Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Arola Tapio 3. varapuheenjohtaja. Härkönen Juha. Kiljunen Anneli Munnukka Riitta

Transkriptio

1 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ AIKA klo 15:00-17:26 PAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Arola Tapio 3. varapuheenjohtaja Hänninen Jyri 1. varapuheenjohtaja Härkönen Juha Jäsen Kakkola Risto Puheenjohtaja Kiljunen Anneli Jäsen Munnukka Riitta Jäsen Mäkelä Jani 2. varapuheenjohtaja Puolakka Helena Pöytäkirjan tarkastaja Turkia Juha Jäsen Pykäläinen Tuija Maaret Pöytäkirjan tarkastaja Muut osallistujat Kujansivu Alina II kaupunginsihteeri Willberg Juha Kaupunginsihteeri Jarva Kimmo Kaupunginjohtaja Iskanius Jari Rahoitusjohtaja Torniainen Ari - Holopainen Hanna - Räsänen Vesa - Poissaolevat Kukkonen Päivi Jäsen Grönlund Joonas -

2 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 11 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 12 Pöytäkirjan tarkastus 4 13 Käsittelyjärjestyksen muutos 5 14 Kaupunkikonsernin viestintäohje 6 15 Ohjaus Eksoten toimitusjohtajan rekrytointityöryhmään 8 nimetyille Lappeenrannan edustajille 16 Omistajaohjausasia: Saimaan Tukipalvelut Oy:n 10 (Satu) pesulaliiketoiminnan järjestelyt 17 Yhteisten palvelujen käyttösuunnitelma Kaupungin edustajan nimeäminen Kotkaniemi- säätiön 16 hallitukseen 19 Lappeenrannan teknillisen yliopiston tukisäätiön hallitus Saimaan vesiliikenteen kehittämishanke Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Lappeenrannan 20 Lämpövoima Oy:n hakemuksesta lisätä pohjaveden ottomäärää Honkalan vedenottamolla Tiuruniemessä 22 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Karjalan 23 Jätehuolto Oy:n poikkeuslupahakemuksen täydennyksestä 23 Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, 25 Läntisen osa-alueen osayleiskaava 24 Asemakaavan muutos 37 Mustola kortteli 71 tontit (Rajamarket ja Lidl) 25 Asemakaavan muutos ja tonttijako, 206 Honkalahti kortteli 44, 45 osa korttelista 43 sekä katualuetta (Honkalahden sahan asuntoalue) 26 Lappeenrannan Joutsenon rautatiealueiden asemakaavan 52 muutos 27 Lappeenrannan Korvenkylän rautatiealueiden asemakaava, 59 asemakaavan muutos, asemakaavan kumoaminen ja tonttijako 28 Viranhaltijapäätökset Tiedoksi merkittävät asiat Muutoksenhakuohjeet 71

3 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtajan ehdotus Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Todettiin.

4 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ Pöytäkirjan tarkastus Puheenjohtajan ehdotus Tämän kokouksen pöytäkirja päätetään tarkastaa ja valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi kaupunginhallituksen jäsenet Helena Puolakka ja Tuija Maaret Pykäläinen. Päätös Hyväksyttiin.

5 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ Käsittelyjärjestyksen muutos Lappeenrannan nuorisovaltuusto oli saapunut esittäytymään kaupunginhallitukselle. Merkittiin tiedoksi. Pois klo Toimitusjohtaja Markus Lankinen oli saapunut antamaan tilannekatsauksen lentokenttäasioista. Merkittiin tiedoksi. Pois klo Merkittiin, että Ari Torniainen poistui tämän asian käsittelyn jälkeen klo

6 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ Kaupunkikonsernin viestintäohje Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/115/ /2019 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Lappeenrannan kaupungin viestintäohje Kaupunkikonsernin viestintäohje on viimeksi päivitetty 11/2014. Sen jälkeen kaupungin strategia on uudistettu ja myös viestinnän kenttä on muuttunut. Viestintäohjeen päivitys on katsottu tarkoituksenmukaiseksi ja sitä on valmisteltu konsernihallinnon viestintä- ja markkinointitiimin toimesta. Kaupungin johtoryhmä on käsitellyt viestintäohjetta Viestintäohje on laadittu yleiseksi ohjeeksi kaupunkikonsernin henkilökunnalle ja luottamushenkilöille sekä käytännön tueksi kaikille niille, joiden tehtäviin liittyy viestintätehtäviä. Ohjeen keskeisin kohderyhmä ovat esimiehet ja viestinnästä vastaavat henkilöt. Viestintäohjeen peruslinjaukset noudattavat aiemmin hyväksyttyä viestintäohjetta. Keskeisiä muutoksia verrattuna aiempaan viestintäohjeeseen ovat seuraavat asiat: viestinnän pääviestit on muokattu uuden strategian mukaisiksi ja vahvemmin viestintää ohjaaviksi eri viestinnän välineiden roolia on tarkasteltu viestinnän kehitystä vastaavaksi sosiaalisen median rooli on nostettu keskeisempään asemaan markkinointia on kuvattu laajemmin kaupungin tunnukset on lisätty ohjeeseen

7 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ Esittelijän ehdotus Uusi päivitetty viestintäohje tullaan jalkauttamaan koko organisaatioon erillisten viestintä-infojen avulla, joita järjestetään kevään aikana. Kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä olevan kaupunkikonsernin viestintäohjeen. Samalla kaupunginhallitus valtuuttaa viestintäjohtajan tarvittaessa tekemään pieniä stilistisiä tai vastaavia tarkennuksia ohjeeseen. Päätös Hyväksyttiin.

8 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ Ohjaus Eksoten toimitusjohtajan rekrytointityöryhmään nimetyille Lappeenrannan edustajille Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/147/ /2019 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Esittelijän ehdotus Valmistelija/lisätiedot: Rahoitusjohtaja Jari Iskanius etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Eksoten hallitus on asettanut kuntayhtymän toimitusjohtajan rekrytoinnin valmistelua varten työryhmän. Työryhmään on nimetty Lappeenrannasta Marja-Liisa Vesterinen, Heikki Järvenpää, Jarmo Pulli ja Ilpo Heltimoinen. Maakunnan kuntien taloudellinen tilanne edellyttää nopeita palveluverkkotoimenpiteitä alueen sote-palveluissa, minkä läpi vieminen edellyttää kuntayhtymään vahvaa ja rohkeaa johtajuutta, jossa painottuu erityisesti muutosjohtajuuteen ja talousymmärrykseen liittyvät osaamisalueet. Uuden toimitusjohtajan tulee olla ns. ammattijohtaja, jolla on tilanteen edellyttämä vahva talouden ja sote-liiketoiminnan osaaminen. Kaupunginhallitus ohjeistaa Lappeenrannan edustajia Eksoten toimitusjohtajan rekrytoinnin valmistelutyöryhmässä, sekä edelleen Eksoten toimielimissä toimivia edustajiaan siten, että: 1. Toimitusjohtajan rekrytointiprosessissa ei tule nojautua pelkkään julkiseen hakumenettelyyn, vaan rekrytoinnissa tulee hyödyntää kohdennettua ja ammattitaitoista johdon suorahaku-palvelua. 2. Toimitusjohtajan rekrytoinnissa on painotettava henkilön johtajuusosaamista ja kokemusta, jossa painottuu erityisesti talous- ja liiketoiminnallinen ymmärrys sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalta, sekä käytännön vahva kokemus

9 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ ja osaaminen haastavasta johtamistyöstä, erityisesti muutosjohtamisesta. Päätös Hyväksyttiin.

