Lasten ja nuorten hyvinvointityö ja sen johtaminen Nurmijärvellä

Transkriptio

1 1 Lasten ja nuorten hyvinvointityö ja sen johtaminen Nurmijärvellä

2 Nurmijärvi Sijainti: Keski-Uudenmaan alue Lähikuntia: mm. Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Hyvinkää, Tuusula Pinta-ala 367 km 2 Asukasluku n Päätaajamat: Nurmijärven kirkonkylä, Klaukkala, Rajamäki 2

3 Vuosi Historiaa kehittämistyön päävaiheita Nurmijärvellä Hanke, päätös, toiminta Yhteistyössä THL:n kanssa luotiin Varpu hanke I:ssä varhaisen puuttumisen malli. Hanke perustui kunnanvaltuuston ja sosiaalipalvelujen vanhemmuutta, verkottumista ja yhteisöllisyyttä tukeviin tavoitteisiin sekä strategisiin linjauksiin syrjäytymisen ehkäisemiseksi Varpu hanke II:ssa mallia tehtiin työntekijöille tutuksi ja juurruttamaan toimiviksi arkikäytännöiksi THL:n verkostotutkimus ja dialogiset menetelmät -työryhmän yhteinen kehittämishanke Nurmijärven kunnan ja Rovaniemen kaupungin kanssa varhaisen avoimen yhteistyön kehittämiseksi 2008 Kunnanjohtaja vakinaisti Varpu hankkeiden ohjausryhmän ennaltaehkäisevän työn poikkihallinnolliseksi ohjausryhmäksi Verkostotyön koordinaattorin vastaamaan Varpu-hankkeen etenemisestä ja toteutumisesta, vakinaistettiin vuoden 2007 talousarviossa. vuoden 2008 alusta alkaen Ensimmäinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2010 Jatkuvan ohjauksen, seurannan ja arvioinnin malli otetaan käyttöön 2011 Valtuusto hyväksyi päivitetyn Vatpu-mallin: Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa 2013 Ennalta ehkäisevän työn ohjausryhmästä lasten ja nuorten hyvinvoinnin ohjausryhmäksi Yhdyspinta tarkastelut TA-tavoitteisiin 2014 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma II hyväksyttiin 3

4 4

5 Kunnan johtoryhmä (hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjausryhmä) Elinkeino- ja kunta kehityskeskus Ympäristötoimiala Keskus-hallinnon toimiala Sivistystoimen toimiala Sosiaali- ja terveystoimen toimiala Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä Aikuisväestön hyvinvointityöryhmä Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ohjausryhmä Turvallisuustyöryhmä Liikenneturvallisuustyöryhmä 5

6 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen - rakenne Varhaisen avoimen yhteistyön rakenne kunnassa Kunnan strategia Kunnan palveluissa ylläpidetään ja kehitetään varhaisen avoimen yhteistyön toimintamallia Kunnan johtoryhmä Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ohjausryhmä Seuraa, kehittää, arvioi, raportoi 6 Toimiala-asiantuntija tiedottaa, kehittää, kouluttaa, koordinoi, raportoi

7 Monialaisen yhteistyön johtaminen Porinat: Millaisia kokemuksia teillä on monialaisen yhteistyön johtamisesta? Mikä edistää/estää sitä? Missä/millaisissa tilanteissa tarvitaan monialaisen yhteistyön johtamista? 7

8 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ohjausryhmä Painopisteenä on lasten- ja nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen Jäsenet: Tehtävät : Sivistystoimenjohtaja pj. Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen lasten, nuorten Sosiaali ja ja perheiden terveysjohtaja palveluissa asiakaslähtöisesti Perhe alueellisten ja sosiaalipalveluiden monialaisten työryhmien päällikkö ohjaaminen Varhaisen Varhaiskasvatuspäällikkö avoimen yhteistyön toiminnan kehittäminen ja juurtumisen edistäminen arjen käytännöiksi Opetuspäällikkö Lastensuojelulain 12 :n mukaisen lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelman Nuorisopäällikkö valmistelun ja toteutumisen ohjaaminen Avoterveydenhuollon ja seuranta päällikkö Lasten -, nuorten - ja perheiden valtakunnallisten linjausten Avoterveydenhuollon ja politiikkaohjelmien ylilääkäri seuraaminen, niistä tiedottaminen Toimiala-asiantuntija(Verkostotyö) toteuttaminen 8

