Otto Latva. Turun Yliopisto, Kulttuurihistoria

Transkriptio

1 Otto Latva Turun Yliopisto, Kulttuurihistoria Teen pro gradu -työtä Teuvan Perälän kylän ja tätä halkovan rautatien välisestä suhteesta, ja siitä miten rautatie on vaikuttanut kylän elämään ja erilaisiin mm. kulttuurisiin ja poliittisiin rakenteisiin. Seminaariin lähetän tarkasteltavaksi työni 5. luvun, joka kattaa kokonaisuudessaan 16 sivua. Lisäksi mukana on työni dispositio, joka auttaa hahmottaan koko työn rakennetta. Aineistoa työhöni olen kerännyt erityisesti haastatteluiden avulla, koska tällaisessa mikrohistoriallisessa tutkimuksessa kirjallisten lähteiden määrä on hyvin rajallinen. Muistitiedon lisäksi olen kerännyt lähdeaineistoa monista arkistoista, tilastoista ja aihettani lähellä olevista tutkimuksista sekä tutkimuskirjallisuudesta. Työni alkaa olemaan jo ihan loppusuoralla, ja se valmistuu nyt loppukeväästä.

2 "Rautaroikan saapumisesta kohti katoavaa maalaismiljöötä" - Teuvan Perälän kylän rautatieasema, rautatieläiset sekä rautatien vaikutus kylän elämään 1. JOHDANTO 1.1 Aiheen esittely 1.2 Tutkimuskysymykset ja lähestymistapa 1.3 Tutkimusaineistot 2. SUUPOHJAN RATA RAKENNETAAN 2.1 Rautatie Suomeen ja lopulta Suupohjaan 2.2 Asemarakennuksia radan varrella 3. MAATALOUSPITÄJÄSTÄ RISTEYSASEMAKYLÄKSI 3.1 Perälä ennen rautatietä 3.2 Radanrakentajat tulevat 3.3 Kyläläisten ja radanrakentajien yhteinen arki 3.4 Rautatienrakentajat osana kylän järjestötoimintaa 4. RAUTATIE LUO UUTTA JA MUOKKAA VANHAA 4.1 Uusi ammattiryhmä - rautatieläiset 4.2 Elämää risteysaseman ympäristössä 5. POLIITTINEN KEHITYS KISKOJEN KATVEESSA 5.1 Vuosisadan alusta aina kansalaissotaan asti 5.2 Punainen Perälä ja rautatieläisten asema politiikassa 6. MUUTOSTEN AIKA 6.1 Vilkkaista vuosista kohti henkilöliikenteen loppua 6.2 Aseman ovet sulkeutuvat 7. VIIMEISEN JUNAN LÄHDETTYÄ (lopuksi) LÄHTEET LIITTEET 2

3 5. KYLÄN POLIITTINEN KEHITYS KISKOJEN KATVEESSA Kuva 11. Työväen vappumarssi Teuvalla. Kuva: Teemu Latvan yksityiskokoelma Vuosisadan alusta kansalaissotaan asti Etelä-Pohjanmaata määrittelevät vielä tänäkin päivänä poliittishistoriallisessa mielessä hyvin usein muun muassa termit vapaussota ja lapuanliike, ja uskon, että maakuntaa pidetään edelleenkin yleisesti hyvin oikeistolaisena. Esimerkiksi itselleni on jäänyt vahvasti mieleen kohta Väinö Linnan romaanista Täällä Pohjantähden alla, jossa kansalaissodan ensimmäisinä vallankumouspäivinä kunnanlääkäri tulee pappilaan kertomaan, että koko Pohjanmaa, Savo ja Karjala ovat valkoisten käsissä. Pappilan rouvaa rupeaa itkemään ja sopertelee änkyttäen: "Tunnustan... olin jo toivoton... kuinka minä saatoin epäillä... pohjalaisia [...] Ilkan jälkeläiset... oikeat puukkojunkkarit...". 1 Mielikuvat pitävät jossain määrin paikkansa, mutta ajatus yhtenäisestä "Valkoisesta lakeudesta" ei ole kuitenkaan koko totuus. Työväenliike on nauttinut hyvin vahvaa 1 Linna 1960,

