Kommentit raporttiin. Koonnut Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kommentit raporttiin. Koonnut Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto"

Transkriptio

1 Kommentit raporttiin Koonnut Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto

2 Raporttia ovat kommentoineet Harri Riihimäki, lihasikala & biokaasulaitos Halsualla Biokaasu, hake, olki, pelletti Fredrik Ek, energianeuvoja SLC Biokaasu, hake, olki, pelletti, puukaasu MTT Sanna Marttinen, erikoistutkija Teija Paavola, vanhempi tutkija Sari Luostarinen, erikoistutkija Ville Pyykkönen, tutkija Hannu Mikkola, tutkija, HY, Agroteknologian laitos Biokaasu, hake-olkilämpölaitokset Anssi Laamanen, luomuviljelijä, Juvan Bioson Oy Biokaasu

3 Raporttia ovat kommentoineet Anders B. Abrahamsson, energianeuvoja, Finska Hushålssälskapet, Kemiö energiaomavaraiseksi Tuulivoima Rauno Hartikainen, Aurinko-tuuliratkaisusuunnittelija, suunnitteluinsinööri Aurinkosähkökennot Veli-Pekka Kauppinen, puuenergianeuvoja, Keski-Suomen Metsäkeskus Hakelämpölaitokset, maalämpö Annimari Lehtomäki, Jyväskylä Innovation Teija Rantala, projekti-insinööri ja Eero Antikainen, tutkimuspäällikkö, Savonia instituutti Biokaasu

4 Raporttia ovat kommentoineet Martti Surakka, johtava asiantuntija Pöyry CHP Jussi Kummu, Nibe Maalämpö Urho Kari, viljelijä, puukaasun ja energiaratkaisujen harrastaja ja kehittäjä CHP, puukaasu Markku Lappi, energianeuvoja, ProAgia Häme Olkilämpölaitokset Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto Veijo Kilkkilä, Ariterm Jukka Keski-Oja, Posira Seppo Tuomi, TTS

5 Yleistä Vertailussa olevien laitosten teho- ja kokoluokka vaihtelee paljon Osittain hinnat alv:lla ja osittain ilman, kaikkien pitäisi olla alv 0% Laajuus yleisesti OK ja selkeää luettavaa, kattaa hyvin kyseeseen tulevat teknologiat Kannattavuuslaskelmat periaatteeltaan samanlaisia ja ymmärrettäviä Nettonykyarvo huonosti tunnettu termi, vaatisiko tueksi epävarmuustarkastelun?

6 Yleistä Kaikkiin laskelmiin herkkyystarkasteluja erilaisilla polttoineen hinnoilla Sama tuhka-osuus toistetaan tarpeettomasti, kappaleen 4 voisi siirtää loppuun Omat syötteet (nurmi, hake, olki) pitäisi hinnoitella markkinahinnoin Öljy hinnoiteltu alakanttiin ja sähkö yläkanttiin, s. 8 öljyn hinnassa yksikkövirhe (0,754 snt/kwh)

7 Yleistä Olisi hyvä olla lista teknologiakohtaisista haasteista, ongelmista Olisi hyvä vertailla investoinnin ikää komponentteina; esim.s. 5 taulukko antaa virheellisen kuvan esim. maalämpö 15-50v, putkisto 50v, pumppu 15v. Hakelaitteissa 15-20v, vaikka rakennukset ja putket 40-50v, kattila ja savupiippu 20-30v, palopää ja syöttöruuvi 10-15v. Olki ja pellettilaitos 30v. Vaikka rakennukset ja laitteet samat kuin hakelaitoksessa Ehdotus: käyttöiät komponenteittain taulukkoon (kuten ongelmat listana) ELY-keskuksista pitäisi löytyä helpommin oikeat ihmiset erilaisissa investointiasioissa

