MITTAUSPÖYTÄKIRJA Wihan kilometrit , v 1.1 (Uusin versio tästä dokumentista löytyy tästä linkistä)

Transkriptio

1 MITTAUSPÖYTÄKIRJA Wihan kilometrit , v 1.1 (Uusin versio tästä dokumentista löytyy tästä linkistä) Tämä dokumentti sisältää selvityksen IAAF:n maantiereittien mittaussääntöjen ( mukaisesta mittauksesta Tampereella juostavalle Wihan kilometrit tapahtumalle. Mittaustulos: 100km ,00m 50km 50000,00m Maraton 42199,76m Puolimaraton 21099,88m Mittaaja: Petri Haavisto Tampere Puh: petri.j.haavisto@gmail.com Mittauspäivämäärä: Sisältö 1. Reittikartta ja selostus 2. Yhteenveto mittauksista 3. Kuvaus mittaustapahtumasta 4. Kalibrointireitin määrittely 5. Kalibrointireitin mittaus 6. Pyörän kalibrointi 7. Reitin mittaus 8. Välikilometrit 9. Täydentävä dokumentaatio Versiohistoria V1.0 ( ): Ensimmäinen versio. Ei isompia puutteita. V1.1 ( ): Pieniä parannuksia ja selvennyksiä. Ei muutoksia numeroihin. 1

2 1. REITTIKARTTA JA SELOSTUS Tämä on mittauspöytäkirja Tampereella lokakuun alussa järjestettävälle Wihan kilometrit -tapahtumalle. Tapahtumassa juostaan matkat 100km, 50km, maraton ja puolimaraton. Matkat juostaan pääosin yhtä 3333,33 metrin kierrosta käyttäen. Puolikkaalla ja maratonilla on lisäksi käytössä yksi lisäkierros. Mittauksen kannalta on siis kyse vain kahden lyhyen kierroksen mittauksesta. Eri matkat juostaan näillä kahdella kierroksella seuraavasti: 100km: 50km: Maraton: Puolimaraton: 30 x 3333,33m kierros 15 x 3333,33m kierros 12 x 3333,33m kierros + 2 x 1097,50m lisäkierros 6 x 3333,33m kierros + 1 x 1097,50m lisäkierros Juostava reitti on käytännössä täysin sama kuin edellisenäkin vuonna, mutta Pirkkahallin edessä on kävelytie päällystetty uudelleen ja väylän reunat ovat saattaneet jonkin verran muuttua. Lisäksi edellisenä vuonna oli uuden E-hallin vieressä vielä joitakin rakennuskoppeja, joita nyt ei enää ole, joskin vaikutus reittiin on hyvin pieni. Kun kerran tein edellisten muutosten takia uuden mittauksen, niin muutin samalla hieman tiettyjä reitin yksityiskohtia: 1. Lähtösuoralla juostaessa E-hallin pohjoispuolelta linjasin reitin kiertämään E-hallin seinän 4 metrin etäisyydeltä etukulmasta mitattuna. Hallin seinän vieressä on usein autoja ja tavarakontteja ja siitä harvoin pääsee juoksemaan suoraan. Kisassa siis tuo kiertoreitti on merkittävä aidoilla. Käytännön vaikutus juostavaan matkaan on alle 1 metri. 2. Muutin reitin rajausta siirtymisessä kävelytieltä Pilotinkadulle. Tässä kohdassa lyhimmällä reitillä on välillä ollut pysäköitynä auto, joka on pitänyt kiertää. Nyt uusi linjaus kiertää tuon kohdan ja auton kiertämisestä ei voi enää tulla lisämatkaa. Luonnollisestikin tuo kohta vaatii reittimerkinnän (aidan) estämään oikaisu, jos autoa ei siinä olekaan. Muutos reitin mittaan tuossa kohtaa on reittiä pidentävä ehkä noin 1-2 metriä. 3. Määrittelin Ilmailukatua seuraavan ison asfalttialueen itäisen kääntöpisteen paikan siten, että kierros voidaan määritellä puurivin betonireunusten avulla ilman lisäaitoja tms. Vaikutus reittiin on joitakin metrejä. Vastaavasti lisäkierroksen läntinen kääntöpiste määräytyy myös puurivin perusteella. Lisäkierrosta ei voida täsmätä tarkalleen vaan se on aavistuksen ylimittainen. 4. Edellä mainituista muutoksista aiheutuvien mittamuutosten kompensointi tehdään lähtö- ja maalialueen kääntöpisteen säätämisellä (90 asteen käännös oikealle). Samalla voidaan säätää reittiä siten, että huoltopisteellä käymisestä aiheutuu entistäkin vähemmän kiertämistä, mutta ei sitä kiertämistä kyllä aiemminkaan juuri ole ollut. Oheisessa karttakuvassa on yleiskuva reitistä. Sininen viiva kuvaa peruskierroksen ja punainen viiva puolimaratonin ja maratonin lisäkierroksen. 2

3 Lähtö ja maali ovat kaikilla matkoilla samassa pisteessä Pirkkahallin pohjoispuolella. Tarkempi zoomattava karttalinkki 3333,33 metrin peruskierroksen määrittelyyn on täällä. Tarkempi reittikarttadokumentti kuvaa mm. lähdön ja maalin tarkan paikan sekä kääntöpisteiden tarkat paikat. Reittiselostus, peruslenkki Reitti kulkee Pirkkahallin ympäristössä noin puoliksi asfaltilla ja puoliksi hyväkuntoisella kovapintaisella hiekalla. Alla olevassa kuvauksessa reitti on kuvattu vastapäivään (=normaali juoksusuunta) alkaen Pirkkahallin pohjoispuolelta pohjoisen sisäänkäynnin edestä (=lähtö- ja maalialue). Reitin lähtöpiste on asfalttiin merkitty piste Pirkkahallin pohjoispuolella pihan suuren valaisinpylvään määrittämällä linjalla. Ensin juostaan lounaaseen E-hallin ohi kohti Ilmaillunkatua koko ajoväylää käyttäen, mutta E-hallin kulmalle määritelty piste ensin kiertäen.tämän jälkeen reittiä rajaa vasemmalta E-hallin seinä ja E- hallille nouseva ajoramppi. Reitti kulkee ajoväylää käyttäen Ilmailunkadun pohjoispuolta kulkevalle kävelytielle ja kääntyy sitä pitkin vasemmalle. Väylän rajoina toimivat asfalttisen kävelytien reunat. Reitti kaartuu pian kävelytiellä vasemmalle suoraan itään ja jatkuu viivasuorana Ilmailunkadun pohjoispuolen asfalttialueen yli kohti itäistä kääntöpistettä. Reitti kulkee puurivin itäpuolella. Saavuttaessa asfalttialueen itäpäähän kierretään puurivistön 19. puu alueen itäpäästä laskettuna. Heiskalankadulta itään laskettuna kierrettävä puu on 37 ( ). Reitti suuntautuu tämän jälkeen takaisin luoteeseen ja kohti pensasaidassa olevaa hiekkapohjaiselle kävelytielle vievää aukkoa. Kyseessä on keskimmäinen kolmesta Heiskalantien itäpuolella olevasta aukosta. Aukon läpi juostaan maksimaalisesti oikaisten nurmikolta. Hiekkapohjaista kävelytietä juostaan suoraan länteen aina Pilotinkadulle vievään käännökseen asti. Käännös oikealle Pilotinkadun suuntaan juostaan kävelytien reunoja seuraten. Oikaisu nurmikolta ei ole sallittu. Oikaisu on estettävä aidalla siten, että käännöksessä sallitun reitin etäisyys kävelytien vastakkaisella puolella olevaan kaivon kanteen on 8 metriä. Pilotinkadulle juostaan siten, että ei oikaista ensimmäisen vasemmalla olevan talon autotallin edestä hiekan yli vaan kierretään merkitty piste. Pilotinkatu juostaan asfaltilla koko kadun leveyttä käyttäen kadun pohjoispäästä alkavalle kävelytielle ja sitä oikealle koilliseen hiekkapohjaiselle 3

4 kävelytielle. Kun kävelytietä on juostu noin 145 metriä reitti kääntyy melko jyrkästi vasemmalle luoteeseen. Reitti jatkuu käännöksestä noin 690 metriä täysin tasaista kävelytietä pitkin loivasti vasemmalle länteen kaartaen kunnes saavutaan Tarmontien eteläisenä jatkeena olevalle kävelytielle. Tarmontien hiekkapohjaista jatketta juostaan noin 200 metriä suoraan etelään kohti Pirkkahallia. Tällä Tarmonkadun jatkeen osuudella on loiva pieni nousu. Huoltopiste on suoran päässä reitin vasemmalla puolella ja heti sen jälkeen kierros täyttyy. Reittiselostus, lisälenkki Lisälenkki juostaan maratonilla ja puolimaratonilla ensimmäisen varsinaisen kierroksen aikana (maratonilla kahdesti, puolimaratonilla kerran). Lisälenkki alkaa Ilmailuntien varren pitkän suoran itäisestä kääntöpisteestä. Kun peruskierros jatkuu luoteeseen kohti kävelytielle vievää pensasaidan aukkoa, niin lisälenkki jatkaa takaisin länteen kohti Pirkkahallia puurivistön reunaa seuraten. Suoraa juostaan noin 550 metriä ja kierretään puurivistön toiseksi viimeinen puu ja lähdetään juoksemaan takaisin itään puurivistön toista puolta. Lisälenkki päättyy ja yhtyy taas peruskierrokseen itäisessä kääntöpisteessä. Tästä kääntöpisteestä voi taas jatkaa toiselle lisälenkille tai peruskierrosta luoteeseen. Erityistä huomiota vaativat kohdat reitin merkinnässä ja juoksijoiden ohjaamisessa Seuraavat reittikohdat vaativat reittimerkintöjä (aitoja, keiloja, tms.) ja mahdollisesti valvontaa estämään juoksijoiden oikaisun. 1. Lähtö- ja maalialueen 90 asteen käännös, eli piste joka kierretään aina huoltopisteen jälkeen uudelle kierrokselle lähdettäessä. Tämä piste on Pirkkahallin pohjoispuolen asfalttialueella. Piste näkyy oheisessa kuvassa ja sen paikka on määritelty reittikartassa tarkemmin. Kuvan pistettä siirretään mittauksen perusteella 33cm kuvan etureunaa kohti (matkaa pidentävästi). 4

5 2. Oikealta kierrettävä piste lähtösuoralla E-hallin etuseinän kohdalla (välttämään oikaisu E- hallin seinän viertä). Kierrettävä piste on esitetty oheisessa kuvassa. 5

6 3. Itäinen kääntöpiste Ilmailunkadun varressa. On selvästi merkittävä mikä puu on kierrettävä kääntöpisteellä ja nauhoin estettävä oikaisu aiemmin. 6

7 4. Lisälenkin läntinen kääntöpiste. On selvästi merkittävä mikä puu on kierrettävä kääntöpisteellä ja nauhoin estettävä oikaisu aiemmin. Lisälenkin juoksun aikana paikalla on myös oltava järjestäjän valvonta ohjaamaan oikea määrä lisäkierroksia. 5. Käännös oikealle kävelytiellä noin 100m ennen Pilotinkadun alkua. Aidoin on estettävä oikaisu nurmelta 7

8 6. Siirtymisessä Pilotinkadulle on aidoin estettävä oikaisu rivitalon autotallin edustan yli. Kuvassa merkitty piste on kierrettävä. 8

9 2. YHTEENVETO MITTAUKSISTA Mittauspäivä ja -aika: Reitti on mitattu yhdellä kerralla sunnuntaina klo Kuinka monta mittausta tehtiin: Reitti mitattiin kaikilta osin kaksi (2) kertaa. Välikilometrien paikkojen osalta on tehty vain yksi mittaus. Mittaaja(t): Petri Haavisto, Tampere Mikä osa tiestä on juoksijoiden käytettävissä reitin eri osissa: Reitti kulkee paikoin kävelyteillä ja paikoin ajoväylällä. Koko väylä on juoksijioden käytössä tässä pöytäkirjassa erikseen esitettyjä poikkeuksia lukuunottamatta. Erityistä huolellisuutta reitin merkinnässä vaativat kohdat on myös kuvattu erikseen kappaleessa 1. Jos reittiä ei käännöksissä voi kulkea lyhintä mahdollista reittiä, niin selitä mitä rajoituksia käännöksiin liittyy ja kuinka niitä valvotaan: Reitillä on kaksi käännöstä, joissa ei voi käyttää lyhintä mahdollista reittiä (molemmat juuri ennen Pilotinkadulle siirtymistä). Nämä on kuvattu erikseen kappaleessa 1. Reitin pituus mahdollisten korjausten jälkeen: Peruskierroksen mitta on 3333,33 metriä korjauksen jälkeen. Pituuden tarkka täsmäys on tehty lähtöalueen kierrettävän pisteen paikkaa säätämällä. Lisäkierroksen mitta on 1099,88 metriä. Lisäkierrosta ei korjata tarkkaan mittaan 1097,50 metriä vaan se jää 2,38 metriä ylimittaiseksi. Näistä mitoista juoksumatkojen pituuksiksi saadaan: 100km: 50km: Maraton Puolimaraton ,00 metriä 50000,00 metriä 42199,76 metriä 21099,88 metriä Lyhimmän ja pisimmän mittauksen erotus: Peruskierroksella kahden mittauksen ero oli 0,36 metriä (=0,011%). Lisäkierroksella kahden mittauksen ero oli 0,18 metriä (=0,016%) Mitä mittausta käytettiin lopullisen mitan määrittämiseen ja miksi: Molemmille kierroksille käytin lyhyempää mittausta lopullisen mitan määrittämiseen, koska en havainnut mitään virheitä ajossa. Ero kahden mittauksen välillä oli merkityksettömän pieni. 9

10 3. KUVAUS MITTAUSTAPAHTUMASTA Mittaus tehtiin yhdellä kerralla varhain sunnuntaiaamuna Olin aiempien vuosien perusteella määritellyt reitin etukäteen siten, että tiesin jo etukäteen mitan olevan varsin tarkka. Mitattavana oli siis Wihan peruskierros (3333,33 metriä) ja maratonilla/puolikkaalla käytettävä lisäkierros (1097,50 metriä). Lisäksi mittasin muutaman maastopisteen joiden avulla kilometrtolpat saa sijoitettua tarkasti. Ajoin autolla lähtö- ja maalialueelle Pirkkahallin pohjoiselle sisäänkäynnille. Lämpötila oli noin 10 astetta ja sää oli poutainen. Asfaltti oli täysin kuiva, mutta hiekkapohjaisilla kävelyteillä oli vielä joitakin yksittäisiä kuraisia kohtia edellisten päivien sateiden jäljiltä. Merkitsin lähtöalueen ajolinjat mittausta varten asfalttiin. Pyöräilin tämän jälkeen Ilmailunkadun varressa olevalle kalibrointisuoralle klo 6.50 ja tein alkukalibroinnin. Kaksi ensimmäistä kalibrointiajoa olivat hieman epävarmoja ja ajoin kuusi ajoa, joista käytin neljä viimeistä kalibrointikertoimen laskemiseen. Heti kalibroinnin jälkeen siirryin mittaamaan maratonin/puolikkaan lisäkierrosta, joka sijaitsee aivan kalibrointisuoran tuntumassa (osittain samalla reitillä). Aloitin mittauksen kalibrointisuoran alkupisteestä, joka on juoksureitillä. Ajoin lisälenkin vastapäivään (=juoksusuuntaan) huolellisesti puurivistön linjaa seuraten. Molemmat kääntöpisteet ajoin tarkasti noin 30cm etäisyydellä kierrettävien puiden betonijalustoista. Kierroksen jälkeen merkitsin lukeman muistiin kalibrointisuoran alkupisteellä ja jatkoin yhtäjaksoisesti toiseen mittaukseen samalle kierrokselle. Molemmat mittaukset onnistuivat hyvin ilman havaittavia eroja. Toinen mittaus tuotti 2 sykäystä (noin 18cm) pitemmän tuloksen ja valitsin lopulliseksi mitaksi ensimmäisen ajon tuloksen. Palasin lisälenkin mittauksen jälkeen lähtöpaikalle ja aloitin peruskierroksen mittauksen. Aloituspisteeksi valitsin oletetun lähtölnjan suuren valaisinpylvään linjalta. Ajoin reitin juoksusuuntaan (vastapäivään) yhtäjaksoisesti läpi. Merkitsin tällä ensimmäisellä ajolla matkalla muistiin kierroksen aikana myös lukemat kuudelta maastopisteeltä, joiden tiesin olevan lähellä tarvittavia kilometritolpan paikkoja ja puolimaratonin/maratonin väliaikapisteitä. Ajo onnistui hyvin eikä reitillä ollut mittausta haittaavia esteitä. Ensimmäisen peruskierroksen mittauksen jälkeen ajoin välittömästi toisen mittauksen samalle kierrokselle, mutta nyt ilman välipisteiden mittaamista. Toinenkin ajo onnistui ilman ongelmia ja en havainnut mitään eroja mittausten välillä. Toinen mittaus tuotti 4 sykäystä (noin 36 cm) pitemmän mitan ja lopulliseksi mitaksi valitsin siis ensimmäisen ajon tuloksen. Kahden mittauksen jälkeen ajoin vielä kierroksen kerran läpi valokuvia ottaen ilman mittausta. Tuon kierroksen keskellä tein myös loppukalibroinnin klo Olosuhteet olivat muuttumattomat ja kalibrointikerroin oli käytännössä sama (pienentynyt 0,005%). 10

11 4. KALIBROINTIREITTIEN MÄÄRITTELY 4.1 Pirkkahalli, asfaltti Tapahtuman nimi: Wihan kilometrit (2014) Kaupunki: Tampere Kalibrointireitin sijainti: Pirkkahallin ympäristö (Ilmailunkadun vieressä), Tampere Kalibrointireitin pituus: 415,58 metriä Mittauspäivämäärä: Mittausmenetelmä: Mitattu 50 metrin teräsmitalla useana peräkkäisenä mittauksena. Maalarinteippiä ja siihen tehtyjä kynämerkintöjä käytettiin merkitsemään välipisteet mittauksessa. Mittausten lukumäärä: Mittaus teräsmitalla tehtiin kaksi kertaa ja tulokseksi määriteltiin näiden mittausten keskiarvo. Mittauksen johtaja: Petri Haavisto Mittauksen avustaja(t): Roberto Castagno. Roberto vastasi mitan alkupäästä. Kalibrointireitistä: Kalibrointireitti on suora ja tasainen ja se kulkee kokonaan asfaltilla. Reitin merkintä: Kalibrointireitin alku- ja loppupisteet on merkitty asfalttiin lyödyillä nauloilla. Molemmat päätepisteet ovat reitillä siten, että pyörällä voi ajaa niiden yli tarkasti. Mittauksen tarkistus: Mittaukselle ei tehty karkeaa pyörätarkistusta peräkkäisten 50 metrin mittojen lukumäärän tarkistamiseksi. Tein karkean tarkistuksen askelmitalla. Kun lisäksi mittaus tehtiin kaksi toisistaan riippumatonta kertaa, niin tällaiselle virheelle ei juurikaan jää mahdollisuutta. Kalibrointireitin kartta: Ohessa karttakuva kalibrointireitistä jäljennettynä linkistä: 11

12 5. KALIBROINTIREITIN MITTAUS Kalibrointireitin nimi: Kaupunki: Pirkkahalli, asfaltti Tampere Päiväys: Aika: Lämpötila: 18 astetta Mittatulokset: Mittausten keskiarvo 415,585 metriä Mittaus 1 Mittaus Lämpötilan korjauskerroin 1+(0, * (18-20)) = 0, Lämpötilakorjattu lopullinen mitta on 415,58 metriä. Linkki alkuperäiseen kalibrointireitin mittaukseen ja määrittelyyn: 12

13 6. PYÖRÄN KALIBROINTI Tapahtuman nimi: Wihan kilometrit 2014 Mittauspäivämäärä: Mittaaja: Petri Haavisto Kalibrointireitin pituus: 415,58 metriä Kalibrointilukemat ennen mittausta: Alkulukema Loppulukema Sykäyksiä Meno Paluu Meno Paluu Meno Paluu Kaksi ensimmäistä kalibrointiajoa olivat hieman epävarmoja ja ajoin ne uudelleen. Kellonaika: Lämpötila: 10 astetta Sykäyskeskiarvo: 4567,75 Sykäyksiä/km: 10991,39 Työkerroin: 11002,38 Kalibrointilukemat mittauksen jälkeen: Alkulukema Loppulukema Sykäyksiä Meno Paluu Meno Paluu Kellonaika: Lämpötila: 10 astetta Sykäyskeskiarvo: 4567,50 Sykäyksiä/km: 10990,79 Loppukerroin: 11001,78 Päivän kerroin: 11002,08 13

14 7. REITIN MITTAUS Tapahtuman nimi: Wihan kilometrit 2014 Mittaaja: Petri Haavisto Mittauspäivämäärä: Aloitusaika: 6.50 Lämpötila: 10 astetta Lopetusaika: 8.15 Lämpötila: 10 astetta Päivän kerroin: 11002,08 sykäystä / km Mittadata: Täydelliset mittalukemat löytyvät oheisesta excel-taulukosta. Lisäkierroksen mittauksen yhteenveto: Alkulukema Loppulukema Sykäyksiä Matka Tavoite Virhe (m) Lisäkierros, mittaus Lisäkierros, mittaus Lisäkierros, mittatulos Kahden mittauksen ero (m) 0.18 Lisäkierros on 2,38 metriä ylipitkä, mutta sitä ei järkevästi voi maastollisesti lyhentää, koska siinä kierretään molemmissa päissä kiinteä maastomerkki (puu betonijalustalla). Peruskierroksen mittauksen yhteenveto: Alkulukema Loppulukema Sykäyksiä Matka Tavoite Virhe (m) Peruskierros, mittaus Peruskierros, mittaus Peruskierros, mittatulos Kahden mittauksen ero (m) 0.36 Peruskierros on 0,33 metriä alimittainen. Virhe korjataan siirtämällä lähtöalueella kierrettävää pistettä 33 cm matkaa pidentävästi. Lopulliset mitat korjausten jälkeen: Lisäkierros Peruskierros 1099,88 metriä 3333,33 metriä 14

15 8. VÄLIKILOMETRIT Välikilometrien mittaus tehtiin kiinteiden maastopisteiden avulla. Mittasin maastopisteet lähtien suunnitellulta lähtölinjalta, jonka määrittelee suuri valaisinpylväs lähtöalueella. Oheinen taulukko esittää maastopisteiden mittauksen tulokset. Välipiste Alkulukema Loppulukema Erotus Matka Heiskalantien etureuna Pilotinkadun alun kierrettävä piste Pilotinkadun lopun etureuna (siirtyminen jalkakäytävälle) Pilotinkadun jatkeen asfaltin reuna (valaisinpylväs vasemmalla) Koivujen välinen suora ennen Tarmonkatua Tarmonkadun risteyspiste Näiden maastopisteiden avulla välikilometrit ja maratonin/puolikkaan väliaikapisteen voidaan sijoittaa seuraavasti: 1km tolppa km tolppa Maraton 50km ja 100km juoksijoille kierroksella Puolimaraton maratonin juoksijoille kierroksella 3km tolppa Sijiotetaan 60,80 metriä ennen Heiskalankadun etureunaa. Sijoitetaan 3,62 metriä ennen Pilotinkadun alun kierrettävää pistettä. Sijoitetaan 5,69 metriä Pilotinkadun jatkeen asfaltin reunan jälkeen. Sijoitetaan 46,52 metriä Pilotinkadun jatkeen asfaltin reunan jälkeen. Sijoitetaan 1,75 metriä koivujen muodostaman linjan jälkeen. 15

16 9. TÄYDENTÄVÄ DOKUMENTAATIO Alkuperäinen reittikartta (sama kuin kappaleessa 1) erillisenä PDF-dokumenttina. Pirkkahallin kalibrointireitin määrittely mittauksineen excel-taulukkona. Reitin mittaus laskelmineen excel-taulukkona. Digikuvia reitiltä. Kuvat selventävät reittiä ja niistä ilmenevät myös välikilometrien tarkat paikat. 16