Vuosikertomus 2008 Geologian tutkimuskeskus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosikertomus 2008 Geologian tutkimuskeskus"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2008 Geologian tutkimuskeskus

2 GTK:n organisaatio TEM Johtokunta Esikunta Pääjohtaja Johtoryhmä Etelä- Suomen Maankäyttö ja ympäristö Länsi- Suomen Maankäyttö ja ympäristö Konsernipalvelut Taloushallinto Itä- Suomen Kallioperä ja raaka-aineet Pohjois- Suomen Kallioperä ja raaka-aineet Kallioperä ja raaka-aineet Merigeologia ja geofysiikka Henkilöstöhallinto Yleishallinto IT-palvelut Maankäyttö ja ympäristö Mineraalitekniikka Maankäyttö ja ympäristö Tietopalvelut Tutkimuslaboratorio Tekniset palvelut Tietopalvelut Tietopalvelut Johtokunta Puheenjohtaja, diplomi-insinööri Tom Niemi Varapuheenjohtaja, teollisuusneuvos Sakari Immonen työ- ja elinkeinoministeriö Ylimetsänhoitaja Pirkko Isoviita ympäristöministeriö Johtaja Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan liitto Ympäristöjohtaja Pirkko Selin Vapo Oy Pääjohtaja Elias Ekdahl Geologian tutkimuskeskus (GTK) Henkilöstön edustaja, tutkimusavustaja Jukka Eskelinen Geologian tutkimuskeskus (GTK) Johtokunnan sihteeri, hallintojohtaja Jorma Järvinen Geologian tutkimuskeskus (GTK) GTK:n johto Pääjohtaja Elias Ekdahl Hallintojohtaja Jorma Järvinen Ohjelmajohtaja Hannu Idman (Kartoitusohjelmat, luonnonvarojen arviointi) Kehitysjohtaja Jarmo Kohonen (Palvelut ja toimintaprosessit) Tutkimusjohtaja Pekka Nurmi (Tutkimusohjelmat) Tutkimusjohtaja Keijo Nenonen (Eurooppa- ja Venäjä-yhteistyö) Viestintäjohtaja Marie-Louise Wiklund Yksiköiden johtajat Etelä-Suomen Karita Åker Itä-Suomen Mika Räisänen Länsi-Suomen Runar Blomqvist Pohjois-Suomen Risto Pietilä Konsernipalvelut Erik Semenius

3 Visio Geologiasta kestävää kasvua ja hyvinvointia. Toiminta-ajatus Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran hallittua ja kestävää käyttöä. GTK kartoittaa ja tutkii maankamaraa ja sen luonnonvaroja, vastaa alansa kansallisesta tietopalvelusta sekä tuottaa asiakkaiden tarvitsemia palveluja ja toimii aktiivisesti kansainvälisissä projekteissa. GTK on työ- ja elinkeinoministeriön alainen asiantuntijaorganisaatio, joka perustettiin Arvot Tutkimuksellinen ote Luottamus Vastuullisuus Yhteistyö Strategiset tavoitteet Tarvelähtöinen kartoitus ja tiedonkeruu Luonnonvarojen tilinpito ja käytettävyys Uutta teknologiaa kestävään kehitykseen Geotiedon moniulotteinen tulkinta Aineistot käytettävissä tietoverkon välityksellä Ydintehtäviin keskittyvä, kansainvälisesti verkottunut Huippuosaamisen kehittäminen painopistealueilla Hyvä ja innovatiivinen työyhteisö Sisällys Organisaatio ja johto 1 GTK lyhyesti 2 Johtokunnan tervehdys 3 Pääjohtajan katsaus 4 Toimintavuosi Luonnonvarat ja raaka-ainehuolto 8 Energiahuolto ja ympäristö 10 Maankäyttö ja rakentaminen 12 Kansainvälinen toiminta 12 Geotiedon jakelu 14 Talous, julkaiseminen ja henkilöstö graafein 16 GTK:laisen puheenvuoro Yhteystiedot GTK numeroin Bruttomenot, M 56,0 59,3 Kokonaistulot, M 12,5 16,7 Maksullisen toiminnan myyntituotot, M 10,1 14,0 Henkilöstö, henkilötyövuodet Akateemisen koulutuksen saaneet, % 48,0 48,0 Energia-tutkimusohjelman erityisenä kehittämiskohteena on geoenergian hyödyntämispotentiaalin arviointi ja siihen liittyvien mittaus-, mallinnus- ja tutkimuspalvelujen kehittäminen. Kuvassa geofyysikko Nina Leppäharju. Jari Väätäinen, GTK GTK Vuosikertomus

4 Juha Rahkonen Johtokunnan tervehdys Tuloksekas supersykli GTK:n toiminnassa Vuonna 2003 alkanut raaka-aineiden korkeasuhdanne jatkui pitkälle vuoteen 2008, ja näin jälkeenpäin voidaankin puhua viiden vuoden supersyklistä. GTK:n toiminnassa ja taloudessa ei loppuvuodesta tapahtunut merkittävää muutosta suunniteltuun. GTK:n toiminta on pitkäjänteistä ja vakaata eivätkä maailmantalouden häiriöt heijastu toimintaan lyhyellä aikavälillä. GTK:n asiakkaat kaivannaisteollisuudessa sopeuttivat voimakkaasti toimintaansa 2008 lopussa, ja odotettavissa on, että malminetsinnän lähivuodet ovat haastavampia kuin menneet viisi vuotta. GTK on ajoissa muuttanut ja suunnannut toimintaansa perinteisestä mineraali-, malmi- ja metalliteollisuuden malmiviitteiden etsijästä ja tiedon toimittajasta yhteiskuntaa monipuolisesti palvelevaksi geotiedon asiantuntijaksi. GTK:n tutkimustoiminta ja toimeksiannot varsinkin ympäristöhuollon, kestävän kehityksen ja energiasektorin alueilla ovat lisääntyneet vuosi vuodelta. GTK keskittyy luonnonvarojen kartoitukseen ja tutkimukseen sekä luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseen. GTK vastaa osaltaan myös ilmastomuutoksen haasteisiin Suomen ja EU:n tavoitteiden mukaisesti. Esimerkkinä yhteiskuntamme muutoksesta on sähkö- ja öljylämmityksen korvaaminen ympäristöystävällisellä maaja kalliolämmöllä omakotitaloissa. Geoenergiasovellusten tiedon tuottajana GTK:lla on merkittävä rooli. Supersyklin aikana päätetyt investoinnit suomalaisiin kaivoshankkeisiin otettiin käyttöön kertomusvuonna. Alkuvuoden 2009 matalahkot metallien maailmanmarkkinahinnat kuitenkin hermostuttavat yhtiöiden omistajia. Uskon kuitenkin, että nopean ja yllättävän laskun jälkeen tulee yhtä nopea ja yllättävä nousu. Raaka-aineiden peruskysyntä ei ole kadonnut mihinkään; on vain kyse lyhytaikaisesta markkinoiden uskon puutteesta, jota eri maiden hallitukset talousohjelmineen yrittävät palauttaa positiiviseksi. Toivotan onnea ja menestystä uusille kaivosprojekteille. Toimeksiantoni johtokunnan puheenjohtajana jatkuu toista kautta vuoteen 2012 saakka, ja uskon, että yhteistyömme jatkuu hyvänä johtokunnassa, johdon ja henkilöstön kanssa. Nykyisessä taloustilanteessa meidän tulee kaikkien puhaltaa yhteen hiileen selviytyäksemme taloustaantuman yli. Vuosi 2008 oli kokonaisuudessaan hyvä vuosi; tehkäämme yhdessä työtä sen eteen, että myös vuosi 2009 olisi tuloksekas. Tom O. Niemi puheenjohtaja Valtioneuvosto asetti helmikuussa 2008 uuden GTK:n johtokunnan toimikaudeksi Uusi johtokunta kokoontui kertomusvuoden aikana 8 kertaa. Kuvassa vasemmalta teollisuusneuvos Sakari Immonen, työ- ja elinkeinoministeriö, tutkimusavustaja Jukka Eskelinen, GTK, ympäristöjohtaja Pirkko Selin, Vapo Oy, johtaja Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto, diplomi-insinööri Tom Niemi, pääjohtaja Elias Ekdahl, GTK, ylimetsänhoitaja Pirkko Isoviita, ympäristöministeriö, ja hallintojohtaja Jorma Järvinen, GTK. Kuvassa johtokunta vierailee Talvivaaran kaivoksella. 2 GTK Vuosikertomus 2008