10 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ Omistajaohjausasia: Saimaan Tukipalvelut Oy:n (Satu) pesulaliiketoiminnan järjestelyt Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/143/ /2019 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg TAUSTA Eduskunta hyväksyi julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön kokonaisuudistuksen, L , joka tuli voimaan Kyseisen lain 174 :n siirtymäsäännösten mukaan myöhemmin tässä mainitut Satu Oy:n Inhouse-asemaa rajoittavat, tiukentuvat raja-arvot tulivat voimaan Valtion ja kuntien viranomaiset ovat hankintayksiköitä, joiden on kilpailutettava hankintansa hankintalainsäädännön mukaisesti. Hankintalakia ei sovelleta hankintaan, jonka hankintayksikkö tekee sidosyksiköltään (Inhouse). Sidosyksiköllä tarkoitetaan hankintayksiköstä muodollisesti erillistä ja päätöksenteon kannalta itsenäistä yksikköä. Satu Oy on tällainen itsenäinen sidosyksikkö ja Satu Oy:n omistajat, Lappeenrannan kaupunki, Eksote, Imatran kaupunki ja Taipalsaaren kunta ovat laissa tarkoitettuja hankintayksiköitä. Hankintalain muutoksista Satu Oy:n toimintaan eniten vaikuttaa Inhouse-asemaa määrittelevän, Oy:n omistajien ulkopuolisille myytävän rajoituksen kiristyminen. Aiemman hankintalain mukaan ulkopuolinen myynti voi olla enintään 10 % liikevaihdosta, EU:n sallima enimmäisraja on 20 % ja uuden hankintalain määräämä raja on 5 % liikevaihdosta ja Satu Oy:n ulkopuolinen myynti v on ollut n. 1,6 % koko yhtiön liikevaihdosta, eikä se ole ollut ongelmallista Inhouseaseman suhteen. Satu Oy:n 4:stä toimialasta pesula on myynyt ulkopuolisille n euron edestä vuodessa, joka on 18 %

11 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ pesulan liikevaihdosta ja se yksin ylittää koko yhtiön sallitun rajan. Pesulan ulosmyynti on jouduttu pudottamaan v budjetissa :oon. Hankintalain muutos on ollut hyvissä ajoin tiedossa ja sekä yhtiössä että omistajataholla on selvitetty tarvittavia toimenpiteitä, jotta pesulaliiketoiminta voisi Lappeenrannassa edelleen kehittyä ja sen potentiaali voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti. Koko pesulaliiketoiminnan ostamiseen on ollut myös kiinnostusta. Konsernijaosto päätti antaa omalta osaltaan omistajaohjauksena luvan Saimaan Tukipalvelut Oy:lle yhdessä omistajien edustajien kanssa laatia pesulaliiketoiminnan mahdollisesta myymisestä aiesopimuksen. Valmistelun edetessä konsernijaosto oikeutti Satu Oy:n hallituksen toimimaan yhtiön liiketoiminnan osalta tarkoituksenmukaisella tavalla niin, että yhtiön Inhouse -asema ei vaarannu. Eksoten hallitus päätti esittää Satu Oy:lle, että selvitetään vaihtoehto, jossa Eksote ostaa muilta omistajilta tekstiilipalveluiden liiketoimintaa vastaavat osakkeet; ja Eksote ottaa samassa yhteydessä sopimusteitse tai osakkeiden erilajistamisella muita omistajia laajemman vastuu tekstiilipalveluiden liiketoiminnasta. Kaupunginhallitus päätti , että kaupunki voi hyväksyä Eksoten hallituksen tarkoittaman osakekauppavaihtoehdon valmistelemisen ja toteuttamisen vain, mikäli omistusjärjestely täyttää esittelytekstissä mainitut kaupungin reunaehdot. Kaupunki käyttää itse Satu Oy:n pesulapalveluja hyvin vähän eikä kaupungilla sen johdosta ole välitöntä intressiä pesulaliiketoiminnan omistamiseen. NYKYVAIHE Em. päätösten mukaisia täytäntöönpanotoimia ei ole viety loppuun. Asiassa on nyt tarpeen tehdä toimenpiteitä. Yhtiön hallitus on päättänyt syksyllä 2018 irrottaa pesulaliiketoiminta omaksi, aluksi nykyisten omistajien omistamaksi yhtiöksi, jonka osakkeet/osakkeita voidaan myöhemmin realisoida omistajien päätöksellä joko uusille Inhouse- omistajille tai ulkopuolisille.

12 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ Lappeenrannan kaupunginhallituksen aiempi linjaus pesulatoimintaan liittyvistä Satu Oy:n osakkeista luopumisesta voidaan toteuttaa niin, että kaupunki myy perustetun Pesulayhtiön osakkeensa tai suurimman osan niistä Satu Oy:lle tai jollekin muulle taholle. Kaupungin omistusosuus n. 64% Satu Oy:stä ei muutu. Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus ilmoittaa Satu Oy:n hallitukselle, että Lappeenrannan kaupunki hyväksyy yhtiön hallituksen valmistelussa olevan nykyisten omistajien omistukseen ja nykyisessä omistussuhteessa tulevan pesulayhtiön perustamisen osittaisjakautumisella Satu Oy:stä. Samalla kaupunginhallitus ilmoittaa, että kaupunki on valmis myymään joko kaikki tai suurimman osan pesulayhtiön osakkeista Satu Oy:lle tai muulle inhouse- asemassa olevalle omistajalle käypään markkinahintaan, joka määräytyy tilintarkastusyhteisö BDO Oy:n tuoreen arvioinnin perusteella. Kaupungin ja yhtiön tai muun ostajan välinen kauppakirja tulee saattaa kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi kun asiaan liittyvät yksityiskohdat on saatu osapuolten kesken neuvoteltua ja yhtiö on perustettu. Kaupunginhallitus edellyttää, että uusi pesulayhtiö ja Satu Oy ryhtyvät välittömiin toimenpiteisiin, jotta pesulan liikevaihtoa ja työpaikkojen määrää joko lisätään Inhouse- omistajien ja - asiakkaiden määrää merkittävästi kasvattamalla tai mikäli se ei onnistu, selvittää pesulayhtiöstä luopumisen myymällä sen osakekanta markkinoilla toimivalle alan yritykselle. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Satu Oy:n hallitus

