7. Suomen viranomaiset toimittivat lisätietoja kahdella 12. helmikuuta 2007 päivätyllä sähköpostiviestillä.

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 04-IV-2007 K(2007) 1406 lopull. Asia: Valtiontuki E 7/2005 Suomi Ehdotus EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 1 kohdan mukaisiksi aiheellisiksi toimenpiteiksi, jotka koskevat alusten toimitusta edeltävän rahoituksen takausjärjestelmiä Arvoisa ulkoministeri, 1. Komissio ilmoittaa Suomelle, että tutkittuaan Suomen viranomaisten toimittamat tiedot se on päättänyt ehdottaa aiheellisia toimenpiteitä. Toimenpiteet koskevat alusten toimitusta edeltävää kahta alustakausjärjestelmää, jotka ovat neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/ artiklassa tarkoitettuja tukiohjelmia. 1 I. Menettely I. Menettelyn vaiheet 2. Suomen viranomaiset ilmoittivat komissiolle 17. joulukuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, että lakia laivanrakennus- tai laivanvarustamotoimintaa harjoittaville yrityksille myönnettävistä valtiontakauksista (573/1972) muutetaan hieman, ja sen nimikkeeksi muutetaan laki valtion alustakauksista (jäljempänä 'alustakauslaki'). Tukijärjestelmää hallinnoi Finnvera Oyj, joka on valtion omistama erityisrahoitusyhtiö. 3. Komissio ilmoitti 18. maaliskuuta 2005 päivätyllä kirjeellä Suomen viranomaisille aikomuksestaan tarkastella järjestelmää EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 1 kohdan nojalla. Kirjeessä pyydettiin tietoja järjestelmän toiminnasta. Suomen viranomaiset toimittivat pyydetyt tiedot 21. huhtikuuta 2005 päivätyllä kirjeellä. 1 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan (nykyisin 88 artikla) soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 659/1999, (EYVL L 83, , s. 1). Ulkoministeri Erkki TUOMIOJA Merikasarmi PL 176, FIN Helsinki Commission européenne, B-1049 Bruxelles/Europese Commissie, B-1049 Brussel Belgium Telephone : (32-2)

2 4. Komissio ilmoitti Suomen viranomaisille 22. marraskuuta 2005 ja 4. toukokuuta 2006 päivätyillä kirjeillä, ettei se voi käytettävissään olevien tietojen perusteella katsoa, ettei järjestelmään sisälly tukea. Komission mukaan näytti siltä, että järjestelmä ei täyttänyt kaikkia EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta valtiontukiin takauksina annetun komission tiedonannon 2 (jäljempänä 'takaustiedonanto') 4.3 kohdassa asetettuja edellytyksiä. Suomen viranomaiset vastasivat 9. maaliskuuta 2006 ja 21. syyskuuta 2006 päivätyillä kirjeillä. Suomen viranomaiset ja komission yksiköt järjestivät kokouksen 13. syyskuuta Kokouksen aikana Suomen viranomaiset ilmoittivat, että alustakauslain lisäksi toimitusta edeltäviä takauksia myönnetään alusten rakentamiselle toisenkin järjestelmän mukaisesti. 5. Komissio pyysi 27. marraskuuta 2006 päivätyllä kirjeellä Suomelta lisätietoja mahdollisista muista takausjärjestelmistä, joita sovelletaan alusten toimitusta edeltävään rahoitukseen. Komissio pyysi myös tietoja siitä, hallinnoidaanko näitä järjestelmiä täysin samalla tavalla kuin alustakauslain alaisia järjestelmiä, ja jos näin on, hyväksyykö Suomi kyseisten järjestelmien sisällyttämisen käynnissä olevaan tarkasteluun. Komissio pyysi Suomea myös ilmoittamaan, oliko komission 22. marraskuuta 2005 ja 4. toukokuuta 2006 päivättyihin kirjeisiin perustunut kirjeenvaihto antanut Suomelle riittävät mahdollisuudet esittää toimenpiteitä koskevia huomautuksia neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/ artiklan 2 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti. 6. Suomen viranomaiset ilmoittivat 19. joulukuuta 2006 päivätyssä kirjeessään, että alusten toimitusta edeltävälle rahoitukselle myönnetään valtiontakauksia myös valtion vientitakuista annetun lain (jäljempänä 'vientitakuulaki') (laki 422/2001) mukaisesti. Finnvera hallinnoi myös tätä järjestelmää. Alusten toimitusta edeltävälle rahoitukselle myönnettyjen takausten ehdot vastaavat alustakauslain nojalla myönnettyjen takausten ehtoja. Suomen viranomaiset hyväksyivät järjestelmän tämän osan sisällyttämisen käynnissä olevaan tarkasteluun. Suomen viranomaiset vahvistivat myös, että edellä mainittu kirjeenvaihto täyttää asetuksen 17 artiklassa asetetut vaatimukset. 