1 YLEISKATSAUS. Taulukko 2. Syöttötariffit EU:ssa.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 YLEISKATSAUS. Taulukko 2. Syöttötariffit EU:ssa."

Transkriptio

1 Raportti V1.1

2 1 YLEISKATSAUS Yhdistetty lämmön ja sähkön tuottaminen (combined heat & power = CHP, myös cogeneration ) biomassasta myös pienemmässä mittakaavassa on vahvasti kasvussa oleva toimiala maailmassa. Tämä mahdollistaa enemmän mm. puuperäisten polttoaineiden, kuten hakkeen, pelletin tai sahausjätteen hyödyntämistä suoraan esimerkiksi teollisuuslaitoksilla tai maatiloilla. Omavarainen sähköntuotanto kiinnostaa sähkön hinnan noustessa. Se voi tulla kilpailukykyiseksi varsinkin, jos laitos voidaan kytkeä valtakunnan verkkoon ja verkkoon syötetylle sähkölle on olemassa syöttötariffi. Biomassaa tai biokaasua hyödyntävien pien-chp-laitosten yleistyminen Keski-Euroopassa perustuukin pääsääntöisesti mm. Saksan ja Itävallan korkeisiin syöttötariffeihin. Taulukko 2. Syöttötariffit EU:ssa. Pienen kokoluokan CHP-tekniikoihin luokitellaan sellaiset sähkön ja lämmön yhteistuotantojärjestelmät, joilla sähköteho P < 1000 kw e. Yleisesti ottaen pien-chplaitoksissa päästään 80% - 95% kokonaishyötysuhteeseen, sähkön tuoton hyötysuhteen vaihdellessa 10% 40% välillä. Puuperäisiä polttoaineita hyödyntävät pien-chp-laitteet pohjautuvat seuraavien tekniikoiden hyödyntämiseen: Stirling Mikroturbiinit (kaasutus turbiini) Kaasuturbiinit ORC lämpöturbiinit (Organic Ranking Cycle) Höyryturbiinit/höyrymoottorit Kuumailmaturbiinit (HAT) Kaasutus kaasukäyttöiset polttomoottorit Kaasutus polttokennot

3 Kuva 1. Esimerkki Stirling-tekniikkaa hyödyntävästä pien-chp-prosessista ja sen Stirling-koneesta. (Lähde: DTU Denmark, BIOS Bionergy Systems). Edullisinta tekniikkaa ovat polttomoottoria hyödyntävät pien-chp-laitokset. Kaikissa tekniikoissa hinta/kw e putoaa kokoluokan kasvaessa. Biomassan kaasutus mahdollistaa hiukkaspäästöjen pudottamisen selvästi pienemmälle tasolle kuin suoralla poltolla. Kaasutukseen perustuvien laitteistojen etu on varsinkin päästöjen minimointi, mikä poistaa lämmönvaihtimien likaantumisriskit. Lisäksi kaasutus mahdollistaa koko järjestelmän edullisemman hinnan. Stirling-käyttöiset laitokset ovat suhteellisen kalliita ja ne kattavat toistaiseksi vain pienemmät kokoluokat. Stirling-koneen sähkön tuoton hyötysuhteen saamiseksi riittävälle tasolle vaaditaan myös korkea lämpötilataso ja niillä riskinä on lämmönvaihtimen likaantuminen. Toisaalta esimerkiksi Ekogen Oy on ratkaissut Stirling-järjestelmänsä lämmönvaihtimen likaantumisriskin siten, että lämpö tuodaan yhden ylimääräisen lämmönvaihtimen kautta ensin puhtaaseen ilmaan, joka siirtää lämpötehon Stirling-koneen lämmönvaihtimelle. Samoin kuumailmaturbiinia käyttävä järjestelmä vaatii lämmönvaihtimelleen puhtaan savukaasun. ORC-tekniikassa taas pystytään hyödyntämään matalaa lämpötilatasoa 350 C 400 C, mutta erään toimittajan mukaan se ei ole kilpailykykyinen tapa toteuttaa pien-chpjärjestelmiä alle 300 kw e teholuokassa. Keski-Euroopassa ko. tekniikalla toteutettuja laitoksia on jo yli 150 kpl. Mikroturbiinin etuja ovat yksinkertaisuus ja hyvä sähkön tuoton hyötysuhde, mutta siihen pohjautuvat pien-chp-järjestelmät ovat toistaiseksi noin kaksi kertaa kalliimpia kuin polttomoottoritekniikan järjestelmät. Mikroturbiinilla saavutetaan toisaalta hiljainen toiminta verrattuna polttomoottoritekniikkaan, joka taas vaatii hyvän äänieristyksen. Lisätietoja: https://ciweb.chydenius.fi/project_files/highbio%20projekti%20info/info%20highbio%20f15.pdf (Kokkolan Chydenius-instituutti, HighBio-projekti / Ulf-Peter Granö)