13 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ Yhteisten palvelujen käyttösuunnitelma Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/92/ /2019 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Talousarviopäällikkö Risto Lammi Liitteet 1. Yhteiset palvelut käyttösuunnitelma Hankintapalvelut käyttösuunnitelma Laskujen hyväksyjät 2019 Hallintosäännön mukaan kaupunginhallitus hyväksyy talousarvioon perustuvan käyttösuunnitelmansa. Kaupunginhallituksen alaiseen toimintaan kuuluvat yhteiset palvelut ja hankintapalvelut. Yhteiset palvelut jakautuvat kolmeen osaan: konsernijohto, konsernipalvelut ja konsernin yhteiset. Tarkastustoimen vastuualueen määräraha sisältyy yhteisten palvelujen loppusummaan, mutta vastuualueen käyttösuunnitelman vahvistaa tarkastuslautakunta. Yhteisten palvelujen vuoden 2019 talousarvio ei sisällä toiminnallisia määrärahalisäyksiä eikä leikkauksia. Lähtökohtaisesti käyttösuunnitelma perustuu siten vuoden 2018 budjettiin, johon on tehty tekniset, esimerkiksi eläkemaksujen muutoksista aiheutuvat päivitykset. Käyttösuunnitelman rakennetta on organisointimuutosten ja kehittämistoimien vuoksi paikoin päivitetty ja pyritty selkeyttämään. Käyttösuunnitelmien yhteydessä tulee laatia vuodet kattava taloussuunnitelma käyttösuunnitelmatasolla talousohjelman mukaisiin kehyksiin sovitettuna. Konsernijohtoon sisältyvät valtuuston, hallituksen, vaikuttamistoimielinten ja vaalien menot sekä strateginen

14 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ Esittelijän ehdotus viranhaltijajohto. Vaalien määräraha sisältää eduskunta- ja eurovaalien määrärahan. Maakuntavaalien määräraha jäi vuonna 2018 vaalien siirtymisen vuoksi käyttämättä. Jos vaalit pidetään vuonna 2019, siirretään talousarviomuutosten yhteydessä vuodelta 2018 käyttämättä jäänyt maakuntavaalien määräraha vuodelle Toimialoilla ei ole substanssijohdon lisäksi muuta hallinto- ja toimistohenkilöstöä, vaan tämä henkilöstöresurssi on keskitetty konsernipalveluihin. Konsernipalvelut on jaettu tiimeihin. Konsernin yhteiset kattaa 2/3 yhteisten palvelujen budjetista. Kyse on koko kaupunkia palvelevista toiminnoista ja määrärahoista, jotka on tehokkaan koordinoinnin vuoksi tarkoituksenmukaista hoitaa keskitetysti. Keskeisimmät määrärahakokonaisuudet ovat muun muassa kaupungin ictbudjetti, työllisyysmääräraha, elinkeinoelämän edistämisen budjetti, työterveyshuolto ja eläkemenoperusteiset maksut. Yhteisten palvelujen käyttösuunnitelman sitovuustaso esitetään vahvistettavaksi siten, että konsernijohdon käyttösuunnitelma on kaupunginhallitukseen nähden sitova. Kaupunginjohtaja oikeutettaisiin hyväksymään konsernipalvelujen ja konsernin yhteisten käyttösuunnitelman tarkistukset, koska kyse on hyvin operatiivisesta toiminnasta. Käyttösuunnitelman yhteydessä on tarpeen päivittää yhteisten palvelujen kustannuspaikkakohtaiset laskujen hyväksymisoikeudet. (KJ) Kaupunginhallitus hyväksyy yhteisten palvelujen ja hankintapalvelujen käyttösuunnitelmat. Konsernijohdon käyttösuunnitelma on kustannuspaikkojen toimintakatteen tasolla kaupunginhallitukseen nähden sitova. Kaupunginjohtaja oikeutetaan hyväksymään konsernipalvelujen ja konsernin yhteisten käyttösuunnitelmien muutokset. Kaupunginhallitus vahvistaa yhteisten palvelujen kustannuspaikkojen laskujen hyväksymisoikeudet liitteen mukaan.

15 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Talousarviopäällikkö

16 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ Kaupungin edustajan nimeäminen Kotkaniemi- säätiön hallitukseen Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/72/ /2019 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Kotkaniemi- säätiön asiamiehen kirje : Kotkaniemi-säätiön sääntöjen 5 mukaisesti "Säätiön asioita hoitaa ja sitä edustaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja kuudesta yhdeksään jäsentä, joiden kaikkien toimikausi on kolme vuotta." Säätiön sääntöjen 6 määrää lisäksi, että "Jäsenen hallitukseen nimeävät kolmeksi vuodeksi kerrallaan Etelä-Karjalan liitto, Lappeenrannan kaupunki, Lappeenrannan teknillinen yliopisto (Etelä-Karjalan instituutti), Luumäen kunta, Museovirasto, P.E. Svinhufvudin muistosäätiö ja Svinhufvud af Qvalstad-sukuyhdistys". Nimeämänne edustajan, Leena Rädyn (Päivi Partasen sijaisena), toimikausi päättyy vuoden 2019 vuosikokouksen päättyessä. Pyydämme teitä ystävällisesti nyt nimeämään edustajanne Kotkaniemi-säätiön hallitukseen seuraavaksi kaudeksi. Sääntöjen mukaisesti valinta on tehtävä helmikuun loppuun mennessä. Mikäli valitsijataho ei ole helmikuun loppuun mennessä valinnut jäsentä hallitukseen seuraavaksi kolmivuotiseksi toimikaudeksi, suorittaa valinnan säätiön hallitus. Sääntöjen mukaan hallituksen jäsenillä ei ole varajäseniä, joten toivomme, että nimeämällänne edustajalla on tosiasiallinen mahdollisuus osallistua säätiön hallituksen kokoustyöskentelyyn. Pyydän ilmoittamaan valinnasta välittömästi sen tehtyänne, jotta tieto uudesta tai jatkavasta hallituksen jäsenestä ehtii Kotkaniemisäätiön vuosikokoukseen. Ilmoittanette edustajanne allekirjoittaneelle.

17 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus nimeää kaupungin edustajan Kotkaniemisäätiön hallitukseen seuraavalle toimikaudelle. Päätös Nimettiin Leena Räty. Täytäntöönpano säätiön asiamies nimetty edustaja

18 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ Lappeenrannan teknillisen yliopiston tukisäätiön hallitus Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/107/ /2019 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Tukisäätiön kirje : Esittelijän ehdotus Lappeenrannan kaupungin edustajat Sari Mustapää ja varajäsen Päivi Löfman ovat tukisäätiön hallituksessa erovuorossa. Pyydän asettamaan ehdolle hallituksen jäsenet kahdelle vuodelle toimikaudeksi Kaupunginhallitus nimeää yhden varsinaisen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä ehdolle Lappeenrannan teknillisen yliopiston tukisäätiön hallitukseen toimikaudeksi Päätös Asia jätettiin viikoksi pöydälle. Täytäntöönpano Lappeenrannan teknillisen yliopiston tukisäätiö