4 kannatusta erityisesti Etelä-Pohjanmaan koillisreunalla sijaitsevalla Järviseudulla 2 sekä maakunnan lounaisen alueen, Suupohjan, muutamissa kunnissa. Kooltaan ja aktiivisuudeltaan yhdeksi Suupohjan merkittävimmistä työväenliikkeistä muodostui Teuvan ja osana sitä myös Perälän työväenliike. 3 Perälän kylän työväenyhdistys oli yksi kolmesta teuvalaisesta työväenyhdistyksestä, joiden toiminta oli hyvin aktiivista, ja jotka saivat rakennettua myös oman työväentalon. Perälän lisäksi Teuvalla oli työväenyhdistykset kirkonkylässä ja Äystön kylässä. Horon kylässä sekä Norin kylässä työväenyhdistykset ehtivät toimia tiettävästi vain muutaman vuoden kansalaissodan jälkeen ennen kuin niiden toiminta kuihtui kasaan. 4 Vastoin ennakko-oletuksiani sosialismi ei saapunut Perälän kylään rautatien rakentajien mukana, vaan se tuli kyläläisille tutuksi jo ennen Suupohjan radan rakentamista. Vuoden 1905 suurlakon myötä sensuurin rajoittava vaikutus poistui, ja sanomalehtien tilaaminen myös maaseudulla yleistyi. Etelä-Pohjanmaan maaseudulle työväenlehdistön äänenkannattajaksi nousi Vaasassa vuonna 1906 toimintansa aloittanut Vapaa Sana -lehti. 5 Tietoa työväenaatteesta levisi peräläläisten korviin myös Teuvan kirkonkylällä tammikuussa 1907 perustetun työväenyhdistyksen kautta. Erityisen tärkeänä työväenaatteen kylään tuojana pidetään kuitenkin Otto Österbergiä. Häntä pidetään myös Perälän kylän ensimmäisenä sosialistina. Österberg oli liikkunut Satakunnassa paljon ostellen lampaan- ja vasikannahkoja, ja näillä matkoillaan hän oli saanut kosketusta Etelä-Suomessa jo voimakkaana kasvavaan työväenliikkeeseen ja sen kannattajiin. Hän oli tiettävästi myös paikalla kun Perälän Työväenyhdistys perustettiin 23. kesäkuuta Perustamisvuodesta rautatien rakentamiseen saakka Perälän työväenyhdistyksen jäsenmäärä oli noin 20 henkeä. 7 Kuten kirjoitin jo tutkimukseni alaluvussa 3.4, rautatienrakentajat vilkastuttivat työväenyhdistyksen elämää huomattavasti tullessaan kylään. He olivat mukana työväentalon rakentamisessa ja toivat paljon tuloja yhdistyksen kassaan osallistumalla erilaisiin huvitilaisuuksiin, joita Perälän 2 Eteläpohjanmaan Järviseutuun kuuluvat kunnat: Alajärvi, Evijärvi, Kortesjärvi, Lappajärvi, Lehtimäki, Soini ja Vimpeli; Norrena 1993, Viljanmaa 2002, 1. 4 Varala 2004, 48; Viljanmaa 2002, Varala 2004, Raimo Pihlajan haastattelu ; Perälän työväenyhdistyksen historiikki, 7. 7 KansA Perälän työväenyhdistyksen kokouspöytäkirjat: vuosikertomus vuodelta

5 työväenyhdistys järjesti. Perälän rataosuuden valmistuttua radanrakentajat kuitenkin lähtivät kylästä, ja työväenyhdistyksen toiminta palasi suurin piirtein radan rakentamista edeltäneelle tasolle. 8 Vuodesta 1914 vuoteen 1917 Työväenyhdistyksen puheenjohtajana oli Perälän rautatieasemalla asemamiehenä toiminut Nikolai Kulmala. 9 Jäsenmäärä työväenyhdistyksessä pysytteli koko tuon ajan hengen tienoilla. 10 Kuitenkin Sosialidemokraattien kylästä saama äänimäärä esimerkiksi eduskuntavaaleissa kasvoi huomattavasti kyseisellä aikavälillä. 11 Vuosi 1917 ja Venäjän vallankumous toi muutoksen myös työväenyhdistyksen jäsenmäärään. Venäjän tapahtumat vahvistivat työläisten luokkatietoisuutta, ja työväenyhdistyksen jäsenmäärä Perälässä nousi nopeasti 59 henkeen. 12 Yksi Perälän kylän työväenyhdistyksen johtohahmoista, pienmaanviljelijä Juho Perälä, otti samalla myös kylän johtajan roolin Juuse Nurmelalta. Toisin kuin Nurmelalla, hänellä oli takanaan järjestäytynyt ja yhtenäinen työläisjoukko. 13 Raimo Pihlaja valottaa haastattelussaan Juho Perälän aseman taustoja sekä kertoo samalla myös yleisesti työväenyhdistyksen luonteesta ja päämääristä: [Perälän työväenyhdistys] oli maanviljelijäpohjaanen ja tällaanen periaate, että tuota kaikille maata.. No se nyt ei ollu kans oikeen tuota todellisuuteen pohjautuvaa. Se maa oli niin pieni, mutta oli se nyt jonkinmoinen, että sai sen lehmän siihen, ja tuota, itsetuntoa vähä nosti. Kyllä se tuota.. Kyllä se tuli siitä tuota sitte, että Peräläs niinku se niin selvästi jakaantui, että oli ne maattomat ja ne orotti sitä maanlunastusta. Oli toinen puoli maattomia ja ne orotti koko porukka [...] Se Perälän Jukan valta oli niin suuri, että tota se Nurmela menetti sen johtajuuden tähän kylähän. Niin tota sittenhän piti Ketosen tulla, mutta Ketonen oli tälläänen ajattelija, se innostui kaikkeen, mutta se ei pitänyt valtaa mihinään. Siitä ei ollut ottamahan sitä valtaa. Se meni sille Perälän Jukalle se kylän merkittävin valta. Se oli luotettavin henkilö, ja sil oli suurin valta kyläs. Niin kaikki jolla ei ollu sitä omaa maata, niin meni sen taa Katso alaluku 3.4 Rautatienrakentajat osana kylän järjestötoimintaa. 9 Raimo Pihlajan haastattelu ; Raimo Pihlajan haastattelu nro. II ; Perälän työväenyhdistyksen historiikki, KansA Perälän työväenyhdistyksen jäsenluettelo Kts. Taulukko 2, s KansA Perälän työväenyhdistyksen jäsenluettelo Perälän työväenyhdistyksen historiikki, Juho Perälää kutsuttiin kylässä nimellä Jukka Perälä; Raimo Pihlajan haastattelu