7. Suomen viranomaiset toimittivat lisätietoja kahdella 12. helmikuuta 2007 päivätyllä sähköpostiviestillä. 8. Komissio teki 21. helmikuuta 2007 päätöksen 3 ehdotuksesta EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 1 kohdan mukaisiksi aiheellisiksi toimenpiteiksi, jotka koskevat kyseistä kahta alusten toimitusta edeltävän rahoituksen takausjärjestelmää. 9. Suomen viranomaiset ilmoittivat 7. maaliskuuta 2007 komissiolle, että päätös sisälsi kaksi virhettä ja niiden korjaamista toivottiin ennen aiheellisten toimenpiteiden hyväksymistä. 2 3 EYVL C 71, , s. 14. K(2007) 457 lopullinen. 2

3 II. Syyt 21. helmikuuta 2007 tehdyn päätöksen peruuttamiseen 10. Vaikka Suomen viranomaiset mainitsevat kyseiset kohdat, Suomi ei kuitenkaan kieltäydy hyväksymästä ehdoitta ehdotusta aiheellisiksi toimenpiteiksi, jolloin komission olisi toimittava asetuksen (EY) N:o 659/ artiklan 2 kohdan säännösten mukaisesti. Näin ollen 21. helmikuuta 2007 tehty päätös on peruutettava ja tämä uusi päätös on tehtävä. II. Alusten toimitusta edeltävään rahoitukseen sovellettavien kahden takausjärjestelmän kuvaus Alustakauslaki 11. Alustakauslaki on ollut voimassa vuodesta Valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Finnvera Oyj myöntää tämän järjestelmän puitteissa takauksia suomalaisille yrityksille laivanvarustamo- tai laivanrakennustoiminnan rahoitusta varten. Järjestelmän avulla voidaan rahoittaa paitsi kauppamerenkulussa käytettävien uusien alusten hankintoja myös alusten muutos-, korjaus- ja parannustöitä. Takauksia voidaan myöntää alusten rakentamisen aikana tai toimituksen jälkeen. Rahoitusta on kahta tyyppiä: a) Loppurahoitustakaukset: näitä takauksia myönnetään vakuudeksi luottoihin, joita suomalaiset laivanvarustamot ottavat alusten ostamista ja korjaus- tai muutostöitä varten Suomessa ja ulkomailla. Suomen viranomaiset toteavat loppurahoitustakauksista, että Finnvera noudattaa OECD-konsensussopimusta (OECD Arrangement on Guidelines for Officially Supported Export Credits) ja siihen sisältyvää alakohtaista laivaluottosopimusta (Sector Understanding on Export Credits for Ships). Laivanrakennusteollisuuden valtiontukea koskevien puitteiden jaksossa (Vientiluotot) todetaan seuraavaa: "Julkista tukea saavien lainajärjestelyjen muodossa kansallisille tai ulkomaalaisille laivanvarustajille tai kolmansille osapuolille alusten rakentamiseen tai rakenteen muuttamiseen myönnettävän laivanrakennustuen voidaan katsoa soveltuvan yhteismarkkinoille edellyttäen, että tuki on OECD:n vuoden 1998 vientiluottokonsensuksen (OECD Arrangement on Guidelines for Officially Supported Export Credits) ehtojen ja laivojen vientiluottoja koskevan OECD:n sektorisopimuksen taikka myöhempien niitä muuttavien tai ne korvaavien sopimusten ehtojen mukainen". Finnveralla on lakisääteinen velvollisuus periä korvaus tarjoamistaan palveluista ja sen toiminnan on oltava itsekannattavaa, minkä vuoksi takauksiin ei joko sisälly lainkaan tukea tai se on määrältään rajoitettua. Tämän ja muiden edellä mainittujen seikkojen vuoksi komissio pitää loppurahoitustakauksia yhteismarkkinoille soveltuvina. Tämän vuoksi