19 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ Saimaan vesiliikenteen kehittämishanke Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/38/ /2019 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Esittelijän ehdotus Valmistelija/lisätiedot: Strategiajohtaja Markus Lankinen Kaupunginsihteeri Juha Willberg Oheismateriaali 1. Etelä-Karjalan liiton kirje Saimaan vesiliikenteen kehittämishankesuunnitelmasta Etelä-Karjalan liitto kutsui keväällä 2018 Saimaan alueen maakunnat, satamakaupungit ja kunnat sekä suurimmat teollisuusyritykset ja Liikenneviraston yhteiseen kokoukseen keskustelemaan Saimaan vesiliikenteen kehitystoimiston toiminnan käynnistämisestä. Keskustelun perusteella on laadittu Saimaan vesiliikenteen kehittämishankkeen suunnitelma, johon pyydetään Saimaan alueen kaupunkeja, elinkeinoelämää ja muita toimijoita osallistumaan. Esitetyn hankesuunnitelman tavoitteena on rahtiliikenteen sujuva pääsy vesireiteille. Hankkeen tavoitteet tukevat kaupungin elinkeinostrategisia, ympäristö- ja matkailutavoitteita. Lappeenrannan kaupungin osuus on 7000, joka jakautuu seuraavasti: ja Etelä-Karjalan liitto palkkaa hankkeelle vetäjän. Kaupunginhallitus päättää, että Lappeenranta osallistuu hankkeen omarahoitukseen esityksen mukaisesti. Rahoitus toteutetaan elinkeinoelämän edistämisen kustannuspaikalta Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Etelä-Karjalan liitto strategiajohtaja

20 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n hakemuksesta lisätä pohjaveden ottomäärää Honkalan vedenottamolla Tiuruniemessä Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2319/ /2018 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Lupalautakunta : Julkiset hakemusasiakirjat Viite: dnro ESAVI/18853/2018 Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää lausuntoa heillä vireillä olevasta vesitalouslupahakemuksesta Lappeenrannan Lämpövoima Oy, pohjaveden ottomäärän lisääminen Honkalan vedenottamosta Tiuruniemen I-luokan pohjavesialueella Lappeenrannan kaupungilta ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta mennessä. Lausunnon antamiseen on pyynnöstä saatu lisäaikaa saakka. Asian diaarinumero Etelä-Suomen aluehallintovirastossa ESAVI/18853/2018. Lappeenrannan Lämpövoima Oy hakee vesitalouslupaa Lappeenrannan Joutsenon Rauhan alueella sijaitsevan Honkalan vedenottamon toiminnan tehostamiselle. Vedenottomääräksi haetaan 600 m3/d kuukausikeskiarvona laskettuna. Honkalan vedenottamopaikalla on tehty Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n toimesta koepumppaukset vuonna Selvitysten perusteella hakija esittää, että tehostettu pohjavedenotto vedenottamolta on mahdollista, eikä se aiheuta korvattavia haittavaikutuksia lähialueelle.

21 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ Honkalan vedenottamo toimittaa kuluttajien ja toimijoiden käyttöön talousvettä, jonka raakavetenä käytetään Tiuruniemen pohjavesialueen pohjavettä. Honkalan vedenottamon tehostaminen on merkityksellistä Lappeenrannan alueen vedenhankinnalle. Nykyisellään vedenottomäärä on ollut keskimäärin 109 m3/ d, ja lupa tehostetumpaan vedenottoon antaa huomattavan lisävarmuuden alueen talousveden tuotantoon. Vedenottamosta otettava vesi johdetaan Lappeenrannan Joutsenossa sijaitsevan Korvenkylän verkostoon ja Repokiven ylävesisäiliöön. Tiuruniemen pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 14,72 km2 ja muodostumisalueen pinta-ala on 10,9 km2. Alueella on useita lähteitä, joista purkautuu pohjavettä ympäristöönsä. Tiuruniemen pohjavesialueella sijaitsevat Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n omistuksessa olevat Honkalan, Korvenkylän ja Tiurun vedenottamot. Lappeenrannan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman päivityksessä (FCG Suunnittelu ja tekniikka ) on tarkasteltu Tiuruniemen pohjavesialueen riskitekijät, merkitty riskikohteet karttapohjalle ja esitetty toimenpidesuositukset riskien vähentämiseksi. Lähimpänä riskikohteena Honkalan vedenottamolle on Lappeenrannan Lämpövoiman Rauhan lämpölaitos (riskikohde nro 5), joka tuottaa kaukolämpöä Rauhan alueelle. Laitoksen polttoaine on maakaasu, mutta varalla on kevytpolttoöljy. Kevyttä polttoöljyä on varastoituna kaksoisvaipallisessa säiliössä 75 m3. Laitoksen piha on asfaltoitu ja purkupaikalla on öljynerotuskaivot, joista toinen on varustettu öljytilan täyttymisestä varoittavalla hälyttimellä. Laitos on arvioitu pohjaveden suojelusuunnitelmassa pienen riskin kohteeksi. Vedenottamon läheisyydessä on toiminut Rauhan sairaalan entinen polttonesteiden jakeluasema (riskikohde nro 22). Jakeluasemalla on ollut yksi maanpäällinen 3000 litran ja yksi maanalainen 5000 litran polttoainesäiliö. Vuonna 2008 tehtyjen maaperän pilaantuneisuustutkimusten mukaan maaperässä ei todettu VNA 214/2007 kynnysarvon ylittäviä haittaainepitoisuuksia. Alueen maankäyttö on muuttunut ja alueelle on rakennettu kylpylärakennus, joten nykytoiminnan myötä jakeluaseman riskiä ei enää ole.

22 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ Esittelijän ehdotus Päätös Hyväksyttiin. Honkalan vedenottamon läheisyydessä on pylväsmuuntamo, joka on merkitty riskikohdekarttaan likimain samalle etäisyydelle vedenottamosta kuin riskikohde nro 5. Vedenottamosta hieman kauempana lounaaseen sijaitsee pienen riskin kohteeksi määritetty hevostalli (riskikohde nro 6). Toiminnanharjoittaja on rakentamassa uutta lantalaa, joka pienentää edelleen riskiä. Lupalautakunta esittää lausuntonaan, että pohjaveden oton lisäämiselle Honkalan vedenottamolla hakijan esittämään määrään ei ole estettä. Kuitenkin pohjaveden oton lisääminen voi lisätä pohjaveden virtausta myös pohjaveden suojelusuunnitelmassa esitettyjen riskikohteiden suunnasta. Tällöin pohjaveden tarkkailuun tulisi sisällyttää kyseisten haittaaineiden tarkkailuvaatimus. Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus merkitsee lausuntopyynnön ja lupalautakunnan siihen antaman lausunnon tiedoksi, saattaa lausunnon Etelä- Suomen aluehallintovirastolle tiedoksi ja huomioon otettavaksi asiaa käsiteltäessä ja ilmoittaa, että kaupunginhallitukselle ei ole asiaan muuta lausuttavaa. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Etelä-Suomen aluehallintovirasto

23 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n poikkeuslupahakemuksen täydennyksestä Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1744/ /2018 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Lupalautakunta : Julkiset hakemusasiakirjat Viite: dnro ESAVl/15050/2018. Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää lausuntoa Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n poikkeuslupahakemuksen täydennyksestä. Lupalautakunta on antanut poikkeuslupahakemuksesta lausunnon Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on ottanut vastaan poikkeusluvalla erilaisia polttoon kelpaamattomia muoveja, kuten lasikuitua ja PVC-muovia vuoden 2018 aikana hieman vajaat 500 t. Poikkeuslupa on voimassa saakka, mutta poikkeusluvan jätekiintiö 500 t on jo tullut täyteen. Lasikuitusäiliöitä ja -veneitä, PVC-putkia ja muita lujitemuovipieneriä on vastaanotettu n.100t. Muu vastaanotettu jäte on lähinnä teollisuudesta ja rakentamisesta syntynyttä lasikuitua ja PVC-muovia. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy hakee poikkeusluvan jätemäärään korotusta. Korotusta haetaan asiakaskyselyn perusteella. Etelä- Karjalan Jätehuolto Oy hakee lupaa loppusijoittaa lasikuitua, komposiitti- ja lujitemuovia sekä PVC-muovia yhteensä t/a.