6 Nikolai Kulmalan lisäksi rautatieläisiä ei vielä ennen vuotta 1917 ollut montaakaan aktiivisesti mukana työväenyhdistyksen toiminnassa. Heidän joukostaan löytyy kuitenkin yksi huomion arvoinen henkilö. Hän oli Perälän rautatieaseman halkotarhalle jo varhaisessa vaiheessa pestautunut Nikolai Haapaniemi. Haapaniemi oli torpparin poika, joka aloitti toimintansa Perälän työväenyhdistyksessä jo vuonna 1908 pitäen kotonaan yhdistyksen lainakirjastoa. Hän toimi yhdistyksen johtoelimissä aina vuoteen 1918 asti. 15 Huomionarvoista on myös se, että vuonna 1917 jäsenluetteloon ilmestyi myös muutamia muita rautatiellä työskennelleiden nimiä, kuten esimerkiksi rautatien seppänä toimineen Oskari Latvan nimi. 16 Työväenyhdistyksen poliittinen suuntaus, sosiaalidemokratia, sai Perälän kylässä jonkin verran etuotetta yhtenäiselle toiminnalleen myös siksi, koska oikeistolaisten aatesuuntausten kesken oli kylässä ristiriitaisuuksia. Suomalaisen puolueen ja Maalaisliiton kannattajilla oli paikoin erimielisyyksiä keskenään. Tämän lisäksi oikeistolaisten ristiriitoja lisäsi vielä Teuvalla laajaa jalansijaa saaneiden lestadiolaisten erimielisyydet Evankeliumiyhdistyksen kanssa. 17 Monet poliittisen oikeiston kannattajat Perälän kylässä lähtivät innolla mukaan vuonna 1912 perustetun nuorisoseuran toimintaan, mutta edellä mainittujen syiden takia ja Amerikan siirtolaisuuden vuoksi toiminta polki paikoillaan ensimmäisinä vuosina. 18 Nuorisoseuraliikkeen jäsenistö on Suomessa yleisesti koostunut talonpoikaisväestöstä, lisäksi mukana on toiminut paljon ylioppilaita, kansakoulunopettajia, kauppiaita sekä virkamiehiä. Työläis- ja palvelusväestö puuttui yleensä nuorisoseuroista tyystin. 19 Sama käy ilmi myös tarkasteltaessa Perälän nuorisoseuran johtokunta- sekä jäsenluetteloita. Vaikka listoista löytyy muutama työläinen, niin Perälän nuorisoseura on silti ollut vahvasti talonpoikaisvoittoinen. 20 Nuorisoseuraliike oli periaatteessa luonteeltaan epäpoliittinen, mutta jo sen jäsenkunnan yhteiskunnallista asemaa tarkastellessa on helppo päätellä, että he kuuluivat poliittiseen oikeistoon. Perälän kylässä nuorisoseuran jäseninä oli myös 15 Raimo Pihlajan haastattelu ; Perälän työväenyhdistyksen historiikki, KansA Perälän työväenyhdistyksen jäsenluettelo Raimo Pihlajan haastattelu ; Perälän työväenyhdistyksen historiikki, 4.; Kittilä 2007, 9; Latikka 1987, Kittilä 2007, Kallio 1988,141; Latikka 1987, Kittilä 2007,

7 jonkin verran rautatieläisiä. Ennen kansalaissotaa jäseninä olivat muun muassa ratavartija Rikhard Salminen, asemapäällikön perheenjäsen Hertta Silpiö, ratamestari A. Ruissalo perheineen sekä asemamies Hugo Luoma. 21 Huomionarvoista on se, että he kaikki edustivat rautatieläisten sisäisen hierarkian ylempiä tasoja, ratavartijaa lukuun ottamatta. Tosin ratavartija oli vielä tuohon aikaan rahvaan silmissä melkeinpä "herra-ammatti". Ratavartija Salminen oli myös tullut työhönsä Perälän ulkopuolelta. 22 Eduskuntavaalien äänet Perälän kylässä Suomalainen Puolue Maalaisliitto Sosialidemokraatit Taulukko 2. Kolmen suurimman puolueen äänisaaliit eduskuntavaaleissa Perälän kylästä vuosien välisenä aikana. Lähteet: Vaasa , Vaasa , Ilkka , Vaasa Poliittinen ilmapiiri Perälän kylässä muuttui huomattavasti Suomen sisällissodan myötä. Kansalaissodan puhkeamista edeltävinä kuukausina käytiin Perälän työväenyhdistyksen kokouksissa keskustelua, joissa suojeluskunnat tuomittiin täysin ja samalla sanouduttiin irti myös punakaarteista. Teuvan kirkonkylällä pidettiin 18. tammikuuta 1918 kansalaiskokous, jossa sitouduttiin työväestön ja porvariston kanssa yhteistuumin rauhoittamaan tilannetta, jos kunnassa syntyisi epäjärjestystä. Sopimus raukesi kuitenkin pian, kun Teuvan suojeluskuntalaiset osallistuivat Kristiinankaupungin valtaukseen punakaartilaisilta 31. tammikuuta Kyseinen taistelu oli ainut valkoisten ja punaisten sekä heitä tukeneiden venäläisten sotilaiden välillä käyty aseellinen yhteenotto Etelä-Pohjanmaalla. 23 Tämän jälkeen suojeluskunnan katsotaan ottaneen vallan Teuvalla. Raimo Pihlaja kertoo haastattelussaan: 21 Kittilä 2007, Raimo Pihlajan haastattelu nro. II TKA Kertomus Teuvan suojeluskunnan vaiheista vapaussodan aikana. kirj. S.E.Teirilä v.1928, 10; Viljanmaa 2002,

