MITTAUSPÖYTÄKIRJA Pyynikin näkötornilenkki, Tampere , v 1.0

Transkriptio

1 MITTAUSPÖYTÄKIRJA Pyynikin näkötornilenkki, Tampere , v 1.0 Tämä dokumentti sisältää selvityksen IAAF:n maantiereittien mittaussääntöjen ( mukaisesta mittauksesta Tampereen Pyynikin näkötornin ympäristössä kiertävälle ulkoilureitille. Mittauksella on vain pyritty selvittämään ulkoilureitin kierroksen pituus eikä tasaamaan sitä mihinkään tiettyyn mittaan. Huom! Mitattava reitti ei kulje päällystetyllä tiellä eikä pinnan laadun suhteen täytä virallisen reitin vaatimuksia. Mittaus on kuitenkin tehty niin tarkasti kuin se tälle reitille on mahdollista. Mittaustulokset Näkötornilenkki: 2817 metriä Mittaaja: Petri Haavisto Rintamäenkuja Tampere Puh: petri.haavisto@nokia.com Mittauspäivämäärä: Sisältö 1. Reittikartta 2. Välimittapisteiden kuvat 3. Yhteenveto mittauksista 4. Kuvaus mittaustapahtumasta 5. Kalibrointireitin määrittely ja mittaus 6. Pyörän kalibrointi 7. Reitin mittaus 8. Täydentävä dokumentaatio Versiohistoria V1.0 ( ): Ensimmäinen julkaistu versio. Ei tunnettuja puutteita. 1

2 1. REITTIKARTTA Näkötornilenkki, reittikartta Vajaan 3km mittainen reitti kiertää Pyynikin näkötornin paljon käytettyä hiekkapintaista ulkoilureittiä pitkin. Näkötornintiellä reitti kulkee noin 400m asfalttista tietä pitkin. Koko kierroksen ajan koko kulkuväylä on juoksijan käytettävissä ja reitti on mitattu lyhintä kulkureittiä pitkin. Lähdettäessä Näkötornilta myötäpäivään (ks. kuva lähtöpisteestä) juostaan alamäkeen kohti Haulinkalliota. Alimmassa kohdassa käännyttessä oikealle juoksemaan Tahmelantien suuntaisesti on mittapiste Alapiste 1. Tämän jälkeen juostaan harjua ylös ja juuri ennen harjun päällä kulkevan ulkoilureitin ylittämistä on mittapiste Yläpiste 1. Tämän jälkeen juostaan pitkä loivasti alaspäin viettävä osuus kunnes reitti kääntyy voimakkaasti oikealle taas vastakkaiseen suuntaan ylöspäin Näkötornintielle. Käännöksen kohdalla noin alimmassa kohdassa on mittapiste Alapiste 2. Mäki ylös alkupisteelle näkötornin viereen juostaan Näkötornintietä ja sen oikealla puolella kulkevaa piennarta myöden. Yläpiste 1 Alapiste 1 Lähtö ja maali Alapiste 2 2

3 2. VÄLIMITTAPISTEIDEN KUVAT Kuva starttiviivalta myötäpäivään alamäkeen. Juoksuväylä kulkee rotvallin reunuksen tien puolella. Alapiste 1. Kuva edelleen myötäpäivään kohti alkavaa ylämäkiosuutta. Yläpiste 1. Kuva myötäpäivään kohti alkavaa alamäkiosuutta. Alapiste 2. Kuva myötäpäivään oikealle kaartuen kohti näkötornin tietä. 3

4 3. YHTEENVETO MITTAUKSISTA Mittauspäivä ja -aika: Sunnuntai, , klo Kuinka monta mittausta tehtiin: Reitti mitattiin neljä (4) kertaa. Reitti oli mittausta varten jaettu neljään (4) osaan, jotka kaikki mitattiin erikseen neljästi. Mittaaja(t): Petri Haavisto, Tampere Mikä osa tiestä on juoksijoiden käytettävissä reitin eri osissa: Reitti kulkee pääosin hiekkapintaisella ulkoilureitillä ja noin 400 metrin matkan asfalttista Näkötornintietä. Koko väylä on juoksijoiden käytettävissä koko matkan ajan. Väylän ja väylää reunustavan metsän raja ei kaikilta kohdin ole tarkka, mutta oleellisia epäselvyyksiä ei reitin valinnan kannalta ole. Ainuttakaan väylää reunustavaa puuta tai valopylvästä tms. ei saa kiertää metsän puolelta. Näkötornintiellä voi asfalttipinnan lisäksi käyttää myös tien pohjoispuolella kulkevaa hiekka-aluetta. Lyhin reitti kulkee mäen alaosassa juuri tien pohjoispuolta. Mäen yläosassa voisi teoriassa oikaista hieman (varmaankin alle 1m) asfaltin eteläpuolelta, mutta en mittauksessa kuitenkaan poikennut asfaltin eteläpuolelle lainkaan. Tuo oikaisu edellyttäisi juoksua hyvin kaltevalla pinnalla ja luonnollinen juoksureitti ei kulje sitä kautta. Jos reittiä ei käännöksissä voi kulkea lyhintä mahdollista reittiä, niin selitä mitä rajoituksia käännöksiin liittyy ja kuinka niitä valvotaan: Reitillä ei ole mittauksen kannalta mitään erityistä huomiota vaativia kohtia vaan se on hyvin selkeä. Reitillä voi sen kaikissa osissa seurata lyhintä mahdollista reittiä. Reitin pituus mahdollisten korjausten jälkeen: 2817,94 metriä. Lyhimmän ja pisimmän mittauksen erotus: Lyhin kokonaismittaus oli 2818,01 metriä ja pisin 2820,29. Erotus oli 2,27 metriä (0,08%). Lyhin mittaus laskettuna erikseen lyhimmistä osamatkojen tuloksista oli 2817,94 metriä ja vastaava pisin laskelma 2820,93 metriä. Erotus oli 2,99 metriä (0,11%). Mitä mittausta käytettiin lopullisen mitan määrittämiseen ja miksi: Lopullinen mitta määritettiin kunkin osamatkan lyhintä mittausta käyttäen laskemalla nämä lyhimmät mittaukset yhteen. Lyhintä mittausta käytettiin varmistamaan ettei matka ole alimittainen ja valituksi tulee varmasti lyhin mahdollinen ajoreitti. Reitin mäkisyyden ja pinnan epätasaisuuksien takia huolellinen lyhimmän reitin ajaminen oli melko vaikeaa ja siksi neljän erillisen mittauksen käyttö oli perusteltua. Mittauksen aikana ajossa ei tapahtunut mitään huomattavia virheitä eikä olosuhteissa muutenkaan tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka olisivat puoltaneet jonkin muun kuin lyhyemmän mittauksen valitsemista. 4

5 4. KUVAUS MITTAUSTAPAHTUMASTA Mittauksen aikainen sää oli hieman kostea ja välillä tihkui vettä. Maa ei kuitenkaan ollut märkä eikä maassa ollut lainkaan vesilammikkoja. Lämpötila nousi mittauksen aikana 8 asteesta 10 asteeseen. Mitattavalla reitillä ei ollut liikennettä häiritsevissä määrin eikä mitään erityisiä ongelmia ilmennyt mittauksen aikana. Mitattava vajaan kolmen kilometrin reitti on varsin mäkinen ja siinä on kaksi selkeää nousu- ja kaksi laskuosuutta. Jaoin reitin mittausta varten näiden osuuksien mukaan neljään osamatkaan tekemällä reitille väliaikaisia merkintöjä. Nämä osamatkat on merkitty myös reittikarttaan, mutta niiden tarkoilla paikoilla ei ole kokonaismittauksen kannalta merkitystä. Päätin mitata reitin kahdesti molempiin kiertosuuntiin, eli yhteensä neljä kertaa. Tällä tavalla kaikki mäkiosuudet tulevat mitatuksi myös alamäkisuuntaan, jolloin pyöräily onnistuu tarkimmin. Alkukalibrointi Valitsin kalibrointireitiksi Pirkkahallin läheisyydessä sijaitsevan hiekkasuoran, jonka olen mitannut aiemmin ja jota olen usein käyttänyt hiekkareittien mittaamiseen. Tuon kalibrointireitin pinta on samankaltainen kuin mitattavan reitin. Kalibrintireitti oli noin 5km etäisyydellä mitattavasta reitistä. On kuitenkin todettava, että mitattava reitti ei ollut tasalaatuinen. Reitillä oli monin paikoin erittäin paljon havuneulasia. Lisäksi ajoreitillä oli jonkin verran puiden juuria ja kiviä, sekä jonkin verran pehmeää hiekkaa. Pieni osa reitistä on asfalttia, mutta en tehnyt sitä varten omaa erillistä kalibrointia vaan käytin siinäkin hiekkakalibrointia. Mahdollinen tästä aiheutuva virhe on vain joitakin senttejä mittausta lyhentävään suuntaan. Kuljetin mittapyöräni aamulla autolla Pirkkahallille. Aloitin mittauksen klo 7.30 tekemällä alkukalibroinnin. Ajoin kalibrointireitin neljästi ilman ongelmia. Kolmas kalibrointiajo tuotti lyhyemmän tuloksen kuin muut ilman mitään näkyvää syytä, mutta kokonaisuutena kalibrointi onnistui normaalisti. Mittaus Aloitin mittauksen Pyynikin näkötornilta Näkötornintien tiesulun kohdalta, johon merkitsin liidulla asfalttiin alkukohdan. Tein kaksi ensimmäistä mittausta myötäpäivään ja kaksi viimeistä vastapäivään. Ensimmäisellä mittakierroksella talutin pyörää noin 50 metriä Tahmelasta ylös nousevan mäen lopussa, kun jouduin ensin pysäyttämään pyörän vauhdin koiran ulkoiluttajan takia. Toisella kierroksella ajoin taluttamatta koko kierroksen. Molemmilla kierroksilla pysähdyin siis kirjaamaan mittalukeman osamatkoja erottavien välipisteiden kohdalla. Myötäpäivään ajetut kierrokset onnistuivat hyvin ja osamatkojen väliset mittauserot olivat hyvin pieniä, eli alle 30cm kolmella ensimmäisellä osamatkalla ja 64cm viimeisellä osamatkalla. Viimeisen osamatkan pitempi tulos toisella kierroksella voi osittain johtua siitä, että aivan lopussa jäätelökioskin eteen oli tuotu kannettavaa aitarakennelmaa päivällä ajettavaa pyöräkisaa varten. Reitti piteni tämän takia aavistuksen verran. Kahden myötäpäiväkierroksen jälkeen vaihdoin kiertosuunnan vastapäivään. Tein kaksi kierrosta ja merkitsin osamatkojen lukemat muistiin. Talutin pyörää molempien kierrosten lopussa näkötornille nousevassa jyrkässä mäessä, jossa ajoreitille osuvat kivet tekivät ylämäkeen pyöräilyn mahdottomaksi. Jälkimmäisen kierroksen alussa jäätelökioskin eteen oli vielä pysäköity auto, joka aiheutti pienen pidennyksen reittiin ja jälkimmäinen mittaus oli tuon osuuden osalta noin metrin pitempi kuin ensimmäinen mittaus. Muilta osin myös vastapäivään ajetut kierrokset onnistuivat hyvin. Loppukalibrointi Varsinaisen mittauksen päätyttyä ajoin pyörän taas autolla Pirkkahallille loppukalibrointia varten. Kalibrointi onnistui hyvin klo 9:45 ja kerroin ei ollut muuttunut lainkaan aamun kalibroinnista. Tulosten laskenta on tehty käyttäen päivän kerrointa, joka on keskiarvo alku- ja loppukalibroinnin tuloksista, eli tässä tapauksessa identtinen näiden molempien kanssa. 5