24 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ Esittelijän ehdotus Päätös Hyväksyttiin. Tällä hetkellä Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy pysty enää ottamaan vastaan kyseisiä jätteitä, koska poikkeusluvan määrä on täyttynyt. Mm. lasikuitua ja PVC-muoveja on luultavasti ollut varastoissa ja kyselyitä tulee myös näiden varastojen purkamisen suhteen. Jätteille ei ole muuta käsittelyä, eivätkä polttolaitokset tai muut käsittelijät ota kyseisiä jätteitä vastaan. Lupalautakunta päättää ilmoittaa lausuntonaan Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n poikkeuslupahakemuksen täydennyksestä, joka koskee tiettyjen polttoon kelpaamattomien muovien, kuten lasikuitua ja PVCmuovia sisältävien jätejakeiden loppusijoitettavan määrän nostamista, ettei sillä ole huomautettavaa vastaanotettavan jätemäärän nostamiseen. Lupalautakunta katsoo, että poikkeusluvan voi ja pitäisi myöntää 5 vuodeksi kuten lupalautakunta on aiemmin antamassaan lausunnossa todennut. Esittelijän ehdotus Päätös Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus merkitsee lausuntopyynnön ja lupalautakunnan siihen antaman lausunnon tiedoksi, saattaa lausunnon Etelä- Suomen aluehallintovirastolle tiedoksi ja huomioon otettavaksi asiaa käsiteltäessä ja ilmoittaa, että kaupunginhallitukselle ei ole asiaan muuta lausuttavaa. Täytäntöönpano Etelä-Suomen aluehallintovirasto

25 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, Läntisen osa-alueen osayleiskaava Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1615/ /2018 Käsittelyhistoria Kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 339 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha Saukkonen Marjo Kaupunginarkkitehti Pimiä Maarit Liitteet 1. Läntinen osa-alue Selostus 2. Läntinen osa-alue Osayleiskaavakartta 3. Läntinen osa-alue Kaavakartan määräykset 4. Läntinen osa-alue selostuksen liitteet 2 ja 3 5. Läntinen osa-alue luonnosvaiheen vuorovaikutusraportti 6. Läntinen osa-alue ehdotusvaiheen vuorovaikutusraportti Teknisen lautakunnan käsittely : Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä, Yleiskaava-arkkitehti Marjo Saukkonen, etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet Osayleiskaavaehdotus, kaavaselostus liitteineen ja luonnosvaiheen vuorovaikutusraportti Osayleiskaavaan liittyvät erillisselvitykset ovat tutustuttavissa kaavoituksen internet-sivulla osoitteessa

26 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ lantinen-osa-alue. Lappeenrannan kaupunginhallitus päätti (KH 591) kokouksessaan käynnistää Lappeenrannan keskustaajaman valmistelutyön. Tarkoituksena on päivittää vanha keskustaajaman yleiskaava, jota on viimeksi tarkistettu vuonna Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Yleiskaava on nimensä mukaisesti yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Sen tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaa minen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava välittää ja tulkitsee osaltaan valtakunnallisia alueiden käyttötavoitteita ja maakunnallisia tavoitteita kaupungin suunnittelussa. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet sekä osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavaan 2030 kuuluu neljä osa-aluetta: läntinen osa-alue, keskusta-alue, eteläinen osaalue ja itäinen osa-alue. Osayleiskaavojen laadinta sovitetaan yhteen sekä aikataulullisesti että sisällöllisesti siten, että eteläisen osa-alueen 1. vaihe etenee samanaikaisesti läntisen osa-alueen, keskusta-alueen ja itäisen osa-alueen kanssa samanaikaisesti. Läntinen osa-alue, jonka pinta-ala on noin 42 km², käsittää seuraavat kaupunginosat: Rutola Ruoholampi Skinnarila Uus-Lavola Selkäharju pääosa Sammonlahtea Lisäksi kaava-alueeseen kuuluu edellä mainittujen kaupunginosien pohjois-, länsi- ja eteläpuolella sijaitsevia hajaasutusalueita sekä osa Läntistä Pien-Saimaata. Läntisen osa-alueen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetettiin maankäyttö- ja rakennuslain 62 ja 63 :n mukaisesti nähtäville OAS on nähtävillä koko kaavan laadinnan ajan. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin ja aloitusvaiheen asukastilaisuus Läntisen osa-alueen osayleiskaavaluonnos valmisteluaineistoineen oli maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti nähtävillä

27 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ Luonnosvaiheen asukastilaisuus pidettiin Kaavaluonnoksesta saatiin viisitoista lausuntoa viranomaistahoilta, yksitoista lausuntoa yrityksiltä, yhdistyksiltä ja yhteisöiltä sekä kuusi mielipidettä, joista osassa oli useampi allekirjoittaja. Kaavaluonnoksen palautetta käsiteltiin viranomaisten työneuvottelussa Osayleiskaava laajentaa ja tiivistää Lappeenrannan keskustaajaman läntisten osien maankäyttöä pääosin nykyiseen liikenne- ja infraverkkoon tukeutuen. Uusia asuinalueita on osoitettu pääasiassa Ruoholammen ympäristöön sekä Rovonlahden koillispuolelle. Pienempiä asuinrakentamiskohteita on Skinnarilassa, Sammonlahdessa ja Uus-Lavolassa. Osalla alueita varaudutaan asemakaavalliseen uudelleentarkasteluun. Lisäksi yleiskaavavarauksiin sisältyvät jo asemakaavoitetut toteutumattomat asuin- ja työpaikka-alueet. Asumisen reservialueina on merkitty osa Selkäharjusta ja Ruohosaaren länsipuolisko. Näiden alueiden on arvioitu toteutuvan vuoden 2030 jälkeen. Yleiskaavan mitoituksessa on huomioitu myös nykyisten asuinalueiden täydentäminen ja tyhjien tonttien käyttöönotto. Työpaikka- ja palvelualueita on osoitettu Sammonlahteen, Skinnarilanniemeen ja Selkäharjuun. Sammonlahden asemaa läntisten alueiden alakeskuksena vahvistetaan ja Skinnarilaniemessä turvataan kampusalueen kehittyminen. Selkäharjun länsiosaan on osoitettu maakuntavaihekaavan mukaisesti vähittäiskaupan suuryksikköalue reservialueineen. Liikenneverkon rungon muodostavat valtatiet 6 ja 13 sekä olemassa olevat pääkadut. Kevyen liikenteen verkoston rungon muodostavat alueen läpi kulkeva Etelä-Karjalan laaturaitti sekä pyöräilyreittien pää- ja alueväylät. Ranta-alueille ja tärkeimpien asuinalueiden välille on osoitettu kattava ulkoilureittiverkosto. Joukkoliikenteen rungon muodostaa keskeinen joukkoliikennealue, jolla joukkoliikenteen palvelutaso on kilpailutasoinen. Yleiskaava toimii valtatie 6:n eteläpuolisilla haja-asutusalueilla maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 44 :n mukaisena niin sanottuna kyläkaavana, jolla voidaan myöntää suoraan rakennusluvat enintään kaksiasuntoisille asuinrakennuksille. Myös haja-asutusrannoilla rakennusoikeus on käsitelty kiinteistökohtaisesti ja loma-asuntojen rakennusluvat voidaan näillä alueilla myöntää suoraan yleiskaavan perusteella (MRL 77 ). Rakennusoikeuden määrittämisen pohjaksi ko. rantaalueilla on tehty emätilaselvitys.