4 2 KAUPALLISET TEKNIIKAT Yksittäisiin kotitalouksiin tai muutaman asunnon kiinteistöihin soveltuvaa mikro-chptekniikkaa myyviä yrityksiä löytyy tällä hetkellä lähinnä Euroopasta. Myytävät laitteistot pohjautuvat pääsääntöisesti Stirling-tekniikkaan. Taulukko 2. Laitteistovalmistajat 1-10 kw e kokoluokassa. Mikro-CHP Polttoaineet Tekniikka Valmistusmaa KWB Pelletti Stirling Itävalta Disenco Kaasu, puu, öljy, biopolttoaineet Stirling Englanti Sunmachine Pelletti Stirling Saksa Ekogen Oy Hake, pelletti, turve Stirling Suomi Cleanergy AG Kaasu, biomassa, pelletti Stirling Ruotsi Taulukko 3. Sähkö/lämpötehot 1-10 kw e kokoluokassa. Sähkötehoa Lämpötehoa Mikro-CHP-laitteistot P e (min) P e (max) P th (min) P th (max) Kokonaishyötysuhde KWB SPM-module 1 kw 15 kw Disenco HomePowerPlant 1 kw 3 kw 5 kw 15 kw > 85% Sunmachine Pellet 2 kw 3 kw 7 kw 11 kw > 85% Ekogen Oy Stirling 9 kw 50 kw > 85% Cleanergy V161 2 kw 9 kw 8 kw 26 kw 90% Kuva 2. Esimerkkejä pelletillä toimivista mikro-chp-voimaloista. (Lähteet: Sunmachine Gmbh Saksa / KWB Itävalta) Suurempia valmiita tai vuonna käyttöön otettavia kaupallisia järjestelmiä kw e kokoluokassa löytyy selvästi eniten Euroopasta. Niissä kaasutukseen perustuvat teknologiat sekä ORC-teknologia ovat käytetyimmät.

5 Taulukko 4. Laitteistovalmistajat kw e kokoluokassa. Pien-CHP Polttoaineet Tekniikka Valmistusmaa Gasek Oy Puu, hake, pelletti, biojätteet Kaasutus Polttomoottori Suomi Talbotts Biomass Energy Hake, biomassa Mikroturbiini Englanti Stirling.dk Hake, biomassa, biokaasu Stirling Tanska Tri-O-Gen Hake, yms, ( lämpö ) ORC Hollanti Fortel Components Oy Hake, biomassa Kaasutus Polttomoottori Suomi Energiprojekt AB Hake, biomassa Höyrymoottori Ruotsi Ekogen Oy Hake, pelletti, turve Mikroturbiini Suomi Ormat Hake, yms, ( lämpö ) ORC USA Alfagy Ltd Hake, biomassa Kaasutus Polttomoottori Englanti Schmitt Enertec Hake, sahausjäte, kaasut Kaasutus Polttomoottori Saksa Polytechnik Group Hake, yms, ( lämpö ) Höyryturbiini / ORC Itävalta Maxxtec AG Hake, yms, ( lämpö ) ORC Saksa Entimos Oy Biomassa, hake yms. Kaasutus Polttomoottori Suomi Turboden Hake, yms, ( lämpö ) ORC Italia Kohlbach Group Hake, yms, ( lämpö ) ORC Itävalta GET Hake, yms, ( lämpö ) ORC Saksa Savonia Power Oy Hake, sahausjäte, turve Höyryturbiini Suomi Taulukko 5. Sähkö/lämpötehot kw e kokoluokassa. Sähkötehoa Lämpötehoa Kokonaishyötysuhde Pien-CHP-valmistajat P e (min) P e (max) P th (min) P th (max) Gasek Oy 50 kw 500 kw 100 kw 1000 kw 75% 90% Talbotts Biomass Energy Ltd 25 kw 500 kw 80 kw 2000 kw 80% Stirling.dk 35 kw 140 kw 140 kw 560 kw Tri-O-Gen 60 kw 160 kw < 600 kw Fortel Components Oy 100 kw Ekogen Oy 100 kw 300 kw 82% Ormat 200 kw kw 800 kw > Alfagy Ltd 250 kw 1000 kw 750 kw 3000 kw 90% Schmitt Enertec 250 kw 1000 kw 750 kw 3000 kw Polytechnik Group 300 kw 4000 kw 1500 kw kw Maxxtec AG 300 kw 2000 kw 85% Entimos Oy 300 kw 2000 kw 700 kw 5000 kw 82% Turboden 400 kw 2000 kw 1800 kw 9600 kw 88% Kohlbach Group 450 kw 1700 kw GET 500 kw 5000 kw Energiprojekt AB 500 kw Savonia Power Oy 1000 kw 3000 kw 5000 kw kw 80%

