1. JOHDANTO Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista SOSIAALIASIAMIESTOIMINNAN PERUSTEITA

Transkriptio

1

2 1. JOHDANTO Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista SOSIAALIASIAMIESTOIMINNAN PERUSTEITA Sosiaaliasiamiestoiminta Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaaliasiamiestoiminta Sosiaalihuollon asiakkaan oikeudet ja velvollisuudet Sosiaalihuollon asiakaslain mukaiset muistutukset AJANKOHTAISTA Sosiaalihuoltolaki uudistui SOSIAALIASIAMIESTOIMINNAN TILASTOA Aluksi Tilastotiedon perusteet Asiakastapaukset lukumäärän mukaan Yhteydenottajat Asiakastapahtuman kohde Yhteydenottotavat Yhteydenoton kieli Yhteydenoton luonne Asiatapahtumien syyt Asiatapahtumien tehtäväalueet Sosiaaliasiamiehen toimenpiteet Julkinen vai yksityinen palvelu KUNTAKYSELY Muutoksenhaku Toimeentulotuki Tehostettu palveluasuminen Kotipalvelu Lastensuojelu KUNTAKOHTAINEN KÄSITTELY Sosiaaliasiamiestoiminta Eura Sosiaaliasiamiestoiminta Eurajoki Sosiaaliasiamiestoiminta Honkajoki Sosiaaliasiamiestoiminta Huittinen Sosiaaliasiamiestoiminta Jämijärvi Sosiaaliasiamiestoiminta Kankaanpää Sosiaaliasiamiestoiminta Karvia Sosiaaliasiamiestoiminta Köyliö Sosiaaliasiamiestoiminta Lavia Sosiaaliasiamiestoiminta Luvia Sosiaaliasiamiestoiminta Merikarvia Sosiaaliasiamiestoiminta Nakkila Sosiaaliasiamiestoiminta Pomarkku Sosiaaliasiamiestoiminta Pori Sosiaaliasiamiestoiminta Rauma Sosiaaliasiamiestoiminta Siikainen Sosiaaliasiamiestoiminta Säkylä Sosiaaliasiamiestoiminta Ulvila Lähteitä KUNTAKYSELY SOSIAALIASIAMIEHEN 2014 RAPORTTIA VARTEN

3 1. JOHDANTO Sosiaaliasiamiehen selvitykseen kunnanhallituksille vuodelta 2014 on koottu Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalvelujen tarjoamien sosiaaliasiamiespalvelujen toimialueella kertyneet asiakasasiat tilastoina. Toimialueen kuntiin on myös lähetetty vuoden 2015 alussa kysely koskien muutoksenhakua, toimeentulotukea, lastensuojelua, tehostettua palveluasumista ja kotipalvelua. Kyselyn vastauksia on hyödynnetty tämän selvityksen koostamisessa Rakenteeltaan selvitys on pitkälti aiempien vuosien kaltainen, jotta myös vuosien välinen vertailtavuus mahdollistuu. Jokaista kuntaa varten on varattu oma osio selvityksen lopusta, jossa on koottuja tilastoja purettu yksityiskohtaisempaan sanalliseen muotoon. Tilastoinnissa on hyödynnetty valtakunnallista tilastointimallia, joka oli käytössä jo vuoden 2010 aikana. Sosiaaliasiamiehen asema asiakkaan ja kotikunnan välissä on mielenkiintoinen näköalapaikka alati kehittyvään ja muotoaan hakevaan sosiaalipalvelurakenteeseen. Satakunnan Sairaanhoitopiiri Sosiaalipalvelut Jari Mäkinen sosiaaliasiamies p Ravanintie Vanha-Ulvila 2

4 1.1. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Vuoden 2015 alussa Lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista tuli muutoksia, jotka vahvistivat muistutuksen asemaa. Jatkossa muistutusmenettelyn käytön vahvistamiseksi painotetaan toimintayksikön velvollisuudesta tiedottaa asiakkaille muistutusoikeudesta ja tehdä sen käyttö mahdollisimman helpoksi. Tiedottamisen tarkoituksena on vahvistaa asiakkaiden tietoisuutta oikeudesta muistutuksen tekemiseen ja selkeyttää asiakkaille muistutusmenettelyyn liittyviä käytäntöjä, esimerkiksi kuinka muistutus tehdään, kenelle se toimitetaan, kuinka muistutukseen vastataan, mitkä sen vaikutukset ovat ja kuinka toimintayksikkö hyödyntää muistutuksista saatua palautetta. Tiedotuksen yhteydessä voitaisiin korostaa myös muistutuksen asemaa ensisijaisena keinona reagoida koettuihin epäkohtiin ja kertoa asiakkaille mahdollisuudesta kannella valvontaviranomaisille. (HE 185/2014) Asiakaslaki eli Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) on tullut voimaan Asiakaslain tarkoituksena on edistää asiakaslähtöisyyttä, asiakassuhteen luottamuksellisuutta sekä asiakkaan oikeutta hyvään sosiaalihuoltoon ja kohteluun. Asiakaslaki sisältää sosiaalihuollon asiakkaan osallistumiseen, kohteluun ja oikeusturvaan liittyvät keskeiset oikeudelliset periaatteet ja siinä säädetään asiakkaan oikeuksista ja velvollisuuksista, salassapidosta, vaitiolovelvollisuudesta ja salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta sekä sosiaaliasiamiestoiminnasta. Asiakaslain mukaan asiakkaan kohtelulla tarkoitetaan sitä tapaa, miten häneen eri asiakastilanteissa suhtaudutaan. Lain tavoitteena on sosiaalihuollon asiakkaan kohtelussa toteuttaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ottamalla huomioon asiakkaan tarpeet, toivomukset ja mielipiteet sen suuntaisina ja sellaisina, kuin asiakas ne itse ilmaisee. Tavoitteena on palveleminen ensisijaisesti asiakkaan esille tuomien lähtökohtien mukaan, eikä auttajan tai organisaation sanelemista tarpeista. Lähtökohtaisesti luotetaan asiakkaan omaan kykyyn kertoa, minkälaisia palveluja hän tarvitsee. Lailla pyritään lisäämään asiakkaan aktiivisuutta ja edistämään sosiaalihuoltoon liittyvää asiakkaan myönteistä kohtelua. Erityistä huomiota on kiinnitettävä paljon hoivaa ja huolenpitoa tarvitsevien vanhusten, kehitysvammaisten ja alaikäisten asemaan ja oikeuksiin. (Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet 2001, 17) Asiakaslakia sovelletaan sekä kunnan omaan että yksityiseen sosiaalihuoltoon. Kunnan ostamat yksityiset sosiaalihuollon palvelut ja asiakkaiden itsensä ostamat sopimusperusteiset palvelut kuuluvat myös asiakaslain soveltamisalaan. 3

5 2. SOSIAALIASIAMIESTOIMINNAN PERUSTEITA 2.1. Sosiaaliasiamiestoiminta Sosiaalihuollon asiakaslain 24 :ssä säädetään sosiaaliasiamiestoiminnasta ja sen mukaan jokaisen kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies. Sosiaaliasiamies voidaan nimetä kahden tai useamman kunnan yhteiseksi voimaan tulleen kelpoisuuslain mukaan sosiaaliasiamiehellä tulee olla sosiaalityöntekijän kelpoisuus tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus. Sosiaaliasiamiesjärjestelmän tavoitteena on kiinnittää huomioita sosiaalihuollon laatuun sekä myös asiakkaan kohteluun sosiaalihuollossa. Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on: neuvoa asiakkaita sosiaalihuollon asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa avustaa muistutuksen tekemisessä tiedottaa asiakkaan oikeuksista toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle Asiakkaiden luottamuksen säilyttämiseksi on tärkeää, että sosiaaliasiamies on puolueeton. Sosiaaliasiamiehen tehtävä on neuvoa-antava, hän ei tee päätöksiä eikä myönnä etuuksia. Keskeisenä tehtävänä on asiakkaan kuuleminen ja eri vaihtoehtojen selvittäminen yhdessä asiakkaan tilanteen ratkaisemiseksi. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa palveluun tai kohteluun, hän voi pyytää sosiaaliasiamiestä toimimaan sovittelijana. Sosiaalihuollon asiakkaalla on palveluntuottajasta riippumatta oikeus tehdä saamastaan palvelusta tai kohtelusta muistutus sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Muistutukseen on vastattava kohtuullisessa ajassa sen tekemisestä. Sosiaaliasiamies ei käsittele muistutuksia, vaan ainoastaan antaa tarvittaessa apua asiakkaille muistutuksen tekemisessä. Muistutuksella ei voi saada muutosta itse päätöksen sisältöön eikä muistutukseen annettuun vastaukseen voi hakea muutosta valittamalla. 4

6 2.2. Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaaliasiamiestoiminta 2014 Sosiaaliasiamiestoiminnan järjestämisessä tulisi huomiota kiinnittää toiminnan puolueettomuuteen, riippumattomuuteen sekä asiakkaiden tarpeisiin ja sosiaaliasiamiehen tavoitettavuuteen. Vuonna 2014 Satakunnan alueella 18 kuntaa (Eura, Eurajoki, Honkajoki, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Köyliö, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Rauma, Siikainen, Säkylä, Ulvila) hankkivat sosiaaliasiamiespalveluja Satakunnan sairaanhoitopiiriltä. Väestöpohja toimialueella on ollut noin asukasta. Satakunnan sairaanhoitopiirissä sosiaaliasiamies sijoittuu Sosiaalipalveluiden toimialueen sisällä Erityisosaamiskeskuksen henkilöstöön. Sosiaaliasiamiehenä Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalveluissa toimi edelleen sosiaaliasiamies Jari Mäkinen. Toimisto on sijainnut Porin keskustassa, Liisankatu 18:ssa. Vuoden 2015 alussa sosiaaliasiamies muutti Erityisosaamiskeskukseen, Antinkartanoon, osoitteeseen Ravanintie 359, Vanha-Ulvila. Liisankadun vastaanottotila on kuitenkin toistaiseksi ollut käytettävissä asiakasvastaanottoihin. Sosiaaliasiamies Jari Mäkisen sijaisina esim. lomien aikana on toiminut sosiaalityöntekijä Minna Heinonen Sivuvastaanottoja on järjestetty asiakkaiden saavutettavuuden takaamiseksi Huittisissa, Kankaanpäässä ja Raumalla. Tarvittaessa sosiaaliasiamiehellä on ollut mahdollisuus vierailla siinä kunnassa, jossa asiakkaan asian käsittely on sitä vaatinut. Sosiaaliasiamies Jari Mäkinen on osallistunut Porin Perusturvan yhteistoiminta-alueen tietosuojaryhmään, ja siten osaltaan vaikuttanut alueen asiakkaiden oikeuksien kehittymistä.. 5

7 2.3. Sosiaalihuollon asiakkaan oikeudet ja velvollisuudet Asiakaslaki sisältää mm. säädökset sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksista ja velvollisuuksista. Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun. Asiakasta ei saa syrjiä ja häntä on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata ja hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään on kunnioitettava. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa asiakkaan toivomukset, mielipide, etu, kieli ja kulttuuritausta on huomioitava. Asiakkaan itsemääräämisoikeutta on kunnioitettava ja hänellä on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Jos asiakas ei ole kykenevä jostain syystä edellä mainittuun, hänen tahtoaan on selvitettävä yhteistyössä laillisen edustajan, omaisen tai muun läheisen henkilön kanssa. Alaikäisen asiakkaan toivomukset ja mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla. Ensisijaisesti viranomaisen on huomioitava kaikessa päätöksenteossa asiakkaan etu. Sosiaalihuollon asiakkaalla on myös oikeus saada selvitys toimenpidevaihtoehdoista asiassaan. Sosiaalihuollon henkilöstön on selvitettävä asiakkaalle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot ja muut seikat. Selvitys on annettava niin, että asiakas riittävästi ymmärtää sen sisällön ja merkityksen. Sosiaalihuollon järjestämisen tulee perustua viranomaisen tekemään päätökseen tai yksityisissä sosiaalipalveluissa sosiaalihuollon toteuttajan ja asiakkaan väliseen kirjalliseen sopimukseen. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on myös laadittava palvelu- tai hoitosuunnitelma yhteisymmärryksessä asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa, omaisen tai muun läheisen kanssa. Asiakkaalla tai hänen laillisella edustajalla on oikeus saada tieto itseään koskevasta asiakirjasta. Asiakkaalla on myös velvollisuus antaa sosiaalihuollon 6 :ssä tarkoitetulle toimielimelle ne tiedot, joita tarvitaan sosiaalihuollon järjestämisessä ja toteuttamisessa. Viranomaisen on annettava asiakkaalle tieto siitä, mistä ja mitä häntä koskevia tietoja voidaan suostumuksesta riippumatta hankkia ja hänelle on annettava tilaisuus tutustua muualta hankittuihin tietoihin ja tarvittaessa antaa lisäselvitystä tai oikaisua. Ennen kuin asiakas antaa sosiaalihuollon järjestäjälle tai toteuttajalle tietoja, hänellä on oikeus saada tietää tietojen käsittelystä; miksi tietoja tarvitaan, mihin niitä käytetään, mihin niitä luovutetaan ja mihin henkilörekisteriin tiedot tallennetaan. 6

8 2.4. Sosiaalihuollon asiakaslain mukaiset muistutukset Vuoden 2015 lakimuutoksessa muistutuksen roolia korostettiin merkittävästi. Perinteisesti muistutusten tekeminen ja suosio on sosiaaliasiamiehen kyselyyn saaman vastauksen perusteella ollut äärimmäisen alhaalla. Satakunnan alueella muistutukset jäivät asiakkaiden keskuudessa vuonna 2014 harvinaiseksi, koko toimialueelta ilmoitettiin sosiaaliasiamiehelle vain 21 muistutusta. Tulevat vuodet näyttävät, muuttuuko muistutuksen merkitys kuntalaisten palautteenantokanavana. Uusi muistutusta koskeva sosiaalihuollon asiakaslain pykälä on seuraava: 23 ( /1100) Muistutus Sosiaalihuollon laatuun tai siihen liittyvään kohteluunsa tyytymättömällä asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Jos asiakas ei sairauden, henkisen toimintakyvyn vajavuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene itse tekemään muistutusta tai jos hän on kuollut, muistutuksen voi tehdä hänen laillinen edustajansa, omaisensa tai muu läheisensä. Toimintayksikön on tiedotettava asiakkailleen muistutusoikeudesta riittävällä tavalla sekä järjestettävä muistutuksen tekeminen asiakkaalle mahdollisimman vaivattomaksi. Muistutus tulee tehdä pääsääntöisesti kirjallisesti. Muistutus voidaan tehdä myös suullisesti erityisestä syystä. Toimintayksikön tai johtavan viranhaltijan on kirjattava muistutus ja käsiteltävä se asianmukaisesti ja annettava siihen kirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa muistutuksen tekemisestä. Vastaus on perusteltava. Muistutukseen annettuun vastaukseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Muistutuksen tekeminen ei rajoita asiakkaan oikeutta hakea muutosta siten kuin siitä erikseen säädetään. Muistutuksen tekeminen ei myöskään vaikuta asiakkaan oikeuteen kannella asiastaan sosiaalihuoltoa valvoville viranomaisille. Uuden sanamuodon mukaan asiakas voi siis tehdä muistutuksen ollessaan tyytymätön niin sosiaalihuollon laatuun kuin siihen liittyvään kohteluun. Aiemmin ainoastaan kohtelusta - mutta muistutuksia on katsottu voitavan tehdä myös esimerkiksi silloin, kun asiakas on tyytymätön saamaansa palveluun. Muistutuksen käytön vahvistamiseksi on säädetty toimintayksikön velvollisuudesta tiedottaa asiakkaille muistutusoikeudesta ja tehdä sen käyttö mahdollisimman helpoksi. Tiedottamisen tarkoituksena on vahvistaa asiakkaiden tietoisuutta oikeudesta muistutuksen tekemiseen ja selkeyttää asiakkaille muistutusmenettelyyn liittyviä käytäntöjä, esimerkiksi kuinka muistutus tehdään, 7

9 kenelle se toimitetaan, kuinka muistutukseen vastataan, mitkä sen vaikutukset ovat ja kuinka toimintayksikkö hyödyntää muistutuksista saatua palautetta. Tiedotuksen yhteydessä voitaisiin korostaa myös muistutuksen asemaa ensisijaisena keinona reagoida koettuihin epäkohtiin ja kertoa asiakkaille mahdollisuudesta kannella valvontaviranomaisille. Muistutuksen vaivattomuutta voitaisiin edistää esimerkiksi pitämällä toimintayksikössä ja sen internet-sivuilla saatavilla muistutuksen tekemistä varten selkeitä yhteystietoja ja ohjeita tai muistutuksen tekemiseen tarkoitettuja erillisiä lomakkeita. Tiedottamisessa olisi otettava huomioon eri tavoin puhe-, kommunikaatiotai aistiongelmaiset asiakkaat. (HE 185/2014, s23) Muistutuksen tekemisessä pääsääntönä voidaan pitää kirjallista muotoa. Kuitenkin joissakin tapauksissa suullinen muistutus on myös tarkoituksenmukainen kun otetaan huomioon pyrkimys muistutuksenteon vaivattomuuteen; esimerkiksi hyvin iäkkäiden asiakkaiden asiassa. Edelleen sosiaaliasiamiehen tehtävänä on auttaa asiakasta muistutuksen teossa ja muutoinkin auttaa asiakaslain soveltamisessa. Muistutuksen käsittely Sosiaalihuollon toimintayksikössä pitää kirjata ja käsitellä asianmukaisesti jokainen sille tehty muistutus. Tilanteessa, jossa muistutus on tehty johtavalle viranhaltijalle, vastuu käsittelystä on hänellä. Muistutukseen tulee vastata aina kirjallisesti. Vastauksen antaminen kirjallisena tukee toimintayksiköiden omaa käsittelymenettelyä, ja kirjallinen vastaus toimii oikeusturvana myös toimintayksikölle itselleen. Muistutukseen on annettava vastaus kohtuullisessa ajassa. Valvira on ohjauksessaan todennut kohtuullisena aikana pidettävän 1 4 viikkoa. Myös eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan kohtuullinen aika on pääsääntöisesti noin kuukauden tai 1 2 kuukautta asian ollessa erittäin ongelmallinen ja vaatiessa selvitystyötä. Kohtuullisuutta tulisi tämän ohella arvioida suhteessa hallintolain 23 :n sääntelyyn asian viivytyksettömästä käsittelystä. Muistutuksen vastaus on perusteltava. Tämä vahvistaa muistutusten asianmukaista käsittelyä, asiakkaan oikeusturvaa ja muistutusten hyödyntämistä toiminnan kehittämisessä. Erityinen merkitys asian perustelemisella on tilanteessa, jossa asiakkaan ja toimintayksikön näkemykset eroavat toisistaan. Selkeät perustelut auttavat asiakasta harkitsemaan asiasta edelleen kantelemista. Lisäksi ne toimivat dokumentointina asian jatkokäsittelyssä. Valtioneuvoston apulaisoikeuskansleri on ratkaisussaan ottanut kantaa ratkaisun vähimmäissisältöön ( (40/07)). Apulaisoikeuskanslerin ratkaisun mukaan asian tutkimatta jättäminenkin on viranomaispäätös, joka on riittävässä määrin perusteltava. Vaikka muistutukseen annettava vastaus ei ole valituksenalainen viranomaispäätös, tulisi myös toimintayksikön aiheettomina pitämiin muistutuksiin annettavat vastaukset perustella asiakkaalle riittävällä tavalla. (HE 185/2014) Muistutuksen ja kantelun suhde Kaikkea korjaavaa toimintaa ei voi jättää yksinomaan toimijoiden oman käsittelyn varaan, vaan kuntalaisella on oltava mahdollisuus asian saattamiseen ulkopuolisen riippumattoman tahon käsittelyyn. Asiakas voi tehdä kantelun samoilla edellytyksillä 8

10 muistuksia 2014 kuin muistutuksen. Muistutus on tarkoitettu kuitenkin ensisijaiseksi keinoksi epäkohdista ilmoittamiseksi ja niiden korjaamiseksi. Kuntalaisen kanteluoikeus on suunnattu aluehallintovirastoon ja Valviraan. Ensisijaisesti kantelut tulisi tehdä alueella valvonnasta vastaavalle aluehallintovirastolle. Valviralle valvonta kuuluu erikseen säädetyissä tapauksissa, muun muassa laajoissa ja periaatteellisissa kysymyksissä, sekä silloin kun aluehallintovirasto on asiassa esteellinen. Asiakkaalla on myös oikeus kannella laillisuusvalvontaviranomaisille, eduskunnan oikeusasiamiehelle ja valtioneuvoston oikeuskanslerille. Oikeusasiamiehellä ja oikeuskanslerilla on oikeus siirtää kantelun käsittely toimivaltaiselle viranomaiselle, jos se on perusteltua asian laadun johdosta. Oikeusasiamies ja oikeuskansleri voivat siirtää tehdyn kantelun myös muistutuksena käsiteltäväksi. Valvontaviranomaisilla on mahdollisuus siirtää kantelu viranhaltijalle tai toimintayksikköön ensin muistutuksena käsiteltäväksi, jos asiassa ei olisi tehty muistutusta. Uusi käytäntö lisää valvontaviranomaisten harkintavaltaa muistutusten käsittelyyn ottamisessa ja mahdollistaa asian ensivaiheenselvittämisen siihen tilanteessa paremmin kykenevässä toimintayksikössä. Asian siirtäminen muistutusmenettelyssä käsiteltäväksi ei saa vaarantaa asiakkaan oikeusturvaa. (HE 185/2014) Satakunnasta ilmoitetut muistutukset Viereisen taulukon esittäminen on periaatteessa turhaa. Esim. Porin YTA ei ole tilastoinut vuonna 2014 muistutuksia. Saaduista vastauksista voi löytää Porin kohdalta yhden merkinnän vanhuspalveluiden alueen muistutuksesta. Rauman korkeaa lukua taas selittää samoista asiakokonaisuuksista tehdyt 4 ja 2 muistutusta. Ilmeisesti tulevina vuosina muistutuksen roolia päästään kuitenkin kohottamaan. Eura 0 Eurajoki 1 Honkajoki 0 Huittinen 1 Jämijärvi 0 Kankaanpää 5 Karvia 0 Köyliö 0 Lavia Luvia 0 Merikarvia Nakkila 0 Pomarkku 3 Pori Rauma 11 Siikainen 0 Säkylä 0 Ulvila 21 9

11 3. AJANKOHTAISTA Sosiaalihuoltolaki uudistui Sosiaalihuoltolaki on uudistunut ja voimassa Lakiuudistuksesta on järjestetty koulutuksia kunnille mm. STM:n aluekierros. Tässä yhteydessä on kuitenkin mahdollista nostaa esille muutamia huomionarvoisia kokonaisuuksia lainmuutoksen osalta, kuntien itselleen kehitettäväksi. Lapsiperheille on järjestettävä välttämätön kotipalvelu alkaen Lapsiperheillä on oikeus saada kotipalvelua, kun se on välttämätöntä lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kotipalvelua annetaan toimintakykyä alentavan syyn, kuten sairauden, synnytyksen, vamman tai uupumuksen vuoksi, tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella. Erityisellä perhetilanteella tarkoitetaan esimerkiksi perheenjäsenen kuolemaa, vanhempien eroa tai tilannetta, jossa toinen vanhemmista on vankilassa. Erityinen perhetilanne voi olla myös perheessä, jossa on kaksoset tai omainen hoidettavana. Kotipalvelua, kuten myös perhetyötä, tukihenkilöitä ja -perheitä sekä vertaisryhmätoimintaa, on jatkossa saatavilla ilman lastensuojelun asiakkuutta. Tavoitteena on madaltaa tuen hakemisen kynnystä ja turvata oikea-aikainen tuki perheille (STM Tiedote 319/2014) Omavalvontavelvollisuus osana sosiaalihuoltolain uudistusta. Sosiaalihuoltolaki 47 Omavalvonta Sosiaalihuollon toimintayksikön tai muun toimintakokonaisuudesta vastaavan tahon on laadittava omavalvontasuunnitelma sosiaalihuollon laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi. Suunnitelma on pidettävä julkisesti nähtävänä, sen toteutumista on seurattava säännöllisesti ja toimintaa on kehitettävä asiakkailta sekä toimintayksikön henkilöstöltä säännöllisesti kerättävän palautteen perusteella. Omavalvontasuunnitelman sisällöstä, laatimisesta ja seurannasta voidaan säätää tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Julkisissa vanhuspalveluissa omavalvontavelvollisuus tuli ajankohtaiseksi jo 2015 vuoden alussa. Muissa sosiaalipalveluissa alkaen. Yksityisiä sosiaalipalveluita omavalvonta velvoite on koskenut jo vuodesta 2012 saakka. Omavalvonta on työkalu, jonka avulla voidaan kehittää ja seurata palvelujen laatua toimintayksiköiden päivittäisessä työssä. Omavalvonnan perusidea on siinä, että toimintayksikölle on laadittu kirjallinen suunnitelma, jonka avulla asiakkaan palveluissa esiintyvät epäkohdat ja palvelun onnistumisen kannalta epävarmat ja riskiä aiheuttavat tilanteet pystytään tunnistamaan, ehkäisemään ja korjaamaan nopeasti. Omavalvonta perustuu yksikössä toteutettavaan riskinhallintaan, jossa palveluprosesseja arvioidaan laadun ja asiakasturvallisuuden näkökulmasta. Tarkoituksena on ennaltaehkäistä riskien toteutuminen ja 10

12 reagoida havaittuihin kriittisiin työvaiheisiin tai kehittämistä vaativiin asioihin suunnitelmallisesti ja nopeasti. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen valvonnassa korostuu palveluntuottajien oma vastuu toiminnan asianmukaisuudesta ja tuottamiensa palvelujen laadusta sekä asiakasturvallisuudesta. (Valvira 2015) Sosiaaliasiamiehen näkökulmasta omavalvontavelvoitteen tulo julkiseen sosiaalipalvelun tuotantoon on tervetullut ilmiö. Tärkeää on kuitenkin löytää kunnissa ne tarkoitukselliset asiat ja mittarit, joita seurataan. Jos omavalvonnassa käytetään pohjana Valviran asiakirjamallia, on ainakin siinä myös asiakkaan asemaan ja oikeuksiin kiinnitetty huomiota. ( 11

13 4. SOSIAALIASIAMIESTOIMINNAN TILASTOA Aluksi Vuoden tapahtumia käsitellään tilastotietoja sosiaaliasiamiehelle tulleista yhteydenotoista yleisellä tasolla. Tilastot ja taulukot esitetään koko aineiston laajuudessa sillä toimialueen pienissä kunnissa yhteydenottoja on niin vähän, että määrän perusteella on mahdotonta tehdä päätelmiä rakenteellista ongelmista tai epäkohdista. Selvityksen lopussa esitetyssä kuntakohtaisessa erittelyssä tapahtumia käsitellään, mutta kuitenkin pyritään siihen, että asiakkuus itsessään ei paljastu. Toki pienessä kunnassa se saattaa silti olla mahdollista. Yhteydenottajista vain harvat ovat halunneet sosiaaliasiamiesasiakkuuttaan tulevan edes sosiaalitoimen tietoon Tilastotiedon perusteet Vuonna 2014 sosiaaliasiamiehen tilastointi jatkui samalla tilastointiluokituksella, jota on käytetty vuodesta 2010 alkaen. Samankaltaista luokittelua käytetään soveltuvin osin myös muiden sosiaalisasiamiesten tilastonkeruussa. Näin on pyritty pitämään tietojenkeruu yhteismitallisena kehitetyn tilastointimallin ohjeiden mukaisesti. Jatkossa on mahdollista saada vertailukelpoista tietoa eri alueiden ja vuosien välillä. Omalta osaltaan samoina pysyneet luokat ja kysymykset aiheuttavat ja muodostavat tiettyä jäykkyyttä koottaessa selvitystä sosiaaliasiamiestoiminnasta. Kuitenkin muutokset ajassa, on kuitenkin jossakin määrin tarpeellista tuoda esiin, ja niinpä samoja teemoja ja käsitellään vuosittain. Asiakkaiden yhteydenotot tilastoidaan asiatapahtumina. Asiatapahtuma voi olla yksi yhteydenotto, jossa asiakas saa puhelimessa yhdellä soitolla saman tien vastauksen esittämiinsä kysymyksiin. Tapahtuma voi sisältää myös useita yhteydenottoja useilta eri tahoiltakin. Tapahtuma on auki niin kauan kuin asia on kesken ja sitä käsitellään. Asiatapahtuma suljetaan, kun hänen asiassaan on saatettu toimenpiteet loppuun. Sama asiakas voi myöhemmin ottaa yhteyttä samasta tai eri asiasta. Jos asiakas esittää asiassa jotain uutta selvitettävää asiaa tai kokonaan uuden ongelman, tulee siitä uusi asiatapahtuma. Jos yhteydenottaja tiedustelee tai valittaa samalla kertaa kahdesta sosiaalihuollon tai terveydenhuollon eri toimialueesta, käsitellään ne kahtena eri asiatapahtumana. Asiatapahtumina ei kirjata yhteydenottoja, joiden perusteella asiamies ei tee mitään erityisiä toimenpiteitä (asiakas varaa aikaa, lähettää kiitoskirjeen hyvistä neuvoista). Asiatapahtumina ei kirjata myöskään sähköpostiviestejä, joiden johdosta asiamiehen ei oleteta ryhtyvän toimenpiteisiin, häntä on vain tiedotettu asiasta. Myöskään puheluita, joissa pelkästään ohjataan soittamaan suoraan jollekin toiselle taholle, ei kirjata tilastoon. Tilastoitavat luokat on johdettu asiamiehen tosiasiallisen toiminnan näkökulmasta. 12