28 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ Yleiskaavaluonnokseen sisältyvä uusien asuntoalueiden sisältämä laskennallinen varanto on asuntoa. Kun huomioidaan lisäksi vanhojen alueiden tyhjät tontit sekä toisaalta asukasluvun lasku vanhoilla alueilla asumisväljyyden kasvun myötä, saadaan nettolisäykseksi koko kaava-alueella noin 3600 asukasta. Alueen huomattavin luonnonympäristön suojelukohde on Naturaverkostoon kuuluva Luhtalammensuo. Pienialaisia luontokohteita on varustettu varsinaiseen maankäyttövaraukseen sisältyvillä suojelumerkinnöillä. Ympäristöhäiriöitä pyritään kaavan myötä vähentämään ja ehkäisemään. Huomiota on kiinnitetty mm. melun, tärinän, pölyn leviämisen ehkäisemiseen ja pohjavesien suojeluun Osayleiskaavan toteutus voidaan aloittaa kaavan tultua lainvoimaiseksi. Taajamamaisten alueiden osalta yleiskaavan toteuttaminen tapahtuu asemakaavoilla. Sen sijaan kyläalueilla ja haja-asutusalueiden rantojen osalta enintään kaksiasuntoisten asuinrakennusten ja omarantaisten loma-asuntojen rakennusluvat voidaan myöntää suoraan osayleiskaavan perusteella. Kaavan tavoitevuosi on Osa aluevarauksista toteutuu mahdollisesti vasta vuoteen 2040 mennessä tai sen jälkeen. Osa alueista voi toteutua jo ennen tavoitevuotta (Maarit Pimiä, Marjo Saukkonen) Tj vt. Tekla Tekninen lautakunta päättää merkitä tiedoksi saadut lausunnot ja mielipiteet ja hyväksyä kaavoituksen vastine-ehdotukset, jotka ovat selostuksen liitteenä, esittää kaupunginhallitukselle Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 Läntisen osa-alueen osayleiskaavaehdotuksen hyväksymistä ja sen asettamista MRA 19 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja esittää, että kaupunginhallitus pyytää tarvittavat lausunnot osayleiskaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana. Mikäli muistutukset ja lausunnot eivät anna aihetta olennaisesti muuttaa osayleiskaavaehdotusta, tulisi se saattaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Käydyn keskustelun aikana Virpi Junttila ehdotti, että Ruohosaaren länsiosan merkintä AP/res-1 poistetaan ja korvataan merkinnällä VL. Esitystä ei kannatettu ja se raukesi. Hyväksyttiin vt. teknisen johtajan ehdotus.

29 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ Kaupunginhallituksen käsittely : Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, Oheismateriaali Osayleiskaavan selostus liitteineen Osayleiskaavan selostus liitteineen on julkaistu myös kaupungin kotisivuilla kohdassa Rakentaminen ja maankäyttö Kaavoitus Vireillä olevat kaavat Osayleiskaavat. (JW) Kj Kh Kaupunginhallitus päättää asettaa Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030, läntisen osa-alueen osayleiskaavaehdotuksen maankäyttö- ja rakennusasetuksen 19 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja pyytää siitä Taipalsaaren kunnan, Lemin kunnan, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Etelä-Karjalan liiton lausunnot ja mikäli lausunnoista taikka nähtävilläoloaikana mahdollisesti jätetyistä muistutuksista ei muuta johdu, esittää sen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Hyväksyttiin. Elinvoiman ja kaupunkikehityksen/ kaupunkisuunnittelun kirje : Läntisen osa-alueen korjattua osayleiskaavaehdotusta koskeva aineisto on tutustuttavissa Lappeenrannan kaupungin Kaupunkisuunnittelussa (Lappeenrannan kaupungintalo, Villimiehenkatu 1, 3. krs) sekä kaupungin internet-sivuilla seuraavassa osoitteessa: lantinen-osa-alue. Ehdotusvaiheen nähtävilläolo

30 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ Kaupunginhallitus asetti päätöksellään Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 Läntisen osa-alueen osayleiskaavaehdotuksen maankäyttö- ja rakennusasetuksen 19 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Samalla kaupunginhallitus päätti pyytää lausunnot osayleiskaavaehdotuksesta Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta ja Etelä-Karjalan liitolta sekä muilta yleiskaavan kannalta keskeisiltä viranomaisilta ja yhteisöiltä (MRA 20 ). Ehdotusvaiheen nähtävilläolosta kuulutettiin lehti-ilmoituksella Etelä-Saimaassa , kaupungin ilmoitustaululla sekä internet-sivuilla. Kaavaehdotus oli nähtävillä Lappeenrannan kaupungin kaavoituksessa sekä kaupungin internet-sivuilla Niitä maanomistajia, joiden rakennusoikeus ratkaistaan suoraan yleiskaavalla, tiedotettiin kirjeitse. Lisäksi tiedotettiin erikseen niitä maanomistajia, joiden kiinteistöt on osayleiskaavaehdotuksessa osoitettu suojelumerkinnällä ja suojelu ratkaistaan suoraan yleiskaavalla. Osayleiskaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen pidettiin ehdotusvaiheen (MRL 66, MRA 18 ) viranomaisneuvottelu , jossa käytiin läpi kaavasta saatu palaute. Viranomaisneuvottelun muistio on kaavaselostuksen Ehdotusvaiheen vuorovaikutusraporttiluonnoksessa sivuilla Neuvottelussa todettiin, että saatujen lausuntojen perusteella tarkistettua osayleiskaavaehdotusta ei ole MRL 32 :n mukaisesti olennaisesti muutettu sen jälkeen, kun se on asetettu julkisesti nähtäville. Ehdotusvaiheen nähtävilläolon aikana saadut lausunnot (12 kpl) ja muistutukset (7 kpl) niihin laadittuine vastineineen sisältyvät ehdotusvaiheen vuorovaikutusraporttiluonnokseen. Saadun palautteen ja sen jälkeen tehtyjen tarkistusten perusteella osayleiskaavaehdotukseen tehtiin seuraavat muutokset ja täydennykset: Laadittiin selvitys M-1- ja M-5-alueita koskevasta aluejaosta koko kaava-alueella (M-1-alueilla hajarakentamisen mahdollistava minimipinta-ala on 1 ha, M-5-alueilla minimipinta-ala on 500 m 2 ). Tarkistettiin M-1- ja M-2-alueiden rajaukset liikenneväylien varsilla: liikennemelualueet eivät sovellu asuinrakentamiseen.