6 Kuva 3. Esimerkkejä pien-chp-voimaloista. (lähteet: Talbott's Biomass Energy Ltd Englanti / Tri-O-Gen BV. Hollanti) 3 HINTALUOKAT JA JÄRJESTELMIEN SAATAVUUS Myytävät järjestelmät toimitetaan usein konttiratkaisuina ja ne voidaan ottaa käyttöön avaimet käteen -periaatteella. Joiltain osin tilaaja joutuu itse rakentamaan ja täydentämään laitteistoa saadakseen toimivan kokonaisuuden. Taulukko 6. Hinta / kw e ja saatavuus. Järjestelmän Hintatieto 4 / Kaupallinen Toimitusaika Yritys teho ( P e ) 2010 Hinta / P e valmius KWB 1 kwe suunnittelupöydällä Sunmachine 3 kwe 23 keur 7667 EUR/kWe valmis Ekogen Oy ( stirling ) 9 kwe 70 keur 7778 EUR/kWe kk Cleanergy AG 9 kwe 32 keur * valmis 3 kk Gasek Oy 50 kwe 120 keur 2400 EUR/kWe Syksy kk Talbotts Biomass Energy Ltd 25 kwe 190 keur 7600 EUR/kWe valmis 2 kk Stirling.dk 35 kwe 250 keur 7143 EUR/kWe Hintatieto vuodelta 2007 Tri-O-Gen 160 kwe valmis 6 kk Fortel Components Oy 100 kwe kk Ekogen Oy ( mikroturbiini ) 100 kwe 550 keur 5500 EUR/kWe kk Talbotts Biomass Energy Ltd 100 kwe 550 keur 5500 EUR/kWe kk Ormat 200 kwe ei valmista enää pientä kokoluokkaa Alfagy Ltd 250 kwe Schmitt Enertec 250 kwe Gasek Oy 300 kwe suunnittelupöydällä Polytechnik Group 300 kwe Maxxtec AG 300 kwe 2400 keur 8000 EUR/kWe valmis 12 kk Entimos Oy 300 kwe valmis 8 kk Turboden 400 kwe Kohlbach Group 450 kwe Talbotts Biomass Energy Ltd 500 kwe 940 keur 1880 EUR/kWe kk GET 500 kwe Energiprojekt AB 500 kwe Savonia Power Oy 1000 kwe * lisäksi hankittava erikseen kaasutuslaitteisto

7 Suomalaisista toimittajista pisin kokemus on Entimos Oy:llä, jonka tekniikka on jo täysin kaupallista. Muut listatut toimijat Suomessa ovat pääsääntöisesti pilot-vaiheessa ja arviot toimitettavien laitosten kaupallisesti valmiudesta liikkuivat 6-12 kk:n haarukassa huhtikuussa Taulukossa esitettyjä hintatietoja ei kaikista järjestelmistä saatu. Hintatieto onkin ilmoitettu niiden toimittajien osalta, jotka ovat antaneet hinnan laitteistolleen huhtikuussa CASE: Nurmeksen Ylikylän CHP-investointi Nurmeksen Ylikylän maatilojen energia tuotetaan hakkeella, öljyllä ja sähköllä. Esimerkkinä on laskettu pien-chp-investoinnin tuoma säästö sähkössä neljän maatilan ja vanhustentalun kokonaisuudelle. Lähtötietoina on ollut seuraavat kokonaiskulutusarviot: lämpö öljyllä ja hakkeella tuotettuna yhteensä 1300 MWh/a sähkön tarve 450 MWh/a sähkön keskiteho 50 kw e nykyiset kattilatehot yhteensä n kw th Näiden lähtötietojen valossa olisi pien-chp:n kokoluokka oltava kw e (lämpöteho vastaavasti kw th. Tähän kokoluokkaan sopivin edellä esitellyistä järjestelmistä on Reisjärvellä sijaitsevan Gasek Oy:n valmistama CHP-voimala. Kyseisen järjestelmän prosessi- ja laitekaavio on esitelty alla. Koko järjestelmä toimitetaan konttiratkaisuna. Kokonaisuuteen ei kuulu hakekuljetinta eikä vesipiirin vesivaraajaa. Sopivan kokoiseksi vesivaraajaksi Gasek Oy:stä suositellaan m 3 vesisäiliötä. Voimala voidaan liittää valtakunnan verkkoon. Kuva 4. Esimerkki Gasek Oy:n kaasutusta ja kaasukäyttöistä polttomoottoritekniikkaa soveltavasta pien-chp-prosessista. (lähde: Gasek Oy)

