensuojelun asiakkaana 113, kuitenkin vain 38:lla heistä oli ilmoituksen mukaan voimassa oleva asiakassuunnitelma. Tarkasteluvuonna kolmen lapsen vanhemmille on ollut laadittu oma suunnitelma vanhemmuuden tukemiseksi. Kunnassa tehtiin myös seitsemän kiireellistä sijoitusta. Huostassa olleen 25 lapsen joukosta kenenkään huostassa pitoa ei pystytty lopettamaan vuoden 2016 aikana. Toimeentulotuki Täydentävän toimeentulotuen hyväksi tasoksi on arvioitu 10% perustoimeentulotuen määrästä. Hallituksen esityksen (HE 134/2000) mukaan tavoitteena on, että ehkäisevän toimeentulotuen suuruuden tulisi olla noin 3,3 prosenttia kunnan varsinaisen toimeentulotuen (perustoimeentulotuki ja täydentävä toimeentulotuki) menoista. Täydentävä toimeentulotuki Ehkäisevä toimeentulotuki 2016 Perustoimeentulotuki Yhteensä Varattu talousarvioon , , , ,00 Myönnetty , , , ,00 ylitys/alitus , , ,00 Varattu % toimeentulotuesta 7,79 % 3,25 % Myönnetty % toimeentulotuesta 10,07 % 5,72 % Käsittelyaika 0-7pv 0-7pv 0-7pv Tarveharkintaisen toimeentulotuen suhteellinen osuus on ollut asiallisella tasolla. Toimeentulotuen käsittelyajaksi on ilmoitettu 0-7pv. 54

56 Sosiaaliasiamiestoiminta Eurajoki 2016 Vuoden 2016 kuluessa viisi Eurajokea koskevaa asiaa kirjautui sosiaaliasiamiehelle. Edelleen vuosiin verrattuna asioiden lukumäärä pysyi samassa suuruusluokassa. (2015; 5, 2014; 8,2013; 8, 2012; 8, 2011; 7, 2010; 3) Yksittäiset asiat jakautuivat toimeentulotuen kahden, kehitysvammahuollon yhden ja ns. muun asian (2)kesken. Muut asiat käsittelivät koulukyydin järjestämistä lapsen yksilöllisen tarpeen vuoksi. Toisaalta sitä, että omaisen perheessä tapahtuu jotakin yhteydenottajaa huolestuttavaa, mutta kuitenkin päädyttiin siihen että kyse ei ole sosiaalihuollon palvelusta. Toimeentulotuen kysymykset koskivat toisaalta sitä, että päätös ilmeisesti oli tehty, mutta ei laitettu maksuun. Toisaalta kysymys perusosan alentamisen kestosta ja perusteista. Asiakkaat saivat asiassaan pääosin neuvontaa ja muuta oikeusturvaneuvontaa. Paikoitellen yhteen asiaan voi kuulua useita yhteydenottoja ja pitkiä puheluja. Jotkut taas selviävät yhdellä yhteydenotolla. Kysely Muistutukset ja muutoksenhaku Sosiaaliasiamiehen vuosittain tekemän kyselyyn saadun vastauksen mukaan muistutuksia ei tehty vuoden 2016 aikana: 0 Eurajoki 2016 Sosiaalihuollon asiakkaiden tekemiä oikaisuvaatimuksia / muutoksenhakuja viranhaltijan päätöksestä. Ollut lautakunnan käsittelyssä vuoden aikana? 0 Oikaisuvaatimuksista on koskenut toimeentulotukea? Lautakunta on muuttanut tai palauttanut uudelleen käsittelyyn viranhaltijan 0 päätöksiä. Valituksia tehty vuoden aikana sosiaalilautakunnan päätöksistä hallintooikeuteen? 1 Hallinto-oikeus on vuoden aikana muuttanut lautakunnan ratkaisua tai 0 palauttanut sen uudelleen käsiteltäväksi. 1 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja vuonna Asiakkaan tekemän oikaisuvaatimuksen käsittelyajaksi on mainittu keskimääräisesti 30vrk. Tätä voidaan pitää kohtuullisena aikana. Hallintolain 49e :n mukaisesti oikaisuvaatimus on käsiteltävä kiireellisesti Rakenteellinen sosiaalityö 55

57 ESR-rahoitteinen Eurajoen PARTY-osahanke (Parempaa työ ja toimintakykyä Eurajoella) ajalla Osahankkeessa kehitetään sosiaalitoimen, te-toimiston ja terveydenhuollon selkeämpää toimintamalliatyöttömien prosessissa Eurajoella. Toimintamuotona aikuisten työpaja / kierrätyskeskustoiminta. Kokemukset ovat olleet myönteisiä. Osahankkeessa hyödynnetään kykyviisari työ- ja toimintakykyä arvioivaa menetelmää Eurajoki Valvotut tapaamiset Eurajoki 0 ei ilmoitettu Lastensuojelu Eurajoella kirjattiin vuoden 2016 aikana 117 lastensuojeluilmoitusta (2015; 82, 2014; 92, 2013; 118, 2012; 125, 2011; 93, 2010; 67) ja laadittiin 20 lastensuojelun palvelutarpeen arviota. Lastensuojeluilmoituksia kirjattiin huomattavasti enemmän, kuin viime vuosina. Lapsia oli lastensuojelun asiakkaana 46 ja heistä 32:lla oli voimassa oleva asiakassuunnitelma.. Kiireellisten sijoitusten määrä jäi alle viiden. Sijaishuollossa on vuoden 2016 lopuissa 12 lasta. Alle viiden lapsen vanhemmille oli laadittu oma suunnitelma vanhemmuuden tukemiseksi Toimeentulotuki Täydentävän toimeentulotuen hyväksi tasoksi on arvioitu 10% perustoimeentulotuen määrästä. Hallituksen esityksen (HE 134/2000) mukaan tavoitteena on, että ehkäisevän toimeentulotuen suuruuden tulisi olla noin 3,3 prosenttia kunnan varsinaisen toimeentulotuen (perustoimeentulotuki ja täydentävä toimeentulotuki) menoista. Täydentävä toimeentulotuki Ehkäisevä toimeentulotuki 2016 Perustoimeentulotuki Yhteensä Varattu talousarvioon , , , ,00 Myönnetty , , , ,00 ylitys/alitus , , ,00 Varattu % toimeentulotuesta 14,89 % 8,16 % Myönnetty % toimeentulotuesta 8,69 % 9,45 % Käsittelyaika 1-5pv 1-5pv 1-5pv Eurajoen toimeentulotukitarve on laskenut aiempaan verrattuna ja edelleen varatut rahat riittävästi toimeentulotuen tarpeeseen. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen taso on suhteellisen runsas. Täydentävää toimeentulotukea jäi myöntämättä paljon, yli puolet varatusta -kuitenkin suhde perustoimeentulotuen määrän on hyvä. Toimeentulotuen käsittely kestää 1-5pv kaikissa luokissa, mitä voidaan pitää hyvänä suorituksena. 56

58 Sosiaaliasiamiestoiminta Honkajoki 2016 Honkajoen perusturvapalvelut tuottaa Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitos. Sosiaaliasiamiehen toimialaan kuuluvan päivähoidon kuitenkin tuottaa kunta itse. Yhteydenotot Honkajoelta sosiaaliasiamieheen ovat harvinaisia. Vuoden 2016 aikana sosiaaliasiamiehelle tuli viisi yhteydenottoa Honkajokea koskien. Kaksi toimeentulotukeen, yksi lastensuojeluun, yksi kehitysvammahuoltoon. Viides asia ei ollut varsinainen sosiaaliasiamiehen toimialaan kuuluva koskien pääosin testamenttia. Toimeentulotuen asiat koskivat muuttokustannuksia ja toisaalta pohdittiin täydentävän toimeentulotuen mahdollista tarvetta yhdistettynä muihin perhekohtaiseiin erityistilanteisiin. Yhteydenottajat olivat tyytymättömiä (3) vallitsevaan tilanteeseen. Asiassa annettiin pääosin neuvontaa tilanteeseen (2) ja muuta oikeusturvaneuvontaa.(2). Honkajoen asiakkaat ovat siis hyvin satunnaisesti yhteydessä sosiaaliasiamieheen. Kysely Muistutukset ja muutoksenhaku Sosiaaliasiamiehen vuosittain tekemän kyselyyn saadun vastauksen mukaan sosiaalihuollon asiakaslain mukaisia muistutuksia ei tehty: 2 Honkajoki Sosiaalihuollon asiakkaiden tekemiä oikaisuvaatimuksia / muutoksenhakuja viranhaltijan päätöksestä. Ollut lautakunnan käsittelyssä vuoden 2016 aikana? 2 Oikaisuvaatimuksista on koskenut toimeentulotukea? 0 Lautakunta on muuttanut tai palauttanut uudelleen käsittelyyn viranhaltijan päätöksiä. 0 Valituksia tehty vuoden aikana sosiaalilautakunnan päätöksistä hallinto-oikeuteen? Hallinto-oikeus on vuoden 2016 aikana muuttanut lautakunnan ratkaisua tai palauttanut 0 sen uudelleen käsiteltäväksi. 0 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja Lautakuntakäsittelyn kesto on ollut 72pv. Rakenteellinen sosiaalityö Kyselyyn annetussa vastauksessa ei mainintaa rakenteellisesta sosiaalityöstä. Valvotut tapaamiset Ei ilmoitettu sopimuksia valvotuista tapaamisista Lastensuojelu Lastensuojelussa Honkajoella kirjattiin vuoden 2016 aikana 19 lastensuojeluilmoitusta (2015; 15, 2014; 18, 2013; 17, 2012; 22, 2011; 21, 2010; 20) ja laadittiin 4 57

59 lastensuojelu palvelutarpeen arviota. Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä on pysynyt samalla tasolla aiempien vuosien kanssa. Lapsia oli lastensuojelun asiakkaana yhdeksän ja heistä kuudella oli saadun ilmoituksen mukaan voimassa oleva asiakassuunnitelmaa. Yhdenkään lapsen vanhemmille ei ole laadittu omaa suunnitelmaa vanhemmuuden tukemiseksi. Toimeentulotuki Täydentävän toimeentulotuen hyväksi tasoksi on arvioitu 10% perustoimeentulotuen määrästä. Hallituksen esityksen (HE 134/2000) mukaan tavoitteena on, että ehkäisevän toimeentulotuen suuruuden tulisi olla noin 3,3 prosenttia kunnan varsinaisen toimeentulotuen (perustoimeentulotuki ja täydentävä toimeentulotuki) menoista. Täydentävä toimeentulotuki Ehkäisevä toimeentulotuki 2016 Perustoimeentulotuki Yhteensä Varattu talousarvioon Myönnetty , , , ,00 ylitys/alitus , , ,00 Varattu % toimeentulotuesta Myönnetty % toimeentulotuesta 9,58 % 2,27 % Käsittelyaika Posa ei ole ilmoittanut kuntakohtaisia toimeentulotuen budjetteja vuodelle Toimeentulotuen euromääräinen tarve on laskenut, kokonaisuudessaan, edelliseen vuoteen verrattuna. Tarveharkintaisen toimeentulotuen käyttö on ollut suhteellisesti hyvällä tasolla, vaikka euromäärät ovatkin pieniä ja esim ehkäisevän toimeentulotuen käyttö hyvin satunnaista. Ilmeisesti pienen kunnan kyseessä ollen satunnaiset tuentarpeet vaikuttavat suhteellisiin osuuksiin merkittävästi. Toimeentulotuen käsittelyaikaa ei ilmoitettu. 58

