KULTAKLUBIN UUTISET 3-4/2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KULTAKLUBIN UUTISET 3-4/2005"

Transkriptio

1 KULTA- JA MINERAALIKLUBI r.y. Klubi perustettiin Helsingissä Jäseniä on ympäri maata Lappia myöten, keväällä 2005 n Klubi järjestää Helsingissä pari kokousta vuodessa. Kevätkokous pidetään huuhdonta kilpailun muodossa. Klubin valtaus sijaitsee Sotajoella Pahaojan kohdalla. Jäsenillä on ilmainen kaivuuoikeus. KULTAKLUBIN UUTISET 3-4/2005 Jäsenlehti on tärkeä yhteydenpito- ja tiedotusväline. Lehti julkaisee jäsenten omia kirjoituksia ja kuvia, viranomaisten tiedotuksia, tiedot alan julkaisuista, Kultamuseolta saatua historiallista aineistoa, kilpailukutsut ja -tulokset, laitteiden testituloksia ym. Lapin kansa-lehden suostumuksella julkaisemme siinä ilmestyneitä alan uutisia. Pidämme yhteyttä kivi- ja mineraaliyhdistyksiin sekä Ruotsin kullankaivuuyhdistyksiin. Jos haluat liittyä yhdistykseemme, täytä ja toimita alla oleva lomake. Vuosimaksu on ollut 16,-, liittymismaksua ei ole. Vesa Tenhivaara, puh. joht. Kymintie 54 K Helsinki, puh HAKIJAN NIMI OSOITE. PUHELIN.. Kultaklubin pikkujoulua vietetään perinteiseen tapaan kahvitellen klo alkaen Karjalatalolla Wärtsilä salissa. Kaikki joukolla mukaan.

2 KULTAKLUBIN UUTISET 3-4/2005 JÄSENTIEDOTE no 56 ISSN Lapin Kullankaivajain liitto järjestää: JULKAISIJA Kulta ja mineraaliklubi ry Guld och mineralklubben rf OSOITE Vesa Tenhivaara, Kymintie 54 K 37, Helsinki Kulta ja mineraaliklubi ry/ Guld och mineralklubben rf perustettiin talvella Yhdistyksen tarkoituksena on toimia kullankaivajien sekä kullankaivuusta ja Mineraalitutkimuksesta kiinnostuneiden yhdyssiteenä. Yhdistys pyrkii edistämään suomalaista kulta ja mineraalitutkimusta sekä valvo- Maan kullankaivajien yhteisiä etuja. Yhdistyksen hallituksen jäsenet: Vesa Tenhivaara, puh.joht, Kymintie 54 K 37, Hki, Juha Saastamoinen, varap.joht, Kivisaarentie 5 A 17, Hki, Raimo Malin, siht. Reikerintie 2 F 31, Hki, Martti Kantoniemi, varainh. Kulkurinmäki 1 B 18, Espoo, Per Olav Jansson, jäs. Ilkantie 17 A 4, Hki Oiva Varjos, jäs. Vaakamesterinp. 2 D 49, Hki, Sisällysluettelo Sivu 3-4. Yleistä 5. Retkiopas Ivalonjoen luontoon ja kultalegendoihin 6-7. Kaulakäätyaarre 8-9. Klubin huuhdontakilpailun tulokset Vuosaaren vihreäkivet Mikä oli kullan hinta? MM-kisat tulokset Lehdistä saksittua 22. Uusi kultaesiintymä paikannettu Himangalla 2

3 Lehdistötiedote Kansannäytekilpailun pääpalkinto kultapitoisen lohkarenäytteen löytäjälle GTK paikansi uuden kultaesiintymän Himangalta Geologian tutkimuskeskus (GTK) onnistui nopeasti paikantamaan nivalalaisen malmiharrastajan syksyllä 2003 löytämän kultapitoisen irtokiven emäkallion Himangan Hirsikankaalta. Tämän hetken tutkimusten perusteella GTK arvioi kultamineralisaation kooksi noin 600 metriä pitkän ja metriä leveän vyöhykkeen. Syväkairaukset jatkuvat tutkimusalueella myöhemmin tänä syksynä. Malmiviitteen löytäjä Kari Ahlholm sai GTK:n valtakunnallisen kansannäytekilpailun 2004 pääpalkinnon euroa tänään Kokkolassa pidetyssä palkitsemistilaisuudessa. Tänä vuonna GTK palkitsee kiviharrastajien keräämiä malmi- ja kivinäytteitä yhteensä eurolla. GTK:n vuoden 2004 kansannäytekilpailun pääpalkinnon sai Kari Ahlholm Himangalta löytyneen kultapitoisen lohkarenäytteen perusteella. Kookas irtokivi sisälsi 3,6 g/t kultaa. GTK onnistui nopeasti kivinäytteen perusteella paikantamaan Hirsikankaalta kultapitoisen irtokiven emäkallion. Hirsikangas on ensimmäinen kultaesiintymä alueella, mutta sen myötä alueen kultapotentiaalisuus on lisääntynyt merkittävästi. GTK pitää löytymää merkittävänä ja jatkaa löydöksen tutkimista. Somerolaiset Seppo Virtanen, Matti Mikkola ja Heikki Helle saivat kilpailun toisen pääpalkinnon, euroa, Forssan ja Jokioisten alueilta löytyneistä kulta-, hopea- ja kuparipitoisista lohkare- ja kallionäytteistä. Malmiviitteet antavat merkittävää uutta tietoa GTK:n meneillään oleviin malmitutkimuksiin. Pääpalkintojen lisäksi GTK palkitsi yhdeksän kiviharrastajaa euron suuruisilla tunnustuspalkinnoilla sekä jakoi 250 euron harrastuspalkintoja 24 henkilölle. Malmitutkimukset jatkuvat Himangalla GTK on tehnyt vuoden ajan kultatutkimuksia Himangan Hirsikankaalla, noin 5 kilometriä etelään Pöntiön kylästä. Työt lähtivät käyntiin Himangan Järvinevalta, josta Kari Ahlholm oli löytänyt syksyllä 2003 kultaviitteen. Kookas ja kivilajiltaan mielenkiintoinen irtolohkare sisälsi 3,6 g/t kultaa. Kesällä 2004 tehdyn tarkistuskäynnin ja myöhemmin syksyllä tehtyjen esitutkimusten tuloksena paikannettiin Hirsikankaan kultaesiintymä. - Hirsikankaalla GTK on tehnyt geofysikaalisia maastomittauksia sekä syväkairauksia jo kahdessa vaiheessa. Tähän mennessä kallioperää on kairattu 16 pisteessä yhteensä noin metriä ja syvin reikä on ulottunut 200 metrin syvyyteen. Kairauksia jatketaan vielä tänä syksynä metrin ohjelmalla, kertoo kultatutkimuksia johtava hankepäällikkö Olavi Kontoniemi GTK:sta. - Hirsikankaan kultamineralisaatio on luode kaakko-suuntainen, pituudeltaan vähintään 600 metriä ja leveydeltään metriä. Pystyasentoinen laatta jatkuu alaspäin ainakin 200 metrin syvyyteen kuitenkin niin, että syvimmät osat ovat todennäköisesti muodostuman kaakkoispäässä. - Pohjanmaan alueen kahden merkittävän kultaesiintymän, Raahen Laivakankaan ja Haapajärven Kopsan, jälkeen Hirsikangas on mielenkiintoisin uusi esiintymä tällä seudulla. Kultasisältö lähentelee 5-6 metrin lävistyspituuksissa sitä määrää, joka on esimerkiksi Pahtavaaran malmin keskipitoisuus. Joissakin kairausnäytteissä on havaittu silminnähtäviä kultahippuja. Tämän syksyn kairauksista saadaan analyysitulokset ensi kevääseen mennessä, Olavi Kontoniemi kertoo. GTK:n Väli-Suomen kultavarojen kartoitushankkeen tutkimukset jatkuvat Himanka Kalajoki Kannus-alueella, Ylivieska Haapavesi Nivala-alueella sekä Reisjärvi Haapajärvi-alueella vielä vuoden 2007 loppuun, jolloin hankkeen tulokset raportoidaan. 22 3