8 Biokaasulaitokset Laskelmat hyvin yleisellä tasolla, kannattavuus ja tuotto riippuvat hyvin monesta eri asiasta Syötteen laatu vaikuttaa myös esikäsittelytarpeeseen (s.9), lannoitevalmistelainsäädännön kustannuksia lisäävä vaikutus riippuu syötteestä s. 13 Nurmen hankintakustannus 15 /tn alakantissa, tuotantokustannus (ProAgria) 34 /tn Taulukossa syöteseos tn/a, ei kg/a s. 14 taulukossa nurmen ( nurmirehun) teko ja kuljetus 20 /tn (8000 ) Kuivamädätyslaitos vesipitoisuus keskim % Laitostyyppiesimerkki epätyypillinen, voisi olla yleisempikin malli, kuten Metenerin laitos

9 Biokaasulaitokset Maatilalaitos voi olla esitettyä edullisempikin Tilalla voi olla tarvittavia osia, kuten lietesäiliöitä yms. Ennestään Työmäärä hieman yläkantissa, mutta saa siellä aikaa kulumaan jos haluaa (esm. Kasvissyöttö ja silppuaminen) Laitosteknologia kypsää, ei kaipaa selvittämistä Mesofiilinen sopii maatiloille, termofiilisessä syötteen annostelu tarpeettoman tarkkaa Luvut oikeaa suuruusluokkaa, eteläsavolaisessa selvityksessä ei saatu ihan yhtä hyviä kannattavuuslukuja

10 Biokaasulaitokset s vrk on perusreaktorin viipymä, jälkikaasutus pidentää aikaa huomattavasti ja parantaa kaasusaantoa sekä vähentää metaanipäästöjä ilmaan (metaani 20 x CO2 GHkaasu) Lämmön hyödynnettävyys melko realistinen, tarve melko tasainen Lisäys: biokaasua voidaan puhdistettuna syöttää myös maakaasuverkkoon Energiapotentiaali hieman yläkanttiin, samoin teho Märkämädätys (s.9); Käytännössä kaikissa syötteissä vettä, mutta syötteen pumpattavuus ei edellytä nestemäisyyttä, hienojakoisuus riittää osassa syötettä Laitostoimittajia on erityisen paljon saksassa..(epäselvä), Suomessakin kymmeniä lietemädättämöjä

11 Biokaasulaitokset, s.10 liete lietelanta tai lanta (erotuksena puhdistamolietteestä) Käyttötarkoituksena myös lannoitearvon paraneminen (N, tasalaatuisuus) Lpt lasku alle 35 ei pysäytä, vaan hidastaa prosessia, jonka nopeuteen lpt kuitenkin vaikuttaa, vähäiset ja lyhyaikaiset muutokset eivät yleensä fataaleja mesofiiliselle laitokselle (vrt. termofiiliset) Jos lpt mesof./termof. välillä, prosessi voi lähes pysähtyä Muita ongelmia; kuormituksen muutos, happojen kertyminen, antibiootit harvoin todella kaataa prosessin, voi aiheuttaa muutenkin normaalia vaihtelua Muitakin teknisiä ongelmia kuin tukkeumat

12 Biokaasulaitokset, s. 10 huono kannattavuus vahva ilmaisu Riippuu energiantarpeesta, lannoitteen tarpeesta ja soveltuvuudesta, ympäristöhaittojen vähentämistarpeesta yms. Kannattavuuteen vaikuttaa merkittävästi kuljetusmatkat ja muut logistiset asiat selvitettävä aina tapauskohtaisesti Lisäsyötteen vaatimaa laitteistoa kuten apevaunu, voi olla tilalla muutenkin 11-12; lämpökuorman suuruudessa huomioitava maksimitehon aikainen lämmön tarve, metaanipitoisuus oletettu korkeahkoksi, mutta se on hyvä tavoite

13 Hakelämpölaitokset s. 17 tuotetun lämmön hinta 55 /MWh 75,4 /MWh (seuraavan sivun taulukossa) Pienet laitokset: viljelijän käytettävissä olevaa työaikaa ei pidä yliarvioida Teholuokka (lypsykarjatilat), edelleen alakantissa 15 kw-> 40 kw 15 /im3 alakantissa, /im3 (15-17 toinen arvio) lähempänä Esimerkin lämpökanavan pituus ja hinta aliarvioitu, toisen mukaan hinta OK Kanaalipituus (tarve) maatilalla jopa 150 m hävikkejä ja kustannuksia