60 Sosiaaliasiamiestoiminta Huittinen 2016 Vuoden 2015 kuluessa sosiaaliasiamiehelle kertyi 15 asiakasasiaa Huittisten kaupungista. (2015; 24, 2014; 22, 2013; 26, 2012; 28, 2011; 20, 2010;13 ja 2009; 14). Asiakastapausten määrä laski selvästi vuosien 2009 ja 2010 tasolle. Asiatapaukset jakautuvat käytännössä: toimeentulotuen (5), vammaispalvelun (4) ja lastensuojelun (3) alueelle. Toimeentulotukikysymysten (5) luonne on tyypillisesti hyvin yksilökohtainen: Vuokravakuus? Vuokravelka ehkäisevällä? Keikka työtulot toimeentutulotuessa? Perusosa yksinasuva vai mikä? Vammaispalvelun neljästä asiasta kolme liittyi samaan kokonaisuuteen. Näkökulma oli kuitenkin siinä määrin eri, että päädyttiin kirjaamaan kolme eri merkintää: 1,Tukiasumisen järjestäminen Huittisissa, 2, Muuttotarve toiseen kuntaan ja 3, Yhteyden- / päätöksensaannin vaikeus omaisen tulkinnan mukaan. Lisäksi pohdittiin ikäihmisen oikeutta VPL henkilökohtaiseen apuun. Lastensuojelusektorille oli vuodelle 2016 merkitty kolme merkintää koskien jälkihuollon toimimattomuutta, perheen näkökulman mukaan perusteeton lastensuojeluilmoitus, sekä tietosuoja lastensuojeluilmoituksen käsittelyn yhteydessä. Yleiseen sosiaalityöhön merkittiin yhteydenotto, jossa lähtökohtaisesti vaadittiin sosiaaliasiamiestä järjestämään asunto mielenterveyskuntoutujalle, kuitenkin niin, että asiasta ei olisi saanut kertoa kenellekään. Jos tätä asunnonhankintaa ei olisi tehnyt, olisi sosiaaliasiamies yhteydenottajan mukaan syyllistynyt heitteillejättöön ja vieläkin Sosiaaliasiamiehellä on vastaanotto Huittisten kaupunginvirastossa kerran kuukaudessa etukäteisajanvarauksella. Vuoden 2016 aikana sosiaaliasiamies tapasi asiakasta viiteen asiakasasiakokonaisuuteen liittyen vastaanotollaan. 59

61 Yhteydenottoja on ollut yksi tai useampia asiakastapausta kohden ja ne ovat tapahtuneet pääasiassa puhelimitse. Sosiaaliasiamiehen yleisin toimenpide on asiakkaan neuvominen hänen asiassaan (8), yleistä neuvontaahan liittyy lähes kaikkiin yhteydenottoihin. Kolme asiaa aiheutti muuta oikeusturvaneuvontaa TOIMENPITEET kuunneltu, viesti vastaanotettu neuvonta muistutusneuvonta kanteluneuvonta muu oikeusturvsneuvonta selvittäminen / sovittelu vaikuttamistoiminta muu toimenpide Kysely Muistutukset ja muutoksenhaku 13 Huittinen Sosiaalihuollon asiakkaiden tekemiä oikaisuvaatimuksia / muutoksenhakuja viranhaltijan päätöksestä. Ollut lautakunnan käsittelyssä vuoden 2016 aikana? 3 Oikaisuvaatimuksista on koskenut toimeentulotukea? Lautakunta on muuttanut tai palauttanut uudelleen käsittelyyn viranhaltijan - päätöksiä. Valituksia tehty vuoden 2015 aikana sosiaalilautakunnan päätöksistä hallintooikeuteen? 1 Hallinto-oikeus on vuoden 2015 aikana muuttanut lautakunnan ratkaisua tai 1 palauttanut sen uudelleen käsiteltäväksi. 0 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja vuonna

62 Sosiaaliasiamiehen vuosittain tekemän kyselyyn saadun vastauksen mukaan asiakaslain mukaisia muistutuksia tehtiin yksi vuoden 2016 aikana: Oikaisuvaatimuksen keskimääräinen käsittelyajaksi ilmoitetaan 3 vk. Rakenteellinen sosiaalityö Osallistuminen ProSos-hankkeeseen yhteistyössä A- Klinikan, SRK:n ja terveydenhuollon kanssa. Huittinen Valvotut tapaamiset Huittinen 5 Tukitalo Kätsän tiloissa Kätsän sosiaalityöntekijän ollessa valvojana oikeuden päätöksen mukaisesti. Vaihtoehtona leikkipuisto. 61

63 Lastensuojelu Huittisten lastensuojelussa kirjattiin vuoden 2016 aikana 82 lastensuojeluilmoitusta (2015; 104, 2014; 107, 2013; 107, 2012; 118, 2011; 167, 2010; 129 ja 2009; 132) ja laadittiin 27 lastensuojelun palvelutarpeen arviota. Lastensuojeluilmoitusten määrä vähentyi merkittävästi aiemmin vakiintuneelta tasolta. Kaikki tehdyt selvitykset valmistuivat alle säädetyn 3kk:n määräajan, mikä on hyvä suoritus. Lapsia oli lastensuojelun asiakkaana 30 (2015; 44, 2014;107) edelleen lastensuojelun asiakkaiden lukumäärässä merkittävä pudotus. Lapsista 23:lla oli voimassa oleva asiakassuunnitelma. Lapsen vanhemmille ei ollut omia suunnitelmia. Sijaishuollossa olevien lasten määrä laski vuoden 2016 aikana kuuteen. Toimeentulotuki Täydentävän toimeentulotuen hyväksi tasoksi on arvioitu 10% perustoimeentulotuen määrästä. Hallituksen esityksen (HE 134/2000) mukaan tavoitteena on, että ehkäisevän toimeentulotuen suuruuden tulisi olla noin 3,3 prosenttia kunnan varsinaisen toimeentulotuen (perustoimeentulotuki ja täydentävä toimeentulotuki) menoista. Täydentävä toimeentulotuki Ehkäisevä toimeentulotuki Yhteensä 2016 Perustoimeentulotuki Varattu talousarvioon , , , ,00 Myönnetty , , , ,00 ylitys/alitus , , ,00 Varattu % toimeentulotuesta 4,49 % 2,57 % Myönnetty % toimeentulotuesta 5,17 % 1,71 % Käsittelyaika 3-7 pv 3-7 pv 3-7 pv Toimeentulotukea tarvittiin enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuitekin varattu rahamäärä kokonaisuudessaan riitti. Täydentävä ylittyi hieman, vain n.2700e. Täydentävän toimeentulotuen käyttö on jäänyt Huittisissa edelleen alhaiseksi, Kuin myös ehkäisevän. Saadun ilmoituksen mukaan toimeentulotuen päätökset pystytään tekemään alle seitsemän arkipäivän kuluessa. 62

64 Sosiaaliasiamiestoiminta Jämijärvi 2016 Jämijärveä koskevia yhteydenottoja oli kertynyt seitsemän vuoden 2016 aikana.. Muulloinkin yhteydenotot ovat olleet satunaisia. (2105; 0, 2014; 5, 2013; 3, 2012; 4, 2011; 8, 2010; 3, 2009; 4) Jämijärvi on ollut PoSa:n kunta vuoden 2009 alusta, joten sosiaalipalveluista vastaa PoSa. Päivähoito sivistystoimen osana on kuitenkin edelleen Jämijärven tuottama palvelu Yhteydenotot kertyivät toimeentulotuen (2), vammaispalvelun (2), lastensuojelun, päivähoidon ja muun sosiaalityön alaan. Toimeentulotuen asiat koskivat muuttokustannuksia tai muuton perusteita tilanteessa, jossa sosiaalityöntekijä oli ohjannut muuttamaan edullisempaan asuntoon. Vammaispalvelussa keskityttiin yhtäältä kuljetuspalveluun ja toisaalta asumispalvelun järjestämiseen ja siinä liittyen asiakkaan itsemääräämisoikeutta koskeviin kysymyksiin. Asiakaskokonaisuudessa oli useita yhteydenottoja ja monimuotoinen kokonaisuus. Lastensuojeluasiaksi merkitty kokonaisuus sisälsi niin ikään laajan eri alojen verkoston mm. kotipalvelun, asumisen jne kysymyksiä. Asiakkaat saivat pääosin neuvontaa asiassaan. Kysely Sosiaaliasiamiehen vuosittain tekemän kyselyyn saadun vastauksen mukaan Jämijärvellä ei ole vuoden 2016 aikana tehty sosiaalihuollon asiakaslain mukaisia muistutuksia asiakkaan saamasta kohtelusta. 0 Jämijärvi Sosiaalihuollon asiakkaiden tekemiä oikaisuvaatimuksia / muutoksenhakuja viranhaltijan päätöksestä. Ollut lautakunnan käsittelyssä vuoden 2016 aikana? 0 Oikaisuvaatimuksista on koskenut toimeentulotukea? Lautakunta on muuttanut tai palauttanut uudelleen käsittelyyn viranhaltijan 0 päätöksiä. Valituksia tehty vuoden aikana sosiaalilautakunnan päätöksistä hallintooikeuteen? 0 Hallinto-oikeus on vuoden aikana muuttanut lautakunnan ratkaisua tai 0 palauttanut sen uudelleen käsiteltäväksi. 0 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja. Rakenteellinen sosiaalityö Kyselyyn annetussa vastauksessa ei mainintaa rakenteellisesta sosiaalityöstä. Valvotut tapaamiset Ei ilmoitettu sopimuksia valvotuista tapaamisista 63

65 Lastensuojelu Lastensuojelun toimialueella Jämijärvellä Posa kirjasi vuoden 2016 aikana 38 lastensuojeluilmoitusta (2015; 52, 2014; 30, 2013; 23, 2012; 14, 2011; 28, 2010; 8). Lastensuojelun palvelutarpeen arviointia tehtiin 10. Lastensuojeluilmoitusten lukumäärän viimevuodet nousussa ollut suunta taittui. Lapsia oli lastensuojelun asiakkaana 25 ja heistä vain kahdella oli voimassa oleva asiakassuunnitelma. Jämijärvellä oli sijaishuollossa seitsemän lasta joista alle viiden vanhemmille oli laadittu oma suunnitelma vanhemmuuden tukemiseksi. Toimeentulotuki Täydentävän toimeentulotuen hyväksi tasoksi on arvioitu 10% perustoimeentulotuen määrästä. Hallituksen esityksen (HE 134/2000) mukaan tavoitteena on, että ehkäisevän toimeentulotuen suuruuden tulisi olla noin 3,3 prosenttia kunnan varsinaisen toimeentulotuen (perustoimeentulotuki ja täydentävä toimeentulotuki) menoista. Täydentävä toimeentulotuki Ehkäisevä toimeentulotuki 2016 Perustoimeentulotuki Yhteensä Varattu talousarvioon Myönnetty , ,00 236, ,00 ylitys/alitus , ,00 236,00 Varattu % toimeentulotuesta Myönnetty % toimeentulotuesta 8,66 % 0,93 % Käsittelyaika Posa ei ole ilmoittanut Jämijärvelle kuntakohtaista toimeentulotuen budjetteja vuodelle Toimeentulotuen käyttö vähentyi edelleen aiempaan verrattuna toisaalta pienen kunnan kohdalla varsinkin ehkäisevän tuen tarve on hyvinkin sattumanvaraista. PoSa ei ilmoitta toimeentulotuen käsittelyaikaa. 64