9 9 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

10 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN PÄIVITTÄMINEN Työntekijöille suunnatut kehittämisforumit - edustuksellinen osallis - tuminen lasten, nuorten ja perheiden palveluista - työntekijöiden kokemustieto hyvinvoin - nista ja kehittämisajatukset 2013 Laajennetun Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ohjausryhmän tapaaminen valitaan suunnitelman ohjaavat periaatteet: osallisuus, tuki kehitysympäristöihin ja toimivat palvelut Kysely palveluiden käyttäjille palveluiden tavoitettavuudesta, saatavuudesta ja hyödyllisyydestä Lokakuu Syyskuu Marraskuu Elokuu Joulukuu Tammikuu Heinäkuu 2014 Laajennetun ohjausryhmän sekä monialaisten työryh - mien tapaaminen - konk - reettien toimenpiteiden miettiminen ohjaavien periaatteiden toteutumiseksi Kesäkuu Helmikuu Toukokuu Maaliskuu Huhtikuu 2014 Valtuusto hyväksyy suunnitelman 2014 Päivitystyön esitteleminen ja siitä keskusteleminen sivistystoimen esimiespäivässä 2014 Lautakuntien jäsenten keskustelutilaisuus - luot - tamushenkilöiden ajatukset suunnitelman painopistealueista ja suunnitelman seurannasta Oppilaskuntien edustajien tapaaminen - viestit kouluilla käydyistä keskusteluista ja nostot suunnitelmaan 2014 Järjestöjen ja yhdistysten tapaamien 2014 Päivitystyön esitteleminen ja siitä keskusteleminen soteli - toimialan esimiespäivässä 2014 Lautakuntakäsittelyt 2013 Ohjausryhmä käynnistää päivitystyön ja nimeää työ - ryhmän valmistelemaan päivitystyötä

11 Varhaisen avoimen yhteistyön eettiset periaatteet Tuki lasten ja nuorten kasvuympäristöihin Osallisuus Toimivat palvelut 11

12 12 TUKI KASVUYMPÄRISTÖIHIN Yksilölle ja perheelle suunnatut palvelut Kohdennetut palvelut Kaikille suunnatut palvelut O S A L L S U U D E N T O T E U T U M I N E N TOIMIVA PERUSTYÖ INTENSIIVINEN APU VARHAINEN TUKI NEUVONTA JA OHJAUS ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ

13 Kouluruokailun kehittäminen Lasten ja nuorten harrastaminen Lasten ja nuorten liikkuminen Yleinen harrastustoiminnan kehittäminen Ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palvelujen kehittäminen Kannustavat kohtaamiset Lasten ja vanhempien eroauttaminen Ryhmään kuuluminenyhteisön merkitys 13

14 OHJAUS, SEURANTA, ARVIOINTI mm. yhdyspintatarkastelut, johtamisen rakenteet, oppilashuolto 14 mm. kuntalaisille tiedottaminen, järjestöjen, yhdistysten ja seurojen tiedottaminen, suunnitelman työyhteisössä käsittely mm. talousarvioesitykset suunnitelman toteuttamiseksi, yhteys kunnan hyvinvointityöhön Monialainen yhteistyö ja sen johtaminen Osana strategiaa, talousarviota, hyvinvointisuu nni-telmaa Suunnitelman tunnettavuus, arkeen vieminen Ohjausryhmä seuraa Tiedon kerääminen, palautteet, kyselyt, kuulemiset Toteutumista tukevat koulutukset Toteutettu toiminta, ryhmät yms. mm. verso -, huoli puheeksi, ero lapsiperheissä koulutukset mm. asiakaskyselyt, kouluterveyskysely, koonnit keskustelutilaisuuksista, mm. kerhotoiminta, koulukahvilat, vertaisryhmät, supervälkät, koululounaskokeilut

15 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Porinat: Millaisia kokemuksia teillä on lasten ja nuorten hyvinvointi suunnitelma työstä? Mikä edistää suunnitelmien toteutumista arjen toiminnassa? Millaisia ajatuksia Nurmijärven suunnitelma ja sen valmisteluprosessi herättää? Mitä haluaisitte kysyä? 15

16 16 Rakenne ja asenne

17 Varhainen avoin yhteistyö Dialoginen palvelukulttuuri koko kunnan tasolla Osallisuuden ja kuulluksi tulemisen lisääminen kaikkien toimijoiden kesken 17 Varhain: Kun toimintamahdollisuudet ovat avarat. Ei sivusta seuraten ellei se ole ammatillinen valinta Avoimesti: Luottamussuhteita vaalien. Ei selän takana, vaikka asiantuntijakeskeisyys houkuttaisi Yhteistyössä: Voimavarat kooten unohtamatta tärkeimpiä resursseja ja läheisverkostoja

18 Palvelujärjestelmät ovat sektorijakoisia, ihmisten arki ei ole On tarpeen ylittää rajoja kuntalaisten/ asiakkaiden ja heidän läheisverkostojensa suuntaan sukupolvien välillä sektoreiden, yksiköiden ja ammattikuntien välillä johdon ja alaisten julkisten, yksityisten ja III-sektorin tuottajien välillä Vertikaalinen erikoistuminen vahvaa, horisontaalinen yhteistyö heikkoa Ysikkö A1 Sektori A Yksikkö A2 Yksikkö A3 Yksikkö B1 Kokonaisvaltainen arki Sektori B B Yksikkö B2 Yksikkö B3 18 Tom Arnkil Lainsäädännössä, kansallisissa linjauksissa ja strategioissa on lukuisia velvoitteita monialaiseen yhteistoimintaan. Mutta palvelujärjestelmämme on sektorijakoinen Sen vuoksi tarvitaan rajanylityksiä eri sektoreiden ja ammattiryhmien välillä Ja tarvitaan osaamista niin että yhteinen työ lasten ja heidän perheidensä hyväksi onnistuu

19 Kieliongelmat Erilaiset toimintakulttuurit Toisten työtä/ toista ei tunneta - Ennakkoluulot Arvovaltaristiriidat/asiantuntija keskeisyys Toimijatahojen runsaus Yhteistyömenetelmien puute Kiire Epävarmuus Rajojen ylityksiä estävät mm. Ylisektorisen työskentelyn johtamisen ja koordinoinnin pulmat 19

20 Avoimen yhteistyön haaste Huolen kasvu ja monimutkaiset tilanteet houkuttavat monologisuuteen Toive asioiden saamisesta hallintaan kasvaa Houkutus lisätä hallintaa koettamalla hallita toisten ajatuksia ja toimintaa sekä muuttaa toisia (toimenpiteiden kohteita, esineitä) Kiinnostus erilaisiin näkökulmiin, toisten (myös itsen) kuunteluun ja näkemysten monipuolistamiseen vähenee Tietäminen tappaa uteliaisuuden Neuvotuttaminen ja toimenpidekeskeisyys Kontrollin delegointi ja salailu-arvailurakenteet Jotta saavutetaan hyviä joustavia rajojen ylityksiä ja voimavarojen yhdistelmiä, tarvitaan dialogisia kohtaamisia ihmisten välillä /

21 Varhaista avointa yhteistyötä tukevia työtapoja ja toimintaa mm. Huoli puheeksi koulutukset ennakointilomake Ennakointidialogit ulkopuoliset keskustelun ohjaajat Ihmeelliset vuodet - koulutukset Yhdyspintatarkastelut Hyvienkäytäntöjen dialogit ja puimalat Omin jaloin Ryhmiä mm: Ihmeelliset vuodet ryhmät Vanhemman neuvo - + taikuri ja vetskariryhmät Vertti ryhmät Maestro ryhmät Monialaiset alueelliset työryhmät Koulukahvilat Kantti kestää toiminta Ryhmäyttämiset yläkouluilla Ennaltaehkäisevä päihdetyö 21

22 Kytkeytyykö ja juurtuuko varhaisen avoimen yhteistoiminnan dialoginen kulttuuri? Muutama keskeinen opetus: On tarpeen muodostaa kunnan päätöksentekojärjestelmään kytkeytyvä ylisektorinen ohjausjärjestelmä, jolla on käytettävissään pysyvä, riittävin aikaresurssein varustettu koordinaattori, jotta verkostomaiset kehitelmät eivät hajaudu takaisin sektoreihin On tarpeen edetä ainakin kolmella tasolla yhtä aikaa ja toisiinsa tukeutuen: ylimmän johdon (poliittinen ja viranhaltijajohto), keskijohdon ja henkilöstön tasolla. Koulutukset & dialogit horisontaalisesti ja vertikaalisesti sekakokoonpanoin (eri sektoreilta/yksiköistä/ammateista; ei hierarkiatasoilta) edistää rajanylitysprosesseja mutta ei tietenkään syrjäytä homogeenisten ryhmien koulutusta. Prosessit ovat usein laajenneet yksittäisistä pisteistä (esim. uudistushaluinen koulu) pikemminkin kuin laidasta laitaan vyörytyksenä. Kriittinen massa on tärkeä: asialle omistautuneiden ja koulutuksilla tuettujen toimijoiden riittävän suuri joukko, jota vaalitaan ja täydennetään. 22

23 Huomioita yhdyspintatarkasteluista Meidän tulee oppia puhumaan yhdessä. Eri toimijat käyttävät erilaista kieltä ja tulkitsevat sanoja eri sisällöillä esim. konsultaatio ja sen eri tasot Kun puhutaan asiakkaista viranomaisten kesken, on huomioitava, että käytetty kieli ja asenne siirtyy helposti asiakastilanteeseen Alueella toimivien työntekijöiden tutustuminen ja toisen työn tunteminen on hyvän yhteistyön edellytys Pitkä prosessi on edellytys yhteistyökulttuurin luomiselle. Se kehittyy vain dialogisella vuoropuhelulla. Miten dialogi saadaan toteutumaan toimijatasolla, jolloin ymmärrys ja yhteistyökulttuuri alkaa syntyä? Toimintaohjeisiin luodut rakenteet mm. antavat mahdollisuuden lisääntyvään dialogiin. Asiakkaan luottamuksen syntyminen kaikissa palveluissa alusta lähtien. Luottamus rakentuu osallisuuden kokemuksesta. Tämä pätee myös viranomaisten keskinäiseen yhteistyöhön. Kun on monta toimijaa, asiakkaan asian kuljettaminen on ydinkysymys, johon etsitään ja tulee löytää vastaus (koordinointivastuu) 23

24 24 Kysymyksiä, ajatuksia, huomoita, kommentteja?

25 Kiitos!