14 Hakelämpölaitokset Pitäisi olla useamman kokoluokan esimerkkejä laitostyypin yleisyyden takia S. 16: nuohoustiheys 1 krt/v. aika harvoin S.16 Thermia on nykyinen Ariterm S.18 tuhkamäärä 0,2-2,8 t/a. Tuhkaa tulee puun kuivapainosta 0,5-3,0%. Puun kuivapaino noin 400 kg/m3 = 160 kg/i-m3 (kuusen latvusmassalla suurempi 460 kg/m3). Poltetaan haketta 300 i-m/a. Tulisi tuhkaa 0,2-1,7 t/a. Niin märkää haketta maatilavehkeissä ei voi polttaa, että tulisi tuhkaa 2,8 t/a.

15 Maalämpö 19: Rakennuskuutiota kohti tarvitaan 1-2 metriä putkea harhaanjohtava yleistys Lämmönkeruuputkiston mitta määräytyy rakennuksen energiankulutuksen ja lämmönlähteen mukaan. Lämpöpumpun käyttöikä 15 v oikein asennettuna ja suunniteltuna 20 v tai enemmän Energian kulutus (tässä COP-luku) 3,1 aika ok vaihtelu 2,5-3,7. Siihen vaikuttavat maaperän laatu, lämpötila, lämmönjaossa tarvittava lämpötila, pumpun mitoitus ja miten korkeammat lämpötilat (esim. käyttövesi ja patterivesi pakkasella) tuotetaan (suora sähkö vai korkeapaine pumppu. Sopii hyvin kohteille, joissa on matalalämpöinen lämmitys, kuten lattia- ja ilmakiertolämmitys.

16 Maalämpö Lähde: GEOPRO MAALÄMPÖPUMPPU, KÄYTTÄJÄN MANUAALI Maalämpöosuudessa sähkön hinta alv 23%

17 Puukaasu Muitakin valmistajia kuin Gasek ja CCM power Toiminimi Jussi Äystö, Suomi Ankur, Intia Spanner, Saksa System Johansson, Etelä Afrikka Fluidyne, Uusi Seelanti Community Power Coorporation, USA GEK, USA ProAgria/ SLF, Fredrik Ek

18 Puukaasu Perinteiset häkäpöntöt ja uusi tekniikka pääasiassa vanhaa tekniikkaa, jossa nykyaikaista syöttö ja ohjausautomatiikkaa. Gasekilla itse kaasutin on perinteinen myötävirtakaasutin. Myötävirtakaasutin tuottaa mustaa hiili- ja nokipitoista tuhkaa. Kaasun suodatuksessa syntyy nokea, joko tämä erotetaan kaasuvirrasta kuivassa muodossa tai veteen sekoitettuna lietteenä. Noessa on runsaasti PAH - aineita. Sekä suodatuksen noki että kaasuttimessa syntyvä musta tuhka ovat molemmat mahdollisia käsitellä harmittomaan muotoon.

19 Puukaasu Jos kaasuttimesta tuleva tuotekaasu jäähdytetään alle kastepisteen, siitä tiivistyy lauhdevettä joka sisältää satoja erilaisia enemmän tai vähemmän myrkyllisiä yhdisteitä. Lauhteen haitallisuus riippuu kaasuttimen toiminnasta. Polttoaineen tasalaatuisuus ja kuivuus vähentävät pääasiassa haitallisuutta. Tuotekaasun hyödyntäminen sähkön tuotannossa on mahdollista ilman että lauhdetta syntyy, kun lauhteesta kertyvät yhdisteet palavat moottorissa.. Syntyviä lauhteita on mahdollisia valvoa ja tarvittaessa käsitellä.

20 Puukaasu Moottorin pakokaasut ovat puhtaita, mm. pienhiukkasista. Mahdolliset ongelmajätteet syntyvät hakkeen syöttölaitteen ja puukaasumoottorin välissä, siis tuotekaasun käsittelyssä, ei siinä missä tuotekaasu poltetaan. Puukaasulaitoksen kokonaishyötysuhteeksi on oletettu/laskettu 61 %, miten tähän on päädytty? 30 kw sähköä ja 60 kw lämpöä on harhaanjohtava (miten?). Teknisesti on mahdollista kaasutustekniikan avulla saavuttaa Bionovan 61 % parempaa kokonaishyötysuhdetta.

21 Puukaasu Puukaasu CHP katsottava lämmityslaitteena joka tuottaa myös sähköä Pelkkä sähkön tuotanto ei kannata. Tämä edellyttää riittävää lämmöntarvetta tuotantopaikassa. Puukaasulaitetta on myös mahdollista ajaa osateholla. Gasek:in tapauksessa minimikuorma on noin 30 % nimellistehosta valmistajan tietojen mukaan. Laitteen yhtäjaksoisesta käyttöajasta ei ole esitetty referenssiä. Toimintavarmuus, myös moottorin kestävyys huomioiden vaikuttaa ratkaisevasti kannattavuuteen. Parhaimmillaan moottorin käyttöikä sama kuin biokaasulaitoksella. Käytännössä kaasun laadun (kuten tervan, happojen, tuhka- ja nokihiukkasten) kontrollointi teknisesti vaativaa.

22 Olkilämpölaitokset s. 27 taulukko ja teksti: olki ei pala ilman tukipolttoainetta kun kosteus >21%, laskelman 17% optimistinen Oljen polttoprosessin hyötysuhdeoletus 85% erittäin optimistinen Oljen hinta 30 /tn kattaa max.paalauksen, ei kuljetusta Tanskassa otetaan lämpölaitoksille vain harmaata olkea, ts. sateen huuhtomaa (maaalkalimetallit, lämpökorroosio vähenee, sulamispiste nousee)

23 Olkilämpölaitokset Alueellisesti oljen saatavuus hyvin heikkoa, loppuu äkkiä, esim. Keski-Pohjanmaalla Ei mainintaa kertatäyttöisten kattiloiden savuhaitoista, joita sytyttäessä syntyy paljon. Viime aikoina savukaasujen suodatukseen jotkut valmistajat panostaneet s. 26 kuvassa on jatkuvatoiminen hakekattila syöttölaitteineen olki vaatii volyymiltään, sulkusyöttimen,yms. erilaisen syöttölaitteen Rekalta luulisi löytyvän myös olkirepijän kuva

24 Olkilämpölaitokset s.27 toimittajia myös Kimito Flis (Overdahl)

25 Pellettilämpö Pelletin valmistuksen kuvaus tuhraa (vrt. muut, tuuli- ja aurinko-osuudessa yleisosa perusteltua) Pelletin saatavuus alueellisesti vaihtelee paljon, samoin laatu Pelletin hinta seuraa öljyn hintaa s.31 tilastossa myös mm. kuivikkeeksi tuodut pelletit

26 Pellettilämpö s. 32: Kannattavuus huono -Mihin verrataan? Pienet laitteet saman hintaiset kuin hakelaitteet ja polttoaine kallis. Mutta kokoluokassa kw (suuret kanalat), kokonaisinvestointi on noin puolet hakelaitteista. Kattila, palopäät, automaatio käytännössä samoja kuin hakelaitteita. Kuivalla ja tasalaatuisella pelletillä nämä hakelaitteet toimivat lähes huoltovapaasti. Jos lasketaan myös investoinnin kuoletus, niin tämän vuoksi suuressa kokoluokassa hyvinkin kilpailukykyinen.

27 Pellettilämpö sivu 34:Kustannusarvio. Varmaan oikeita lukuja, mutta nimet eivät sitten täsmää? Pellettilämmityksessä ei tarvita kuin yksi siilo ja syöttöruuvi polttimelle. Tässä siiloja on kaksi: 18 m3 ja 60 m3? 18 m3 syöttösiilon hinnalla saa jo 100 kw:n kattilan, polttimen, automaation ja siirtoruuvit siilolta. 60 m3 siiloa, rahtineen ja pystytyksineen ei taida saada 5400 eurolla. Investoinneissa on pannuhuone kahteen kertaa (lämpölaitos ja pannuhuone)

28 Tuulivoima, yleistä Kysymys: voiko 850 kva:n laitokseen saada investointitukea jos tavoitemäärä turbiineja saavutetaan ja sähkön markkinahinta nousisi /MWh Voiko käytetyn tuuliturbiinin hankintaan saada investointitukea?

29 Tuulivoima Termejä: nimellisteho yms. Pitäisi avata; mitä ne tarkoittavat, miten sidottu tuulioloihin Kokoluokka kw kw 50 kva laitos ei kestä 10,6 vuotta (takaisinmaksuaika) Käyttötyön hinta aliarvioitu Varaosien hinta alakantissa, pitäisi olla n. 3% hankintahinnasta Laitetekniikassa paljon eroja (ja kestävyydessä), olisi hyvä mainita Oma laite osakkuus isommassa kannattaa harkita vaihtoehtoja, myös maan vuokraaminen voi tuottaa ( /a/mylly) Sähköntuotantoarviointi kohdallaan (järkevässä paikassa)

30 Sähkökennot, W kennot W (oikeampi kokoluokka) Ikä ja hintaluokka oikein; kehittyy portaittain W edullisimmat, mutta kun määrä > 20 kpl, asennus ja oheiskustannukset puoltavat suurempaa tehoa (200W) Hintaesimerkkejä 50 W/ , 135 W/ W/ 700 +, 240 W/ Täydentäjä, ei omavaraisena systeeminä jatkuvassa käytössä Akut käytännössä liian kalliita, käyttöikä kuitenkin max.10 v (ja hinta 500 eur/kpl), poikkeuksena erittäin vähäinen, mutta jatkuva virrantarve Siirtyminen monikidepaneeleista yksikidepaneeleihin (hyötysuhde 20%) Ohutkerrospaneelit yleistymässä toimii pilviselläkin säällä

31 Aurinkosähkökennot jatkuu Sähkökennoissa korostuu suunnittelu; tarve, toteutus, parhaimmillaan autonomisena, sesonkiluonteisena, hetkellisenä -vaihtoehtona on kalliille sähkön perusinvestoinnille Isotehoinen vaatii syöttämisen (3-vaihteisena) verkkoon, koska tehoa tulee myös yli tarpeen 33 kw suuruusluokalle ei juuri toimittajaa Liian kallis, kalliit oheisosat (ei vakiotoimitusta) ylisuuri teho pidentää tuotantoaikaa /vrk, vuosi tai heikommissa olosuhteissa ja käytännössä tehopotentiaali toteutuu vain harvoin Pientä tehoa ei voi täydentää verkkovirralla, (verkkovirrassa vain on/off-mahdollisuus) 3,12 kw ei maatilamittakaavassa korkeintaan jonkin osajärjestelmän energialäheenä

32 Ajan kanssa parannettavaa, selvitettävää Aurinkosähkökennojen hinta ja hyötysuhde Lämpökennot, hinta ja maatilasovellukset Stirlingmoottori Heikko hyötysuhde, ylläpidon ongelmat Aktiiviselle harrastajalle (varaosat, huolto) Kehittymässä kaupallisia versioita

33 Ajan kanssa parannettavaa, selvitettävää Höyryturbiini kypsempää teknologiaa sähkön tuotantoon (vrt. stirling tai mikroturbiini) Mikroturbiini monimutkainen ja epävarma sähkön tuotantoon Kalliit varaosat ja riskialtis teknologia

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Jigoro Kano ajatuksia judosta - soveltuu myös energiatehokkuuden kehittämiseen Tärkein tavoite tuottaa hyötyä yhteiskunnalle

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

GASEK HEAT & CHP. Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan

GASEK HEAT & CHP. Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan GASEK HEAT & CHP Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan Sisältö GASEK teknologiat GASEK Oy GASEK teknologiat GASEK kaasun tuotantoyksiköt MITÄ PUUKAASU ON? GASEK CHP ratkaisut GASEK

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus

Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus Henri Karjalainen Envitecpolis Oy Energiaa maatiloille 28.11.2016 2016 Copyright Envitecpolis Oy 1 Onko biokaasulaitos kannattava maatilakokoluokassa? 2016 Copyright

Lisätiedot

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Maatilojen energiapalapelille on monta pelaajaa Maatilan kokoluokka & energiavirtojen kompleksisuus

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

Maatilojen energiainvestoinnit: Teknologiaselvitys

Maatilojen energiainvestoinnit: Teknologiaselvitys Maatilojen energiainvestoinnit: Teknologiaselvitys Työn tausta Tarkoituksena lisätä tietoa maatilojen energiainvestointikohteista, tulevaisuudessa mahdollisesti yleistyvistä teknologioista sekä niiden

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Biokaasulaitosinvestointi - luvituksesta liiketoimintaan

Biokaasulaitosinvestointi - luvituksesta liiketoimintaan Biokaasulaitosinvestointi - luvituksesta liiketoimintaan Erika Winquist 11. 12.10.2016 Investointikustannuksen muodostuminen Investointituki Tarvittavat luvat Kannattavuuden reunaehdot Biokaasulaskurin

Lisätiedot

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Tulevaisuuden bioenergia Lahden seudulla Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Päijät-Häme 9 kuntaa 200.000 asukasta FINLAND RUSSIA SWEDEN ESTONIA LADEC lyhyesti Tukee Lahden kaupunkiseudun elinkeinoelämän

Lisätiedot

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Savupiipun tehtävä on saada aikaan vetoa palamista varten ja kuljettaa pois tuotetut savukaasut. Siksi savupiippu ja siihen liittyvät järjestelyt ovat äärimmäisen

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Hake- ja pellettikattilan mitoitus

Hake- ja pellettikattilan mitoitus Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Tarkasteluissa on käytetty seuraavia lähtö- ja oletusarvoja: n yksikköhinta: /MWh sisältö

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet

Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Idea hankkeeksi, liiketoiminnaksi ja rahaksi bioenergian koordinaatiopäivä 13.10.2010 Hämeen ammattikorkeakoulu INNOVATIIVISET RATKAISUT JÄTTEIDEN JA JÄTEVESIEN

Lisätiedot

Hanketreffit, Oulu, Seinäjoki, Vantaa, Joensuu

Hanketreffit, Oulu, Seinäjoki, Vantaa, Joensuu Hanketreffit, Oulu, Seinäjoki, Vantaa, Joensuu Tärkein tavoite tuottaa hyötyä yhteiskunnalle Maksimaalinen hyöty minimienergialla (maksimitehon periaate) Kokeneempi ja taitavampi (judoka) on velvollinen

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE Lämpöyrittäjä-tulokas kilpailusarja (enintään 2 vuotta lämpöyrittäjänä toimineet) 1. Yrityksen perustiedot Lämpöyrittäjien nimet, yrityksen tai osuuskunnan nimi:

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

Kannattava aurinkosähköinvestointi

Kannattava aurinkosähköinvestointi Kannattava aurinkosähköinvestointi -aurinkosähköjärjestelmästä yleisesti -mitoittamisesta kannattavuuden kannalta -aurinkoenergia kilpailukyvystä Mikko Nurhonen, ProAgria Etelä-Savo p. 043-824 9498 senttiä

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioavustuslaki n:o 688/2001 - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista, n:o 1063/2012 sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet Elinkeino-,

Lisätiedot

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulla Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulla Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulla Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä - johdantoa Hankkeen kolme kärkeä Energian suuri kuva Energia

Lisätiedot

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta 27.1.2015 Lähtökohtia biotalous-hankkeelle Biotalous-hankkeen hallinto Hankeaika: 6.5.2013-31.3.2015 Vastuullinen viranhaltija elinkeinojohtaja Projektipäällikkö,

Lisätiedot

Lämpötekniikkaa hakkeelle ja puupelletille. Anssi Kokkonen

Lämpötekniikkaa hakkeelle ja puupelletille. Anssi Kokkonen Lämpötekniikkaa hakkeelle ja puupelletille Anssi Kokkonen 28.11.2016 Kaikki lähtee kunnon polttoaineesta! Pellettilämmityslaitteistot AvainEnergia Oy Länsikatu 15, 80110 Joensuu www.avainenergia.fi Polttoaineen

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto ravikeskus 2.10.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2013 1 Kuivauksen tehostamisen

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot

Vähähiilisiä energiaratkaisuja. - Kokemuksia Jouko Knuutinen

Vähähiilisiä energiaratkaisuja. - Kokemuksia Jouko Knuutinen Vähähiilisiä energiaratkaisuja - Kokemuksia 5.10 2016 Jouko Knuutinen TA-Yhtymä Oy valtakunnallinen, yleishyödyllinen koko maassa n. 15 000 asuntoa - Pohjois-Suomessa n. 3100 asuntoa uudistuotantoa n.

Lisätiedot

Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen

Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen J. Nuosmaa Oy Energiatehokkaiden ja ympäristöystävällisten lämmitysjärjestelmien moniosaaja Lämmitysjärjestelmän räätälöinti ammattitaidolla Maailman

Lisätiedot

Uusituvan Energia NYT Hajautetun sähköntuotannon kannattavuus nyt ja tulevaisuudessa Toni Taavitsainen Envitecpolis Oy

Uusituvan Energia NYT Hajautetun sähköntuotannon kannattavuus nyt ja tulevaisuudessa Toni Taavitsainen Envitecpolis Oy Uusituvan Energia NYT Hajautetun sähköntuotannon kannattavuus nyt ja tulevaisuudessa 24.2.2016 Toni Taavitsainen Envitecpolis Oy Envitecpolis Oy Perustettu vuonna 2008. Sonkajärvi, Kuopio, Varkaus, Lahti,

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys 22.3.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys ry Sundial Finland Oy Perustettu 2009 Kotimainen yritys, Tampere Aurinkolämpöjärjestelmät

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015. Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja

ENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015. Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015 Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja ENERGIATEHOKKUUS Energiatehokkuus kuvaa käytetyn energian ja tuotetun tuotteen suhdetta kwh/maitolitra kwh/lehmäpaikka

Lisätiedot

Mekrijärven pien- CHP:n opetukset. Professori Lauri Sikanen

Mekrijärven pien- CHP:n opetukset. Professori Lauri Sikanen Mekrijärven pien- CHP:n opetukset Professori Lauri Sikanen Mekrijärven pien-chp tuottaa asemalle lämpöä (80kW) ja sähköä (30kW) / MWh Suomi on halvan sähkön maa vaikea uskoa sähkölaskua maksaessa 350 300

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Ville Pyykkönen Saija Rasi Eeva Lehtonen Sari Luostarinen LANNASTA ENEMMÄN JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMMIN Säätytalo 22.10.2014 1 Miksi lantabiokaasua? MUIDEN

Lisätiedot

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille 15.4.2016 Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiakustannus ja % tuottajahinnasta, esimerkkejä (ei keskiarvoja)

Lisätiedot

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu Eri lämmitysmuotojen Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu 26.9.2016 Mikä lämmitysjärjestelmä on sopiva juuri meidän taloon? Esisijaisesti suositellaan kaukolämpöön liittymistä aina

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Rakenteilla oleva biokaasulaitos. Case VamBio. KoneAgria Jyväskylä

Rakenteilla oleva biokaasulaitos. Case VamBio. KoneAgria Jyväskylä Rakenteilla oleva biokaasulaitos Case VamBio KoneAgria 2009 21.-24.10.2009 Jyväskylä INNOVATIIVISET RATKAISUT JÄTTEIDEN JA JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Yhteystiedot: Watrec Oy Jyväskylän toimisto Wahreninkatu

Lisätiedot

Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto

Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä - 4.5.2016 Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto Energia maataloustuotannossa Haasteet, esimerkkejä Vahva riippuvuus fossiilisista polttoaineista

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Ekogen pien-chp. CHP- voimalaitoksen kehittäminen

Ekogen pien-chp. CHP- voimalaitoksen kehittäminen Ekogen pien-chp CHP- voimalaitoksen kehittäminen TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Keski-Suomen energiapäivä 30.1.2012 Lähtökohta: Globaali liiketoimintaympäristö Erityisesti

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Ratkaisuja: auringosta ja rahasta. Jouni Juntunen Tutkijatohtori

Ratkaisuja: auringosta ja rahasta. Jouni Juntunen Tutkijatohtori Ratkaisuja: auringosta ja rahasta Jouni Juntunen Tutkijatohtori 1. Aurinkoteknologiasta 1. Teknologia Perusratkaisut Aurinkosähkö Aurinkolämpö 3 1. Teknologia Esteettisempi ratkaisu 16.2.2016 4 2. Rahasta

Lisätiedot

Biokaasusta energiaa maatalouteen -seminaari

Biokaasusta energiaa maatalouteen -seminaari Biokaasusta energiaa maatalouteen -seminaari 22.10.2009 Jyväskylän Paviljonki KoneAgria 2009 -maatalouskonenäyttelyn yhteydessä www.biokaasufoorumi.fi 1 Ohjelma Seminaari klo 15-17 Tilaisuuden avaus. Ajankohtaista

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Maatilan Energiahuolto TUULIVOIMA HEINOLA OY. Martti Pöytäniemi, RUOVESI

Maatilan Energiahuolto TUULIVOIMA HEINOLA OY. Martti Pöytäniemi, RUOVESI Ita, kic SSNÄj0KI 3-6.7.2OI3.. TUULIVOIMA HEINOLA OY Martti Pöytäniemi, RUOVESI Talvella 203 käynnistynyt kw:n Bonus voimala sijaitsee Ruoveden Kytövuorella ( m). Maston mitta m ja siiven pituus 22 m.

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ 15.05.2014 Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo Janne Suomela Projektitutkija, Levón-instituutti Vaasan yliopisto

Lisätiedot

Biomassan energiakäyttö

Biomassan energiakäyttö Biomassan energiakäyttö Etelä-Karjala uusiutuvan energian mallimaakunta Professori Esa Vakkilainen Tutkimusjohtaja Juha Kaikko Uusimaa ~ 10 % uusiutuvaa Footer Etelä-Karjala ~ 90 % uusiutuvaa Footer Etelä-Karjala

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä 5.2.2013 Taaleritehdas Varainhoitoa vuodesta 2007 Varoja hoidossa 2,3 miljardia euroa. Asiakkaita

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Bioenergian kestävyys seminaari, 3.12.2015, Helsinki Kestävyyden osa-alueiden painottaminen

Lisätiedot

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Seppo Suurinkeroinen sähkönlaatuasiantuntija Oy Urakoitsijapäivä Kouvola Yhteydenotto paneeleiden asentajalta: Kun paneelit tuottaa sähköä enemmän, jännite

Lisätiedot

Lisää kaasua Keski-Suomeen?

Lisää kaasua Keski-Suomeen? 10.9.2015 Lisää kaasua Keski-Suomeen? Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998 Sähkön ja lämmön tuotanto Vuonna 2002 ensimmäinen biokaasun puhdistuslaitteisto ja

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähköverkkovisio 2025? TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva teknologia Sääriippuvainen sähkön tuotanto, jolla alhaiset

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS

Lisätiedot

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa BioKymppi Oy Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan Bioenergia Forum, Joensuu, 1 , yrittäjä / toimitusjohtaja BioKymppi Oy, 8 v. (06 ) Toimitusjohtaja 1.7.2009 alkaen Hankevastaava,

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot