KULTAKLUBIN UUTISET 3-4/2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KULTAKLUBIN UUTISET 3-4/2005"

Transkriptio

1 KULTA- JA MINERAALIKLUBI r.y. Klubi perustettiin Helsingissä Jäseniä on ympäri maata Lappia myöten, keväällä 2005 n Klubi järjestää Helsingissä pari kokousta vuodessa. Kevätkokous pidetään huuhdonta kilpailun muodossa. Klubin valtaus sijaitsee Sotajoella Pahaojan kohdalla. Jäsenillä on ilmainen kaivuuoikeus. KULTAKLUBIN UUTISET 3-4/2005 Jäsenlehti on tärkeä yhteydenpito- ja tiedotusväline. Lehti julkaisee jäsenten omia kirjoituksia ja kuvia, viranomaisten tiedotuksia, tiedot alan julkaisuista, Kultamuseolta saatua historiallista aineistoa, kilpailukutsut ja -tulokset, laitteiden testituloksia ym. Lapin kansa-lehden suostumuksella julkaisemme siinä ilmestyneitä alan uutisia. Pidämme yhteyttä kivi- ja mineraaliyhdistyksiin sekä Ruotsin kullankaivuuyhdistyksiin. Jos haluat liittyä yhdistykseemme, täytä ja toimita alla oleva lomake. Vuosimaksu on ollut 16,-, liittymismaksua ei ole. Vesa Tenhivaara, puh. joht. Kymintie 54 K Helsinki, puh HAKIJAN NIMI OSOITE. PUHELIN.. Kultaklubin pikkujoulua vietetään perinteiseen tapaan kahvitellen klo alkaen Karjalatalolla Wärtsilä salissa. Kaikki joukolla mukaan.

2 KULTAKLUBIN UUTISET 3-4/2005 JÄSENTIEDOTE no 56 ISSN Lapin Kullankaivajain liitto järjestää: JULKAISIJA Kulta ja mineraaliklubi ry Guld och mineralklubben rf OSOITE Vesa Tenhivaara, Kymintie 54 K 37, Helsinki Kulta ja mineraaliklubi ry/ Guld och mineralklubben rf perustettiin talvella Yhdistyksen tarkoituksena on toimia kullankaivajien sekä kullankaivuusta ja Mineraalitutkimuksesta kiinnostuneiden yhdyssiteenä. Yhdistys pyrkii edistämään suomalaista kulta ja mineraalitutkimusta sekä valvo- Maan kullankaivajien yhteisiä etuja. Yhdistyksen hallituksen jäsenet: Vesa Tenhivaara, puh.joht, Kymintie 54 K 37, Hki, Juha Saastamoinen, varap.joht, Kivisaarentie 5 A 17, Hki, Raimo Malin, siht. Reikerintie 2 F 31, Hki, Martti Kantoniemi, varainh. Kulkurinmäki 1 B 18, Espoo, Per Olav Jansson, jäs. Ilkantie 17 A 4, Hki Oiva Varjos, jäs. Vaakamesterinp. 2 D 49, Hki, Sisällysluettelo Sivu 3-4. Yleistä 5. Retkiopas Ivalonjoen luontoon ja kultalegendoihin 6-7. Kaulakäätyaarre 8-9. Klubin huuhdontakilpailun tulokset Vuosaaren vihreäkivet Mikä oli kullan hinta? MM-kisat tulokset Lehdistä saksittua 22. Uusi kultaesiintymä paikannettu Himangalla 2

3 Lehdistötiedote Kansannäytekilpailun pääpalkinto kultapitoisen lohkarenäytteen löytäjälle GTK paikansi uuden kultaesiintymän Himangalta Geologian tutkimuskeskus (GTK) onnistui nopeasti paikantamaan nivalalaisen malmiharrastajan syksyllä 2003 löytämän kultapitoisen irtokiven emäkallion Himangan Hirsikankaalta. Tämän hetken tutkimusten perusteella GTK arvioi kultamineralisaation kooksi noin 600 metriä pitkän ja metriä leveän vyöhykkeen. Syväkairaukset jatkuvat tutkimusalueella myöhemmin tänä syksynä. Malmiviitteen löytäjä Kari Ahlholm sai GTK:n valtakunnallisen kansannäytekilpailun 2004 pääpalkinnon euroa tänään Kokkolassa pidetyssä palkitsemistilaisuudessa. Tänä vuonna GTK palkitsee kiviharrastajien keräämiä malmi- ja kivinäytteitä yhteensä eurolla. GTK:n vuoden 2004 kansannäytekilpailun pääpalkinnon sai Kari Ahlholm Himangalta löytyneen kultapitoisen lohkarenäytteen perusteella. Kookas irtokivi sisälsi 3,6 g/t kultaa. GTK onnistui nopeasti kivinäytteen perusteella paikantamaan Hirsikankaalta kultapitoisen irtokiven emäkallion. Hirsikangas on ensimmäinen kultaesiintymä alueella, mutta sen myötä alueen kultapotentiaalisuus on lisääntynyt merkittävästi. GTK pitää löytymää merkittävänä ja jatkaa löydöksen tutkimista. Somerolaiset Seppo Virtanen, Matti Mikkola ja Heikki Helle saivat kilpailun toisen pääpalkinnon, euroa, Forssan ja Jokioisten alueilta löytyneistä kulta-, hopea- ja kuparipitoisista lohkare- ja kallionäytteistä. Malmiviitteet antavat merkittävää uutta tietoa GTK:n meneillään oleviin malmitutkimuksiin. Pääpalkintojen lisäksi GTK palkitsi yhdeksän kiviharrastajaa euron suuruisilla tunnustuspalkinnoilla sekä jakoi 250 euron harrastuspalkintoja 24 henkilölle. Malmitutkimukset jatkuvat Himangalla GTK on tehnyt vuoden ajan kultatutkimuksia Himangan Hirsikankaalla, noin 5 kilometriä etelään Pöntiön kylästä. Työt lähtivät käyntiin Himangan Järvinevalta, josta Kari Ahlholm oli löytänyt syksyllä 2003 kultaviitteen. Kookas ja kivilajiltaan mielenkiintoinen irtolohkare sisälsi 3,6 g/t kultaa. Kesällä 2004 tehdyn tarkistuskäynnin ja myöhemmin syksyllä tehtyjen esitutkimusten tuloksena paikannettiin Hirsikankaan kultaesiintymä. - Hirsikankaalla GTK on tehnyt geofysikaalisia maastomittauksia sekä syväkairauksia jo kahdessa vaiheessa. Tähän mennessä kallioperää on kairattu 16 pisteessä yhteensä noin metriä ja syvin reikä on ulottunut 200 metrin syvyyteen. Kairauksia jatketaan vielä tänä syksynä metrin ohjelmalla, kertoo kultatutkimuksia johtava hankepäällikkö Olavi Kontoniemi GTK:sta. - Hirsikankaan kultamineralisaatio on luode kaakko-suuntainen, pituudeltaan vähintään 600 metriä ja leveydeltään metriä. Pystyasentoinen laatta jatkuu alaspäin ainakin 200 metrin syvyyteen kuitenkin niin, että syvimmät osat ovat todennäköisesti muodostuman kaakkoispäässä. - Pohjanmaan alueen kahden merkittävän kultaesiintymän, Raahen Laivakankaan ja Haapajärven Kopsan, jälkeen Hirsikangas on mielenkiintoisin uusi esiintymä tällä seudulla. Kultasisältö lähentelee 5-6 metrin lävistyspituuksissa sitä määrää, joka on esimerkiksi Pahtavaaran malmin keskipitoisuus. Joissakin kairausnäytteissä on havaittu silminnähtäviä kultahippuja. Tämän syksyn kairauksista saadaan analyysitulokset ensi kevääseen mennessä, Olavi Kontoniemi kertoo. GTK:n Väli-Suomen kultavarojen kartoitushankkeen tutkimukset jatkuvat Himanka Kalajoki Kannus-alueella, Ylivieska Haapavesi Nivala-alueella sekä Reisjärvi Haapajärvi-alueella vielä vuoden 2007 loppuun, jolloin hankkeen tulokset raportoidaan. 22 3

4 4 21 Inarilainen

5 Inarilainen

6 Lehdistä saksittua: 6 19

7 2005 MM-kisat Etelä-Afrikassa tuloksia: Miehet 1. Kuisma Iisakki Seppälä Antti Alander Jaakko 1.57 Naiset 1. Kannisto Marjatta Van Diggelen Ester 1.57 Hollanti 3. Santamäki Ritva 2.20 Nuoret 1. Makutu Chester 1.26 Etelä- Afrikka 2. Thulelo Surprice Mapanga Thapelo 2.04 Veteraanit 1. Grubbenmann Peter 1.25 Sveitsi 2. Alander Jaakko Seppälä Lea 1.51 Maajoukkueet 1. Etelä-Afrikka Slovakia Hollanti

8 turvana ansiotyö tai (Suomessa) riittävä eläke, meillä on melkein ilmainen terveydenhuolto ja pitkä elinikä, olemme kuluttajayhteiskunnan (toistaiseksi) onnellisia jäseniä. Jos haluamme kaivaa kultaa, niin se tulee meille halvaksi, se on vain ajanviete, tapa kuluttaa ylimääräistä rahaa. Konekaivaja, joka on sijoittanut laitteisiin kymmeniä tai satoja tuhansia, voi nähdä asian toiselta kantilta, mutta suuri osa heistäkin on "isoja poikia" joita viehättää kullankaivuu harrastuksena riippumatta sen tuottavuudesta. Me emme millään pysty samaistumaan suurten ryntäysten kaivajien kanssa - silloin ihmishenki oli halpa, köyhät näkivät nälkää, kulta häämotti ainoana keinona päästä nopeasti eroon lamaannuttavasta kurjuudesta. Varakkaille taas se oli Suuri Seikkailu, johon piti päästä osalliseksi. Ennen Klondiken ryntäystä oli maassa lama, ja vaikka ryntäys sinänsä merkitsi pikemmin resurssien tuhlausta kuin vaurastumista, niin se antoi koko kansalle uutta uskoa tulevaisuuteen, ja talous elpyikin seuraavina vuosina. Olen leikkinyt ajatuksella, ett vahva hallitus USA:ssa olisi pystynyt antamaan alusta alkaen kaivosyhtiöille yksinoikeuden hyödyntää Kalifornian ja myöhemmin Klondikon kultamaita. Yhtiöt olisivat palkanneet vain niin monta mainaria kuin tilanne olisi vaatinut. Säästöt olisivat olleet samaa luokkaa kuin koko kulta- tuotannon arvo, ja ammattilaisten johdolla placereitten ja malmisuonien hyödyntäminen olisi ollut paljon täydellisempi, eli maahan olisi jäänyt vähemmän kultaa. Seuraavaan jäsentiedotteeseen kirjoitan niistä harvoista jotka onnistuivat rikastumaan ja kaivosten tuottavuudesta. PROLLE KULLAN HINTA AJALLA HEINÄKUU 1989 TAMMIKUU 1990 Jäsentiedotteessa 3/89 oli käyrä kullan hinnan vaihteluista vuosina n. huhtikuuhun saakka. Se oli silloin n. 52.ooo.- / kg. Ja alhaisin noteeraus sitten vuoden 82. Kuten alla olevasta käyrästä näkee, romahdus jatkui syyskuun alkuun saakka, jolloin se oli n Hieman nykitellen se sitten nousi, ja on nyt pari kuukautta pysynyt tasolla. Tiedot ovat kauppalehdestä, toivon mukaan olen muuttanut unssit grammoiksi ja dollarit markoiksi 4. kurssin mukaan. PROLLE 8 17

9 Australiassa monet maan johtohenkilöt pitivät kullan löytymistä suurena onnettomuutena. Kaupungit tyhjenivät, tuotanto, kaupan käynti ja maanviljely olivat vuosia lamassa työntekijöiden rynnätessä kultakentille, täällä niin kuin Kaliforniassakin niin sankoin joukoin että vain murto-osa pystyi kullankaivuulla elattämään itsensä. - Ja vuosisadan lopussa seurasi mielettömin ryntäys kaikista - Klondike. Melkein neljännesmiljoona ihmistä jätti arkiaskareensa ja suuntasi kohti tuntematonta, jäistä erämaata. Näistä joka kymmenes - voitti alkuvaikeudet ja pääsi solien yli sisämaahan ensimmäisenä ryntäysvuonna, ja näistä taas vain 2000 todella kaivoi kultaa Klondikessa. Monta tuhatta hevosenraatoa makasi polun varrella - osittain polku kulki jäätyneiden ruhojen yli - ja tuhansia tonneja varusteita hylättiin tai menetettiin, Kustannuksia on mahdoton laskea rahassa, olen kuitenkin yrittänyt päästä jonkinlaiseen suuruusluokkaan; - Jokaiselta vaadittiin erämaataivalta varten muonaa ja varusteita vähintään vuodeksi, voidaan olettaa että ihmistä hankki varusteita n FIM edestä (2 miljardia). Laivamatka San Franciskosta maksoi FIM (nykymarkkaa) henkeä kohden. Kun näihin menoihin vielä lisätään tämän armeijan menetetty työpainos - sanokaamme vuodeksi - ennen kuin eloonjääneet palasivat kotiin, on summa suurempi kuin varsinaisen ryntäyksen aikana Klondikesta saadun kullan arvo: silloin $ 200 mill., nykyraha n. $ 1000 mill., eli FIM mill. Klondiken alueella ei myöskään syntynyt kaivostoimintaa koska emäkallio oli köyhä - niin kuin meillä Lapissa. Pienemmässä mittakaavassa oli lukuisia täysin epäonnistuneita ryntäyksiä, kuuluisin niistä "Pike's Peak"- ryntäys. Tämä näköalaa hallitseva vuori Kalliovuorten itälaidassa sijaitsee kylläkin lähellä hyviä kultaesiintymiä, mutta ryntäys syntyi siitä että eräät prospektorit jujuttivat vierailevaa lehtimiestä, "suolaamalla" perinteiseen tapaan monttua, josta hän huuhtoi sitten rikkaan pannullisen. Palattuaan itään lehtimies kirjoitti niin vakuuttavasti uudesta, suuresta löydöstä, että uusi ryntäys käynnistyi. Taas ihmiset möivät omaisuutensa, jättivät työnsä, ostivat vankkureita, hevosia, härkiä, taas täyttyi pitkä ja vaarallinen kulkureitti länteen kuolleilla vetoeläimillä, ihmisten haudoilla, hylätyillä omaisuudella. Perillä yllättyneet prospektorit edelleen huuhtoivat köyhiä esiintymiä saaden laihan toimeentulon. Uusille tulokkaille ei kaivuukelpoista maata riittänyt ensinkään, ja suurin osa saapuneista tuhansista palasi melkein saman tien takaisin itään. Meistä nykyihmisistä ryntäykset tuntuvat mielettömiltä. Meillä on 16 9

10 Vuosaaren vihreäkivet Helsingin itäisellä laidalla oleva Vuosaari on vihreäkivimuodostuma, joka koostuu täysin samoista kivilajeista kuin Keski-Lapin Kittilän vihreäkivet. Seuraavassa kerron tällaisen kivilajiseurueen paikallisista ja yleisistä ominaisuuksista ja omituisuuksista. Vuosaari kuuluu Suomen etelärannikon liuskemuodostumiin. Nämä Etelä-Suomen vanhimmat kivet ovat lähes poikkeuksetta yleensä saaristossa, kuten Kumlingessa, Nauvossa, Paraisilla, Jussaröllä ja Pellingissä. Kallioperän ikä näissä saarissa ja Vuosaaressa on lähes tarkalleen 1889 miljoonaa vuotta. Vanhoja liuskealueita Etelä-Suomessa ovat lisäksi samanikäiset Kemiön-Orijärven ja Tampereen liuskejaksot. Kaikkia näitä vanhoja liuskealueita voidaan myös kutsua vihreäkivivyöhykkeiksi. Muualla Helsingissä ja Etelä-Suomessa vallitsevat migmatiitit ja nuoremmat graniitit. Migmatiitit ovat seoskiviä, jotka ovat syntyneet graniittisen sulan tunkeutuessa noin 1840 miljoonaa vuotta sitten vanhempien liuskeiden sekaan niin, että paikoin vanhoista kivistä on säilynyt kuitenkin haamumaisia jäänteitä tai sulkeumia. Vuosaaren vihreäkivimuodostuma koostuu kahdesta erillisestä yhteen liittyneestä jäsenestä jotka ovat Porvarinlahden muodostuma (PoM) ja Rastilan (RaM) muodostuma. Nämä kaksi kivilajimuodostumaa ovat alkuaan olleet muinaisen meren pohjaa, jonka päälle on kerrostunut vulkaanista alkuperää olevia kiviä. Tällaisia pyroklastisia sedimenttejä edustavat erityisesti tuffiitit eli tulivuoren tuhkan kerrostumat, jotka raitaisina kivinä esiintyvät suurimmassa osassa Vuosaarta. Porvarinlahden ja Rastilan muodostumat ovat vuorenpoimutuksessa irronneet merelliseltä alustaltaan ja törmänneet suorassa kulmassa toisiinsa ilmeisesti jo ennen migmatiittien syntyvaihetta. Näiden kahden eri kivilajiyksikön oletettavastikin siirrospintainen raja näkyy tänä päivänä laaksona, joka noudattaa suunnilleen nykyistä Niinisaarentietä. Rastilan tulivuorenkivet Vuosaaren eteläisempi eli Rastilan muodostuma on parhaimmillaan nähtävissä joko kaupunginosan etelärannikon rannan paljastumina tai metroradan ja Vuotien leikkauksissa. Olen nimennyt tämän alueen Vuosaaren vihreäkivimuodostuman Rastilan jäseneksi pelkästään siitä syystä, että alueen tyyppikiviin pääsee helpoimmin käsiksi juuri Rastilan metroaseman ympäristössä. Vartiokylänlahden sillan ylittävän Vuotien ja viereisen metroradan kallioiden leikkaukset edustavat tämän alueen tyypillisimpiä kiviä. Rastilan metroasemalla ja sen länsipuolella vallitseva kivilaji on emäksinen pyroklastinen vulkaniitti, joka on syntyjään tuffiitti. Sitä esiintyy selvästi havaittavana raitaisena pystyasentoisena kivilajina siellä täällä Vuosaaressa. Rastilan kivet ovat selvästi emäksisempiä (lue: tummempia) kuin Porvarinlahden ympäristön kivilajit, mikä on tärkeä erottava tekijä verrattuna Porvarinlahden kiviin. 10 MIKÄ OLI KULLAN HINTA? Venäjälle, mistä myös löytyy kalsiittisia karbonaattikiviä. Näiden kivien merkitys 1800-luvun paperipigmentteinä suuret kultaryntäykset on Suomen olivat metsäteollisuudelle mahtavia seikkailuja. elinehto. Aikaisemmin oli kaikkialla maailmassa kullankaivuu koitunut vain hallitsijoiden hyödyksi - nyt oli kaikilla tilaisuus kaivaa omaan laskuun ja rikastua. Mutta tässä oli samalla Kalifornian ja Klondiken kultaryntäysten suuri tragedia: jokaista onnekasta kaivajaa kohti oli arviolta 5-10 kuollutta ja jotka palasivat kotiin köyhempinä kuin olivat lähteneet. Mitä kulta silloin maksoi, kun otetaan huomioon hylätyt kodit ja viljelykset, työpaikat, tuhoutunut omaisuus, lakkautetut yritykset, kuolleet ja terveytensä menettäneet? Kun tieto Kalifornian kultalöydöstä levisi, jättivät kymmenet tuhannet työnsä ja perheensä, möivät omaisuutensa, ostivat vetoeläimiä ja vaunuja - joista suuri osa jäi matkan varteen. Ihmisistäkin joka viides menehtyi jo matkalla länteen ennen Kaliforniaan pääsyä. Vertauksena voi mainita, että meidän viime sodassamme vain noin joka kymmenes sotilas kaatui. Kultaryntäyksen takia yhteiskunnan normaali, tuottava toiminta häiriintyi pahasti. San Franciskin satamassa lojui v.1849 noin 400 suurta purjelaivaa vailla miehistöä, itärannikolla mobilisoitiin huonokuntoisia rannikkoaluksia, joista melkoinen osa upposi matkalla Kap Hornin ympäri. Keltakuume ja muut taudit tappoivat Panaman kannaksen yli pyrkiviä suurin joukoin. Perillä Sierra Nevadan rinteillä riitti kaivuu kelpoista maata vain pienelle osalle sinne elävinä saapuneista. Rikkaillakin paikoilla keskimääräinen tulos oli vain noin 15g/päivä, ja muonan Sekä varusteiden hinnat olivat niin huimaavat, että aniharva kaivaja sai rahaa säästöön - mutta näistä kyllä osa keräsi suuria omaisuuksia, tai saivat alkupääoman jollekin kukoistavalle yritykselle. Suurin osa kuitenkin eli kurjuudessa, eikä kukaan tiedä kuinka suuri prosentti selvisi selvisi monilta ryntäysvuosilta hengissä. Eloon jääneet usein jatkuivat paikasta toiseen yhä uusien kultalöytöjen synnyttämien ryntäysten perään, Australiaan ja Indonesiaan saakka. Huorat, pelurit ja maantierosvot elivät yleensä paremmin kuin kullankaivajat. Sitten ehtyi jokikulta, ja varsinaisen kaivostoiminnan alkaessa vaadittiin pääomaa ja rahoittajia. Pieni ryhmä keinottelijoita ja kaivoksenomistajia keräsi hämärillä osakekaupoilla valtavat omaisuudet, tuhansien pienten osakkeenomistajien kustannuksella. Kaivoksista vain harva tuotti voittoa, vaikka joukossa olikin suunnattoman rikkaita. 15