5 Pääjohtajan katsaus Juha Rahkonen Tuloskuntoisena kohti uusia haasteita GTK:n tavoitteena on varmistaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemien raaka-ainevarojen saatavuus ja niiden kestävä käyttö. Toiminnallaan GTK edistää taloudellista ja ympäristötekijät huomioonottavaa maankäyttöä sekä luo edellytykset alan teolliselle kehitykselle, työllisyydelle ja alueiden tasapainoiselle kehittymiselle. Kriittisiä menestystekijöitä ovat oman osaamisemme jatkuva kehittäminen sekä aktiivinen verkottuminen niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Toimintavuosi 2008 oli GTK:lle tuloksekas. Lukuisten toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten keskellä saavutimme tavoitteemme. GTK:n strategia istuu hyvin tähän aikaan ja ennakoi tulevia haasteita ja mahdollisuuksia. Hyvät tulokset kuvastavat myös sitä, että henkilöstömme on sitoutunut strategisiin tavoitteisiimme. Meille on tärkeää edelleen lisätä verkottumistamme ja syventää kumppanuuksiamme tavoitteena yhteiskunnallisen roolimme ja vaikuttavuuden vahvistaminen. Toimintaympäristö murroksessa Valtionhallinto on kokonaisuudessaan voimakkaassa ja nopeassa muutosvirrassa. Palvelukeskuksia perustetaan maakuntiin ja väkeä patistetaan pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Tuottavuusohjelma jatkuu ja väki vähenee valtionhallinnossa. Yliopistomaailma ja sen rahoitusrakenne muuttuu ja tukeutuu entistä enemmän elinkeinoelämän antamaan rahoituspohjaan. Myös sektoritutkimuslaitosjärjestelmää kehitetään tavoitteena parantaa hallinnonalojen valmiutta tuottaa yhteiskunnan tarvitsemaa tietoa, yhteenvetoja, johtopäätöksiä ja suosituksia. Tietotarpeet edellyttävät eri tahojen osaamisen yhdistämistä ja hallinnonalojen välistä yhteistyötä. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) strategiassa korostetaan mm. tutkimusta ja innovaatioita, kansainvälisyyttä sekä asiakaslähtöisyyttä ja palvelutoiminnan kehittämistä. Energia- ja ympäristöpolitiikka sekä aluekehitys linjaavat niin ikään TEM:n uutta strategiaa. EU:n merkitys sekä ohjaavana toimijana että rahoituskanavana korostuu tulevaisuudessa. GTK uudistaa T&K-toimintaansa Tavoitteenamme on kehittyä yhä paremmaksi palvelevaksi geoalan osaamiskeskukseksi. Se merkitsee elinkeinoelämän, sidosryhmien ja yhteiskunnan odotusten entistä määrätietoisempaa tuntemista ja huomioimista. Vastataksemme entistä paremmin meihin kohdistuviin odotuksiin uudistimme kertomusvuoden aikana tutkimustoimintamme rakenteen. Tiedonkeruu, kartoitus ja luonnonvarojen arviointi muodostavat edelleen keskeisen tietoperustamme. GTK:lle on määritetty 10 tutkimusohjelmaa, joiden sisällöt on suunniteltu viisivuotisiksi. Ohjelmakokonaisuuksien vetäjinä toimivat tutkimusprofessorit ja johtavat tutkijat. Tutkimusohjelmien myötä haemme myös uusia innovaatioita ja kaupallisia sovelluksia yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Uusi ohjelmarakenne antaa hyvän lähtökohdan myös palvelutoimintamme kehittämiselle. Tavoitteena iskukykyisempi GTK GTK:n toimikenttä on tällä hetkellä yksi niitä harvoja osaalueita, joilla uusia työpaikkoja voidaan saada aikaan ja näin eliminoida laskusuhdanteen kielteisiä vaikutuksia. Kaivannaisteollisuus, huolimatta väliaikaisista rahoitusvaikeuksista, on selvällä kasvu-uralla. Myös GTK:n yhteiskunnallinen merkitys ymmärretään ja nähdään tänä päivänä entistä konkreettisemmin. Maaperä, geologiset luonnonvarat ja niihin kytkeytyvä yritystoiminta ovat elinkeinoelämän selkäranka. Konkreettinen ja keskeinen haasteemme on ikääntyvä henkilöstömme, jonka on kyettävä huolehtimaan kasvavista vaatimuksista ja toiminnan vaikuttavuudesta. Henkilöstön jaksaminen ja hyvinvointi on yksi henkilöstöpolitiikkamme keskeisiä pilareita. Tuottavuusvaateista huolimatta olemme kuitenkin voineet rekrytoida myös uusia osaajia. Uskon, että meillä on runsaasti potentiaalia kartuttamaan laitoksemme osaamispääomaa tulevaisuudessa. Haluan vielä kerran kiittää GTK:n henkilöstöä erinomaisesta työsuorituksesta ja saavutuksista vuonna Kiitän myös johtokuntaa, asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme hyvästä ja innostavasta yhteistyöstä. Yhdessä käsissämme on menestyksen avaimet. Elias Ekdahl pääjohtaja GTK Vuosikertomus

6 Toimintavuosi 2008 Tavoitteet saavutettiin ja toiminta oli tuloksellista GTK:n toiminta vuonna 2008 oli tuloksellista ja tavoitteet saavutettiin hyvin. Palveluiden ja aineistojen kysyntä jatkui korkealla tasolla, mikä näkyi sekä maksullisessa toiminnassa että GTK:n verkkopalvelujen käytössä. Kansainvälinen toiminta jatkui aktiivisena ja tuloksellisena sekä tutkimuksessa että vientihankkeissa. GTK toiminta oli vahvasti verkostoitunutta niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin, mikä näkyi mm. lukuisina yhteishankkeina ja uusien aktiivisena valmisteluna. Yhteistyöverkostoja vahvistettiin varsinkin luonnonvarojen kestävään käyttöön, ilmastomuutokseen (sektoritutkimusyhteistyö, EU-yhteistyö) sekä geoenergian hyödyntämiseen liittyvissä tutkimuksissa. Yhteistyössä yliopistojen kanssa hankittu Suomen isotooppigeologian laboratorio (SIGL) aloitti toimintansa alkuvuodesta. GTK uudisti tutkimusohjelmarakenteensa. Keskeisenä lähtökohtana on varmistaa tutkimustoiminnan suuntaaminen kehittyvien sidosryhmätarpeiden ja yhteiskunnan kannalta keskeisten haasteiden ohjaamana. Laatujärjestelmän kehittäminen uudistettuja tiedonkeruuprosesseja vastaavaksi aloitettiin. Keskeisiä toimintaympäristöstä GTK:n toimintaan heijastuvia tekijöitä olivat valtion tuottavuusohjelma ja sektoritutkimuksen kehittäminen. GTK osallistui ministeriön hallinnonalan palvelukeskushankkeen suunnitteluun ja toteuttamiseen ja valmisteli omalta osaltaan henkilöstö- ja taloushallinnon suunnitelmansa palvelukeskukseksi. GTK osallistui aktiivisesti sektoritutkimuksen neuvottelukunnan kestävä kehitys -jaoksen Luonnovaratiedon hyödyntäminen politiikan päätöksenteon tukena sekä Ilmastonmuutoksen hillitsemis- ja sopeutumistoimien arviointi ja vertailu aihepiirien tutkimusohjelmien laatimiseen. Resurssien käyttö Toimintavuonna GTK:n käytettävissä oleva kokonaisrahoitus mukaan lukien ulkopuolinen rahoitus ja edelliseltä vuodelta siirtynyt määräraha oli 45,7 milj. euroa, josta vuoden 2008 talousarviorahoituksen osuus oli 41,2 milj. euroa ja edelliseltä vuodelta siirtyneen määrärahan osuus oli 4,0 milj. euroa. Bruttomenoja kertyi 56,0 milj. euroa, 3,3 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä vuotena. Menoista 55,7 milj. euroa kirjattiin GTK:n omaan talousarviokirjanpitoon ja 0,3 milj. euroa katettiin ulkopuolisella rahoituksella. Toiminnan tulot olivat yhteensä 12,5 milj. euroa, mikä oli 4,0 milj. euroa vähemmän kuin vuonna Maksullisen toiminnan osuus tulokertymästä oli 10,1 milj. euroa ja yhteisrahoitteisen toiminnan osuus 1,9 milj. euroa. Tulo- ja ulkopuolisella rahoituksella katettiin kokonaismenoista 23 prosenttia. Vuoden 2008 henkilötyövuosikertymä oli 691 htv:ta, mikä oli 82 henkilötyövuotta vähemmän kuin edellisenä vuotena johtuen lähinnä GTK:n kemian analyysipalveluiden yhtiöittämisestä syksyllä GTK:n rooliin luonnonvarojen kestävän käytön tutkimuksessa sisältyy mm. raaka-ainevarantojen tilinpito, erilaisissa prosesseissa syntyvien sivukivien tuotteistamisedellytysten selvittäminen ja sivukivien hyötykäytön edistäminen. GTK on koonnut geologisten luonnonvarojen (metallimalmit, teollisuusmineraalit, kiviaines, luonnonkivet ja turve) käytön taloudelliset, ympäristölliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset kokonaiskatsaukseen, johon sisältyy tuotannon määrät ja maantieteelliset sijoittumiset sekä arvio alan kehitysnäkymistä. Julkaisun tavoitteena on lisätä tietoisuutta geologiasta sekä geologisten luonnonvarojen käytön merkityksestä. Julkaisuun on koottu lupaviranomaisten sekä alan toimijoiden antamia tietoja. Vuori, S., Tuusjärvi, M., Tontti, M., Ahtola, T., Luodes, H., Hyvärinen, J., Virtanen, K., Kallio, J. & Holmijoki, O Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti GTK Vuosikertomus 2008