4 4 21 Inarilainen

5 Inarilainen

6 Lehdistä saksittua: 6 19

7 2005 MM-kisat Etelä-Afrikassa tuloksia: Miehet 1. Kuisma Iisakki Seppälä Antti Alander Jaakko 1.57 Naiset 1. Kannisto Marjatta Van Diggelen Ester 1.57 Hollanti 3. Santamäki Ritva 2.20 Nuoret 1. Makutu Chester 1.26 Etelä- Afrikka 2. Thulelo Surprice Mapanga Thapelo 2.04 Veteraanit 1. Grubbenmann Peter 1.25 Sveitsi 2. Alander Jaakko Seppälä Lea 1.51 Maajoukkueet 1. Etelä-Afrikka Slovakia Hollanti

8 turvana ansiotyö tai (Suomessa) riittävä eläke, meillä on melkein ilmainen terveydenhuolto ja pitkä elinikä, olemme kuluttajayhteiskunnan (toistaiseksi) onnellisia jäseniä. Jos haluamme kaivaa kultaa, niin se tulee meille halvaksi, se on vain ajanviete, tapa kuluttaa ylimääräistä rahaa. Konekaivaja, joka on sijoittanut laitteisiin kymmeniä tai satoja tuhansia, voi nähdä asian toiselta kantilta, mutta suuri osa heistäkin on "isoja poikia" joita viehättää kullankaivuu harrastuksena riippumatta sen tuottavuudesta. Me emme millään pysty samaistumaan suurten ryntäysten kaivajien kanssa - silloin ihmishenki oli halpa, köyhät näkivät nälkää, kulta häämotti ainoana keinona päästä nopeasti eroon lamaannuttavasta kurjuudesta. Varakkaille taas se oli Suuri Seikkailu, johon piti päästä osalliseksi. Ennen Klondiken ryntäystä oli maassa lama, ja vaikka ryntäys sinänsä merkitsi pikemmin resurssien tuhlausta kuin vaurastumista, niin se antoi koko kansalle uutta uskoa tulevaisuuteen, ja talous elpyikin seuraavina vuosina. Olen leikkinyt ajatuksella, ett vahva hallitus USA:ssa olisi pystynyt antamaan alusta alkaen kaivosyhtiöille yksinoikeuden hyödyntää Kalifornian ja myöhemmin Klondikon kultamaita. Yhtiöt olisivat palkanneet vain niin monta mainaria kuin tilanne olisi vaatinut. Säästöt olisivat olleet samaa luokkaa kuin koko kulta- tuotannon arvo, ja ammattilaisten johdolla placereitten ja malmisuonien hyödyntäminen olisi ollut paljon täydellisempi, eli maahan olisi jäänyt vähemmän kultaa. Seuraavaan jäsentiedotteeseen kirjoitan niistä harvoista jotka onnistuivat rikastumaan ja kaivosten tuottavuudesta. PROLLE KULLAN HINTA AJALLA HEINÄKUU 1989 TAMMIKUU 1990 Jäsentiedotteessa 3/89 oli käyrä kullan hinnan vaihteluista vuosina n. huhtikuuhun saakka. Se oli silloin n. 52.ooo.- / kg. Ja alhaisin noteeraus sitten vuoden 82. Kuten alla olevasta käyrästä näkee, romahdus jatkui syyskuun alkuun saakka, jolloin se oli n Hieman nykitellen se sitten nousi, ja on nyt pari kuukautta pysynyt tasolla. Tiedot ovat kauppalehdestä, toivon mukaan olen muuttanut unssit grammoiksi ja dollarit markoiksi 4. kurssin mukaan. PROLLE 8 17

9 Australiassa monet maan johtohenkilöt pitivät kullan löytymistä suurena onnettomuutena. Kaupungit tyhjenivät, tuotanto, kaupan käynti ja maanviljely olivat vuosia lamassa työntekijöiden rynnätessä kultakentille, täällä niin kuin Kaliforniassakin niin sankoin joukoin että vain murto-osa pystyi kullankaivuulla elattämään itsensä. - Ja vuosisadan lopussa seurasi mielettömin ryntäys kaikista - Klondike. Melkein neljännesmiljoona ihmistä jätti arkiaskareensa ja suuntasi kohti tuntematonta, jäistä erämaata. Näistä joka kymmenes - voitti alkuvaikeudet ja pääsi solien yli sisämaahan ensimmäisenä ryntäysvuonna, ja näistä taas vain 2000 todella kaivoi kultaa Klondikessa. Monta tuhatta hevosenraatoa makasi polun varrella - osittain polku kulki jäätyneiden ruhojen yli - ja tuhansia tonneja varusteita hylättiin tai menetettiin, Kustannuksia on mahdoton laskea rahassa, olen kuitenkin yrittänyt päästä jonkinlaiseen suuruusluokkaan; - Jokaiselta vaadittiin erämaataivalta varten muonaa ja varusteita vähintään vuodeksi, voidaan olettaa että ihmistä hankki varusteita n FIM edestä (2 miljardia). Laivamatka San Franciskosta maksoi FIM (nykymarkkaa) henkeä kohden. Kun näihin menoihin vielä lisätään tämän armeijan menetetty työpainos - sanokaamme vuodeksi - ennen kuin eloonjääneet palasivat kotiin, on summa suurempi kuin varsinaisen ryntäyksen aikana Klondikesta saadun kullan arvo: silloin $ 200 mill., nykyraha n. $ 1000 mill., eli FIM mill. Klondiken alueella ei myöskään syntynyt kaivostoimintaa koska emäkallio oli köyhä - niin kuin meillä Lapissa. Pienemmässä mittakaavassa oli lukuisia täysin epäonnistuneita ryntäyksiä, kuuluisin niistä "Pike's Peak"- ryntäys. Tämä näköalaa hallitseva vuori Kalliovuorten itälaidassa sijaitsee kylläkin lähellä hyviä kultaesiintymiä, mutta ryntäys syntyi siitä että eräät prospektorit jujuttivat vierailevaa lehtimiestä, "suolaamalla" perinteiseen tapaan monttua, josta hän huuhtoi sitten rikkaan pannullisen. Palattuaan itään lehtimies kirjoitti niin vakuuttavasti uudesta, suuresta löydöstä, että uusi ryntäys käynnistyi. Taas ihmiset möivät omaisuutensa, jättivät työnsä, ostivat vankkureita, hevosia, härkiä, taas täyttyi pitkä ja vaarallinen kulkureitti länteen kuolleilla vetoeläimillä, ihmisten haudoilla, hylätyillä omaisuudella. Perillä yllättyneet prospektorit edelleen huuhtoivat köyhiä esiintymiä saaden laihan toimeentulon. Uusille tulokkaille ei kaivuukelpoista maata riittänyt ensinkään, ja suurin osa saapuneista tuhansista palasi melkein saman tien takaisin itään. Meistä nykyihmisistä ryntäykset tuntuvat mielettömiltä. Meillä on 16 9

10 Vuosaaren vihreäkivet Helsingin itäisellä laidalla oleva Vuosaari on vihreäkivimuodostuma, joka koostuu täysin samoista kivilajeista kuin Keski-Lapin Kittilän vihreäkivet. Seuraavassa kerron tällaisen kivilajiseurueen paikallisista ja yleisistä ominaisuuksista ja omituisuuksista. Vuosaari kuuluu Suomen etelärannikon liuskemuodostumiin. Nämä Etelä-Suomen vanhimmat kivet ovat lähes poikkeuksetta yleensä saaristossa, kuten Kumlingessa, Nauvossa, Paraisilla, Jussaröllä ja Pellingissä. Kallioperän ikä näissä saarissa ja Vuosaaressa on lähes tarkalleen 1889 miljoonaa vuotta. Vanhoja liuskealueita Etelä-Suomessa ovat lisäksi samanikäiset Kemiön-Orijärven ja Tampereen liuskejaksot. Kaikkia näitä vanhoja liuskealueita voidaan myös kutsua vihreäkivivyöhykkeiksi. Muualla Helsingissä ja Etelä-Suomessa vallitsevat migmatiitit ja nuoremmat graniitit. Migmatiitit ovat seoskiviä, jotka ovat syntyneet graniittisen sulan tunkeutuessa noin 1840 miljoonaa vuotta sitten vanhempien liuskeiden sekaan niin, että paikoin vanhoista kivistä on säilynyt kuitenkin haamumaisia jäänteitä tai sulkeumia. Vuosaaren vihreäkivimuodostuma koostuu kahdesta erillisestä yhteen liittyneestä jäsenestä jotka ovat Porvarinlahden muodostuma (PoM) ja Rastilan (RaM) muodostuma. Nämä kaksi kivilajimuodostumaa ovat alkuaan olleet muinaisen meren pohjaa, jonka päälle on kerrostunut vulkaanista alkuperää olevia kiviä. Tällaisia pyroklastisia sedimenttejä edustavat erityisesti tuffiitit eli tulivuoren tuhkan kerrostumat, jotka raitaisina kivinä esiintyvät suurimmassa osassa Vuosaarta. Porvarinlahden ja Rastilan muodostumat ovat vuorenpoimutuksessa irronneet merelliseltä alustaltaan ja törmänneet suorassa kulmassa toisiinsa ilmeisesti jo ennen migmatiittien syntyvaihetta. Näiden kahden eri kivilajiyksikön oletettavastikin siirrospintainen raja näkyy tänä päivänä laaksona, joka noudattaa suunnilleen nykyistä Niinisaarentietä. Rastilan tulivuorenkivet Vuosaaren eteläisempi eli Rastilan muodostuma on parhaimmillaan nähtävissä joko kaupunginosan etelärannikon rannan paljastumina tai metroradan ja Vuotien leikkauksissa. Olen nimennyt tämän alueen Vuosaaren vihreäkivimuodostuman Rastilan jäseneksi pelkästään siitä syystä, että alueen tyyppikiviin pääsee helpoimmin käsiksi juuri Rastilan metroaseman ympäristössä. Vartiokylänlahden sillan ylittävän Vuotien ja viereisen metroradan kallioiden leikkaukset edustavat tämän alueen tyypillisimpiä kiviä. Rastilan metroasemalla ja sen länsipuolella vallitseva kivilaji on emäksinen pyroklastinen vulkaniitti, joka on syntyjään tuffiitti. Sitä esiintyy selvästi havaittavana raitaisena pystyasentoisena kivilajina siellä täällä Vuosaaressa. Rastilan kivet ovat selvästi emäksisempiä (lue: tummempia) kuin Porvarinlahden ympäristön kivilajit, mikä on tärkeä erottava tekijä verrattuna Porvarinlahden kiviin. 10 MIKÄ OLI KULLAN HINTA? Venäjälle, mistä myös löytyy kalsiittisia karbonaattikiviä. Näiden kivien merkitys 1800-luvun paperipigmentteinä suuret kultaryntäykset on Suomen olivat metsäteollisuudelle mahtavia seikkailuja. elinehto. Aikaisemmin oli kaikkialla maailmassa kullankaivuu koitunut vain hallitsijoiden hyödyksi - nyt oli kaikilla tilaisuus kaivaa omaan laskuun ja rikastua. Mutta tässä oli samalla Kalifornian ja Klondiken kultaryntäysten suuri tragedia: jokaista onnekasta kaivajaa kohti oli arviolta 5-10 kuollutta ja jotka palasivat kotiin köyhempinä kuin olivat lähteneet. Mitä kulta silloin maksoi, kun otetaan huomioon hylätyt kodit ja viljelykset, työpaikat, tuhoutunut omaisuus, lakkautetut yritykset, kuolleet ja terveytensä menettäneet? Kun tieto Kalifornian kultalöydöstä levisi, jättivät kymmenet tuhannet työnsä ja perheensä, möivät omaisuutensa, ostivat vetoeläimiä ja vaunuja - joista suuri osa jäi matkan varteen. Ihmisistäkin joka viides menehtyi jo matkalla länteen ennen Kaliforniaan pääsyä. Vertauksena voi mainita, että meidän viime sodassamme vain noin joka kymmenes sotilas kaatui. Kultaryntäyksen takia yhteiskunnan normaali, tuottava toiminta häiriintyi pahasti. San Franciskin satamassa lojui v.1849 noin 400 suurta purjelaivaa vailla miehistöä, itärannikolla mobilisoitiin huonokuntoisia rannikkoaluksia, joista melkoinen osa upposi matkalla Kap Hornin ympäri. Keltakuume ja muut taudit tappoivat Panaman kannaksen yli pyrkiviä suurin joukoin. Perillä Sierra Nevadan rinteillä riitti kaivuu kelpoista maata vain pienelle osalle sinne elävinä saapuneista. Rikkaillakin paikoilla keskimääräinen tulos oli vain noin 15g/päivä, ja muonan Sekä varusteiden hinnat olivat niin huimaavat, että aniharva kaivaja sai rahaa säästöön - mutta näistä kyllä osa keräsi suuria omaisuuksia, tai saivat alkupääoman jollekin kukoistavalle yritykselle. Suurin osa kuitenkin eli kurjuudessa, eikä kukaan tiedä kuinka suuri prosentti selvisi selvisi monilta ryntäysvuosilta hengissä. Eloon jääneet usein jatkuivat paikasta toiseen yhä uusien kultalöytöjen synnyttämien ryntäysten perään, Australiaan ja Indonesiaan saakka. Huorat, pelurit ja maantierosvot elivät yleensä paremmin kuin kullankaivajat. Sitten ehtyi jokikulta, ja varsinaisen kaivostoiminnan alkaessa vaadittiin pääomaa ja rahoittajia. Pieni ryhmä keinottelijoita ja kaivoksenomistajia keräsi hämärillä osakekaupoilla valtavat omaisuudet, tuhansien pienten osakkeenomistajien kustannuksella. Kaivoksista vain harva tuotti voittoa, vaikka joukossa olikin suunnattoman rikkaita. 15

11 Rastilan muodostumaan kuuluu vulkaanisia kiviä joiden kulku on lounaasta koilliseen tai etelästä pohjoiseen. Nämä alun perin vaakatasoon kerrostuneet tuliperäiset pyroklastiitit ja laavat ovat myöhemmissä poimuliikunnoissa kääntyneet lähes pystyasentoon. Rastilan muodostuman tyyppikiviä ovat agglomeraatit, joita esiintyy tuffiittien lisäksi myös Rastilan metroaseman ympäristössä. Nämä kivet ovat tulivuoren purkauksessa ilmaan lentäneistä ja osin sulista kivenkappaleista syntyneitä kasautumia, joiden etäisyydet tulivuoren purkausaukosta vaihtelevat. Sulaan laavaan tai tulivuoren tuhkaan on lentänyt myös suuria kivenkappaleita eli vulkaanisia pommeja, jotka tavallisesti edustavat aivan eri kivilajia kuin ympäröivä kiinteytynyt ja siis kiteytynyt laava tai muu tulivuoresta purkautunut aines. Vuosaaren muodostuman Rastilan jäsenen eksoottisin ja vaikeimmin ymmärrettävä kivi lienee komatiittinen vulkaniitti. Tämä on hyvin tumma peridotiittinen ultraemäksinen kivilaji, jota nykymaailmassa ei resenttinä laavana ole olemassa. Tällainen kivilaji kuitenkin löytyy Rastilan metroasemalta noin pari sataa metriä itään päin mentäessä, missä se esiintyy suurehkona massiivina. Komatiitin tyyppiominaisuus on pitkät sälöiset mineraalit. Rastilassa tällaista mineraalia edustaa amfiboliryhmän sarvivälke, jota voi syntyä joko paikallisessa merenpohjan sulassa magmassa meriveden vaikutuksesta tai alueellisessa metamorfoosissa muiden mineraalien muuttuessa toisiksi lähisukulaisikseen. Vuosaaren Rastilan muodostuma jatkuu lounaaseen Ramsaynniemeen ja Laajasaloon, jossa esiintyy karbonaattikivien lisäksi myös korukivenä tunnettua mahdollisesti alkuaan ultramafista ja komatiittista kiveä eli nuummiittia. Laajasalon Stansvikin ja Hålvikin kaivokset ovat Rastilan muodostuman kivissä. Myös viereisen Laajasalon Tullisaaren kalkkilouhokset liittyvät samoihin kiviin. Rastilassa esiintyy myös merenpohjalle tunnusomaisia gabroluokan kiviä. Porvarinlahden merenpohja J.L.K. Mitään Vuosaaren kallioperän karttaa minulta on aivan turha odottaa. Sellainen kyllä aikanaan tulee, tällä aikataululla ehkä jopa jo vuonna Tässä on nyt aivan puhtaasti kysymys ammattisalaisuudesta. Vuosaaren kallioperän ymmärrys näet avaa ovet Etelä-Suomeen ja ennen kaikkea lähialueille Ruotsiin ja 14 Vuosaaressa tavattava toinen vihreäkivialue käsittää käytännössä kivet Niinisaarentieltä pohjoiseen. Näitä kiviä löytyy mm. Vuosaaren kaatopaikan ympäristöstä, Porvarinlahden rannoilta, Mustavuorelta ja Kehä III:n ja Itäväylän liittymäalueelta. Vuosaaren tuleva satama on kokonaan muodostuman sisällä. Olen nimennyt tämän Vuosaaren pohjoisosan vihreäkivimuodostuman jäsenen Porvarinlahden mukaan, koska merenlahti on tarkalleen kyseisen alueen keskellä. Porvarinlahden kummallakin rannalla sijaitsevat myös geologian kannalta kiintoisat karbonaattikivet, joita ei esiinny Rastilan muodostumassa Vuosaaren alueella. Porvarinlahden muodostuman poikkileikkaus löytyy Kehä III:n ja Itäväylän liittymän alueelta. Vuosaaren tulevan sataman rakennustyö- maa liikennejärjestelyineen on paljastanut 11

12 Porvarinlahden muodostuman olevan ofioliitti eli muinaisen merenpohjan ylityöntynyt kappale. Ofioliittien serpentiniitit eli ultramafiset syväkivet edustavat syväkivinä muinaisen vaipan 1890 miljoonaa vuotta vanhaa koostumusta. Tässä suhteessa näiden harvinaisten kivilajien löytäminen on tärkeää. Tällainen serpentiniittinen kivilaji löytyy Kehä III:n liittymäalueelta kalliokiipeilyn harrastajien seinämien länsipuolelta. Se on samalla myös alin ja vanhin Vuosaaren muodostuman kivistä. Tämä serpentiniitti tuli vastaan rataleikkausta tehtäessä, sitä ei ole löytynyt muualta, eikä sen ainoa löytöpaikka ole havainnointikohteena kovin pitkäikäinen, koska esiintymän paikka lähitulevaisuudessa maisemoidaan. Seuraava kivilaji ultraemäksisestä serpentiniitistä kerrostumisjärjestyksessä eli stratigrafiassa ylöspäin on tulivuoresta ilmaan purkautunut kidetuffi, joka poimuttuu moninkertaisesti kalliokiipeilypaikan yläpuolella. Tällainen paikallinen poimutus voi johtua plastisen - ei vielä kiinteytyneen - kivimassan liikkumisesta pitkin liukupintaa. Näitä liukupoimutuksia tavataan erityisesti kvartsiraitaisissa rautamuodostumissa. Ilmiö on siis hyvin tunnettu. Kehä III:lla kidetuffien päälle ja väliin on edelleen tunkeutunut gabromaista syväkiveä, joka usein onkin serpentiniitistä seuraava meren pohjamuodostuman kivilaji. Yksi Porvarinlahden jäsenen tyyppikivilaji on tyynylaava. Näitä merenpohjan gabron ja tufiittien päälle purkautuneita laavoja löytyy Vuosaaren voimalaitoksesta lähtevien voimalinjojen tolppien perustuksista. Erityisesti Niinisaarentien pohjoispuolella lähellä kaatopaikan täyttömäkeä ovat nämä harvinaiset tyynylaavat selvästi näkyvissä. Syynä tyynylaavan syntyyn on kuuman laavan vedenalainen purkaus, mistä aiheutuu laavan pinnan nopea jähmettyminen. Tyynylaavoja esiintyy Vuosaaressa Niinisaarentien pohjoispuolella, Mustavuorella ja Kehä III:n ja Itäväylän liittymäalueella. Kysymyksessä lienee yhtenäinen meren pohjalle purkautuneen laavapatjan kerrostuma. magneettikiisumuodostuma Porvarinlahden itärannalla. Lahden itäpuolella rantakaislikossa on kaksi vanhaa kalkkilouhosta paksuimmissa kalkkikiven patjoissa. Lahden länsipuolella karbonaattikivien väri muuttuu vaaleanpunaiseksi ja lopulta aivan tummanpunaiseksi. Värin aiheuttaa joko rauta tai mangaani. Myös rataleikkauksen luoteispuolelta Porvarinlahden rannalta löytyy vanhoja kaivosmonttuja. Karbonaattikivien esiintyminen tällaisessa tuffiitti- ja magneettikiisumuodostuman ympäristössä viittaa vahvasti siihen, että myös kalsiittiset kalkkikivet ovat alkujaan epäorgaanisia. Nämä lienevät puhtaasti kemiallisia sedimenttejä, joita on saostunut merenpohjan kuuman lähteen ympäristöön. Ylimpänä Porvarinlahden muodostumassa näyttäisi olevan hapan tuffiitti, mikä täysin sopii nykykäsitykseen merellisten vulkaniittien kerrostumisjärjestyksestä. Porvarinlahden muodostuman emäksisiä andesiittisia tyynylaavoja leikkaavat happamat - pintakivinä graniittia vastaavat - ryoliittijuonet. Porvarinlahden muodostuman jatke löytyy tyynylaavoina Sipoon saaristosta. Sekä Rastilan että Porvarinlahden kivilajit ovat alkuaan olleet merenpohjan kiviä, vieläpä niin että klastiset rapautumasedimentit puuttuvat kokonaan. Tämä puolestaan viittaa siihen, että eteläisimmän Suomen rannikon liuskealue on todella merellinen eli alkuaan kaukana mantereelta sijainnut tulivuorisaarten ketju. Alueella esiintyy vain vulkaniitteja tai syvemmällä merenpohjan sisällä syntyneitä kiviä. Tällaisia muodostumia yleensä syntyy vaipan pluumin ympäristössä, kuten Tyynen valtameren Hawaiilla tai Atlantin Kanarialla. Helsingin Vuosaari on kaiken lisäksi mitä tyypillisin hyvin säilynyt vihreäkivimuodostuma!!! Oiva Varjos Porvarinlahden jäsenen valtakivilaji on kuitenkin tuffiitti, jota on kerrostunut tyynylaavojen päälle. Porvarinlahden pohjoispuolinen tuffiittikerrostuma on toista kilometriä paksu. Tämä on tiettävästi paksuin tuffiittikerrostuma, mitä Suomessa esiintyy. Jokainen sentinkin paksuinen tuffin eli tulivuoren tuhkan raita edustaa tarkalleen ja vain yhtä purkausta, joka on siis tapahtunut jostakin tulivuorisaaresta siten, että vulkaanista materiaa on lentänyt ympäröivän alueen meriveden pinnalle, josta se sitten on vajonnut alaspäin pohjalle. Tuffiittien sisältämä kiviaines edustaa samaa andesiittista kivilajia kuin em. tyynylaavat. Lähes ylintä osaa Porvarinlahden stratigrafiassa edustavat kalkki- eli karbonaattikivet tai oikeammin kalsiittimarmorit. Aivan ainutlaatuinen on Porvarinlahden länsirannan tulevan ratapihan kallioleikkaus, jossa kalsiittia esiintyy tuffiitissa raitaisesti. Tähän kalk- kikiven muodostumaan liittyy 12 13

KULTAKLUBIN UUTISET 1/2007

KULTAKLUBIN UUTISET 1/2007 KULTA- JA MINERAALIKLUBI r.y. Klubi perustettiin Helsingissä 13.02.1988. Jäseniä on ympäri maata Lappia myöten, keväällä 2006 n. 170. Klubi järjestää Helsingissä pari kokousta vuodessa. Kevätkokous pidetään

Lisätiedot

KULTAKLUBIN UUTISET 3/2008

KULTAKLUBIN UUTISET 3/2008 KULTA- JA MINERAALIKLUBI r.y. Klubi perustettiin Helsingissä 13.02.1988. Jäseniä on ympäri maata Lappia myöten, keväällä 2008 n. 180. Klubi järjestää Helsingissä pari kokousta vuodessa. Kevätkokous pidetään

Lisätiedot

KULTAKLUBIN UUTISET 2/2007

KULTAKLUBIN UUTISET 2/2007 KULTA- JA MINERAALIKLUBI r.y. Klubi perustettiin Helsingissä 13.02.1988. Jäseniä on ympäri maata Lappia myöten, keväällä 2007 n. 180. Klubi järjestää Helsingissä pari kokousta vuodessa. Kevätkokous pidetään

Lisätiedot

KULTAKLUBIN UUTISET 2/2009

KULTAKLUBIN UUTISET 2/2009 KULTA- JA MINERAALIKLUBI r.y. Klubi perustettiin Helsingissä 13.02.1988. Jäseniä on ympäri maata Lappia myöten, keväällä 2008 n. 180. Klubi järjestää Helsingissä pari kokousta vuodessa. Kevätkokous pidetään

Lisätiedot

KULTAKLUBIN UUTISET 3-4/2007

KULTAKLUBIN UUTISET 3-4/2007 KULTA- JA MINERAALIKLUBI r.y. Klubi perustettiin Helsingissä 13.02.1988. Jäseniä on ympäri maata Lappia myöten, keväällä 2007 n. 180. Klubi järjestää Helsingissä pari kokousta vuodessa. Kevätkokous pidetään

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia

Lisätiedot

Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama

Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama Pohjois-Suomen yksikkö M19/2743/2006/1/10 19.10.2006 Rovaniemi Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä Geologian Päivä Nuuksio 14.9.2013 Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja lähiympäristössä Teemu Lindqvist Pietari Skyttä HY Geologia Taustakuva: Copyright Pietari Skyttä 1 Kallioperä koostuu mekaanisilta

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus 31.3.2016 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen

Lisätiedot

Vinkkejä kiviharrastukseen

Vinkkejä kiviharrastukseen Vinkkejä kiviharrastukseen Hyvä harrastus Kivien etsintä ja keräily on mainio luontoharrastus, joka sopii kaikenikäisille. Kivikuntaan voi tutustua retkeilyn ja monen muun ulkoiluharrastuksen yhteydessä.

Lisätiedot

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen.

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen. Koulun ympäristötieto 3 Karttakoe, koe 4 sivut 86 107 Oppilailla on esillä oppikirja. Suomen kartta on sivuilla 56 57. Nimi: pisteet: /24 Nähnyt: a. Nimeä Suomen läänit. b. Väritä kotiläänisi. Lapin lääni

Lisätiedot

KULTAKLUBIN UUTISET 1/2008

KULTAKLUBIN UUTISET 1/2008 KULTA- JA MINERAALIKLUBI r.y. Klubi perustettiin Helsingissä 13.02.1988. Jäseniä on ympäri maata Lappia myöten, keväällä 2007 n. 180. Klubi järjestää Helsingissä pari kokousta vuodessa. Kevätkokous pidetään

Lisätiedot

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LEHDISTÖTIEDOTE 1(7) Liite 1: Palkintolista

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LEHDISTÖTIEDOTE 1(7) Liite 1: Palkintolista GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LEHDISTÖTIEDOTE 1(7) Liite 1: Palkintolista 4.7.2006 KANSANNÄYTEPALKINNOT Geologian tutkimuskeskus (GTK) palkitsee 39 kiviharrastajaa vuoden 2006 parhaista malmiviitteistä yhteensä

Lisätiedot

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET. RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA

Lisätiedot

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit.

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit. JALOKIVIJAHTI Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Jalokivijahdissa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä tietotimantteja eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia

Lisätiedot

Pääpalkinnot KANSANNÄYTEPALKINNOT 2011

Pääpalkinnot KANSANNÄYTEPALKINNOT 2011 KANSANNÄYTEPALKINNOT 2011 Geologian tutkimuskeskus (GTK) jakaa kiviharrastajille palkintoja yhteensä 28 500 vuoden 2011 parhaista malmiviitteistä, sekä palkinnon uudelle lähettäjälle lupaavista näytteistä.

Lisätiedot

Teollinen kaivostoiminta

Teollinen kaivostoiminta Teollinen kaivostoiminta Jouni Pakarinen Kuva: Talvivaara 2007 -esite Johdanto Lähes kaikki käyttämämme tavarat tai energia on tavalla tai toisella sijainnut maan alla! Mineraali = on luonnossa esiintyvä,

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

Geologian päivän retki Hanhikivelle 26.9.2010

Geologian päivän retki Hanhikivelle 26.9.2010 Geologian päivän retki Hanhikivelle 26.9.2010 Olli-Pekka Siira FM geologi www.aapa.fi Miten tulivuoret liittyvät Hanhikivenniemen kallioperään? Hanhikivenniemen alueen peruskallioperä syntyi alkuaan tulivuorenpurkauksista,

Lisätiedot

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3721/-93/1/10 KITTILÄ PETÄJÄSELKÄ Veikko Keinänen 4.5.1993 RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 Johdanto

Lisätiedot

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014 25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999.

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2121/2000/ 1 /10 SUODENNIEMI Paiskallio RAPORTTITIEDOSTO N:O 4404 Petri Rosenberg 18.2.2000 KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Sääskeläissuon Likosuon alueella valtauksilla Sääskeläissuo 1 2 (kaiv.

Lisätiedot

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit.

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit. KULTAKISA Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Kultakisassa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä kultahippusia eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia tiedonmurusia.

Lisätiedot

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti

Lisätiedot

Petri Rosenberg 17.3.2000

Petri Rosenberg 17.3.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4405 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 2 /10 LEMPÄÄLÄ Kalliojärvi Petri Rosenberg 17.3.2000 KULTATUTKIMUKSET LEMPÄÄLÄN KALLIOJÄRVEN

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3312/-87/1/10 KEITELE Kangasjärvi Jarmo Nikander 8.12.1287 MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1 (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020 Kuulutus 18.12.2013 1 (1) Lupatunnus ML2011:0020 KUULUTUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kuuluttaa kaivoslain (10.6.2011/621) 40 :n nojalla Malminetsintälupahakemuksen Hakija: Lupatunnus: Alueen

Lisätiedot

Espoon yksikkö Viitajärvi Toholammi M06/2342/2007/10/70 26.10.20067

Espoon yksikkö Viitajärvi Toholammi M06/2342/2007/10/70 26.10.20067 Espoon yksikkö Viitajärvi Toholammi M06/2342/2007/10/70 26.10.20067 Tutkimustyöselostus malmitutkimuksista Kannuksen, Lohtajan ja Toholammin kuntien alueella sijaitsevalla Viitajärven valtauksella, kaivosrekisteri

Lisätiedot

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4)

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) 15.10.2014 ALTONA MINING LTD/KUHMO METALS OY Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) Sanna Juurela KUHMO METALS OY (Y-tunnus 1925450-2) Kaivostie 9, FIN-83700 Polvijärvi, FINLAND Tel. +358 10

Lisätiedot

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL

Lisätiedot

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund 1 Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Kosstone project Vuolukivi Kainuussa ja raja-alueen Karjalassa Tutkimustulosten arviointi

Kosstone project Vuolukivi Kainuussa ja raja-alueen Karjalassa Tutkimustulosten arviointi TEHDYT TUTKIMUKSET / GTK Neljä maastotutkimusretkeä 24-25.05.04 Tutustuminen tutkimusalueeseen 10-11.06.04 Ensimmäisen maastokartoituksen ja geofysiikan mittausten tulosten arviointi. Suunnittelua seuraavaa

Lisätiedot

Geologian pääsykoe 24.5.2011 Tehtävä 1. Nimi: Henkilötunnus

Geologian pääsykoe 24.5.2011 Tehtävä 1. Nimi: Henkilötunnus Tehtävä 1. 1a. Monivalintatehtävä. Valitse väärä vastaus ja merkitse rastilla. Vain yksi väittämistä on väärä. (Oikea vastaus=0,5p) 3 p 1.Litosfääri Litosfäärilaattojen liike johtuu konvektiovirtauksista

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

2 tutkittu alue n. 3 km

2 tutkittu alue n. 3 km Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan

Lisätiedot

Sievi 2014. Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Sievi 2014. Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi Sievi 2014 Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi Hans-Peter Schulz 10.11.2014 KESKI-POHJANMAAN ARKEOLOGIAPALVELU Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Sievin Tuppuranevan tuulivoimapuisto

Lisätiedot

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl 1 (7) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl OKME/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Koveron arkeeisella vihreäkivivyöhykkeellä valtauksilla Mönni 1 5, Kovero 1 2 ja Kuusilampi vuosina 1998 1999

Lisätiedot

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Hannu Poutiainen Tilaaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Tutkimus... 4 Havainnot ja yhteenveto...

Lisätiedot

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia 46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää

Lisätiedot

Mak-33.151 Geologian perusteet II

Mak-33.151 Geologian perusteet II Mak-33.161 tentit Mak-33.151 Geologian perusteet II Tentti 8.5.2001 1. Suomen kallioperän eri-ikäiset muodostumat; niiden ikä, sijainti ja pääkivilajit. 2. Karjalaisten liuskealueiden kehityshistoria Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10. Olavi Kontoniemi 04.06.1992

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10. Olavi Kontoniemi 04.06.1992 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10 Rantasalmi Osikk o Olavi Kontoniemi 04.06.1992 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA OSIKKO, 1, KAIV.REK.NRO 4048/1, OSIKKO 2, KAIV.REK.NRO

Lisätiedot

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the

Lisätiedot

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit.

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit. JALOKIVIJAHTI Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Jalokivijahdissa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä tietotimantteja eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia

Lisätiedot

Lestijärven tuulivoimapuisto

Lestijärven tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LESTIJÄRVEN TUULIVOIMA OY Lestijärven tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet E126 x 118 x HH170 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 182014 P20818 FCG

Lisätiedot

Vuolukivi on yksi Suomen kallioperän aarteista

Vuolukivi on yksi Suomen kallioperän aarteista Vuolukivi on yksi Suomen kallioperän aarteista 29.12.2011 Vuolukiven historia Vuolukiven lyhyt historia 2800 miljoonaa vuotta sitten Suomi oli meren alla Vetten alla liikkui magnesiumrikas laava, joka

Lisätiedot

Retket BARNLEK 2014 Islanti 5. - 13. HEINÄKUUTA. 2013-9-30 Jorgen Bendt Pedersen Katarina Westerholm

Retket BARNLEK 2014 Islanti 5. - 13. HEINÄKUUTA. 2013-9-30 Jorgen Bendt Pedersen Katarina Westerholm Retket BARNLEK 2014 Islanti 5. - 13. HEINÄKUUTA 2013-9-30 Jorgen Bendt Pedersen Katarina Westerholm Retki nro 1. Reykjavík - pääkaupungin kiertoajelu Opastettu kierros Reykjavikissa. Retken pituus n. 2,5

Lisätiedot

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Gammaspektrometri mustaliuskekalliolla Talvivaarassa 2009: 22 ppm eu 6 ppm eth 4,8 % K Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Olli Äikäs Geologian tutkimuskeskus, Kuopio 1 Sisältöä Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992 ja 2000

SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992 ja 2000 GEOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS M19/2212/-93/10/1 Parkano Mustajärvi, Alkkia Niilo Kärkkäinen, Juhani Alanen 30.4.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4492 SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN MUSKON KAIRAUKSET VUONNA 2008 KARTTALEHDELLÄ 4232 05

TOHMAJÄRVEN MUSKON KAIRAUKSET VUONNA 2008 KARTTALEHDELLÄ 4232 05 Itä-Suomen yksikkö M19/4232/2010/30 17.3.2010 Kuopio TOHMAJÄRVEN MUSKON KAIRAUKSET VUONNA 2008 KARTTALEHDELLÄ 4232 05 Martti Damsten Sisällysluettelo Kuvailulehti Documentation page 1 JOHDANTO 1 1.1

Lisätiedot

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987 SISALLYSLUETTELO LIITELUETTELO Lähtötiedot Naytteenotto ja kustannukset Näytteiden käsittely Tulokset kohteittain 4.1 Heinikkolehto

Lisätiedot

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg 1 Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg Kustantaja: Pälkäneen kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 4 Havainnot...

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Faktat Arseenin esiintyminen kallioperässä ja pohjavedessä Mitä pitää mitata ja milloin? Arseenipitoisuuden

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996.

MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2441/2000/2 /10 8.8.2000 Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996. 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

Liite 1. 3 000 Tamminen, Tarmo & Kujansuu, Veijo Ulvila JÄMIJÄRVI

Liite 1. 3 000 Tamminen, Tarmo & Kujansuu, Veijo Ulvila JÄMIJÄRVI 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LEHDISTÖTIEDOTE Liite 1 KANSANNÄYTEPALKINNOT 2009 Geologian tutkimuskeskus (GTK) jakaa kiviharrastajille palkintoja yhteensä 20 750 vuoden 2009 parhaista malmiviitteistä sekä

Lisätiedot

Kenguru 2014 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste

Kenguru 2014 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

KULTA, PLATINA JA KORUNDITIEDOSTO

KULTA, PLATINA JA KORUNDITIEDOSTO Päivitys 17.1.2013 Tämä aineisto on julkaistu www.kultahippu.fi sivustolla. KULTA, PLATINA JA KORUNDITIEDOSTO Johdanto Tiedostoon on kerätty kulta- ja platinahipuista sekä korundeista seuraavia tietoja:

Lisätiedot

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi

Lisätiedot

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 1 Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Sepänmaa Timo Jussila Tilaaja: Megatuuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Liite museoviranomaisille:

Lisätiedot

Vesilahti Rautiala. Arkeologinen valvonta 26.10.2015. Eva Gustavsson/ Pirkanmaan maakuntamuseo/ Kulttuuriympäristöyksikkö

Vesilahti Rautiala. Arkeologinen valvonta 26.10.2015. Eva Gustavsson/ Pirkanmaan maakuntamuseo/ Kulttuuriympäristöyksikkö Vesilahti Rautiala Arkeologinen valvonta 26.10.2015 Eva Gustavsson/ Pirkanmaan maakuntamuseo/ Kulttuuriympäristöyksikkö Tiivistelmä: Vesilahdella Rautialassa suoritettiin 26.10.2015 arkeologinen valvonta

Lisätiedot

Kainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset

Kainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset Kainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset Akseli Torppa Geologian tutkimuskeskus 1 2 Kiviainesten käyttö Yhteen omakotitaloon Yhteen kerrostaloasuntoon Maantiekilometrille Moottoritiekilometrille Pyörätiekilometrille

Lisätiedot

Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat

Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat 2 Metron lukijakonsepti Vuodessa Metroa avustaa yli 30 000 lukijaa 3 Lukijat lähettävät toimitukseen yli 35 000 kuvaa, tuhansia juttuja

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

Vesilahti Naarvanjoen suun pohjoispuolisen asemakaava-alueen muinaisjäännnösinventointi 2009

Vesilahti Naarvanjoen suun pohjoispuolisen asemakaava-alueen muinaisjäännnösinventointi 2009 1 Vesilahti Naarvanjoen suun pohjoispuolisen asemakaava-alueen muinaisjäännnösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta Sisältö: Perustiedot... 1 Inventointi... 2 Kartat... 2 Kuvia...

Lisätiedot

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala 27.8.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala 27.8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala TULOKSIA GEOFYSIKAALISISTA PAIKKATUTKIMUKSISTA OULUN HERUKAN SALEN TUTKIMUSKOHTEESSA

Lisätiedot

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Lemin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5 Tulos... 6

Lisätiedot

Vaakarakoilu Länsi-Metron linjauksen alueella Salmisaaresta Matinkylään Mari Tuusjärvi

Vaakarakoilu Länsi-Metron linjauksen alueella Salmisaaresta Matinkylään Mari Tuusjärvi Kallioperä ja raaka-aineet K 21.42/2007/55 21.11.2007 Espoo Vaakarakoilu Länsi-Metron linjauksen alueella Salmisaaresta Matinkylään Mari Tuusjärvi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.11.07 / Dnro

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 101-03/1/85 Reijo Alviola 17.11.2003 PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA RE-PEGMATIITTIALUEET Suomesta tunnetaan yli 50 Rare Element (RE)-pegmatiittialuetta (karttaliite).

Lisätiedot

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 17/2014. Helsingin kalkkikalliot. Antti Salla

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 17/2014. Helsingin kalkkikalliot. Antti Salla Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 17/2014 Helsingin kalkkikalliot Antti Salla Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 17/2014 Antti Salla Helsingin kalkkikalliot Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Viipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa

Viipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa Viipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa Iänmäärityksiä ja isotooppigeokemiaa Aku Heinonen, FT Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto Suomalaisen Tiedeakatemian Nuorten tutkijoiden

Lisätiedot

Sotajoen Kultakimppavaltaukselta vuonna 2002 imuriruoppauksella löydetyn kultahipun (72,4 g) tutkimus näytettä tuhoamattomilla menetelmillä

Sotajoen Kultakimppavaltaukselta vuonna 2002 imuriruoppauksella löydetyn kultahipun (72,4 g) tutkimus näytettä tuhoamattomilla menetelmillä Geologian tutkimuskeskus Mineralogian laboratorio M 19/3813/2002/3 Inari 3813 11 Kari A. Kinnunen 21.11.2002 Sotajoen Kultakimppavaltaukselta vuonna 2002 imuriruoppauksella löydetyn kultahipun (72,4 g)

Lisätiedot

20 Jalkapallokentän kokoinen kivilouhos Joutsaan Suonteen rannalle

20 Jalkapallokentän kokoinen kivilouhos Joutsaan Suonteen rannalle 20 Jalkapallokentän kokoinen kivilouhos Joutsaan Suonteen rannalle 17.6 on esille laitettu kuulutus jonka aihe on: Ympäristönsuojelu- ja maa-aineslain mukaiset ympäristö- ja maa-aineslupahakemukset, jotka

Lisätiedot

Tieteellisiä havaintoja kännykällä

Tieteellisiä havaintoja kännykällä Tieteellisiä havaintoja kännykällä Havainto Arkipäivässäkin voi tehdä tieteellisiä havaintoja erilaisista luonnonilmiöistä. Tieteellisiin havaintoihin kuuluu havainnon dokumentointi ja erilaisten mittausten

Lisätiedot