11 Rastilan muodostumaan kuuluu vulkaanisia kiviä joiden kulku on lounaasta koilliseen tai etelästä pohjoiseen. Nämä alun perin vaakatasoon kerrostuneet tuliperäiset pyroklastiitit ja laavat ovat myöhemmissä poimuliikunnoissa kääntyneet lähes pystyasentoon. Rastilan muodostuman tyyppikiviä ovat agglomeraatit, joita esiintyy tuffiittien lisäksi myös Rastilan metroaseman ympäristössä. Nämä kivet ovat tulivuoren purkauksessa ilmaan lentäneistä ja osin sulista kivenkappaleista syntyneitä kasautumia, joiden etäisyydet tulivuoren purkausaukosta vaihtelevat. Sulaan laavaan tai tulivuoren tuhkaan on lentänyt myös suuria kivenkappaleita eli vulkaanisia pommeja, jotka tavallisesti edustavat aivan eri kivilajia kuin ympäröivä kiinteytynyt ja siis kiteytynyt laava tai muu tulivuoresta purkautunut aines. Vuosaaren muodostuman Rastilan jäsenen eksoottisin ja vaikeimmin ymmärrettävä kivi lienee komatiittinen vulkaniitti. Tämä on hyvin tumma peridotiittinen ultraemäksinen kivilaji, jota nykymaailmassa ei resenttinä laavana ole olemassa. Tällainen kivilaji kuitenkin löytyy Rastilan metroasemalta noin pari sataa metriä itään päin mentäessä, missä se esiintyy suurehkona massiivina. Komatiitin tyyppiominaisuus on pitkät sälöiset mineraalit. Rastilassa tällaista mineraalia edustaa amfiboliryhmän sarvivälke, jota voi syntyä joko paikallisessa merenpohjan sulassa magmassa meriveden vaikutuksesta tai alueellisessa metamorfoosissa muiden mineraalien muuttuessa toisiksi lähisukulaisikseen. Vuosaaren Rastilan muodostuma jatkuu lounaaseen Ramsaynniemeen ja Laajasaloon, jossa esiintyy karbonaattikivien lisäksi myös korukivenä tunnettua mahdollisesti alkuaan ultramafista ja komatiittista kiveä eli nuummiittia. Laajasalon Stansvikin ja Hålvikin kaivokset ovat Rastilan muodostuman kivissä. Myös viereisen Laajasalon Tullisaaren kalkkilouhokset liittyvät samoihin kiviin. Rastilassa esiintyy myös merenpohjalle tunnusomaisia gabroluokan kiviä. Porvarinlahden merenpohja J.L.K. Mitään Vuosaaren kallioperän karttaa minulta on aivan turha odottaa. Sellainen kyllä aikanaan tulee, tällä aikataululla ehkä jopa jo vuonna Tässä on nyt aivan puhtaasti kysymys ammattisalaisuudesta. Vuosaaren kallioperän ymmärrys näet avaa ovet Etelä-Suomeen ja ennen kaikkea lähialueille Ruotsiin ja 14 Vuosaaressa tavattava toinen vihreäkivialue käsittää käytännössä kivet Niinisaarentieltä pohjoiseen. Näitä kiviä löytyy mm. Vuosaaren kaatopaikan ympäristöstä, Porvarinlahden rannoilta, Mustavuorelta ja Kehä III:n ja Itäväylän liittymäalueelta. Vuosaaren tuleva satama on kokonaan muodostuman sisällä. Olen nimennyt tämän Vuosaaren pohjoisosan vihreäkivimuodostuman jäsenen Porvarinlahden mukaan, koska merenlahti on tarkalleen kyseisen alueen keskellä. Porvarinlahden kummallakin rannalla sijaitsevat myös geologian kannalta kiintoisat karbonaattikivet, joita ei esiinny Rastilan muodostumassa Vuosaaren alueella. Porvarinlahden muodostuman poikkileikkaus löytyy Kehä III:n ja Itäväylän liittymän alueelta. Vuosaaren tulevan sataman rakennustyö- maa liikennejärjestelyineen on paljastanut 11

12 Porvarinlahden muodostuman olevan ofioliitti eli muinaisen merenpohjan ylityöntynyt kappale. Ofioliittien serpentiniitit eli ultramafiset syväkivet edustavat syväkivinä muinaisen vaipan 1890 miljoonaa vuotta vanhaa koostumusta. Tässä suhteessa näiden harvinaisten kivilajien löytäminen on tärkeää. Tällainen serpentiniittinen kivilaji löytyy Kehä III:n liittymäalueelta kalliokiipeilyn harrastajien seinämien länsipuolelta. Se on samalla myös alin ja vanhin Vuosaaren muodostuman kivistä. Tämä serpentiniitti tuli vastaan rataleikkausta tehtäessä, sitä ei ole löytynyt muualta, eikä sen ainoa löytöpaikka ole havainnointikohteena kovin pitkäikäinen, koska esiintymän paikka lähitulevaisuudessa maisemoidaan. Seuraava kivilaji ultraemäksisestä serpentiniitistä kerrostumisjärjestyksessä eli stratigrafiassa ylöspäin on tulivuoresta ilmaan purkautunut kidetuffi, joka poimuttuu moninkertaisesti kalliokiipeilypaikan yläpuolella. Tällainen paikallinen poimutus voi johtua plastisen - ei vielä kiinteytyneen - kivimassan liikkumisesta pitkin liukupintaa. Näitä liukupoimutuksia tavataan erityisesti kvartsiraitaisissa rautamuodostumissa. Ilmiö on siis hyvin tunnettu. Kehä III:lla kidetuffien päälle ja väliin on edelleen tunkeutunut gabromaista syväkiveä, joka usein onkin serpentiniitistä seuraava meren pohjamuodostuman kivilaji. Yksi Porvarinlahden jäsenen tyyppikivilaji on tyynylaava. Näitä merenpohjan gabron ja tufiittien päälle purkautuneita laavoja löytyy Vuosaaren voimalaitoksesta lähtevien voimalinjojen tolppien perustuksista. Erityisesti Niinisaarentien pohjoispuolella lähellä kaatopaikan täyttömäkeä ovat nämä harvinaiset tyynylaavat selvästi näkyvissä. Syynä tyynylaavan syntyyn on kuuman laavan vedenalainen purkaus, mistä aiheutuu laavan pinnan nopea jähmettyminen. Tyynylaavoja esiintyy Vuosaaressa Niinisaarentien pohjoispuolella, Mustavuorella ja Kehä III:n ja Itäväylän liittymäalueella. Kysymyksessä lienee yhtenäinen meren pohjalle purkautuneen laavapatjan kerrostuma. magneettikiisumuodostuma Porvarinlahden itärannalla. Lahden itäpuolella rantakaislikossa on kaksi vanhaa kalkkilouhosta paksuimmissa kalkkikiven patjoissa. Lahden länsipuolella karbonaattikivien väri muuttuu vaaleanpunaiseksi ja lopulta aivan tummanpunaiseksi. Värin aiheuttaa joko rauta tai mangaani. Myös rataleikkauksen luoteispuolelta Porvarinlahden rannalta löytyy vanhoja kaivosmonttuja. Karbonaattikivien esiintyminen tällaisessa tuffiitti- ja magneettikiisumuodostuman ympäristössä viittaa vahvasti siihen, että myös kalsiittiset kalkkikivet ovat alkujaan epäorgaanisia. Nämä lienevät puhtaasti kemiallisia sedimenttejä, joita on saostunut merenpohjan kuuman lähteen ympäristöön. Ylimpänä Porvarinlahden muodostumassa näyttäisi olevan hapan tuffiitti, mikä täysin sopii nykykäsitykseen merellisten vulkaniittien kerrostumisjärjestyksestä. Porvarinlahden muodostuman emäksisiä andesiittisia tyynylaavoja leikkaavat happamat - pintakivinä graniittia vastaavat - ryoliittijuonet. Porvarinlahden muodostuman jatke löytyy tyynylaavoina Sipoon saaristosta. Sekä Rastilan että Porvarinlahden kivilajit ovat alkuaan olleet merenpohjan kiviä, vieläpä niin että klastiset rapautumasedimentit puuttuvat kokonaan. Tämä puolestaan viittaa siihen, että eteläisimmän Suomen rannikon liuskealue on todella merellinen eli alkuaan kaukana mantereelta sijainnut tulivuorisaarten ketju. Alueella esiintyy vain vulkaniitteja tai syvemmällä merenpohjan sisällä syntyneitä kiviä. Tällaisia muodostumia yleensä syntyy vaipan pluumin ympäristössä, kuten Tyynen valtameren Hawaiilla tai Atlantin Kanarialla. Helsingin Vuosaari on kaiken lisäksi mitä tyypillisin hyvin säilynyt vihreäkivimuodostuma!!! Oiva Varjos Porvarinlahden jäsenen valtakivilaji on kuitenkin tuffiitti, jota on kerrostunut tyynylaavojen päälle. Porvarinlahden pohjoispuolinen tuffiittikerrostuma on toista kilometriä paksu. Tämä on tiettävästi paksuin tuffiittikerrostuma, mitä Suomessa esiintyy. Jokainen sentinkin paksuinen tuffin eli tulivuoren tuhkan raita edustaa tarkalleen ja vain yhtä purkausta, joka on siis tapahtunut jostakin tulivuorisaaresta siten, että vulkaanista materiaa on lentänyt ympäröivän alueen meriveden pinnalle, josta se sitten on vajonnut alaspäin pohjalle. Tuffiittien sisältämä kiviaines edustaa samaa andesiittista kivilajia kuin em. tyynylaavat. Lähes ylintä osaa Porvarinlahden stratigrafiassa edustavat kalkki- eli karbonaattikivet tai oikeammin kalsiittimarmorit. Aivan ainutlaatuinen on Porvarinlahden länsirannan tulevan ratapihan kallioleikkaus, jossa kalsiittia esiintyy tuffiitissa raitaisesti. Tähän kalk- kikiven muodostumaan liittyy 12 13

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA

Lisätiedot

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus 31.3.2016 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi

30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi 01.11.1991 30( TUTKIMUSTYOSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PUT- (ELA 1, KAIV.REK.NRO 4229/1, SUORITETUISTA MALMITUTKINUKSISTA

Lisätiedot

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) valtakunnalliset kansannäytepalkinnot

Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) valtakunnalliset kansannäytepalkinnot 1(5) Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) valtakunnalliset kansannäytepalkinnot vuodelta 2004 PÄÄPALKINNOT I 5.000 Kari Ahlholm, Nivala Kari Ahlholm on lähettänyt GTK:lle tutkittavaksi lukuisia hyviä malmilohkareita

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Antti Peronius geologi, kullankaivaja

Antti Peronius geologi, kullankaivaja Antti Peronius geologi, kullankaivaja antti.peronius@kullankaivajat.fi Primäärijuoniteoriat - maallikot - kulta tullut läheltä tai kaukaa - räjähdys, tulivuori, asteroidi - jättiläistulva, salaperäinen

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU

Lisätiedot

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET. RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA

Lisätiedot

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund 1 Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

Geologian päivän retki Hanhikivelle 26.9.2010

Geologian päivän retki Hanhikivelle 26.9.2010 Geologian päivän retki Hanhikivelle 26.9.2010 Olli-Pekka Siira FM geologi www.aapa.fi Miten tulivuoret liittyvät Hanhikivenniemen kallioperään? Hanhikivenniemen alueen peruskallioperä syntyi alkuaan tulivuorenpurkauksista,

Lisätiedot

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3721/-93/1/10 KITTILÄ PETÄJÄSELKÄ Veikko Keinänen 4.5.1993 RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 Johdanto

Lisätiedot

Pääpalkinnot KANSANNÄYTEPALKINNOT 2011

Pääpalkinnot KANSANNÄYTEPALKINNOT 2011 KANSANNÄYTEPALKINNOT 2011 Geologian tutkimuskeskus (GTK) jakaa kiviharrastajille palkintoja yhteensä 28 500 vuoden 2011 parhaista malmiviitteistä, sekä palkinnon uudelle lähettäjälle lupaavista näytteistä.

Lisätiedot

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Pelkosenniemi, Pyhätunturi Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Kohteen tarkastus Pirjo Rautiainen Metsähallitus Lapin Luontopalvelut PL 8016 96101 Rovaniemi pirj o.rautiainen@metsa.fi 040 5081673 JOHDANTO Pyhä-Luoston

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011.

Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011. 1 Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011. Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: GEORGIA-PACIFIC NORDIC OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kartat... 3 Vanhat

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA

Lisätiedot

Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Tampereen kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Vanha

Lisätiedot

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL

Lisätiedot

Petri Rosenberg 17.3.2000

Petri Rosenberg 17.3.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4405 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 2 /10 LEMPÄÄLÄ Kalliojärvi Petri Rosenberg 17.3.2000 KULTATUTKIMUKSET LEMPÄÄLÄN KALLIOJÄRVEN

Lisätiedot

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Tiina Vasko 2011 Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 2 Sisällysluettelo Arkisto- ja rekisteritiedot

Lisätiedot

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT sivu 1 / 10 3 pistettä 1. Kuinka monta pilkkua kuvan leppäkertuilla on yhteensä? (A) 17 (B) 18 (C) 19 (D) 20 (E) 21 Ratkaisu: Pilkkuja on 1 + 1 + 1 + 2 + 2 + 1 + 3 + 2 + 3 + 3 = 19. 2. Miltä kuvan pyöreä

Lisätiedot

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN 30.1.2017 TARKASTELUN TAUSTA, TAVOITE JA MENETELMÄ Pirkanmaan

Lisätiedot

Kolari 30 Hannukainen 2, kuvattu idästä

Kolari 30 Hannukainen 2, kuvattu idästä 14 Kolari 30 Hannukainen 2, kuvattu idästä 15 KOLARI 31 HANNUKAINEN 3 Kartta: 2714 10 x: 7495 17 y: 2498 95 z: 170 p: 7498 32 i: 3371 05 Kotivuori H 1988 inventointi Löydöt: Km 25311:5, palanutta luuta.

Lisätiedot

Pääpalkinnot. Tunnustuspalkinnot GTK:n kansannäytepalkinnot 2015 parhaista näytteistä

Pääpalkinnot. Tunnustuspalkinnot GTK:n kansannäytepalkinnot 2015 parhaista näytteistä GTK:n kansannäytepalkinnot 2015 parhaista näytteistä Geologian tutkimuskeskus (GTK) jakaa kiviharrastajille palkintoja yhteensä 16 900 euroa vuonna 2015 lähetetyistä parhaista malmiviitteistä, sekä palkinnot

Lisätiedot

RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA

RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2433/93/2/10 OULAINEN Rimpikoivikko Esko Iisalo 30.4.1993 RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA SISÄLLYSLUETTELO TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3312/-87/1/10 KEITELE Kangasjärvi Jarmo Nikander 8.12.1287 MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1 (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o

Lisätiedot

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Hannu Poutiainen Tilaaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Tutkimus... 4 Havainnot ja yhteenveto...

Lisätiedot

Sisällys. Maan aarteet 7

Sisällys. Maan aarteet 7 Sisällys Maan aarteet 7 1 Planeetta kuin aarrearkku...8 2 Kallioperä koostuu kivilajeista...12 3 Kivet rakentuvat mineraaleista...16 4 Maaperä koostuu maalajeista...20 5 Ihminen hyödyntää Maan aarteita...24

Lisätiedot

Matelavaaran rautamuados tuma (k~rtai-götiittirapakallio) VERTAA Osa-selvitys Vuotoksen alueen tutkimuksista w. l

Matelavaaran rautamuados tuma (k~rtai-götiittirapakallio) VERTAA Osa-selvitys Vuotoksen alueen tutkimuksista w. l j-: RAUTARUU KKI OY MALMINETSINTA Matelavaaran rautamuados tuma (k~rtai-götiittirapakallio) N:o Ro13/72 Vuotos 1 Kari Airas KUNTA 1 LAAT.PVM 1 HYV. Pelkosenniemi 10.10.197. l KARTTALEHTI 1 LIITEKARTAT

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Loppukuulustelu I 29.4.2013 Mallivastaukset Tehtävä 1 Tapauksessa tuli ensin toimittaa ositus P:n perillisten ja L:n kesken. Siinä oli puolisoiden

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...

Lisätiedot

Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä

Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä Itä-Suomen yksikkö M19/4322/2010/28 31.5.2010 Kuopio Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä Sisällysluettelo Kuvailulehti

Lisätiedot

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 1 Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Sepänmaa Timo Jussila Tilaaja: Megatuuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Liite museoviranomaisille:

Lisätiedot

Vesilahti Rautiala. Arkeologinen valvonta 26.10.2015. Eva Gustavsson/ Pirkanmaan maakuntamuseo/ Kulttuuriympäristöyksikkö

Vesilahti Rautiala. Arkeologinen valvonta 26.10.2015. Eva Gustavsson/ Pirkanmaan maakuntamuseo/ Kulttuuriympäristöyksikkö Vesilahti Rautiala Arkeologinen valvonta 26.10.2015 Eva Gustavsson/ Pirkanmaan maakuntamuseo/ Kulttuuriympäristöyksikkö Tiivistelmä: Vesilahdella Rautialassa suoritettiin 26.10.2015 arkeologinen valvonta

Lisätiedot

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987 SISALLYSLUETTELO LIITELUETTELO Lähtötiedot Naytteenotto ja kustannukset Näytteiden käsittely Tulokset kohteittain 4.1 Heinikkolehto

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI

HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI Röykkiöalueen tarkastus 18.8.2006 FM Juha Ruohonen Riihimäen kaupunginmuseo Hausjärvi Vantaa Hokanmäki tarkastuksen kohde: röykkiöt > viljelyröykkiöt (?) kohteen ajoitus: historiallinen

Lisätiedot

TURKU Nunnankatu salaojakaivon purkuputki 2013 Kaupunkiarkeologinen valvonta

TURKU Nunnankatu salaojakaivon purkuputki 2013 Kaupunkiarkeologinen valvonta TURKU Nunnankatu salaojakaivon purkuputki 2013 Kaupunkiarkeologinen valvonta Kaivausraportti Heidi Martiskainen Turun museokeskus 2013 Arkisto- ja rekisteritiedot Tutkimuskohde: Turku, Nunnankatu Kaupunginosa:

Lisätiedot

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia 46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013

Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 1 Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot

Koskikaltiojoen suu (länsi) /1-;p 01 0311- 3844 03 SUOJANPERÄ x= 7691 52-3, y= 3543 641~ z= n. 120 Inari ) t_/ Suojanperä. 14 f' Of o.

Koskikaltiojoen suu (länsi) /1-;p 01 0311- 3844 03 SUOJANPERÄ x= 7691 52-3, y= 3543 641~ z= n. 120 Inari ) t_/ Suojanperä. 14 f' Of o. TARKASTUSRAPORTTI FM Tiina Äikäs tarkasti seuraavat kohteet Pohjois-, Itä- ja tunturi-lapin alueella 2.7.- 12.7.2007 osana väitöskirjaansa liittyviä kenttätöitä. Apuna kenttätöissä oli fil. yo Siiri Tolonen.

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Alavieska 14,2 13,5 13,1 11,8 10,7 12,0 12,6

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia kuin

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA Tuulen voimakkuuden muutosarviot perustuivat periaatteessa samoihin maailmanlaajuisiin

Lisätiedot

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Gammaspektrometri mustaliuskekalliolla Talvivaarassa 2009: 22 ppm eu 6 ppm eth 4,8 % K Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Olli Äikäs Geologian tutkimuskeskus, Kuopio 1 Sisältöä Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT

OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT OMAX vesileikkuujärjestelmät voivat leikata laajalti erilaisia materiaaleja. Hioma-aineella varustetut vesileikkurit voivat käytännössä leikata kaikkia materiaaleja, sisältäen

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. "Kopsa" Mittakaava 1 : 100 000

OUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. Kopsa Mittakaava 1 : 100 000 9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS Haapajärvi, Kopsa "Kopsa" 2344 07 Mittakaava 1 : 100 000 0 OUTOKUMPU OY 0 + MALMINETSINTE Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 101-03/1/85 Reijo Alviola 17.11.2003 PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA RE-PEGMATIITTIALUEET Suomesta tunnetaan yli 50 Rare Element (RE)-pegmatiittialuetta (karttaliite).

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

KANSANNÄYTEPALKINNOT 2007

KANSANNÄYTEPALKINNOT 2007 Liite 1 KANSANNÄYTEPALKINNOT 2007 Geologian tutkimuskeskus (GTK) jakaa kiviharrastajille 38 palkintoa vuoden 2007 parhaista malmiviitteistä sekä yhden erikoispalkinnon. Palkintojen yhteissumma on 29 500

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

RAAHE Voimansiirtojohtoreitin arkeologinen inventointi Raahen ja Vihannin välillä

RAAHE Voimansiirtojohtoreitin arkeologinen inventointi Raahen ja Vihannin välillä RAAHE 2010 Voimansiirtojohtoreitin arkeologinen inventointi Raahen ja Vihannin välillä Jaana Itäpalo 13.05.2010 K-P:N ARKEOLOGIAPALVELU Sisällysluettelo s. 1. Perustiedot... 2 2. Inventoinnin lähtökohdat

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot

Sastamala viemärikaivannon kaivuun arkeologinen valvonta Mäkitalon kivikautisen asuinpaikan läheisyydessä 2013 Hannu Poutiainen Jasse Tiilikkala

Sastamala viemärikaivannon kaivuun arkeologinen valvonta Mäkitalon kivikautisen asuinpaikan läheisyydessä 2013 Hannu Poutiainen Jasse Tiilikkala 1 Sastamala viemärikaivannon kaivuun arkeologinen valvonta Mäkitalon kivikautisen asuinpaikan läheisyydessä 2013 Hannu Poutiainen Jasse Tiilikkala Tilaaja: Sastamalan Vesi Liikelaitos 2 Sisältö Kansikuva:

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Kittilä. Kuotkon satelliittimalmion arkeologinen selvitys

INVENTOINTIRAPORTTI. Kittilä. Kuotkon satelliittimalmion arkeologinen selvitys INVENTOINTIRAPORTTI Kittilä Kuotkon satelliittimalmion arkeologinen selvitys 9. 10.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa TIIVISTELMÄ Kittilän Iso Kuotkon alueella tehtiin

Lisätiedot

Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsenkyselyyn osallistui 75 lehteä kesällä 2005

Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsenkyselyyn osallistui 75 lehteä kesällä 2005 Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsenkyselyyn osallistui 75 lehteä kesällä 25 Lehtialan etujärjestöihin kuuluminen ja oikeudellinen muoto Kysymykseen kuuluuko lehtenne johonkin

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10. Olavi Kontoniemi 04.06.1992

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10. Olavi Kontoniemi 04.06.1992 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10 Rantasalmi Osikk o Olavi Kontoniemi 04.06.1992 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA OSIKKO, 1, KAIV.REK.NRO 4048/1, OSIKKO 2, KAIV.REK.NRO

Lisätiedot

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl 1 (7) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl OKME/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Koveron arkeeisella vihreäkivivyöhykkeellä valtauksilla Mönni 1 5, Kovero 1 2 ja Kuusilampi vuosina 1998 1999

Lisätiedot

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät

Lisätiedot

KAIVOSLAIN 195:N MUKAINEN TUTKIMUSNOSELOSTUS LAPIN LAANISSA SODANKY~N KUNNASSA ALLA LUETELLUILLA VALTAUSALUEILLA SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA:

KAIVOSLAIN 195:N MUKAINEN TUTKIMUSNOSELOSTUS LAPIN LAANISSA SODANKY~N KUNNASSA ALLA LUETELLUILLA VALTAUSALUEILLA SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA: m E Korvuo mpu Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö OKMEIarkisto Outokumpu KAIVOSLAIN 195:N MUKAINEN TUTKIMUSNOSELOSTUS LAPIN LAANISSA SODANKY~N KUNNASSA ALLA LUETELLUILLA VALTAUSALUEILLA SUORITETUISTA

Lisätiedot

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Saimaa Spirit Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat... 5 Kansikuva:

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/4522/-84/1/60 Kuusamo Kouvervaara Kari Pääkkönen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Alavieska 13,7 12,8 12,8 12,1 11,2 12,2 12,5

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3122/-87/1 Luhanka Tammijärvi Marjatta Virkkunen Boris Lindmark 18.6.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 10/2014

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 10/2014 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/214 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt vähemmän lapsia kuin viime vuonna ja edellisvuosina. Syntyneiden

Lisätiedot

ARKISTOKAPPAL~ OUTOKUMPU OY. Sijainti 1: K MALMINETSINTA Turo Ahokas/PHM )

ARKISTOKAPPAL~ OUTOKUMPU OY. Sijainti 1: K MALMINETSINTA Turo Ahokas/PHM ) Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Turo Ahokas/PHM 5.10.1984 1 84) ARKISTOKAPPAL~ PYHASALMEN KAIVOKSEN POHJOISPUOLELLA SIJAITSEVAN GRAVIMETHISEN ANOMALIAN TUTKIMUKSISTA Sijainti 1:400 000 Lähtökohta Kun

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

Nokia Tottijärvi Pajulahti Vesihuoltoputkiston kaivannon koneellisen kaivamisen valvonta 2011 Tapani Rostedt

Nokia Tottijärvi Pajulahti Vesihuoltoputkiston kaivannon koneellisen kaivamisen valvonta 2011 Tapani Rostedt 1 Nokia Tottijärvi Pajulahti Vesihuoltoputkiston kaivannon koneellisen kaivamisen valvonta 2011 Tapani Rostedt Kustantaja: Tottijärven vesiosuuskunta/pajulahti 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartat... 3 Maastokartta...

Lisätiedot

Merenkulkija 4/2014. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö:

Merenkulkija 4/2014. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö: Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net Merenkulkija 4/2014 Sisältö: Johtokunnan yhteystiedot Kommodorin palsta Tärkeät päivämäärät Talvisäilytysmaksut ja korjaus talvisäilytyshinnastoon Veneiden

Lisätiedot

~ ÖSTERBOTTENS MUSEUM

~ ÖSTERBOTTENS MUSEUM Xii-POHJANMAAN MUSEO TARKASTUSKERTOMUS PMA 075 UUSIKAARLEPYY JUUTT AAN TAISTELUKENTTÄ Tarkastuskäynti 17.12,19.12 ja 20.12.2007 Pentti Risla, Kaisa Lehtonen Sijainti: PK lehti 232101 NYKARLEBY, KKJ 2:

Lisätiedot

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos r -'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos., Seppo ~ i o Geofysiikan osasto Otaniemi TAIVALKOSKEN SAARIJÄRVEN SAVIKIVIESIINTYMÄN GRAVIMETRINEN TUTKIMUS Tämä raportti liittyy työhön, jota geologisen

Lisätiedot

D vuokrattu, ks huomautukset ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS. Tunnistetiedot. Kemiönsaari Dragsfjärd: Kulla Ytterkulla.

D vuokrattu, ks huomautukset ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS. Tunnistetiedot. Kemiönsaari Dragsfjärd: Kulla Ytterkulla. ~~~~~~~~~~~~- ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS Tunnistetiedot Kunta: Alue: Nimi: Kohteen laji: Kemiönsaari Dragsfjärd: Kulla Ytterkulla Muu kulttuuriperintökohde: 1 1 lnventointinumero: Ei ole Luokka: Ei

Lisätiedot

Muinaisjäännökset Muinaisjäännösrekisterin mukaiset kohteet Kirmanseudun osayleiskaava alueella.

Muinaisjäännökset Muinaisjäännösrekisterin mukaiset kohteet Kirmanseudun osayleiskaava alueella. Muinaisjäännökset Muinaisjäännösrekisterin mukaiset kohteet Kirmanseudun osayleiskaava alueella. 0010 Kauppis-Heikin koulu 140010010 Nimi: Kauppis-Heikin koulu Kunta: Järjestysnumero : 10 Tyyppi: asuinpaikat

Lisätiedot