14 Asiakastapaukset lukumäärän mukaan 2014 Vuoden 2014 aikana Satakunnan Sairaanhoitopiirin sosiaaliasiamiehen toiminnassa kertyi yhteensä 348 asiakasasiaa, joista omalla toimialueella oli 332 ja toimialueen ulkopuolisia tai muuten määrittelemättömiä tai tuntemattomaksi jääneitä kuntia käsitteli 16 asiaa. Yhteydenottoja, puheluita asiaa kohden on yleensä 1-5, muutamissa tapauksissa enemmän. (Asiakkuudet toimialueella 2003:115, 2004:142, 2005:102, 2006: 154, 2007: 208, 2008: 380, 2009: 377, 2010: 368, 2011: 382, 2012: 392, 2013; 326). Esitetyssä taulukossa entisen Satakunnan erityshuoltopiirin ja nykyisen Satakunnan Sairaanhoitopiirin sosiaaliasiamiehen käsittelemiä asiakasasiota. Porin kaupunki on ollut suurena kuntana mukana vuodesta Asiakasasioiden määrä laski merkittävästi vuonna 2013 ja sama taso säilyi vuoden 2014 aikana - vain hienoinen nousu aiempaan vuoteen verrattuna. Tyypillistä toimialueen kuntakohtaiselle asialukumäärälle on ollut jo vuosia se, että suurimmat kaupungit ovat luonnollisesti runsaimmin edustettuna, kun taas pienistä kunnista kertyy vain satunaisia yhteydenottoja vuoden aikana. Porin asiakasyhteydenottojen määrä laski edelleen aiemmista vuosista, vaikuttaen näin kokonaisuuteen. 13

15 Muu tai ei tiedossa kohtaan tilastoitiin ne asiakkaat, jotka eivät ilmoittaneet asian kohde kuntaa tai mitä kuntaa tiedustelu koski. Muita tähän luokkaan kuuluneita nimettyjä kuntia olivat kuluneena vuotena: Harjavalta, Helsinki, Kokemäki, Kustavi, Sastamala ja Tampere Tuntemattomaksi, määrittelemättömiksi tai kuntaan liittymättömäksi asiaksi tulkittiin kuusi asiaa vuoden 2014 yhteydenotoista. 14

16 Yhteydenottajat Sosiaaliasiamies tilastoi myös sitä, kuka asiakkaan asiassa ensisijaisesti yhteyttä ottaa; asiakas itse, hänen edustajansa, vai henkilöstön edustaja? 214 Asiakas itse: Tarkoittaa tässä yhteydessä asiakaslaissa tarkoitettua asiakasta, joka ottaa yhteyttä omassa asiassaan. 118 Edustaja/muu: on asiakkaan läheinen, omainen tai muu henkilö, joka ottaa yhteyttä asiakkaan puolesta tai joka yleisellä tasolla ottaa yhteyttä sosiaali- tai terveydenhuollon ilmiöistä tai ongelmista 16 Henkilöstö: on tässä yhteydessä joko yksityisen tai julkisen sosiaali- tai terveyspalvelun työntekijä, joka ottaa yhteyttä työtehtävässään esiin tulleesta ongelmasta tai kysyy asiamiehen neuvoa menettelystä tai laintulkinnasta. Vaikka asiakas valtaosin ottaakin itse yhteyttä omassa asiassaan, paljon on myös asioita, joissa läheinen tai muu edustaja ottaa yhteyttä sosiaaliasiamieheen ja tiedustelee, onko asiakkaan asialle tehtävissä mitään. Sillä, onko yhteydenottaja asiakas vai asiakkaan edustaja tai muu on merkitystä siihen, kuinka asiamies voi lähteä selvittämään asiakkaan asiaa. Jos yhteydenottajalla ei ole valtakirjaa varsinaiselta asiakkaalta voi asiamies keskustella vain yleisellä tasolla tai antaa yleisellä tasolla neuvoja yhteydenottajalle. Yhteydenottajan luokittelu selventää näin ollen toimenpiteitä. Pienenä ryhmänä ovat myös havaittavissa yhteydenotot, joissa sosiaaliasiamiehen avulla tai kautta yritetään mahdollisesti kiertää salassapitosäännöksiä. Tässäkin tilanteessa sosiaaliasiamies voi oikeastaan vain kuunnella yhteydenottajan näkemystä. Esimerkki tilanteesta: Vuokranantaja haluaisi selvittää saako asukas toimeentulotukea, ja voiko sosiaalitoimi maksaa tai varmistaa asiakkaan tosiasiallisen vuokranmaksun. 15

17 Asiakastapahtuman kohde 2014 Sosiaali- ja terveydenhuollossa asiakkaana on useimmiten vain yksi henkilö mutta esim. perheneuvolassa, lastensuojelussa, toimeentulotuessa ja kotipalvelussa kohteena voi olla useampia henkilöitä tai koko perhe. Asiatapahtuman kohteeksi valitaan yksi alla olevista luokista, se ketä asiatapahtuma pääasiassa koskee. mies 127 nainen 124 alaikäinen 31 perhe 50 ei tietoa / muu 16 Valitaan, kun asiatapahtuma (palvelu, päätös, hoito, kysymys jne.) koskee miestä tai vain perheen isän kokemaa kohtelua koko perheen palvelutilanteessa Valitaan, kun asiatapahtuma (palvelu, päätös, hoito, kysymys jne.) koskee naista tai vain perheen äidin kokemaa kohtelua koko perheen palvelutilanteessa. Valitaan, kun asiatapahtuma koskee pääasiassa alaikäisen/alaikäisten palvelua tai asiaa (esim. päivähoidossa, lastensuojelussa) Valitaan, kun kyseessä pääasiassa koko perheen saama palvelu, toimenpide, päätös, etuus tai yleinen asia. Tällaisia ovat mm. perheen saama toimeentulotuki, koko perheen palautekeskustelu perheneuvolassa tai lapsiperheiden kotipalvelu Valitaan, kun ei tiedetä ketä asia koskee Kohdejaottelun tekeminen on sosiaaliasiamiestyössä usein hankalaa. Vain harvoissa yhteydenotoissa on selkeästi vain yksi vaihtoehto, johon yhteydenoton voisi tilastoida. Esim. lastensuojeluasiassa keskiössä on tietenkin lapsi. Tilanne kuitenkin koskettaa koko perhettä ja saattaa olla niin, että vahvimmin vaikkapa perheen äiti kokee 16

18 saaneensa lastensuojelun taholta puutteellista palvelua. Todennäköisesti tilanne tilastoitaisiin perheen palvelun kohdalle. Jako esim. toimeentulotukea koskevien yhteydenottojen kohdalla on käytännössä hankala tilastoida; kuuluuko tässä asiakastapahtuman kohteeksi koko perhe vai ainoastaan kysymyksen esittävä henkilö? Asiaa on pyritty tulkitsemaan siten, että milloin kysymys selvästi on perheestä kokonaisuutena toimeentulotuki tms. asiassa, on kohteeksi merkitty perhe. Kuitenkin selvästi suurin osa kohteista on merkitty miesten tai naisten luokkaan. 17

19 Yhteydenottotavat Yhteydenotto sosiaaliasiamieheen tapahtuu edelleen lähtökohtaisesti puhelimitse. Kirjallisesti (kirje/sähköposti) sosiaaliasiamieheen otetaan yhteyttä tyypillisesti vasta puhelinkeskustelun jälkeen. Muutamia sähköpostilla käsiteltyjä kysymyksiä kertyy vuosittain. Sähköpostin käytettävyyttä rajaa merkittävästi se, että asiakkaan asiasta yksityiskohtaista tietoa ei voi sähköpostilla lähettää, vaikka asiakas niin omalta puoleltaan tekeekin. Näin keskustelu ja neuvonta jäävät yleensä hyvin yleiselle tasolle. Vuonna 2014 yhteensä 65 asiakasasiakokonaisuuteen sisältyi tapaaminen sosiaaliasiamiehen vastaanotolla. Joihinkin kokonaisuuksiin tapaamisia järjestyi useampia, samasta asiasta kuitenkin vain yksi merkintä tilastoon. Tapaamisiin asiakas varaa etukäteen ajan puhelimitse, vaikka periaatteessa asiakkaan olisi mahdollista päästä tapaamaan sosiaaliasiamiestä toimistolleen myös ilman ajanvarausta. Laajan toimialueen vuoksi sosiaaliasiamiehen tavoittaa varmimmin juuri puhelimitse. Sosiaaliasiamiehen on ollut mahdollista tehdä myös kotikäyntejä, mikäli asiakkaan asiassa se on katsottu perustelluksi. (Tapaamiset 2004:24, 2005:25, 2006; 37, , 2008: 72, , 2010: 52, 2011: 60, 2012, 66: 2013, 47). Tapaamiset 65 Tapaaminen Tapaaminen sosiaaliasiamiehen luona Porin, Huittisten, Kankaanpään tai Rauman vastaanottotilassa 8 Neuvottelu, palaveri esim. sosiaalitoimistossa asiakkaan asiassa Asiat, joissa asiamies on mukana sosiaalitoimistossa tai muussa asiakkaan tilanteen kannalta tarkoituksenmukaiseksi katsotussa tilanteessa, palaverissa tms Yhteydenoton kieli Yhteisen käytännön mukaan myös Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaaliasiamies toiminnassa tilastoidaan yhteydenoton kieltä. Satakunnassa yhteydenotot sosiaaliasiamiehelle ovat olleet tähän mennessä lähes pelkästään suomenkielisiä.. Asiakkaana on ollut muutamia maahanmuuttajia, joiden äidinkieli ei ole ollut suomi, mutta asiointi on kuitenkin pystytty hoitamaan suomeksi. Vain kaksi englanninkielistä asiakasasiaa on käsitelty vuoden 2014 aikana Yhteydenoton luonne Kaikkien yhteydenottojen perusteella tyytymättömyyden (254) suhteellinen osuus on 18

20 huomattavasti suurempi, kuin neutraalin tiedustelun (94). Tyytymättömyyden suhteellinen osuus on ollut yhteydenotoissa kasvussa. Tiedustelua on neutraalisti tilanteeseen suhtautuvan asiakkaan yhteydenotto. Useasti kuitenkin yhteydenoton taustalla on jossakin määrin epäoikeudenmukaiseksi koettu päätös tai palvelu, jota asiakas lähtee sosiaaliasiamiehen kautta selvittämään. Monesti valintaa neutraalin tiedustelun ja tyytymättömän yhteydenoton välillä on vaikea tehdä. Sosiaaliasiamiehelle tulevat asiat sisältävät painotuksia molemmista näkökulmista. Yhteydenoton luonteen arvioiminen on aina jossakin määrin tulkinnallista ja voi myös muuttua kesken keskustelun. Lähtökohtaisesti tyytymättömyydeksi kirjataan asiakkaan selvästi esittämä kritiikki sosiaalipalvelun järjestämistä kohtaan. 19

21 Asiatapahtumien syyt Yhteydenottoon johtanut syy on vuonna 2014 yleisimmin ollut luokassa päätökset ja suunnitelmat. Selvitys toimenpidevaihtoehdoista on toiseksi yleisin yhteydenoton syy ja verrattuna vuoteen 2013 on päätösten osuus kasvanut.. Sosiaaliasiamies voi olla asiakkaan ensimmäinen yhteydenoton kohde alkaessaan hoitaa asiaansa. Edelleen tavanomaista on, että asiakas ei tavoita sitä viranhaltijaa, jolle asian tiedottaminen ja päättäminen kuuluu. Siis ei löydä yhteystietoja tai vaikka yhteystiedot löytyisivätkin, puhelimitse saattaa olla kohtuuttoman hankalaa tavoittaa asiasta tietävää viranhaltijaa tällöin asiakkaan kanssa pyritään löytämään kunnan sosiaalipalveluista se taho, joka parhaiten osaisi hänen tilanteeseensa vastata Asiakkaiden kokeman kohtelun vuoksi yhteyttä ottaneet ovat suurusluokaltaan edellisten vuosien tasolla. ( 2014; 37, 2013; 42, 2012; 41) Satakunnan alueella jonotus / käsittelyaika luokkaan kuuluvat yhteydenotot ovat usein edelleen niitä, joissa lain määräämää enimmäiskäsittelyaikaa ei kuitenkaan vielä ole ylitetty, jos sellainen on säädetty. Asiakkaalla vain on sellainen tulkinta, että hänen asiansa kestää kohtuuttoman kauan. Tai aiemmin asia on hoitunut nopeammin. 20

22 128 päätökset/sopimukset Valitaan kun asiakas ottaa yhteyttä jo tehdystä päätöksestä tai sopimuksesta. Tähän kuuluvat myös lautakunnan, valtuuston ja johtavien viranhaltijoiden linjapäätökset, jotka eivät ole asiakaskohtaisia (SHAL 6, HL). 87 selvitys toimenpidevaihtoehdoista Tähän kuuluvat tilanteet, joissa sosiaalihuollon henkilöstö ei ole selvittänyt asiakkaalle hänen oikeuksiansa tai velvollisuuksiansa tai erilaisia vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia tai muita seikkoja, joilla on merkitystä hänen asiassaan. (SHAL 5 ) 37 kohtelu 29 palvelun toteuttaminen 22 maksuasiat 19 muu syy 18 tietosuoja 12 jonotus- ja käsittelyaika 5 itsemääräämisoikeus Valitaan kun kyseessä asiakkaan vuorovaikutustilanteessa kokemat ongelmat, kuten työntekijän epäasiallinen käytös, töykeys tai asiattomat kysymykset, syrjintä, ihmisarvon loukkaaminen tai vakaumuksen loukkaaminen (SHAL 4 ). Valitaan kun kyse hallintoasian vireille tulosta, asian käsittelytavasta (käsittelyaika erikseen), asiakkaan kuulemisesta, päätöstä ei tehdä ollenkaan (asiakkaalle ilmoitettu suullisesti, ettei hän saa etuutta), tiedoksisaanti on puutteellinen, väärä ohjaus, viranomaisten väliset ongelmat, asiakkaalle ei tehdä suunnitelmaa tai suunnitelman sisältöön ollaan tyytymättömiä, asiakkaalle ei tehdä palveluntarpeen arviointia (HlL, SHAL 5,7,11). Tähän luokkaan kuuluvat julkisen sosiaalihuollon asiakasmaksulain mukaiset asiakasmaksut, etuuksien perintä hoidon korvaukseksi, palvelusetelien omavastuuosuudet ja kysymykset maksukatosta (AsikasmaksuL). Myös yksityisten palveluntuottajien kanssa tehtyihin sopimuksiin perustuvat maksut kuuluvat tähän luokkaan Tähän kuuluvat kaikki muut kysymykset tai tyytymättömyyden ilmaukset, jotka eivät sovi edellisiin luokkiin. Aiemmasta tehtäväaluejaottelusta selviää se, onko kyse sosiaalihuoltoa koskevasta asiasta vai jostain sosiaaliasiamiehen tehtäväalueen ulkopuolisesta asiasta Valitaan kun kyseessä oikeus henkilötietolain mukaiseen henkilörekisteritietojen tarkastamiseen, oikeus saada kopioita asiakirjoista, oikeus saada tietojansa ymmärrettävässä muodossa, virheellisten tietojen muuttaminen, poistaminen tai tietojen täydentäminen, oikeus julkisuuslain mukaiseen asianosaisen tietojen saantiin, informointi tietojen käsittelystä ja tietojen luovuttaminen. Käyttöja luovutuslokiin liittyvät asiat ja kysymykset asiakastietojen laatimisesta, henkilörekisteritietojen säilyttämisestä ja suojaamisesta. (HetiL, JulkL, SHAL, Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä). Valitaan kun yhteydenottaja epäilee, että salassapitoa, hyväksikäyttökieltoa tai vaitiolovelvollisuutta on rikottu (HetiL, JulkL, SHAL 11, 12, 13 3 luku, Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä Valitaan kun kyse aikaperusteisesta asiatapahtumasta: asiakkaan asia koskee hakemuksen käsittelyaikaa, jonoja, palveluntarpeen arvioinnin viivästymistä, työntekijän vastaanotolle tai puheille pääsyä tai laitokseen pääsyn kestoa (HlL 23 ). Tähän kuuluvat asiakkaan mielipiteen huomioiminen, mahdollisuus osallistua palvelujensa suunnitteluun, asiakkaan kuuleminen ennen päätöstä, tahdosta riippumaton hoito, pakotteet ja rajoitteet sekä itsemääräämisoikeus erityistilanteissa (läheisen tai laillisen edustajan kuuleminen ja suostumus, kun asiakas ei itse kykene päättämään asioistaan) ja alaikäisen etu (SHAL 8, 9 ja 10 ). Myös muihin erityislakeihin, kuten päihdelakiin, lastensuojelulakiin ja kehitysvammalakiin liittyvät itsemääräämisoikeuden rajoittamiseen liittyvät asiakastapaukset kuuluvat tähän 21

23 Asiatapahtumien tehtäväalueet Toimeentulotuki on edelleen tehtäväalueista suurin mutta linja on merkittävästi laskeva. (2014; 108, 2013; 126, 2012; 172, 2011; 164) Edelleen toimeentulotukipäätösten suuri määrä suhteessa muihin päätöksiin todennäköisesti selittää myös runsaimman yhteydenoton. Perustoimeentulotuki on hyvin tarkasti lainsäädännöllä ja oikeustapauksilla määritelty palvelu, siihen liittyy edelleen tulkinnanvaraisia kysymyksiä ja menettelytapoja. Asiakkaat ovat usein eri mieltä niistä käytännöistä, joilla toimeentulotukea päätetään myöntää - ja ottavat siksi yhteyttä sosiaalimieheen. Toiseksi yleisin tehtäväalue oli lastensuojelu, joka herättää varsinkin lasten vanhemmissa helposti voimakkaita tunteita ja tarvetta etsiä toista mielipidettä asiaan. Vammaispalvelun kysymykset nousivat, 33 tapauksen perusteella kolmanneksi yleisimmäksi yhteydenoton alueeksi ja sisälsivät pientä kasvua. Vammaispalvelun lisäksi myös kehitysvammahuolto on saanut enemmän yhteydenottoja kuin aiempina vuosina nyt 29. Yhteensä vammaispalvelun ja kehitysvammahuollon asiakasasioita on tarkasteluvuonna ollut jo 62 mikä on reilusti enemmän, kuin vaikkapa lastensuojelussa. 22

24 108 toimeentulotuki Asiat, jotka liittyvät toimeentulotukilakiin 49 lastensuojelu Asiat, jotka liittyvät lastensuojelulakiin 33 vammaispalvelut Asiat, jotka liittyvät lakiin vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 29 kehitysvammahuolto Asiat, jotka liittyvät lakiin kehitysvammaisten erityishuollosta 27 ikääntyneiden asumisja kuljetuspalvelut Asiat, jotka liittyvät ikääntyneiden asumispalveluihin, laitoshoitoon ja SHL:n mukaisiin kuljetuksiin 24 muu palvelu Asiat, jotka eivät ole sosiaalipalveluja; esim. Kelan etuudet, terveydenhuolto, ulosotto, velkaneuvonta, edunvalvonta, työvoimatoimiston palvelut. Jos asiakasta neuvotaan muissa palveluissa, tilastoidaan yhteydenoton tehtäväalue tähän luokkaan. 24 sosiaalityö 18 perheasiat Asiat, jotka eivät liity muihin kyseessä oleviin luokkiin mm. SHL, AL, Laki sosiaalisesta luototuksesta, Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta Tähän luokkaan kuuluvat muut sosiaalihuollon tehtäväalueet; mm. sosiaalipäivystys, kuntouttava työtoiminta, sosiaaliasiamiestoiminta, kotouttaminen, sosiaalinen luototus ja sosiaalinen isännöinti. Asiat, jotka liittyvät lakiin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, lakiin lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta, lakiin lapsen elatuksesta, isyyslakiin, lakiin lapseksiottamisesta ja osin SHL:iin Tähän luokkaan on yhdistetty useampi tehtäväalue jotka liittyvät perheasioihin (lapsi ja vanhemmat) kuten isyysasiat, lapsen huoltoasiat ja elatusapuasiat, adoptioneuvonta ja perheneuvolatoiminta. 13 päihdehuolto Asiat, jotka liittyvät päihdehuoltolakiin 12 omaishoidon tuki Asiat, jotka liittyvät lakiin omaishoidon tuesta 8 kotipalvelu Asiat, jotka liittyvät kotihoitoon ja sen sisältämiin kotipalvelun tukipalveluihin. SHL 3 lasten päivähoito Asiat, jotka liittyvät lakiin lasten päivähoidosta 23

25 Toimeentulotuen asiakasasiat Satakunnassa Toimeentulotuen yhteydenotoista merkittävä koskee edelleen asiakkaan saamia päätöksiä. Asiakas on siis eri mieltä päätöksen oikeellisuudesta tai kohtuullisuudesta. Selvitys toimenpidevaihtoehdoista, oli toiseksi yleisin yhteydenoton syy. Tämä siksi, että sosiaaliasiamies saattoi olla ensimmäinen yhteydenoton kohde asiakkaan tai edustajansa ryhtyessä selvittämään ratkaisua kohdattuun taloudelliseen ongelmaan. On myös mahdollista, että asiakas haluaa varmistaa ulkopuoliselta taholta, onko hänen sosiaalityöntekijältä tai ohjaajalta saamansa tieto oikeaa tai asianmukaista YHTEYDENOTON LUONNE tiedustelu tyytymättömyys Edelleen valtaosa toimeentulotuen perusteella yhteyttä ottaneista asiakkaista oli tyytymättömiä toimeentulotuen saamiseen tai hakuprosessiin. 24

26 Jonotus ja käsittelyaika toimeentulotuessa on Satakunnan kunnissa ollut aiemminkin pääsääntöisesti lain vaatimissa rajoissa. Yksittäisiä viivästymisiä toki tulee tietoon, mutta kokonaisuutena käsittelyajan ylittymiset ovat harvinaisia. Toisaalta asiakkaalle tärkeä tosiasiallinen käsittelyaika saattaa venyä pitkäksikin, jos asiakkaalta joudutaan pyytämään lisäselvityksiä asian ratkaisemiseksi päätöstekijöiden olisi huomattava varmistaa lisäselvityskäytännöissä myös se, että asiakkaan välttämätön toimeentulotuen tarve saadaan ratkaistua. Käsittelyaikaa sivuaa myös kysymys siitä, mikä on kiireellinen toimeentulotuen tarve ja kuka sen määrittelee. Asiakas usein kokee tilanteensa kiireellisenä, päätöksentekijät kuitenkin saattavat olla toista mieltä. 25

27 Yhteydenottoaineistosta on pyritty löytämään muutamia päälinjoja, joihin yhteydenotot perustuvat. Vuonna 2014 vaikuttaa asumiskulujen rooli olleen merkittävä toimeentulotuen yhteydenotoissa. Luokittelu on suhteellista ja muitakin luokkia olisi kaiketi mahdollista löytää. Kysymykset sivuavat usein myös täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisen mahdollisuutta tilanteen ratkaisemisessa. Vuodelta 2014 tiivistetään seuraavat linjat ja luokat: Asumiskulujen kysymykset: Mitä kuluja asumiseen hyväksytään? Mikä on kohtuullinen ja tarpeellinen asumiskulujen taso? Sähkölaskut. Lämmitys. Päällekkäiset vuokrat, vuokravelat. Vuokravakuudesta, muuttokustannuksista, asunnon hankinnassa avustaminen Opiskelijan toimeentulotuki: Onko laina pakko hakea? Toimeentulotuki, jos on jo käyttänyt koko lainaerän? Vanhempien tulotietojen pyytäminen? Huomioitavat varat: Mitä tuloja otetaan laskelmassa huomioon? Minkä kuukauden laskelmaan tulo otetaan huomioon? Vyöryttäminen. Realisoitava omaisuus, Perittävä toimeentulotuki odotettavissa olevasta etuudesta. Terveydenhuoltokuluista johtuvat kysymykset: Esim. maksusitoumuksen saaminen lääkkeisiin, suuret terveydenhuoltokustannukset yleisesti vaikeuttamassa asiakkaan toimeentuloa, yksityisten terveyspalveluiden hyväksyminen, silmälasit, hammasproteesit 5 Järjestämisvastuussa oleva kunta epäselvä 3 Vainajan hautauskulut ym: Yhteydenottoja tulee myös koskien kysymystä Voiko vaihtaa sosiaalityöntekijää. Asiakkaalla on kokemus ja käsitys siitä, että on kyseisestä työntekijästä kiinni, että hän ei saa hakemiaan etuja. Tällöin on yleensä myös kokemus saadusta kohtelusta yhteydenoton syynä. 26

28 Lastensuojelun asiakasasiasiat yleisesti 2014 Lastensuojelun kysymykset (49) toimialueella vähentyivät aiempiin vuosiin verrattuna. (2013; 64, 2012; 60, 2011; 56) Lastensuojelun asiat vaikuttavan jakautuvan kahteen eri leiriin, joissa toisessa kritisoidaan sitä, että lastensuojelu ei tee mitään kyseiselle perheelle tai lapselle, vaikka tarvetta olisi. Toinen leiri yhteydenottajista taas on sitä mieltä, että lastensuojelu toimii liian aktiivisesti ja ylittää toimivaltaansa. Sosiaaliasiamieheltä toivotaan usein mahdollisuutta keskeyttää tai estää lastensuojeluprosessin eteneminen. Näissä tilanteissa vanhempi / vanhemmat eivät välttämättä näe lastensuojelun tarvetta ja tavoitteita sellaisena kuin viranomaiset. Kohtelu ja asiakkaan kohtaaminen ovat lastensuojeluasioissa tärkeässä roolissa. Kun työntekijä on asiakkaan kansa asiasta eri mieltä, on asiakkaan helppo kohtelu helppo kokea asiattomaksi ja lastensuojelun kohtelua kritisoivia asiakasasioita kertyi kymmenen, neljä vähemmän kuin aiempana vuonna. Positiivista on, että selvitys toimenpidevaihtoehdoista luokka pieneni vuoden 2014 aikana. Näin voitaneen tulkita vanhempien olevan aiempaa vähemmän epätietoisia lastensuojelun toimista ja etenemisestä perheessään. Sosiaaliasiamiehen rooli perheen tilanteessa on usein hyvin ulkopuolinen, eikä itse asiaan, siis lastensuojelutoimien tarpeellisuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen juurikaan voi ottaa kantaa. Niinpä yleisluonteisen neuvonnan osuus nousee merkittäväksi. Toisaalta on myös painotettu suunnitelmien pitämistä ajanmukaisina ja toteuttamiskelpoisina: ts. suunnitelmaan olisi nykytilan kuvauksen lisäksi syytä kirjata myös tavoitteet ja miten tavoitteiden toteutumista arvioidaan. 27