66 Sosiaaliasiamiestoiminta Kankaanpää 2016 Vuoden 2016 aikana sosiaaliasiamiehelle kertyi 57 asiakasasiaa Kankaanpäästä. Kankaanpään tapahtumien lukumäärä vaikuttaa muodostavan aaltoliikettä, sillä vaihtelua eri vuosien välillä on runsaasti. Sosiaaliasiamies jatkoi vuonna 2016 Kankaanpäässä vastaanottoa kerran kuussa, Kasevan toimitiloissa. PoSa on tuottanut sosiaalipalvelut kankaanpääläisille vuodesta 2009 alkaen. Päivähoito on edelleen Kankaanpään kaupungin omana palveluna. Asiakastapausten jakautuminen Toimialueittain asiat jakautuivat vuonna 2016 suhteellisen laajasti, toimeentulotuen ollessa yleisin (16) yhteydenoton alue. Toimeentulotuen kysymykset olivat 65

67 periaatteessa yleisiä esim muuttoon tai vuokravakuuteen liittyviä asioita. Keskusteluia käytiin myös muuttoon liittyvien kustannusten kohtuullisuustarpeesta ym. Toisaalta toimeentulotuen asia koskivat etuuden viipymistä kolmen asian yhteydessä. Myös perusosan valintakysymyksiä sekä sinänsä jokavuotisia kysymyksiä hautauskuluista ja silmälasien maksusitoumuksia perääviä kysymyksiä. Lastensuojelun asiat herättävät tunteita mutta eivät vuonna 2016 edelleenkään muodosta selkeää linjaa siitä, mikä laajassa mittakaavaavassa olisi vikana. Asiat ovat yksittäiskysymyksiä. Usein lastensuojelun tapaukset ovat myös niitä, joissa on laajempikin kokonaisuus taustalla. Niin nytkin: yksi tapaus olisi voitu myös tilastoida huoltoriidaksi ja toinen ehkä kotihoidon/kotipalvelun ongelmaksi. Kuitenkin esille tuli myös ajatus siitä, että esim huostaanottoa on valmisteltu ns. selän takana eikä perheen kanssa avoimesti yhdessä. Pohdintaa herätti myös sijaisperheen soveltuvuus sijaisperheeksi perheenjäsenen ilmeisen rikollisen toiminnan jälkeen ja perusteella. Lisäksi oli tapahtunut niin, että ilmeisesti asiakkuuden alussa on tehty virheellinen perheen perustaminen ja postia oli toimitettu väärälle henkilölle.. Lastensuojelun asioista kuusi oli tyytymättömyyttä ilmaisevia ja siis vain yksi tiedusteluluonteisia. Ikäihmisten asumis- ja kuljetuspalveluun sisältyy seitsemän asiaa, jotka niin ikään monesti leikkaavat myös muita toimialoja. Oman auton käytöstä luopumisen jälkeen mahdollisuus kuljetuspalveluun? Ikäihmisen lonkkavamman yhteydessä asunnon rakenteelliset muutostyöt? Kotipalvelun saamisen vaikeus tai sen määrittäminen, millaista apua kotipalvelulta saa ja tarvitsee. Kritiikkiä tuli myös Attendon palvelukodin puutteellisesta ohjeistuksesta omaisen kuoleman jälkeisessä käytännön järjestämisessä. Myös vammaispalvelun kertyi yhteydenottoja, nyt viisi. Sosiaaliasiamiestä työllisti useiden puheluiden ja kotikäynnin perusteella asia, jossa selvitettiin asiakkaan oikeutta henkilökohtaiseen apuun tai mahdollisuuteen saada tarvittavaa apua kotiin. Tämäkin asiakokonaisuus on monisyinen ja onkin hämmentävää paikoitellen huomata miten hankalaa on löytää palveluvalikoimasta sellaiset palvelut ja tukitoimet joilla asiakas kohtuudella kotonaan pärjäisi. Myös vaikeavammaisuuden määritelmä on edelleen asia, jossa on ilmeisen paljon tulkinnanvaraa. Perheasiat (eli lastenvalvojanpalvelut) (5) koostuivat elatussopimuksen ja huoltosopimuksen muuttamisen vaikeudesta. Lisäksi kysymystä herätti asiakirjojen saannin vaikeus. Kaksi merkintää kirjattiin kritiikistä olosuhdeselvitystä kohtaan. Perheasioiden kyseessä ollen pitää muistaa, että monesti asian ydin on vanhempien välisessä riidassa, jossa oletetaan lastenvalvojan pystyvän ratkaisemaan esim huoltotapaamisriidan. Yhteydenoton syyt Vuonna 2016 yleisin syy yhteydenottoon oli luokassa; tarve saada selvitystä toimenpidevaihtoehdoista (18). Päätökset ja suunnitelmat (16). 66

68 Kohtelun kuusi merkintää koostuivat ja jakautuivat. toimeentulotukeen, lastensuojeluun vammaispalveluun, kotipalveluun, perheasioihin ja yleiseen sosiaalityön kysymyksiin Yhteydenoton luonne Valitustyyppisten asioiden (42) suhteellinen määrä oli pysynyt samassa suuruusluokassa aiempaan verrattuna. Tiedusteluja löytyi vuonna 2016 nyt 16 Toki rajaa tiedustelun ja tyytymättömyyden välille on vaikea tehdä, mutta tiedustelut siis ovat lähinnä neutraaleja yhteydenottoja. 67

69 . Toimenpiteet Pääasiallinen toimenpide: Asiakas saa tyypillisesti yleistä neuvontaa asiassaan (31) ja muuhun oikeusturvaneuvontaan (9) eli esim. opastettiin muutoksen haussa tai asiakkaan suunnitellessa oikeusprosessia. Vuonna 2015 sosiaaliasiamies päätyi tapaamaan asiakasta 10 asian yhteydessä, joissakin useampiakin kertoja. Sosiaaliasiamies osallistui vain viranomaispalaveriin: lastenvalvojan asian perusteella. 68

70 Kyselyn tuloksia Muistutukset ja muutoksenhaku Kankaanpäässä oli vuoden 2016 aikana tehty, kyselyyn saadun vastauksen mukaan, kolme sosiaalihuollon asiakaslain mukaista muistutusta. 21 Kankaanpää Sosiaalihuollon asiakkaiden tekemiä oikaisuvaatimuksia / muutoksenhakuja viranhaltijan päätöksestä. Ollut lautakunnan käsittelyssä vuoden 2016 aikana? 15 Oikaisuvaatimuksista on koskenut toimeentulotukea? Lautakunta on muuttanut tai palauttanut uudelleen käsittelyyn viranhaltijan 5 päätöksiä. Valituksia tehty vuoden 2016 aikana sosiaalilautakunnan päätöksistä hallintooikeuteen? 3 Hallinto-oikeus on vuoden 2016 aikana muuttanut lautakunnan ratkaisua tai 2 palauttanut sen uudelleen käsiteltäväksi. 1 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja. 69

71 Rakenteellinen sosiaalityö Kyselyyn annetussa vastauksessa ei mainintaa rakenteellisesta sosiaalityöstä. Valvotut tapaamiset Kankaanpää Alle 5 Ostopalvelu Kankaanpään A- kodista Lastensuojelu Kankaanpäässä kirjattiin vuoden 2016 aikana 213 lastensuojeluilmoitusta (2015; 180, 2014; 214, 2013; 247, 2012; 244, 2011; 200, 2010; 172) ja laadittiin 89 lastensuojelun palvelutarpeen arviota, joista 17 ylitti määrätyn 3kk:n ajan. Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä palasi samaan linjaan aiempien vuosien kanssa. Lapsia oli lastensuojelun asiakkaana 118 ja heistä vain 24:lla oli voimassa oleva asiakassuunnitelma.. Yhdenkään sijaishuollossa olevan 17 lapsen vanhemmille ei oltu päädytty laatimaan omaa suunnitelmaa vanhemmuuden tukemiseksi. Huostassapito pystyttiin lopettamaan vuoden aikana alle viiden lapsen kohdalla. Toimeentulotuki Täydentävän toimeentulotuen hyväksi tasoksi on arvioitu 10% perustoimeentulotuen määrästä. Hallituksen esityksen (HE 134/2000) mukaan tavoitteena on, että ehkäisevän toimeentulotuen suuruuden tulisi olla noin 3,3 prosenttia kunnan varsinaisen toimeentulotuen (perustoimeentulotuki ja täydentävä toimeentulotuki) menoista. Täydentävä Ehkäisevä 2016 Perustoimeentulotuki toimeentulotuki toimeentulotuki Yhteensä Varattu talousarvioon Myönnetty , , , ,00 ylitys/alitus , , ,00 Varattu % toimeentulotuesta Myönnetty % toimeentulotuesta 4,66 % 1,77 % Käsittelyaika PoSa ei ilmoittanut kuntakohtaista toimeentulotuen talousarviota vuodelle Toimeentulotuen määrä on kokonaisuudessaan pysynyt hyvin tarkasti vuoden 2015 tasossa- lisäystä vain noin 600e. Täydentävää on tarvittu 10000e edellisvuotta enemmän. Tarveharkintaisen tuen taso niukka. Tämä näyttäytyy varsinkin täydentävän matalana tasona.. 70

72 Sosiaaliasiamiestoiminta Karvia 2016 Vuoden 2016aikana sosiaaliasiamiehelle kertyi viisi asiakastapausta. Suuruusluokka on sama kuin aieminkinkin (2015; 2, 2014; 5, 2013; 2, 2012; 5, 2011, 4) Karvian sosiaalipalvelut on tuottanut vuodesta 2009 alkaen PoSa, joten omaa sosiaalitoimen organisaatiota ei ole. Päivähoidon Karvia hoitaa edelleen omana toimintanaan. Karvian asiat koskivat yllättäen perheasioita (3), jotka oikeastaan saattavat kuulua lopulta käräjäoikeuden ratkaistaviksi. Elatusmaksukysymyksiä eri variaatioilla ja huoltoriitaa., toimeentulotuen piirissä koettua kohtelua, jota asiakas siis piti liian tiukkana. Samaan asiaan kuului myös elementtejä muilta sosiaalityön sektoreilta, mutta tilastoitiin siis toimeentulotukeen. Asiaa selvitettiin ja asiakas sai neuvoa asiassaan. Lisäksi käsiteltiin kuljetuspalvelupäätöstä sekä ikääntyneen asumis- / laitos kysymystä. Asiakkaat saivat muuta oikeusturvaneuvontaa, kanteluneuvontaa sekä sovittelua tilanteessaan. Karvian asiakkaat ottavat hyvin vähän yhteyttä sosiaaliasiamieheen. Kysely Sosiaaliasiamiehen vuosittain tekemän kyselyyn saadun vastauksen mukaan Karvian alueelta ilmoitettiin yksi sosiaalihuollon asiakaslain mukainen muistutus. 1 Karvia Sosiaalihuollon asiakkaiden tekemiä oikaisuvaatimuksia / muutoksenhakuja viranhaltijan päätöksestä. Ollut lautakunnan käsittelyssä vuoden 2016 aikana? 0 Oikaisuvaatimuksista on koskenut toimeentulotukea? Lautakunta on muuttanut tai palauttanut uudelleen käsittelyyn viranhaltijan 0 päätöksiä. Valituksia tehty vuoden 2016 aikana sosiaalilautakunnan päätöksistä hallintooikeuteen? 1 Hallinto-oikeus on vuoden 2016 aikana muuttanut lautakunnan ratkaisua tai 0 palauttanut sen uudelleen käsiteltäväksi. 0 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja vuonna Oikaisuvaatimuksen käsittely tapahtui 16 päivässä. Rakenteellinen sosiaalityö Kyselyyn annetussa vastauksessa ei mainintaa rakenteellisesta sosiaalityöstä. Valvotut tapaamiset Ei ilmoitettu sopimuksia valvotuista tapaamisista Lastensuojelu Karviassa lastensuojeluun PoSa kirjasi vuoden 2016 aikana 18 lastensuojeluilmoitusta (2015; 20, 2014; 11, 2013; 16, 2012, 15, 2011; 14, 2010; 17). Lastensuojeluilmoitusten 71

73 lukumäärä on pysynyt samassa suuruusluokassa aiempien vuosien kanssa. Lastensuojelun palvelutarpeen arvioita tehtiin yhdeksän. Lapsia oli lastensuojelun asiakkaana seitsemän (merkittävä suhteellinen lasku aiempaan), mutta heistä kenelläkään ei voimassa oleva asiakassuunnitelmaa. Toimeentulotuki Täydentävän toimeentulotuen hyväksi tasoksi on arvioitu 10% perustoimeentulotuen määrästä. Hallituksen esityksen (HE 134/2000) mukaan tavoitteena on, että ehkäisevän toimeentulotuen suuruuden tulisi olla noin 3,3 prosenttia kunnan varsinaisen toimeentulotuen (perustoimeentulotuki ja täydentävä toimeentulotuki) menoista. Täydentävä toimeentulotuki Ehkäisevä toimeentulotuki Yhteensä 2016 Perustoimeentulotuki Varattu talousarvioon Myönnetty , ,00 315, ,00 ylitys/alitus , ,00 315,00 Varattu % toimeentulotuesta Myönnetty % toimeentulotuesta 9,49 % 0,44 % Käsittelyaika PoSa ei ole ilmoittanut kuntakohtaisia toimeentulotuen budjetteja vuodelle Ehkäisevän toimeentlotuen käyttö on hyvin vähäistä. Pienen kunnan kyseessä ollen satunnainen ehkäisevän tuen tarve vaikuttaa prosenttiosuuksiin merkittävästi, mutta joka vuosi ei välttämättä sopivaa kohdetta ehkäisevälle tuelle löydy. Toimeentulotuen tarve on kokonaisuudessaan kuitenkin samassa suuruusluokassa aiemman kanssa. PoSa ei ilmoita Karvian toimeentulotukipäätösten käsittelyaikaa.. 72

74 Sosiaaliasiamiestoiminta Luvia 2016 Luvia liittyi vuoden 2017 alussa Eurajoen kuntaan. Luvialta kirjautui vuoden 2016 aikana kolme asiakastapausta (2015; 4, 2014; 3, 2013; 2, 2012,;2, 2011;2, 2010;3). Luvialla asiakkaat ottavat perinteisesti sosiaaliasiamieheen siis hyvin harvoin ja yhteydenottojen määrä on pysynyt pitkään samana. Toimialoittain kysymykset jakautuivat kahden vammaispalvelukysymyksen ja iäkkäiden asumispalvelun kesken. Vammaispalvelun kysymykset koskivat hoitohenkilökunnan toimintaa kunnan ulkopuolisessa yksikössä. Toisaalta vammaispalvelun alueelta apuvälineasiaa. Luvialla oli vuoden 2013 alusta oma sosiaalitoimen organisaatio kuitenkin lapsiperheiden palvelut, eli huolto-, tapaamis-, ja elatusasiat sekä vammaispalvelun työn Luvia oli hankkinut Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymästä. Kysely Muistutukset ja muutoksenhaku Sosiaaliasiamiehen vuosittain tekemän kyselyyn saadun vastauksen mukaan Luvian alueella vuoden 2016 aikana ei tehty yhtään sosiaalihuollon asiakaslain mukaista muistutusta. 3 Luvia Sosiaalihuollon asiakkaiden tekemiä oikaisuvaatimuksia / muutoksenhakuja viranhaltijan päätöksestä. Ollut lautakunnan käsittelyssä vuoden 2016 aikana? 0 Oikaisuvaatimuksista on koskenut toimeentulotukea? Lautakunta on muuttanut tai palauttanut uudelleen käsittelyyn viranhaltijan 0 päätöksiä. Valituksia tehty vuoden 2016 aikana sosiaalilautakunnan päätöksistä hallintooikeuteen? 2 Hallinto-oikeus on vuoden 2016 aikana muuttanut lautakunnan ratkaisua tai 1 palauttanut sen uudelleen käsiteltäväksi. 0 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja vuonna 2016 Oikaisuvaatimuksen keskimääräinen käsittelyaika oli 30pv. Rakenteellinen sosiaalityö Kyselyyn annetussa vastauksessa ei mainintaa rakenteellisesta sosiaalityöstä. 73

75 Valvotut tapaamiset Ei ilmoitettu sopimuksia valvotuista tapaamisista Lastensuojelu Lastensuojelun toimialueella kirjattiin vuoden 2016 aikana 89 lastensuojeluilmoitusta (2015; 69, 2014; 39, 2013; 50, 2012; 49, 2011; 32, 2010; 29), missä jatkui selkeä kasvusuunta aiempaan. Lastensuojelun palvelutarpeen arvioita ei ilmoitettu tehdyn. Lapsia oli lastensuojelun asiakkaana 31 ja heistä 186lla oli voimassa oleva asiakassuunnitelma. Luvialla ei ole lasten vanhemmille ollut tarvetta laatia omaa suunnitelmaa vanhemmuuden tukemiseksi. Lastensuojelun tarve on ollut samalla tasolla viime vuodet. Toimeentulotuki Täydentävän toimeentulotuen hyväksi tasoksi on arvioitu 10% perustoimeentulotuen määrästä. Hallituksen esityksen (HE 134/2000) mukaan tavoitteena on, että ehkäisevän toimeentulotuen suuruuden tulisi olla noin 3,3 prosenttia kunnan varsinaisen toimeentulotuen (perustoimeentulotuki ja täydentävä toimeentulotuki) menoista. Täydentävä toimeentulotuki Ehkäisevä toimeentulotuki 2016 Perustoimeentulotuki Yhteensä Varattu talousarvioon , , , ,00 Myönnetty , , , ,00 ylitys/alitus ,00 238,00-53,00 Varattu % toimeentulotuesta 20,00 % 2,06 % Myönnetty % toimeentulotuesta 20,83 % 2,10 % Käsittelyaika 1,5 1,5 1,5 Luvialla on toimeentulotuen käyttö ollut nousussa. Varattu raha on kuitenkin riittänyt hyvin ehkäisevä toimeentulotuki käytettiin tarkasti, kuten täydentäväkin.. Tarveharkintaisen tuen taso on Luvialla korkea edelleen. Luvialla toimeentulotuen käsittelyajaksi ilmoitetaan 1,5pv. 74

76 Sosiaaliasiamiestoiminta Merikarvia 2016 Sosiaalipalveluiden osalta Merikarvia on osa Porin perusturvan yhteistoiminta-aluetta. Vuoden 2016 aikana sosiaaliasiamieheen on otettu Merikarvialta yhteyttä kolmen asiakasasian yhteydessä (2015; 5, 2014; 3, 2013; 1, 2012; 1, 2011, 5). Yhteydenotot ovat vuosia olleet hyvin satunnaisia, eikä suuruusluokkaan nytkään muutosta tullut. Asiat, joita vuoden 2016 aikana sosiaaliasiamiehen kanssa käsiteltiin, keskittyivät kehitysvammahuollon, koskien Antinkartanon toimintaa. Ensimmäinen kokonaisuus oli oikeastaan jatkoa vuoden 2015 tapahtumista, mutta niitä käsiteltiin edelleen. Samaan kokonaisuuteen liittyi sittemmin uusi kokonaisuus, johon liittyi henkilökunnan epäasiallinen käytös. Kolmantena asiana oli perheasiohin kuuluva isyyskanneasia, jossa kuitenkin päädyttiin ohjaamaan asiakas oikeusapuun / lakimiehelle. Eikä siis siten olisi ollut varsinainen sosiaaliasiamies asia. Kysely Muistutukset ja muutoksenhaku Sosiaaliasiamiehen vuosittain tekemän kyselyyn saadun vastauksen mukaan ei Merikarvian alueella tehty vuoden 2016 aikana yhtään sosiaalihuollon asiakaslain mukaista muistutusta. 3 Merikarvia Sosiaalihuollon asiakkaiden tekemiä oikaisuvaatimuksia / muutoksenhakuja viranhaltijan päätöksestä. Ollut lautakunnan käsittelyssä vuoden 2016 aikana? 0 Oikaisuvaatimuksista on koskenut toimeentulotukea? Lautakunta on muuttanut tai palauttanut uudelleen käsittelyyn viranhaltijan 0 päätöksiä. Valituksia tehty vuoden 2016 aikana sosiaalilautakunnan päätöksistä hallintooikeuteen? 0 Hallinto-oikeus on vuoden 2016 aikana muuttanut lautakunnan ratkaisua tai 0 palauttanut sen uudelleen käsiteltäväksi. 0 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja vuonna Oikaisuvaatimusten käsittelyaikaa ei ilmoiteta 75

77 Rakenteellinen sosiaalityö Kyselyyn annetussa vastauksessa ei mainintaa rakenteellisesta sosiaalityöstä. Valvotut tapaamiset Ei ilmoitettu sopimuksia valvotuista tapaamisista Tapaamiset toteutetaan pääasiassa Porin perusturvan omassa toimipisteessä, tarvittaessa myös ostopalveluna 3. sektorilta. Käytäntöä on toteutettu jo ennen kuin siitä tuli lakisääteistä. Valvontaa organisoi perusturvan sosiaaliohjaaja, valvojat on koulutettu. Lastensuojelu Merikarvialla kirjattiin vuoden 2016 aikana 30 lastensuojeluilmoitusta (2015; 43, 2014; 25, 2013; 34, 2012; 34, 2011; 34, 2010; 32) Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä on palannut aiempien vuosien 30:n tasolle. Lastensuojelun palvelutarpeen arvioita tehtiin 14 vuoden 2016 aikana. Lapsia oli lastensuojelun asiakkaana 22 ja heistä seitsemällä oli voimassa oleva asiakassuunnitelma. Sijaishuollossa lapsia oli seitsemän, mutta yhdenkään lapsen vanhemmille ei oltu tehty omaa suunnitelmaa vanhemmuuden tukemiseksi. 76

78 Toimeentulotuki Täydentävän toimeentulotuen hyväksi tasoksi on arvioitu 10% perustoimeentulotuen määrästä. Hallituksen esityksen (HE 134/2000) mukaan tavoitteena on, että ehkäisevän toimeentulotuen suuruuden tulisi olla noin 3,3 prosenttia kunnan varsinaisen toimeentulotuen (perustoimeentulotuki ja täydentävä toimeentulotuki) menoista. Täydentävä toimeentulotuki Ehkäisevä toimeentulotuki Yhteensä 2016 Perustoimeentulotuki Varattu talousarvioon , , , ,00 Myönnetty , , , ,00 ylitys/alitus 6 049,00-511, ,00 Varattu % toimeentulotuesta 11,14 % 1,03 % Myönnetty % toimeentulotuesta 10,73 % 0,43 % Toimeentulotukimenot ovat pysyneet samassa suuruusluokassa edelliseen vuoteen verrattuna nyt kuitenkin noususuuntaa. Varatut määrärahat ovat perustoimeentulotuessa ylittyneet, tarveharkintaisessa riittäneet. Määrältään tarveharkintainen täydentävä on tuki asiallisella tasolla suhteessa perustoimeentulotukeen. Ehkäisevä alhaisella tasolla. 77

79 Sosiaaliasiamiestoiminta Nakkila 2016 Vuoden 2016 aikana sosiaaliasiamiehelle kertyi kuusi asiakasasiaa Nakkilasta. (2015; 6, 2014; 7, 2013; 9, 2012; 12, 2011; 5, 2010; 8, 2009; 24, 2008; 9 ja 2007; 8). Asiakasmäärien taso on viime vuodet ollut laskussa. Yhteydenpito tapahtui pääosin puhelimitse. Yhteydenotot jakautuivat ikääntyneiden asumispalveluihin (3), päivähoitoon (2) ja lastensuojelun kesken. Ikäihmisten asiat koskivat intervallijakson asiakasmaksua, toisaalta pohdittiin tehostetun palveluasumisen määritelmää tilanteessa, jossa asiakas ei saa riittävän kuntouttavaa hoito-otetta tai riittävästi vaippoja. Kolmanneksi kritisoitiin henkilökunnan karkeaa kielenkäyttöä hoidettavalle asiakkaalle. Lisäksi sosiaaliasiamies on lähinnä sivusta seurannut päivähoidon kritiikkiä, jossa vanhempi itse on ollut asiassa aktiivinen toimija, Epäselvyyttä on ollut ryhmiksen lapsimäärästä ja hoidon järjestämisestä. Toisaalta päivähoidon yöhoidon järjestämisestä tuli kritiikkiä. Kahdessa päivähoitoa koskevassa asiassa sosiaaliasiamiehen toimenpiteeksi kirjattiin lähinnä kuuntelu/ viestin vastaanottaminen. Muutoin toimenpiteet jakautuivat neuvonnan, muistutusneuvonnan, oikeusturvaneuvonnan ja asian selvittämisen / sovittelun kesken. Asiakas myös tavattiin yhden asiakokonaisuuden perusteella. Kysely Muistutukset ja muutoksenhaku Sosiaaliasiamiehen vuosittain tekemän kyselyyn saadun vastauksen mukaan Nakkilan sosiaalitoimeen ei ole vuoden 2016 aikana tehty yhtään sosiaalihuollon asiakaslain mukaista muistutusta asiakkaan saamasta kohtelusta. 6 Nakkila Sosiaalihuollon asiakkaiden tekemiä oikaisuvaatimuksia / muutoksenhakuja viranhaltijan päätöksestä. Ollut lautakunnan käsittelyssä vuoden 2016 aikana? 2 Oikaisuvaatimuksista on koskenut toimeentulotukea? Lautakunta on muuttanut tai palauttanut uudelleen käsittelyyn viranhaltijan 0 päätöksiä. Valituksia tehty vuoden 2016 aikana sosiaalilautakunnan päätöksistä hallintooikeuteen? 1 Hallinto-oikeus on vuoden 2016 aikana muuttanut lautakunnan ratkaisua tai 0 palauttanut sen uudelleen käsiteltäväksi. 1 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja vuonna Oikaisuvaatimuksen käsittelyajaksi ilmoitetaan 30pv. 78

80 Rakenteellinen sosiaalityö Arjessa tehty jonkin verran sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien toimesta, ei järjestelmällisesti. Nakkila Valvotut tapaamiset Nakkila alle 5 Kunnan omissa tiloissa ja kunnan oma työntekijä valvojana Lastensuojelu Lastensuojelussa kirjattiin vuoden 2016 aikana 138 lastensuojeluilmoitusta (2015; 106, 2014; 63, 2013; 92, 2012; 122, 2011; 66, 2010; 48) ja laadittiin 33 lastensuojelun palvelutarpeen arviota. Lastensuojeluilmoitusten määrässä on vuosittain merkittävää vaihtelua. Lapsia oli lastensuojelun asiakkaana 45 ja heistä 42:llä oli voimassa oleva asiakassuunnitelma. Muihin kuntiin verrattuna hyvä tilanne. Nakkilassa ei ole katsottu tarpeelliseksi laatia lapsen vanhemmille omia suunnitelmia vanhemmuuden tukemiseksi sijaishuollossa ilmoitetaan olevan yhdeksän lasta.. 79

81 Toimeentulotuki Täydentävän toimeentulotuen hyväksi tasoksi on arvioitu 10% perustoimeentulotuen määrästä. Hallituksen esityksen (HE 134/2000) mukaan tavoitteena on, että ehkäisevän toimeentulotuen suuruuden tulisi olla noin 3,3 prosenttia kunnan varsinaisen toimeentulotuen (perustoimeentulotuki ja täydentävä toimeentulotuki) menoista. Täydentävä toimeentulotuki Ehkäisevä toimeentulotuki Yhteensä 2016 Perustoimeentulotuki Varattu talousarvioon , , , ,00 Myönnetty , , , ,00 ylitys/alitus , , ,00 Varattu % toimeentulotuesta 8,25 % 4,14 % Myönnetty % toimeentulotuesta 11,12 % 2,10 % Käsittelyaika 2-4 pv 2-4 pv 0-2 pv Toimeentulotuen kokonaistarve on Nakkilassa ollut kevyessä laskussa vuonna Perustoimeentulotuki on lähes samalla tasolla edellisen vuoden kanssa. Täydentävän myöntäminen ylitti budjetin toisaalta ehkäisevän käyttö laski. Suhteellinen taso on edelleen asiallinen. Toimeentulotuen käsittelyajan on ilmoitettu olevan maksimissaan 2-4 pv, mikä on hyvää tasoa vaaditun 7pv:n määräaikaan nähden. 80

82 Sosiaaliasiamiestoiminta Pomarkku 2016 Vuoden 2013 alusta Pomarkun sosiaalipalvelut on tuottanut PoSa, eikä omaa sosiaalitoimen organisaatiota kunnalla enää ole. Vuonna 2016 asiakokonaisuuksia kertyi 10. Asiakasyhteydenottojen määrä on vähäinen ja aaltoilee vuosittain. (2014; 15, 2014, 12, 2013; 6, 2012; 6, 2011; 4, 2010; 6, 2009;10; 2008; 14). Toimeentulotuen yhteydenotot olivat tavanomaisia toimeentulotuen asioita, jotka kuluneena vuonna koskivat lähinnä päätöksentekoon tarvittavia lisäselvityksiä, verotodistusta, ym. Lastensuojelun kolme merkintää sisältävät kysymykset lapsen oikeudesta tavata sosiaalityöntekijäänsä. Toisaalta kysymys myös lastensuojelun asiakasmaksusta. Kolmanneksi kritiikkiä tuli kuulemistilanteen sekavuudesta ja asiakkaan tulkinnan mukaan vanhojen asioiden kohtuuttomasta painoarvosta päätöksenteossa. Tässä yhteydessä asiakasta myös tavattiin. Lastensuojelun asiakasasiat olivat tyypillisesti sellaisia, joissa yhteen kokonaisuuteen kertyi useita yhteydenottoja. Kehitysvammahuollon kritiikki koski täysi-ikäisen henkilön oikeutta tavata vanhempiaan tai vanhempien oikeutta tavata lastaan. Pääasiassa pohdintaa siitä, millä perusteella rajoitetaan tapaamisia ja mikä on kehitysvammaisen asiakkaan oma kyky vaikuttaa siihen, haluaako hän tapaamisia järjestettävän ja mikä hänen tilanteessaan turvallista / vaarallista. Asiakkaat saivat neuvontaa asiassaan, muuta oikeusturvaneuvontaa ja sovittelua asiassaan. 81

83 Kysely Sosiaaliasiamiehen vuosittain tekemän kyselyyn saadun vastauksen mukaan Pomarkun alueelta ei vuoden 2016 aikana tehty yhtään sosiaalihuollon asiakaslain mukaista muistutusta. 4 Pomarkku Sosiaalihuollon asiakkaiden tekemiä oikaisuvaatimuksia / muutoksenhakuja viranhaltijan päätöksestä. Ollut lautakunnan käsittelyssä vuoden 2016 aikana? 3 Oikaisuvaatimuksista on koskenut toimeentulotukea? Lautakunta on muuttanut tai palauttanut uudelleen käsittelyyn viranhaltijan 1 päätöksiä. Valituksia tehty vuoden 2016 aikana sosiaalilautakunnan päätöksistä hallintooikeuteen? 1 Hallinto-oikeus on vuoden 2016 aikana muuttanut lautakunnan ratkaisua tai 0 palauttanut sen uudelleen käsiteltäväksi. 1 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja vuonna Oikaisuvaatimuksen keskimääräinen käsittelyaika oli 75pv. Rakenteellinen sosiaalityö Kyselyyn annetussa vastauksessa ei mainintaa rakenteellisesta sosiaalityöstä. Valvotut tapaamiset Ei ilmoitettu sopimuksia valvotuista tapaamisista Lastensuojelu Pomarkun lastensuojelun alueella kirjattiin vuoden 2016 aikana 42 lastensuojeluilmoitusta, eli suuruusluokka pysyi edellisten vuoden tasolla.( 2015; 33, 2014; 41, 2013; 47, 2012; 22, 2011; 27, 2010; 14) Pomarkussa laadittiin 20 lastensuojelun palvelutarpeen arviota., joista viisi kesti yli 3kk. Lapsia oli lastensuojelun asiakkaana 43 ja heistä vain kahdella oli voimassa oleva asiakassuunnitelma. Pomarkussa ei ole lasten vanhemmille ollut tarvetta laatia omaa suunnitelmaa vanhemmuuden tukemiseksi, vain alle viisi lasta oli sijaishuollossa. 82

84 Toimeentulotuki Täydentävän toimeentulotuen hyväksi tasoksi on arvioitu 10% perustoimeentulotuen määrästä. Hallituksen esityksen (HE 134/2000) mukaan tavoitteena on, että ehkäisevän toimeentulotuen suuruuden tulisi olla noin 3,3 prosenttia kunnan varsinaisen toimeentulotuen (perustoimeentulotuki ja täydentävä toimeentulotuki) menoista Täydentävä toimeentulotuki Ehkäisevä toimeentulotuki Yhteensä 2016 Perustoimeentulotuki Varattu talousarvioon Myönnetty , , , ,00 ylitys/alitus , , ,00 Varattu % toimeentulotuesta! Myönnetty % toimeentulotuesta 4,67 % 2,52 % Käsittelyaika. Vuosia laskussa ollut Pomarkun perustoimeentulotuen käyttö teki pienen liikkeen korkeammalle tasolle. Toimeentulotuen kokonaistarve oli kuitenkin hyvin lähellä aiempaa määrää. Pomarkussa ehkäisevää toimeentulotukea käytetään kohtuullisessa suhteessa toisaalta täydentävää ei kuluneena vuonna käytetty samassa suhteessa kuin aiemmin. PoSa ei ole ilmoittanut kuntakohtaisia toimeentulotuen budjetteja vuodelle PoSa ei ilmoita toimeentulotuen käsittelyaikaa. 83