komissio ei tarkastele järjestelmän kyseistä osaa eikä käsittele sitä enempää tässä päätöksessä, vaan keskittyy toimitusta edeltäviin takauksiin. b) Toimitusta edeltävät takuut (rahoitustakuu 5 ja vastatakuu 6 ): nämä takuut myönnetään suomalaisille telakoille suomalaisten tai ulkomaisten laivanvarustamojen 4 5 EUVL C 317, , s. 11. Laivanrakennusteollisuuden valtiontukea koskevien puitteiden voimassaoloa jatkettiin 31. joulukuuta 2008 saakka komission 24. lokakuuta 2006 tekemällä päätöksellä (EUVL C 260, , s. 7). Rahoitustakuu annetaan lainanantajalle, kun tämä myöntää telakalle rakennuksenaikaista rahoitusta. 3

4 tilaamien alusten rakennus-, korjaus- ja muutostöitä varten. Kun aluksen ostaja on ulkomainen yhtiö, nämä toimitusta edeltävät takaukset myönnetään yleensä vientitakuulain nojalla. Vientitakuulaki 12. Toimitusta edeltävät takuut: Kuten edellä todetaan, aluksen ostajan ollessa ulkomainen yhtiö suomalaisille telakoille voidaan myöntää myös vientitakuulain mukaisia rahoitustakuita ja vastatakuita. 7 Finnvera hallinnoi kyseistä järjestelmää. Toimitusta edeltävien takuiden ehdot ovat täsmälleen samat kuin alustakauslain nojalla myönnettyjen takausten ehdot. 13. Yhteenvetona voidaan todeta, että tässä päätöksessä tarkasteltavat toimenpiteet ovat alustakauslain ja vientitakuulain nojalla myönnettäviä toimitusta edeltäviä takauksia tai takuita. III. Suomen huomautukset 14. Suomen viranomaiset analysoivat 9. maaliskuuta ja 21. syyskuuta 2006 päivätyissä kirjeissään sitä, ovatko toimitusta edeltävät takaukset kaikkien takaustiedonannon 4.3 kohdassa esitettyjen vaatimusten mukaisia. Suomen viranomaisten mukaan Finnvera noudattaa kaikkia vaatimuksia, eikä näihin valtiontakauksiin sisälly tukea. IV. Arviointi 15. EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaan valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotain yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Tarkasteltavana oleva toimenpide on järjestelmä, jonka mukaisesti Suomen valtio myöntää takauksia suomalaisten telakoiden rahoitustarpeita varten. Tämän vuoksi takauksia myönnetään valikoivasti ja siihen liittyy valtion varoja, koska takausten mukaisia maksuja voidaan joutua suorittamaan. Toimenpide saattaa vääristää kilpailua muiden telakoiden kanssa, koska näillä takauksilla voidaan alentaa lainaa ottavien yritysten rahoituskustannuksia, mistä koituu yrityksille etua. Laivanrakennuksen sekä laivojen korjaus- ja muutostöiden alalla käydään paljon kauppaa, joten toimenpide voi vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja olla valtiontukea. 16. Molemmat takausjärjestelmät ovat neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/ artiklaan sisältyvän määritelmän mukaista voimassa olevaa tukea. Alustakauslaki on ollut voimassa vuodesta Vuonna 2004 ilmoitetut muutokset olivat vähäisiä, ja ne eivät vaikuttaneet järjestelmän keskeiseen asiasisältöön, johon kuuluvat suomalaisille laivanvarustamoyhtiöille ja telakoille toiminnan rahoittamista varten 6 7 Vastatakuita käytetään vakuutettaessa ennakkomaksutakauksia tai toimitustakauksia, jotka annetaan ostajalle suoraan, tai vastavakuutena pankille, kun se antaa ostajalle takauksen. Tätä järjestelmää voidaan myös pitää "voimassa olevana tukena", koska se on ollut voimassa yli kymmenen vuotta. Se on muun muassa ilmoitettu voimassa olevana tukiohjelmana EFTAn valvontaviranomaiselle 18. helmikuuta 1994 (viitenro ). 4