29 Vammaispalvelu- ja kehitysvammahuoltoasiat yleisesti Tässä selvityksessä päädyttiin ottamaan vammaispalvelun ja kehitysvammahuollon asiakasasiat yhteiseen tarkasteluun. Monesti, varsinkin kehitysvammaisten asiakkaiden asiat linkittyvät molempien lakien alueelle, riippumatta sosiaaliasiamiehen jo pitkään käytössä olleesta luokittelusta ja jaottelusta. Sekä vammaispalvelulain, että erityishuoltolain mukaiset kysymykset ovat lisääntyneet aiemmasta. Vuonna 2014 vammaispalvelusta kertyi 33 yhteydenottoa (2013, 29) ja erityishuollosta 29 (2013, 18). Varsinkin kehitysvammapalveluiden osuus on siis merkittävämpi, kuin aiemmin. Kunnan vai kuntayhtymän palvelua? Satakunnassa kehitysvammaisten erityishuollon tuottaminen jakautuu kuntien perustason sekä sairaanhoitopiirin sosiaalipalvelujen alueille. Tässäkin asiassa rajanveto asiakkaan asiassa on paikoin tulkinnanvaraista: johtuuko tyytymättömyys palveluun siitä että Satshp ei tuota toivottua palvelua, vai siitä, että kunta ei myönnä maksusitoumusta asiaan? Selkeästi sairaanhoitopiirin toimintaan kuuluvia asiakokonaisuuksia on vuodelle 2014 kertynyt 11, joista kolme on pääosin ollut työntekijän esiin nostamaa konsultaation tarvetta. Kahdeksan asiakasasiaa kuitenkin siis Satshp:n tuottamista sosiaalipalveluista. Näistä Satshp:n asioista kohtelua sivusi kolme ja tiedonsaantia niin ikään kolme. Toisaalta nyt nousussa olleen kehitysvammasektorin kyseessä ollen asiakokonaisuudet ovat yleensä suhteellisen monitahoisia, jolloin samassa yhteydessä käsitellään niin tietosuojaa, kohtelua, itsemääräämisoikeutta jne. Yleisen vammaispalvelulain kysymykset ovat vuodesta toiseen periaatteessa samantyyppisiä; kuljetuspalvelu kriteereitä, henkilökohtaisen avun kriteereitä, palveluasumisen kriteereitä. Kuitenkin se, mikä ei välttämättä tilastossa näyttäydy, on asioiden viivästyminen, pitkä päätöksentekoprosessi. Käsittelyaikaan merkittiin vain viisi tapausta, mutta käsittelyn hitautta sivuttiin kuitenkin useassa vammaispalvelun asiakokonaisuudessa. 28

30 4.2.9 Sosiaaliasiamiehen toimenpiteet Sosiaaliasiamies neuvoo asiakkaita sosiaalihuollon asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa, kuten avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä tiedottaa asiakkaan oikeuksista ja toimii muutoinkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi toimii sosiaalihuollon henkilöstön ja asiakkaan välillä sovittelijana 186 neuvonta Asiamies neuvoo asiakasta hänen tarpeisiinsa vastaavista sosiaali- tai terveyspalveluista, informoi häntä lainsäädännöstä, tulkinnoista, neuvoo vastaisen varalle tai ohjaa neuvonnan päätteeksi jollekin muulle taholle. 66 muu oikeusturvaneuvonta Sosiaaliasiamies neuvoo korvausasiassa, muutoksenhaussa tai käräjäoikeusasiassa selvittäminen/ sovittelu kuunneltu/viesti vastaanotettu Asiamies on asiakkaan asiassa yhteydessä asioita hoitaviin työntekijöihin tai menee mukaan neuvotteluun. Asiamies on selvittänyt perustellun tulkinnan kyseiseen tilanteeseen tai neuvottelee työntekijän kanssa asiakkaan asian uudelleen käsittelystä tai uudesta ratkaisusta. Asiakasta on pääsääntöisesti kuunneltu tai kirje/sähköposti vastaanotettu palautteena. Asiamies on toiminut pääasiassa vain viestin vastaanottojana, mutta katsonut kuitenkin viestin läpi ja tarkistanut toivotaanko siinä asiamiehen ryhtyvän toimenpiteisiin. 14 muu toimenpide Tämä on luokka, johon tulevat muihin luokkiin sopimattomat toimenpiteet 12 kanteluneuvonta Asiamies neuvoo tai avustaa asiakasta kantelun tekemisessä lääninhallitukselle tai eduskunnan oikeusasiamiehelle. 12 muistutusneuvonta Asiamies neuvoo tai avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä 29

31 Kiinteänä osana asiakastapahtumaan kuuluu neuvonta asiakkaan asiassa, joten luonnollisesti neuvonnan saamien merkintöjen määrä on lukumääräisesti suurin. Tyypillistä on, että saman asiakasasian yhteydessä sivutaan useita eri toimintamuotoja. Tässä kuitenkin pyritään löytämään pääasiallinen toiminta asiakkaan tilanteen selvittämiseksi Neuvottelu sosiaaliviranomaisen kanssa järjestettiin useimmiten puhelimitse asiakkaan ollessa tapaamassa sosiaaliasiamiestä. Edelleenkin on niin, että läheskään kaikki asiakkaat eivät antaneet lupaa olla yhteydessä asianomaiseen sosiaalitoimen viranhaltijaan, jotkut jopa pelkäävät sitä, mitä tapahtuu sosiaalityön ja asiakkaan suhteelle, jos asiakkaan yhteydenotto sosiaaliasiamieheen tulee sosiaalitoimen tietoon Sosiaaliasiamiehen tehtäviin ei kuulu ryhtyä valitusasiassa asianajajaksi, joskin näin useat asiakkaat odottavat. Toki asiakasta neuvottiin muutoksenhaku / valitusasioissa. Ja tarvittaessa avustettiinkin kuitenkin aina niin, että asiakas itse kantaa päävastuun asiakirjan laadinnasta. Muu toimenpide luokkaan tilastoitiin lähinnä asioita, joissa asiakas lähinnä ohjattiin oikeampaan toimijaan: muihin sosiaaliviranomaisiin tai toimialaan kuulumattomiin, KELA, terveystoimi, asuntoviranomaiset, maistraatti, poliisi jne. 30

32 Julkinen vai yksityinen palvelu 222 kunnan itse tuottama sosiaalipalvelu Valitaan, kun kyseessä on kunnan itse tuottama palvelu tai asiakas saisi palvelun kunnan omana toimintana kyseisestä kunnasta, jos sitä hakisi. Tämä kohta valitaan myös silloin, jos asiakas hakee esimerkiksi kunnan ostopalveluna toimivaan palvelutaloon ja kunnan viranhaltija hylkää hakemuksen, toisin sanoen päätös tehdään kunnassa, ei yksityisessä ostopalvelupaikassa. 97 kuntayhtymän sosiaalipalvelu tai muu kuntien yhteisesti tuottama sosiaalipalvelu Valitaan, kunta tuottaa palvelun yhdessä muiden kuntien kanssa tai kuulumalla kuntayhtymään tai ostamalla toiselta kunnalta 19 muu/ei tietoa Valitaan, kun asiatapahtuma koskee esim. Kelaa, terveydenhuoltoa, valtion järjestämää sosiaalipalvelua vankiloissa, koulukodeissa, edunvalvontaa, hallinto-oikeuden toimintaa tai jotain muuta yleistä tai yksityistä asiaa (esim. huoltoriitaan liittyvä asia, jossa ongelma vanhempien välillä, eikä koske viranomaistoimintaa). 8 yksityinen sosiaalipalvelu kunnan ostopalveluna Valitaan, kun kunta on ostanut asiakkaalle tarjottavan palvelun yksityiseltä palveluntuottajalta ja asiakas ottaa yhteyttä yksityisestä palveluyksiköstä tai sen toiminnasta. 2 yksityinen sosiaalipalvelu Valitaan, kun asiakas on ostanut palvelun suoraan yksityiseltä palveluntarjoajalta ja palvelun tarjoaminen perustuu palveluntarjoajan ja asiakkaan väliseen sopimukseen 31

33 Kunnat tuottavat edelleen valtaosan sosiaalipalveluista, joten on ilmeistä, että suurin osa sosiaaliasiamiehen tietoon tulleista asioista on tilastoitu kuntien omaksi palveluksi. Porin perusturvan yhteistoiminta-alueeseen kuuluivat Pori, Ulvila ja Merikarvia. Porin tapahtumat ovat tilastoitu luokassa Kunnan itse tuottama palvelu ja Ulvilan ja Merikarvian tapahtumat on tilastoitu luokkaa kuntayhtymän / kuntien yhteisesti tuottama palvelu. Posan alueeseen vuonna 2014 kuuluivat Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Pomarkku ja Siikainen. Pohjois-Satakunnan Posa on siis tilastoitu kuntien yhteisesti tuottamaksi Posan jäsenkunnista voi tulla myös muita yhteydenottoja: päivähoito kuuluu peruskunnalle ja sosiaalipalveluja hankitaan myös Posan ulkopuolelta, yksityisiltä ja esim. sairaanhoitopiirin sosiaalipalvelujen tarjoamaa erityishuoltoa. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä on vastannut alkaen jäsenkunnissaan (Eurajoki, Kokemäki, Harjavalta, Nakkila) tehtyjen päätösten mukaisesti vammaispalvelulaissa säädettyjen palveluiden järjestämisestä sekä lastenvalvojan tehtävistä. Luvia vuoden 2013 alusta. Eurajoki, Luvia ja Nakkila kuuluvat näistä kunnista sosiaaliasiamiehen toimialueelle. Vuoden 2014 Lavia oli vielä itsenäinen kunta, jonka sosiaalitoimen hallinto ja muita toimintoja hankittiin Porilta, vaikka henkilöstö oli kunnan omaa. Vuoden 2015 alussa Lavia liittyi osaksi Poria. Kuntayhtymään on tilastoitu myös Satakunnan sairaanhoitopiirin, lähinnä kehitysvammahuollosta, aiheutuneet yhteydenotot, jotka ovat olleet myös lisääntyvässä suunnassa. 32

34 5. KUNTAKYSELY 2014 Sosiaaliasiamies lähettää vuosittain tammikuussa kuntiin kyselyn koskien kuluneen vuoden tapahtumia ja tunnuslukuja. Vuoden 2014 vastaukset saatiin kokonaisuutena vasta maaliskuun puolivälin jälkeen, eli hankalaa jälleen. Vuoden 2014 kyselyssä keskityttiin seuraaviin kysymyksiin: Muutostenhakujen määrä ja niistä aiheutuneet jatkotoimenpiteet. Perus-, täydentävän- ja ehkäisevän toimeentulotuen varaaminen ja käyttö. Tehostettu palveluasuminen Kotipalvelu Lastensuojelulain kysymykset Muutoksenhaku Kuntien antamien vastausten perusteella: muutoksenhakujen lukumäärät ovat viime vuodet pysyneet Satakunnassa kolmensadan suuruusluokassa. Oikaisuvaatimuksia lautakunnalle viranhaltijoiden päätöksistä ilmoitettiin sosiaaliasiamiehell e 295 kappaletta. Toimeentulotukea koskevat oikaisuvaatimukset (153) ovat olleet viimeiset vuodet määrätietoisessa laskusuunnassa. Lautakunnat ovat lähes aina samaa mieltä viranhaltijoidensa päätöksistä. Vain vajaat 10% oikaisuvaatimuksista johtaa päätöksen muuttamiseen tai uudelleen käsiteltäväksi palauttamiseen. Vuonna 2014 siis 22 asiaa. Viranhaltijat ja lautakunnat ovat vahvasti samalla linjalla päätöksenteossa. Hallinto-oikeuden muuttamien päätösten lukumäärä (13) on laskenut merkittävästi aiemmasta. (2013; 32, 2012; 21, 2011, 10). 33

35 Sosiaalihuollon asiakkaiden tekemiä oikaisuvaatimuksia / muutoksenhakuja viranhaltijan päätöksestä. Ollut lautakunnan käsittelyssä vuoden 201 aikana? Oikaisuvaatimuksista on koskenut toimeentulotukea Lautakunta on muuttanut tai palauttanut uudelleen käsittelyyn viranhaltijan päätöksiä. Valituksia tehty vuoden 2014 aikana sosiaalilautakunnan päätöksistä hallintooikeuteen? Hallinto-oikeus on vuoden 2014 aikana muuttanut lautakunnan ratkaisua tai palauttanut sen uudelleen käsiteltäväksi Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua vuonna 2014? 2014 Eura Eurajoki Honkajoki Huittinen Jämijärvi Kankaanpää Karvia Köyliö Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Rauma Siikainen Säkylä Ulvila yht

36 Oikaisuvaatimuksen lautakuntakäsitely / VRK Sosiaaliasiamiehen vuosittaisessa kyselyssä tiedusteltiin myös oikaisuvaatimusten käsittelyaikaa. Saatujen vastausten perusteella lautakuntakäsittelyt ovat kohtuullisen nopeita. Ottaen kuitenkin huomioon, että monissa kunnissa lautakuntien kokouksia on harvoin, jolloin odotusaika saattaa kertyä pitkäksikin, mikäli asia ei ehdi lähimpään lautakunnan kokoukseen. Pitää myös huomata, että ilmoitetut käsittelyajat ovat useasti noin aikoja keskimääräisistä ajoista. Ja koska muutoksenhakuja on monissa kunnissa harvakseltaan, ei varsinaista käsittelyaikatilastoa ole mielekästä pitää. Muistutetaan kuitenkin, että oikaisuvaatimukset pitäisi käsitellä kiireellisinä asioina (Hallintolaki 49e ) ja viipymättä (Kuntalaki 89 ). Eura 30 Eurajoki 24 Honkajoki 51 Huittinen 21 Jämijärvi 44 Kankaanpää36 Karvia 28 Köyliö 60 Lavia Luvia 30 Merikarvia Nakkila 20 Pomarkku 34 Pori Rauma 21 Siikainen 37 Säkylä 14 Ulvila

37 2014 Täydentävän toimeentulotuen %-osuus myönnetystä toimeentulotuesta Ehkäisevän toimeentulotuen %-osuus myönnetystä toimeentulotuesta 5.2. Toimeentulotuki Sosiaaliasiamies on perinteisesti selvitystä rakentaessa tiedustellut kunnilta kuluneen vuoden toimeentulotuen myöntämismääriä. Kunnilta tiedusteltiin jälleen, kuinka paljon talousarvioon oli varattu määrärahaa eri toimeentulotukilajeille; perus-, täydentävä- ja ehkäisevä toimeentulotuki. Selvitettiin myös, mikä oli tosiasiallinen käyttö vuoden 2014 aikana. Tällä pyritään löytämään eräiden kuntien toisaalta reilut yli- mutta myös alibudjetoinnit toimeentulotuen kentällä. Eura 10,05 % 2,69 % Eurajoki 12,79 % 6,20 % Honkajoki 4,39 % 9,54 % Huittinen 4,28 % 1,91 % Jämijärvi 2,58 % 9,08 % Kankaanpää 4,27 % 3,72 % Karvia 3,25 % 11,72 % Köyliö 6,27 % 2,44 % Lavia 19,37 % 8,79 % Luvia 16,58 % 2,37 % Merikarvia 11,98 % 1,65 % Nakkila 9,37 % 2,84 % Pomarkku 5,80 % 8,53 % Pori 7,72 % 2,05 % Rauma 7,22 % 1,53 % Siikainen 7,76 % 8,31 % Säkylä 9,38 % 3,57 % Ulvila 8,59 % 2,32 % keskimäärin 8,42 % 4,96 % 36

38 Vuonna 2014 sosiaaliasiamiehen toimialueen kuntien keskimääräinen täydentävän toimeentulotuen tarveprosentti asettautui 8,42%:n tasolle. Taso on hyvin lähellä aiempien vuosien (2013; 8,41%, 2012; 8,4%,2011, 7,94%, 2010; 7,31%, ,63 %) määriä. Täydentävän toimeentulotuen keskimääräistä myöntämisprosenttia voidaan pitää kokonaisuudessaan asiallisena. Sillä pystytään suurimmat perheiden erityisten tarpeiden menot kattamaan vaikka sosiaaliasiamiehelle eriäviäkin mielipiteitä kerrotaan. Kuntien välillä kertyy suuria eroja täydentävän toimeentulotuen tarpeessa jakauman osuessa vajaasta kolmesta prosentista yli 19 prosentin tasolle. Kuntien toimintatavoissa ja asiakkaiden tarpeissa vaikuttaa olevan merkittäviä eroja, kun on kysymys täydentävän toimeentulotuen myöntämisestä ja tarpeesta. Toisissa kunnissa pystytään asiakkaan erityiset tarpeet ottamaan huomioon joustavammin, kuin toisissa. Ylipäätään tarveharkintaisen tuen tasoa arvioitaessa pienet kunnat saavat helposti aikaan tilastollista harhaa. Muutaman tuhannen euron käytöllä voi olla suurikin merkitys laskettavaan prosenttiosuuteen. Eikä se välttämättä kerro sosiaalitoimen kyvystä tehdä suunnitelmallista työtä asiakkaiden itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Vuonna 2014 kiinnittää huomiota Posan kuntien suhteellisen korkea ehkäisevän toimeentulotuen käyttöaste. Kaikissa toimialueen kunnissa asiakkailla oli mahdollisuus saada ehkäisevää toimeentulotukea, vaikka sitä ei erikseen kaikkien talousarvioon ollut varattukaan. Kyselyyn saaduissa vastauksissa mikään kunta ei kerro merkittävistä toimeentulotuen käsittelyn merkittävistä viivästyksistä. Valtaosa saadaan tehtyä ajoissa, usein jopa muutaman päivän kuluessa. Satakunnassa onkin sosiaaliasiamiehen havaintojen perusteella vähän ongelmia aikataulussa pysymisen varmistamisessa asiakkaan oikeuksien kannalta hyvä tilanne. Toimeentulotuen myöntämisen perusteista: Sosiaaliasiamies pyysi kuntakyselyn yhteydessä kuntia toimittamaan liitteeksi toimeentulotuen myöntämisohjeet, jos sellaiset oli kunnassa määritelty. Useat kunnat nämä laatimansa ohjeet toimittivatkin. Ja joitakin löytyy julkisesti internetistä. Paikoitellen ohjeet ovat erittäin laajoja ja seikkaperäisiä lähes hakuteoksia toimeentulotukikysymyksistä. Kaksi kokonaisuutta nostetaan tässä yhteydessä esimerkinomaiseen, yleiseen käsittelyyn: Kohtuulliset asumiskulut ja huomioitavat varat/tilillepanot. Asumiskulujen euromäärä on sinänsä oma kysymyksensä saako määritellyllä enimmäisasumiskustannuksella tosiasiassa kunnasta tarkoituksenmukaista asuntoa? Tässä täytyy luottaa siihen, että paikalliset päättäjät seuraavat kunnassa todellista asumiskustannusten tasoa ja pitävät huolen siitä, että enimmäisrajat on määritelty kohtuullisiksi. Kuntien välisiä tyylieroja syntyy kuitenkin suhtautumisessa erilaisiin asumismuotoihin. Osa kunnista rajaa hinnan lisäksi myös asunnon hyväksyttävän pinta-alan, samaan tapaan kuin Kelan yleisen asumistuen kohdalla on tehty. (Eläkkeensaajien asumistuessahan tätä pinta-ala rajoitusta ei ole ollut.) Toimeentulotuen asiakasnäkökulmasta on paikoitellen hankala nähdä haittaa siitä, jos asiakas onnistuu saamaan tilavan asunnon edullisesti ja jos vielä lämmityskulutkin pysyvät kohtuudessa. 37

39 Osa kunnista erittelee omakotitaloissa asuvat eri tilanteeseen, eli ohjeistaa huomioimaan omakotitalossa Kelan asumistuen laskentakaavan mukaiset lämmitysnormit ym. Toisaalta asumiskuluja ilmeisesti kunnissa kohtuullistetaan ja sovitellaan tarpeen mukaan, jotta asuminen saadaan turvattua. Tilillepanot ja säästöt herättävät kysymyksiä niin asiakkaalle kuin sosiaaliasiamiehellekin. Huomioonotettavat tilillepanot vaihtelevat tyypillisesti välillä. Paikoitellen kuitenkin kiinnittää huomiota tiukka suhtautuminen säästöihin. Kun 50 ylittävät säästöt otetaan toimeentulotuessa tulona huomioon, liikutaan jo kohtuullisuuden rajalla. Vaikka toimeentulotuesta ei monikaan asiakas pysty säästämään tai varautumaan tulevaan, pitäisi tämä mahdollisuus kuitenkin jossakin määrin suoda. Laki toimeentulotuesta 1 Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Sosiaaliasiamies ei pääse käytännössä seuraamaan, kuinka tarkasti esim. oheista 50 säästön huomioonottamista noudatetaan, mutta jos asiakkaalla ei saa olla 60 euroa tilillä säästössä, voidaan pohtia toteutuuko toimeentulotukilain 1 :n tavoite edistää itsenäistä selviytymistä. Joskus toimeentulotukiasiakkaankin on voitava tehdä hankintoja, joita ei sinänsä erikseen toimeentulotuella kateta ja joihin luottotiedottomana ei saa lainaa. Vaikkapa pesukone. 38

40 5.3. Tehostettu palveluasuminen Palveluasumisen (pl. vammaispalvelulain mukainen palveluasumisen) määrittelystä kertyy säännöllisesti sosiaaliasiamiehelle yhteydenottoja. Vuodessa ei välttämättä monia, mutta useiden vuosien kuluessa siis säännöllisesti. Lainsäädäntö on puutteellista - eikä lailla ole määritelty riittävästi käytössä olevia mm. tukiasuminen, tuettu asuminen, palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen ym. kuntien käyttämiä termejä. Eikä sitä, miten asiakasmaksu kyseisissä yksiköissä määräytyy. Mitä kuuluu palvelun hintaan ja minkä asiakas itse valitsee? Sosiaalihuoltolain 22 :n mukaan asumispalveluilla tarkoitetaan palvelu- ja tukiasumisen järjestämistä. Sosiaalihuoltolain 23 :n mukaan asumispalveluja annetaan henkilölle, joka erityisestä syystä tarvitsee apua tai tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä. Sosiaalihuoltoasetuksen 10 :n mukaan asumispalveluja järjestetään palveluasunnoissa ja tukiasunnoissa, joissa henkilön itsenäistä asumista tai siirtymistä itsenäiseen asumiseen tuetaan sosiaalityöllä ja muilla sosiaalipalveluilla. (STM 2015, 15) Käytännössä tuki- ja palveluasumista on tarjolla niille, jotka tarvitsevat enemmän tukea asumiseen kuin tavanomaiseen asuntoon voidaan järjestää. Tuki- ja palveluasumista voivat tarvita esimerkiksi ikäihmiset, vammaiset, kehitysvammaiset sekä mielenterveysja päihdekuntoutujat. Asumispalveluja voidaan järjestää paitsi sosiaalihuoltolain nojalla, myös vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (380/1987, vammaispalvelulaki) tai kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977, kehitysvammalaki) nojalla. Asiakasmaksun määräytymiseen vaikuttaa se, minkä lain nojalla asumispalvelu on järjestetty. Sosiaalihuoltolain mukaisen asumispalvelun maksuista ei tällä hetkellä ole säännöksiä asiakasmaksulaissa tai - asetuksessa. (STM 2015, 15) Hoitoa saavan henkilökohtaiseen käyttöön jäävästä kuukausittaisesta vähimmäiskäyttövarasta on säädetty asiakasmaksulain 7 c :ssä, joka koskee lain 7 b :n mukaisessa pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevaa henkilöä. Asiakasmaksulain 7 c :n mukaan laitoshoidossa olevan asiakkaan henkilökohtaiseen käyttöön on laitoshoidosta perittävän maksun jälkeen jäätävä vähintään 105 euroa kuukaudessa. Asumispalveluiden kohdalla vastaavaa määrää ei ole määritelty. Vaikka oletuksena on, että asiakas maksaa käyttövarastaan esim. terveydenhoitokustannuksensa itse. (lääkkeet, PKL-maksut, ambulanssit jne.) Kunnat ovat kuitenkin päätyneet määrittelemään itsenäisesti tehostetussa palveluasumisessa asiakkaan käyttöön jäävää vähimmäiskäyttövaraa. Satakunnan kunnissa vaihtelu käyttövaran euromäärissä vaikuttaa olevan hyvin pientä. Muut kunnat ovat viiden euron tarkkuudella tasoissa, vain Rauma (105 ) ja Huittinen (180 ) eroavat muutoin yhtenäisestä linjasta. 39

41 Porin perusturvan yhteistoiminta-alueella on lisäksi määritelty asiakasmaksun alentamisen yhteydessä tilanne, jolloin huomioidaan lääkekuluina ei sv-korvattavia lääkkeitä, tulee asiakkaan omaan käyttöön jäädä vähintään 60,00 euroa/kk. Kuten aiemmin todettu, sosiaalihuoltolain mukaisessa palveluasumisessa ei ole lailla erikseen määrätty maksun perimisen logiikkaa. Esim. vanhuksen raha-asioita hoitavalla omaisella on kuitenkin tarkan taloudenpidon vaatimus, jos esim. 60 /kk budjetista joutuu kustantamaan muutaman poliklinikkakäynnin ja jalkahoidon. Maksun alentaminen, Asiakasmaksulain 11 :n mukaan, on mahdollista hakea, mutta edelleen siitäkään ei ole lainsäädännössä juuri ohjeistusta. Ilmeisesti yhtälö kuitenkin toimii, ja vanhukset äärimmäisessä niukkuudessa selviävät, koska tästä asiasta sosiaaliasiamiehelle kuitenkin tulee huomattavan vähän yhteydenottoja kuntalaisilta. 40

42 Kunnilta tiedusteltiin myös maksun määräytymislogiikkaa, jos sellainen on erityiseksi ohjeistukseksi luotu. Variaatioita on useita eikä tässä yhteydessä täydellistä yhteenvetoa voi luoda. Eura Eurajoki Honkajoki Huittinen Jämijärvi Kankaanpää Karvia Köyliö Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Rauma Siikainen Säkylä Ulvila Bruttotulot -563 *35% =asumispalvelumaksu Asiakasmaksulain mukainen kotipalvelumaksu (+vuokra +ateria +hygieniapaketti +turvapalvelu) Bruttotulot -563 *35% +5% yöhoitolisä 85% asiakkaan nettotuloista asumiskustannusten ja tukipalvelumaksujen ylittävältä osalta Bruttotulot -563 *35% +5% yöhoitolisä Bruttotulot -563 *35% +5% yöhoitolisä Bruttotulot -563 *35% +5% yöhoitolisä Nettotuloista huomioidaan 85% ja siitä vähennetään vuokra- ja ateriakustannukset Asiakasmaksuna vuokra + ateriat + ylläpitomaksua loput. Asiakkaan käyttöön jätetty 120. Bruttotulot -563 *35% =palvelumaksu Tukipalvelumaksu 110 /kk Keva asiakkailla: vuokra+ateria 12,20 /päivä. Ylläpitomaksu enintään hoitotuen verran SHL: Bruttotulot -563 *35% =hoiva, ateriat 390 /kk, tukipalvelu 150 /kk Bruttotulot -563 *35% =palvelumaksu hygieniapaketti 110 /kk Bruttotulot -563 *35% +5% yöhoitolisä Keva asiakkailla: vuokra+ateria 12,20 /päivä. Ylläpitomaksu enintään hoitotuen verran SHL: Bruttotulot -563 *35% =hoiva, ateriat 390 /kk, tukipalvelu 150 /kk Asiakasmaksu kiinteä 513,90 /kk (joka sisältää ravinnon 441,95 + turvallisuus-siivous-pyykkimaksu 71,95 /kk) Lisäksi palvelumaksu; Bruttotulot -536 *35% Bruttotulot -563 *35% +5% yöhoitolisä Nettotuloista 85% josta vähennetään vuokran ja aterian maksut, loppu peritään asiakasmaksuna. Keva asiakkailla: vuokra+ateria 12,20 /päivä. Ylläpitomaksu enintään hoitotuen verran SHL: Bruttotulot -563 *35% =hoiva, ateriat 390 /kk, tukipalvelu 150 /kk 41

43 Eura Eurajoki Honkajoki Huittinen Jämijärvi Tehostetun palveluasumisen palveluseteli käytössä? ei ei ei palveluseteli käytössä ei Kankaanpää ei Karvia Köyliö Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Rauma Siikainen Säkylä Ulvila ei ei ei ei kokeilu on, mutta ei tarvetta käytännössä ei ei ei tulossa 5/2015 ei ei ei Sosiaalimiehen selvitystä varten kysyttiin kunnilta tehostetun palveluasumisen mahdollisesta palvelusetelin käytöstä. Toimialueen kunnissa palvelusetelin käyttö on vielä suhteellisen harvinaista. järjestämisvastuussa olevan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelun saajalle Palvelusetelillä tarkoitetaan sitoumusta korvata palvelujen tuottajan antaman palvelun kustannukset kunnan ennalta määräämään arvoon asti. Palveluseteli on yksi tapa järjestää kunnan lakisääteisiä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja. Tämän vuoksi asiakkaan asemaan vaikuttavat samat erityislainsäädännön säännökset kuin muillakin tavoin järjestetyissä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluissa. Palvelusetelin käyttäjällä on kuitenkin muista järjestämistavoista poiketen oikeus valita haluamansa kunnan hyväksymä palvelun tuottaja. 42

44 5.4. Kotipalvelu Sosiaaliasiamiehen kyselyssä pyydettiin kuntia toimittamaan, mikäli sellaiset oli määritelty, kotipalvelun myöntämiskriteerit. Valtaosassa kuntia kriteerit oli myös laadittu. Sosiaalihuoltolain mukaan: 20 Kotipalveluilla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. 21 Kotipalveluja annetaan alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella niille, jotka tarvitsevat apua suoriutuakseen 20 :ssä tarkoitetuista tehtävistä ja toiminnoista. Sekä sosiaalihuoltoasetuksen mukaan: 9 Kotipalveluina järjestetään: 1) kodinhoitajan tai kotiavustajan antamaa kodissa tapahtuvaa yksilön ja perheen työapua, henkilökohtaista huolenpitoa ja tukemista; 2) tukipalveluja, kuten ateria-, vaatehuolto-, kylvetys-, siivous-, kuljetus-, saattaja- sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluita Toimitettujen kotipalvelun myöntämiskriteeristöjen luetteloiminen tässä yhteydessä ei ole mahdollista, sillä useiden kuntien ohjeet ovat hyvin seikkaperäisiä. On myös huomattava, että pääosa kuntien toimittamista ohjeista ovat ainakin jossakin määrin vanhuspalveluihin suuntautuneita. On totta, että suuri osa kotipalvelusta käytetään ikääntynen väestön palveluiden turvaamiseksi, mutta myös muut ryhmät saattavat apua tarvita. Osalla kunnista lapsiperheiden kotipalvelu on eriytetty ja ilmeisesti uuden sosiaalihuoltolain perusteella suuntaus lapsiperheiden kotipalveluun entisestään eriytyy. Ohessa muutamia, satunnaisessa järjestyksessä olevia kriteerejä / ohjeita kotipalvelun myöntämisestä. Kotona selviytymisen tukemiseksi ulkopuolisen avun tarve, käydään avustamassa toimissa, joihin ei itse enää kykene, mutta kotona asumiselle ei muuten ole estettä. Asiakkaan toimintakyky on selkeästi alentunut ja tarvitse apua päivittäisissä perustoiminnoissa Asiakkaat, jotka sairauden, asumisolosuhteiden, sosiaalisen verkoston puuttumisen vuoksi tarvitsevat apua päivittäisissä toiminnoissaan. Palvelutarpeen määrittämiseksi tehdään aina kotikäynti, jonka yhteydessä laaditaan kirjallinen hoito- ja palvelusuunnitelma asiakkaan ja omaisten kanssa. Toimintakykyä mitataan toistaiseksi RaVa-indeksillä, jonka pääsääntöisesti tulee olla yli 1,5. Dementoituvan asiakkaan kohdalla käytetään MMSE-mittaria. Asiakkaille, jotka tarvitsevat säännöllistä, pääasiassa päivittäistä tai viikoittaista hoivaa, huolenpitoa ja/tai sairaanhoitoa selviytyäkseen jokapäiväisistä toiminnoistaan. RaVa-indeksin tulee olla pääsääntöisesti yli 1,7. 43

45 Palvelutarpeeseen voidaan vastata kotihoidon palveluiden lisäksi tapauskohtaisesti myös palvelusetelillä tai ohjata asiakas yksityisten palveluiden piiriin. Asiakkaan toimintakyky on selkeästi alentunut ja tarvitsee apua päivittäisissä perustoiminnoissa, joita ovat ruokailu, hygienian hoito, WC-käynnit, pukeutuminen ja muu perushoito sekä lääkehoidon toteutus. Kotihoidon palveluilla tuetaan asiakkaan itsenäistä selviytymistä kotona neuvonnan, ohjauksen, hoivan ja hoidon sekä kuntouttavan työotteen avulla. 44

46 Lastensuojeluilmoituksia kirjattiin Lastensuojelutarpeen selvityksiä Lastensuojelutarpeen selvitys kesti yli 3kk Kiireellisiä sijoutuksia vuoden 2014 aikana Lapsia lastenuojelun asiakkaana v.2014 Lapsia, joilla oli voimassaoleva asiakassuunnitelma Lapsia, joiden vanhemille oli tehty oma suunnitelma vanhemuuden tukemiseksi Kuinka monta huostassa olevaa lasta sijaishuollossa 2014 lopussa? Kuinka monta huostassapitoa päädyttiin lopettamaan 2014 aikana? 5.5. Lastensuojelu Lastensuojelun ajankohtaiset kehityslinjat ovat tärkeässä osassa myös sosiaaliasiamiehen selvityksessä vuodelta Jo aiempina vuosina käytössä olleilla kysymyksillä selvitettiin lastensuojeluilmoitusten lukumäärää sekä niistä seuranneita lastensuojelutarpeen selvityksiä ja näiden valmistumista 3kk:n määräajassa. Lisäksi kysyttiin kiireellisten sijoitusten lukumäärää, ja lastensuojelun asiakkaana olevien lasten lukumäärää vuoden lopussa, kuinka monella lapsella on voimassa oleva asiakassuunnitelma ja toisaalta myös, monenko lapsen vanhemmalla on oma vanhemmuuden tukemiseksi tehty asiakassuunnitelma. Uusina kysymyksinä tiedusteltiin huostassa olevien sijoitettujen lasten määrää ja sitä, kuinka moni huostassapito pystyttiin lopettamaan vuoden aikana. Eura Eurajoki Honkajoki Huittinen Jämijärvi Kankaanpää Karvia Köyliö Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Rauma Siikainen Säkylä Ulvila

47 Lastensuojeluilmoituksia kirjattiin vuoden 2014 aikana 3765 sosiaaliasiamiehen toimialueella. Edellisvuoden laskun jälkeen, ilmoituksia tehtiin toimialueella enemmän kuin koskaan. Kuntien antamien vastausten perusteella lastensuojelun tarpeen selvityksiä tehtiin sosiaaliasiamiehen koko toimialueella vuonna 2014 yhteensä 1607, eli kasvu jatkuu myös selvitysten tarpeessa. Karkeasti noin puolet lastensuojeluilmoituksista johtaa selvityksen tekoon. Lastensuojelun tarpeen selvityksille (LsL 27 ) määritelty (3kk) valmistumisaika on vuosien saatossa ollut kehittyvällä linjalla. Vuonna 2014 ilmoitettiin myöhästyneiksi sama määrä 265 selvityksiä, kuin vuonna Kun kuitenkin selvitysten kokonaismäärä oli selkeästi noussut enää n. 16,5 % selvityksistä ylittää lakisääteisen määräajan. (2013; 17,8 %). Tämä tilanne on parantunut, mutta riittää kehitettävää edelleen. Tietoa pitää kerätä eri asiantuntijoilta, ja kolme kuukautta ei siihen välttämättä riitä. Toisaalta, jos resursseja olisi riittävästi niin lastensuojelulla, kuin myös niillä tahoilla, joilta lausuntoja ja muuta faktaa kerätään, mahdollisuudet kolmen kuukauden määräaikaan todennäköisesti parantuisivat. Sijaishuollossa olevia ilmoitettiin olevan 356 lasta mikä myös on ollut laskussa. Lastensuojelun suunnitelmat Suunnitelmista on mainittu useassa sosiaaliasiamiehen selvityksessä vuosien varrella. Niin nytkin. Vuonna 2014 toimialueella ilmoitettiin 1330 (2013; 1506) lapselle tehdyn ja 46

48 olevan voimassa lastensuojelun suunnitelma. Suunnitelmien lukumäärä on siis absoluuttisesti vähentynyt 176:lla vaikka lastensuojelun asiakkaana olevien määrä oli laskenut vain 12:lla. Kun kaikkiaan lapsia oli 2222 (v.2013, 2234 lasta) lastensuojelun asiakkaana, oli heistä nyt 892 ilman ajanmukaista suunnitelmaa. Tilastossa saattaa olla epätarkkuutta, koska jossakin määrin vastausten perusteella oli epäselvää, tilastoidaanko myös sellainen suunnitelma, joka ei ole sovittujen päivämäärien mukaan voimassa, kuitenkin suunnitelmaksi. Suuruusluokka kuitenkin lienee suuntaa antava. Kyselyssä ei kysytty syytä, miksi suunnitelmaa ei ole lapsille tehty. Lastensuojelulain 30 :n mukaan: Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on tehtävä asiakassuunnitelma, jollei asiakkuus pääty lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen tai kysymyksessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus. Vaikka edellä käsitelty lasten suunnitelmien puute saattaa siis johtua siitä, että kyseessä ovat lapset, joiden lastensuojeluntarpeen selvitys on kesken tai perhe tarvitsee vain tilapäistä ohjausta, ei se selitä vanhemmille tehtyjen suunnitelmien vähyyttä ja vähenemistä entisestään. Vanhemmuuden tukemiseksi erillinen asiakassuunnitelma. Vuonna 2014 sosiaaliasiamiehelle ilmoitettiin enää 17 lapsen vanhemmille tehtyä suunnitelmaa.(2012; 43 ja 2013; 33). Tässä kehityksessä on vaikea nähdä positiivisia seikkoja. Vaikuttaa, että vanhempien oma suunnitelma on jäänyt ns. kuolleeksi kirjaimeksi lastensuojelulakiin. (30 3.mom) Kunnilta kysyttiin, kuinka monta huostassapitoa on pystytty lopettamaan vuoden aikana muutoin kuin nuoren täysi-ikäistymisen perusteella. Näitä lapsia oli toimialueella 14. Edellisenä vuonna 20. On tietenkin selvää, että kaikkia lapsia ei minkäänlaisten tukitoimien avulla tai jälkeen pystytä kotiuttamaan takaisin perheeseen. Se tosiasia ei kuitenkaan saisi lopettaa tekemästä suunnitelmallista työtä perheen yhdistämisen mahdollistamiseksi. Sosiaaliasiamiehellä on mahdollisuus tutustua vain murto-osaan asiakkaiden lastensuojelusuunnitelmista silloin, kun asiakkaat ne tuovat sosiaaliasiamiehelle nähtäväksi ja luettavaksi. Kuitenkin näistä yksittäisistä, satunnaisista, luetuista suunnitelmista herää havainto siitä, että lainkin (LSL 30 3.mom) vaatima tavoite perheen jälleenyhdistämisestä on paikoitellen kirjattu suunnitelmaan hyvin ohuesti, jos lainkaan. Jotta tuloksia voitaisiin saada aikaan, työn tukena kannattaisi olla toteuttamiskelpoinen suunnitelma. Tämä suunnitelmatyö sitoo ilmiselvästi resursseja, joita ei välttämättä muutenkaan liiaksi ole käytössä, mutta ilman suunnitelmaa on vaara, että työstä lapsen hyväksi tulee satunnaista, sattumanvaraista. Ennen kaikkea on harmillista, jos perhe, lapsi tai edes työntekijä ei tiedä minkä arjessa pitäisi muuttua ja miten, jotta jälleenyhdistämistä voisi jälleen harkita. 47

49 6. KUNTAKOHTAINEN KÄSITTELY Sosiaaliasiamiestoiminta Eura 2014 Sosiaaliasiamies kirjasi 19 käsittelyä vaatinutta asiakasasiaa vuoden 2014 aikana. Aiempina vuosina; (2013; 27, 2012: 20, 2011:27, 2010: 20 ja 2009: 19) Tapauksia oli vähemmän kuin vuonna 2013, mutta suuruusluokka pysynyt samana useana vuotena. Asiakastapausta kohden yhteydenottoja on yleisesti voinut olla yksi tai useampia. Yhteydenotot ovat tapahtuneet pääasiassa puhelimitse ja ne ovat koskeneet vuonna 2014 pelkästään kunnan omia palveluja. Yhteydenotot ovat vuonna 2014 jakautuneet suhteellisen tasaisesti, toimeentulotuen, lastensuojelun, ikäihmisten asumispalvelujen ja perheasioiden välillä. Toimeentulotuen kysymykset käsittelivät: kunnan järjestämisvastuuta tilanteessa, tilanteessa, jossa asiakkaan kotikunnasta oli tulkinnanvaraisuutta. Eläkkeen hylkäyksen vuoksi toimeentulon ongelmat. Erillään asuvien puolisoiden asema toimeentulotuen hakemisessa. Lapsiperheellä erilainen tulkinta kohtuullisista asumiskuluista kuin kunnan sosiaalitoimella. Lastensuojelussa käsiteltiin asiakkaan kokemusta pakotettuihin avohuollon tukitoimiin, ja tämän asian yhteydessä sosiaaliasiamies sekä tapasi itse asiakasta, että osallistui asiakaspalaveriin sosiaalitoimessa. Lisäksi toisessa lastensuojeluasiassa pohdittiin tilannetta, jossa oli huoli lähivanhemman pahoinpitelevän lapsia, mutta lastensuojelu ei ota etävanhempaa vakavasti. Toivottiin myös sosiaaliasiamiehen osallistuvan huostaanoton purkuasian käsittelyyn. Yleisesti Euran lastensuojelun tapahtumat sivusivat myös perheasioita, eli huoltoriita-kategoriaankin olisi voitu tilastoida kolme 48

50 neljästä lastensuojelun asiasta. Tulkittiin kuitenkin tässä tapauksessa lastensuojeluun kuuluviksi. Ikääntyneiden asumispalveluiden asiat koskivat toisaalta yhteydenottajan näkemystä siitä, että vanhus oli siirretty vastoin tahtoaan Suvannosta perhehoitoon. Lisäksi sosiaaliasiamiestä työllisti asiakokonaisuus, josta kertyi kolme erisuuntaista merkintää koskien kuitenkin pohjimmiltaan kotikunta- ja järjestämisriitaa. Tyytymättömyys korostui vuoden 2014 asiakasasioissa. Tyytymättömyys pysyi samalla tasolla, mutta neutraalit tiedustelut vähentyivät. Yhteydenottojen yleisimpänä syynä oli päätöksestä johtunut (9) kysymys / kritiikki. Kohtelun kaksi merkintää koskivat: päivähoitolapsen mahdollisuutta osallistua ruokailuun, tilanteessa, jossa ei ehdi varsinaiseen ruoka-aikaan paikalle ja toisessa tapauksessa lastensuojelun työntekijän asennetta tilanteessa, jossa yhteydenottaja kokee, että häntä ei oteta huolensa kanssa vakavasti. 49

51 Sosiaaliasiamiehen yleisin toimenpide on asiakkaan neuvominen hänen asiassaan. Neuvonnan lisäksi sosiaaliasiamies antoi muuta oikeusturvaneuvontaa kuudessa asiakastapauksessa. Yksittäistapauksissa asiakasta neuvottiin kanteluasiassa ja toisaalta yritettiin selvitellä / sovitella asiaa. Kysely Muistutukset ja muutoksenhaku Sosiaaliasiamiehen vuosittain tekemän kyselyyn saadun vastauksen mukaan Eurassa ei ollut vuoden 2014 aikana tehty yhtään Sosiaalihuollon asiakaslain mukaista muistutusta asiakkaan saamasta kohtelusta. Lautakunnassa on käsitelty vain 4 asiakkaan tekemää oikaisuvaatimusta (2013; 13, 2012, 41). Oikaisuvaatimusten määrä on edelleen laskenut merkittävästi aiemmasta, ja siten vuosi 2012 olikin poikkeuksellisen vilkas muutoksenhakujen vuosi. Nyt ilmoitettujen oikaisuvaatimusten määrä on hyvinkin alhainen. Oikaisuvaatimuksista yksikään ei ole koskenut toimeentulotukea. Lautakunta ei ole muuttanut tai palauttanut uudelleen käsittelyyn yhtään oikaisuvaatimusta. Hallinto-oikeuteen on tehty vuoden 2014 aikana lähtenyt kolme valitusta lautakunnan päätöksistä. HaO oli palauttanut yhden asian uudelleen käsiteltäväksi. Korkeimmasta hallintooikeudesta on tullut kaksi ratkaisua kuntaan vuoden 2014 aikana. Asiakkaan tekemän oikaisuvaatimuksen käsittelyajaksi on mainittu keskimääräisesti yksi kuukausi. Tätä voidaan pitää kohtuullisena aikana. Hallintolain 49e :n mukaisesti oikaisuvaatimus on käsiteltävä kiireellisesti. Tehostettu palveluasuminen Kuntakyselyyn saadun vastauksen mukaan tehostetun palveluasumisen asumispalvelumaksu määräytyy kaavalla: Bruttotulot -563 *35% =asumispalvelumaksu. Maksun määräytymisestä toimitettiin erillinen liite. 50

52 Lastensuojeluilmoituksia kirjattiin Lastensuojelutarpeen selvityksiä Lastensuojelutarpeen selvitys kesti yli 3kk Kiireellisiä sijoituksia vuoden 2014 aikana Lapsia lastensuojelun asiakkaana v.2014 Lapsia, joilla oli voimassaoleva asiakassuunnitelma Lapsia, joiden vanhemmille oli tehty oma suunnitelma vanhemuuden tukemiseksi Kuinka monta huostassa olevaa lasta sijaishuollossa 2014 lopussa? Kuinka monta huostassa pitoa päädyttiin lopettamaan 2014 aikana? Asiakkaan käyttöön on määritelty jäävän vähintään 120 käyttövaraa. Tehostetun palveluasumisen palveluseteli ei ole käytössä. Lastensuojelu Eurassa kirjattiin vuoden 2014 aikana 212 lastensuojeluilmoitusta (2013; 160, 2012: 186, 2011:186, 2010: 131, 2009:175) ja laadittiin 61 lastensuojelutarpeen selvitystä. Lastensuojeluilmoituksia kertyi merkittävästi enemmän kuin aiemmin, mutta lastensuojelun tarpeen selvityksiä on tehty viime vuodet tasaiseen 60 selvityksen vuositahtia. Kaikki tehdyt selvitykset valmistuivat alle säädetyn 3kk:n määräajan. Lapsia oli vuoden 2014 lopussa lastensuojelun asiakkaana 145 (avohuolto 114, sijaishuolto 31) ja heistä kaikilla oli voimassa oleva asiakassuunnitelma. Avohuollon lasten määrä oli laskenut merkittävästi sijaishuollossa olevien määrän pysyessä lähes samantasoisena. Tarkasteluvuonna yhdenkään lapsen vanhemmille ei ollut laadittu omaa suunnitelmaa vanhemmuuden tukemiseksi. Kahden huostassa olleen lapsen huostassa pito pystyttiin lopettamaan vuoden 2014 aikana. Eura

53 Toimeentulotuki Täydentävä toimeentulotuki Ehkäisevä toimeentulotuki 2014 Perustoimeentulotuki Yhteensä Varattu talousarvioon , , , ,00 Myönnetty , , , ,00 ylitys/alitus , , ,00 Varattu % toimeentulotuesta 6,58 % 2,24 % Myönnetty % toimeentulotuesta 10,05 % 2,69 % käsittelyaika Vuoden 2014 talousarviossa oli varauduttu toimeentulotuen menojen kasvuun,,mutta tarve osoittautui arviota suuremmaksi. Kaikkia tukilajeja tarvittiin suunniteltua enemmän. Täydentävän toimeentulotuen käyttö on osunut hyvinkin tarkasti 10% luokkaan, mitä on pidettävä hyvänä tasona. Ehkäisevää toimeentulotukea päädyttiin myöntämään varattua enemmän. Näin on päästy lähelle hyvää tasoa. Sosiaaliasiamiehen kyselyn vastauksena todetaan toimeentulotuen käsittelyajaksi seitsemän arkipäivää. 52

54 Sosiaaliasiamiestoiminta Eurajoki 2014 Vuoden 2014 kuluessa sosiaaliasiamiehelle kirjautui kahdeksan asiakasyhteydenottoa Eurajoelta. Edellisiin vuosiin verrattuna asioiden lukumäärä pysyi täsmälleen samana. (2013; 8, 2012; 8, 2011; 7, 2010; 3) Asiat jakautuivat kuluneena vuonna suhteellisen tasaisesti toimeentulotuen (2), lastensuojelun (2), omaishoidontuen (2), vammaispalvelua (1) ja kehitysvammahuollon (1) kesken. Lastensuojelun kysymykset aiheuttivat helposti useita yhteydenottoja, silti tilastoon on pyritty löytämään vain varsinainen kritiikki. Vaikka kritiikki asiakkaalta selkeästi lastensuojeluun kohdistuukin, on tulkittavissa, että taustalla on ilmeinen perheen sisäinen ristiriita huolto-tapaamis sopimuksesta ja käytännöistä. Niinpä jossakin määrin olisi myös ollut mahdollista tilastoida asia perheasioihin kuuluvaksi. Vuoden 2014 aikana Eurajoella kehittyi myös niin ikään monia toimialueita sivuava asiakokonaisuus, jossa mukana olivat vammaispalvelu, omaishoidontuki, kotipalvelu ja iäkkäiden asumispalvelut. Tapahtumamerkinnät jakautuivat omaishoidontuen (2), vammaispalvelun (1) kesken, mutta muitakin variaatioita olisi voinut merkitä. Asiasta kertyi useita yhteydenottoja asiakasperheen, kunnan ja kuntayhtymän välillä. Myös asiakastapaamiseen sosiaaliasiamies osallistui kotikäynnillä. Yksittäisiä asioita olivat toimeentulotuen hakemisen vaikeudesta johtunut kysymys ja toisaalta tilanne, jossa asiakkaalle ei ole selvää toimeentulotukilaskelman rakenne ja minne rahat häviävät. Tiedustelua tulkittiin olevan yksi ja kritiikkiä seitsemän asiakokonaisuutta. Asiakkaat saivat asiassaan pääosin neuvontaa, muuta muistutusneuvontaa ja sovittelua. Paikoitellen yhteen asiaan voi kuulua useita yhteydenottoja ja pitkiä puheluja. Jotkut taas selviävät yhdellä yhteydenotolla. Kysely Muistutukset ja muutoksenhaku Sosiaaliasiamiehen vuosittain tekemän kyselyyn saadun vastauksen mukaan Eurajoella on vuoden 2014 aikana tehty yksi Sosiaalihuollon asiakaslain mukainen muistutus asiakkaan saamasta kohtelusta. Lautakunnassa on käsitelty neljää asiakkaan tekemää oikaisuvaatimusta. Näistä toimeentulotukea käsitteli kolme. Lautakunta on muuttanut yhden päätöksen. Hallintooikeuteen ei ole tehty vuoden aikana yhtään valitusta lautakunnan päätöksistä. Hallinto-oikeus ei ole palauttanut asioita uudelleen käsiteltäväksi. Korkeimmasta hallinto-oikeudesta ei ole tullut vuoden 2013 aikana ratkaisuja. Asiakkaan tekemän oikaisuvaatimuksen käsittelyajaksi on mainittu keskimääräisesti 4viikkoa. Tätä voidaan pitää kohtuullisena aikana. Hallintolain 49e :n mukaisesti oikaisuvaatimus on käsiteltävä kiireellisesti 53

55 Lastensuojeluilmoituksia kirjattiin Lastensuojelutarpeen selvityksiä Lastensuojelutarpeen selvitys kesti yli 3kk Kiireellisiä sijoituksia vuoden 2014 aikana Lapsia lastensuojelun asiakkaana v.2014 Lapsia, joilla oli voimassaoleva asiakassuunnitelma Lapsia, joiden vanhemmille oli tehty oma suunnitelma vanhemmuuden tukemiseksi Kuinka monta huostassa olevaa lasta sijaishuollossa 2014 lopussa? Kuinka monta huostassapitoa päädyttiin lopettamaan 2014 aikana? Tehostettu palveluasuminen Kuntakyselyyn saadun vastauksen mukaan tehostetun palveluasumisen asumispalvelumaksu määräytyy asiakasmaksulain mukaisena kotipalvelumaksuna: Bruttotulot -563 *35% =asumispalvelumaksu. Maksun määräytymisestä toimitettiin erillinen liite. Asiakkaan käyttöön on määritelty jäävän vähintään 120 käyttövaraa. Tehostetun palveluasumisen palveluseteli ei ole käytössä. Lastensuojelu Eurajoella kirjattiin vuoden 2014 aikana 92 lastensuojeluilmoitusta (2013; 118, 2012; 125, 2011; 93, 2010; 67) ja laadittiin 32 lastensuojelutarpeen selvitystä (2013; 18, 2012; 32, 2011; 9). Lastensuojeluilmoituksia kirjattiin vähemmän kuin vuonna 2013, toisaalta lastensuojelun selvitysten määrä on noussut suhteessa merkittävästi. Kun suunnitelmia on tehty enemmän, myös 3kk:n määräajan ylittäneiden määrä on lisääntynyt: vuonna 2014 yhdeksän selvitystä ylitti lakisääteisen ajan. Lapsia oli lastensuojelun asiakkaana 72 ja heistä 52:llä oli voimassa oleva asiakassuunnitelma. Vain yhden lapsen vanhemmille oli laadittu oma suunnitelma vanhemmuuden tukemiseksi. Vuoden 2013 jälkeen on palauduttu kiireellisten sijoitusten matalalle tasolle, nyt vain neljä kiireellistä, aiemman 24:n jälkeen. Eurajoki

56 Toimeentulotuki Täydentävä toimeentulotuki Ehkäisevä toimeentulotuki 2014 Perustoimeentulotuki Yhteensä Varattu talousarvioon , , , ,00 Myönnetty , , , ,00 ylitys/alitus , , ,00 Varattu % toimeentulotuesta 18,37 % 3,83 % Myönnetty % toimeentulotuesta 12,79 % 6,20 % käsittelyaika Eurajoen toimeentulotukikustannus on pysynyt suhteellisen samansuuruisena aiempaan verrattuna ja edelleen varatut rahat riittävästi toimeentulotuen tarpeeseen. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen taso on suhteellisen runsas. Täydentävää toimeentulotukea jäi myöntämättä paljon, toisaalta suhde perustoimeentulotuen määrän on hyvä. Toimeentulotuen käsittely kestää 4pv kaikissa luokissa, mitä voidaan pitää hyvänä suorituksena. 55

57 Sosiaaliasiamiestoiminta Honkajoki 2014 Honkajoen perusturvapalvelut on vuonna 2014 tuottanut Posa, Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitos, joka on muuttunut Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymäksi vuoden 2015 alusta. Sosiaaliasiamiehen toimialaan kuuluvan päivähoidon kuitenkin tuottaa kunta itse. Yhteydenotot Honkajoelta sosiaaliasiamieheen ovat harvinaisia. Vuoden 2014 aikana sosiaaliasiamiehelle tuli vain yksi toimeentulotukea ja varallisuusselvitystä koskeva yhteydenotto. Asiakas sai pääosin neuvontaa asiassaan. Honkajoen asiakkaiden tapana ei siis ole olla yhteydessä sosiaaliasiamieheen. Kysely Muistutukset ja muutoksenhaku Sosiaaliasiamiehen vuosittain tekemän kyselyyn saadun vastauksen mukaan Honkajoella ei ole vuoden 2014 aikana tehty yhtään Sosiaalihuollon asiakaslain mukaista muistutusta asiakkaan saamasta kohtelusta. Lautakunnassa on käsitelty kolmea asiakkaan tekemää oikaisuvaatimusta, joista mikään ei koskenut toimeentulotukea. Lautakunta ei päätynyt muuttamaan tai palauttamaan uudelleen käsittelyyn yhtään oikaisuvaatimuksista. Hallinto-oikeuteen ei ole tehty vuoden 2014 aikana yhtään valitusta lautakunnan päätöksistä, eikä hallintooikeus, tai KHO, ole palauttanut yhtään asiaa uudelleen käsiteltäväksi. Lautakuntakäsittelyn kestoksi ilmoitetaan keskimäärin 51vrk. Tehostettu palveluasuminen Kuntakyselyyn saadun vastauksen mukaan tehostetun palveluasumisen asumispalvelumaksu määräytyy kaavalla: Bruttotulot -563 *35% + 5% yöhoitolisä =hoivamaksu. Maksun määräytymisestä toimitettiin erillinen liite. Asiakkaan käyttöön on määritelty jäävän vähintään 125 käyttövaraa. Tehostetun palveluasumisen palveluseteli ei ole käytössä Kotipalvelun kriteereistä on erillinen ohje Lastensuojelu Lastensuojelussa Honkajoella kirjattiin vuoden 2014 aikana 18 lastensuojeluilmoitusta (2013, 17, 2012; 22, 2011; 21, 2010; 20) ja laadittiin 14 lastensuojelutarpeen selvitystä. Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä on pysynyt samalla tasolla aiemman kanssa selvityksiä tarvittiin vähemmän kuin aiemmin. Selvityksistä ilmoituksen mukaan viisi myöhästyi 3kk:n määräajasta. Lapsia oli lastensuojelun asiakkaana yhdeksän ja heistä neljällä oli saadun ilmoituksen mukaan voimassa oleva asiakassuunnitelmaa. Yhdenkään lapsen vanhemmille ei ole laadittu omaa suunnitelmaa vanhemmuuden tukemiseksi. 56

58 Lastensuojeluilmoituksia kirjattiin Lastensuojelutarpeen selvityksiä Lastensuojelutarpeen selvitys kesti yli 3kk Kiireellisiä sijoituksia vuoden 2014 aikana Lapsia lastensuojelun asiakkaana v.2014 Lapsia, joilla oli voimassaoleva asiakassuunnitelma Lapsia, joiden vanhemmille oli tehty oma suunnitelma vanhemmuuden tukemiseksi Kuinka monta huostassa olevaa lasta sijaishuollossa 2014 lopussa? Kuinka monta huostassapitoa päädyttiin lopettamaan 2014 aikana? Honkajoki Toimeentulotuki Toimeentulotuki koostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta sekä ehkäisevästä toimeentulotuesta. Täydentävä toimeentulotuki Ehkäisevä toimeentulotuki 2014 Perustoimeentulotuki Yhteensä Varattu talousarvioon Myönnetty , , , ,00 ylitys/alitus , , ,00 Varattu % toimeentulotuesta Myönnetty % toimeentulotuesta 3,00 % 9,84 % käsittelyaika 3 Posa ei ole ilmoittanut kuntakohtaisia toimeentulotuen budjetteja vuodelle Toimeentulotuen euromääräinen tarve on pysynyt hyvin tarkasti edellisen vuoden tasolla. Tarveharkintaisen toimeentulotuen käyttö on asiallisella tasolla. Edelleen vuonna 2014 voidaan todeta, että ehkäisevää toimeentulotukea on myönnetty enemmän kuin täydentävää. Ilmeisesti pienen kunnan kyseessä ollen satunnaiset tuentarpeet saavat helposti tilaston näyttämään oudolta. Toimeentulotuen käsittelyajaksi ilmoitetaan 3pv, mikä on hyvää tasoa, alittaen selvästi lakisääteisen seitsemän työpäivän aikarajan. 57

59 Sosiaaliasiamiestoiminta Huittinen 2014 Sosiaaliasiamiehellä on vastaanotto Huittisten kaupunginvirastossa kerran kuukaudessa etukäteisajanvarauksella. Vuoden 2014 aikana sosiaaliasiamies tapasi asiakasta neljään asiakasasiakokonaisuuteen liittyen vastaanotollaan. Kaikkiaan sosiaaliasiamiehellä oli vuoden 2014 aikana 22 asiakasasiaa Huittisissa. (2013; 26, 2012; 28, 2011; 20, 2010;13 ja 2009; 14). Asiakastapausten määrässä ei juuri ole ollut muutosta. Yllättävästi lastensuojelusektorille oli vuodelle 2014 merkitty vain yksi merkintä. Kyseessä oli tilanne, jossa yhteydenottaja koki, että lastensuojelutyöntekijä ei ota vakavasti esitettyä huolta lapsen hyvinvoinnista. Kokonaisuus sisälsi useita soittoja vuoden 2014 aikana kuitenkin sama asia. Toimeentulotukikysymysten (9) luonne on tyypillisesti hyvin yksilökohtainen. Kysymyksiä ovat herättäneet mm. muuttokustannukset, vuokravakuus, henkilötodistuksen kattaminen toimeentulotuella? Vuoden 2014 toimeentulotukikysymysten merkitsevänä tekijänä voidaan löytää asumisen kustannukset tavalla tai toisella näitä käsitteli seitsemän kaikkiaan yhdeksästä asiakokonaisuudesta. Vammaispalvelun asiat ovat niin ikään yksittäisasioita; kuljetuspalvelupäätöksen viipymisestä, epilepsia-asiakkaan hoidon järjestäminen jne. Kehitysvammasektorin kysymyksissä pohdittiin mm. Akkunan henkilöstömitoitusta tai sitä, kuka korvaa kehitysvammaisen lapsen henkilökunnalle aiheuttaman aineellisen vahingon. 58

60 YHTEYDENOTON LUONNE tiedustelu tyytymättömyys Yhteydenottoja on ollut yksi tai useampia asiakastapausta kohden ja ne ovat tapahtuneet pääasiassa puhelimitse. Jakauma tyytymättömyyteen (13) ja tiedusteluun (9) vaikuttaa merkittävästi tasaisemmalta kuin aiemmin. Yhteydenotot ovat koskeneet pääosin kaupungin omia (17) palveluja. Kuntayhtymän Satshp palveluja koski kaksi asiaa: kehitysvammahuollon järjestäminen. Sekä toisaalta monialainen kysymys Satshp:n päihdepoliklinikan (Harjavallassa) tekemästä lastensuojeluilmoituksesta, jossa ja jonka yhteydessä yhteydenottajan mielestä oli paljastettu liikaa yksityiskohtia entiselle puolisolle. Yhteydenottojen syy tilastossa yleisimmäksi nousi toisaalta päätökset (8) ja selvitys toimenpidevaihtoehdoista (8). Kohtelu ei Huittisissa kerännyt lainkaan merkintöjä toki kohtelua sivuttiin monessakin asiassa, mutta jokin muu pääsiallinen syy löytyi siis kaikkiin yhteydenottoihin. Sosiaaliasiamiehen yleisin toimenpide on asiakkaan neuvominen hänen asiassaan (12), yleistä neuvontaahan liittyy lähes kaikkiin yhteydenottoihin. Kolme asiaa aiheutti muuta oikeusturvaneuvontaa. 59

61 . Kysely Muistutukset ja muutoksenhaku Sosiaaliasiamiehen vuosittain tekemän kyselyyn saadun vastauksen mukaan Huittisissa on vuoden 2014 aikana tehty yksi Sosiaalihuollon asiakaslain mukainen muistutus asiakkaan saamasta kohtelusta. Sosiaalilautakunnassa on käsitelty 16 asiakkaan tekemää oikaisuvaatimusta, joista neljä on koskenut toimeentulotukea. Lautakunta on muuttanut tai palauttanut uudelleen käsittelyyn kolme oikaisuvaatimusta. Hallinto-oikeuteen on tehty vuoden aikana yksi valitus sosiaalilautakunnan päätöksistä. Hallinto-oikeus on palauttanut kolme asiaa uudelleen käsiteltäväksi. Korkeimmasta hallinto-oikeudesta ei tullut ratkaisuja vuoden 2014 aikana. Oikaisuvaatimuksen keskimääräinen käsittelyaika ilmoitetaan noin kolmeksi kuukaudeksi Tehostettu palveluasuminen Kuntakyselyyn saadun vastauksen mukaan. hoivapalvelumaksu: 85% asiakkaan nettotuloista asumiskustannusten ja tukipalvelumaksujen ylittävältä osalta Maksun määräytymisestä toimitettiin erillinen liite. Asiakkaan käyttöön on määritelty jäävän vähintään 180 käyttövaraa. Tehostetun palveluasumisen palveluseteli on käytössä Kotipalvelun kriteereistä on erillinen ohje. 60

62 Lastensuojeluilmoituksia kirjattiin Lastensuojelutarpeen selvityksiä Lastensuojelutarpeen selvitys kesti yli 3kk Kiireellisiä sijoutuksia vuoden 2014 aikana Lapsia lastenuojelun asiakkaana v.2014 Lapsia, joilla oli voimassaoleva asiakassuunnitelma Lapsia, joiden vanhemmille oli tehty oma suunnitelma vanhemmuuden tukemiseksi Kuinka monta huostassa olevaa lasta sijaishuollossa 2014 lopussa? Kuinka monta huostassapitoa päädyttiin lopettamaan 2014 aikana? Lastensuojelu Huittisten lastensuojelussa kirjattiin vuoden 2014 aikana 107 lastensuojeluilmoitusta (2013; 107, 2012; 118, 2011; 167, 2010; 129 ja 2009; 132) ja laadittiin 37 lastensuojelutarpeen selvitystä. Lastensuojeluilmoitusten määrä on pysynyt samalla tasolla, kuitenkin selvitysten tarpeessa on nähtävissä pientä laskua edellisistä vuosista. Kaikki tehdyt selvitykset valmistuivat alle säädetyn 3kk:n määräajan, mikä on hyvä suoritus. Lapsia oli lastensuojelun asiakkaana 107 ja heistä 62:llä oli voimassa oleva asiakassuunnitelma. Lapsen vanhemmille tehdyistä suunnitelmista vanhemmuuden tukemiseksi ei ollut saatavissa tilastoa. Sijaishuollossa olevien lasten tilanne ei vuoden 2014 aikana muuttunut siinä määrin, että huostassapitoja olisi pystytty lopettamaan. Huittinen

63 Toimeentulotuki Toimeentulotuki koostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta sekä ehkäisevästä toimeentulotuesta 2014 Täydentävä Perustoimeentulotuki toimeentulotuki Ehkäisevä toimeentulotuki Yhteensä Varattu talousarvioon , , , ,00 Myönnetty , , , ,00 ylitys/alitus , , ,00 Varattu% toimeentulotuesta 4,53 % 2,39 % Myönnetty % toimeentulotuesta 4,28 % 1,91 % käsittelyaika Toimeentulotukea varattiin sama määrä kuin edellisenäkin vuotena. Kuitenkin edelleen toimeentulotuen tarve on vähentynyt Huittisissa. Täydentävää myönnettiin enemmän kuin vuonna Tarveharkintaisen tuen käyttö on jäänyt Huittisissa edelleen alhaiseksi, vaikka suhteellinen osuus kasvoikin perustoimeentulotuen tarpeen vähennyttyä. Saadun ilmoituksen mukaan toimeentulotuen päätökset pystytään tekemään alle seitsemän arkipäivän kuluessa. 62

64 Sosiaaliasiamiestoiminta Jämijärvi 2014 Sosiaaliasiamiehelle tuli viisi asiakasasiaa Jämijärveltä. (2013; 3, 2012,;4, 2011; 8, 2010; 3, 2009; 4) Yhteydenottojen määrä on edelleen pienelle kunnalle tyypillisellä tasolla. Yhteydenotot jakautuivat toimeentulotuen (2), vammaispalvelun, kotipalvelun ja muun sosiaalityön kesken. Vammaispalvelun asia koski yli 65v asiakkaan mahdollisuutta päivätoimintaa, kotipalvelun kysymys taas lääkkeidenjaon kustannusta asiakkaalle. Asiakkaat saivat pääosin yleistä neuvontaa heidän asiassaan. Jämijärvi on ollut PoSa:n kunta vuoden 2009 alusta, joten sosiaalipalveluista vastaa PoSa. Päivähoito sivistystoimen osana on kuitenkin edelleen Jämijärven tuottama palvelu. Kysely Sosiaaliasiamiehen vuosittain tekemän kyselyyn saadun vastauksen mukaan Jämijärvellä ei ole vuoden 2014 aikana tehty Sosiaalihuollon asiakaslain mukaisia muistutuksia asiakkaan saamasta kohtelusta. Lautakunnassa on käsitelty kolmea asiakkaan tekemää oikaisuvaatimusta. Lautakunta ei muuttanut tai palauttanut uudelleen käsittelyyn yhtään oikaisuvaatimuksista. Hallintooikeuteen vuoden 2014 aikana lähti yksi valitus lautakunnan päätöksistä. Hallintooikeus, tai KHO, ole palauttanut yhtään asiaa uudelleen käsiteltäväksi. Tehostettu palveluasuminen Kuntakyselyyn saadun vastauksen mukaan tehostetun palveluasumisen asumispalvelumaksu määräytyy kaavalla: Bruttotulot -563 *35% + 5% yöhoitolisä =hoivamaksu. Maksun määräytymisestä toimitettiin erillinen liite. Asiakkaan käyttöön on määritelty jäävän vähintään 125 käyttövaraa. Tehostetun palveluasumisen palveluseteli ei ole käytössä Kotipalvelun kriteereistä on erillinen ohje Lastensuojelu Lastensuojelun toimialueella Jämijärvellä Posa kirjasi vuoden 2014 aikana 30 lastensuojeluilmoitusta (2013;23, 2012; 14, 2011; 28, 2010; 8). Lastensuojelutarpeen selvityksiä tehtiin 23. Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä jälleen noussut, toki pienessä kunnassa satunnaiset vaihtelut vaikuttavat merkittävästi. Samoin selvityksiä tehtiin aiempaa enemmän. Selvityksistä kakso myöhästyi ilmoituksen mukaan 3kk:n määräajasta. Lapsia oli lastensuojelun asiakkaana 29 ja heistä 22:lla oli voimassa oleva asiakassuunnitelma. Yhdenkään lapsen vanhemmille ei ole laadittu omaa suunnitelmaa vanhemmuuden tukemiseksi. 63

65 Lastensuojeluilmoituksia kirjattiin Lastensuojelutarpeen selvityksiä Lastensuojelutarpeen selvitys kesti yli 3kk Kiireellisiä sijoituksia vuoden 2014 aikana Lapsia lastensuojelun asiakkaana v.2014 Lapsia, joilla oli voimassaoleva asiakassuunnitelma Lapsia, joiden vanhemmille oli tehty oma suunnitelma vanhemmuuden tukemiseksi Kuinka monta huostassa olevaa lasta sijaishuollossa 2014 lopussa? Kuinka monta huostassapitoa päädyttiin lopettamaan 2014 aikana? Jämijärvi Toimeentulotuki Toimeentulotuki koostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta sekä ehkäisevästä toimeentulotuesta. Täydentävä toimeentulotuki Ehkäisevä toimeentulotuki 2014 Perustoimeentulotuki Yhteensä Varattu talousarvioon Myönnetty , , , ,00 ylitys/alitus , , ,00 Varattu % toimeentulotuesta Myönnetty % toimeentulotuesta 2,58 % 9,08 % käsittelyaika 3,5 Posa ei ole ilmoittanut Jämijärvelle kuntakohtaista toimeentulotuen budjetteja vuodelle Toimeentulotuen tarve lisääntyi aiempaan verrattuna. Sekä täydentävän että ehkäisevän toimeentulotuen suhteellinen osuus myönnetystä toimeentulotuesta on hyvällä tasolla. Ehkäisevän toimeentulotuen osuus on merkittävä koko toimeentulotuen tarpeesta. Toisaalta pienet asiakasmäärät eivät anna prosenttilaskusta välttämättä tarkkoja / mielekkäitä tuloksia. Jämijärvellä PoSa ilmoittaa toimeentulotuen käsittelyajaksi 3,5 päivää, mikä on hyvä suoritus ja alittaa selvästi 7pv:n aikarajan. 64

66 Sosiaaliasiamiestoiminta Kankaanpää 2014 Vuoden 2014 aikana sosiaaliasiamiehelle kertyi 41 asiakasasiaa Kankaanpäästä. Kankaanpään tapahtumien lukumäärä vaikuttaa vaihtelevan vuosittain suuresti Sosiaaliasiamies jatkoi vuonna 2014 Kankaanpäässä vastaanottoa kerran kuussa, Kasevan toimitiloissa. PoSa on tuottanut sosiaalipalvelut kankaanpääläisille vuodesta 2009 alkaen. Päivähoito on edelleen Kankaanpään kaupungin omana palveluna. Asiakastapausten jakautuminen 65

67 Toimialueittain asiat jakautuivat yllättävän tasaisesti. Eniten yhteydenottoja kirjattiin vuonna 2014 vammaispalveluihin, mutta samalla suuruusluokalla olivat lastensuojelu ja toimeentulotukikin. Edelleen tyypillisin yhteydenottojen määrä asiakastapausta kohden on ollut yhdestä viiteen. Vammaispalvelun asioihin sisältyi kuljetuspalvelupäätöksen hitautta kritisoiva yhteydenotto. Kritiikkiä saivat myös yksityiset palveluntuottajat Jyllinkoti ja Tiilitupa, joihin asumaan sijoitetut kankaanpääläiset eivät olleet tyytyväisiä saamaansa palveluun. Vammaispalvelun yhteydessä myös avustettiin henkilökohtaisen avun hakemisessa, sekä pohdittiin mm. kotikunnan vaihdon mahdollisuuksia. Toimeentulotukikysymykset ovat sinänsä tavanomaisia; hautauskustannukset, perusosan alentaminen, palveluasunnossa asuvan rahahuolet jne. Myös vuonna 2014 käsiteltiin jossakin määrin jo aiemmin toimintatapoja kritisoivaa asiakokonaisuutta koskien mm. asumiskulujen määrittämistä ja asiakirjojen toimittamista sosiaalitoimen päätöksenteon tueksi. Lastensuojelun asiat herättävät tunteita ja kysymyksiä; vuonna 2014 viisi asiakasasiaa, jotka sisälsivät monia yhteydenottoja. Käsiteltiin mm. kiireellisen sijoituksen / huostaanoton perusteita päihteiden käytön vuoksi. Lapsen oikeutta tavata isovanhempiaan käsiteltiin niin ikään vaikka kyseessä ei ehkä sinänsä ole lastensuojelun ydinasia. Päihdehuollon käsiteltyjä kysymyksiä olivat Kankaanpään A-kodin päihdeseula, joka oli asiakkaan ilmoituksen mukaan otettu huolimattomasti. Keskusteltiin myös mahdollisesti virheellisen asiakasrekisterimerkinnän poistamisesta tai korjaamisesta. Laitosjakson myöntämisperusteita? Toisaalta myös kritiikki siitä, että ei oltu kerrottu asiakkaalle laitoskuntoutuksen asiakasmaksun omavastuusta. Ikäihmisten palveluissa (4) kysymystä aiheutti iäkkään äidin haluttomuus ottaa hoitoa ja tukea vastaan mitä voitaisiin tehdä inhimillisen elämän turvaamiseksi. Toisaalta kankaanpääläisen asiakkaan kanssa pohdittiin myös sitä, kuka päättää hoidosta sitten kun ei itse enää pysty. Lisäksi pohdintaa aiheutti myös kuljetuspalvelun kriteeristö ikäihmisten kyseessä ollen. Neljäs asia koski Helinäkodin laskutusta sairaalajakson aikana. Yhteydenoton syyt Yhteydenoton syyt jakautuivat laajasti ja suhteellisen tasaisesti. Tällä kertaa yleisin syy oli luokassa; päätökset ja suunnitelmat. Toiseksi eniten merkintöjä tuli asiakkaan tarpeelle saada selvitystä toimenpidevaihtoehdoista. Toisaalta myös kohtelusta otettiin pääosin yhteyttä viidessä asiassa. 66

68 Kohtelun viisi merkintää koostuivat vammaispalvelun (2), perheasioiden, yleisen sosiaalityön ja lastensuojelun asiakastilanteesta. Yhteydenoton luonne Valitustyyppisten asioiden (33) määrä oli yli kaksinkertaistunut aiempaan verrattuna (2013, 15) ja tiedustelujen määrä oli pienessä laskussa, eli valitusten suhteellinen osuus on kasvanut merkittävästi. Edelleen raja on tiedustelun ja tyytymättömyyden välille on vaikea tehdä, mutta tiedustelut siis ovat lähinnä neutraaleja yhteydenottoja.. 67

69 Toimenpiteet Pääasiallinen toimenpide; Asiakas saa tyypillisesti yleistä neuvontaa asiassaan (18). Muun oikeusturvaneuvonnan määrä oli tarkasteluvuonna selkeässä nousussa. eli esim. opastettiin muutoksen haussa tai asiakkaan suunnitellessa oikeusprosessia. Vuonna 2014 sosiaaliasiamies päätyi tapaamaan suhteellisen monta kankaanpääläistä asiakasta. Tapaamisia kertyi 17 asiakasasian yhteydessä, joissakin useampiakin kertoja. Vuonna 2014 sosiaaliasiamies ei kuitenkaan päätynyt osallistumaan kuin yhteen asiakaspalaveriin, joka järjestettiin kotikäyntinä asiakkaan palvelutaloyksikössä. Kotikäyntejä kertyi myös vammaispalvelun, päihdehuollon ja lastensuojelun piirissä. Kyselyn tuloksia Muistutukset ja muutoksenhaku Kankaanpäässä oli vuoden 2014 aikana tehty, kyselyyn saadun vastauksen mukaan, viisi sosiaalihuollon asiakaslain mukainen muistutusta asiakkaan saamasta kohtelusta. Posan muutoksenhakulautakunnassa on käsitelty 41 asiakkaan tekemää oikaisuvaatimusta, joista 27 on koskenut toimeentulotukea. Aiempaan verrattuna oikaisuvaatimusten määrä on jälleen kasvanut. Lautakunta on muuttanut tai palauttanut uudelleen käsittelyyn kuusi asiaa. Hallinto-oikeuteen on tehty vuoden aikana kahdeksan valitusta lautakunnan päätöksistä. HaO on palauttanut neljä asiaa uudelleen käsiteltäväksi. Korkeimmasta hallinto-oikeudesta on tullut kolme ratkaisua Kankaanpäähän vuoden 201k aikana. Kankaanpäässä ilmoitetaan lautakunnan käsittelyajaksi keskimäärin 36 vrk. 68

70 Lastensuojeluilmoituksia kirjattiin Lastensuojelutarpeen selvityksiä Lastensuojelutarpeen selvitys kesti yli 3kk Kiireellisiä sijoituksia vuoden 2014 aikana Lapsia lastensuojelun asiakkaana v.2014 Lapsia, joilla oli voimassaoleva asiakassuunnitelma Lapsia, joiden vanhemmille oli tehty oma suunnitelma vanhemmuuden tukemiseksi Kuinka monta huostassa olevaa lasta sijaishuollossa 2014 lopussa? Kuinka monta huostassapitoa päädyttiin lopettamaan 2014 aikana? Tehostettu palveluasuminen Kuntakyselyyn saadun vastauksen mukaan tehostetun palveluasumisen asumispalvelumaksu määräytyy kaavalla: Bruttotulot -563 *35% + 5% yöhoitolisä =hoivamaksu. Maksun määräytymisestä toimitettiin erillinen liite. Asiakkaan käyttöön on määritelty jäävän vähintään 125 käyttövaraa. Tehostetun palveluasumisen palveluseteli ei ole käytössä Kotipalvelun kriteereistä on erillinen ohje Lastensuojelu Kankaanpäässä kirjattiin vuoden 2014 aikana 214 lastensuojeluilmoitusta (2013; 247, 2012; 244, 2011; 200, 2010; 172) ja laadittiin 116 lastensuojelutarpeen selvitystä, joista 14 ylitti määrätyn 3kk:n ajan. Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä on laskenut aiemmasta, vaikka suuruusluokka on pysynyt edellisen vuoden tasolla. Positiivista on, että lastensuojelutarpeen selvityksistä vain 14 viivästyi 3kk:n määräajasta, kun aiemmin määrä oli noin kolminkertainen. Lapsia oli lastensuojelun asiakkaana 161 ja heistä 87:llä oli voimassa oleva asiakassuunnitelma. Kaikkiaan lastensuojeluasioiden määrä on ollut laskussa kankaanpääläisten keskuudessa. Yhden lapsen vanhemmille on laadittu oma suunnitelma vanhemmuuden tukemiseksi. Huostassapito pystyttiin lopettamaan vuoden aikana kolmen lapsen kohdalla, Kankaanpää

71 Toimeentulotuki Toimeentulotuki koostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta sekä ehkäisevästä toimeentulotuesta. Täydentävä toimeentulotuki Ehkäisevä toimeentulotuki 2014 Perustoimeentulotuki Yhteensä Varattu talousarvioon Myönnetty , , , ,00 ylitys/alitus , , ,00 Varattu % toimeentulotuesta 0,00 % 0,00 % Myönnetty % toimeentulotuesta 4,27 % 3,72 % käsittelyaika 0,6 PoSa ei ilmoittanut kuntakohtaista toimeentulotuen talousarviota vuodelle Toimeentulotuen kokonaistarve on hieman kasvanut, mutta ehkäisevää ja täydentävää toimeentulotukea on nyt myönnetty vähemmän kuin aiemmin. Toimeentulotuen käsittelyajaksi mainitaan 0,6pv., mikä vaikuttaa erittäin hyvältä suoritukselta. Eikä sosiaaliasiamiehellekään puhtaasti toimeentulotuen viivästymisestä johtuvaa kritiikkiä tullut. 70

72 Sosiaaliasiamiestoiminta Karvia 2014 Vuoden 2014 aikana sosiaaliasiamiehelle kertyi viisi asiakastapausta. Suuruusluokka on sama kuin aieminkinkin (2013; 2, 2012; 5, 2011, 4) Karvian sosiaalipalvelut on tuottanut vuodesta 2009 alkaen PoSa, joten omaa sosiaalitoimen organisaatiota ei ole. Päivähoidon Karvia hoitaa edelleen omana toimintanaan. Asiat jakautuivat toimeentulotuen (2), vammaispalvelun (1), kehitysvammahuollon (1) ja omaishoidontulotuen (1) alueille. Omaishoidontuen yhteydenotto koski palvelun ja päätöksenteon hitautta asia oli jotenkin jäänyt hoitamatta, vaikka hakijalle oli luvattu tehdä kotikäynti, joka olisi edellytyksenä omaishoitoasian eteenpäin viemiseksi. Sekä vammaispalvelun että kehitysvammahuollon asiat koskivat tahollaan asiakkaan muuttoa tai muuttotarvetta toiseen kuntaan sekä siihen liittyvään päätöksentekoon ja palvelutuotantoon. Laajassa mittakaavassa Karvian asiakkaat ottavat hyvin vähän yhteyttä sosiaaliasiamieheen. Kysely Sosiaaliasiamiehen vuosittain tekemän kyselyyn saadun vastauksen mukaan Karvian alueelta ei ollut vuoden 2014 aikana tullut yhtään Sosiaalihuollon asiakaslain mukaista muistutusta asiakkaan saamasta kohtelusta. Lautakunnassa on käsitelty viittä asiakkaan tekemää oikaisuvaatimusta, joista kaksi on koskenut toimeentulotuen toimialuetta. Lautakunta on muuttanut tai palauttanut uudelleen käsittelyyn yhden oikaisuvaatimuksista. Hallinto-oikeuteen ei ole tehty vuoden 2014 aikana yhtään valitusta lautakunnan päätöksistä, eikä hallinto-oikeus, tai KHO, ole palauttanut yhtään asiaa uudelleen käsiteltäväksi. Tehostettu palveluasuminen Kuntakyselyyn saadun vastauksen mukaan tehostetun palveluasumisen asumispalvelumaksu määräytyy kaavalla: Bruttotulot -563 *35% + 5% yöhoitolisä =hoivamaksu. Maksun määräytymisestä toimitettiin erillinen liite. Asiakkaan käyttöön on määritelty jäävän vähintään 125 käyttövaraa. Tehostetun palveluasumisen palveluseteli ei ole käytössä Kotipalvelun kriteereistä on erillinen ohje Lastensuojelu Karviassa lastensuojeluun PoSa kirjasi vuoden 2014 kuluessa 11 lastensuojeluilmoitusta (2013; 16, 2012, 15, 2011; 14, 2010; 17). Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä on pysynyt samassa suuruusluokassa aiempaan verrattuna. Lastensuojelutarpeen selvityksiä tehtiin niin ikään 11. Kaikki karvialaisten lasten selvitykset on ilmoituksen mukaan ehditty tekemään 3kk:n määräajassa. Lapsia oli lastensuojelun asiakkaana seitsemän ja heistä kuudella oli voimassa oleva asiakassuunnitelma. Lasten vanhemmille ei ole nähty tarpeelliseksi laatia omaa suunnitelmaa vanhemmuuden tukemiseksi. 71

73 Lastensuojeluilmoituksia kirjattiin Lastensuojelutarpeen selvityksiä Lastensuojelutarpeen selvitys kesti yli 3kk Kiireellisiä sijoituksia vuoden 2014 aikana Lapsia lastensuojelun asiakkaana v.2014 Lapsia, joilla oli voimassaoleva asiakassuunnitelma Lapsia, joiden vanhemmille oli tehty oma suunnitelma vanhemmuuden tukemiseksi Kuinka monta huostassa olevaa lasta sijaishuollossa 2014 lopussa? Kuinka monta huostassapitoa päädyttiin lopettamaan 2014 aikana? Karvia Toimeentulotuki Toimeentulotuki koostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta sekä ehkäisevästä toimeentulotuesta. Täydentävä toimeentulotuki Ehkäisevä toimeentulotuki 2014 Perustoimeentulotuki Yhteensä Varattu talousarvioon Myönnetty , , , ,00 ylitys/alitus , , ,00 Varattu % toimeentulotuesta 0,00 % 0,00 % Myönnetty % toimeentulotuesta 3,25 % 11,72 % käsittelyaika 2,6 PoSa ei ole ilmoittanut kuntakohtaisia toimeentulotuen budjetteja vuodelle Muillekin PoSa:n pienille kunnille tyypillisesti tarveharkintaisessa toimeentulotuessa ehkäisevää on myönnetty enemmän kuin täydentävää. Pienen kunnan kyseessä ollen satunnainen ehkäisevän tuen tarve vaikuttaa prosenttiosuuksiin merkittävästi. Toimeentulotuen tarve on kokonaisuudessaan samalla suuruusluokassa aiempaan verrattuna kuitenkin hieman vähentynyt. PoSa ilmoittaa Karvian toimeentulotukipäätösten käsittelyajaksi 2,6pv, mikä on hyvää tasoa suhteessa lakisääteiseen seitsemän työpäivän aikarajaan. 72

74 Sosiaaliasiamiestoiminta Köyliö 2014 Vuoden 2014 aikana sosiaaliasiamiehelle kirjattiin seitsemän asiakastapausta. Määrä on tavanomainen kunnan koko huomioiden. Suuruusluokan muutosta aiempiin vuosiin ei ole nähtävissä. (2013; 3, 2012; 6, 2011; 4, 2010; 7, 2009; 4) Toimeentulotuen yhteydenottoja kertyi kolme: perusosan alentaminen vuoden takaisesta työstä kieltäytymisestä johtuen? Asiakkaan saaman kertasuorituksen jaksottaminen useille laskelmille? Järjestämisvastuussa oleva kunta tilanteessa jossa asiakas oli jo muuttanut pois Köyliöstä. Yhteydenotot kotipalvelun (2) alueella koskivat toisaalta käyntien harventumista (tähän merkittiin yhteydenoton syyksi myös kysymys tietosuojasta) ja toisaalta viikonloppujen kotipalvelun toimimattomuutta. Yksittäinen asiakokonaisuus tuli myös vammaispalvelun osalle, koskien henkilökohtaisen avun myöntämistä. Seitsemäs asia oli lopulta niin selkeä terveydenhuoltoa koskeva asia, että asiakas päädyttiin ohjaamaan potilasasiamiehen asiakkaaksi. Asiakkaat olivat pääosin tyytymättömiä (5) saamaansa palveluun ja vain kaksi neutraalia tiedustelua kirjattiin. Asiakkaat saivat asiassaan neuvontaa (2), selvittämistä (2), kanteluneuvontaa ja muuta oikeusturvaneuvontaa. Kysely Muistutukset ja muutoksenhaku Sosiaaliasiamiehen vuosittain tekemän kyselyyn saadun vastauksen mukaan Köyliössä ei ole vuoden 2014 aikana tehty yhtään Sosiaalihuollon asiakaslain mukaista muistutusta asiakkaan saamasta kohtelusta. Lautakunnassa on käsitelty vain yksi asiakkaan tekemä oikaisuvaatimus. Lautakunta ei muuttanut tai palauttanut uudelleen käsittelyyn yhtään päätöstä. Hallinto-oikeuteen on tehty vuoden aikana valitus yhdestä lautakunnan päätöksestä. Hallinto-oikeus ei ole palauttanut päätöksiä uudelleen käsiteltäväksi. Korkeimmasta hallinto-oikeudesta ei ole tullut ratkaisuja. Oikaisuvaatimuksen käsittelyajaksi ilmoitetaan 2kk. Tehostettu palveluasuminen Kuntakyselyyn saadun vastauksen mukaan. hoivapalvelumaksu: 85% asiakkaan nettotuloista asumiskustannusten ja tukipalvelumaksujen ylittävältä osalta Asiakkaan käyttöön on määritelty jäävän vähintään 120 käyttövaraa. Tehostetun palveluasumisen palveluseteli ei ole käytössä Kotipalvelun kriteereistä on erillinen ohje Lastensuojelu Köyliön alueella kirjattiin vuoden 2014 aikana 23 lastensuojeluilmoitusta (2013; 20, 2012; 23, 2011; 32, 2010; 18) ja laadittiin 4 lastensuojelutarpeen selvitystä. Kaikki selvitykset valmistuivat 3kk:n määräajassa. Lastensuojeluilmoitusten ja lastensuojelun 73

75 Lastensuojeluilmoituksia kirjattiin Lastensuojelutarpeen selvityksiä Lastensuojelutarpeen selvitys kesti yli 3kk Kiireellisiä sijoituksia vuoden 2014 aikana Lapsia lastensuojelun asiakkaana v.2014 Lapsia, joilla oli voimassaoleva asiakassuunnitelma Lapsia, joiden vanhemmille oli tehty oma suunnitelma vanhemmuuden tukemiseksi Kuinka monta huostassa olevaa lasta sijaishuollossa 2014 lopussa? Kuinka monta huostassapitoa päädyttiin lopettamaan 2014 aikana? tarpeen selvitysten lukumäärä on suuruusluokaltaan pysynyt vakaana ja tavanomaisena - pienen kunnan kyseessä mittaluokassa Lapsia oli lastensuojelun asiakkaana 17 ja heistä 15:llä oli voimassa oleva asiakassuunnitelma. Lastensuojelun asiakkaiden lukumäärä on ollut laskussa. Yhdenkään lapsen vanhemmille ei ole laadittu omaa suunnitelmaa vanhemmuuden tukemiseksi. Köyliö Toimeentulotuki Toimeentulotuki koostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta sekä ehkäisevästä toimeentulotuesta. Täydentävä toimeentulotuki Ehkäisevä toimeentulotuki Yhteensä 2014 Perustoimeentulotuki Varattu talousarvioon , , , ,00 Myönnetty , , , ,00 ylitys/alitus , , ,00 Varattu % toimeentulotuesta 5,68 % 2,27 % Myönnetty % toimeentulotuesta 6,27 % 2,44 % käsittelyaika pv Köyliön perustoimeentulotuen tarve oli huomattavasti pienempi kuin oli varattu. Käyttö laski merkittävästi vuodesta Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen taso pysyi samansuuntaisena aiempaan verrattuna ja jossakin määrin tarveharkintaista tukea jäi käyttämättä. Toimeentulotuen käsittelyajaksi ilmoitetaan 1-3pv kaikissa toimeentulotukiluokissa, mikä on hyvässä suhteessa lain edellyttämään seitsemään päivään. 74

76 Sosiaaliasiamiestoiminta Lavia 2014 Lavian sosiaalitoimen palvelut ja yhteistyörakenteet ovat hakeneet muotoaan viime vuosina. Kuitenkin vuoden vaihteessa Lavia liittyi kuntaliitoksella osaksi Porin kaupunkia. Vuonna 2014 sosiaalitoimen hallinnon Lavia hankki Porilta, sosiaalitoimen henkilöstö oli edelleen ollut Lavian omilla palkkalistoilla. Tilastoinnissa on ollut paikoitellen hankala tulkita, onko kyseessä oman kunnan palvelu, vai yhteistyössä toisen kunnan (Pori) kanssa tuotettu palvelu. Kirjattiin kuitenkin kunnan omaksi palveluksi. Vuoden 2014 aikana sosiaaliasiamies kirjasi Lavian alueelta kuusi asiakastapausta (2013; 8, 2012; 13, 2011; 17, 2010; 9), joten asioiden määrä on ollut edelleen laskeva. Toki pienen kunnan kyseessä ollen, satunnaisvaihtelulla on merkitystä. Asiat koskivat tehtäväalueittain pääosin toimeentulotukea (3). Lisäksi ikäihmisten asumispalvelua (2) ja kehitysvammahuoltoa (1). Vaikka Lavian perusturvan rakenteet ovatkin olleet paikoitellen epäselvät, eivät kuntalaiset ole sen vuoksi olleet yhteydessä sosiaaliasiamieheen eli ilmeisesti he ovat kokeneet saavansa tarvitsevansa palvelut. Toimeentulotuen asiat olivat sinänsä tyypillisiä: silmälaseihin välitön toimeentulotuen tarve, muuttokustannukset ja hyväksytyt enimmäisasumismenot? Asumispalvelun asia kosketti koneellisen lääkejaon kustannuksia yksityisessä palvelutalossa. Ja toinen käsitteli intervallijakson maksuperusteita. Kuluneena vuonna yhteydenotoista kaikki kuusi olivat tyytymättömyyttä / kritiikkiä kuvastavia. Kolmessa asiakokonaisuudessa sosiaaliasiamiehen toiminnaksi kirjattiin selvittäminen / sovittelu, eli asiakkaan asiassa oltiin yhteydessä asianosaiseen viranhaltijaan. Kehitysvamma alueelle kirjattiin asia, jossa vain kuunneltiin asiakkaan tilannetta. Kysely Muistutukset ja muutoksenhaku Sosiaaliasiamiehen tietoon ei tullut Laviassa tehtyjä sosiaalihuollon asiakaslain mukaisia muistutuksia asiakkaan saamasta kohtelusta. Perusturvalautakunnassa on käsitelty yhtä asiakkaan tekemää oikaisuvaatimusta. Lautakunta on muuttanut tai palauttanut uudelleen käsittelyyn kolme päätöstä. Hallintooikeuteen ei ilmoitettu valitetun lautakunnan päätöksistä. Oikaisuvaatimuksen käsittelyajaksi ilmoitetaan n 16vrk. Tehostettu palveluasuminen Kuntakyselyyn saadun vastauksen mukaan tehostetun palveluasumisen maksuna peritty: Asiakasmaksuna vuokra + ateriat + ylläpitomaksua loput. Asiakkaan käyttöön jätetty 120. Asiakkaan käyttöön on määritelty jäävän vähintään 120 käyttövaraa. 75

77 Lastensuojeluilmoituksia kirjattiin Lastensuojelutarpeen selvityksiä Lastensuojelutarpeen selvitys kesti yli 3kk Kiireellisiä sijoituksia vuoden 2014 aikana Lapsia lastensuojelun asiakkaana v.2014 Lapsia, joilla oli voimassaoleva asiakassuunnitelma Lapsia, joiden vanhemmille oli tehty oma suunnitelma vanhemmuuden tukemiseksi Kuinka monta huostassa olevaa lasta sijaishuollossa 2014 lopussa? Kuinka monta huostassapitoa päädyttiin lopettamaan 2014 aikana? Lastensuojelu Lavian lastensuojelussa kirjattiin vuoden 2014 aikana 10 lastensuojeluilmoitusta (2013; 11, 2012; 14, 2011; 23, 2010; 7) ja laadittiin seitsemän lastensuojelutarpeen selvitystä. Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä on ollut hyvin suhteessa kunnan kokoon. Lapsia oli lastensuojelun asiakkaana 11 ja heistä vain yhdellä oli voimassa oleva asiakassuunnitelma. Lasten vanhemmille ei oltu laadittu omia suunnitelmia vanhemmuuden tukemiseksi. Lavia

78 Toimeentulotuki Toimeentulotuki koostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta sekä ehkäisevästä toimeentulotuesta. Täydentävä toimeentulotuki Ehkäisevä toimeentulotuki Yhteensä 2014 Perustoimeentulotuki Varattu talousarvioon , , , ,00 Myönnetty , , , ,00 ylitys/alitus ,00 819, ,00 Varattu % toimeentulotuesta 10,31 % 6,28 % Myönnetty % toimeentulotuesta 19,37 % 8,79 % Toimeentulotuen käyttö on laskenut Lavian sosiaalitoimessa merkittävästi. Ilmoitettujen lukujen perustella Lavian perustoimeentulotuen käyttö alittui budjetoidusta vuonna 2014 noin Täydentävää toimeentulotukea myönnettiin hieman enemmän kuin oli varattu. Ehkäisevään toimeentulotukeen oli varattu hyvin rahaa, ja kaikelle ei löytynyt tarvetta. Täydentävän toimeentulotuen toteutunut suhteellinen osuus nousi korkeaksi ilmeisesti siitä syystä, että perustoimeentulotuen käyttö jäi merkittävästi varatusta. Kaikkien toimeentulotukilajien käsittelyajaksi ilmoitetaan 2-3 päivää. 77

79 Sosiaaliasiamiestoiminta Luvia 2014 Luvialta löytyi vuoden 2014 aikana kolme asiakastapausta (2013; 2, 2012,;2, 2011;2, 2010;3). Luvialla asiakkaat ottavat sosiaaliasiamieheen edelleenkin siis hyvin harvoin ja yhteydenottojen määrä on pysynyt pitkään samana. Toimialoittain kysymykset jakautuivat kahden omaishoitokysymyksen ja yhden vammaispalveluasian kesken. Omaishoidon kysymykset koskivat tilanteita, joissa hoidettava oli joutunut intervallijakson aikana onnettomuuteen ja toisaalta rakennetta, jossa omaiselle oli kertomansa mukaan annettu ymmärtää, että omaishoidosta tehdään päätös, vaikka se sittemmin olikin tehty hylättynä. Kolmas koski vammaispalvelua kysymystä siitä kuka päättää dementia-asiakkaan hoitopaikan ja mikä on asiakkaan itsensä vaikutusmahdollisuus asiaan. Tämä tilastoitiin kohtelu-kritiikiksi, olisi voinut olla myös itsemääräämisoikeusasia. Luvialla on ollut vuoden 2013 alusta oma sosiaalitoimen organisaatio kuitenkin lapsiperheiden palvelut, eli huolto-, tapaamis-, ja elatusasiat sekä vammaispalvelun työn Luvia on hankkinut Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymästä. Luvian asiakkaat eivät ole muutosta kritisoineet. Kysely Muistutukset ja muutoksenhaku Sosiaaliasiamiehen vuosittain tekemän kyselyyn saadun vastauksen mukaan Luvian alueella vuoden 2014 aikana ei tehty yhtään sosiaalihuollon asiakaslain mukaista muistutusta koskien asiakkaan kokemaa kohtelua. Perusturvalautakunnassa on käsitelty yhtä asiakkaan tekemää oikaisuvaatimusta vuoden 2014 aikana. Tapahtumia ei ollut hallinto-oikeudessa tai KHO:ssa. Oikaisuvaatimuksen käsittelyajan todetaan olevan n. 1kk. Tehostettu palveluasuminen Kuntakyselyyn saadun vastauksen mukaan tehostetun palveluasumisen asumispalvelumaksu määräytyy kaavalla: Bruttotulot -563 *35% = palvelumaksu. Maksun määräytymisestä toimitettiin erillinen liite. Asiakkaan käyttöön on määritelty jäävän vähintään 120 käyttövaraa. Tehostetun palveluasumisen palveluseteli ei ole käytössä Lastensuojelu Lastensuojelun toimialueella kirjattiin vuoden 2014 aikana 39 lastensuojeluilmoitusta (2013; 50, 2012; 49, 2011; 32, 2010; 29) ja laadittiin 19 lastensuojelutarpeen selvitystä (2013; 12, 2012; 18, 2011; 16, 2010;15), Selvityksistä kaikki valmistuivat säädetyssä 3kk:n määräajassa. 78

80 Lastensuojeluilmoituksia kirjattiin Lastensuojelutarpeen selvityksiä Lastensuojelutarpeen selvitys kesti yli 3kk Kiireellisiä sijoituksia vuoden 2014 aikana Lapsia lastensuojelun asiakkaana v.2014 Lapsia, joilla oli voimassaoleva asiakassuunnitelma Lapsia, joiden vanhemmille oli tehty oma suunnitelma vanhemmuuden tukemiseksi Kuinka monta huostassa olevaa lasta sijaishuollossa 2014 lopussa? Kuinka monta huostassapitoa päädyttiin lopettamaan 2014 aikana? Lastensuojeluilmoitusten määrä on laskenut ja selvitysten määrä on hieman noussut, kuitenkin pysyen samassa suuruusluokassa aiempaan vuoteen verrattuna. Lapsia oli lastensuojelun asiakkaana 25 ja heistä 17:llä oli voimassa oleva asiakassuunnitelma. Luvialla ei ole lasten vanhemmille ollut tarvetta laatia omaa suunnitelmaa vanhemmuuden tukemiseksi. Luvia Toimeentulotuki Toimeentulotuki koostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta sekä ehkäisevästä toimeentulotuesta. Täydentävä toimeentulotuki Ehkäisevä toimeentulotuki Yhteensä 2014 Perustoimeentulotuki Varattu talousarvioon , , , ,00 Myönnetty , , , ,00 ylitys/alitus 5 046, ,00-55,00 Varattu % toimeentulotuesta 20,00 % 2,40 % Myönnetty % toimeentulotuesta 16,58 % 2,37 % käsittelyaika alle 7 Luvialla on toimeentulotuenkäyttö ollut hyvin samantasoista kuin edeltävänä vuonna perustoimeentulotuki alle 100euron tarkkuudella sama. Toimeentulotuen talousarvio on osunut tarkasti kohdilleen, kuitenkin niin, että täydentävää on jäänyt myöntämättä samassa suhteessa, kuin perus toimeentulotukea on ylitetty. Tarveharkintaisen tuen taso on Luvialla edelleen asiakkaan tarpeet asiallinen. Luvialla toimeentulotuen käsittelyajaksi ilmoitetaan alle 7pv. 79

81 Sosiaaliasiamiestoiminta Merikarvia 2014 Merikarvia on osa Porin perusturvan yhteistoiminta-aluetta. Vuoden 2014 aikana sosiaaliasiamieheen on otettu Merikarvialta yhteyttä kolmen asiakasasian yhteydessä (2013; 1, 2012; 1, 2011, 5). Merikarvia on perinteisesti ollut aluetta, jossa asiakkaat ottavat harvoin yhteyttä sosiaaliasiamieheen. Ilmeisen tyytyväisiä palveluihin siis ollaan. Asiat koskivat Kiilarinteen tietosuojaa, jossa asiassa yhteydenottajana oli henkilöstön edustaja. Toinen vielä selkeämmin tietosuojaa koskenut asiakokonaisuus perustui Satshp:n asumispalveluissa asuvan asiakkaan omaisen oikeutta saada koko ko. henkilön asiakashistoria itselleen. Lisäksi kohtaan -muut palvelut tilastoitiin tilanne jossa lapsiperheelle tarjottu vuokraasunto naapurin elämöinnin takia vaikutti asuinkelvottomalta? Kysely Muistutukset ja muutoksenhaku Sosiaaliasiamiehen vuosittain tekemän kyselyyn saadun vastauksen mukaan ei Merikarvian alueella tehty vuoden 2014 aikana yhtään sosiaalihuollon asiakaslain mukaista muistutusta koskien asiakkaan kokemaa kohtelua. Perusturvalautakunnassa on käsitelty yhtä muutoksenhakua päätöksestä. Tehostettu palveluasuminen Kuntakyselyyn saadun vastauksen mukaan tehostetun palveluasumisen asumispalvelumaksu määräytyy kaavalla: Bruttotulot -563 *35% =hoiva (+ateriat 390 +tukipalvelu150 /kk). Kehitysvamma asiakkailla: vuokra +ateria 12,20 /päivä. Ylläpitomaksu enintään hoitotuen verran Maksun määräytymisestä toimitettiin erillinen liite. Asiakkaan käyttöön on määritelty jäävän vähintään 120 käyttövaraa. Tehostetun palveluasumisen palveluseteli ei ole käytössä Kotipalvelun kriteereistä on erillinen ohje Lastensuojelu Merikarvialla kirjattiin vuoden 2014 aikana 25 lastensuojeluilmoitusta (2013; 34, 2012; 34, 2011; 34, 2010; 32) ja laadittiin 25 lastensuojelutarpeen selvitystä (2013; 17,2012; 30, 2011;10, 2010;16). Selvityksistä seitsemän myöhästyi määrätystä 3kk:n määräajasta. Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä on pudonnut merkittävästi aiemmasta tasosta. Toisaalta lastensuojelun tarpeen selvityksiä tehtiin nyt samassa tahdissa ilmoitusten kanssa. Edelleen pienen kunnan kohdalla satunnaisvaihtelukin vaikuttaa huomattavasti asiaan. 80

82 Lastensuojeluilmoituksia kirjattiin Lastensuojelutarpeen selvityksiä Lastensuojelutarpeen selvitys kesti yli 3kk Kiireellisiä sijoituksia vuoden 2014 aikana Lapsia lastensuojelun asiakkaana v.2014 Lapsia, joilla oli voimassaoleva asiakassuunnitelma Lapsia, joiden vanhemmille oli tehty oma suunnitelma vanhemmuuden tukemiseksi Kuinka monta huostassa olevaa lasta sijaishuollossa 2014 lopussa? Kuinka monta huostassapitoa päädyttiin lopettamaan 2014 aikana? Lapsia oli lastensuojelun asiakkaana 24 ja heistä 18:lla oli voimassa oleva asiakassuunnitelma. Asiakassuunnitelmallisten lasten osuus on kohentunut Merikarvialla. Merikarvialla ei ole lasten vanhemmille ollut tarvetta laatia omaa suunnitelmaa vanhemmuuden tukemiseksi.. Merikarvia Toimeentulotuki Toimeentulotuki koostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta sekä ehkäisevästä toimeentulotuesta. Täydentävä toimeentulotuki Ehkäisevä toimeentulotuki Yhteensä 2014 Perustoimeentulotuki Varattu talousarvioon , , , ,00 Myönnetty , , , ,00 ylitys/alitus ,00 3, ,00 Varattu % toimeentulotuesta 11,34 % 1,97 % Myönnetty % toimeentulotuesta 11,98 % 1,65 % käsittelyaika 0,85 Toimeentulotukimenot ovat pysyneet samassa suuruusluokassa edelliseen vuoteen verrattuna. Määrältään tarveharkintainen tuki asiallisella tasolla suhteessa perustoimeentulotukeen. Porin perusturva ilmoittaa Merikarvialla toimeentulotuen käsittelyajaksi 0,8 päivää. 81

83 Sosiaaliasiamiestoiminta Nakkila 2014 Vuoden 2014 aikana sosiaaliasiamiehellä oli seitsemän asiakasasiaa Nakkilasta. (2013; 9, 2012; 12, 2011; 5, 2010; 8, 2009;24; 2008; 9 ja 2007; 8). Yhteydenpito tapahtui pääosin puhelimitse. Yhteydenotot jakautuivat tasaisesti eri sosiaalihuollon toimialoille; Toimeentulotukea käsiteltiin kahdessa tapauksessa. Asiat olivat sinänsä tavanomaisia; vuokravakuuden myöntämisestä asuntoon, jossa asiakas jo asuu. Ja toisessa tapauksessa tulojen vyöryttämistä jne. Yleiseen sosiaalityöhön merkittiin sähköpostikeskustelu sinänsä syvällinen pohdinta siitä, mitä ihmisarvoinen elämä taloudellisessa mielessä merkitsee ja mikä on kunnan velvollisuus se asukkaalleen taata. Sivuttiin siis myös toimeentulotuen järjestämistä. Toinen yleiseen sosiaalityöhön merkitty asia koski monisairasta asiakasta hänen sukulaistensa hoitovastuuta. Lastensuojeluun kirjattiin vain yksi asia, jossa pohdittiin järjestämis- / valvontavastuussa olevaa kuntaa. Yksittäinen asia kehitysvammahuollossa koski niin ikään kuntien välistä vastuukysymystä. Vammaispalvelun yksittäinen asia koski asunnon muutostyötä / asunnon välittömän läheisyyden muutosta. Yhteydenottajille annettiin pääosin neuvontaa (6) heidän asiassaan. Muuta oikeusturvaneuvontaa merkittiin lastensuojelua käsitelleeseen tapaukseen. Kysely Muistutukset ja muutoksenhaku Sosiaaliasiamiehen vuosittain tekemän kyselyyn saadun vastauksen mukaan Nakkilan sosiaalitoimeen ei ole vuoden 2014 aikana tehty yhtään sosiaalihuollon asiakaslain mukaista muistutusta asiakkaan saamasta kohtelusta. Lautakunnassa on käsitelty kahta asiakkaan tekemää oikaisuvaatimusta, joista toinen on koskenut toimeentulotukea. Lautakunta ei ole muuttanut tai palauttanut uudelleen käsittelyyn yhtään päätöstä. Hallinto-oikeuteen ei ole valitettu, eikä päätöksiä ole tullut Hallinto-oikeudesta, eikä KHO:sta Oikaisuvaatimuksen käsittelyajaksi ilmoitetaan 20pv. Tehostettu palveluasuminen Kuntakyselyyn saadun vastauksen mukaan tehostetun palveluasumisen asumispalvelumaksu määräytyy kaavalla: Bruttotulot -563 *35% = palvelumaksu (+ hygieniapaketti110 ). Maksun määräytymisestä toimitettiin erillinen liite. Asiakkaan käyttöön on määritelty jäävän vähintään 120 käyttövaraa. Tehostetun palveluasumisen palvelusetelistä on kokeilu käytössä, mutta vastaushetkellä sille ei ole löytynyt tarvetta. Lastensuojelu 82

84 Lastensuojeluilmoituksia kirjattiin Lastensuojelutarpeen selvityksiä Lastensuojelutarpeen selvitys kesti yli 3kk Kiireellisiä sijoituksia vuoden 2014 aikana Lapsia lastensuojelun asiakkaana v.2014 Lapsia, joilla oli voimassaoleva asiakassuunnitelma Lapsia, joiden vanhemmille oli tehty oma suunnitelma vanhemmuuden tukemiseksi Kuinka monta huostassa olevaa lasta sijaishuollossa 2014 lopussa? Kuinka monta huostassapitoa päädyttiin lopettamaan 2014 aikana? Lastensuojelussa kirjattiin vuoden 2014 aikana 63 lastensuojeluilmoitusta (2013; 92, 2012; 122, 2011; 66, 2010; 48) ja laadittiin 11 lastensuojelutarpeen selvitystä, joista kolmen valmistuminen ylitti 3kk:n määräajan. Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä on edelleen tasautunut, ja siten laski noin puoleen vuoden 2012 suhteellisen korkeasta arvosta. Lapsia oli lastensuojelun asiakkaana 51 ja heistä 38:llä oli voimassa oleva asiakassuunnitelma. Nakkilassa ei ole katsottu tarpeelliseksi laatia lapsen vanhemmille omia suunnitelmia vanhemmuuden tukemiseksi. Nakkila Toimeentulotuki Toimeentulotuki koostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta sekä ehkäisevästä toimeentulotuesta. Täydentävä toimeentulotuki Ehkäisevä toimeentulotuki Yhteensä 2014 Perustoimeentulotuki Varattu talousarvioon , , , ,00 Myönnetty , , , ,00 ylitys/alitus , , ,00 Varattu % toimeentulotuesta 8,72 % 3,70 % Myönnetty % toimeentulotuesta 9,37 % 2,84 % käsittelyaika Toimeentulotuen kokonaistarve on Nakkilassa ollut merkittävässä laskussa. Varattu rahamäärä riitti kaikissa tukilajeissa. Ehkäisevää tukea oli varattu ja käytettiin edellisvuoden tavoin asiallinen määrä. Myös täydentävä toimeentulotuki oli hyvällä tasolla. Toimeentulotuen käsittelyajan on ilmoitettu olevan 3 pv, mikä on hyvää tasoa vaaditun 7pv:n määräaikaan nähden. 83

85 Sosiaaliasiamiestoiminta Pomarkku 2014 Vuoden 2013 alusta Pomarkun sosiaalipalvelut on tuottanut PoSa, eikä omaa sosiaalitoimen organisaatiota kunnalla enää ole. Vuonna 2014 asiakokonaisuuksia kertyi 12 ja lisäksi yksi pitkä lastensuojelun kritiikkikokonaisuus on jatkunut vuodelta 2013 ilman uutta merkintää vuodelle Asiakasyhteydenottojen määrä Pomarkusta oli muutaman vuoden vakiintunut noin kuuden yhteydenoton suuruusluokkaan kuitenkin vuonna 2014 asioiden lukumäärä siis tuplaantui. (2013; 6, 2012; 6, 2011; 4, 2010; 6, 2009;10; 2008; 14). Toimeentulotuen yhteydenotoista kysymyksiä herättivät terveydenhuoltomenojen hyväksyminen, puolisoiden välinen elatusvelvollisuus sekä kahdessa tapauksessa erimielisyys huomioon otettavista tuloista mm. pikavipeistä. Lastensuojelun kritiikit sivusivat jälkihuollon kyseessä ollen yhteydenpidon rajoittamiseen tai sen perusteisiin liittyvää kokonaisuutta. Lastensuojelua, huostaanoton purkua ja sosiaalityöntekijän käyttäytymistä kritisoitiin niin ikään. Kehitysvammahuollon kritiikki koski asuinoloja Satshp:n Kailassa hoidon laatua ja asennetta. Asiakkaat saivat neuvontaa asiassaan, muuta oikeusturvaneuvontaa ja kanteluneuvontaa. 84

86 Lastensuojeluilmoituksia kirjattiin Lastensuojelutarpeen selvityksiä Lastensuojelutarpeen selvitys kesti yli 3kk Kiireellisiä sijoituksia vuoden 2014 aikana Lapsia lastensuojelun asiakkaana v.2014 Lapsia, joilla oli voimassaoleva asiakassuunnitelma Lapsia, joiden vanhemmille oli tehty oma suunnitelma vanhemmuuden tukemiseksi Kuinka monta huostassa olevaa lasta sijaishuollossa 2014 lopussa? Kuinka monta huostassapitoa päädyttiin lopettamaan 2014 aikana? Kysely Sosiaaliasiamiehen vuosittain tekemän kyselyyn saadun vastauksen mukaan Pomarkun alueelta oli vuoden 2014 aikana tehty kolme Sosiaalihuollon asiakaslain mukaista muistutusta asiakkaan kokemasta kohtelusta. Lautakunnassa on käsitelty 12 asiakkaan tekemää oikaisuvaatimusta näistä kahdeksan koski toimeentulotukea. Lautakunta on muuttanut tai palauttanut uudelleen käsittelyyn neljä oikaisuvaatimuksista. Hallinto-oikeuteen on lähtenyt kaksi valitusta vuoden 2014 aikana lautakunnan päätöksistä. Hallinto-oikeus tai korkein hallintooikeus ei ole antanut ratkaisuja pomarkkulaisten asiassa. Tehostettu palveluasuminen Kuntakyselyyn saadun vastauksen mukaan tehostetun palveluasumisen asumispalvelumaksu määräytyy kaavalla: Bruttotulot -563 *35% + 5% yöhoitolisä =hoivamaksu. Maksun määräytymisestä toimitettiin erillinen liite. Asiakkaan käyttöön on määritelty jäävän vähintään 125 käyttövaraa. Tehostetun palveluasumisen palveluseteli ei ole käytössä Kotipalvelun kriteereistä on erillinen ohje Lastensuojelu Pomarkun lastensuojelun alueella kirjattiin vuoden 2014 aikana 41 lastensuojeluilmoitusta, eli suuruusluokka pysyi edellisen vuoden tasolla. (2013; 47, 2012; 22, 2011; 27, 2010; 14) Pomarkussa laadittiin 23 lastensuojelutarpeen selvitystä (2013; 26, 2012; 33, 2011; 11, 2010;7). Selvityksistä kaksi kesti yli määrätyn 3kk. Kiireellisiä sijoituksia tehtiin kaksi. Lapsia oli lastensuojelun asiakkaana 35 ja heistä 25:lla oli voimassa oleva asiakassuunnitelma. Suunnitelmien osuudessa on ollut merkittävä parannus edelliseen vuoteen, jolloin vain 13 lapsella oli ilmoitettu olevan ajanmukainen asiakassuunnitelma. Pomarkussa ei ole lasten vanhemmille ollut tarvetta laatia omaa suunnitelmaa vanhemmuuden tukemiseksi. Pomarkku

87 Toimeentulotuki Toimeentulotuki koostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta sekä ehkäisevästä toimeentulotuesta. Täydentävä toimeentulotuki Ehkäisevä toimeentulotuki 2014 Perustoimeentulotuki Yhteensä Varattu talousarvioon Myönnetty , , , ,00 ylitys/alitus , , ,00 Varattu % toimeentulotuesta 0,00 % 0,00 % Myönnetty % toimeentulotuesta 5,80 % 8,53 % käsittelyaika 2,5 Pomarkun perustoimeentulotuen käyttö on ollut vahvassa laskusuunnassa viimeiset vuodet ja lasku jatkui edelleen. Pienen kunnan kohdalla ennalta arvaamattomat tapahtumat saattavat aiheuttaa suuria prosentuaalisia muutoksia. Toisaalta myös rakenteellisesti toimeentulotuen käyttötarpeeseen voidaan vaikuttaa. Kuten PoSan kunnissa on tapana, myös Pomarkussa ehkäisevää toimeentulotukea käytetään enemmän, kuin täydentävää. PoSa ei ole ilmoittanut kuntakohtaisia toimeentulotuen budjetteja vuodelle PoSa ilmoitti Pomarkussa toimeentulotuen käsittelyajaksi 2,5pv. Hyvällä tasolla. 86

88 Sosiaaliasiamiestoiminta Pori 2014 Sosiaaliasiamiehen vastaanotto pääasiallisesti on Porin keskustassa ja siten porilaisten tarvittaessa helposti saavutettavissa. (Liisankatu 18B, 1.krs) Sosiaaliasiamiehen esitteitä ja yhteystietoja on jaettu sosiaalitoimelle, joka omalta osaltaan huolehtii yhteystietojen esilläpidosta. Yhteydenotot sosiaaliasiamiehelle Porin kaupungin alueelta vuoden 2014 asiakastapauksia kertyi 114 kpl. Suunta on edelleen merkittävässä laskussa aiempiin vuosiin verrattuna; (2013; 121, 2012; 164, 2011, 138 ja vuonna 2010, 143 käsiteltyä asiaa.) Toisaalta muiden kuntien asiat lisääntyivät samassa suhteessa, joten kokonaisasiakasmäärä säilyi ennallaan. Yhteydenotot olivat pääosin tyytymättömyyden osoituksia. Neutraalin tiedustelun suhteellinen osuus väheni edelliseen vuoteen verrattuna. Porin perusturva onkin kunnostautunut palveluneuvonnan kehittämisessä ja ilmeisesti sillä on vaikutusta siihen, että asiakkaat saavat entistä enemmän yleisen neuvonnan perusturvan omalta organisaatiolta. Tavallisesti yhteydenottoja yhtä tapausta kohden on yhdestä viiteen. Yhteydenottajana oli useimmiten asiakas itse (73) tai asiakkaan edustaja (36). Henkilöstön yhteydenotoiksi rekisteröitiin viisi asiaa. 87

89 Sosiaaliasiamiehen toiminnassa valtaosa asiakastapauksista käsitellään puhelimitse. Muutamia sähköpostilla alkaneita yhteydenottoja kertyy, mutta tietosuojasäädösten vuoksi asiakkaalle pyritään soittamaan takaisin tai muutoin hoitamaan yhteydenpito. Perustaltaan yleisluontoista ohjeistusta sähköpostillakin voi saada. Osassa yhteydenotoista sovittiin myöhemmin henkilökohtainen tapaaminen, joita järjestettiin porilaisten kohdalla 25 asiakasasian yhteydessä, joidenkin kohdalla tapaamisia on ollut useitakin. Sosiaaliasiamiehen osallistuminen porilaisten asiakaspalavereihin on myös ollut mahdollista tai tulla mukaan asiakkaan kanssa asioimaan sosiaalitoimistoon tätä mahdollisuutta käytetään kuitenkin harvoin, vain kolmen asiakokonaisuuden yhteydessä vuonna

90 Toimialueet Toimeentulotuki oli yleisin sosiaalitoiminen yhteydenottojen toimialue vuonna Kuitenkin lasku aiempaan on ollut selkeä, vain 37 toimeentulotuen asiakasasiaa herätti kuntalaisissa kysymystä. (2013; 50, 2012; 71, 2011; 47 ja 2010; 62). Muut tehtäväalueet säilyivät hyvinkin tyypillisinä Lastensuojelun kysymykset johtivat yhteydenottoon 19 asiassa sosiaaliasiamiehelle. Kolmas varsinainen toimialue oli kehitysvammahuolto, joka keräsi 11 yhteydenottoa. Toimeentulotuen asioiden erittelyä Porissa: Toimeentulotukiasioista kirjattiin 37 asiakasasiaa. Tapausten määrä on viimevuoteen verrattuna laskenut. 89

91 Tyytymättömyyttä ilmaisevia asiakokonaisuuksia Porin toimeentulotuessa oli 26 vuonna 2014 loput 11 tulkittiin olevan neutraaliluontoisia tiedusteluja toimeentulotuen myöntämisestä. Päätöstä tai suunnitelmaa koskevat asiat olivat yleisin (23) syy toimeentulotukiasiakkaan ottaa yhteyttä sosiaaliasiamieheen. Päätöskysymykset ovat tyypillisesti vaihdelleet reilun 20 asian suuruusluokassa. Selvitys toimenpidevaihtoehdoista- luokkaan kirjattiin nyt hieman vähemmän tapauksia kuin aiemmin eli 11. (2013; 14, 2012; 19 ja 2011; 19).Asiakas saattaa tiedustella hyvinkin yleisesti toimeentulotuen mahdollisuudesta auttaa hankalassa taloudellisessa tilanteessa. Saman, tai tarkemmankin tiedon porilaisesta toimentulotukikäytännöstä asiakas saisi, kun ottaisi yhteyttä omaan sosiaalityöntekijäänsä. Sosiaaliasiamiehellä on käsitys, että Porin perusturvan panostus palveluneuvontaan on saanut kuntalaiset löytämään vastauksensa suoraan perusturvan omalta henkilöstöltä. Käsittelyaikaan kirjattiin vain yksi toimentulotuen kritiikki, joka koski opiskelijan toimeentulotukea. Päätöksen saaminen kesti lähinnä lisäselvitysten pyynnön vuoksi. Sosiaaliasiamiehen käsityksen mukaan Porissa toimeentulotuen käsittelyaika on asiallisella mallilla; sosiaaliasiamiehen kuntakyselyyn saadun vastauksen perusteella perustoimeentulotuen keskimääräinen käsittelyaika 2,8 pv. Osa hakemuksista viivästyy, ja arjen tilanne saattaa muodostua kohtuuttomaksi. Kohtelusta valitettiin vuoden 2014 vain yhdessä toimeentulotuen tapauksessa tai pääasialliseksi syyksi kirjattiin kohtelu vain yhdessä tapauksessa. Monissa asioissa kohtelukokemus on jonkinlaisessa roolissa. Kyseessä olleessa tapahtumassa 90

92 sosiaalitoimesta oli kehoitettu asiakasta kustantamaan hankintansa lainarahalla joka sitten otettaisiin tulevina kuukausina tulona huomioon. Tyypillisiä kysymyksiä toimeentulotuen saralta Porissa ovat mm: Asumisen kysymykset (15): Vuokravakuus? Muuttokustannukset? Vuokranmaksutosite? Asunnon vaihto? Kalliit vai kohtuulliset asumiskulut? Opiskelijan oikeus toimeentulotukeen? Täysi-ikäisen hakijan velvollisuus toimittaa vanhempien tulotietoja? Lääkkeisiin maksusitoumus? Huomioon otettavat tulot? Kertatulon jakautuminen? Lastensuojelun erittelyä Porin alueella kirjattiin 19 käsiteltyä asiaa lastensuojelusta. Asiakasta tavattiin kuuden asian yhteydessä sosiaaliasiamiehen vastaanotolla ja asiakkaan mukana lastensuojelupalaverissa oltiin yhden asiakokonaisuuden yhteydessä. Tyytymättömyys 17 Tiedustelu 2 Päätöksiä ja suunnitelmia koski puolet Porin lastensuojelun asioista. Käsiteltyjä asioita olivat mm. huostaanoton purkuhakemus (2), yhteydenpidon / lomien rajoittaminen (2), epätietoisuus lastensuojelun kannan / toiminnan perusteista (3). Keskusteltiin myös sijaishuoltopaikan vaihdon suunnitelmasta. Kohtelu luokkaan on perinteisesti merkitty asioita silloin, kun asiakas (käytännössä lähes aina lapsen vanhempi) kokee, että lastensuojelutyöntekijä ei kuule tai kuuntele perheen vanhemman näkemystä tilanteestaan. Vuosi 2014 oli kuitenkin poikkeus, sillä kaikki yhteydenottajat olivat muita, kuin vanhempia: Sijaisvanhempi koki kohtelun huonoksi, koska lastensuojelutyöntekijä ei hyväksy puolison läsnäoloa. Toinen sijaisvanhemmuutta sivuava kohtelun kysymys oli tilanteesta, jossa asiakkaan mukaan oli annettu ymmärtää sijaisvanhemmaksi valitsemisen onnistuvan ei kuitenkaan toteutunut, vaikka kiintymystä lapseen oli jo muodostunut. Kolmannessa asiassa yhteydenottaja oli sairaalan sosiaalityöntekijä, joka pohti isän saamaa ylenkatsovaa kohtelua lastensuojelupalaverissa. Neljännessä asiassa isoäiti on yhteydenottajana ja kritisoi lapsensa kanssa kiireellisesti sijoitetun äidin liikkumisen rajoittamista. 91

93 Tietosuoja-asioita kertyi Porin lastensuojelusta kolme; tilanteessa, jossa isä ei ole saanut lapsensa tietoja, tapaamisia eikä edes tietoa huoltosuunnitelman päivityksistä. Aiemmin kyllä, mutta jostakin syystä tiedonsaanti on katkennut. Toisessa asiassa pohdittiin asiakirjamerkintöjen oikeellisuudesta ja kolmantena lastensuojeluilmoituksen poistoa rekisteristä? Siirtyykö vanha, passiivinen merkintä uuteen kuntaan? Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Vammaispalvelulain ja Erityishuoltolain mukaiset palvelut keräsivät Porissa vuoden 2014 aikana yhteensä 16 asiakasasiaa. Tyytymättömyys 13 Tiedustelu 3 Kehitysvammahuollon asiat ovat olleet yleensä olleet hyvinkin satunnaisia nyt kuitenkin kertyi 11 asiaa. Järjestäjän osalta asiat jakautuvat: Satshp (4) / Porin perusturva (7). Sairaanhoitopiirin asiat käsittelivät (sukulaisen) tiedonsaantioikeutta asiakastietoihin (2), Kamutuvan kuljetuskustannuksia sekä sinänsä monimutkaista kysymystä eläkepäätöksen ja sairaanhoitopiirin palveluiden suhteesta. Porin perusturvan omaa tuotantoa olevat palvelut herättivät 7 asiaa, jotka ovat luonteeltaan yksittäisasioita. Oikeus avustajaan? Päätökset viipyvät? Perhehoito hylätty? Sopeutumisvalmennus hylätty? Tukipalvelumaksun perusteet? Erityisistuimen korvaus? Paikoitellen rajanveto kehitysvammahuollon ja vammaispalvelun välille on tulkinnanvaraista. Vammaispalvelun asioista ei vuonna 2014 mikään koskenut kuljetuspalvelua, vaikka päätöksiä tehdään paljon. Kolme merkintää tuli päätösten viipymisestä asiakkaan kokemasta jonkinlaisesta välinpitämättömyydestä. Toisaalta pohdittiin myös jo ikääntyneen asiakkaan oikeutta henkilökohtaiseen apuun. Perheasiat erittelyä Perheasioihin kuuluu lapsen huolto / tapaamis / elatus asiat. Vuonna 2014 Porissa kertyi viisi perheasioihin kuuluvaa kokonaisuutta. Asiat olivat yksittäisiä, koskien esim. 18-v opiskelijan oikeudesta saada elatusta isältään opintojen loppuun. Olosuhdeselvitys ei asiakkaan mielestä ollut ottanut huomioon lainkaan äidin esittämiä seikkoja isän väkivaltaisuudesta. Äiti ei anna tavata lapsia, vaikka sopimus on voimassa, koska lastenvalvoja on kieltänyt tapaamasta silloin, kun uusi puoliso paikalla ym. Perheasioiden kyseessä ollen valtaosa ei oikeastaan ole enää sosiaalitoimen ratkaistavissa, vaan kyseessä on helposti vanhempien välinen huoltoriita, jonka 92

94 ratkaisu oikeastaan pitäisi löytyä käräjäoikeuden kautta tai sovittelusta. Monesti sosiaaliasiamies joutuukin ohjaamaan kuntalaisia käräjäoikeuteen, jos neuvottelukeinot on jo kattavasti käytetty loppuun. Ikääntyneiden asumis- ja kuljetuspalvelut erittelyä Viisi yhteydenottoa porilaisten asiakkaiden asioissa keskuudessa koski ikääntyneiden asumis- ja kuljetuspalveluja. Tässä ryhmässä yhteydenottaja on lähes aina asiakkaan edustaja, ei asiakas itse. Kuluneena vuonna tarkasteltiin mm. seuraavia seikkoja: 76v mies asuinkelvottomassa mökissä, eikä tiedosta omaa palvelutarvettaan. kritiikki Himmelin huonoa turvallisuutta kohtaan (mukana todella pahoja valokuvia) v.36 syntynyt vaikeavammainen ilman asuinpaikkaa, 1,5 vuotta sairaalan osastolla, Validia? Vai muu? Sosiaalityö ja Muu palvelu Lukumäärältään merkittäväksi kasvanut muiden asioiden ja yleisen sosiaalityön luokka on mielenkiintoinen mutta myös vaikeasti luokiteltavissa. Muu palvelu kohtaan asioita kertyi 12 vuonna Ja muu sosiaalityö keräsi yhdeksän asiaa. Yhteensä 21 eli merkittävä osuus. Muu sosiaalityö on tarkasteluvuonna sisältänyt monialaisia sosiaalityön kokonaisuuksia, joita on ollut hankala muutoin tilastoida. Esim. Ulkomaalaisen opiskelijan sairaalalaskut, jotka uhkaavat mielenterveyttä. Toisaalta äidin huoli aikuisesta tyttärestään, jolla mielenterveyden, päihteiden, talouden ym elämänhallinnan murheita. Psykiatrisen hoidon jälkeinen asunnottomuus jne. Muuhun palveluun on tilastoitu lähinnä Kelan, asumisen ja edunvalvonnan piiriin kuuluvia asioita - Myös selvät terveydenhuollon asiat. Yhteydenottojen syyt Porissa yleisesti Päätöksistä, suunnitelmista, nousseet kysymykset ovat selkeästi yleisin (41) syy yhteydenottoon. Toiselle sijalle kohoisivat Selvitys toimenpidevaihtoehdosta (22) yhteydenotot - vaikkakin rajanveto näiden kahden tilastoluokan välillä ei aina ole aivan ongelmatonta. 93

95 toimeentulotuki lastensuojelu ikääntyneiden asumisja kuljetuspalvelut vammaispalvelut kehitysvammahuolto omaishoidon tuki perheasiat kotipalvelu (kotihoito) päihdehuolto lasten päivähoito sosiaalityö (muu kuin edellä) muu palvelu Yleisimmät yhteydenottojen syyt toimialoittain Päätökset sopimukset (41) Kohtelu (14) Selvitys toimenpidevaihtoehdoista (22) TEHTÄVÄALUEITTAIN Kohtelun yhteydenoton perusteita kannattaa avata tarkemmin, vaikka Porissa kertyi vain 14 kohtelun kritiikkiä. Määrässä oli pieni lisäys aiempaan vuoteen. Vaikka yhteydenoton syyt sinänsä ja tilanteet niiden takana vaihtelevat voidaan jonkinlaisena yhdistävänä tekijänä kohteluun kirjattujen asioiden kohdalla löytää asiakkaan tai yhteydenottajan kokemus siitä, että tilanne on kohtuuton eikä viranhaltija näe sitä kohtuuttomuutta asiakkaan näkökulmasta. Tilanne saattaa johtua asiakkaan puutteellisesta informoinnista, väärinymmärryksestä tai vaikeudesta löytää ratkaisuja. Ohessa muutamia asiakkaiden näkemyksiä asiasta. a-klinikalle ikuinen porttikielto, asiakas ei tiedä syytä äiti kohtuuttomassa tilanteessa omaishoidossa, taloudellista hyväksikäyttöä? olosuhdeselvitys ei ollut ottanut huomioon lainkaan äidin esittämiä seikkoja isän väkivaltaisuudesta toimeentulotuen ongelmia - ohjattu lainaamaan rahaa, ja otetaan tulona huomioon jatkossa Toimenpiteet Asiakasyhteydenottoihin sisältyy tärkeänä osana yleinen sosiaalipalveluiden neuvonta ja opastus. 94

96 Suurin osa toimenpiteistä (66) on pääosin yleistä neuvontaa. Kuitenkin rajanveto toimenpiteiden välillä on hankalaa. Yleinen neuvonta sisältyy lähes aina myös muihin toimenpiteisiin. Muuta oikeusturvaneuvontaa, eli valituksien, kanteluiden tai käräjäoikeuden toimivaltaan kuuluvia asioita Porin alueella kertyi 19. Pääosin selvittämistä sovittelua kertyi yhdeksän asian yhteydessä.. Pääosin muistutusneuvontaa tarjottiin neljän tapauksen yhteydessä. Tärkeää oli myös, että asiakas sai kertoa mielipiteensä / näkemyksensä sosiaaliasiamiehelle eli viesti kuunneltiin, mutta ei varsinaisesti johtanut pidemmälle. Sosiaaliasiamies osallistuu Porin Perusturvan tietosuojaryhmään, jossa käsitellään asiakkaalle tärkeää tietosuojan kehittämistä. 95

97 Kyselyn tuloksia Muistutukset ja muutoksenhaku Sosiaaliasiamiehen lähettämän kyselyyn saadun vastauksen mukaan Porissa ei tilastoitu sosiaalihuollon asiakaslain mukaisia muistutuksia. Ohessa taulukkomuodossa Porin ilmoittamat muutoksenhaut vuonna 2014 Sosiaalihuollon asiakkaiden tekemät oikaisuvaatimukset / muutoksenhakua viranhaltijan päätöksestä on lautakunnan käsittelyssä vuoden 2014 aikana? Lautakunta on muuttanut tai palauttanut uudelleen käsittelyyn viranhaltijan päätöksiä Hallinto-oikeus on vuoden 2014 aikana muuttanut lautakunnan ratkaisua tai palauttanut sen uudelleen käsiteltäväksi 101 Oikaisuvaatimuksista on koskenut toimeentulotukea: 3 Valituksia tehty vuoden 2014 aikana sosiaalilautakunnan päätöksistä hallintooikeuteen? 4 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja vuonna 2014? Lautakunnassa on käsitelty 101 asiakkaan tekemää oikaisuvaatimusta, joista 57 on koskenut toimeentulotukea. Oikaisuvaatimusten määrä on ollut kasvussa aiempaan verrattuna. Toimeentulotukea koskevien muutoksenhakujen määrä on edellisen vuotisella tasolla. Lautakunta on muuttanut tai palauttanut uudelleen käsittelyyn vain kolme oikaisuvaatimusta. Suhteellinen lautakunnan muuttamien päätösten osuus on pieni. Hallinto-oikeuden ilmoitetaan muuttaneen / palauttaneen kuin 14 asiaa uudelleen käsiteltäväksi. Korkeimmasta hallinto-oikeudesta on ratkaisuja kertynyt Poriin vuoden 2010 aikana 10 asian yhteydessä. Tehostettu palveluasuminen Kuntakyselyyn saadun vastauksen mukaan tehostetun palveluasumisen asumispalvelumaksu määräytyy kaavalla: Bruttotulot -563 *35% =hoiva (+ateriat 390 +tukipalvelu150 /kk). Kehitysvamma asiakkailla: vuokra +ateria 12,20 /päivä. Ylläpitomaksu enintään hoitotuen verran Maksun määräytymisestä toimitettiin erillinen liite. Asiakkaan käyttöön on määritelty jäävän vähintään 120 käyttövaraa. Tehostetun palveluasumisen palveluseteli ei ole käytössä Kotipalvelun kriteereistä on erillinen ohje Lastensuojelu Porissa kirjattiin vuoden 2014 aikana 1626 lastensuojeluilmoitusta (2013; 1453, 2012; 1508, 2011:1481, 2010: 1518) ja laadittiin 679 lastensuojelutarpeen selvitystä. Lastensuojeluilmoituksia ja selvityksiä tehtiin merkittävästi enemmän kuin edellisenä vuonna. selvityksistä 150:n valmistuminen kesti yli säädetyn 3kk:n määräajan. 96

98 Lastensuojeluilmoituksia kirjattiin Lastensuojelutarpeen selvityksiä Lastensuojelutarpeen selvitys kesti yli 3kk Kiireellisiä sijoituksia vuoden 2014 aikana Lapsia lastensuojelun asiakkaana v.2014 Lapsia, joilla oli voimassaoleva asiakassuunnitelma Lapsia, joiden vanhemmille oli tehty oma suunnitelma vanhemmuuden tukemiseksi Kuinka monta huostassa olevaa lasta sijaishuollossa 2014 lopussa? Kuinka monta huostassapitoa päädyttiin lopettamaan 2014 aikana? Lapsia oli lastensuojelun asiakkaana 923 ja heistä 402:llä oli voimassa oleva asiakassuunnitelma - suhteellisesti tilanne on heikompi, kun aiemmin. Seitsemän lapsen vanhemmille oli laadittu oma suunnitelma vanhemmuuden tukemiseksi. Neljä huostassapitoa päädyttiin lopettamaan vuoden 2014 aikana, ilman asiakkaan täysi-ikäistymistä. Pori

99 Toimeentulotuki Toimeentulotuki koostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta sekä ehkäisevästä toimeentulotuesta. Hallituksen esityksen (HE 134/2000) mukaan tavoitteena on, että ehkäisevän toimeentulotuen suuruuden tulisi olla noin 3,3 prosenttia kunnan varsinaisen toimeentulotuen (perustoimeentulotuki ja täydentävä toimeentulotuki) menoista. Täydentävä toimeentulotuki Ehkäisevä toimeentulotuki 2014 Perustoimeentulotuki Yhteensä Varattu talousarvioon , , , ,00 Myönnetty , , , ,00 ylitys/alitus , , ,00 Varattu % toimeentulotuesta 7,95 % 1,95 % Myönnetty % toimeentulotuesta 7,72 % 2,05 % käsittelyaika Perustoimeentulotuen tarve oli vähentynyt edellisestä vuodesta. Kun sitä toisaalta oli varattu enemmän kuin vuonna 2013, tilanne oli, että varattua perustoimeentulotukea jäi käyttämättä yli miljoona euroa. Täydentävää toimeentulotukea oli varattu lähes 8% toimeentulotuen menoista. Pori on parantanut viimevuosina ehkäisevän toimeentulotulotuen tasoa. Rahaa oli varauksessa kohtuullisesti, sille ei kuitenkaan löytynyt kokonaan käyttöä. Käsittelyaika on ilmoituksen mukaan keskimääri 2,81pv. Sosiaaliasiamiehen tulkinnan mukaan asiallisella tasolla, vaikka ymmärrettävästi osa päätöksistä viivästyykin. 98

100 Sosiaaliasiamiestoiminta Rauma 2014 Sosiaaliasiamiehelle kertyi asiakastapauksia 47 kappaletta. (2013, 38, 2012; 40, 2011, 64, 2010 ;41, 2009, 44; 2008, 33; 2007, 39 ja 2006, 35). Yhteydenottoja on ollut asiakastapausta kohden yksi tai useampia. Joidenkin asioiden käsittely on vaatinut useita yhteydenottoja. Asiakastapausten määrässä on vuosittain vaihtelua, mutta suuruusluokka pysyy samana. Julkinen vai yksityinen palvelu Yhteydenotot ovat pääosin koskeneet kunnan omia palveluta (42). Yksityistä palveluntuotantoa ostopalveluna kritisoitiin kahdessa asiassa; Koneellisen lääkejaon kustannuksia (osana kotipalvelua) ja toisaalta palvelusetelillä hankittavan kotipalvelun kustannuksen tasoa. Muu / ei tietoa- kohtaan tulkittiin kuuluvan eläkeratkaisuun pettyminen,(myös hoitotuki). Yleisen tason ongelmat palveluasumisessa, jossa asiakas ei halunnut / pystynyt erittelemään kritiikin varsinaista kohdetta, tässä kohtaa asiakasta lähinnä kuultiin ja toimittiin tukena. Kolmas muu palvelu- kohtaan tilastoitu asia oli vuokranantajan kysymys varattomana kuolleen vuokralaisen irtaimiston hävittämisestä. 99

101 Tehtäväalueet Toimeentulotuki (12) on edelleen yleisin yhteydenottotarpeen herättäjä. Päätöksiä tehdään paljon verrattuna muihin toimialoihin. Toimeentulotuen kysymykset ovat olleet asiakkaan tilanteesta lähteneitä erityistilanteita, joissa asiakas on katsonut tarpeelliseksi ottaa asiamieheen yhteyttä: Sähkölaskujen ongelmat? (3), perusosan alentamisen logiikka? Säästöjen tai kertasuoritusten huomioiminen? Mielenkiintoinen toimeentulotuen kysymys kuitenkin oli asiakkaan kuvaama tilanne, jossa hänen kertomuksensa mukaan Kelan maksamaa asumistukea huomioitiin laskelmaan tulona enemmän, kuin oli kohtuullisten enimmäisasumiskustannusten ohjeiden mukaan hyväksytty menoiksi. (Harvoin asumisella kuitenkaan ansaitsee). Toisaalta harmillista (ja onneksi harvinaista) oli kuulla asiakkaalta palautetta: kohtelu, rasismi? Sosiaalityöntekijä puhuu, kuin asiakas ei ymmärtäisi asiasta mitään ja toisessa tapauksessa aikuissosiaalityön välinpitämättömyys asiakkaan kokonaistilanteesta, ei pääse tapaamaan, ei turvata lääkkeitä, ohjataan ottamaan lainaa lääkkeisiin ym. Toimeentulotuen paikoitellen tiukat soveltamisohjeet herättivät myös keskustelua. Sosiaaliasiamies ei pääse käytännössä seuraamaan, kuinka tarkasti esim. 50 säästön huomioonottamista noudatetaan, mutta jos asiakkaalla ei saa olla 60 euroa tilillä säästössä, voidaan pohtia toteutuuko toimeentulotukilain 1 :n tavoite edistää itsenäistä selviytymistä. Joskus toimeentulotukiasiakkaankin on voitava tehdä hankintoja, joita ei sinänsä erikseen toimeentulotuella kateta ja joihin luottotiedottomana ei saa lainaa. Vaikkapa pesukone Vammaispalvelun kysymykset ovat sosiaaliasiamiestä perinteisesti työllistäviä. Kuluneena vuonna pohdittiin omaishoidontuen ja vammaispalvelun suhdetta tilanteessa, jossa henkilökohtainen apukin oli jo asiakkaalle myönnetty. Toisaalta avustajatuntien määrää sivuttiin kolmessa yhteydenotossa. Pohdittiin myös erityistä tukea tarvitsevan lapsen oikeudesta henkilökohtaiseen apuun tilanteessa, jossa ei iltapäivätoimintaa myöskään ole mahdollista saada - kahden eri hallintokunnan välissä. 100

102 Puhdin asukkaan esiintuoman kritiikin vuoksi järjestetyssä palaverissa sosiaaliasiamies oli mukana selvittämässä tilannetta. Ikääntyneiden asumis- ja kuljetuspalvelut aiheuttivat seitsemän yhteydenottoa. Tärkeitä huolia tuotiin sosiaaliasiamiehen tietoon: Hoitopaikka oli myönnetty 7kk sitten, mutta vieläkään ei ollut paikkaa löydetty. 87v vanhus kotona huonossa kunnossa, kaatuilee, pyörtyy Kaunisjärvellä, pohdittiin omaisen kanssa asiakkaan mahdollisuudesta/ tarpeesta / oikeudesta ulkoilla gps-paikantimen kanssa. Lisäksi selvitettiin tyypillisiä kysymyksiä asiakasmaksuista (myös lääkejaon), kuljetuspalvelun kriteereistä jne. Lastensuojelun viisi asiakokonaisuutta ovat luonteeltaan yksilökohtaisia, kuitenkin käsiteltiin mm. seuraavia teemoja: Koulutoimi tehnyt huonosti menneen palaverin jälkeen lastensuojeluilmoituksen. Vauva huostaan otettu nuorelta äidiltä, eikä avuohuollon tukitoimia edes selvitetty. Ei oltu tehty asianmukaista rajoittamispäätöstä, vaikka tosiasiallinen rajoittaminen kuitenkin käytössä. Isovanhempien osuus lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen elämässä? Taloyhtiön edustajan huoli lapsiperheestä on jo tehnyt ilmoituksen, mutta jotakin enemmän pitäisi tehdä. Perheasioiden kyseessä ollen on asiakkaan helppo nähdä ja kokea viranhaltija puolueellisena: olosuhdeselvitys suosii toista vanhempaa tai jättää huomioimatta vanhemman mielestä tärkeitä faktoja. Myös tavoitettavuutta kritisoitiin. Perheasioiden sektorissa kuitenkin usein joudutaan ohjaamaan vanhempia kääntymään käräjäoikeuden puoleen, sillä neuvottelutie ei välttämättä ole enää tuloksellinen. Kotipalveluun tilastoitiin vain yksi asiakokonaisuus, mutta sen periaatteellisen tärkeyden vuoksi se on syytä nostaa esiin. Ikäihmiselle oli havaittu kotipalvelun / kotihoidon tarve. Kuitenkaan kaupungin oma organisaatio ei tuossa tilanteessa ollut pystynyt vastaamaan palvelutarpeeseen. Asiakkaalle oli päädytty myöntämään kaupungilta Smartum - kotihoidon säännöllinen palveluseteli, jonka avulla asiakas sai hankittua kotihoidon PDL:n kautta. Asiakkaan maksettavaksi tullut kuukausimaksu oli kuitenkin n. 550euroa korkeampi, kuin mitä olisi ollut kunnallisen kotipalvelun tulojen mukaan määräytyvä maksu. Asiakas sai yksittäisasiana kohtuullistettua maksuosuutensa, mutta rakenteellisen ongelman vaara jäi edelleen. Mikäli kaupungin oman kotipalvelun/ kotihoidon ruuhkaa puretaan kyseisen kaltaisilla järjestelyillä, on vaara, että ikäihmiset joutuvat maksamaan huomattavasti korkeampia kotihoitomaksuja koska tosiasiallista valinnanmahdollisuutta asiakkaalla ei ilmeisesti olisi. Palveluseteli on oikeassa tilanteessa hyvä väline kuitenkin tähän rakenteelliseen maksuongelman vaaraan kannattaa tulevaisuudessa kiinnittää huomioita. Yhteydenoton luonne Yhteydenoton luonne tiedustelu tyytymättömyys 101

103 Yhteydenotoista tyytymättömiksi kirjattujen suhteellinen osuus on noussut verrattuna vuoteen 2013, jolloin tyytymättömiä oli yhteensä 28. Tehtäväalueittain tarkasteltuna tyytymättömyyttä liittyi eniten toimeentulotukeen (12) ja vammaispalveluun. Yhteydenottojen syyt Vuonna 2014 yhteydenottojen syistä yleisin oli päätös, sopimus tai suunnitelma sektorista aiheutuneet kysymykset. Loput jakautuivat hyvin tasaisesti. Asiakkaat tietyssä määrin hakevat sosiaaliasiamieheltä perustietoa siitä, onko päätös tehty oikein tai mitä epätyydyttävälle päätökselle voisi tehdä. Kohtelun kuusi asiaa jakautuivat toimeentulotuen (2), lastensuojelun, perheasioiden, kehitysvammapalveluiden ja vammaispalveluiden kesken. 102

104 Toimenpiteet Vuonna 2014 tyypillisin sosiaaliasiamiehen toimenpide on asiakkaan neuvominen hänen asiassaan (29) Lisäksi Tapauskohtaisesti asiakasta on ohjattu muiden palveluiden piiriin ja asiakkaan suostumuksella on voitu neuvotella sosiaalitoimen työntekijöiden kanssa puhelimitse. Vuonna 2014 sosiaaliasiamies on aiempien vuosien tapaan pitänyt yhtenä päivänä kuukaudessa vastaanottoa Rauman kaupungintalolla vastaanottoajan ollessa klo: Vastaanotolle on päässyt ilman ajanvarausta. Tarvittaessa asiakasta on tavattu myös palavereissa yhteistyössä viranhaltioiden kanssa (vammaispalvelut, lastensuojelu). Kotikäyntejä kertyi vuoden 2014 kotipalveluasian vuoksi. 103

105 . Kyselyn tuloksia Muistutukset ja muutoksenhaku Sosiaaliasiamiehen vuosittain tekemän kyselyyn saadun vastauksen mukaan Raumalla oli vuoden 2014 aikana tehty 11 sosiaalihuollon asiakaslain mukaista muistutusta asiakkaan saamasta kohtelusta. Näistä samoista asiakokonaisuuksista oli neljä ja toisesta kaksi. Lautakunnassa on käsitelty 82 asiakkaan tekemää oikaisuvaatimusta, joista 43 on koskenut toimeentulotukea. Lautakunta on muuttanut tai palauttanut uudelleen käsittelyyn neljä päätöstä. Hallinto-oikeuteen on tehty vuoden aikana 14 valitusta lautakunnan päätöksistä. HaO ei ollut palauttanut yhtään asiaa uudelleen käsiteltäväksi. Korkeimmasta hallintooikeudesta on tullut kaksi ratkaisua Raumalle vuoden 2014 aikana. Oikaisuvaatimusten käsittelyajaksi ilmoitetaan kolme viikkoa. Tehostettu palveluasuminen Kuntakyselyyn saadun vastauksen mukaan tehostetun palveluasumisen palvelumaksu määräytyy kaavalla: Bruttotulot -563 *35% =asumispalvelumaksu. Lisäksi kiinteä asiakasmaksu (joka sisältää ravinnon 441,95 + turvallisuus-siivous-pyykkimaksu 71,95 /kk) Maksun määräytymisestä toimitettiin erillinen liite. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujat sekä SHL-vammaiset asiakasmaksulain mukaan käytössä toimeentulotukinormi. Asiakkaan käyttöön on määritelty jäävän vähintään 105 käyttövaraa. Tehostetun palveluasumisen palveluseteli ei ole ollut käytössä mutta tulossa 5/2015. Kotipalvelun kriteereistä on erillinen ohje. Lastensuojelu Raumalla kirjattiin vuoden 2014 aikana 924 lastensuojeluilmoitusta.( 2013; 843, 2012; 968, 2011; 980, 2010; 811) ja laadittiin 401 lastensuojelutarpeen selvitystä. Lastensuojeluilmoitusten määrä on jälleen noussut suuruusluokka on kuitenkin samalla tasolla Selvityksistä 40 myöhästyi 3kk:n määräajasta. Lapsia oli lastensuojelun asiakkaana 432 ja heistä 349:llä oli voimassa oleva asiakassuunnitelma. Kohtuullinen tilanne siis. Vuonna 2014 ei oltu päädytty laatimaan lapsen vanhemmille omia suunnitelmia vanhemmuuden tukemiseksi. Sijaishuollossa oli vuoden 2014 lopulla 75 lasta. Kuluneen vuoden 2014 aikana kaksi huostassapitoa oli pystytty lopettamaan. 104

106 Lastensuojeluilmoituksia kirjattiin Lastensuojelutarpeen selvityksiä Lastensuojelutarpeen selvitys kesti yli 3kk Kiireellisiä sijoituksia vuoden 2014 aikana Lapsia lastensuojelun asiakkaana v.2014 Lapsia, joilla oli voimassaoleva asiakassuunnitelma Lapsia, joiden vanhemmille oli tehty oma suunnitelma vanhemmuuden tukemiseksi Kuinka monta huostassa olevaa lasta sijaishuollossa 2014 lopussa? Kuinka monta huostassapitoa päädyttiin lopettamaan 2014 aikana? Rauma Toimeentulotuki 2014 Perustoimeentulotuki Täydentävä toimeentulotuki Ehkäisevä toimeentulotuki Yhteensä Varattu talousarvioon , , , ,00 Myönnetty , , , ,00 ylitys/alitus , , ,00 Varattu % toimeentulotuesta Myönnetty % toimeentulotuesta 8,00 % 1,84 % 7,22 % 1,53 % käsittelyaika 5,59 2,3 3,14 Raumalla varsinkin perustoimeentulotuen tarve kasvoi vuoteen 2013 verrattuna. Täydentävää toimeentulotukea oli varattu vähemmän, kuin edellisenä vuotena ja toteutumakin jäi pienemmäksi kuin vuonna Taso 8% on vielä pidettävänä kohtuullisena. Ehkäisevää toimeentulotukea käytettiin suhteellisen säästeliäästi. Toimeentulotukihakemusten käsittelyajaksi ilmoitetaan 2,3-5,59pv, mikä on asiallista tasoa. 105

107 Sosiaaliasiamiestoiminta Siikainen 2014 Vuoden 2014 aikana siikaislaiset asiakasasiat tulivat esille kuudessa tapauksessa. Toki määrät ovat edelleen vain satunnaisia. (2013; 8, 2012;4, 2011;4, 2010; 2, 2009; 1). Siikainen on vuodesta 2009 alkaen ollut Posan aluetta, eli omaa sosiaalitoimen organisaatiota ei ole. Yhteydenotoista kolme koski toimeentulotuen myöntämistä; Veronpalautuksen vaikutusta toimeentulotukeen, lääkkeiden järjestämistä maksusitoumuksella ja järjestämisvastuussa olevan kunnan epäselvyydestä. Epäselvästä järjestämisvastuullisesta kunnasta kertyi saman asiakokonaisuuden yhteydessä merkinnät myös lastensuojeluun ja yleiseen sosiaalityöhön. Asiakkaat olivat jäämässä Siikaisten, Porin ja Kankaanpään väliseen epäselvään tilanteeseen. Ikääntyneiden asumispalveluja koski asiakasmaksua koskeva tiedusteluluonteinen asia. Asiakkaat saivat pääosin yleistä neuvontaa asioissaan. Kysely Muistutukset ja muutoksenhaku Sosiaaliasiamiehen vuosittain tekemän kyselyyn saadun vastauksen mukaan Siikaisissa ei ole vuoden 2014 aikana tehty yhtään Sosiaalihuollon asiakaslain mukaista muistutusta asiakkaan saamasta kohtelusta. Lautakunnassa on käsitelty kuutta asiakkaan tekemää oikaisuvaatimusta, joista kaksi on koskenut toimeentulotukea. Lautakunta ei muuttanut tai palauttanut uudelleen käsittelyyn yhtään oikaisuvaatimuksista. Hallinto-oikeuteen on tehty vuoden 2014 aikana kaksi valitusta lautakunnan päätöksistä. Hallinto-oikeus on palauttanut yhden päätöksen vuoden 2014 aikana. Tehostettu palveluasuminen Kuntakyselyyn saadun vastauksen mukaan tehostetun palveluasumisen asumispalvelumaksu määräytyy kaavalla: Bruttotulot -563 *35% + 5% yöhoitolisä =hoivamaksu. Maksun määräytymisestä toimitettiin erillinen liite. Asiakkaan käyttöön on määritelty jäävän vähintään 125 käyttövaraa. Tehostetun palveluasumisen palveluseteli ei ole käytössä Kotipalvelun kriteereistä on erillinen ohje Lastensuojelu Siikaisten lastensuojelun toimialueella PoSa kirjasi vuoden 2014 aikana 49 lastensuojeluilmoitusta. (2013; 49, 2012; 25, 2011; 29, 2010; 24) Lastensuojeluilmoitusten määrä säilyi täsmälleen samana edelliseen vuoteen verrattuna. Lastensuojelutarpeen selvityksiä kertyi samassa suuruusluokassa aiempaan nähden - 23 selvitystä vuonna Selvityksistä vain kolme myöhästyi 3kk:n määräajasta, parannusta siis aiempaan. 106

108 Lastensuojeluilmoituksia kirjattiin Lastensuojelutarpeen selvityksiä Lastensuojelutarpeen selvitys kesti yli 3kk Kiireellisiä sijoituksia vuoden 2014 aikana Lapsia lastensuojelun asiakkaana v.2014 Lapsia, joilla oli voimassaoleva asiakassuunnitelma Lapsia, joiden vanhemmille oli tehty oma suunnitelma vanhemmuuden tukemiseksi Kuinka monta huostassa olevaa lasta sijaishuollossa 2014 lopussa? Kuinka monta huostassapitoa päädyttiin lopettamaan 2014 aikana? Lapsia oli lastensuojelun asiakkaana 32 ja heistä 17:lla oli voimassa oleva asiakassuunnitelma. Yhdenkään lapsen vanhemmille ei ole laadittu omaa suunnitelmaa vanhemmuuden tukemiseksi. Siikainen Toimeentulotuki Toimeentulotuki koostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta sekä ehkäisevästä toimeentulotuesta. Täydentävä toimeentulotuki Ehkäisevä toimeentulotuki Yhteensä 2014 Perustoimeentulotuki Varattu talousarvioon Myönnetty , , ,00 602,00 ylitys/alitus , , ,00 Varattu % toimeentulotuesta Myönnetty % toimeentulotuesta 7,76 % 8,31 % käsittelyaika 1,3 PoSa ei ole ilmoittanut kuntakohtaisia toimeentulotuen budjetteja vuodelle Siikaisissa kaikkien perustoimeentulotuen käyttö on laskenut merkittävästi aiemmasta. Ehkäisevän suhteellinen käyttö on lisääntynyt. Edelleen myönnettyjen määrien suhteet ovat loogisia. PoSa ilmoittaa Siikaisiin toimeentulotuen käsittelyajaksi 1,3pv, mikä alittaa hyvinkin lakisääteisen seitsemän työpäivän vaatimuksen. 107

109 Sosiaaliasiamiestoiminta Säkylä 2014 Vuoden 2014 aikana Säkylästä kertyi sosiaaliasiamiehelle kahdeksan asiakastapausta. (2013; 12, 2012; 7, 2011; 8, 2010; 11, 2009, 8) Suuruusluokka on vakiintunut, eikä muutoksia juurikaan ole tapahtunut. Yhteydenottoja on tyypillisesti yksi tai useampia asiakastapausta kohti ja ne ovat tapahtuneet puhelimitse. Kaikki yhteydenotot ovat vuonna 2014 koskeneet kunnan omia palveluja. Viisi toimeentulotukeen kuulunutta asiaa perustuivat mm. päätöksen viivästymiseen (asiakkaan kokemus) ja toimeentulotuessa käytettävään työttömyysturvan 21,5pv:n kertoimen käyttöön. Toimeentulotuen piiriin kuului myös kolme eri tapahtumaa, joissa opintotuki / laina oli osallisena ja jotka koskivat kahta eri perhettä. Opintolainaan ja toimeentulotukeen liittyvään asiaan perustuen sosiaaliasiamies myös osallistui neuvotteluun asiakkaan asiassa sosiaalitoimistossa. Yksittäisiä asioita kertyi muuhun sosiaalityöhön kysymyksellä, miten välitystilistä voi irtisanoutua? Kotipalvelun asiassa pohdittiin kuolleen omaisen kotipalvelutietojen saantioikeutta. Perheasioihin kuuluvassa asiassa käsiteltiin 16v nuoren asumisjärjestelyjen mahdollista muutosta. Sosiaaliasiamies on antanut asiakkaille tapauskohtaisesti neuvontaa (4), muuta oikeusturvaneuvontaa (2) sekä yrittänyt sosiaalitoimen kanssa selvittää(1) asiakkaan tilannetta. Yksi toimeentulotukiasia kirjattiin vain kuunnelluksi. Kysely Muistutukset ja muutoksenhaku Kyselyyn saadun vastauksen perustella vuonna 2014 Säkylässä ei tehty yhtään sosiaalihuollon asiakaslain mukaista muistutusta. Vuoden 2014 aikana lautakunnassa on käsitelty yhtä sosiaalihuollon asiakkaan tekemää oikaisuvaatimusta, joka koski toimeentulotuen aluetta. Sosiaalilautakunta ei palauttanut tai muuttanut viranhaltijoiden tekemiä päätöksiä uudelleen käsittelyyn. Ainoa oikaisuvaatimuksen käsittelyaika oli 14pv. Hallinto-oikeuteen tai korkeimpaan hallinto-oikeuteen ei ole ollut ajankohtaisia valituksia. Tehostettu palveluasuminen Kuntakyselyyn saadun vastauksen mukaan. hoivapalvelumaksu: 85% asiakkaan nettotuloista asumiskustannusten ja tukipalvelumaksujen ylittävältä osalta Asiakkaan käyttöön on määritelty jäävän vähintään 120 käyttövaraa. Tehostetun palveluasumisen palveluseteli ei ole käytössä Kotipalvelun kriteereistä on erillinen ohje 108

110 Lastensuojeluilmoituksia kirjattiin Lastensuojelutarpeen selvityksiä Lastensuojelutarpeen selvitys kesti yli 3kk Kiireellisiä sijoituksia vuoden 2014 aikana Lapsia lastensuojelun asiakkaana v.2014 Lapsia, joilla oli voimassaoleva asiakassuunnitelma Lapsia, joiden vanhemmille oli tehty oma suunnitelma vanhemmuuden tukemiseksi Kuinka monta huostassa olevaa lasta sijaishuollossa 2014 lopussa? Kuinka monta huostassapitoa päädyttiin lopettamaan 2014 aikana? Lastensuojelu Säkylän sosiaalitoimessa kirjattiin vuoden 2014 aikana 67 lastensuojeluilmoitusta (2013; 60, 2012; 81, 2011; 24, 2010, 23) ja laadittiin 22 lastensuojelutarpeen selvitystä, joista kuusi viivästyi 3kk:n määräajasta. Selvityksiä tehtiin noin kolmasosa edelliseen vuoteen verrattuna. Lapsia oli lastensuojelun asiakkaana 33 ja heistä 29:lla oli voimassa oleva asiakassuunnitelma suhde on siis hyvällä tasolla. Yhden lapsen vanhemmille on laadittu oma suunnitelma vanhemmuuden tukemiseksi. Säkylä Toimeentulotuki Täydentävä toimeentulotuki Ehkäisevä toimeentulotuki 2014 Perustoimeentulotuki Yhteensä Varattu talousarvioon , , , ,00 Myönnetty , , , ,00 ylitys/alitus , , ,00 Varattu % toimeentulotuesta 10,00 % 2,70 % Myönnetty % toimeentulotuesta 9,38 % 3,57 % käsittelyaika 5-7pv Säkylässä perustoimeentulotuen tarve kasvoi n edelliseen vuoteen verrattuna mitä voidaan pitää merkittävänä. Myös tarveharkintainen tuki ylittyi suunnitellusta. Tarveharkintaisten toimeentulotukien taso on kuitenkin ollut, perustoimeentulotuen reilusta ylityksestä huolimatta, asiallinen. Säkylä ilmoittaa toimeentulotuen päätösajaksi 5-7pv. 109

111 Sosiaaliasiamiestoiminta Ulvila 2014 Vuoden 2014 aikana Ulvilasta oltiin sosiaaliasiamieheen yhteydessä enää 18 asiakasasian yhteydessä. (2013; 26, 2012; 37, 2011; 38, 2010; 50, 2009, 26; 2008, 40 ja 2007, 26). Asiakasyhteydenottojen määrä on ollut merkittävästi laskeva viimeisten vuosien aikana. Ulvila kuuluu Porin perusturvan yhteistoiminta-alueeseen. Omaa sosiaalitoimen organisaatiota ei ole. Asiat koskivat pääosin tätä kuntien yhteisesti hoitamaa aluetta (17). Yksi muu palvelu -ryhmään tilastoitu asia tulkittiin kaupungin omaan toimintaan kuuluvaksi, koulu- / päivähoitokuljetusta koskevaksi asiaksi. (olisi voitu tilastoida myös päivähoitoon). Toimeentulotuen (6) asiakasasiat ovat vähentyneet merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Ulvilan kohdalla ollaan tultu niin pieneen asiakokonaisuuksien määrään, että kyseessä on satunnaisesti jakautuvia, yksittäisiä kysymyksiä tai kritiikkejä. Toimeentulotuen asiat ovat asiakaslähtöisiä yksittäiskysymyksiä; vesilaskuvelka? Provisiopalkkaista asiakasta kehotettu hakeutumaan työttömyysturvalle? Silmalasit toimeentulotuella? Kalliit asumiskulut? Vanhempien luona asuvan aikuisen tyttären toimeentulo / kulutusluottoasiat? Lastensuojelun kysymykset käsittelivät kahdessa tapauksessa kiireellisen sijoituksen perusteita ja ongelmia. Kolmannen yhteydessä pohdittiin lastensuojelun mahdollisuutta löytää ratkaisu vaikeaan vammaispalvelua sivuavaan palvelutarpeeseen. Vammaispalvelun kaksi kritiikkiä kertyivät samasta asiakasperheestä. Näkökulma asioihin oli kuitenkin siten monipuolinen, että eri tapahtumia tilastoitiin: Salassapitosäädösten rikkominen ja siitä seurannut luottamuspula. Toisaalta toiminnan hitaus ja palvelulupausten keskenjäänti johtivat vuoden 2014 aikana useisiin yhteydenottoihoihin niin perheen, vammaispalvelun kuin terveydenhuollon suuntaan. Sosiaaliasiamies myös osallistui vammaispalvelutoimistossa palaveriin, jossa yritettiin löytää ratkaisua keskenjääneisiin kysymyksiin. 110

112 Tyytymättömyys on säilynyt tyypillisimpänä yhteydenoton luonteena, merkittävästi tapausten vähentymisestä huolimatta. Yhteydenoton syyt Yhteydenoton yleisimpinä syinä olivat; Päätökset (8), selvitys toimenpidevaihtoehdoista (6) päätökset, tietosuoja, palvelun toteuttaminen sekä kohtelu. 111