7 Kansainvälinen Kansallinen Elinkeinoelämä ja yhteiskunnallinen päätöksenteko Toiminta-alueet Luonnonvarat ja raakaainehuolto Energiahuolto ja ympäristö Maankäyttö ja rakentaminen Hyödynsaajat Palvelut Luonnonvarojen tilinpito Mineraalipotentiaali Energia Taajamat Merenpohjan käyttö Tutkimusohjelmat Pohjavesi Ympäristövaikutukset Geoinformaatio Mineraalit ja prosessointi Mittaus ja mallinnus Luonnonvarojen arviointi Kartoitusohjelmat Tiedonkeruu GTK:n rooli sekä ohjelma- ja vaikuttavuusalueet Uudet ohjelmat fokusoivat tutkimustoimintaa GTK:n kymmenen uutta tutkimusohjelmaa tarjoavat tietoa geologisten luonnonvarojen kestävästä käytöstä, energiaja ympäristökysymyksistä sekä maankäytöstä ja rakentamisesta. Vuoden 2009 alusta voimaan astuneet tutkimusohjelmat ulottuvat vuoteen Uudistus näkyy tutkimuksen fokusoinnissa alueille, jotka ovat vaikuttavuuden kannalta keskeisimpiä. GTK:n entiset, laajat tutkimuskokonaisuudet ja lukuisat hankkeet järjestettiin loppuvuoden 2008 aikana uudelleen siten, että hankekokonaisuuksia on jämäköitetty ja niiden tavoitteet on kiteytetty selkeämmiksi kokonaisuuksiksi. Tutkimusohjelmien vetäjiksi nimitettiin kymmenen huippututkijaa talon sisältä. Geotieteiden merkitys kasvaa yhteiskunnassa GTK:n roolina on tuoda geotieteellinen osaaminen ja sovellukset monitieteelliseen tutkimusyhteistyöhön ajankohtaisten ongelmien ratkaisemisessa. Tutkimusohjelmien painopistealueiden täsmentäminen vahvistaa tutkimuksen merkittävyyttä kaikissa kymmenissä tutkimusohjelmissa. Globaali talous tarvitsee jatkuvasti lisää raaka-aineita hyvinvoinnin rakentamiseen. Taloussuhdanteet ja raakaaineiden lyhytaikainen hintojen vaihtelu eivät merkittävästi vaikuta maailmanlaajuiseen pitkän aikavälin raaka-ainetarpeeseen. Investointien ja tuotannon painopisteen siirtyminen Aasiaan on kiihdyttänyt metallien kysynnän ennätyslukemiin, millä on vaikutusta myös Suomen maankamaran rikkauksien hyödyntämiseen. On selvää, että luonnonvarojen tilinpito ja mineraalipotentiaali on polttopisteessä myös GTK:n tutkimustoiminnassa. Ilmastonmuutoksen myötä energiakysymys on entistä ajankohtaisempi. GTK:n energiatutkimus kohdistuu neljälle sektorille: ydinenergiaan, geoenergiaan, turvebiomassoihin ja uusiin energiateknologioihin. Myös taajamien kehittäminen on GTK:n merkittävää osaamisaluetta, samoin merenpohjan luonnonvarojen käytön tutkimus. GTK:n tutkimustoiminnan perustana on tiedonkeruu. Vuoden 2009 aikana on tarkoitus uudistaa tiedonkeruuohjelmat ja nimetä heille vastuuhenkilöt. Tutkimusohjelmat Luonnonvarojen tilinpito Mineraalipotentiaali Energia Taajamat Merenpohjan käyttö Ympäristövaikutukset Pohjavesi Mineraalit ja prosessointi Mittaus ja mallinnus Geoinformaatio Lue lisää GTK:n tutkimusohjelmista osoitteessa GTK Vuosikertomus

8 Toimintavuosi 2008 Luonnonvarat ja raaka-ainehuolto GTK:n keskeisenä tehtävänä on edistää pitkäjänteisesti maankamaran luonnonvarojen kestävää käyttöä maassamme ja siten luoda pohjaa alan teolliselle kehittymiselle, työllisyydelle ja myönteiselle aluekehitykselle. GTK tuottaa Suomen maankamaran geologiasta ja sen luonnonvaroista perustietoa, joka mahdollistaa uusien luonnonvaraesiintymien löytymisen ja luo edellytyksiä niiden kestävälle käytölle. Luonnonvarojen esiintymistä koskevien GTK:n aineistojen ja palvelujen kysyntä jatkui kertomusvuonna edelleen monipuolisena ja vilkkaana. Malminetsinnässä painopistettä siirrettiin yhä selvemmin malmipotentiaalisten vyöhykkeiden ja uusien malmityyppien tunnistamiseen sekä perustiedon tuottamiseen asiakastarpeiden mukaisesti. Alkujaan GTK:n tutkimustuloksiin pohjautuvat suuret kaivoshankkeet, Kittilän Suurikuusikon kultakaivos ja Sotkamon Talvivaaran nikkelikaivos, aloittivat toimintansa. Kaivoksilla on merkittävä ja pitkäkestoinen aluetaloudellinen vaikutus. Malminetsintäinvestointien aleneminen maailmalaajuisen taloustilanteen nopeasti vaikeutuessa ei kertomusvuonna vaikuttanut merkittävästi GTK:n toimintaan. GTK kokosi kaivannaistoiminnan tuotanto- ja kansantaloudellista merkitystä kuvaavat tilastot tutkimusraportiksi, joka on tarkoitus laatia ja julkaista vuosittain. Tieteellisessä tutkimuksessa vahvistettiin luonnonvaro- jen kestävän käytön ohjelmaa tavoitteena kansainvälisen tason osaaminen ympäristötaloudellisesti optimoitujen ja ekotehokkaiden tuotantomahdollisuuksien edistäminen. Laajat mallinnushankkeet käynnistyivät maamme keskeisimpien malmivyöhykkeiden moniulotteiseksi mallintamiseksi myös pintaa syvemmältä (Keski-Lappi, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala ja HIRE-hankkeen kohteet). Mallinnukset perustuvat Suomen ja Venäjän välisenä velkakonversiona toteutettaviin seismisiin luotauksiin, joiden maastotyöt saatiin valmiiksi kertomusvuonna. Perusmetallien arviointia tehostettiin. Merkittäviä tuloksia saavutettiin myös asiakasrahoitteisissa kotimaisten malmien rikastusteknisissä tutkimuksissa, jotka ovat avainasemassa kaivoshankkeiden kannattavuusarvioinneissa. Ministeriölle raportoitiin taloudellisesti mielenkiintoinen Tervolan Reutuaavan dolomiittimarmoriesiintymä. Fennoskandian malmiesiintymäkartta painettiin. Turvevarojen kartoituksessa ylitettiin sekä pinta-alatavoite että raportointitavoite teollisesti hyödynnettävästä turvemäärästä. Suoalaa kartoitettiin yhteensä 352 km 2, josta 38 km 2 tuotantoaluekohtaisina inventointeina teollisuuden tilauksesta. Poikkeuksellisen hyvä tulos johtuu ensisijaisesti Pohjanmaalle sijoittuvien, useita vuosia jatkuneiden varantokartoitusten tulosten raportoinnin valmistumisesta. Maanomistajat, turvetuottajat ja viranomaiset tilasivat ennätysmäärän maksullisia suokohtaisia ja alueellisia selvityksiä GTK:n turvetietokannasta. Heikki Hirvas, GTK Kertomusvuonna GTK isännöi useita merkittäviä ja julkisuutta saavuttaneita seminaareja. Kevään lentokartoitusseminaari kokosi Suomen aerogeofysiikan asiantuntijat. Syksyn UUMA-seminaarissa käsiteltiin luonnonvarojen kestävää käyttöä maarakennuksessa. Kansainvälisen polaarivuoden seminaari valotti napapiiritutkimuksen uusimpia saavutuksia ja tutkijat esittelivät käsityksiä ilmastonmuutoksen vaikutuksista arktisille alueille maapallon kummallakin navalla. Seminaariin osallistui noin 80 tutkijaa viidestä maasta. Suomalaista geotieteellistä tutkimustoimintaa on Etelämantereella ollut 20 vuoden ajan. 6 GTK Vuosikertomus 2008

9 Antti Mannermaa HIRE-syväluotaushanketta vetää tutkimusprofessori Ilmo Kukkonen, joka myös vastaa Mittaus ja mallinnus -tutkimusohjelmasta. Syväluotauksella uutta tietoa Suomen kallioperästä GTK toteuttaa vuosina mittavan HIRE-tutkimushankkeen (High Resolution Reflection Seismics), jossa tutkitaan kallioperää useiden kilometrien syvyydeltä heijastusseismisin luotauksin. Maastomittausvaihe valmistui v HIRE-tutkimushankkeen kohteena oli 15 vielä toiminnassa olevaa, etsintäkohteena olevaa tai hylättyä malmialuetta Keski-, Pohjois- ja Itä-Suomessa. Menetelmällä saatiin muun muassa tietoa kallioperän kivilajien eroista, kivilajirajoista sekä ruhje- ja rakovyöhykkeistä jopa 18 kilometrin syvyydeltä. Hankkeen yhtenä tavoitteena on tuoda malminetsintään uutta teknologiaa ja kehittää etsintämenetelmiä vaikeasti paikannettavien, mutta taloudellisesti mielenkiintoisten esiintymien löytämiseksi. GTK tekee hankkeessa laajaa yhteistyötä eri malmialueilla toimivien kaivosyhtiöiden kanssa. Hanke on tutkinut muun muassa Vihannin ja Pyhäsalmen kaivosalueet Keski-Suomessa, Kevitsan malmiaiheen Sodankylässä sekä Suurikuusikon kultakaivosalueen Kittilässä. Linjakilometrejä hankkeessa kertyi jopa 700. Uutta teknologiaa käytössä Heijastusseismisten mittausten tärkein ominaisuus on niillä saavutettava suuri erotuskyky useiden kilometrien syvyyteen saakka. Mittaukset tehtiin pääasiassa tieverkkoa pitkin, jolloin seismisen signaalin synnyttämiseen käytettiin erikoisrakenteisia vibraattorikuorma-autoja, jotka lähettivät hydraulisen täristyksen avulla seismiset aallot maankamaraan. Osa mittauksista tehtiin maastossa tieverkon ulkopuolella käyttäen hyvin pieniä räjäytyspanoksia maahan poratuissa noin kahden metrin syvyisissä rei issä. Tielle pysähtyneet vibraattorikuorma-autot synnyttivät seismisen signaalin, jonka heijastumista mitattiin viisi kilometriä pitkällä rekisteröintilinjalla. 15 tonnia painavassa autossa on noin neliömetrin kokoinen laatta, joka lasketaan tien pintaan. Maankamaraan lähetettiin 12 sekuntia kestävä signaali, jonka taajuusalue nousi 30:stä 165:een hertsiin. Seisminen signaali kulkee kalliossa noin kuusi kilometriä sekunnissa. Aallot kulkevat maankamarassa kilometriä alaspäin, heijastuvat kivilajirajoilta ja kallion rako- ja ruhjevyöhykkeistä ja palautuvat mittalaitteisiin. Tärinäanturit rekisteröivät maankamarasta palautuvan seismisen aallon. Töistä ei aiheutunut haittaa maanomistajille, rakennuksille eikä ympäristölle. Maanomistajilta pyydettiin lupa tutkimuksille. Toteutus osana velkakonversiota HIRE-tutkimushanke oli osa Suomen ja Venäjän hallitusten välistä sopimusta, jolla Venäjä kuittasi entisen Neuvostoliiton aikaisia valtionvelkojaan Suomeen toimitettavilla tieteellisillä laitteilla ja tutkimuspalveluilla. GTK toimi hankkeessa vastaavana urakoitsijana ja huolehti mm. tutkimusluvista eri viranomaisten ja maanomistajien kanssa. GTK:n yhteistyökumppanit hankkeessa olivat mittausurakasta vastaavat venäläiset valtionyhtiöt Machinoimport ja Vniigeofizika, jotka tekivät mittauksia Suomessa myös taannoisessa, vuosina toteutuneessa FIREhankkeessa (Finnish Reflection Experiment), jossa tehtiin mittauksia kallioperän yleisrakenteen selvittämiseksi. Malminetsintä hyödynsaajana Tutkimusmenetelmällä voitiin havaita kivilajikerroksia, joiden paksuus oli vain m, vaikka ne sijaitsivat jopa kilometrin syvyydellä. Havaitut kivilajirajat ja kallion ruhjevyöhykkeet auttavat ymmärtämään maankamaramme geologista rakennetta ja johdattamaan malminetsijöitä oikeaan suuntaan. Tämä tuo Suomen malminetsintään uutta näkökulmaa ja uutta menetelmää samalla parantaen malmietsinnän edellytyksiä. Hankkeen kenttätyöt saatiin päätökseen kertomusvuonna. Hankkeen tutkimustulokset julkaistaan GTK Vuosikertomus

10 Toimintavuosi 2008 Energiahuolto ja ympäristö GTK:n toiminta energiahuolto ja ympäristö -vaikuttavuusalueella käsittää kolme aihepiiriä: ydinjätteiden turvallisen loppusijoituksen tutkimuksen, turvevarojen kestävän käytön tutkimuksen sekä geoenergiatutkimuksen. Toimintaa energiahuollon tuontiriippuvuuden vähentämiseksi ja kotimaisten korvaavien energialähteiden ja teknologioiden käytön tehostamiseksi jatkettiin kertomusvuonna suunnitelmien mukaisesti. Maa- ja kalliolämmön (geoenergia) hyödyntämiseen ja teknologian kehittämiseen suuntautunut tutkimus vahvistui. Geoenergian hyödyntämiseen liittyvän toiminnan tavoitteena on löytää maa- ja kallioperän lämmöntuottamis- ja varastoimisominaisuuksiin perustuvia uusia ratkaisuja ja teknologioita suurten energiakulutuskohteiden tarpeisiin. GTK:n koordinoimana aloitettiin geoenergian hyödyntämistä palveleva laaja hanke Tekesin Kestävä yhdyskunta -tutkimusohjelmassa yhteistyössä korkeakoulujen ja alan teknologiayritysten kanssa. Maksullisina hankkeina toteutettiin useita kohdekohtaisia selvityksiä. Näkymät geoenergian hyödyntämismahdollisuuksista suurkohteissa, kuten suuret liikekiinteistöt ja uudet asuinalueet, ovat lupaavat. Lisäksi osallistuttiin hiilidioksidin talteenottoa ja varastointimahdollisuuksia geologisiin rakenteisiin ja muodostumiin selvittävään VTT:n vetämään Tekes-hankkeeseen. Kertomusvuonna GTK oli pääjärjestäjä kahdessa asiantuntijaseminaarissa, joiden teemoina olivat Materiaalivirrat ja ilmastonmuutos ja Geoenergia, joka järjestettiin yhteistyössä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan liittojen kanssa. Ydinjätteiden loppusijoituksen turvallisuuteen liittyvä kalliopohjaveden tutkimus jatkui kansainvälisessä yhteistyöverkostossa. Osana toimintaa valmisteltiin kairausprojektia Grönlannin mannerjäätikön alle ydinvoimateollisuuden rahoituksella. Jari Väätäinen, GTK GTK osallistuu geoenergia-asiantuntemuksellaan kaupan merkittävän logistiikkakeskuksen ja jakeluvaraston energiajärjestelmän (lämmitys/ viilennys) toteuttamiseen Sipoossa. Kohteessa on tarkoitus käyttää geoenergiaa rakennuksen lämmitykseen talvisin ja viilentämiseen kesäisin. Jo nelisenkymmentätuhatta pientaloa lämmitetään geoenergialla ja useita suurkohteita on työn alla Suomessa. Niissä lämmitys ja viilennys tuotetaan uusiutuvalla geoenergialla, suurkohteissa usein hybridiratkaisuina. Geoenergia on ympäristöystävällinen, pysyvä ja energiatehokas tapa hyödyntää maankamaraan varastoitunutta, pääasiassa auringon säteilystä peräisin olevaa lämpöenergiaa. Kuvassa Energia-tutkimusohjelman vetäjä, johtava tutkija Jarmo Kallio. 8 GTK Vuosikertomus 2008

11 Turve, hiilitase ja metaani lämpenevässä maailmassa Suomen maa-alasta on noin kolmasosa suota. Soita on jo kauan tutkittu energialähteenä ja myöhemmin myös niiden vaikutusta ilmaston muutoksiin. On arvioitu, että Suomen suot sisältävät yli 5 miljardia tonnia hiiltä. Kaikkiaan maapallon pohjoisiin soihin on kerrostunut valtava hiilivarasto (>300 miljardia tonnia). Suot sisältävät yli 30 % maapallon maaperän hiilivaroista. Suot sekä sitovat että tuottavat kasvihuonekaasuja siten, että ne ovat yhtäältä huomattavia hiilidioksidin nieluja (CO 2 ) ja toisaalta metaanin (CH 4 ) nettolähteitä, minkä ansiosta suot ovat tärkeitä puskureita ympäristön muutoksia vastaan. Suurin osa soiden tuotetusta kasvimateriaalista hajoaa hapellisessa pintakerroksessa. Hajotus jatkuu myös hapettomissa oloissa, missä pieni osa hiilestä vapautuu ilmakehään metaanina, joka on 23 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Kuivat ja kosteat vuodet Soiden toiminta hiilen nieluna riippuu voimakkaasti ilmastosta. Ilmaston lämpenemisen, sateisuuden lisääntymisen ja talvien leudontumisen on arveltu vaikuttavan suon eliötoimintoihin, mikä todennäköisesti lisää kaasumaisia päästöjä. Pohjoisissa soissa vuotuinen hiilen sitoutuminen ja vapautuminen riippuu voimakkaasti kasvukaudesta. Suon pinnan kuivuminen lisää hapellisen kerroksen paksuutta parantaen siten hajotuksen olosuhteita. Ennustettu ilmaston lämpeneminen voi myös olla enemmän hyöty kuin uhka pohjoisille soille, koska lämmin kevät ja kasvukauden aikaistuminen ja pidentyminen tekevät soista tehokkaamman hiilidioksidin varastoijan lyhyellä ajalla. Kasvillisuuden koostumuksen muutoksilla on silloin erittäin merkittävä vaikutus soiden hiilikertymiin muuttuvissa olosuhteissa. Perustuotanto ja hajotus seuraavat vuotuista ja vuorokaudenaikaista valo-, lämpö- ja kosteusvaihtelua. Myös kasvillisuuden määrä- ja laatuerot eri suotyyppien ja samankin suon eri pinnanmuotojen välillä vaikuttavat merkittävästi hiilidioksidi- ja metaanivirtoihin. Vuotuisista sääoloista riippuen suot voivat olla joko hiilidioksidin nettomenettäjiä (-) tai nettositojia (+). Soiden hiilikertymän vaihtelut Soiden hiilivirtoja ja tasetta on tutkittu lähinnä kaasunvaihtomittauksin. Ne antavat arvokasta tietoa hiilivirroista, mutta tulosten perusteella ei ole helppo ennustaa hiilitasetta muuttuvissa olosuhteissa. Siten on tärkeää ymmärtää hiilen dynamiikkaa suon sekä pinta- että syvissä kerroksissa asetettaessa nykyiset kasvihuonekaasuarviot soiden ja ilmakehän välillä oikeaan mittasuhteeseen. Soiden pintakerrokset ovat yhä hiilen nopean kierron piirissä. Hiilen kertyminen ja vapautuminen tapahtuu soiden pintakerroksissa samaan tapaan kuin kasvavissa metsissä. Pitkäaikaiset nettohiilikertymäarvot osoittavat Ale Grundström, GTK sen hiilimäärän, joka on kerrostunut muuttuneissa ilmastoja kasvillisuusoloissa eri aikoina. Suon pitkän ajan nettohiilikertymää voidaan pitää todellisena hiilikertymänä. Sarasoiden suuremmasta perustuotannosta huolimatta ei niissä hiilikertymä ole suurin koska hiilimäärän vähennys sarasoiden pintakerroksessa on suurempi kuin rahkasoissa. Märät sarasuot ovat merkittäviä kasvihuonekaasujen lähteitä. Korkean metaanituoton lisäksi pohjoisilla sarasoilla on pienempi hiilikertymä kuin eteläisillä rahkasoilla. Rahkasuot ja varsinkin rannikon nuoret rahkasuot sitovat enemmän hiiltä kuin sarasuot. GTK tutkii ja arvioi Suomen soiden energia- ja kasvuturvepotentiaalia n. 350 km 2 suoalalla vuodessa sekä julkaisee säännöllisesti paikkakuntakohtaisia turvetutkimusraportteja. Tutustu GTK:n turvetutkimukseen osoitteessa sekä geotieto/julkaisut/uusimmat/turvetutkimusraportit.html. Erikoistutkija Markku Mäkilä GTK Vuosikertomus

12 Toimintavuosi 2008 Maankäyttö ja rakentaminen Yhteistyössä ympäristöhallinnon kanssa kehitetty kiviainesten tilinpitopalvelu (Kitti) valmistui ja avattiin loppuvuonna pääkaupunkiseudun kiviaineshuoltoalueelta. Kehittämisessä ovat olleet mukana GTK:n lisäksi ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus, Uudenmaan ja Länsi-Suomen ympäristökeskukset, Hyvinkään kaupunki, Kuntaliitto sekä INFRA ry. Järjestelmästä saa kootusti yhdestä osoitteesta tietoja mm. maa-ainesluvista, vuosittaisista ottomääristä ja -laaduista sekä jäljellä olevista käyttöönsaatavista maa- ja kallioainesvarannoista. Järjestelmä palvelee kiviainesyrittäjiä, aluesuunnittelua, lupa- ja valvontaviranomaisia ja myös yksittäisiä kansalaisia. Tavoitteena on laajentaa tilinpito kattamaan kaikki keskeiset tuotanto- ja kulutusalueet vuoteen 2012 mennessä kestävän kiviaineshuollon edistämiseksi. Tampereen kasvualuetta palvelevan alueen viiden kunnan, tielaitoksen, maakuntaliiton sekä ympäristökeskuksen kanssa toteutettavan TAATA-kartoitushankkeen 1. osa saatiin onnistuneesti raportointivaiheeseen. Hankkeen yhteydessä on tarkoitus testata maakairausjärjestelmän toimivuutta. GTK laati mm. asiantuntijaraportin Länsimetro-projektin kairausohjelmien jatkosuunnitelmia varten. Valtakunnallisen pohjatutkimusrekisterin tarveselvitys valmistui laajan sidosryhmäkyselyn pohjalta. Pohjavesialueiden geologiset 3D-rakennekartoitukset ja -mallinnukset jatkuivat useissa yhteisrahoitteisissa hankkeissa vesiviranomaisten ja vesiyhtiöiden kanssa pohjaveden ja muun maankäytön reunaehtojen määrittämiseksi. Vesipuitedirektiivin velvoitteiden toteuttaminen ja ympäristöhallinnon valmistelemat vesistöalueiden hoitosuunnitelmat toimenpideohjelmineen lisäävät painetta tärkeiden pohjavesialueiden geologisen rakennekartoituksen vahvistamiseen erityisesti Etelä-, Keski- ja Länsi-Suomessa. Pohjaveden suojelu- ja kiviainestarpeita yhteen sovittava monivuotinen hanke aloitettiin Keski-Pohjanmaalla yhteisrahoitteisesti alueen toimijoiden kanssa. Jyväskylän seudulla täydennettiin GTK:n kiviainesrekisterin tietoja kiviainestilinpitoa varten. Merigeologisessa kartoituksessa luotaustavoite ylittyi lähes kaksinkertaisesti tilaustöiden kasvun seurauksena. Kertomusvuonna tehtiin mm. ensimmäinen merkittävä luotaustyö ulkomailla Viron merenkulkulaitoksen tilauksesta sekä nykyaikaiset standardit täyttävä kaapelireittitutkimus Ahvenanmaa Naantali välillä. INSPIRE-direktiivin haasteisiin vastattiin osallistumalla kansallisen paikkatietolain valmisteluun ja konkreettisesti GTK:n tietoaineistoja luetteloimalla ja kuvaamalla. Kattavat aineistoluettelot vastuuhenkilöineen valmistuivat ja niitä vastaavat metatietoprofiilit määriteltiin. Kallioperätietojen osalta INSPIRE-vaatimuksia vastaavat aineistokuvaukset valmistuivat. GTK:n vetämä BaltCICA-hanke hyväksyttiin Itämeren alueen INTERREG-ohjelmaan Hanke tutkii ilmaston muutoksen hillitsemistä ja muutokseen sopeutumista Itämeren piirissä. Metallipitoisten teollisuus- ja luonnonympäristöjen aiheuttamia riskejä selvittävät ERAC- ja FINMERAC-hankkeet valmistuivat GTK:n koordinoimana laajana kotimaisena yhteistyönä EU:n ja Tekesin rahoittamina. FINMERAC-hankkeen laaja loppuraportti julkaistiin. Hankkeessa kehitettiin metallien aiheuttamien ekotoksikologisten ja terveysriskien arviointia teollisuuden ja ympäristöviranomaisten käyttöön. Antti Mannermaa Kertomusvuonna GTK julkaisi suomalais-venäläisen yhteishankkeen Sediment geochemistry and natural and anthropogenic hazards in the marine environment of the Gulf of Finland tulokset. Itäisen Suomenlahden tilaa kuvaavan tutkimuksen tavoite oli selvittää merenpohjan geologiaa ja ihmisen vaikutusta merenpohjan luontaiseen kemiaan ja ympäristöön. GTK toteutti hankkeen yhdessä pietarilaisen VSEGEI-tutkimuslaitoksen kanssa vuosina Tutustu aihetta käsittelevään julkaisuun: Henry Vallius (ed.) Holocene sedimentary environment and sediment geochemistry of Eastern Gulf of Finland, Baltic Sea. Geological Survey of Finland, Special Paper 45, 10 GTK Vuosikertomus 2008

13 Tutkimusassistentti Tuomo Turunen ja TAATA-hankkeen vetäjä Aimo Kuivamäki kartoittavat maaperää Tampereen seudulla. Jari Väätäinen, GTK Kartoitushanke selvittää taajamainfran optimaalisen sijainnin Geologisen tiedon tarve kasvaa voimakkaasti yhdyskunta- ja ympäristösuunnittelussa, rakentamisessa ja raakaainehuollossa. Huomioimalla geologiset tiedot ja lähtökohdat edistetään yhdyskuntien toiminnassa mm. infratoimintojen optimaalista sijoittelua, infrarakentamisen suunnittelu-, rakentamis- ja ylläpitokulujen minimointia sekä luonnonvarojen säästeliästä käyttöä. Tampereen seutu on maamme toiseksi voimakkain kasvukeskus ja rakentamisen voimakkaimpia painopistealueita Suomessa. Geologisen tiedon tarve suunnittelussa ja rakentamisessa on suuri. GTK käynnisti 2007 yhteisrahoitteisen TAATA-hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää ja tuottaa geoaineistoihin pohjautuvia tuotteita, palveluja ja aineistoja Tampereen seudun kehittämissuunnitelmia varten. Hanke on osa GTK:n taajamakartoitustoimintaa, ja se toteutetaan yhteisrahoitteisesti GTK:n ja alueen osallistujatahojen kanssa. Hankkeen tavoitteena on maaperän rakennettavuusominaisuuksien selvittäminen, laajan harjujakson rakenteen selvittäminen sekä kallioperätietojen kokoaminen ja kallioperän rikkonaisuusmallin luominen Tampereen alueen suurten kalliorakennushankkeiden suunnittelua ja toteutusta varten. Geologista tietoa verkosta Hankkeen keskeisiä lopputuotteita ovat eri mittakaavaiset Tampereen seudun maa- ja kallioperän rakennettavuuteen liittyvät tiedot ja niistä työstetyt rakennettavuuskartat. Tuotettavat aineistot liitetään hankkeessa kehitettävään Tampereen seudun GeoTIETO-järjestelmään, jolloin niitä voidaan tarkastella ja hyödyntää vapaasti Internetin kautta. Järjestelmän käyttäjät voivat selaimen avulla yhdistellä ja esittää useita eri karttatasoja, tehdä tietohakuja, analysoida tietoja ja kopioida kuvaruutunäkymän. Palveluun kehitetään mahdollisuus hakea aineistoja rajapintojen kautta osallistujien omiin suunnittelujärjestelmiin. Tietoaineistot sisältävät kallio- ja maaperäkartat, maa- ja kalliokairaustietoja, geofysikaaliset aineistot, korkeusmallit, topografiset taustakartat, ilmakuvamosaiikin ja maankäyttötiedot. Lisäksi järjestelmään on kehitetty geomalleja, jotka ovat maa- ja kallioperän rakennettavuuskarttoja mittakaavassa 1: Geomallit palvelevat hyvin myös muita geologisen tiedon tarvitsijoita, esimerkiksi yleiskaavoittajia, kuin varsinaisia geoalan asiantuntijoita. Maa- ja kallioperän korkeat arseenipitoisuudet ovat tyypillisiä Tampereen seudulle. Hanke sisältää myös geokemiallisen taustapitoisuustiedon tuottamisen. Aineistoa käytetään pilaantuneiden maiden arviointiin ja ympäristövaikutusten arvioselvityksiin. Taajamakartoitus jatkuu TAATA-hanke on jaettu kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa koottiin Tampereen seudun suuralueelta geologisia ominaisuuksia ja piirteitä, jotka oleellisesti vaikuttavat maankäytön suunnitteluun. Kartoituksella koottiin kauko- ja vaikutusalueilta maa- ja kallioperän taajamageologisia tietoja työstäen niistä erilaisia 1: : rakennettavuuskarttoja. Taajamageokemialliset kartat sekä taajamista kerättävien 20 vertailunäytteen tulokset valmistuivat kertomusvuoden aikana. Ensimmäisen vaiheen tuloksista pidetään loppuseminaari toukokuussa Hankkeen toteutukseen osallistui n. 20 GTK:n tutkijaa. Toisen vaiheen käynnistämisestä päätetään myöhemmin. Kaksivuotinen jatkohanke on suunniteltu alkavaksi 2010 ja kohdistuvan maankäytöllisesti aktiivisiin taajamiin ja niiden vaikutusalueille. Tällöin mahdollisesti tuotetaan maa- ja kallioperän kohteellisia 1: :5 000 taajamageologisia aineistoja ja rakennettavuuskarttoja osallistujakuntien kanssa valituille alueille sekä selvitetään ratkaisuvaihtoehtoja arseeniongelmaan. Kohdealueet valitaan toisen vaiheen osallistujien kanssa vuoden 2009 aikana, jolloin hankkeen tarkempi suunnittelu tehdään. Tampereen seudun GeoTIETO-liittymän osoite on: TAATA-hankkeen kotivut: GTK Vuosikertomus

14 Toimintavuosi 2008 Kansainvälinen toiminta Vuosi 2008 oli GTK:n kansainväliselle toiminnalle poikkeuksellisen menestyksekäs ja kansainvälinen verkostoyhteistyö jatkui vahvana. Yhdeksästä uudesta EU-rahoitteisesta hankkeesta saatiin myönteinen päätös. GTK toimi koordinaattorina kaikkiaan 11 hankkeessa, mikä osoittaa GTK:n palvelukykyä myös EU-hankkeiden vastuutahona. Useita EU-hankkeita valmisteltiin ja saatiin sopimusvaiheeseen. GTK on osallistunut jo usean vuoden ajan aktiivisesti Euroopan kestävää mineraalihuoltoa edistävään EU:n teknologiatietoalustan ohjelmavalmisteluun. Ohjelmassa päästiin kertomusvuonna komission kanssa sopimusneuvotteluihin GTK:n koordinoimasta erittäin mittavasta 7. puiteohjelman ProMine-hankkeesta, joka on merkittävä koko EU:n mineraalisektorin kannalta. GTK:n johtama monikansallinen konsortio menestyi myös projektivientimarkkinoilla. Ugandassa aloitettiin loppuvuodesta monivuotinen kartoitushanke kansainvälisen kehitysrahaston IDA:n rahoittamana, ja pohjoismaisen NDF:n rahoittaman kartoitushankkeen sopimusneuvottelut olivat meneillään vuoden päättyessä. Ulkoministeriön rahoituksella valmisteltiin projektisuunnitelma ministeriön ICI-rahoitusohjelmaan Keski-Aasian maiden tiedonkeruuja hallintajärjestelmien kehittämiseksi. Geotiedon jakelu GTK:lle tulossopimuksessa asetetut julkaisu- ja muut toiminnalliset tulos- ja julkaisutavoitteet saavutettiin. Kertomusvuonna julkaistiin kaikkiaan 395 artikkeli-, abstrakti-, raportti- ja karttamuotoista julkaisua, joista 66 artikkelijulkaisua korkeatasoisissa kansainvälisissä sarjoissa. Lisäksi aineistojen verkkosaatavuuteen panostettiin voimallisesti. GTK pyrkii edelleen vahvistamaan rooliaan kansallisena geotiedon keskuksena. Entistä tiiviimpi verkottuminen kansallisiin (mm. paikkatietoportaali ja luonnonvaratiedon yhteiset jakeluratkaisut) ja kansainvälisiin (mm. OneGeology) tietorakenteisiin oli leimallista toimintavuodelle. GTK:n laitostasoista tietopolitiikkaa täydennettiin aineistojen käsittelyä ja luovutusehtoja koskevan periaatteiston selkiyttämisellä. Paikkatietoaineistojen tiedonhallintajärjestelmän käyttöönotto ja verkkopalvelujen kehittäminen edistyivät suunnitellusti parantaen GTK:n palvelukykyä ja mahdollisuuksia toiminnan tehokkuuden lisäämiseen. GTK:n uusi karttaportaali Geo.fi avattiin täydessä laajuudessaan ja koko toiminnallisuudessaan. Myös GTK:n laaja julkaisu- ja raporttiaineisto on jo lähes kattavasti saatu verkkojakelun piiriin. Kokoelmatoiminnan kehittäminen saatiin käyntiin ja geologisia kokoelmia koskevat luettelot valmistuivat. 33IGC Joka neljäs vuosi järjestettävä International Geological Congress (33IGC) pidettiin elokuussa Oslossa. Tapahtuma järjestettiin nyt 33:nnen kerran. Kongressin järjestelyistä vastasivat yhdessä Pohjoismaat. Kongressi on geologian alan ehdottomasti laajin ja kattavin tapahtuma. Oslon kongressin suullisissa ja kirjallisissa esitelmissä käsiteltiin laajasti mm. ilmastonmuutosta, elinympäristöämme ja raaka-aineiden saatavuutta. Kongressiin osallistui liki tutkijaa 113 maasta. GTK:laisia osallistui 49 ja he pitivät kaikkiaan 91 esitelmää tai posteriesitystä. Seuraava IGC järjestetään 2012 Australian Brisbanessa. Lisätietoja Oslon kongressista: 12 GTK Vuosikertomus 2008

15 Geologit Peter Turyasingura ja Annet Tumwine (Department of Geological Survey and Mines, DGSM) kouluttautumassa paljastumahavainnon tekoon arkeeisella granitoidialueella Itä-Ugandassa. Paljastumalla myös geologi Matti Lehtonen GTK:sta. Tapio Koistinen, GTK GTK kartoittaa Ugandan luonnonvaroja Kertomusvuonna GTK valittiin kansainvälisen tarjouskilpailun perusteella Maailmanpankin ja Pohjoismaiden kehitysrahaston rahoittamien kahden geologisen kartoitusprojektin toteuttajaksi Ugandassa. Hankkeiden päätavoite on tuottaa koko maasta uudet kallioperäkartat mittakaavassa 1: ja 1: sekä malmikriittisiltä alueilta kartat mittakaavassa 1:50 000, selvittää laboratoriotutkimuksin alueen geologista kehitystä sekä kuvata merkittävimmät rakennuskivi-, teollisuusmineraali- ja metalliset malmiaiheet sekä selvittää kaivostoiminnan edellytyksiä. Kartoitus tehdään paljolti uutta lentogeofysiikkaa ja satelliittikuvatulkintaa hyödyntämällä. Projekteihin liittyy myös laaja ugandalaisten geologien koulutusosuus. Lokakuussa alkanut ja 30 kuukautta kestävä hanke kattaa Ugandan eteläosan. Ugandan pohjoisosan kartoitusta käsittävä hanke alkaa alkuvuodesta 2009 ja kestää 34 kuukautta. Etelä- ja pohjoisosan kartoitushankkeita toteutetaan samanaikaisesti merkittävien synergiaetujen saavuttamiseksi. Hankkeet toteutetaan yhteistyössä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Työhön osallistuu GTK:n johdolla geologeja Etelä-Afrikasta, Hollannista ja Saksasta. Uusi isotooppilaboratorio tarjoaa laajoja tutkimusmahdollisuuksia Juha Rahkonen Suomen isotooppigeologian laboratorio (SIGL) on Helsingin, Oulun ja Turun yliopistojen, Åbo Akademin, Teknillisen korkeakoulun ja GTK:n yhteishanke. Laboratorioon asennettiin kertomusvuonna Nu Instruments multikollektori-icp -massaspektrometri, jolla voidaan tehdä tarkkoja alkuaineiden isotooppimittauksia. Isotooppisuhteiden tarkka määrittäminen on tarpeen muun muassa iänmäärityksessä, maapallon kehityksen perustutkimuksessa, radioaktiivisten jätteiden valvonnassa ja ympäristön epäpuhtauksien sormenjälkien havaitsemisessa. Erikoistutkijat Hugh O Brien ja Yann Lahaye isotooppigeologian laboratoriossa. GTK Vuosikertomus

16 GTK:n talous GTK:n menorakenne 2008 Menojen kehitys vuosina (1 000 ) Matkat 2,8 M (5 %) Investoinnit 1,8 M (3 %) Muut menot 1,2 M (2 %) Ulkopuoliset palvelut 10,6 M (19 %) Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2,5 M (4 %) Kiinteistömenot 5,3 M (9 %) Palkkaukset 31,8 M (58 %) Yhteensä 56,0 milj Tulot asiakasryhmittäin 2008 Tulojen kehitys vuosina (1 000 ) Tutkimushankkeiden EU-rahoitus 0,4 M (3 %) Vientiprojektit 3,1 M (25 %) Muut asiakkaat 0,3 M (3 %) Valtionhallinto 1,5 M (12 %) Kuntasektori 0,8 M (6 %) Elinkeinoelämä kotimaassa ja ulkomailla 6,4 M (51 %) Yhteensä 12,5 milj Rahoitusrakenteen kehitys vuosina (1 000 ) Ulkopuolinen rahoitus Tulorahoitus Lue lisää GTK:n suunnittelusta ja seurannasta osoitteesta Oma budjettirahoitus 14 GTK Vuosikertomus 2008

17 GTK:n julkaisutoiminta Suomen geotieteellisten julkaisujen vaikuttavuus Julkaisut Tieteelliset referoidut kansainväliset julkaisut, kpl GTK:laiset Muu Suomi GTK:n henkilöstö Henkilöstö tulosalueittain Henkilöstön koulutusjakauma 2008 Luonnonvarojen etsintä ja arviointi 240,1 htv 35 % Tiedonhallinta 117,5 htv 17 % Ylempi korkeakoulututkinto 26 % Lisensiaatit 5 % Tohtorit 10 % Geologinen kartoitus 140 htv 20 % Peruskoulu tai vastaava 22 % Tutkimus ja kehittäminen 193,8 htv 28 % Muu korkeakoulututkinto 15 % Keskiasteen koulutus 22 % Laajan OneGeology-yhteistyöhankkeen ensimmäinen merkittävä tuotos, digitaalinen geologinen kartta maapallosta, julkistettiin kertomusvuonna. Aineisto näyttää maapallon pinnan ilman maaperää, kasvustoa, vettä ja ihmisen aikaansaamia rakennelmia. OneGeology on UNESCO:n sekä kuuden muun merkittävän järjestön tukema hanke ja osa YK:n kansainvälistä maapallovuotta 2008 (Year of Planet Earth). Hankkeen Eurooppaa koskevaa projektia rahoittaa EU. Suomen osalta aineistojen tuottamisesta vastaa GTK. GTK Vuosikertomus

18 Reijo Lampela, GTK Esimieskoulutuksia jatkettiin Kaikkein tärkein vuoropuhelutilanne on edelleen toimiva esimies-alaissuhde. GTK:n vahvuus on substanssiosaajista koostuva johtajisto. Parhaassa tapauksessa johtajana on myös henkilöstöjohtamisen osaaja. Johtamiskoulutuksen avulla halutaan antaa urakehityksen tuloksena esimieheksi siirtyvälle tutkijalle uutta tehtävää varten riittävät vuorovaikutustaidot ja työkalut. Syväjohtamiskoulutusta laajennettiin toimialapäällikkötasolle vuonna Uusi JET-koulutus käynnistyi pätevöittämään uudempaa polvea johtamiseen tulevaisuudessa. Erityisen ilahduttavaa on, että naisia ja miehiä on JET-koulutuksessa saman verran. Molemmat johtajakoulutukset jatkuvat vuonna GTK:laisen puheenvuoro Kristina Lehtinen toimii geologina Pohjois-Suomen yksikössä. Vuosi 2008 näki kehittymistä vuoropuhelussa ja johtamisessa Säännöllisillä henkilöstötutkimuksilla kartoitetaan henkilöstön käsityksiä organisaation tilasta. Vuonna 2007 tehdyn henkilöstötutkimuksen perusteella valittiin johdon ja henkilöstön yhteistyö ja vuoropuhelu, esimiestyö, kannustavuus ja palkitseminen sekä yhteisöllisyys GTK-tasoisiksi kehittämiskohteiksi. Vuoropuhelulla avoimuutta ja luottamusta Johdon ja henkilöstön yhteistyö ja vuoropuhelu sekä esimiestyön kehittäminen korostuvat kun valtionhallinnossa eletään voimakasta muutosten aikaa. Valtion tuottavuusohjelma ja työelämän kasvavat osaamisvaatimukset lisäävät paineita. Samalla kun henkilöstö ikääntyy ja eläköityvien määrä kasvaa, vähenevällä henkilöstöllä pitäisi tehdä enemmän tulosta. Vuoropuhelua ja avoimuutta tarvitaan niin luottamuksen rakentamiseksi, tavoitteiden selkiyttämiseksi kuin yksittäisten työtehtävien merkityksen oivaltamiseksi. Vuoropuheluun kannustavia tilaisuuksia on monia. Infotilaisuuksissa pääjohtaja kertoo tulevan vuoden painopisteistä ja tavoitteista sekä vastaa henkilöstön kysymyksiin. Tulosaluepäivät on tärkeä tiedonvälitys- ja vaikutuskanava eri organisaatio-osien välillä. Siellä kokoontuvat yksikön johtajat, toimialapäälliköt, laatuvastaavat, tutkimusprofessorit ja tutkimusohjelmien ja tiedonkeruuprosessien vetäjät. Yksikköpäivät, toimialakokoukset ja hankekokoukset ovat tason säännöllisiä foorumeita, joissa henkilöstön, alueellisen johdon sekä lähiesimiesten vuoropuhelua edistetään. Näillä tilaisuuksilla pyritään saamaan asiantuntijoilta näkemyksiä laitostason linjauksiin ja tavoitteisiin. Kiitos kaikille tasapuolisesti GTK:ssa on useita kannustimia. Miksi henkilöstö kuitenkin tutkimustulosten perusteella kokee, ettei organisaatio palkitse tai kannusta riittävästi? Ehkä tasapuolisesti jaettavia etuja ja kannustimia ei pidetä henkilökohtaisina. Tutkimustulokset osoittavat, ettei pelkkä palkkapussin koko ole aina ratkaiseva asia. Usein työn tekijöiden huomioiminen ja henkilökohtainen kiitos sekä mielekkäät ja haastavat työtehtävät riittävät kannustimina. Kiitoksen tulee kohdistua koko työtiimille kaikkien työpanosta huomioiden. Positiivisena voidaan pitää henkilöstötutkimuksiemme toistuvaa tulosta siitä, että työtehtävät koetaan pääsääntöisesti mielekkäiksi ja haasteellisiksi. Tätä tukee tosiasia, että palvelussuhteet ovat pitkäaikaisia ja vaihtuvuus pientä. Esimiestyöskentelyn tueksi kehitetty urapolut ja osaajaroolit -malli pyrkii tekemään läpinäkyväksi niin uralla etenemiseen vaadittavan ammattitaidon kuin palkan muodostuksen perusteet. Malli otetaan käyttöön vuonna Ammatillista pätevöitymistä ja verkottumista Tutkijoille avattiin kertomusvuonna mahdollisuus ulkomaiseen tutkijavaihtoon ja samalla tuettiin myös ulkomaisten tutkijoiden vierailuja GTK:ssa. Kertomusvuonna 7 tutkijaa oli vaihdossa eri tutkimuslaitoksissa 9 maassa, ja GTK:ssa oli vaihdossa 7 tutkijaa. Tämä on erinomainen mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen ja kansainväliseen verkostoitumiseen. Käytäntöä jatketaan myös vuonna Syksyllä johtavat tutkijat aloittivat työnsä uusien tutkimusohjelmien vetäjinä. Uusi nimike avaa nuoremmille tutkijoille mahdollisuuden uralla etenemiseen ja oman ammattitaidon kehittämiseen ilman substanssiosaajan roolista luopumista. Yhteisöllisyys ja me-henki Usein kuulee sanottavan, että on vain yksi yhteinen GTK. Toki näin onkin, mutta yksilön kannalta yhteishengen kohottaminen alkaa pienemmin askelin; oma hanke, oma tiimi, oma. Tämän jälkeen tukeudutaan laajempaan yhteisöön. Yhdessä tekeminen ja harrastaminen, hyvä esimiestyöskentely, mielekkäät työtehtävät ja jokaisen oma positiivinen panos ovat avaimia hyvään työilmapiiriin ja luovat edellytyksiä paremmalle yhteisöllisyydelle. Eri yksiköiden liikuntaryhmät sekä henkilöstökerhot toimivat aktiivisesti. Yksiköiden välinen, jokavuotinen Geoturnaus lisää yhteishenkeä ja vuorovaikutusta yksiköiden välillä. Yhteiset viestintäkanavat kuten Getti-intranet ja painetut lehdet ilmentävät yhteenkuuluvuuttamme tutkimuslaitokseemme. Palautteen antamista ja vastaan ottamista kannattaa kunkin harjoittaa pitkin vuotta. Keväällä 2009 toteutetaan uusi työilmapiirikysely, jonka tuloksia tarkastelemalla voimme arvioida kehitystyön tuloksia myös tilastollisesti. Kristina Lehtinen 16 GTK Vuosikertomus 2008

19 Geologian tutkimuskeskus (GTK) Rovaniemi Pohjois-Suomen Kaivosteollisuutta palveleva toiminta Länsi-Suomen Itä-Suomen Maankäyttöä ja energiahuoltoa palveleva toiminta Kokkola Kuopio Kaivannaisteollisuutta ja ympäristönhuoltoa palveleva toiminta Outokumpu Loppi Espoo Etelä-Suomen Kasvukeskuksia palveleva toiminta ja kansainväliset projektit Etelä-Suomen PL 96 (Betonimiehenkuja 4) Espoo Fax Itä-Suomen PL 1237 (Neulaniementie 5) Kuopio Fax Länsi-Suomen PL 97 (Vaasantie 6) Kokkola Fax Pohjois-Suomen PL 77 (Lähteentie 2) Rovaniemi Fax Loppi Mustinsuontie Läyliäinen Fax (019) Outokumpu Tutkijankatu Outokumpu Fax (013) Puh GTK Vuosikertomus

20 Geologiasta kestävää kasvua ja hyvinvointia

E/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan

E/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan E/573/221/2008 22.9.2008 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINNAN TULOKSELLISUUS 2 3 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 JOHDANTO Katsaus

Lisätiedot

GTK lyhyesti. gtk.fi

GTK lyhyesti. gtk.fi GTK lyhyesti gtk.fi Geologian tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus (GTK) luo geologisella osaamisella menestystä asiakkailleen ja sidosryhmilleen. Palvelevana osaamiskeskuksena GTK on geologisten luonnonvarojen

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu

Lisätiedot

GTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista. Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma

GTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista. Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma GTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma Sisältö Joitain lähtökohtia GTK:n roolista, tehtävistä ja tavoitteista GTK:n haaste GTK:n palvelut ja tietotuotteet

Lisätiedot

Geonergia osana kaupunkien energiaratkaisuja. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK)

Geonergia osana kaupunkien energiaratkaisuja. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK) Geonergia osana kaupunkien energiaratkaisuja Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK) GTK:n strategiset teemat DIGITAALISUUS Tuomme digitalisaation mahdollisuudet ja systeemiset hyödyt kaikkiin prosesseihin,

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen

Lisätiedot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen Avoin DATA Avoin tieto Seminaari 22.4.2013 Mikkelissä Juha Ropponen Eurooppa 2020 visio ja sen kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: Älykäs kasvu: Kestävä kasvu: Osallistava kasvu: osaamiseen ja innovointiin

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 2631/31/15 Hakemuksen saapumispvm 17.9.2015 Hakijan virallinen nimi Geologian tutkimuskeskus Hankkeen julkinen nimi Mineral

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti 11.1.2013 Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportin luovutustilaisuus Puheenjohtaja Jouni Backman Työryhmän kokoonpano Työryhmän toimikausi: 22.8.2011

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase 21.2.2013 Jaakko Hautanen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen näkökulmasta vihreät markkinat sisältävät luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 TERVETULOA! Jouni Ponnikas Kajaanin yliopistokeskus, AIKOPA 6.5.2011 Ilmasto muuttuu Väistämätön muutos johon on sopeuduttava ja jota on hillittävä, mutta joka luo myös uutta

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun käynnistäminen Merialuesuunnittelun ajankohtaispäivä / Heikki Saarento / Varsinais-Suomen liitto

Merialuesuunnittelun käynnistäminen Merialuesuunnittelun ajankohtaispäivä / Heikki Saarento / Varsinais-Suomen liitto Merialuesuunnittelun käynnistäminen Merialuesuunnittelun ajankohtaispäivä 11.11.2016 / Heikki Saarento / Varsinais-Suomen liitto 1. Lainsäädäntö 2. Kahdeksan maakuntaa kolme suunnitelmaa 3. Organisoituminen

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Helsingin seudun yhteistyökokous apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä

Helsingin seudun yhteistyökokous apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin seudun yhteistyökokous 22.4.2010 apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä MAL-vision ja strategisten linjausten taustaa Helsingin seutu 14 itsenäistä ja heterogeenistä kuntaa Painetta yhteistyölle

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit Tutkimusjohtaja 8.5.2014 Laura Höijer 2 Esitelmän rakenne 1. Yleistä YM:n T&K toiminnasta

Lisätiedot

Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin?

Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin? Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin? Risto Seppälä Metsämiesten Säätiö: Ihminen ja metsä seminaari Säätytalo 2.12.2013 Esityksen jäsentely Metsäalan määritelmä Selvityksen

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä

Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä Erikoissuunnittelija Ville Handolin 1 Geologian tutkimuskeskus GTK on kansainvälisesti suuntautunut valtion sektoritutkimuslaitos ja osa työ-

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Kansallinen paikkatietostrategia 2010-2015 Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Pekka Sarkola Poscon Oy 16.11.2011 Ehdotukset ministeriöille toimeenpanosta Kullekin ministeriölle on tehty räätälöity

Lisätiedot

Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla Jari Hyvärinen

Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla Jari Hyvärinen Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla 19.8.2009 19.08.2009 1 19.08.2009 2 19.08.2009 3 19.08.2009 4 19.08.2009 5 19.08.2009 6 Maaperäkartan käyttökohteita Maankäytön suunnittelu

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes 1 POHJOIS-KARJALA Geologisia vahvuuksia: Aluetta ei vielä rajattu, useita mahdollisia kohteita; Arkeeinen/ proterotsooinen

Lisätiedot

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(3) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 23.1.2002 250/06/2002 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Yhteenveto hankkeesta Maakuntahallitus 14.9.2015 Pohjavesien suojelun ja MAAKUNTAKAAVA kiviaineshuollon yhteensovittaminen

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 Ympäristöministeriön raportteja 12 2008 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 12 2008 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja 1 STRATEGIA JA VISIO Laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet KALLIORAKENTAMISEN

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto Teemat Esitys perustuu Rovaniemen kaupungin yhdistymisen arviointiin Stenvall, Tyvitalo, Syväjärvi, Suikkanen Kaupungin strateginen kehittäminen Rovaniemeläisten

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia 24.11.2016 Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 23.-24.11.2016 1 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisistä kirjastoista 11 Yhteistyö Yleinen kirjasto

Lisätiedot

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Teknologiajohtaja Eva Häkkä-Rönnholm, VTT 2 VTT Group

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Soiden hiilivarastojen kehitys

Soiden hiilivarastojen kehitys Soiden hiilivarastojen kehitys, GTK Toimiva suoluonto Ympäristöakatemian kenttäseminaari 2.-3.9.2013 Sisältö: Suomen luonnon hiilivarastoista Soiden kasvu ja hiilen varastoituminen jääkauden jälkeisenä

Lisätiedot

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy Tekesin Innovation Scout rahoitus julkisille tutkimusorganisaatioille kansainvälisen innovaatio-osaamisen kehittämiseksi korkeakouluissa ja tutkimusorganisaatioissa (ent. KINO) 1 Hakuaika Haku aukeaa 15.8.2016

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot