MITTAUSPÖYTÄKIRJA R5-testijuoksu , v 1.1

Transkriptio

1 MITTAUSPÖYTÄKIRJA R5-testijuoksu , v 1.1 Tämä dokumentti sisältää selvityksen IAAF:n maantiereittien mittaussääntöjen ( mukaisesta mittauksesta Tampereen Juoksijoiden R5-testijuoksun kesä- ja talvireiteille. Mittaustulokset R5-kesäreitti: 4917 m (korjataan -> 5000 m) R5-talvireitti: 5023 m (korjataan -> 5000 m) Mittaaja: Petri Haavisto Rintamäenkuja Tampere Puh: petri.haavisto@nokia.com Mittauspäivämäärä: Sisältö 1. Reittikartta ja -selostus 2. Yhteenveto mittauksista 3. Kuvaus mittaustapahtumasta 4. Kalibrointireitin määrittely 5. Kalibrointireitin mittaus 6. Pyörän kalibrointi 7. Reitin mittaus 8. Täydentävä dokumentaatio Versiohistoria V1.0 ( ): Ensimmäinen julkaistu versio. Täydennystä tulossa vielä reittikuvauksiin. V1.1 ( ): Konvertoitu uuteen word-formattiin ja vähän muutenkin siistitty. Reittikuvausta tarkennettu. Välikilometrien tarkat paikat lisätty. 1

2 1. REITTIKARTTA JA SELOSTUS Oheinen kartta kuvaa molempien R5-juoksujen reitit. Reittikarttaa seuraavat kuvat osoittavat lähdön ja kääntöpisteen tarkat paikat. Seuraavat kartat määrittväät välikilometrien tarkat paikat. Kaikista näistä kuvista on tarkempi versio linkissä Karttoja seuraava tekstikuvaus määrittelee reittiä tarkemmin. 2

3 1.1 Kesäreitin määrittely Kesäreitin lähtö ja maali ovat Rauhaniemen uimalan rannassa. Lähtö- ja maaliviiva on vedetty rannan kahden suuren männyn väliin hieman viistosti juoksusuuntaa vastaan. 3

4 Kesäreitin startti kahden rantamännyn välissä Tein mittauksen kuvassa lähinnä olevan männyn vierestä, koska matka tästä reunasta on aavistuksen lyhyempi kuin muualta lähtöviivalta. Reitti kulkee loivasti ylämäkeen uimalan pysäköintialueen läpi ja kohti Rauhaniementietä. Ylämäen lopussa reitti kääntyy tiukasti oikealle sairaala-alueelle. Sairaala-alueen läpi juostaan pääosin asfalttia pitkin lyhintä reittiä kunnes vanhainkodin kohdalla siirrytään rantaa kiertävälle hiekkaiselle kävelytielle. Ensimmäinen väliaikakilometri tulee vastaan vanhainkodin jälkeen ennen Lapinniemen kiertoa. Olin merkinnyt hiekkaan oletetun pisteen kuvan valaisintolpan kohdalle. Korjattu merkintä sijaitsee 15,81m edempänä juoksusuunnassa. 4

5 Oletettu ensimmäinen kilometri oli merkitty ylemmän kuvan valaisintolpan kohdalle. Korjattu väliaikapiste on 15,81m edempänä juoksusuuntaan kaiteen sisennyksen vasemmassa reunassa (kuvan viiva hiekassa). Reitti jatkuu Lapinniemen rantaa kiertäen venesatamaan, jossa juostaan Naistenlahden pohjoisrantaa pitkin koko ranta-alueen asfalttia käyttäen. Naistenlahden voimalan edustalla käännytään pienessä nousussa jyrkästi oikealle ja juostaan voimalan edustalla kulkevaa kapeaa hiekkatietä pitkin puiselle kävelysillalle. Toisen kilometrin oletettu väliaikapiste oli merkitty noin sillan puoliväliin (ks. kuva). Lopullinen merkki siirrettiin 34,12m eteenpäin kääntöpistettä kohti. 5

6 Vasemmalla oletettu 2km väliaikapisteen paikka piirrettynä liidulla sillan lautaan (näkyy huonosti). Viereisessä laudassa on R5-juoksussa käytetty vastaava väliaikamerkki. Korjattu paikka vietiin 34,12m edemmäs juoksusuuntaan aivan sillan loppupäähän noin 2m ennen sillan metalliramppia (kuvassa oikealla liidulla merkittynä juuri varoitusmerkin vasemmalla puolella). Sillan jälkeen juostaan lyhintä reittiä Laivakatua pitkin Kekkosentien kevyen liikenteen väylälle ja sitä pitkin noin Tampellan alueen risteykseen saakka. Oletettu kääntöpiste on merkitty asfalttiin muutama kymmenen metriä ennen risteystä. Lopullinen kääntöpiste siirrettiin 41,06 metriä kauemmas lähdöstä, jolloin se sijoittui juuri risteyksen kohdalle. Vasemmalla oletettu kääntöpiste ja oikealla 41,06m eteenpäin siirretty lopullinen kääntöpiste. 6

7 1.2 Talvireitin määrittely Starttiviiva on Koljontien länsipäässä tien pohjoispuolen jalkakäytävällä sähkökopin kohdalla olevan valaisinpylvään kohdalla. Tein mittausta varten merkiksi viivan liidulla pylvään keskikohdalle ja vahvistin paikan myöhemmin pienellä keltaisella maaliviivalla. Kuva starttiviivasta Koljontiellä. Reitti jatkuu jalkakäytävää pitkin Kekkosentien pohjoispuolen yhdistetylle pyörä- ja kävelytielle ja siellä kohti Särkänniemeä. Oletettu ensimmäisen kilometrin mittapiste oli merkitty liidulla asfalttiin venesataman kohdalle (ks. kuva). Melko tarkkaan samassa kohdassa oli myös kävelytien reunan aitaan maalattu R5 1km väliaikapiste. Merkitsin liitumerkin kuitenkin hieman aidan merkkiä aikaisemmin, jolloin sain sen tarkalleen puun kohdalle. Korjauksen jälkeen 1km väliaikapistettä oli tuotava vielä 4,26m lähemmäs lähtöviivaa. Reitti kulkee kevyen liikenteen väylää Tammerkosken yli. Oheinen kuva näyttää sallitun juoksureitin. Toisen kilometrin väliaikapiste on pian sillan jälkeen (ks. kuva). Korjattu väliaikapiste on 7,97m edempänä juoksusuuntaan. Mittausta varten oletettu kääntöpiste on juuri ennen Särkänniemeen kulkevan Laiturikadun risteystä. Merkitsin kääntöviivan kävelytien etelälaidassa olevan liikennevalopylvään kohdalle. 7

8 Ensimmäisen (ja neljännen) kilometrin mittausta varten oletettu mittapiste on kuvassa tarkalleen kuvan puun kohdalla. Kuva oikealla osoittaa paikan suhteessa R5-juoksun aidassa olevaan merkintään (=musta sotku). Tammerkosken yiltys juostaan asfaltilla tai kuvan keskellä kulkevalla harmaalla betonikaistaleella. Kuvassa oikealla oleva punainen kiveys on kiellettyä aluetta, joskaan siitä oikaisu ei säästä monta senttiä. Kuva on otettu juoksun paluusuuntaan lännestä itään. 8

9 Toisen (ja kolmannen) väliaikakilometrin oletettu merkintä on Tammerkosken länsipuolella asfaltissa kukevan halkeaman kohdalla merkittynä kuvassa liidulla. Paikka on jälleen lähes sama kuin aitaan merkitty R5-juoksun väliaikapiste (=musta sotku). Korjattu väliaikapiste on kuvan liitumerkinnästä 7,97m kääntöpaikan suuntaan. Kääntöpisteen oletettu paikka Särkänniemen risteyksessä. Lopullinen kääntöpiste viedään 11,95m lähemmäs lähtöpaikkaa. 9

10 2. YHTEENVETO MITTAUKSISTA Mittauspäivä ja -aika: Torstai, , klo Kuinka monta mittausta tehtiin: Molemmat reitit mitattiin kaksi (2) kertaa. Reitit ovat edestakaiset ja mittaus tehtiin siis kerran molempiin suuntiin, jolloin sama edestakainen matka tuli mitattua kahdesti. Mittaaja(t): Petri Haavisto, Tampere Mikä osa tiestä on juoksijoiden käytettävissä reitin eri osissa: Kesäreitti: Reitin alussa noustaessa lähtöpaikalta kohti Rauhaniementietä tiealue on kokonaan juoksijoiden käytössä. Tämän jälkeen Koukkuniemen ja Lapinniemen rantoja pitkin kierrettäessä Lapinniemenrantaan saakka reitti kulkee hiekkapohjaista kävelytietä pitkin ja hiekka-alue on juoksijoiden käytössä (nurmella ei saa juosta). Lapinniemenrannan asfalttialue on kokonaan käytössä. Kävelytie Naistenlahden voimalan edessä ja lahden yli kulkeva kävelysilta ovat seuraavaksi juoksijoiden käytössä. Nousussa kävelysillalta Laivakatua pitkin Kekkosentien kevyen liikenteen väylälle koko tie on juoksijoiden käytössä. Kekkosentiellä kääntöpisteeseen saakka koko kevyen liikenteen väylä on juoksijoiden käytössä. Talvireitti: Juoksijoiden käytössä on ensin Koljontien pohjoispuolen jalkakäytävä (tielle ei saa juosta) ja sen jälkeen loppumatkan ajan Kekkosentien pohjoispuolen kevyen liikenteen väylä kokonaisuudessaan. Tammerkosken ylittävällä sillalla käytettävissä on myös kevyen liikenteen väylän eteläreunassa kulkeva harmaa betonialue. Sen sijaan betonialueen eteläpuolella tietä reunustava punaisesta laatasta tehty alue ei ole käytössä. Jos reittiä ei käännöksissä voi kulkea lyhintä mahdollista reittiä, niin selitä mitä rajoituksia käännöksiin liittyy ja kuinka niitä valvotaan: Reiteillä voi sen kaikissa osissa seurata lyhintä mahdollista reittiä ja mitään erityisiä rajoituksia ei ole. Reitin pituus mahdollisten korjausten jälkeen: R5-kesäreitti: 5000 metriä (ennen korjausta 4917 metriä) R5-talvireitti: 5000 metriä (ennen korjausta 5023 metriä) Lyhimmän ja pisimmän mittauksen erotus: Kahden mittauksen ero kesäreitillä yhdensuuntaisella matkalla oli noin 70cm (0.03%). Talvireitillä vastaava ero oli noin 60cm (0.02%). Mitä mittausta käytettiin lopullisen mitan määrittämiseen ja miksi: Lopullinen mitta määritettiin kummallakin reitillä lyhyempää mittausta käyttäen. Lyhintä mittausta käytettiin varmistamaan ettei matka ole alimittainen ja valituksi tulee varmasti lyhin mahdollinen ajoreitti. Mittauksen aikana ei tapahtunut mitään sellaisia muutoksia, jotka olisivat puoltaneet jonkin muun kuin lyhyemmän mittauksen valitsemista. 10

11 3. KUVAUS MITTAUSTAPAHTUMASTA Mittauksen aikainen sää oli täysin kuiva ja helteinen. Lämpötila nousi mittauksen aikana muutaman asteen ja erityisesti auringossa lämpötila oli jopa yli 30 astetta. Mitattavalla reitillä (erityisesti kesäreitillä) oli melko paljon kävelijöitä ja pyöräilijöitä, mikä hidasti mittausta. Talvireitin mittaus onnistui kuitenkin hyvin, mutta kesäreitillä oli kolmessa kohdassa pysäköity auto ainakin osittain reitille ja en pystynyt niiltä osin ajamaan lyhintä reittiä vaan tein mittaukseen jälkikorjaukset arvioimalla autojen aiheuttamat pidennykset. Molempien R5-juoksujen reitit ovat edestakaiset. Mitattavilla juoksuilla oli ennalta tunnetut lähtö- ja kääntöpaikat sekä myös oletetut välikilometrien paikat. Suunnitelmana oli siis mitata etukäteen määritellyt reitit sellaisenaan ja sen jälkeen tehdä tarvittavat korjaukset kääntöpisteisiin ja välikilometreihin. Alkukalibrointi Kuljetin mittapyöräni autolla Nekalaan Vihiojantien ja Jokipohjantien risteykseen. Aloitin mittauksen noin klo tekemällä alkukalibroinnin aiemmin mittaamallani kalibrointisuoralla. Ajoin kalibrointireitin neljästi ilman ongelmia. Kalibrointireitti oli asfalttia ja vastasi hyvin talvireitin pintaa. Kesäreitillä on kuitenkin noin 40% hiekkatietä. En kuitenkaan nähnyt tarpeelliseksi tehdä erillistä hiekkakalibrointia, koska sen viemä aika olisi vastaavasti heikentänyt mittausta. Asfalttikalibrointi voi kokemukseni mukaan aiheuttaa hiekkamittaukseen 20-30cm ylimääräistä kilometriä kohti (=mittaustulos on todellisuutta pitempi ja reitti voi olla alimittainen), eli vaikutus koko kesäreitillä voisi olla noin 40-60cm, mikä menee tässä hyvin mittauksen virhemarginaalin sisään. Mittaus Siirryin autolla R5-reitille noin 4-5km matkan ja jätin autoni Koljontien varteen. Ajoin ensin molemmat reitit läpi ja varmistin, että reitit voi esteettä ajaa. Merkitsin samalla asfalttiin liidulla karkeat välikilometrien paikat ja tarkat kääntöpaikat. Havaitsin, että kesäreitin ensimmäisellä kilometrillä oli autoja pysäköity reitille ensimmäiseen ylämäkeen ja Koukkuniemen vanhainkodin kohdalle. Lisäksi noin kahden kilometrin kohdalla kävelysillan jälkeen oli pakettiauto myös osittain reitillä. Päätin siitä huolimatta tehdä mittauksen ja arvioida autojen kiertämisestä syntyvän ylimääräisen matkan. (Kävin lisäksi seuraavana päivänä vielä varhain aamulla kesäreitillä vain todetakseni, että uimalalle johtavalla tiellä oli myös koko yön autoja pysäköitynä. Oli siis turhaa odottaa, että löytäisin mittausta varten ajan, jolloin tiet olisivat täysin vapaana.) Talvireitti oli normaalisti ajettavissa kokonaan. Aloitin mittauksen kesäreitin startista. Ajoin lyhyen hiekkatieosuuden Rauhaniemen uimalan pysäköintialueelle ja ylämäkeen Rauhaniementietä kohti. Tien kulkusuunnassa oikea reuna oli pysäköity täyteen autoja, joten jouduin ajamaan noin 2 metrin etäisyydellä tien reunasta. Myös ensimmäisessä tiukassa käännöksessä oikealle oli auto pysäköitynä juuri ennen käännöstä enkä pystynyt ajamaan käännöstä tiukasti. Arvioin, että alkumatkalla mittaukseen tuli ylimääräistä matkaa enintään 2 metriä, joka siis syntyi lähes kokonaan ensimmäisessä tiukassa käännöksessä oikealle. 11

12 Vasemmassa kuvassa on näkymä uimalalta reittiä pitkin kohti Rauhaniementietä. Pysäköintialueella olevat autot (erityisesti taaimpana näkyvä punainen pakettiauto) estivät aivan lyhimmän reitin ajamisen, mutta tällaisessa pitkässä kaarroksessa mittavirhe on korkeintaan 10cm ylimääräistä matkaa. Oikealla näkyy juoksusuuntaa vastaan kuvattuna käännös oikealle, jossa punainen auto aiheuttaa ylimääräistä matkaa melko tarkkaan auton leveyden verran, eli noin 170cm. Jatkoin mittausta kohti Koukkuniemen vanhainkotia asfalttiväylää pitkin lyhintä reittiä ajaen. Vanhainkodin pysäköintialueella oli auto reitillä ja jouduin kiertämään sen loivasti. Laskennallinen ylimääräinen matka oli noin 40cm. Auto pysäköitynä reitille vanhainkodin kohdalle. Jouduin tekemään noin kahden metrin poikkeaman noin 20 metrin matkalla, mikä tarkoittaa noin 40cm ylimääräistä matkaa. Vanhainkodin kohdalla reitti siirtyy hiekkapohjaiselle kävelytielle ja mittasin sen normaalisti Lapinniemenrantaan saakka ja merkitsin matkalla oletetun 1km väliaikapisteen lukeman ylös. Lapinniemenrannassa ei ollut mittaukselle esteitä ja ajoin suorinta reittiä Naistenlahden voimalan edessä kulkevalle kävelytielle ja siitä lahden yli kulkevalle kävelysillalle. Sillalla merkitsin oletetun 2km väliaikapisteen lukeman ylös. 12

13 Sillan jälkeen reitti kääntyy pian oikealle kohti Kekkosentien kevyen liikenteen väylälle nousevaa ramppia. Käännöksessä jonkinlaisen varastorakennuksen vieressä oli osittain reitille pysäköitynä pakettiauto (en huomannut ottaa kuvaa). Auton kiertäminen toi lisämatkaa enintään 50cm. Kekkosentielle noustessa käytin liikennesääntöjen vastaisesti koko ajoväylää juoksureittinä, koska mitään luonnollista juoksureittiä tuossa ei ole ja tie on lyhyt ja hyvin vähän liikennöity. Kekkosentien pohjoispuolen yhdistetyllä pyörä- ja kävelytiellä ajoin onnistuneesti kääntöpisteeseen, joka sijaitsi siis aivan keskellä tuota yhdistettyä väylää. Merkitsin kääntöpisteen lukeman ylös ja mittasin matkan samaa reittiä takaisin. Paluumatkalla en merkinnyt välikilometrejä ylös vaan ajoin matkan yhtämittaisesti. Reitillä oli samat esteet kuin tulomatkallakin ja mittaus onnistui samalla tavalla. Ensimmäinen mittaus tuotti lyhyemmän tuloksen kuin toinen. Kesäreitin mittauksen päätyttyä siirryin pyörällä uimalalta Koljontielle talvireitin lähtöpisteeseen. Talvireitti on täysin selväpiirteinen ja reitillä ei tällä kertaa ollut edes mitään tietöitä. Ajoin ongelmitta reitin läpi ja menomatkalla merkitsin mittarilukeman muistiin oletetuista 1km ja 2km väliaikapisteistä. Jouduin kyllä matkalla pysähtymään useasti ja odottamaan muiden pyöräilijöiden ja kävelijöiden kulkemista pois juoksuväylältä. Kääntöpisteessä Särkänniemen risteyksessä merkitsin lukeman muistiin ja ajoin saman mittauksen toiseen suuntaan. Jälleen paluumatkalla jätin välikilometrit mittaamatta. Kuten kesäreitilläkin, ensimmäinen mittaus tuotti lyhyemmän tuloksen kuin toinen. Loppukalibrointi Tehtyäni molempien reittien mittaukset ajoin autolla pyörän takaisin Nekalan kalibrointireitille ja tein normaalisti loppukalibroinnin. Kohonnut lämpötila oli muuttanut kalibrointikerrointa vajaan promillen verran, mutta se on täysin normaalin vaihtelun rajoissa. Lopullisten tulosten laskennassa käytin tavalliseen tapaan alku- ja loppukalibrointien keskiarvoa. 13

14 4. KALIBROINTIREITIN MÄÄRITTELY Tapahtuman nimi: R5-testijuoksu Kaupunki: Tampere Kalibrointireitin sijainti: Vihiojantie, Nekala, Tampere Kalibrointireitin pituus: 393,24 metriä Mittauspäivämäärä: Mittausmenetelmä: Mitattu 50 metrin teräsmitalla useana peräkkäisenä mittauksena. Välimerkkeinä asfaltissa mittasiirtymien välillä käytettiin maalarinteippiä, johon tehtiin terävällä kynällä merkki. Mittausten lukumäärä: Mittaus teräsmitalla tehtiin kaksi kertaa ja tulokseksi määriteltiin näiden mittausten keskiarvo. Mittauksen johtaja: Petri Haavisto Mittauksen avustaja(t): Ella Haavisto (tyttäreni). Ella vastasi mitan alkupäästä. Kalibrointireitistä: Kalibrointireitti on suora ja tasainen ja se kulkee kokonaan asfaltilla. Reitin merkintä: Kalibrointireitin alku- ja loppupisteet on merkitty asfalttiin lyödyillä nauloilla. Molemmat päätepisteet ovat reitillä siten, että pyörällä voi ajaa niiden yli tarkasti. Mittauksen tarkistus: Mittaukselle ei tehty karkeaa pyörätarkistusta peräkkäisten 50 metrin mittojen lukumäärän tarkistamiseksi. Tein karkean tarkistuksen askelmitalla. Kun lisäksi mittaus tehtiin kaksi toisistaan riippumatonta kertaa, niin tällaiselle virheelle ei juurikaan jää mahdollisuutta. Kalibrointireitin kartta: Ohessa karttakuva kalibrointireitistä jäljennettynä linkistä: 14

15 5. KALIBROINTIREITIN MITTAUS Kalibrointireitin nimi: Kaupunki: Nekala, asfaltti Tampere Päiväys: Aika: Lämpötila: 22 astetta Mittatulokset: Mittausten keskiarvo 393,235 metriä Mittaus 1 Mittaus Lämpötilan korjauskerroin 1+(0, * (22-20)) = 1, Lämpötilakorjattu lopullinen mitta on 393,24 metriä. Linkki alkuperäiseen kalibrointireitin mittaukseen ja määrittelyyn: 15

16 6. PYÖRÄN KALIBROINTI Tapahtuman nimi: R5-testijuoksu Mittauspäivämäärä: Mittaaja: Petri Haavisto Kalibrointireitin pituus: 393,24 metriä Kalibrointilukemat ennen mittausta: Alkulukema Loppulukema Sykäyksiä Meno Paluu Meno Paluu Kellonaika: Lämpötila: 26 astetta Sykäyskeskiarvo: 5501,75 Sykäyksiä/km: 13990,67 Työkerroin: 14004,66 Kalibrointilukemat mittauksen jälkeen: Alkulukema Loppulukema Sykäyksiä Meno Paluu Meno Paluu Kellonaika: Lämpötila: 31 astetta Sykäyskeskiarvo: 5496,75 Sykäyksiä/km: 13977,96 Loppukerroin: 13991,94 Päivän kerroin: 13998,30 16

17 7. REITIN MITTAUS Tapahtuman nimi: R5-testijuoksu (kesäreitti ja talvireitti) Mittaaja: Petri Haavisto Mittauspäivämäärä: Aloitusaika: Lämpötila: 26 astetta Lopetusaika: Lämpötila: 31 astetta Päivän kerroin: 13998,30 sykäystä / km Mittadata: Matkan jako osamatkoihin Alkupiste Loppupiste Alkulukema Loppulukema Sykäykset Matka R5-kesäreitti: Ensimmäinen mittaus ml. välikilometrit R5-kesäreitti, startti R5-kesäreitti, alustava 1km R5-kesäreitti, alustava 1km R5-kesäreitti, alustava 2km R5-kesäreitti, alustava 2km R5-kesäreitti, alustava kääntöpiste R5-kesäreitti: Toinen mittaus ilman välipisteitä R5-kesäreitti, alustava kääntöpiste R5-kesäreitti, startti R5-talvireitti: Ensimmäinen mittaus ml. välikilometrit R5-talvireitti, startti R5-talvireitti, alustava 1km R5-talvireitti, alustava 1km R5-talvireitti, alustava 2km R5-talvireitti, alustava 2km R5-talvireitti, alustava kääntöpiste R5-talvireitti: Toinen mittaus ilman välipisteitä R5-talvireitti, alustava kääntöpiste R5-talvireitti, startti R5-kesäreitti: 4923,88 metriä (tunnettuja virheitä reitillä olevien autojen takia) Arviokorjauksia 3 kpl: Ensimmäisellä kilometrillä alkumatkalla 2m ja vanhainkodin edessä 0,5m. Tämän lisäksi kolmannella kilometrillä kävelysillan jälkeen 0,5m. Yhteensä (2+0,5+0.5)m = 3m. Nämä korjaukset takaavat, että matka ei ole alimittainen ja ne ovat silti melko tarkkoja. Arviokorjauksella korjattu lukema 4923,88m - 2*3 metriä = 4917,88 metriä Tarkkaa 5000m mittaa varten kääntöpistettä on vietävä kauemmas 41,06m. 1km väliaikapisteen korjaus eteenpäin: 13,31m + 2,5m = 15,81m 2km väliaikapisteen korjaus eteenpäin: 31,62m + 2,5m = 34,12m R5-talvireitti: 5023,90 metriä Tarkkaa 5000m mittaa varten kääntöpistettä on tuotava lähemmäs 11,95m. 1km väliaikapisteen korjaus taaksepäin: 4,26m 2km väliaikapisteen korjaus eteenpäin: 7,97m Molemmilla reiteillä korjattu kääntöpiste on mitattu tarkasti 2500m kohtaan. Kisassa keilan voi siis sijoittaa 30cm ennen kääntöpistettä. 17

18 8. TÄYDENTÄVÄ DOKUMENTAATIO Alkuperäiset reittikartat (samat kuin kappaleissa 1 ja 2) erillisenä PDF-dokumenttina: Nekalan kalibrointireitin määrittely mittauksineen excel-taulukkona: Reitin mittaus laskelmineen excel-taulukkona. Sisältää myös välikilometrimerkintöjen mittaukset: Digikuvia reitiltä. Kuvat selventävät reittiä ja niistä ilmenevät myös välikilometrien tarkat paikat. 18