5 myönnetyt takaukset. Telakoille myönnetään rakennusaikaisia takauksia. 8 Laki valtion vientitakuista (422/2001) perustuu vuoden 1962 vientitakuulakiin (479/1962). Nämäkään muutokset eivät ole vaikuttaneet järjestelmän asiasisältöön. Molempia järjestelmiä on vuodesta 1999 hallinnoinut uusi erityisrahoitusyhtiö Finnvera Oyj. 17. Rakennus-, korjaus- tai muuntotöihin liittyvän sopimuksen rahoituskustannuksia alentava toimenpide olisi toimintatukea, jota ei voida pitää yhteismarkkinoille soveltuvana 87 artiklan 2 ja 3 kohdan poikkeusten nojalla. Tarkastelun kohteena olevat järjestelmät ovat toimitusta edeltävien takausten osalta EY:n perustamissopimuksen mukaisia ainoastaan siinä tapauksessa, että niihin ei sisälly tukea. 18. Komissio esittää takaustiedonannossa periaatteensa sen arvioimiseksi, onko valtiontakaus tukea. Kyseisen asiakirjan 4 jaksossa määritetään ehdot, joiden täyttyessä valtiontakausjärjestelmä ei ole valtiontukea. Koska toimenpiteet muodostuvat kahdesta järjestelmästä, sovelletaan 4.3 kohtaa. 19. Ensimmäiset edellytykset ovat seuraavat: "a) järjestelmän ehtojen mukaan takauksia ei voida antaa lainanottajille, jotka ovat taloudellisissa vaikeuksissa ja b) lainanottajat voisivat periaatteessa saada rahoitusmarkkinoilta markkinaehtoista lainaa ilman valtion väliintuloa". 20. Suomen viranomaisten mukaan Finnvera arvioi ennen takauksen myöntämistä liiketoimen osapuolten (rakentaja ja ostaja) taloudellisen aseman ja hankkeen toteutettavuuden. Finnveran due diligence -tutkimuksella pyritään määrittämään yritykseen liittyvät potentiaaliset riskit (esim. kokonaislikviditeetti riskitekijöiden voimassaoloaikana) sekä hankekohtaiset riskit. 21. Laivanrakennustoimintaa harjoittavan yrityksen taloudellisen aseman arviointi perustuu sekä yritykseltä että julkisista lähteistä saatuihin tietoihin. Vaadittavia yritystietoja ovat mm. riskien voimassaoloaikaa koskevat tilinpäätökset, osavuosikatsaukset, budjetit ja kassavirtaennusteet. Päivitettyjä tietoja toimitetaan Finnveralle säännöllisesti. Hankkeen toteuttamiskelpoisuuden osalta huomiota kiinnitetään erityisesti telakan toimitusriskin arviointiin ja hankkeen ennustettuun tuottoon. Aluksen rakentamisaikana Finnveralle on toimitettava säännöllisesti hanketta koskevaa seurantatietoa. Finnvera seuraa, että hanke etenee budjetin mukaisesti (aikataulu, kustannukset), ja se voi tarvittaessa käyttää omaa teknistä asiantuntijaansa varmistaakseen, että alus on teknisten vaatimusten mukainen. 22. Jokaiselle hankkeelle nimetään oma arviointiryhmä. Yritykselle annetaan sisäinen luottoluokitus Finnveran standardoidun luottoluokitusmenettelyn mukaisesti. Luottoluokitusmenettely on samanlainen kaikilla toimialoilla, ja siinä analysoidaan 8 Lakiin 573/1972 tehtiin lähinnä teknisiä ja sanamuotoa selventäviä muutoksia. Tavoitteena oli selventää sitä, että lain mukaan ennakkomaksutakauksia voidaan myöntää silloin, kun sekä ostaja että telakka ovat suomalaisia. Aiemmassa sanamuodossa viitattiin rahoitukseen, ja tekstiin tehtyjen muutosten tarkoitus oli määritellä tarkemmin, mitä rahoitus tarkoittaa. Lisäksi lakiin lisättiin pykäliä, joilla pantiin täytäntöön Suomen uudistetun perustuslain mukaiset hyvään hallintoon ja toiminnan julkisuuteen liittyvät vaatimukset. Yksi uusista säännöksistä valtuuttaa Finnveran suojaamaan toimintaansa jälleenvakuutusjärjestelyillä. 5

6 johtoa, toimialaa, liiketoimintaympäristöä, tuotteita, asiakkaita, kilpailukykyä, toiminnan kannattavuutta, likviditeettiä ja pääomarakennetta. 23. Kukin analysoitu osa-alue tuottaa tietyn määrän pisteitä. Yhteispistemäärän perusteella yritys sijoitetaan johonkin seitsemästä luottokelpoisuusluokasta (A1, A2, A3, B1, B2, B3 tai C). 9 Tämän lisäksi maksuhäiriöisille yrityksille on oma luokkansa (D). Takauksia myönnetään yrityksille, joiden luottoluokitus on vähintään B Lisäksi Finnvera vaatii aina, että hankekohtaisesti vähintään 20 prosenttia riskistä jaetaan kaupallisten rahoituslaitosten kanssa. Näin varmistetaan se, että rahoitettava yritys pystyy periaatteessa hankkimaan rahoitusta myös kaupallisista lähteistä. 25. Suomen viranomaisten toimittamien tietojen perusteella komissio katsoo, että mainitut kaksi ehtoa täyttyvät. 26. Takaustiedonannossa edellytetään lisäksi, että "c) takaukset liittyvät tiettyyn rahoitustoimeen, niille on asetettu kiinteä enimmäismäärä, ne kattavat enintään 80 prosenttia lainasaamisen tai muun rahoitussitoumuksen määrästä [ ] ja niiden voimassaoloaika on rajoitettu". 27. Finnveran myöntämät takaukset liittyvät tiettyyn rahoitustoimeen (laina rakentamisen rahoittamiseen, ennakkomaksu tai muu vakuus), joka puolestaan liittyy tiettyyn hankkeeseen. Takauksilla on kiinteä enimmäismäärä, koska ne rajoittuvat aina määrättyyn pääomaan (myös korot voivat sisältyä taattavaan määrään). Takausten voimassaoloaika on määrätty jokaisessa tapauksessa. 28. Tiedonannossa raja-arvoksi asetetaan 80 prosenttia lainasaamisen tai muun rahoitussitoumuksen määrästä, ja Suomen viranomaiset osallistuvat aluksen rahoittamiseen enintään 80 prosentin osuudella. Koko rahoituspakettiin kuuluva yksittäinen rahoitustoimi voidaan kuitenkin taata 100-prosenttisesti. Suomen viranomaiset ovat todenneet, että 80 prosentin raja-arvoa ollaan valmiit noudattamaan pääosassa yksittäisiä rahoitusinstrumentteja. Toisaalta tietyissä liiketoimissa, kuten alukseen liittyviä yksittäisiä ennakkomaksuja koskevissa liiketoimissa, 80 prosentin säännön soveltaminen olisi hankalaa ja joskus käytännössä mahdotonta. Varsinkaan pankit eivät halua taata ainoastaan 20 prosenttia yksittäisestä ennakkomaksusta. Tämän vuoksi Finnvera on tähän mennessä soveltanut ennakkomaksutakauksissa 80 prosentin sääntöä alukseen liittyvien ennakkomaksujen kokonaissummaan riippumatta siitä, ovatko ne jo suoritettuja tai tulevia maksuja. Ensimmäisistä ennakkomaksuista on esimerkiksi joskus katettu 100 prosenttia ja viimeisistä 50 tai 0 prosenttia. 29. Komissio toteaa, että takaustiedonannossa asetetulla 80 prosentin säännöllä pyritään varmistamaan, että yksityiset lainanantajat vastaavat riittävän suuresta osasta riskiä. Komissio on yhtä mieltä siitä, että olisi kohtuutonta soveltaa kyseistä sääntöä jokaiseen yksittäiseen ennakkomaksuun, jos aluksen rahoittamiseen liittyy useita ennakkomaksuja. Komissio kuitenkin katsoo, että ensimmäisiin ennakkomaksuihin liittyy eniten riskejä, koska niiden vaikutusaika on pitkä ja vakuutena käytetyn 9 Seuraavassa taulukossa vertaillaan Finnveran luottoluokituksia ja S&P -luokituksia. : [ ]* * Luottamuksellisia tietoja. 6

7 aluksen arvo on erittäin alhainen rakentamisen alkuvaiheessa. Jotta voidaan varmistaa, että yksityiset lainanantajat vastaavat riittävän suuresta osasta riskiä, 80 prosentin sääntöä ei voida soveltaa edellä kuvatulla tavalla, jos valtio takaa ensimmäiset ennakkomaksut kokonaisuudessaan. Komission näkemyksen mukaan 80 prosentin sääntöä on noudatettava, kun kaikki suoritetut ennakkomaksut lasketaan yhteen (tulevia ennakkomaksuja ei siis oteta huomioon) Takaustiedonannossa edellytetään myös, että "d) järjestelmän ehdot perustuvat realistiseen riskien arviointiin, joten on erittäin todennäköistä, että takauksensaajina olevien yritysten maksamat takausmaksut kattavat takauksista aiheutuvat kulut". 31. Suomen viranomaiset ovat ilmoittaneet, että kun Finnvera vastaanottaa hakemuksen, se arvioi ensin velalliseen liittyvät luottoriskin. Tämän jälkeen määritetään velallisen sisäinen luottoluokitus. Tämän jälkeen Finnvera analysoi käytettävissä olevien tietojen puitteissa vastaavan luokituksen saaneiden yritysten markkinahinnoittelua joukkovelkakirja- ja pankkimarkkinoilla. Riskien arviointiprosessin aikana selvitetään myös yrityksen vanhojen luottojen marginaalit. 32. Velallisen luottoluokituksen lisäksi myös takauksen voimassaoloaika vaikuttaa takausmaksun suuruuteen. Takausmaksu nousee voimassaolon pidentyessä. Lopullinen takausmaksu riippuu myös Finnveralle tarjottavista vakuuksista. 33. Komission mielestä Finnveran takausmaksujen määrittämisessä soveltama menetelmä on teoreettisesti vankalla pohjalla. Suomen viranomaiset ovat kuitenkin toimittaneet hyvin vähän empiirisiä tietoja aiemmista luottotappioista. 11 Tämän vuoksi ei voida varmuudella todeta, että edellä kuvatuilla menetelmillä määritetyt takausmaksut tekevät järjestelmästä itsekannattavan. Lisäksi on mahdollista, että valtion takaamiin maksuihin liittyvät riskit aliarvioidaan. Komissio on hyväksynyt Saksan, Ranskan ja Alankomaiden viranomaisten ilmoittamat samankaltaiset laivanrakennustoiminnan rahoittamiseen tarkoitetut takausjärjestelmät. Niissä aliarviointiriskin minimoimiseksi veloitetaan vähintään 0,8 prosentin vuotuinen takausmaksu, joka lasketaan taloudellisen velvoitteen taatusta osasta. 12 Komissio katsoo, että vähimmäismäärää olisi sovellettava myös käsiteltävänä olevaan asiaan, koska komission käsityksen mukaan Suomen laivanrakennusteollisuuden riskiprofiili ei merkittävästi poikkea edellä mainittujen maiden vastaavan teollisuuden riskiprofiilista. Suomen viranomaiset eivät ole osoittaneet, että suomalaisten telakkayhtiöiden toimintaan liittyy vähemmän riskiä, millä voitaisiin perustella pienempi takausmaksu. Suomen viranomaisten mukaan kyseisen raja-arvon yleinen soveltaminen johtaisi markkinahintoja korkeampiin takausmaksuihin terveille yrityksille myönnettävissä enintään kuuden kuukauden pituisissa takauksissa. Komissio pitää väitettä oikeana Valtio voi esimerkiksi kattaa 50 prosenttia ensimmäisestä ennakkomaksusta ja 100 prosenttia toisesta, samansuuruisesta ennakkomaksusta. Näin ollen valtio ei missään vaiheessa takaa yli 80 prosenttia suoritettujen ennakkomaksujen kokonaismäärästä. Suomen viranomaiset ovat ilmoittaneet, että Finnveran aloitettua toimintansa vuonna 1999 takauksiin perustuvia maksuja ei ole vaadittu eikä suoritettu kummankaan takausjärjestelmän nojalla. Asia N 253/2005, EUVL C 228, , s. 10; asia N 35/2006, EUVL C 259, , s. 14; ja asia N 325/2006, EUVL C 288, , s. 4. 7

8 34. Takaustiedonannossa todetaan myös, että "e) järjestelmä sisältää tulevien takausten myöntämiseen sovellettavat ehdot, ja koko järjestelmän rahoitusta tarkastellaan uudelleen ainakin kerran vuodessa". 35. Suomen viranomaiset ilmoittivat 21. syyskuuta 2006 päivätyssä kirjeessä, että 18. kesäkuuta 1998 annetussa laissa valtion erityisrahoitusyhtiöistä (laki 1998/443) edellytetään muun muassa, että Finnveran menot voidaan pitkällä aikavälillä kattaa yhtiön toiminnasta saatavilla tuloilla. Tämän edellytyksen täyttymistä tarkastellaan jatkuvasti. Hallituksen jäsenet ovat virkavastuussa Finnveran toiminnasta ja heidän on otettava päätöksissään huomioon yhtiötä koskevat säännökset. Hallituksen määrittämää takausstrategiaa tarkistetaan vuosittain aiempia ajanjaksoja koskevien tietojen ja takaussalkun koostumuksen perusteella, jotta voidaan varmistaa toiminnan itsekannattavuus. 36. Komissio kuitenkin toteaa, että koska Finnveralle saattaa kertyä pitkän aikavälin ylijäämää muista toiminnoista, takauskäytänteiden itsekannattavuuden yleisellä tarkastelulla ei pystytä varmistamaan, että järjestelmien mukaisesti myönnetyt toimitusta edeltävät takaukset ovat itsekannattavia. 37. Takaustiedonannon 4.3 kohdassa edellytetään myös, että "f) takausmaksut kattavat sekä takauksen myöntämiseen liittyvät tavanomaiset riskit että järjestelmän hallinnolliset kulut, ja jos valtio antaa alkupääoman takausjärjestelmän perustamiseen, niihin sisältyy tavanomainen tuotto pääomalle". 38. Kuten edellä todetaan, Finnvera analysoi takaukseen liittyvää luottoriskiä ja antaa velalliselle luokituksen. Perittävä takausmaksu riippuu luokituksesta, takauksen ominaispiirteistä ja takausten aiheuttamista ennustetuista luottotappioista. 39. Suomen viranomaisten mukaan lähimenneisyydessä myönnetystä pienehköstä määrästä takauksia perityt maksut ovat suuremmat kuin Finnveran takausvastuisiin perustuvat maksut ja hallintokulut, koska Finnvera ei ole joutunut käytännössä maksamaan myönnettyihin takauksiin perustuvia maksuja niiden vuosien aikana, joilta tietoja on saatavilla. Yhdenkin velallisen maksulaiminlyönnit voivat kuitenkin muuttaa tilanteen. 40. Kuten edellä mainitaan, komissio katsoo, että vuotuisten takausmaksujen vähimmäismääriä on noudatettava ottaen huomioon tapausten pieni määrä ja siitä seuraava epävarmuus valtion takausvastuisiin liittyvästä riskistä. Realisoituneita tappioita on tarkkailtava vuosittain, ja takausmaksujen tasoa on tarvittaessa tarkistettava. 41. Suomen viranomaiset toteavat, että hallintokulujen kattamiseksi jokaisesta transaktiosta peritään erillinen käsittelymaksu. Maksun suuruus on yleensä ollut euroa transaktiota kohti. Suomen viranomaiset eivät ole ilmoittaneet merkittävistä muutoksista käsittelymaksuihin. Komission vastaavista järjestelmistä saamien kokemusten mukaan mainitun suuruiset maksut riittävät kattamaan järjestelmien aiheuttamat hallintokulut. 42. Takaustiedonannon 7 jaksossa edellytetään kertomuksen laatimista vuosittain. Kertomukset ovat tarpeen tässäkin tapauksessa, koska kuten edellä todetaan, 8

9 takauksiin liittyvistä riskeistä ei ole täyttä varmuutta. Kyseisten kahden järjestelmän seurannalla voidaan varmistaa, että takauksiin ei sisälly valtiontukea. Komissiolle ei ole tähän mennessä toimitettu vuotuisia kertomuksia. V. Päätelmät 43. Komissio toteaa, että kaikkia takaustiedonantoon sisältyviä edellytyksiä, joilla varmistetaan, että alusten toimitusta edeltävään rahoitukseen liittyviin takauksiin ei sisälly valtiontukea, ei ole täytetty. On siis mahdollista, että järjestelmiin sisältyy suomalaisille telakoille myönnettävää tukea. Komission näkemyksen mukaan tuki ei sovellu yhteismarkkinoille, koska tällaiseen toimintatukeen, jolla alennetaan laivojen rakentamiseen liittyvien lainojen ja takausten rahoituskustannuksia, ei voida soveltaa EY:n perustamissopimuksessa määrättyjä poikkeuksia. Koska Suomi haluaa jatkaa takausten myöntämistä telakoille alusten toimitusta edeltävää rahoitusta varten, järjestelmiä on muutettava siten, että kaikki takaustiedonannossa asetetut edellytykset täyttyvät. Näin varmistetaan, että takausjärjestelmiin ei sisälly tukea ja ne soveltuvat yhteismarkkinoille. 44. Koska 21. helmikuuta 2007 tehty päätös sisälsi kaksi virhettä, se on peruutettava ja korvattava tällä päätöksellä. VI. Päätös I. 21. helmikuuta 2007 tehdyn päätöksen peruuttaminen 45. Komissio on päättänyt peruuttaa 21. helmikuuta 2007 tehdyn päätöksen ehdotuksesta EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 1 kohdan mukaisiksi aiheellisiksi toimenpiteiksi, jotka koskevat kahta alusten toimitusta edeltävän rahoituksen takausjärjestelmää. II. Aiheelliset toimenpiteet 46. Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että seuraavat muutokset alustakauslakiin ja vientitakuulakiin perustuviin kahteen valtiontakausjärjestelmään, jotka koskevat alusten toimitusta edeltävää rahoitusta, ovat EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 1 kohdan mukaisia aiheellisia toimenpiteitä, ja ehdottaa niitä Suomelle: Valtiontakauksen rajoittaminen 80 prosenttiin 47. Toimitusta edeltävät takaukset 13 eivät saa kattaa, pari passu -periaatteella 14, enempää kuin 80 prosenttia kustakin yksittäisestä lainasta tai muusta rahallisesta velvoitteesta. Alukseen liittyvien ennakkomaksujen määrä, joka on jo maksettu telakalle ja joka on Edellä esitetyn perusteella näihin sisältyvät rahoitustakuut ja vastatakuut. Tämän mukaan valtio ja pankki vastaavat yhdessä mahdollisista tappioista taatun määrän suhteessa. First loss valtion takuut, joissa tappio on ensin kohdistettava valtion kannettavaksi taattuun määrään asti, ovat poissuljettuja. 9

10 valtion takauksilla katettu, ei saa missään vaiheessa ylittää 80 prosenttia telakalle jo maksettujen ennakkomaksujen kokonaismäärästä. Vuotuisen takausmaksun vähimmäistaso 48. Suomen on toimitusta edeltäviä takauksia myöntäessään perittävä vuotuinen takausmaksu, joka on vähintään 0,8 prosenttia taattavasta määrästä. Tämä on vähimmäismäärä, jota ei voida soveltaa alimpiin luottoluokkiin sijoitettuihin yrityksiin. Vähimmäismäärää ei sovelleta, kun takaus on voimassa enintään kuusi kuukautta ja Finnveran laivanrakennusyhtiölle antama sisäinen luokitus on vähintään B1. Koko rahoitusrakenteen erillinen vuotuinen tarkastelu ja takausmaksun mukauttaminen uusissa takauksissa 49. Suomen on tarkasteltava vuosittain erikseen sovellettavien kahden järjestelmän puitteissa myönnettävien toimitusta edeltävää rahoitusta koskevien takausten kokonaisrahoitusta. Takausmaksujen tasoa on mukautettava, jos analyysi osoittaa muun muassa käyttöön otettujen takauksien ja suoritettujen maksujen perusteella, että takausmaksuilla kokonaisuutena ottaen ei enää pystytä peittämään kustannuksia tai kustannukset uhkaavat ylittää takausmaksuista saatavat tuotot. Vuosikertomusten toimittaminen komissiolle 50. Suomen on toimitettava komissiolle vuosittain kertomus sovellettavien kahden järjestelmän nojalla myönnetyistä alusten toimitusta edeltävää rahoitusta koskevista takauksista. Kertomuksiin on sisällytettävä vähintään seuraavat tiedot: a) vuoden aikana annettujen takausten lukumäärä ja rahallinen arvo; b) vuoden lopussa voimassa olevien takausten lukumäärä ja rahallinen arvo; c) vuoden aikana tapahtuneiden maksulaiminlyöntien lukumäärä ja rahallinen arvo eriteltynä tapauksittain; d) vuoden aikana saadut tuotot; e) vuotuiset kulut; 1) tuotot takausmaksuista; 2) tuotot käsittelypalkkioista; 3) takaisin perityt määrät; 1) hallintokulut; 2) käyttöön otettuihin takauksiin liittyvät maksut; f) vuoden yli-/alijäämä (tuottojen ja kulujen erotus); 10

11 g) jälkeen kertynyt yli-/alijäämä. 51. Suomea pyydetään ilmoittamaan komissiolle kirjallisesti kuukauden kuluessa tämän ehdotuksen vastaanottamisesta, että se hyväksyy neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/ artiklan 1 kohdan mukaisesti ehdoitta tämän ehdotuksen aiheellisiksi toimenpiteiksi. Muussa tapauksessa komissio toimii asetuksen (EY) N:o 659/ artiklan 2 kohdassa säädetyllä tavalla. Jos tämä kirje sisältää luottamuksellisia tietoja, joita ei saa julkaista, tästä on ilmoitettava komissiolle 15 työpäivän kuluessa kirjeen vastaanottamisesta. Jos komissio ei saa perusteltua pyyntöä määräajassa, se katsoo, että Suomen viranomaiset hyväksyvät kirjeen julkaisemisen sellaisenaan. Pyyntö, jossa yksilöidään tiedot, joita ei saa julkaista, on lähetettävä kirjattuna kirjeenä tai faksilla seuraavaan osoitteeseen: Euroopan komissio Kilpailun pääosasto Valtiontukien kirjaamo B-1049 Bryssel Faksi: (+ 32-2) Kunnioittavasti Komission puolesta Neelie KROES Komission jäsen 11