85 Sosiaaliasiamiestoiminta Pori 2016 Yhteydenotot sosiaaliasiamiehelle Porin kaupungin alueelta vuoden 2016 asiakastapauksia kertyi 97 kpl. Aiemmin asiakokonaisuuksia on kertynyt 120:n suuruusluokkaa, nyt kuitenkin alle sadan asian. Sosiaaliasiamiehen toiminnassa valtaosa asiakastapauksista käsitellään puhelimitse. Muutamia sähköpostilla alkaneita yhteydenottoja kertyy, mutta tietosuojasäädösten vuoksi asiakkaalle pyritään soittamaan takaisin tai muutoin hoitamaan yhteydenpito. Perustaltaan yleisluontoista ohjeistusta sähköpostillakin voi saada Tavallisesti yhteydenottoja yhtä tapausta kohden on yhdestä viiteen. Yhteydenottajana oli useimmiten asiakas itse (77) tai asiakkaan edustaja (17). Henkilöstön yhteydenotoiksi rekisteröitiin kolme asiaa.. 84

86 Asiakastapahtuman kohde MIES NAINEN ALAIKÄINEN PERHE EI TIETOA / muu Asiakastapahtumien kohteet jakautuivat suhteellisen tasan porilaisten miesten ja naisten välillä. Toimialueet Yleisin sosiaalitoimen yhteydenottojen toimialue vuonna 2016 oli, kuten aiemminkin, toimeentulotuki. Lastensuojelun kysymykset johtivat yhteydenottoon 17asiassa. 85

87 Toimeentulotuen asioiden erittelyä Porissa: Toimeentulotukiasioista kirjattiin 35 asiakasasiaa. Tapausten määrä on asettunut vuoden 2014 tasolle. Tyytymättömyys perusteisia asiakokonaisuuksia Porin toimeentulotuessa oli 31 vuonna 2016 loput 4 tulkittiin olevan neutraaliluontoisia tiedusteluja toimeentulotuen myöntämisestä. Päätöstä /suunnitelmaa koskevat asiat olivat yleisin (24) syy toimeentulotuen asiakkaan ottaa yhteyttä sosiaaliasiamieheen. Päätöskysymykset ovat tyypillisesti vaihdelleet reilun 20 asian suuruusluokassa. Päätös asiassa ei ole kysymys siitä, että asiakas ei olisi saanut päätöstä, tai se olisi rakenteeltaan jotenkin puutteellinen, vaan pääsääntöisesti asiakkaat ovat vain eri mieltä siitä, onko päätös oikea tai kohtuullinen. Selvitys toimenpidevaihtoehdoista- luokkaan kirjattiin nyt vuonna 2016 vain muutamia asiakokonaisuuksia. Aiempina vuosina selvityskysymyksiä on ollut huomattavasti enemmän. Asiakas saattaa tiedustella hyvinkin yleisesti toimeentulotuen 86

88 mahdollisuudesta auttaa hankalassa taloudellisessa tilanteessa. Saman, tai tarkemmankin tiedon porilaisesta toimentulotukikäytännöstä asiakas saisi, kun ottaisi yhteyttä omaan sosiaalityöntekijäänsä. Sosiaaliasiamiehen tulkinta on, että Porin perusturvan panostus palveluneuvontaan on saanut kuntalaiset löytämään vastauksensa suoraan perusturvan omalta henkilöstöltä. Käsittelyaikaan kertyi kolme merkintää toimeentulotuesta. Yksi kolmesta ei ollut tosiasiassa vielä myöhässä, vaan kyse ole asiakkaan tulkinnasta. Kaksi muuta oli myöhässä toinen keskeytyneenä noin 2kk. Kohtelusta valitettiin vuoden 2016 vain kolmessa toimeentulotuen asiassa. Asiakokonaisuudet kaikki olivat perustaltaan riitoja siitä, mitä tuloja otetaan tulona huomioon; Opintolaina, jaksotettava tulo sekä tilille kertynyt saldo. 87

89 Lastensuojelun 2016 erittelyä Vuonna 2016 Porin alueella kirjattiin 17 käsiteltyä asiaa lastensuojelusta. Asioiden määrä oli laskussa, sillä vuonna 2015 kirjattiin 25 asiaa. Tapaamiseen johti neljä asiaa, joista vain yhteen liittyen osallistuttiin asiakkaan palaveriin. Lähes kaikki lastensuojelun asiassa yhteyttä ottaneista asiakkaista olivat tyytymättömiä tilanteeseen. Päätöksiä ja suunnitelmia koski kuusi Porin lastensuojelun asioista. Kohtelun kritiikki kerrytti vuonna 2016 vain kolme yhteydenottoa. Merkittävä lasku aiempaan vuoteen. Kohtelukritiikeistä yksi koski yksityistä lastensuojeluyksikköä. Kysymys oli laajasta kokonaisuudesta, jonka yhteydessä mm. käytiin tapaamassa asianosaisia ko. yksikössä Porin henkilökunnan kanssa. Toisaalta kohtelukritiikki nousi tilanteessa, jossa toivottuja tukipalveluja ei saanut vaikka mm. järjestön edustaja oli tehnyt lastensuojeluilmoituksen perheen tilanteesta. Lisäksi yhteydenottajan tulkinta siitä, että lapsi oli pistetty valehtelemaan että etävanhemman luona kaikki oli hyvin. Taustalla siis ilmeisesti huoltoriita, mutta kuitenkin kokemus huonosta kohtelusta. Tietosuoja. Vuonna 2016 kaksi asiaa koski tietosuojaa, lähinnä siihen suuntaan, että tietoa on asiakkaan tuntuman mukaan vaikea saada omista asioistaan. 88

90 Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Vammaispalvelulain (11) ja Erityishuoltolain (2) mukaiset palvelut keräsivät Porissa vuoden 2016 aikana yhteensä 13 asiakas-asiaa. Tyytymättömyys oli syynä 13:ssa, tiedustelua vain yhdessä tapauksessa. Kehitysvammahuollon yhteydenotoista toinen käsitteli asiakkaan, ainakin jossakin määrin yllättävää, asunpaikan vaihdosta sairaanhoitopiirin sosiaalipalveluiden sisällä. Toinen kehitysvammaisen lapsen päivähoitomaksua. Vammaispalvelun asiat olivat nekin pääsääntöisesti yksittäisasioita, eikä niistä sinänsä löydy tiettyä linjaa. Kaksi esimerkkiä kuitenkin kannattanee nostaa esiin: Asiakkaan kertomuksen mukaan oli kyse tilanteessa, jossa oli haettu vaikeavammaiselle lapselle korvausta erityistä vaatekustannuksista. Hakemus oli alkujaan hylätty, mutta hallintooikeus oli ratkaissut asian hakijan eduksi. Pori oli kuitenkin valittanut hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka kuitenkin sekin oli pitänyt voimassa asiakkaan oikeuden kyseiseen palveluun. Täytyy huomata, että sosiaaliasiamiehellä ei ole ollut nähtävissään ko. päätöksiä, eli kaikkineen tilanne ei välttämättä ole näin itsestään selvä. Jos kuitenkin kunta periaatteellisesta syystä valittaa sinänsä euromääräisesti pienestä palvelusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, voidaan toiminnan mielekkyyttä kyseenalaistaa sekä palvelutuotannon, että sosiaalityön näkökulmasta. Vammaispalvelua ja kenties lastensuojelua, omaishoidontukea sekä sosiaalityötä yleensä yhdistävä asiakokonaisuus herätti monipuolista keskustelua. Tilanteessa kyse oli lapsesta, joka ei vamman/sairauden vuoksi ollut pystynyt tosiasiassa kahteen vuoteen käymään koulussa, mutta sosiaalitoimi, tai terveydenhuolto, ei ollut nähnyt tarvetta löytää ratkaisua tilanteeseen. Selvää ei myöskään ollut eri toimialojen välinen työnjako ja vastuut. Sosiaaliasiamies osallistui tämän asian yhteydessä asiakkaan verkostopalaveriin ja jäi siihen ymmärrykseen, että aikuissosiaalityön kautta löytyneen omatyöntekijän myötävaikutuksella asiaan saatiin ratkaisuja. Tyytymättömyys Yhteydenotot olivat pääosin tyytymättömyyden (80) osoituksia. Neutraalin tiedustelun suhteellinen osuus on nyt laskenut. Porin perusturva on panostanut viime vuosina palveluneuvonnan kehittämiseen ja ilmeisesti sillä on vaikutusta siihen, että asiakkaat saavat entistä enemmän yleisen neuvonnan perusturvan omalta organisaatiolta. 89

91 Yhteydenottojen syyt Porissa yleisesti Päätöksistä, suunnitelmista, nousseet kysymykset ovat selkeästi yleisin (38) syy yhteydenottoon Selvitys toimenpidevaihtoehdosta (14) ja kohtelun (12) yhteydenotot keräsivät kumpikin merkintöjä Kohtelun asiakasasiat ovat vähentyneet vuodesta aiemmasta, jakautuen nyt hyvinkin tasaisesti yksittäisasioihin eri toimialueille. 90

92 Kohtelusta pitää kuitenkin todeta, että Porin oman toiminnan kohdalla ei sosiaaliasiamiehen tietoon ole tullut varsinaisia asiakkaan kokemia epäasiallisia kohtelukokemuksia. Lähinnä kyse on ollut siitä, että asiakas kokee, että kohtelu on joko puolueellista tai että työntekijä ei ymmärrä asiakkaan kokonaistilannetta. Ja siksi tyytymättömyys kohtelun alueelta. Toimenpiteet Asiakasyhteydenottoihin sisältyy tärkeänä osana yleinen sosiaalipalveluiden neuvonta ja opastus. Valtaosa toimenpiteistä (45) on pääosin yleistä neuvontaa. Selkeärajaisia toimenpiteitä löytyy harvoin pääasiallinen toimenpide on kuitenkin pyritty löytämään. Yleinen neuvonta sisältyy lähes aina myös muihin toimenpiteisiin. Muuta oikeusturvaneuvontaa, eli valituksien, kanteluiden tai käräjäoikeuden toimivaltaan kuuluvia asioita Porin alueella kertyi 19. Selvittämistä / sovittelua pääasiallisena toimenpiteenä kertyi kahdeksan asian yhteydessä. Näissä oltiin pääasiassa asiakkaan ja viranhaltijan välisen asian selvittäjänä ja pyrkimyksenä löytää yhteisymmärrys. Vuonna 2016 oli myös asioita, joissa riitti, että asiakas sai kertoa mielipiteensä / näkemyksensä sosiaaliasiamiehelle eli viesti kuunneltiin (14), mutta ei varsinaisesti johtanut pidemmälle. Tähän kuuluu pääosin myös asiat, jotka ovat jatkuneet useita vuosia ja joiden yhteydessä yhteydenottaja on useita kertoja vuodessa yhteydessä sosiaaliasiamieheen, mutta itse asiassa ei välttämättä tapahdu kehitystä. Sosiaaliasiamies osallistuu Porin Perusturvan tietosuojaryhmään, jossa käsitellään asiakkaalle tärkeää tietosuojan kehittämistä. 91

93 Kyselyn tuloksia Muistutukset ja muutoksenhaku Pori ei ilmoittanut sosiaalihuollon asiakaslain mukaisia muistutuksia. Ohessa taulukkomuodossa Porin ilmoittamat muutoksenhaut vuonna Pori Sosiaalihuollon asiakkaiden tekemiä oikaisuvaatimuksia / muutoksenhakuja viranhaltijan päätöksestä. Ollut lautakunnan käsittelyssä vuoden 2016 aikana? 75 Oikaisuvaatimuksista on koskenut toimeentulotukea? 0 Lautakunta on muuttanut tai palauttanut uudelleen käsittelyyn viranhaltijan päätöksiä. 20 Valituksia tehty vuoden 2016 aikana sosiaalilautakunnan päätöksistä hallinto-oikeuteen? Hallinto-oikeus on vuoden 2016 aikana muuttanut lautakunnan ratkaisua tai palauttanut 1 sen uudelleen käsiteltäväksi. 2 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja Rakenteellinen sosiaalityö Kyselyyn annetussa vastauksessa ei mainintaa rakenteellisesta sosiaalityöstä. Valvotut tapaamiset Ei ilmoitettu sopimuksia valvotuista tapaamisista Tapaamiset toteutetaan pääasiassa Porin perusturvan omassa toimipisteessä, tarvittaessa myös ostopalveluna 3. sektorilta. Käytäntöä on toteutettu jo ennen kuin siitä tuli lakisääteistä. Valvontaa organisoi perusturvan sosiaaliohjaaja, valvojat on koulutettu. Lastensuojelu Porissa kirjattiin vuoden 2016 aikana 1616 lastensuojeluilmoitusta (2015; 1494, 2014; 1626, 2013; 1453, 2012; 1508, 2011:1481, 2010: 1518) Lastensuojelun palvelutarpeen arviointi tehtiin 641 asian yhteydessä vuoden 2016 aikana. Lastensuojeluilmoituksien lukumäärä nousi jälleen vuoden 2014 suuruusluokkaan Lapsia oli lastensuojelun asiakkaana 825 ja heistä vain 410:llä oli voimassa oleva asiakassuunnitelma, eli alle puolella. Näin suuressa määrässä lapsia, ei satunnaisvaihtelullakaan ilmeisesti ole vaikutusta. Kiireellisiä sijoituksia päädyttiin tekemään 91 ja huostassa olevia sijaishuollon asiakkaita oli 164 vuoden 2016 lopussa. 40 lapsen vanhemmille oli laadittu oma suunnitelma vanhemmuuden tukemiseksi edelliseen vuoteen verrattuna vanhempien suunnitelmat ovat kaksinkertastuneet. Positiivinen suunta. 22 huostaanottoa päädyttiin lopettamaan vuoden 2016 aikana, ennen asiakkaan täysiikäistymistä. 92

94 Toimeentulotuki Toimeentulotuki koostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta sekä ehkäisevästä toimeentulotuesta. Täydentävän toimeentulotuen hyväksi tasoksi on arvioitu 10% perustoimeentulotuen määrästä. Hallituksen esityksen (HE 134/2000) mukaan tavoitteena on, että ehkäisevän toimeentulotuen suuruuden tulisi olla noin 3,3 prosenttia kunnan varsinaisen toimeentulotuen (perustoimeentulotuki ja täydentävä toimeentulotuki) menoista. Täydentävä toimeentulotuki Ehkäisevä toimeentulotuki 2016 Perustoimeentulotuki Yhteensä Varattu talousarvioon , , , ,00 Myönnetty , , , ,00 ylitys/alitus , , ,00 Varattu % toimeentulotuesta 7,54 % 2,78 % Myönnetty % toimeentulotuesta 7,16 % 1,34 % Perustoimeentulotuen myöntämiselle on vuonna 2016 ollut tarvetta aiempaa enemmän. Arviokin ylittyi e. Toisaalta Porissa jäi ehkäisevää toimeentulotulotukea käyttämättä ja niin toimeentulotuen kokonaistilanne pysyi varatussa rajassa. Ehkäiesvän toteuma jai edelleen matalaksi. 93

95 Sosiaaliasiamiestoiminta Rauma 2016 Sosiaaliasiamiehelle kertyi asiakastapauksia 56 kappaletta. Viime vuosina on ollut nähtävissä nouseva suunta raumalaisten asiakasasioiden lukumäärässä. Yhteydenottoja on ollut asiakastapausta kohden yksi tai useampia. Joidenkin asioiden käsittely on vaatinut useita yhteydenottoja. Asiakastapausten määrässä on vuosittain vaihtelua, mutta suuruusluokka pysyy samana. Vuonna 2016 sosiaaliasiamies on aiempien vuosien tapaan pitänyt yhtenä päivänä kuukaudessa vastaanottoa Rauman kaupungintalolla vastaanottoajan ollessa klo: Vastaanotolle on päässyt ilman ajanvarausta. Tarvittaessa asiakasta on tavattu myös palavereissa yhteistyössä työntekijöiden kanssa (kehitysvammapalvelut). Kotikäyntejä kertyi ikäihmisten asumispalvelun vuoksi, jossa sama ongelmatilanne jatkui vuodesta 2014 lähtien. Julkinen vai yksityinen palvelu Yhteydenotot ovat pääosin koskeneet kunnan omia palveluita (54). Yksittäiset merkinnät ovat tulleet Kelan vammaistukea koskien sekä perheasioita koskien. Siinä kuitenkin huolto-tapaamisasia oli käräjäoikeuden käsittelyssä, eli enää varsinaisesti sosiaaliasiamiehen asia. 94

96 Tehtäväalueet Toimeentulotuki (13) on edelleen ollut yleisin yhteydenottotarpeen herättäjä. Päätöksiä tehdään paljon verrattuna muihin toimialoihin. Kuitenkin vuonna 2016 yhteydenotot jakautuivat yllättävän tasaisesti eri alueiden kesken. Toimeentulotuen kysymykset ovat tyypillisesti yksittäisiä asiakkaan elämäntilanteesta nousevia ongelmia. Eräitä ajatuksia toimeentulotuen asiakkaiden kritiikeistä nousee: Asiakkailla on ollut vaikea ymmärtää saamansa päätöstä ts. perusteet ovat olleet heikosti selvitetty. Keskustelua herätti myös asiakkaan toive maksusitoumuksesta lääkkeisiin ja hyväksyntää yksityislääkärin määräämiin lääkkeisiin. Asiakkaan hakiessa maksusitoumusta silmälääkäriin asiakas päätyi kutsumaan sosiaaliasiamiehen mukaan asiakastapaamiselle. Vammaispalvelun kysymykset ovat vuonna 2016 keskittyneet mm. vaikeavammaisuuden määrittelyyn, nuoreen runsaasti ulkopuolista tukea tarvitsevaan asiakkaaseen. Myös palveluasunnon valintaa oli tarpeen pohtia (2) sekä asiakkaasta itsestään että henkilökunnasta johtuen. Ikääntyneiden asumis- ja kuljetuspalvelut aiheuttivat vuonna 2016 kahdeksan yhteydenottojen asiakokonaisuutta. Näistä kolme käsitteli tavalla tai toisella sitä, että kuljetuspalvelut eivät toimineet tai eivät toimineet asiakkaan tulkinnan mukaan tarkoituksenmukaisesti. Tilannetta vielä vaikeutti kotihoidon tilanne, mikä ei pystynyt vastaamaan asiakkaan tarpeeseen. Kuljetuspalvelun ja kotihoidon yhteistyön rajapinnasta voidaan kertoa esimerkki; iäkäs asiakas joutui kuljetuksella kotiin tultuaan, vaikka asui asumispalveluiden piirissä, paikoitellen odottamaan kaksikin tuntia päällysvaatteet päällä sisällä ulkovaatteet päällään, ennen kuin kotihoito tuli auttamaan vaatteiden pois ottamisessa. Tämä siis kuljetuspalvelun ja kotihoidon käytännön haasteista johtuen. Lisäksi kritiikkiä tuli Sinisaaressa hoidon asenteesta ja toimivuudesta. 95

97 Lastensuojelun asiat vähentyivät viiteen asiakokonaisuuteen, asiat ovat luonteeltaan yksilökohtaisia, jotka eivät muodosta linjaa. Kaksi eri merkintää kertyi samaan maahanmuuttataustaisen perheen asioihin, joissa epäselvyyttä oli lähinä siitä, kuinka paljon ja kuinka hyvin lasten äiti sai tietoa perheensä lastensuojeluasiasta. Yhteydenoton luonne Yhteydenotoista tyytymättömiksi kirjattujen suhteellinen osuus on hivenen laskenut verrattuna edelliseen vuoteen. Yhteydenottojen syyt Vuonna 2016 yhteydenottojen syistä yleisin oli päätös, sopimus tai suunnitelma sektorista aiheutuneet kysymykset. Varsinaista käsittelyaikaa / jonoa pohdittiin vain kahdessa asiassa. Käsittelyaikaa käsiteltiin kuitenkin usein ja olisi ollut mahdollista tulkita kritiikin pääasiallisen syyn olevan myös jonon. 96

98 Kohtelun kymmenen asiaa jakautuivat: lastensuojelun (3) toimeentulotuen, ikääntyneiden asumispalveluiden (3), kotipalvelun ja sosiaalityön (2) kesken. Toimenpiteet Vuonna 2016 tyypillisin sosiaaliasiamiehen toimenpide on asiakkaan neuvominen hänen asiassaan (25) Lisäksi Tapauskohtaisesti asiakasta on ohjattu muiden palveluiden piiriin ja asiakkaan suostumuksella on voitu neuvotella sosiaalitoimen työntekijöiden kanssa puhelimitse. 97

99 Kyselyn tuloksia Muistutukset ja muutoksenhaku Sosiaaliasiamiehen vuosittain tekemän kyselyyn saadun vastauksen mukaan Raumalla oli vuoden 2016 aikana tehty viisi sosiaalihuollon asiakaslain mukaista muistutusta. 51 Rauma Sosiaalihuollon asiakkaiden tekemiä oikaisuvaatimuksia / muutoksenhakuja viranhaltijan päätöksestä. Ollut lautakunnan käsittelyssä vuoden 2016 aikana? 26 Oikaisuvaatimuksista on koskenut toimeentulotukea? Lautakunta on muuttanut tai palauttanut uudelleen käsittelyyn viranhaltijan 2 päätöksiä. 14 Valituksia tehty vuoden aikana sosiaalilautakunnan päätöksistä hallinto-oikeuteen? Hallinto-oikeus on vuoden aikana muuttanut lautakunnan ratkaisua tai palauttanut 2 sen uudelleen käsiteltäväksi. 8 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja vuonna 2016 Oikaisuvaatimusten käsittelyajaksi ilmoitetaan neljä viikkoa. 98

100 Rakenteellinen sosiaalityö Raumalla on mallinnettu lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yhteensovittava verkosto, ylittäen hallintokuntarajat. Tärkeää on tiedonkulku ja sen linkittyminen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan/ ohjausryhmään sekä kaupungin hyvinvointikertomukseen ja strategiaan, poliittiselle päätöksentekotasolle. Aikuisten päihde- ja mielenterveyspalvelujen kattava avohuollollinen kokonaisuus on rakennettu kuullen terveydenhuollon, sosiaalihuollon sekä kokemusasiantuntijoiden ääntä. Sosiaalityötä on tehty näkyväksi osana kunnan palvelujen kehittämistä mm. hyvinvointityön kehittämisen osana sekä satasote ja maakuntavalmisteluja. Palvelu ja tukipalveluja on kehitetty laajasti, jotta palvelut vastaisivat kuntalaisten palvelutarpeisiin. es. Party-hanke, Pois syrjästä, PPPR -palvelumuotoiluhanke. Verkostoyhteistyötä järjestöjen kanssa tehdään tiiviisti. Sosiaalityöntekijät ovat tuoneet esille sosiaalihuoltolain 48 :n velvoittamina sosiaalityön epäkohtia ja kuntalaisten tarpeita. He ovat muun muassa laatineet vuonna 2017 kirjelmän johdolle maahanmuuttajapalveluihin lisäresurssoinnista. Myös lastensuojelu on tehnyt vastaavaa. Rauma Valvotut tapaamiset Rauma 7 Perheiden kohtaamispaikkana Cafe Tassula Lastensuojelu Raumalla kirjattiin vuoden 2016 aikana 878 lastensuojeluilmoitusta.(2015; 891, 2014; 924, 2013; 843, 2012; 968, 2011; 980, 2010; 811) ja laadittiin 338 lastensuojelutarpeen selvitystä. Lastensuojeluilmoitusten määrä on samassa suuruusluokassa aiempien vuosien lukuihin verrattuna vaihtelua toki vuosittain on, suuruusluokka on kuitenkin samalla tasolla Lapsia oli lastensuojelun asiakkaiden lukumääriä oli nooussut 541:een ja heistä 340:llä oli voimassa oleva asiakassuunnitelma. Vuonna 2016 tehtiin 35 kiireellistä sijoitusta ja 69 lasta oli vuoden lopussa sijaishuollossa. Kuuden lapsen vanhemmille oli päädytty laatimaan omia suunnitelmia vanhemmuuden tukemiseksi. Yhdeksän huostassapitoa vuoden 2016 aikana oli pystytty lopettamaan ennen täysiikäistymistä. 99

101 Toimeentulotuki Täydentävän toimeentulotuen hyväksi tasoksi on arvioitu 10% perustoimeentulotuen määrästä. Hallituksen esityksen (HE 134/2000) mukaan tavoitteena on, että ehkäisevän toimeentulotuen suuruuden tulisi olla noin 3,3 prosenttia kunnan varsinaisen toimeentulotuen (perustoimeentulotuki ja täydentävä toimeentulotuki) menoista. Täydentävä toimeentulotuki Ehkäisevä toimeentulotuki 2016 Perustoimeentulotuki Yhteensä Varattu talousarvioon , , , ,00 Myönnetty , , , ,00 ylitys/alitus , , ,00 Varattu % toimeentulotuesta 6,67 % 1,53 % Myönnetty % toimeentulotuesta 6,30 % 1,46 % Käsittelyaika Raumalla toimeentulotuen määrä säilyi hyvinkin samalla tasolla verrattuna vuoteen Toimeentulotuen kaikkia lajeja oli varattu riittävästi toteutumaan nähden. Täydentävän ja ehkäisevän käyttö on tarkkaa ja taso voisi olla korkeampikin. Toimeentulotukihakemusten käsittelyajaksi ilmoitetaan 7pv, mikä ainakin keskimäärin täyttää lain vaatimuksen. 100

102 Sosiaaliasiamiestoiminta Siikainen 2016 Vuoden 2016 Siikaisten alueen asiakasasiat tulivat esille vain kolmen tapauksen johdosta - määrät ovat edelleen hyvin satunnaisia. (2015; 2, 2014; 6, 2013; 8, 2012; 4, 2011; 4, 2010; 2, 2009; 1). Siikainen on vuodesta 2009 alkaen ollut Posan aluetta, eli omaa sosiaalitoimen organisaatiota ei ole. Yhteydenotoista toimeentulotukea käsitteli kaksi asiaa toinen täydentävän/ tai ehkäisevän toimeentulotuen sinänsä asiakkaan perusteltua ajatusta opintojen mahdollistamiseksi. Toisaalta laskelmaan huomioon otettuja tuloja ja niiden perusteita. Kolmas asia ei ollut sinänsä sosiaaliasiamiehen toimialaan kuuluva, vaan koski asiakkaan luottotietomerkintöjä. Asiakas ohjattiin lopulta selvittämään asiaa oikeammalta taholta. Asioissa annettiin sosiaaliturvan neuvontaa ja muuta oikeusturvaneuvontaa. Kysely Muistutukset ja muutoksenhaku Sosiaaliasiamiehen vuosittain tekemän kyselyyn saadun vastauksen mukaan Siikaisissa vuoden 2016 aikana ei tehty yhtään sosiaalihuollon asiakaslain mukaista muistutusta. Muutoksenhaun käsittelyaika ilmoitettiin 29 päiväksi. 1 Siikainen Sosiaalihuollon asiakkaiden tekemiä oikaisuvaatimuksia / muutoksenhakuja viranhaltijan päätöksestä. Ollut lautakunnan käsittelyssä vuoden 2016 aikana? 0 Oikaisuvaatimuksista on koskenut toimeentulotukea? Lautakunta on muuttanut tai palauttanut uudelleen käsittelyyn viranhaltijan 0 päätöksiä. Valituksia tehty vuoden 2016 aikana sosiaalilautakunnan päätöksistä hallintooikeuteen? 0 Hallinto-oikeus on vuoden 2016aikana muuttanut lautakunnan ratkaisua tai 0 palauttanut sen uudelleen käsiteltäväksi. 0 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja vuonna Rakenteellinen sosiaalityö Kyselyyn annetussa vastauksessa ei mainintaa rakenteellisesta sosiaalityöstä. Valvotut tapaamiset Ei ilmoitettu sopimuksia valvotuista tapaamisista. 101

103 Lastensuojelu Siikaisten lastensuojelun toimialueella PoSa kirjasi vuoden 2016 aikana 29 lastensuojeluilmoitusta. (2015; 31,2014; 49, 2013; 49, 2012; 25, 2011; 29, 2010; 24) Lastensuojeluilmoitusten määrä on pysynyt samalla tasolla viime vuoteen verrattuna.. Lastensuojelun palvelutarpeen arvioita kertyi seitsemän vuonna Lapsia oli lastensuojelun asiakkaana 26 mutta heistä kenelläkään ei ilmoitettu voimassa olevaa asiakassuunnitelmaa. Alle viis lasta oli sijaishuollossa vuoden 2016 lopussa. Yhdenkään lapsen vanhemmille ei ole laadittu omaa suunnitelmaa vanhemmuuden tukemiseksi. Toimeentulotuki Täydentävän toimeentulotuen hyväksi tasoksi on arvioitu 10% perustoimeentulotuen määrästä. Hallituksen esityksen (HE 134/2000) mukaan tavoitteena on, että ehkäisevän toimeentulotuen suuruuden tulisi olla noin 3,3 prosenttia kunnan varsinaisen toimeentulotuen (perustoimeentulotuki ja täydentävä toimeentulotuki) menoista. Täydentävä toimeentulotuki Ehkäisevä toimeentulotuki Yhteensä 2016 Perustoimeentulotuki Varattu talousarvioon Myönnetty , , , ,00 ylitys/alitus , , ,00 Varattu % toimeentulotuesta Myönnetty % toimeentulotuesta 6,40 % 4,99 % PoSa ei ole ilmoittanut kuntakohtaisia toimeentulotuen budjetteja vuodelle Siikaisissa kaikkien toimeentulotuen luokkien tarve on laskenut verrattuna vuoteen Ehkäisevän käyttö prosentuaalisesti suhteellinen runsasta. PoSa ilmoittaa Siikaisiin toimeentulotuen käsittelyajaksi 0,9pv, mikä alittaa hyvinkin lakisääteisen seitsemän työpäivän vaatimuksen. 102

104 Sosiaaliasiamiestoiminta Säkylä 2016 Vuoden 2015 aikana Säkylästä kertyi sosiaaliasiamiehelle 18 asiakastapausta. (2016; 13, 2014; 8, 2013; 12, 2012; 7, 2011; 8, 2010; 11, 2009, 8) Suuruusluokka on nyt viime vuosina ollut nousussa. Toki nyt 2016 pitää huomata, että Köyliön väestöpohja on myös mukana Säkylän asioissa. Yhteydenottoja on tyypillisesti yksi tai useampia asiakastapausta kohti ja ne ovat tapahtuneet puhelimitse. Lastensuojelu herätti neljä asiakasasiaa. Yhteydenotoissa kritisoitiin kiireellistä sijoitusta, toisaalta sijaishuoltopaikan valintaa sekä asiakkaan tulkinnan mukaan tarpeetonta lastensuojeluilmoitusta Säkylästä toiseen kuntaan. Tiedustelu kirjattiin asiasta, jossa yhteydenottaja pohti mahdollisuutta saada tietoonsa tehty lastensuojeluilmoitus. Toimeentulotuen alueelle kuului viisi asiakasasiaa, joissa kritisoitiin hyvinkin tavanomaisia toimeentulotuen yksityiskohtia: toimeentulotuen hitautta, takaisinperintää ja sen epäselvyyttä. Palkkatulot ja työmatkakulut laskelmassa. Myös järjestämisvastuussa olevan kunnan määrittelyä eli miten määritellään se, on asiakas oleskellut kunnassa riittävän kokonaisvaltaisesti. Lastensuojelun kysymyksistä kaksi linkittyy oikeastaan perheasioihin, eli huoltoriitaan. Toisaalta siten, että kritisoitiin sitä, että lastensuojeluilmoitukseen ei reagoida, toisaalta siten, että toisen huoltajan olosuhteita ei selvitetä riittävästi. Kolmas asia keskittyi yhteydenpitoon lapsen kanssa. Säkylässä asiakokonaisuudet linkittyvät toisiinsa sangen usein. On kokonaisuuksia, joissa kyse on päihdetyöstä, perheasioista (huolto-tapaamisriita), lastensuojelusta ja sosiaalityöstä yleensä. 103

105 Erikseen pitää myös mainita päivähoitoon kuuluva asia, jossa yhteydenottaja kyseenalaisti perhepäivähoitajan sopivuuden lastenhoitoon. Yhteydenottaja ei ainakaan ensivaiheessa toivonut sosiaaliasiamiehen yhteydenottoa kuntaan, mutta asiassa annettiin muistutusneuvontaa. Kehitysvammahuoltoon on myös tullut asiakkaan kotikunnan valintaa koskeva kysymys. Tyytymättömien ja kriittisten yhteydenottojen määrä on kertynyt suhteellisen suureksi. Lisäksi voidaan mainita, vaikka kohtelu pääasiallisena yhteydenottona saikin vain yhden tilastomerkinnän, kohtelun kritiikki oli useassa asiakokonaisuudessa kuitenkin taustalla läsnä. 104