31 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ Tutkittiin, mitkä maa- ja metsätalousalueet soveltuvat aurinkoenergian hyödyntämiseen ja osoitettiin ne kaavakartalla M-4 -alueina. Tarkistettiin kyläalueen tasapuolisuustarkastelua ja sen johdosta Tapavainolan kyläalueelle lisättiin yhteensä kolme (3) uutta AP-1-rakennuspaikkaa ja lisättiin yksi (1) olemassa oleva AP-1-rakennuspaikka. Kärenlammen Pohjoisrannalle lisättiin yksi (1) olemassa oleva RA-1-rakennuspaikka ja Kärenlammen kaakkoispuolelle lisättiin kaksi (2) olemassa olevaa AP-1- rakennuspaikkaa. Syvennettiin ja yhdistettiin RA-1-alueita Rovonlahden ja Saimaan ranta-alueilla (ELY-keskuksen huomio viranomaisneuvottelussa ). Rovonlahden länsirannalle lisättiin yksi (1) olemassa oleva RA-1-rakennuspaikka. Lisättiin olemassa oleva maa-aineistenottoalue EO kaavaalueen luoteisosaan. Lisättiin kaksi (2) olemassa olevaa AP-1-rakennuspaikkaa valtatien 13 varteen Lemintien pohjoispuolelle. Kaava-alueen pohjoisosassa Saimaan rannalla muutettiin olemassa olevan tilanteen mukaisesti kaksi (2) RA-1- rakennuspaikkaa AP-8-rakennuspaikoiksi sekä lisättiin yksi (1) olemassa oleva AP-8-rakennuspaikka ja yksi (1) olemassa oleva RA-1-rakennuspaikka. Muutettiin maisematyölupaa koskeva määräys voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen 128 :n mukaiseksi muotoon: VP-, VL-, VL-1-, VU-, VR-, ja EV-alueilla sekä s-1-, ma-k-, ma-vk-, ma-mk-, ah-, luo-3-, luo-5-, ja luo-6 -alueilla, jotka eivät koske maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman MRL 128 :n mukaista maisematyölupaa. Maisematyölupaa ei tarvita taimikon hoitoon, kasvatushakkuuseen eikä myrsky- ja hyönteistuhojen korjaamiseen. Täydennettiin osayleiskaavaselostusta tehtyjen tarkistusten ja muutosten osalta. Lisäksi tehtiin vähäisiä piirustusteknisiä korjauksia. Rajattu kuuleminen Koska Läntisen osa-alueen kaavaehdotukseen tehtiin oleellisia yksityistä etua koskevia muutoksia, järjestettiin rajattu kuuleminen ja kuulemistilaisuus niille maanomistajille, joita muutokset koskivat. Maanomistajia (137

32 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ kpl) tiedotettiin kirjeitse ja maanomistajien kuulemistilaisuus järjestettiin Rajatun kuulemisen aikana saadut muistutukset (5 kpl) niihin laadittuine vastineineen sisältyvät ehdotusvaiheen vuorovaikutusraporttiluonnokseen. Saadun palautteen ja sen jälkeen tehtyjen tarkistusten perusteella osayleiskaavaehdotukseen tehtiin seuraavat muutokset ja täydennykset: Pelkistettiin aluevarauksien rajauksia siten, että ne vastaavat muiden Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 osa-alueiden tarkkuutta. Lisättiin EV-alue AP- ja E-3-alueiden väliin Orioninkadun pohjoispuolella. Selkeytettiin kevyen liikenteen reitistöä siten, että se vastaa tarkkuudeltaan muiden Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 osa-alueiden tarkkuutta (vain runkoverkko ja pyöräilyn laatukäytävä). Tarkistettiin emätilamitoitus, jonka perusteella lisättiin kaavakartalle neljä (4) uutta rantarakennuspaikkaa, yksi (1) Saimaan rannalle ja kolme (3) Rovonlahdelle. Saimaan rannalle osoitetulle uudelle rantarakennuspaikalle merkittiin tieyhteys. Lisättiin uusi tieyhteys Rovonlahden koillisrannalla sijaitsevalle RA-1-alueelle. Märkälänlahden eteläosassa lisättiin yksi (1) olemassa oleva RA-1-rakennuspaikka sekä muutettiin olemassa olevan tilanteen mukaisesti yksi (1) uusi RA-1- rakennuspaikka olemassa olevaksi RA-1- rakennuspaikaksi. Saimaan rannalla muutettiin kahdeksan (8) olemassa olevaa RA-1-rakennuspaikkaa RA-4-rakennuspaikoiksi, koska kyseiset kiinteistöt eivät täytä RA-1-rakennuspaikan pinta-alavaatimusta eikä niitä pysty laajentamaan. RA-4- rakennuspaikalle sijaitsevia vapaa-ajan asuntoja saa peruskorjata, laajentaa ja korvata uusilla siten, että rakennuspaikan yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Yhteenlaskettu kerrosala ei kuitenkaan saa ylittää 150 k- m². Muutettiin Ruoholammen kaakkoisrannalla olemassa olevan tilanteen mukaan saunan rakennuspaikka (Sa) RA- 2-rakennuspaikaksi Tapavainolaan lisättiin yksi (1) uusi AP-1-rakennuspaikka Haapalantien varteen ja kyseistä AP-1-aluetta laajennettiin.

33 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ Yllikkäläntien varrella muutettiin olemassa olevan tilanteen mukaan yksi (1) uusi AP-1-rakennuspaikka olemassa olevaksi AP-1-rakennuspaikaksi ja lisättiin yksi (1) uusi AP-1-rakennuspaikka Yllikkäläntien pohjoispuolelle. Täydennettiin osayleiskaavaselostusta tehtyjen tarkistusten ja muutosten osalta. Lisäksi tehtiin vähäisiä piirustusteknisiä korjauksia. Osayleiskaavaehdotuksen asettaminen uudelleen nähtäville Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 Läntisen osa-alueen osayleiskaavaehdotukseen on tehty virallisen nähtävilläolon ja rajatun kuulemisen jälkeen sellaisia muutoksia, jotka edellyttävät kaavaehdotuksen asettamista asettaa uudelleen nähtäville MRL 32 :n mukaan. Tällaisia oleellisia muutoksia ovat emätilamitoituksen tarkistus sekä aluevarausten rajauksien pelkistäminen ja kevyen liikenteen reitistön selkeyttäminen siten, että ne vastaavat muiden Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 osa-alueiden tarkkuutta. Kaupunkisuunnittelu esittää, että kaupunginhallitus asettaa Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 Läntisen osa-alueen osayleiskaavaehdotuksen uudelleen nähtäville 30 päivän ajaksi. Esittelijän ehdotus Osayleiskaavan selostus liitteineen on julkaistu myös kaupungin kotisivuilla kohdassa Rakentaminen ja maankäyttö - Kaavoitus - Vireillä olevat kaavat - Osayleiskaavat. Kaupunginhallitus päättää asettaa Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030, läntisen osa-alueen osayleiskaavaehdotuksen maankäyttö- ja rakennusasetuksen 19 :n mukaisesti edellä esitetyllä tavalla muutettuna uudelleen julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja pyytää siitä Taipalsaaren kunnan, Lemin kunnan, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Etelä-Karjalan liiton lausunnot ja mikäli lausunnoista taikka nähtävilläoloaikana mahdollisesti jätetyistä muistutuksista ei muuta johdu, esittää sen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano kuulutus

34 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ lausuntopyynnöt Tämän kokouksen käsittely: Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Yleiskaava-arkkitehti Marjo Saukkonen Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä Liitteet 1. Läntinen osa-alue Selostus 2. Läntinen osa-alue Osayleiskaavakartta 3. Läntinen osa-alue Kaavakartan määräykset 4. Läntinen osa-alue selostuksen liitteet 2 ja 3 5. Läntinen osa-alue luonnosvaiheen vuorovaikutusraportti 6. Läntinen osa-alue ehdotusvaiheen vuorovaikutusraportti 7. Kirjeen liite 1: Nähtävilläolon jälkeen kaavakartalle tehdyt muutokset ja täydennykset 8. Kirjeen liite 2: Nähtävilläolon jälkeen merkintöihin ja määräyksiin teh-dyt muutokset ja täydennykset Elinvoima ja kaupunkikehitystoimialan kaupunkisuunnittelun kirje: : Osayleiskaava on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 19 :n mukaisesti ollut yleisesti nähtävillä elinvoima ja kaupunkikehitys toimialan kaupunkisuunnittelussa Elinvoima ja kaupunkikehitystoimialan kaupunkisuunnittelun kirje : Läntisen osa-aleen osayleiskaavaehdotusta koskeva aineisto on tutustuttavissa Lappeenrannan kaupungin Kaupunkisuunnittelussa (Lappeenrannan kaupungintalo, 3. krs). Villimiehenkatu 1, Lappeenranta) sekä kaupungin internetsivuilla: > Rakentaminen ja maankäyttö > Nähtävillä olevat kaavat > Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, läntinen osa-alue.

35 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ Ehdotusvaiheen nähtävilläolo Kaupunginhallitus asetti päätöksellään Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 Läntisen osa-alueen osayleiskaavaehdotuksen maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 19 :n mukaisesti uudelleen nähtäville 30 päivän ajaksi ajalle Syynä uudelleen nähtäville laittamiseen olivat virallisen nähtävilläolon ja rajatun kuulemisen jälkeen tehdyt muutokset, jotka edellyttivät kaavaehdotuksen asettamista uudelleen nähtäville maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 32 :n mukaan Kaupunginhallitus pyysi lausunnot osayleiskaavaehdotuksesta Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta ja Etelä-Karjalan liitolta sekä muilta yleiskaavan kannalta keskeisiltä viranomaisilta ja yhteisöiltä (MRA 20 ). Ehdotusvaiheen nähtävilläolosta kuulutettiin lehtiilmoituksella Etelä-Saimaassa , kaupungin ilmoitustaululla sekä internet-sivuilla. Kaavaehdotus oli nähtävillä Lappeenrannan kaupungin kaavoituksessa sekä kaupungin internet-sivuilla. Niitä maanomistajia, joiden rakennusoikeus ratkaistaan suoraan yleiskaavalla, tiedotettiin kirjeitse. Osayleiskaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen pidettiin toinen ehdotusvaiheen (MRL 66, MRA 18 ) viranomaisneuvottelu , jossa käytiin läpi kaavasta saatu palaute. Viranomaisneuvottelun muistio on kaavaselostuksen Ehdotusvaiheen vuorovaikutusraportissa sivuilla Ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset sekä niihin laaditut vastineet Ehdotusvaiheessa saaduista lausunnoista ja muistutuksista sekä niihin laadituista vastineista on tehty erillinen ehdotusvaiheen vuorovaikutusraportti. Raporttiin sisältyy lisäksi saaduista lausunnoista ja muistutuksista laaditut tiivistelmät. Ehdotusvaiheen vuorovaikutusraportti on erillisenä liitteenä kaava-asiakirjoissa. Ehdotusvaiheen uudelleen nähtävilläolon aikana saadun palautteen perusteella tehdyt muutokset ja täydennykset 1. Lisättiin yleinen määräys koskien rantavyöhykkeen rakennusoikeutta:

36 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ Rantavyöhykkeelle osoitettujen M-2-alueiden rakennusoikeus on siirretty saman maanomistajan RA- 1-, RA-4- ja AP-8-alueille. 2. Saunan rakennuspaikan Sa-merkintä (Ruoholammen itärannalla) muutettiin Sa-1-merkinnäksi ja määräystekstiä täydennettiin: Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään 30 k-m 2 suuruisen saunarakennuksen. 3. Yleisiin määräyksiin lisättiin Sa-1-merkintää koskeva seuraava määräys: Saunan rakennuslupa voidaan myöntää suoraan tämän oikeusvaikutteisen osayleiskaavan perusteella, jos sauna on kaavassa erikseen saunan rakennuspaikkana osoitettu (Sa-1). 4. Ruoholammen kaakkoispuolella sijaitseva yksityinen luonnonsuojelualue, joka sisältyy luo-5-kohteeseen (35), osoitettiin SL-alueena, koska alue on pysyvästi rauhoitettu (YSA231570, Tilsala-Toivola luonnonpuisto, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen päätös ). Maanomistajaa on kuultu asiassa. 5. Maisematyölupaa koskevaa yleistä määräystä tarkennettiin seuraavasti: VP-, VL-, VL-1-, VU-, VR- ja EV-alueilla sekä s-1-, mak-, ma-vk-, ma-mk-, ah-, luo-3-, luo-5- ja luo-6-alueilla maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman MRL 128 :n mukaista maisematyölupaa. Kuitenkin mikäli luo-5- tai luo-6 - merkintä koskee maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, maisematyölupaa ei tarvita puiden kaatamiseen. 6. Huomioitiin mahdolliset meluhaitat nykyistä rakennetta täydentävien yksittäisten uusien rakennuspaikkojen osalta yleisellä määräyksellä: Lentomelualueella sijaitseville AP-1-alueille voidaan sijoittaa uudisrakentamista, mikäli alueelle laadittavan uuden lentomeluennusteen mukaan melun ohjearvo Lden 55dB ei ylity. 7. Tarkastettiin AP-2-, AP/SE- ja me-l-alueiden kaavamääräykset ja selostustekstit lentomelun osalta: poistettiin viittaukset päivä- ja yömeluun, ja niiden sijaan lentomelun määrän kuvaamiseen käytetään päivä-ilta-yömelutasoksi kutsuttua tunnuslukua, jonka lyhenne on Lden. 8. Lisättiin RKY-rajaus kaavakartalle myös Rovonlahden länsipuolella olevien Salpalinjan kohteiden osalta sen lisäksi, että ne on merkitty tarkemmin s-1-merkinnöin. 9. EO-alueen rajausta tarkistettiin siten, ettei se ole ristiriidassa luontokohteen (luo-3, kohde 85,