6 5. KALIBROINTIREITIN MÄÄRITTELY JA MITTAUS Kalibrointireittinä käytin Pirkkahallin läheisyydessä sijaitsevaa aikaisemmin mittaamaani 360,40 metriä pitkää hiekkasuoraa. Tuon kalibrointireitin määrittely ja mittaustiedot löytyvät oheisesta dokumentista: 6

7 6. PYÖRÄN KALIBROINTI Tapahtuman nimi: Näkötornilenkki Mittauspäivämäärä: Mittaaja: Petri Haavisto Kalibrointireitin pituus: 360,40 metriä Kalibrointilukemat ennen mittausta: Alkulukema Loppulukema Sykäyksiä Meno Paluu Meno Paluu Kellonaika: 7.30 Lämpötila: 8 astetta Sykäyskeskiarvo: 5065,75 Sykäyksiä/km: 14055,78 Työkerroin: 14069,84 Kalibrointilukemat mittauksen jälkeen: Alkulukema Loppulukema Sykäyksiä Meno Paluu Meno Paluu Kellonaika: 9.45 Lämpötila: 10 astetta Sykäyskeskiarvo: 5065,75 Sykäyksiä/km: 14055,78 Loppukerroin: 14069,84 Päivän kerroin: 14069,84 7

8 7. REITIN MITTAUS Tapahtuman nimi: Näkötornilenkki Mittaaja: Petri Haavisto Mittauspäivämäärä: Aloitusaika: 7.30 Lämpötila: 8 astetta Lopetusaika: 9.45 Lämpötila: 10 astetta Päivän kerroin: 14069,84 sykäystä / km Mittadata: Matkan jako osamatkoihin Ensimmäinen ajo myötäpäivään Alkupiste Loppupiste Alkulukema Loppulukema Sykäykset Matka km Näkötorni Alapiste Alapiste 1 Yläpiste Yläpiste 1 Alapiste Alapiste 2 Näkötorni Matkan jako osamatkoihin Toinen ajo myötäpäivään Alkupiste Loppupiste Alkulukema Loppulukema Sykäykset Matka km Näkötorni Alapiste Alapiste 1 Yläpiste Yläpiste 1 Alapiste Alapiste 2 Näkötorni Matkan jako osamatkoihin Ensimmäinen ajo vastapäivään Alkupiste Loppupiste Alkulukema Loppulukema Sykäykset Matka km Näkötorni Alapiste Alapiste 2 Yläpiste Yläpiste 1 Alapiste Alapiste 1 Näkötorni Matkan jako osamatkoihin Toinen ajo vastapäivään Alkupiste Loppupiste Alkulukema Loppulukema Sykäykset Matka km Näkötorni Alapiste Alapiste 2 Yläpiste Yläpiste 1 Alapiste Alapiste 1 Näkötorni Mitta laskettuna lyhimmistä osamatkoista: Näkötorni Alapiste 1: km Alapiste 1 Yläpiste 1: km Yläpiste 1 Alapiste 2: km Alapiste 2 Näkötorni: km Yhteensä: km 8

9 8. TÄYDENTÄVÄ DOKUMENTAATIO Alkuperäinen reittikartta (sama kuin kappaleessa 1) erillisenä PDF-dokumenttina: Reitin mittaus laskelmineen excel-taulukkona: Digikuvia reitiltä. Kuvat selventävät reittiä ja erityisesti auttavat määrittämään mittapisteiden tarkat sijainnit. 9