8 Kuva 5. Gasekin CHP-voimala. (lähde: Gasek Oy) Gasek 50 kwe CHP-järjestelmä Hakekuljetin + vesisäiliö YHTEENSÄ EUR EUR EUR Investointilaskelma perustuu sähkön keskihinnalle 85 /MWh. Laskelmassa on myös arvioitu investoinnin takaisinmaksuaikaa, kun on olemassa jokin syöttötariffi. Tällöin sähkölle oletetaan pohjahinta 40 /MWe, johon lisäämällä tariffi saadaan myydyn sähkön hinta. Taulukko 7. Laskelmassa tehdyt oletukset laitteiston käyttöasteelle Käyttöasteet Täysi teho Puoliteho 50 kw 25 kw Ei käytössä sähkö vain omaan käyttöön 4000 h 3000 h 1760 h sähkö omaan käyttöön + myynti 6000 h 2500 h 260 h Taulukko 8. Laskelman muut alkuarvot. jos tariffi => omakäyttö/verkkoon 76% / 24% ostosähkön keskihinta 0,085 /kwh CHP-sähkön myyntihinta 0,04 /kw + syöttötariffi sähköteho/lämpöteho-suhde = 50 kwe/100 kwth Omaan kulutukseen saadaan laitteistolla sähköä 275 MWh/a. Tämä on n. 60 % koko vuotuisesta sähkön tarpeesta. Lämpöä saadaan siten 550 MWh/a eli n. 40% vuotuisesta tarpeesta. Jos sähköä syötetään verkkoon, voidaan taulukon 7 mukaisesti olettaa laitteistolle selvästi suurempi käyttöaste, jolloin ylimäärä n. 90 MWh/a voidaan myydä.

9 Taulukko 9. Sähkön säästö ja korottomat takaisinmaksuajat. * Vuotuinen Vuotuinen Kokonaishyöty Vuotuinen säästö ostosähkössä tulo sähkön Takaisin- Tilanne Syöttötariffi sähköntuotto myynnistä vuodessa maksuaika Nykyinen tilanne ei tariffia 275 MWh EUR 0 EUR EUR 5,99 vuotta Sähkön hinta kallistunut 20% ei tariffia 275 MWh EUR 0 EUR EUR 4,99 vuotta Nykyinen tilanne 0,06 /kwh 363 MWh EUR 8700 EUR EUR 4,36 vuotta Nykyinen tilanne 0,07 /kwh 363 MWh EUR 9570 EUR EUR 4,24 vuotta Nykyinen tilanne 0,08 /kwh 363 MWh EUR EUR EUR 4,13 vuotta Nykyinen tilanne 0,09 /kwh 363 MWh EUR EUR EUR 4,03 vuotta Sähkön hinta kallistunut 20% 0,06 /kwh 363 MWh EUR 8700 EUR EUR 3,80 vuotta Sähkön hinta kallistunut 20% 0,07 /kwh 363 MWh EUR 9570 EUR EUR 3,72 vuotta Sähkön hinta kallistunut 20% 0,08 /kwh 363 MWh EUR EUR EUR 3,63 vuotta Sähkön hinta kallistunut 20% 0,09 /kwh 363 MWh EUR EUR EUR 3,55 vuotta * laskelma ei sisällä verkkoon liittymisestä aiheutuvia kuluja Tuloksista nähdään, että oman sähkön käytön vähenemisellä on huomattavasti suurempi merkitys kokonaishyötyyn kuin myydyllä sähköllä. Tariffin suuruus ei myöskään näin pienellä myyntivolyymillä (90 MWh/a) vaikuta merkittävästi takaisinmaksuajan pituuteen. Pien-CHP-laitteistoa hankittaessa olisikin syytä kiinnittää huomio siihen, että hankittavalle laitteistolle saadaan mahdollisimman suuri käyttöaste. Tämä vaatii oman sähkön ja lämmön kulutuksen tarkkaa vuosi/vuorokausi-vaihtelujen kartoittamista sekä huolellista suunnittelua kokoluokkaa arvioitaessa. 5 SÄHKÖVERKKOON LIITTYMINEN Käytännössä sähkön syötöstä verkkoon peritään jokin kiinteä vuosimaksu sekä kwhperustainen vuosimaksu, mikä puolestaan heikentää sähkön myynnistä saatua tuottoa. Toisaalta kaikki verkkoyhtiöt eivät peri kiinteä maksua ja pienen kokoluokan laitoksella (< 100 kw e ) vuotuinen tuotannon volyymin perustuva maksu on hyvin pieni. Pien-CHP liittäminen verkkoon vaatii tapauskohtaisesti erilaisia investointeja kytkentöihin ja suojauksiin, mikä suurentaa kokonaisinvestoinnin suuruutta ja takaisinmaksuaikoja. Jo alkuvaiheessa, ennen kuin suunnittelu aloitetaan, on parasta olla yhteydessä paikalliseen verkkoyhtiöön. Lisätietoja sähköverkkoon liittymisestä: =>

Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP

Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP Uudis Alue Saneeraus PELLETTIALAN YDINVIESTI Pelletillä voidaan lämmittää koteja 7 TWh Suomessa vuonna 2020 Suomen pellettitase,

Lisätiedot

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö [TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja

Lisätiedot

HIGHBIO - INTERREG POHJOINEN

HIGHBIO - INTERREG POHJOINEN HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008-2011 Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta EUROPEAN UNION European Regional Development Fund Projekti INFO 05 Pienempiä CHP- yksiköitä Monet pienemmät

Lisätiedot

Kaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset

Kaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset Kaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus Ilkka Hiltunen, VTT 13.6.2013 2 Aktiiviset kehityshankkeet

Lisätiedot

ÅF Oljen Energiahyödyntäminen

ÅF Oljen Energiahyödyntäminen ÅF Oljen Energiahyödyntäminen L. Pirhonen 27.10.2014 ÅF lyhyesti ÅF Consult Oy ÅF liikevaihto 700 MEUR (2012) 7000 työntekijää yli 100 toimistoa 20 maassa, pääkonttori Tukholmassa Suomen toimisto, ÅF Consult

Lisätiedot

Biomassan energiakäyttö

Biomassan energiakäyttö Biomassan energiakäyttö Etelä-Karjala uusiutuvan energian mallimaakunta Professori Esa Vakkilainen Tutkimusjohtaja Juha Kaikko Uusimaa ~ 10 % uusiutuvaa Footer Etelä-Karjala ~ 90 % uusiutuvaa Footer Etelä-Karjala

Lisätiedot

Mikro- ja pien-chp. Teknologia- ja laitekantaselvitys sekä kannattavuuden tarkastelu tapausesimerkin avulla

Mikro- ja pien-chp. Teknologia- ja laitekantaselvitys sekä kannattavuuden tarkastelu tapausesimerkin avulla Mikro- ja pien-chp Teknologia- ja laitekantaselvitys sekä kannattavuuden tarkastelu tapausesimerkin avulla Laatija: Heidi Takalo Koonnut: Anna Saksio Iin Micropolis Oy Toukokuu 2013 Sisältö 1 CHP-teknologiat

Lisätiedot

BIOKAASUSTA SÄHKÖÄ. BioG: Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla. Projektisuunnittelija Sanna Moilanen

BIOKAASUSTA SÄHKÖÄ. BioG: Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla. Projektisuunnittelija Sanna Moilanen BIOKAASUSTA SÄHKÖÄ BioG: Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla Projektisuunnittelija Sanna Moilanen Biokaasun käyttö pienimuotoisessa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa:

Lisätiedot

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa Pekka Tynjälä Ulla Lassi Pohjois-Suomen suuralueseminaari 9.6.2009 Johdanto Mahdollisuuksia *Uusiutuvan energian tuotanto (erityisesti metsäbiomassan