8 Eikä perälääset koskaa suojeluskuntaa perustanukkaa. Se oli sitte kirkonkylästä käytiin salaa perustamas kun Kristiina oli vallattu niin tännekin suojeluskunta. Ja sitte, montako kivääriä niitä ny oli, neljä vai viis. Ja sitte vallattihin kylä niillä. 24 Asevoimat kieltävän yhteisen sopimuksen purkautumisen lisäksi kyläläisissä aiheutti suuttumusta 11. helmikuuta 1918 voimaan astunut määräys yleisestä asevelvollisuudesta. Asevelvollisuus määrättiin pakolliseksi kaikille vuotiaille miehille. Teuvalla kutsunnoista jäi pois noin sata henkilöä, joista kuulustelujen jälkeen Närpiössä sijainneelle vankileirille lähetettiin 74 miestä. Huomion arvoista on se, että vankileirille lähetetyistä 34 oli Perälän kyläläisiä eli melkein puolet kokonaismäärästä. Vangittujen joukossa oli myös rautateillä työskennellyt Nikolai Haapamäki. 25 Varsinaisia rautatieläisiä ei kuitenkaan ollut vankileirillä muita, koska pysyminen Valtion Rautateiden virassa vaati tuohon aikaan suojeluskuntaan kuulumista. 26 Rautatieläisten aktiivisuudesta Perälän suojeluskunnassa ei ole tarkempaa tietoa. Suojeluskuntaan ilmoittautuneiden Perälän kyläläisten nimilistassa ei ainakaan ole yhtään henkilöä, joka olisi ilmoittanut ammatikseen rautatietyöläinen. Ilmoittautuneet koostuvat miltei täydellisesti maanviljelijöistä ja talonpojista. 27 Raimo Pihlaja kertoo kuitenkin haastattelussaan, että esimerkiksi silloinen Perälän rautatieaseman asemapäällikkö Aleksanteri Silpiö olisi ollut vahvasti mukana suojeluskuntatoiminnassa. 28 Häntä oltiin tosin ennemmin jopa epäilty santarmin kätyriksi. Tämä johtui siitä, että hän oli joutunut venäjänkielentaitoisena keskustelemaan paljon Perälän asemalla ensimmäisen maailmansodan aikoina majailleen tiedustelujoukon santarmin kanssa. 29 Osa Närpiön vankileirille lähetetyistä vapautui jo vuoden 1918 toukokuussa. Raimo Pihlaja kertoo, että "-18 oli vankileirit. Niin nehän tuli sieltä voittajana". 30 Näin todellakin tapahtui, sillä vuoden 1919 kunnallisvaaleissa sosialistit saivat 44 prosenttia annetuista äänistä. Teuvalla myös vankileireillä olleet pääsivät 24 Raimo Pihlajan haastattelu TKA: Jalmari Teirilän haastattelu 1966; TA Muistelmanidos 204:779/ Haastattelija: Kari Urpilainen; Viljanmaa 2002, 38; Ranta & Viita 2006, Raimo Pihlajan haastattelu ; Rinne 2001, TKA Teuvan suojeluskuntalaisten nimilistat; Kittilä 1998, Raimo Pihlajan haastattelu nro. II TKA Kertomus Teuvan suojeluskunnan vaiheista vapaussodan aikana. kirj. S.E.Teirilä v.1928, Raimo Pihlajan haastattelu

9 ehdokkaiksi kunnallisvaaleissa, mikä ei kaikkialla Suomessa edes ollut mahdollista. Kuten Mika Varala pro gradu -työssään osuvasti toteaa: "kunnallisvaltuustoon valittiin: 'Närpiön nälkäkuurin' kokeneet maanviljelijät Asseri Ahola, Nikolai Saari ja valtuuston varapuheenjohtajaksi Juho Perälä.". 31 Heistä Perälä ja Saari olivat kotoisin Perälän kylästä Punainen Perälä ja rautatieläisten asema politiikassa Kansalaissodan jälkeen sosialidemokraattinen puolue jakaantui kahtia. Jako oli miltei samanlainen kuin Venäjän vuoden 1917 vallankumouksessa tapahtunut ristiriita Karl Kautskyn ja V. I. Leninin kannattamien aatesuuntausten välillä. Kautsky piti parlamentaarista demokratiaa työväestön kannalta parhaana vaihtoehtona vallan saavuttamisessa. Lenin taas halusi korvata yhteiskuntajärjestelmän proletaarin diktatuurilla, koska parlamentaarinen demokratia oli hänen mielestään vain yksi muoto, jolla porvaristo pitäisi vallan. Suomen sosialidemokraattinen puolue (SDP) valitsi sisällissodan jälkeen poliittiseksi linjakseen Kautskylaisuuden, kun taas vanhan puolueen radikaalimpi vallankumousmielinen jäsenistö valitsi ohjenuorakseen Leninin ideologian. 33 Perälän työväenyhdistyksessä ideologiset suuntakysymykset otettiin käsiteltäväksi jo tammikuussa Tarkkaa päivämäärää puolueesta eroamiseen ei voida tietää, koska yhdistyksen kokouspöytäkirjat ovat tuhoutuneet vuosien väliseltä ajalta. Lähdeaineiston perusteella on kuitenkin selvää, että työväenyhdistyksen poliittiseksi linjaksi muodostui vuoden 1920 jälkeen vähitellen kommunismi. Selkeänä todisteena tästä on yhdistyksen liittyminen Suomen Sosialistiseen Työväenpuolueeseen (SSTP) vuoden 1923 alussa, joka kuitenkin peruttiin pian sisäpoliittisen tilanteen kiristyessä Suomessa. Perälän Työväenyhdistys Ry toimi siis oikeastaan vuodesta 1920 alkaen riippumattomana eli niin sanotusti "taloudellisena ja puolueettomana yrityksenä". Tästä huolimatta osalla 31 Varala 2004, Perälän työväenyhdistyksen historiikki, Viljanmaa 2002, 45. 9

10 sen jäsenistä oli kuitenkin 1920-luvun kuluessa yhä vankemmat yhteydet maanalaiseen kommunistiseen toimintaan. 34 Vuonna 1920 kylässä tapahtui myös selkeä poliittinen kahtiajako oikeiston ja vasemmiston kesken. Kristiinankaupunkiin oli vuonna 1919 perustettu Suupohjan kuluttajain osuusliikkeen haarakonttori, ja Perälän työväki halusi muuttaa paikallisen osuuskaupan myös osuusliikkeeksi. 35 Osuuskauppa kylään oli avattu jo 12. heinäkuuta Anselmi Kittilä kertoo asiaa pohtineen kokouksen tapahtumista näin: [...] oli seurataloolla kokous, osuuskaupan. Ja sitte sie oli niin paljo niin ku osuusliikkeen kannattajia enemmän sie kokoukses, että sitte kylältä piti hommata. Että sie puheenjohtaja sitte venytti kokousta. Ja että saatihin haalittua väkiä kokouksehen ettei se menny läpi niin ku työväentalonedustajat meinas.. Että se olis tullu osuusliike. Kristiina meni jo niin, että osuuskaupasta tuli osuusliike, että se tuli niin ku työväen omistukseen. Ja sieltä kokouksesta sitte lähti työväentaloolle porukka, ja sie perustettiin osuusliike. 37 Työväentalolla perustettiin työväen osuusliike, joka aloitti toimintansa Perälän kylässä 10. heinäkuuta Perälästä osuusliikeajatus levisi myös muihin Teuvan kyliin sekä kirkonkylälle. 39 Perälän kylässä oli nyt siis kauppa vasemmistolaisille ja kauppa oikeistolaisille, eivätkä kummankaan aatesuuntauksen edustajat astuneet vahingossakaan väärään kauppaan. Raimo Pihlaja kuvailee asiaa näin Niin ja se sitte kato sittenhän se vasta 20-luvulla oikein eriytyi. Tuli kaks kylää. Molemmilla omat johtajat. Se ei tullu silloin -18. Ei se kylä siihen hajonnu, mutta sitte siihen menettelytapahan mikä käytihin siitä osuuskaupan vallasta. Siin oli jotain sellaattia törkeetä menettelytapoja täs vallankamppaalus niin siihen se hajos se kylä. 40 Rautatieläisillä ei ollut mitään suurempaa roolia kylän jakautumisessa, mutta se heijastui heidänkin elämäänsä. Rautatieläiset olivat vielä kansalaissodankin 34 Viljanmaa 2002, 74-75; KA EK-VALPO Juho Perälän henkilömappi nro & Arvo Säntin henkilömappi nro Raimo Pihlajan haastattelu ; Viljanmaa 2002, Kittilä 1998, Anselmi Kittilän haastattelu Kittilä 1998, 69 & Viljanmaa 2002, Raimo Pihlajan haastattelu

11 jälkeisinä vuosina Perälässä poliittisesti hyvin hajanaisesti sijoittuneita. Ensimmäinen osoitus rautatieläisten yhtenäisestä poliittisesta toiminnasta tapahtui kuitenkin vuoden 1920 kesäkuussa. Asemamies Kalle Meriluodon asunnolla pidettiin 27. kesäkuuta 1920 Suomen Rautatieläisten Liiton osaston perustava kokous. Osaston nimeksi tuli Perälän osasto numero 7. Osaston puheenjohtajaksi valittiin Ratavartija Yrjö Rafael Niemi Perälän kylästä. Johtokuntaan valittiin Niemen lisäksi asemamies Kari W. Lindman Teuvan kirkonkylästä, sihteeriksi ja vakinaiseksi jäseneksi Juho Mehtonen Närpiön Kaarlon kylästä, asemamiehet Kalle Meriluoto ja August Viitamäki Perälän kylästä, varalle ratavartija Juho Jyrkkä ja ylimääräinen mies Uuno Perälä Perälän kylästä sekä A. Lappalainen Kauhajoen Aronkylästä. Kuten ammattiosaston jäsenten toimipaikoista näkee, niin osasto ei toiminut pelkästään Teuvalla, vaan siihen liittyi henkilöitä paikkakunnan ulkopuolelta. Osaston kokoukset järjestettiin kuitenkin Perälän työväentalolla. Ammattiosaston poliittiseksi linjaksi vakiintui sosialidemokratia. Ammattiosasto ei kuitenkaan ollut pitkäikäinen, sillä se lakkautettiin 25. lokakuuta 1925 pidetyssä kokouksessa. Ensimmäisen vuoden aikana osasto toimi vielä erittäin vilkkaasti, mutta pian kokouksia pidettiin vain kerran kuussa, jonka jälkeen kokousten järjestäminen harveni yhteen kertaan vuodessa. 41 Toiminnan laantumiseen saattaa olla syynä se, että mitään erityistä kokousasiaa ei yksinkertaisesti ollut. Tämä ilmenee muun muassa 8. tammikuuta 1922 pidetyn kokouksen pöytäkirjasta, joissa yksi käsiteltävistä asioista oli: 5 Luettiin Työväen Urheiluliiton kirjelmä, jossa Urheiluliitto suosittaa poltettavaksi Itämaisen tupakkatehtaan tuotetta "Arena" kun sen myyntivoitosta osa lankeaa työv. urheiluliiton hyväksi ja jonka johdosta päätettiin lausua toivomus, että poltettaisiin edellä mainittua tupakkaa. 42 Toinen todennäköinen syy toiminnan lakkaamiseen oli paikallisen vasemmistolaisuuden poikkeavuus vallitsevasta poliittisesta ideologiasta. Ammattiosaston puheenjohtaja Yrjö R. Niemi toimi vuonna 1921 Perälän työväenyhdistyksen puheenjohtajana, mutta hänen puheenjohtajakautensa kesti vain vuoden. Uskon tämän johtuneen Perälän työväenyhdistyksen sisällä kasvaneesta 41 TA Teuvan Perälän rautie ao:n pöytäkirjaotteita ; Kittilä 1998, ; Viljanmaa 2002, Kittilä 1998,

12 vasemmistoradikalismista, sillä Niemestä tuli myöhemmin vuonna 1926 perustetun Teuvan kirkonkylän sosialidemokraattisen työväenyhdistyksen sihteeri. 43 Ideologisia eroja oli varmasti myös ammattiosaston sisällä, sillä yksi osaston perustajajäsenistä ryhtyi Perälään vuonna 1925 perustetun Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) maanalaisen paikalliskomitean organisaattoriksi. Hän oli Juho Perälän veli, asemamies Uuno Perälä. Hän kuitenkin jätti riskialttiin tehtävän jo vuonna 1928 mentyään naimisiin. Uuno Perälän tilalle valittiin hänen veljensä Juho Perälä. 44 Perälä oli koko 1920-luvun hyvin vasemmistovoittoinen kylä ja se teki siitä myös hyvin ainutlaatuisen kylän maakunnassa. Vuosien välisenä aikana järjestetyissä neljässä eduskuntavaaleissa vasemmistolaiset saavuttivat lähes 50 prosentin kannatuksen Perälässä. 45 Vasemmisto myös sai kaikkein eniten ääniä Teuvan kylistä juuri Perälästä. Kun Teuvan kommunistikannatusta taas verrataan Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin muiden kuntien vastaavaan kannatukseen, poikkeaa kannatus Teuvalla suuruudeltaan selkeästi muiden kuntien kommunistikannatuksen keskiarvosta. Huomion arvoista on myös se, että kommunistit saivat ääniä Vaasan läänin eteläisestä vaalipiiristä huomattavasti enemmän kuin läänin kahdesta muusta vaalipiiristä. 46 Perälän kylän vasemmistolaisen maineen kruunasi vielä se, kun Juho Perälä pääsi etsivänkeskusrikospoliisin pidättämän SKP:n Vaasan piiriorganisaattorin Toivo Latvan varamiehenä eduskuntaan vuonna Kommunismin suosiota Perälän kylässä voidaan selittää myös kylää halkovalla rautatiellä. Maaseudulla toimineista SKP:n paikalliskomiteoista suurin osa perustettiin juuri rautatien varrella sijaitseviin kuntiin ja kyliin. Tätä voidaan perustella muun muassa sillä, että tällaisissa paikoissa tiedonkulku on yleensä nopeampaa. Verrattaessa vuoden välisenä aikana pidettyjen eduskuntavaalien tuloksia eri Teuvan kylien kesken voidaan päätellä, että 43 Viljanmaa 2002, Raimo Pihlajan haastattelu ; Viljanmaa 2002, 99; KA EK-VALPO Juho Perälän henkilömappi nro Kts. Taulukko 3, s Viljanmaa 2002, Viljanmaa 2002,

13 vasemmiston kannatus niissä Teuvan kylistä joissa on rautatieasema on yleisesti ottaen suurempaa kuin muissa. 48 Vasemmiston äänet Teuvalla eduskuntavaaleissa Perälä 49,51 % 46,17 % 45,57 % 44,89 % Kirkonkylä 34,70 % 33,85 % 32,34 % 35,58 % Äystö 32,48 % 29,64 % 35,21 % 32,75 % Kauppila 23,34 % 22,05 % 22,52 % 27,44 % Riippi 21,05 % 19,37 % 17,37 % 20,72 % Nori 10 % 16,83 % 17,72 % 19,26 % Horo 10,60 % 8,90 % 13,06 % 21,42 % Taulukko 3: Sosialidemokraattien ja kommunistien yhteen laskettu kannatus prosentteina Teuvan eri kylien äänten kokonaismäärästä. Lähde: Ilkka ja Ilkka Luultavasti Perälän kylän sijainti Suupohjan radan risteysasemana toi kylälle myös uskottavuutta SKP:n silmissä. 49 Perälän kylän merkityksestä kommunisteille kertoo myös se, että joidenkin haastattelemieni henkilöiden mukaan Otto-Wille Kuusinen kulki Perälän kylän kautta matkatessaan Suomessa 1920-luvulla. Kuusisen kerrottiin yöpyneen myös rautatieläisen pumppukoneen hoitajan August Roseliuksen luona, jossa hän nukkui yönsä pumppuhuoneen lattialla. Huhut Kuusisen vierailusta levisivät myös Teuvan porvareiden tietoisuuteen. Kirkonkylällä oltiin tosin siinä uskossa, että Perälän kylässä olisi yöpynyt V. I. Lenin. 50 Otto-Wille Kuusinen oli tuohon aikaan Suomessa salaa luomassa maanalaista kommunistista verkostoa, mutta hänen liikkeistään tiedetään vain, että hän oleskeli Helsingissä ja siirtyi jossain vaiheessa Ruotsiin ja palasi sieltä Neuvostoliittoon alkuvuodesta Näin ollen yksi hänen etapeistaan olisi ollut Perälän kylä. Vaikka asiaan ei saataisikaan koskaan täyttä varmuutta, kertoo tämänkaltainen muistitieto kuitenkin sen, että kommunismi todellakin näytteli tärkeää osaa Perälän kylän poliittisessa elämässä. 48 Teuvan kunnassa rautatieasemia oli Perälän kylässä, Kirkonkylässä ja Äystön kylässä; Iltanen 2009, Viljanmaa 2002, Elli Syväluoman haastattelu ; Raimo Pihlajan haastattelu ; Yrjö Roseliuksen haastattelu Sykiäinen 2004,

14 Vasemmiston asema kylän poliittisessa elämässä kääntyi kuitenkin päälaelleen vuonna Lapuan liikkeen 52 vaikutuksen myötä kommunistinen toiminta alkoi lamaantua koko maassa. Tämä näkyi myös Perälässä. Poliisi hajotti Perälän kyläläisten vappukulkueen 1. toukokuuta Vasemmiston edustajat poistettiin kunnallisvaltuustosta ja työväenyhdistyksiä lakkautettiin sekä näiden omaisuutta takavarikoitiin. Kesällä 1930 Perälän työväenyhdistyksen toiminta jouduttiin lakkauttamaan ja työväentalo suljettiin. Samalla myös lakkautettiin työväenyhdistyksen nuoriso-osasto ja urheiluseura. Virallisesti työväentalo lakkautettiin oikeuden päätöksellä 1. heinäkuuta Tämän lisäksi äänioikeus poistettiin Perälässä 222 henkilöltä, eli useammalta kuin missään muussa Teuvan kylässä. 53 Perälän kylässä ei myös säästytty Lapuan liikkeen muilutuksilta, sillä 17. kesäkuuta 1930 haettiin kansanedustaja Juho Perälä kotoaan kyyditettäväksi kohti Neuvostoliiton rajaa. Matka kulki Alajärven ja Keiteleen kautta Savoon, jossa Perälä jätettiin hänen toivomuksestaan kohtaan, jossa on asutusta lähellä. Perälän muilutuksen jälkeen reitti vakiintui lapualaisten etappireitiksi. 54 Eduskuntavaalien äänet Perälän kylässä Kokoomus Maalaisliitto Sos.dem Kommunistit X Taulukko 4: Puolueiden saamat äänet Perälän kylästä vuosien eduskuntavaaleissa. Käytän sanaa kommunistit, koska vasemmistoradikaaleilla oli käsiteltävien vuosien aikana monia eri puolueita, joita perustettiin aina lakkautettujen tilalle. Lähteet: Ilkka , Ilkka ja Ilkka Lapuan liike oli oikeistoradikaali suomalainen kansanliike, jonka ensisijaisena tavoitteena oli kommunistisen toiminnan kieltäminen maassa. Lapuan liike toimi vuosien välisenä aikana. Liike oli toimintansa alkuvaiheessa luonteeltaan yleisporvarillinen. Sen jäsenistö koostui siitä osasta vapaussotasukupolvea, joka oli kokenut pettymyksen itsenäisen Suomen muotoutuessa "liian punaiseksi". Liike radikalisoitui kuitenkin liiaksi jo vuonna 1930, jolloin entinen tasavallan presidentti K. J. Ståhlberg puolisoineen joutui kyydityksen uhriksi. Samalla liike menetti maalaisliiton ja maltillisen oikeiston tuen. Lapuan liike kaatui lopullisesti vuonna 1932 Mäntsälän kapinaan, jossa Lapuan liike yritti kaataa maan laillista hallitusta siinä kuitenkin epäonnistuen; Zetterberg 2003, Perälän työväenyhdistyksen historiikki, 5; Ranta & Viita 2006, ; Viljanmaa 2002, , Viljanmaa 2002,

15 Poliittisen tilanteen takia sosialidemokraateilla oli mahdollisuus saada Perälän työväenyhdistys omaan hallintaansa. Heidän pieni joukkonsa koostui suurimmaksi osaksi rautatieläisistä perheineen. Perälän Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry. perustettiin rautatien sepän Oskari Latvan asunnossa 13. heinäkuuta Kokouksessa valittiin kaikki seitsemän perustajajäsentä johtokuntaan. Puheenjohtajaksi valittiin rautatieläisten ammattiosastossakin jäsenenä ollut ratavartija Vesteri Koski, sihteeriksi myymälänhoitaja Erkki Toivari sekä jäseniksi rautatien seppä Oskari Latva ja pumppuaseman hoitaja August Roselius. Varajäseniksi valittiin ompelijatar Elle Latva, emäntä Liisa Latva ja kauppaapulainen Elma Toivari. Lapuan liikkeen vaikutusvallan käännyttyä vuoden 1930 loppupuolella laskuun uusi yhdistys päätti hankkia vuonna 1910 rakennetun työväentalon irtaimistoineen omistukseensa. Uusi työväenyhdistys ei saanut kuitenkaan lainhuutoa talokaupalle missään oikeusasteessa. Sisäasiainministeriö myös esti talon käytön uudelta yhdistykseltä. Perälän uusi sosialidemokraattinen yhdistys oli myös sitoutunut maksamaan talon kauppahintana edellisen työväen yhdistyksen velkoja. Yhdistys oli maksanut markan kokonaisvelkasummasta korkoineen sen verran, että vuonna 1934 talon joutuessa pakkohuutokaupattavaksi velkaa oli enää jäljellä 6600 markkaa. Nyt talon kokonaishinnaksi arvioitiin kuitenkin markkaa. Yhdistys yritti vielä saada lainaa Helsingin Työväen Pankilta, mutta lainaa heille ei kuitenkaan myönnetty. Pakkohuutokaupassa työväentalo meni Evankeliumiyhdistykselle markan kauppahinnalla. 55 Uuden sosialidemokraattisen työväenyhdistyksen ongelmaksi koituivat ideologiset eroavaisuudet sekä ajan vasemmistovastainen henki. Perälän kylässä vasemmistolaisten selvä enemmistö oli viimeistään vuoden 1920 "osuuskauppakriisin" jälkeen valinnut vankaksi suunnakseen vasemmistoradikalismin, eikä sosialidemokratia herättänyt heissä kiinnostusta. Ajan oikeistolainen ilmapiiri myös vastusti yleisesti kaikkea mikä vähänkin muistutti vasemmistolaisuutta. Lisäksi Perälän kylän maine yhtenä Pohjanmaan kommunismin keskuksista ei varmasti auttanut siinä, että työväentalo oltaisiin taas luovutettu työläisten käyttöön. Perälän sosialidemokraattinen työväenyhdistys kamppaili koko 55 Raimo Pihlajan haastattelu ; Perälän työväenyhdistyksen historiikki,

16 toiminta-aikansa olemassaolonsa rajoilla niin jäsenmäärän kuin varojensa puolesta. Vuonna 1937 perustettiin Perälän Sosialidemokraattinen nuorisoyhdistys ja samalla työväenyhdistys pantiin kokonaan uuteen järjestykseen. Eino Saaren tullessa työväenyhdistyksen puheenjohtajaksi vuonna 1939 sosialidemokraatit saivat väistyä ja yhdistys siirtyi kansandemokraattien hallintaan. 56 Talvi- ja jatkosodan jälkeen vasemmistotyöväenliikkeet saivat taas toimintaoikeudet ja vuoden 1945 vuosikokouksessa Perälän työväenyhdistys liittyi varoineen ja velkoineen Suomen Kansan Demokraattien Liittoon (SKDL). Puolueiden kannatus Perälässä näyttäytyy myös samanlaisena kuin sotaa edeltäneinä vuosina. Vuosien 1945 ja 1954 eduskuntavaaleissa Perälän kylästä eniten ääniä sai SKDL ja toiseksi eniten maalaisliitto. Molemmissa vaaleissa SKDL sai Perälän kylästä noin 40 prosentin kannatuksen. 57 Vuoden 1978 presidentin valitsijanmiesvaaleissa Maalaisliitto sai jo selvän enemmistön kylän äänistä. SKDL:n äänimäärä oli kuitenkin suuri, ja se sai silti toiseksi eniten ääniä Perälän kylästä. 58 Eduskuntavaalien äänet Perälän kylässä Kokoomus Maalaisliitto Sos.dem SKDL Taulukko 5: Puolueiden saamat äänet vuosina 1945 ja 1954 järjestetyissä eduskuntavaaleissa. Lähteet: Perälän työväenyhdistyksen historiikki, Rautatieläisten poliittinen osallistuminen noudatti vielä sotienkin jälkeen vakiintunutta kaavaa. Rautatieläisten sisäinen hierarkia näkyi siinä osallistuttiinko työväenyhdistyksen vai nuorisoseuran toimintaan. Asemamiehen ammatista löytyi lähdeaineiston perusteella vielä pitkälle 1900-lukua niin vasemmistolaisia kuin oikeistolaisiakin. Arvoasteikolla ylimmät rautatieläiset olivat kuitenkin poikkeuksetta poliittista oikeistoa. Tämä on sinänsä mielenkiintoista, koska sotien jälkeen rautatieläisten sisäisen hierarkia alkoi menettää merkitystään ja ammatit tasavertaistuvat huomattavasti sotia edeltäneestä ajasta. Uskon että valintaan vaikuttivat merkittävimmin usein niin sanotusti "kotona opittu" aateperintö. Perälän 56 Raimo Pihlajan haastattelu ; Perälän työväenyhdistyksen historiikki, Perälän työväenyhdistyksen historiikki, Tejuka

17 kylässä osa rautatieläisistä oli yhä sosialidemokraatteja, ja tämä aiheutti vielä sotienkin jälkeen ongelmia, jos esimerkiksi tällaisen rautatieläisen lapsi halusi päästä mukaan työväenyhdistyksen tai nuorisoseuran toimintaan. Työväenyhdistyksessä sosialidemokraatit koettiin ehkä liian porvarillisiksi kun taas nuorisoseurassa heidän saatettiin ajatella olevan liian vasemmistolaisia. Tässäkin tapauksessa pelkästään vanhempien poliittinen suuntaus saattoi vaikuttaa siihen mihin "lokeroon" lapsi kylässä luokiteltiin. Osuuskaupan ja osuusliikkeen välinen ristiriita, joka alkoi luvulla, ei siis ollut vielä edes 1960-luvullakaan menettänyt merkitystään Perälän kylässä. Rautatieläiset olivat ammattiryhmänsä kokoon nähden merkittävästi mukana kylän työväenyhdistyksen sekä nuorisoseuran toiminnassa. Heitä oli mukana myös yhdistysten johtavissa tehtävissä. Esimerkiksi vuosien Nuorisoseuran johtokunnassa toimi peräti kaksi rautatieläistä. He olivat asemapäällikön tytär Mirja Silpiö sekä asemamies Kosti Rantakoski. Työväenyhdistyksessä taas toimi asemamies Nikolai Kulmala pitkäaikaisena puheenjohtajana. Perälän ammattiosaston numero 7. perustaminen sekä epäonnistunut sosialidemokraattisen työväenyhdistyksen perustaminen olivat myös osoituksia rautatieläisten halusta olla mukana paikallisessa päätöksenteossa. 59 Rautatie oli myös yksi suuri vaikuttaja kylän poliittisten rakenteiden muovautumisessa. Se toi Perälän kylälle näkyvyyttä, ja nopeutti tiedonkulkua sekä ylipäätään liikkuvuutta kylässä. Se loi myös vahvan pohjan työväenyhdistyksen toiminnalle rautatienrakentajien antaman tuen kautta. Rautatie mahdollisti myös vahvan vasemmistolaisuuden olemassaolon kylässä, koska esimerkiksi Kaskisten satamakaupungissa ja 1930 luvulla töissä käyneiden työläisten ei nyt tarvinnut muuttaa pois kylästä, koska he pääsivät töihinsä kätevästi junalla. 60 Rautatie mahdollisti myös rautatieläisten olemassaolon kylässä. He olivat kuitenkin poliittisesti suhteellisen aktiivisia. Mielestäni juuri rautatie sekä kylän risteysasemastatus mahdollistivat Perälän kylän poliittisen ainutlaatuisuuden muihin maalaiskyliin nähden. Ilman rautatietä tilanne olisi todennäköisesti ollut samanlainen kuin monissa muissa lähialueiden kylissä, joiden läpi ei kulkenut rautatietä. Näissä kylissä asukasluku pysyi pienenä eikä työväenliike menestynyt niissä. 59 Kittilä 2007, ; Perälän työväenyhdistyksen historiikki,12, 21; 59 Raimo Pihlajan haastattelu ; Pekka Latvan haastattelu Kts. Alaluku 4.2 Elämää aseman ympäristössä, s.61 17

18 18