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da

Lisätiedot

IIN MICROPOLIS OY Kuivaniemen bioselvitys. LOPPURAPORTTI 11.6.2012 / 16ENN0231.10-E0001 Jouni Laukkanen, Tero Korhonen

IIN MICROPOLIS OY Kuivaniemen bioselvitys. LOPPURAPORTTI 11.6.2012 / 16ENN0231.10-E0001 Jouni Laukkanen, Tero Korhonen IIN MICROPOLIS OY Kuivaniemen bioselvitys 11.6.2012 / 16ENN0231.10-E0001 Jouni Laukkanen, Tero Korhonen TAUSTAA Kuivaniemellä tarvitaan kaukolämpöön uutta tuotantokapasiteettia, koska nykyinen palaturvelaitos

Lisätiedot

Hajautettu energiantuotanto

Hajautettu energiantuotanto 1 Hajautettu energiantuotanto Tulevaisuuden hajautetut ja pienimuotoiset ratkaisut Ulf-Peter Granö 2011 2 Hajautettu energiantuotanto Tulevaisuuden hajautetut ja pienimuotoiset ratkaisut Ulf-Peter Granö

Lisätiedot

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan

Lisätiedot

Ma 11.11.2013 Lasaretti Oulu. Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet

Ma 11.11.2013 Lasaretti Oulu. Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet Ma 11.11.2013 Lasaretti Oulu Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet VAHVUUDET HEIKKOUDET -Kotimaisen polttoaineen hyo dynta minen -Kallis investointi? -Alueellisuus -Vakiintumaton teknologia? -Riippumattomuus

Lisätiedot

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori Tekijä: Markku Savolainen STIRLING-moottori Perustietoa Perustietoa Palaminen tapahtuu sylinterin ulkopuolella Moottorin toiminta perustuu työkaasun kuumentamiseen ja jäähdyttämiseen Työkaasun laajeneminen

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

Puukaasutekniikka energiantuotannossa

Puukaasutekniikka energiantuotannossa CENTRIA Ylivieskan yksikön tutkimustehtävänä on ollut tutkia laboratoriokaasutuslaitteistollaan kaasutustekniikan mahdollisuuksia pienimuotoisessa CHP tuotannossa Tutkimuskohteet: Kaasutusprosessin ominaisuuksiin

Lisätiedot

Ekogen pien-chp. CHP- voimalaitoksen kehittäminen

Ekogen pien-chp. CHP- voimalaitoksen kehittäminen Ekogen pien-chp CHP- voimalaitoksen kehittäminen TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Keski-Suomen energiapäivä 30.1.2012 Lähtökohta: Globaali liiketoimintaympäristö Erityisesti

Lisätiedot

Projekti INFO. Biomassan integroitu jalostus HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008-2011

Projekti INFO. Biomassan integroitu jalostus HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008-2011 HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008-2011 Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta Projekti INFO Biomassan integroitu jalostus 35 EUROPEAN UNION European Regional Development Fund Pienen

Lisätiedot

Powered by gasek WOOD gasifying solutions

Powered by gasek WOOD gasifying solutions Powered by gasek WOOD GASIFYING SOLUTIONS Puukaasu on puhdasta, uusiutuvaa ja edullista energiaa GASEKin teknologialla fossiiliset polttoaineet voidaan korvata puukaasulla. Puun kaasutuksesta on tullut

Lisätiedot

BIOENERGIAHANKE 3.11.2011

BIOENERGIAHANKE 3.11.2011 FOREST POWER BIOENERGIAHANKE 3.11.2011 Toholammin Energia Oy Projektipäällikkö Juhani Asiainen TOHOLAMPI TÄNÄÄN Asukasluku: k 3 480 (1.1.2011) 1 Verotus: 20,00 Työttömyys: 49 4,9 % Palvelut: Hyvät peruspalvelut

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009

Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009 Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009 Metso: kestävien teknologioiden ja palveluiden kansainvälinen toimittaja Metso - Noin 29 000

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.01.2011) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä.

Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.01.2011) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä. 8.2.211 Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.1.211) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä Seppo Tuomi TTS Yleistä raportista Selvityksen tavoite, käyttötarkoitus ja kohderyhmä

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Watrec Oy Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishankkeen loppuseminaari Hotelli Keurusselkä 13.2.2014 Watrec Oy - suomalainen cleantech kasvuja vientiyritys

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012 UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon

Lisätiedot

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitä uutta vuoteen 2020? 1. Uusia polttoaineita ja uusia polttoaineen

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014

INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014 INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014 Tommi Fred HSY Uusiutuva energia Tavoitteena uusiutuvan energian tuotannon lisääminen Biokaasu merkittävässä

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

31.3.2011 Y.Muilu. Puukaasutekniikka energiantuotannossa

31.3.2011 Y.Muilu. Puukaasutekniikka energiantuotannossa Tekniikka ja liikenne Sosiaali-, terveys-, -musiikki ja liikunta Humanistinen ja kasvatusala Matkailu-, ravitsemis- ja talous Yhteiskuntatiede, liiketalous ja hallinto CENTRIA tutkimus us ja kehitys 1

Lisätiedot

HAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT. Simo Paukkunen PKAMK Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi

HAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT. Simo Paukkunen PKAMK Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi HAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT Simo Paukkunen PKAMK Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi Ydinajatus ja aihealueet Hankkeessa luodaan uutta osaamista ja lisätään hajautettujen biojalostamojen tunnettuutta

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Esimerkkejä aurinkoenergian ja tuulivoiman hyödyntämisestä maatiloilla

Esimerkkejä aurinkoenergian ja tuulivoiman hyödyntämisestä maatiloilla Esimerkkejä aurinkoenergian ja tuulivoiman hyödyntämisestä maatiloilla Matti Arffman Envitecpolis Oy Kohti energiaomavaraista maatilaa -työpaja Nurmes 28.11.2013 E-farm Kohteet Tavoitteena energiaomavaraisuus

Lisätiedot

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset -yhteenveto Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projekti 12/2014 Koonneet: Hannu Sarvelainen Erja Tuliniemi Johdanto Selvitystyöt lämmitystapamuutoksista

Lisätiedot

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2)

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Lämpöyrittäjyyden alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Yhteenveto 2014 Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Energiaratkaisujen kannattavuutta arvioidaan perinteisesti laskelmilla, joilla määritetään

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla

Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla Maakaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Vierumäki, 29. 30.5.2008 Kari Lammi Mitä biokaasu on? Orgaanisesta jätteestä hapettomassa tilassa hajoamisen tuloksena

Lisätiedot

Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo. Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy

Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo. Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy Esimerkkikuivuri - Yhteisomistuksessa oleva kuivuri, osakkaita noin 10 - Vuosittainen kuivattava viljamäärä n. 500 tn - Antti-alipainekuivurikoneisto,

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ENERGIAMURROS Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ESITTELY Sähkötekniikan diplomi-insinööri, LUT 1990 - Vaihto-opiskelijana Aachenin teknillisessä korkeakoulussa 1988-1989 - Diplomityö

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Pien-CHP:n teknologiset ratkaisut

Pien-CHP:n teknologiset ratkaisut Pien-CHP:n teknologiset ratkaisut Jukka Konttinen Jyväskylän yliopisto, Kemian laitos Uusiutuvat luonnonvarat ja elinympäristön kemia www.jyu.fi/kemia Sähköposti: jukontti@jyu.fi Uusiutuvan energian tutkimusta

Lisätiedot

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Prof. Ulla Lassi, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kokkola 24.2.2011 24.2.2011 1 HighBio-hanke Päärahoittaja: EU

Lisätiedot

Biokaasuntuotannon kannattavuus

Biokaasuntuotannon kannattavuus Biokaasuntuotannon kannattavuus Ville Kuittinen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus Sisältö Biotila hankkeen laskelmat Toni Taavitsainen, Envitecpolis PKAMK:n biokaasulaskurin tuloksia

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen

Lisätiedot

Kustannussäästöjä asiakkaille teollisen internetin avulla - Solnetin aurinkoenergiapalvelu. Kaj Kangasmäki 9.4.2015

Kustannussäästöjä asiakkaille teollisen internetin avulla - Solnetin aurinkoenergiapalvelu. Kaj Kangasmäki 9.4.2015 Kustannussäästöjä asiakkaille teollisen internetin avulla - Solnetin aurinkoenergiapalvelu Kaj Kangasmäki 9.4.2015 Solnet on uusiutuvaan energiantuotantoon keskittyvä suomalainen palveluyritys, joka tarjoaa

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät

Aurinkolämpöjärjestelmät Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 17.11.2015 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 1. Aurinkolämpö Suomessa 2. Aurinkolämmön rooli

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan 4. 7.3.2010

MATKAKERTOMUS Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan 4. 7.3.2010 MATKAKERTOMUS Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan 4. 7.3.2010 Kokoonnuimme aikaisin torstaiaamuna 4.3.2010 Helsingin lentokentällä. Lentomme Saksaan laskeutui aikataulun mukaisesti noin klo 8.00. Lentokentältä

Lisätiedot

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita

Lisätiedot

Pienpolton markkinanäkymät

Pienpolton markkinanäkymät Pienpolton markkinanäkymät Mikko Ahonen kehitysjohtaja puh: 040 5233 840 mikko.ahonen@jklinnovation.fi Jyväskylä Innovation Oy 1 Pienpolton markkinanäkymät SISÄLTÖ: Markkinanäkökulma Ilmastonäkökulma Visio

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot

Alpuan kehitys ry. koulutoiminta Alpuassa päättyi keväällä 2011

Alpuan kehitys ry. koulutoiminta Alpuassa päättyi keväällä 2011 Alpuan kehitys ry koulutoiminta Alpuassa päättyi keväällä 2011 Alpuan kehitys ry haluttiin pelastaa kiinteistöt ostopäätös 11.10.2011 Alpuan kehitys ry perustettiin 18.3. 2012 koulukiinteistön ostamista

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki

Lisätiedot

Taksan määräytymisen perusteet

Taksan määräytymisen perusteet Kunnanhallitus 25 24.02.2004 Kunnanhallitus 30 16.03.2004 ALUELÄMPÖLAITOKSEN TAKSA 16/03/031/2004 419/53/2002 KH 25 Kj:n ehdotus: Päätös: Kunnanhallitukselle jaetaan aluelämpölaitoksen taksan määräytymisperusteet

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Energiaverot 2011 (lämmöntuotanto)

Energiaverot 2011 (lämmöntuotanto) Hallituksen velvoitepaketti 4/2010 Uusiutuvan energiantuot. osuus 2020 38% Lisäystarve 38 TWh 86 TWh => 124 TWh, josta puu 55%, 16% biopolttonesteet, 15% tuulivoima ja 8% lämpöpumput p p Metsähakkeelle

Lisätiedot

MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN

MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN SISÄLLYS: 1. YLEISTÄ...2 2. LIITTYMIEN HINNOITTELUPERIAATTEET...2 2.1. Enintään 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2 2.2. Yli 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö

Lisätiedot

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta Tuulipuiston investointi ja rahoitus Tuulipuistoinvestoinnin tavoitteet ja perusteet Pitoajalta lasketun kassavirran pitää antaa sijoittajalle

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

Sähkökyselyn tulokset

Sähkökyselyn tulokset Hankkeen energiaosion yhteenveto Hanna Kuusela 22.11.2011 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Sähkökyselyn tulokset Vastaus-% 56 Vuosikulutuksen keskiarvo oli 81,8 MWh / v Kaikkien hankkeen 136 tilan kokonaiskulutukseksi

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

PERUSTUVAT KONSEPTIT SÄHKÖKAUPAN

PERUSTUVAT KONSEPTIT SÄHKÖKAUPAN UUDET PUUN KAASUTUKSEEN PERUSTUVAT KONSEPTIT JA SÄHKÖKAUPAN TOTEUTTAMISMALLIT UUDET PUUNKAASUTUSKONSEPTIT ENERGIANTUOTANTOVAIHTOEHTOINA ERITYISPIIRTEET Suomessa kehitetyt uudet puun kaasutus- konseptit

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

TkT Mikko Juntunen 2.10.2014

TkT Mikko Juntunen 2.10.2014 TkT Mikko Juntunen 2.10.2014 Naps Solar Systems Oy / Ruosilankuja 4, FI-00390 Helsinki / Finland www.napssystems.com / +358 20 7545 666 / +358 20 7545 660 Naps Solar Systems Oy Naps Solar Systems on kotimainen

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen GLOBAL FOREST ENERGY RESOURCES, SUSTAINABLE BIOMASS SUPPLY AND MARKETS FOR BIOENERGY TECHNOLOGY - Gloener Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen valossa Arvo Leinonen Seminaari 6.3.2009

Lisätiedot

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014 Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoenergian potentiaali Aurinkoenergia on: Ilmaista Rajoittamattomasti

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto. www.solarvoima.fi

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto. www.solarvoima.fi Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu Janne Käpylehto Aurinkosähkö 1. Merkittävä tuotantomuoto 2. Kannattavaa, hinta on kunnossa 3. Hauskaa! Aurinkosähkö - näpertelyä? Uusi sähköntuotantokapasiteetti

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot