Lähde liikkeelle syksy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lähde liikkeelle syksy 2013 1"

Transkriptio

1 Lähde liikkeelle syksy

2 Pääkirjoitus Tutkintotoimikunnat tutkintojen tuottajien ja tilaajien yhteistyöeliminä Kannen kuva: Pentti Hokkanen. Työelämän ja koulutuksen tiivis yhteistyö on ollut alusta lähtien yksi näyttötutkintojärjestelmän keskeisistä periaatteista. Yhteistyön haluttiin näkyvän myös viranomaisvaltaa käyttävässä elimessä. Näin syntyivät nykyisen kaltaiset tutkintotoimikunnat, joiden jäsenistä kaksi kolmasosaa tulee työelämästä. Haluttiin turvata, että uusi järjestelmä tuottaa työelämään sellaista osaamista ja tutkintoja, joita siellä tarvitaan. Koulutuksen edustajien tärkeä tehtävä on varmistaa, että tavoitteet ovat saavutettavia ja viesti menee ymmärrettävänä perille tutkintojen järjestäjille. Siten toimikunnat toimivat viranomaisroolin ohella myös tutkintojen tuottajien ja tilaajien yhteistyöelimenä. Tutkintotoimikuntien edellytetään hoitavan viranomaistehtäviä ja tutkintojen laatuun ja työelämävastaavuuteen liittyviä tehtäviä. On ymmärrettävää, että kaikilla jäsenillä ei ole näistä aiempaa osaamista. Olisi tärkeää, että toimikunnilla ja yksittäisillä jäsenillä olisi vahva motivaatio perehtyä toimikunnan työhön. Opettajajäsenet tuntevat työnsä puolesta tutkintotoimintaa ja pystyvät ainakin kohtuullisesti paneutumaan uusiin asioihin. Millaiset mahdollisuudet työelämän edustajilla on oikeasti panostaa oman ammattialansa tutkintojen kehittämistyöhön, kun oma, yrityksen ja perheen leipä tulee toisaalta? Ei saisi mennä siihen, että oppilaitosten toimintamalleista ja tulonmuodostuksesta tulevat tekijät painottuvat kohtuuttomasti toimikunnan päätöksissä. Toinen näyttötutkintojen ydinperiaate on riippumattomuus ammattitaidon hankkimistavasta. Tämä ei ole kuitenkaan käytännössä toiminut, koska nykyisen rahoituslain mukaan rahoitus hoidetaan koulutuksen kautta, kuten todettiin jo Koulutuksen arviointineuvoston 2007 tekemässä tutkimuksessa. Olen todella iloinen, että uusi opetusministeri Krista Kiuru on todennut nykyisen lainsäädännön epäkohdat ja nimennyt työryhmän uudistamaan ammattillisen koulutuksen rahoituslainsäädäntöä. Toivottavasti siitä saadaan aikuiskoulutuksen osalta näyttötutkintojärjestelmän periaatteiden mukainen. Kaikkein keskeisimpänä kehitystavoitteena pidän sitä, että laki kannustaa oppilaitoksia järjestämään ohjausta ja tutkintotilaisuuksia myös suoraan työelämästä tuleville. Tutkintotoimikunnat kokevat keskeisimmiksi ongelmiksi oikeudenmukaisuuteen liittyvät haasteet ja omien resurssien puutteen. Hallitusohjelma ja ministeriön kehittämissuunnitelma lupaavatkin tutkintotoimikunnille riittävät resurssit, joissa huomioidaan viranomaistehtävät. Kaikkien tutkintojen suorittajien tasavertainen kohtelu on haasteellista. Se vaatii toimikuntien jäseniltä hyvää keskusteluyhteyttä ja aitoa kiinnostusta oman ammatin tai ammattialan edistämiseen, välillä omien sidosryhmiensä intressitkin unohtaen. Toivon, että elokuussa työnsä aloittaneet toimikunnat voivat toimia tutkintojen tuottajien ja tilaajien yhteistyöeliminä siten, että kaikkia tutkinnon suorittajia on kohdeltu tasavertaisesti, ja jokainen näyttötutkintotodistus on kiistaton osoitus työelämässä tarvittavasta ammattitaidosta. Veikko Ollila päätoimittaja, johtaja, ALVAR 2 Lähde liikkeelle syksy 2013

3 Sisällysluettelo 4 Ammatillisella koulutuksella on tärkeä tehtävä kilpailukyvyn, yhteiskunnan ja yksilöiden hyvinvoinnin varmistajana 8 Tutkintotoimikunnat suorittajan oikeusturvan valvojina 10 Tutkintotoimikuntatyön haasteita 12 Liikunnan tutkintotoimikunta liikkeellä 14 Vaikutusmahdollisuus motivoi reissaajaa 15 Tutkintotoimikunta tarkkana 17 Digitaalista retoriikkaa 20 Osaamiskartoituksella lisää tuottavuutta 22 Monta toimintatapaa 24 Kuka pelkää arvioijaa? 27 Tutkinto työelämän käytännön opein 29 Oulussa koulutetaan mestareita Julkaisija Lähde liikkeelle -lehti tiedottaa näyttötutkintotoiminnasta ja ammatillisen aikuiskoulutukseen liittyvistä kokemuksista ja ajankohtaisista asioista. Päätoimittaja Veikko Ollila Toimitussihteerit Maiju Antikainen Satu Henttinen Toimitus Veijo Kykkänen Jouni Kyllönen Ulkoasu ja taitto Marko Kivistö Paino Scanweb Oy Painosmäärä kpl Ilmoitusmyynti Suoramarkkinointi Mega Oy Osoitteenmuutokset ja tilaukset Yhteystiedot ALVAR Jälsitie 3, Helsinki puh. (09) Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. ISSN X (painettu) ISSN (netti) 30 Neuvoa antavat Urabaarista 34 Koulutustakuuta toteuttamassa kokemuksia ja ajatuksia Kainuusta 37 Pallen vikinä 38 Suomalaiset aikuiset osaavat 39 Hyvä tietää Lähde liikkeelle syksy

4 Teksti: Veikko Ollila, ALVAR Kuva: Pentti Hokkanen Opetusministeri Krista Kiuru: Ammatillisella koulutuksella on tärkeä tehtävä kilpailukyvyn, yhteiskunnan ja yksilöiden hyvinvoinnin varmistajana Lähde liikkeelle lehti tutustuttaa lukijansa opetusministeri Krista Kiuruun ja hänen ajatuksiinsa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ja näyttötutkintojen kehittämisestä. Nykyinen hallitusohjelma linjaa seuraavasti: Näyttötutkintojärjestelmää vahvistetaan työelämässä hankitun osaamisen osoittamisen välineenä. Näyttötutkintokoulutuksen rahoitus järjestetään siten, että rahoitus ei kannusta tarpeettoman valmistavan opetuksen järjestämiseen. Tutkintotoimikuntien resurssit mitoitetaan huomioiden toimikuntien luonne viranomaistoimintana. Milllainen ohjelman toteutustilanne on tällä hetkellä? Näyttötutkinnot ovat kansainvälisestikin tunnustettu aikuisten osaamisen kehittämisen muoto ja voi sanoa, että niiden käynnistämisen aikaan vuonna 1994 olimme todella aikaamme edellä. Nyt esimerkiksi ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen kehittämisen yhteydessä piirteitä näyttötutkintoajattelusta ollaan viemässä myös nuorten ammatilliseen koulutukseen, kun puhutaan osaamisperusteisuuden kasvattamisesta. Näyttötutkintojärjestelmän perusidea työelämän tutkintojärjestelmänä on, kuten hallitusohjelman kirjauksessa todetaan, edelleen hyvin relevantti. Voidaan sanoa, että perusidea kantaa. Sen sijaan jossain määrin puolitiehen on ehkä jäänyt valmistavan koulutuksen rahoituksen kehittäminen tukemaan osaamisen näyttämistä sen hankkimistavasta riippumatta. Nythän koulutuksen järjestäjiä tietyssä mielessä palkitaan valmistavasta koulutuksesta, eikä tutkinnon suorittamisesta. Tähän on etupäässä kaksi syytä. Ensiksikin ammatillisella lisäkoulutuksella ei ole omaa kustannuspohjaa, joka mahdollistaisi esimerkiksi koulutuksen henkilökohtaistamisesta aiheutuvien kustannusten vyöryttämistä valtionosuuteen oikeuttavaksi rahoitukseksi. Toiseksi esimeriksi tutkinnoista tai niiden osista ei järjestäjää osana valtionosuutta riittävästi palkita. Aikuiskoulutuksen rahoituksen kehittäminen on odottanut linjanvetoja valtionosuusjärjestelmän yleisestä kehittämisestä emmekä ole halunneet lähteä tässä eritahtisesti liikkeelle. Toisaalta olemme odottaneet, että ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämisen perusperiaatteet ovat olemassa, kun aloitamme tämän työn. Tarkoitus on, että näyttötutkintojen ja niiden rahoituksen kokonaiskehittäminen aloitetaan lomien jälkeen alkusyksyllä. Suomen taloudessa ja kansainvälisessä kilpailukyvyssä on ongelmia. Taloustilanteeseen on varmasti myös kansainvälisiä syitä, mutta kilpailukykyyn voimme itse vaikuttaa. Mihin suuntaan ammatillista perusja aikuiskoulutusta pitäisi mielestänne suunnata, jotta osaisimme jatkossa tuottaa kansainvälisesti nykyistä houkuttelevampia tuotteita ja palveluja? Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta meillä ei ole syytä kyseenalaistaa osaamisen merkitystä kilpailukyvyn tärkeimpänä rakennusaineena. Tämä pätee erityisen hyvin ammatilliseen koulutukseen. Työelämän ja yksilöiden osaamistarpeisiin vastaaminen on ollut jo vuosia ammatillisen koulutuksen yksi kehittämisen painopiste. Mitä paremmin ammatillinen koulutus onnistuu antamaan sellaista ammattitaitoa, jota muuttuvassa työelämässä tarvitaan, sitä paremmin se kykenee myös vahvistamaan taloutemme kilpailukykyä. Tästä syystä on varmistettava edelleen ammatillisen koulutuksen riittävä työelämälähtöisyys, mutta myös joustavuus sekä elinikäiseen oppimiseen kannustavan kulttuurin luominen. Ammatillista tutkintojärjestelmää tulee kehittää muun muassa siten, että tutkinnot muodostuvat tulevaisuudessa entistäkin paremmin työelämän toimintakokonaisuuksista ja osaamisvaatimuksista. Toinen tärkeä kehittämisen painopiste on koulutuksen ja työelämän yhteistyön syventäminen. Tiivis ja syvä yhteistyö työelämän kanssa on ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kivijalka. Työelämäyhteistyö on oleellinen osa ammatillista koulutusta ja sen kehittämistä. Koulutuksen työelämävastaavuutta ja työelämäyhteistyötä on viime vuosina lisätty monin eri toimin muun muassa kehittämällä työpaikalla tapahtuvaa opiskelua, ammatillisia tutkintoja ja näyttötutkintojärjestelmää, tuloksellisuusrahoitusta sekä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää. 4 Lähde liikkeelle syksy 2013

5 Lähde liikkeelle syksy Opetusministeri Krista Kiuru.

6 Työpaikalla tapahtuva opiskelu on tärkeä osa ammatillista koulutusta. Sen toteuttaminen hyvin edellyttää sitoutumista ja resursseja niin työnantajalta, koulutuksen järjestäjältä kuin opiskelijaltakin. Kun työpaikalla tapahtuva oppiminen on laadukasta, syntyy vahvaa osaamista ja kaikki voittavat. Mitä paremmin saamme työpaikalla tapahtuvan opiskelun onnistumaan, sitä paremmin koulutus vastaa työelämän osaamisvaatimuksiin. Lisäksi on tärkeää, että ammatillisen koulutuksen järjestäjät toimivat aidosti asiakaslähtöisesti. Tämä tarkoittaa sekä työelämän että opiskelijoiden tarpeiden huomioon ottamista koulutuksessa. Kun koulutuksen resurssit tulevat tulevina vuosina olemaan niukemmat, on entistäkin tärkeämpää, että koulutuksen järjestäjät kehittävät ja uudistavat toimintaansa siten, että koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta voidaan parantaa. Siihen on olemassa kaikki edellytykset. Millainen asema ammatillisella koulutuksella ja aikuiskoulutuksella on mielestänne suomalaisessa yhteiskunnassa? Ammatillisella koulutuksella on tärkeä tehtävä työelämän kilpailukyvyn, yhteiskunnan ja yksilöiden hyvinvoinnin varmistajana. Tämä tehtävä tulee olemaan entistäkin tärkeämpi tulevina vuosina. Yhä useammalla työelämän alalla tarvitaan vahvaa ammattitaitoa. Ammatillinen peruskoulutus on näin ollen useimmiten vähimmäisedellytys työmarkkinoille pääsyn ja siellä menestymisen kannalta. Menestyäksemme tarvitsemme lisäksi huippuosaamista olipa tämä korkeakouluissa tuotettua tutkimukseen perustuvaa osaamista tai ammattiopistoissa tuotettua käytännön ammattiosaamista sekä näiden yhdistelmiä. Korkeatasoinen ja osuva osaaminen on kilpailukyvyn ja myös sivistyksen- kivijalka. Erityisen haasteen ammatilliselle koulutukselle ja aikuiskoulutukselle asettaa alati muuttuvan työelämän alakohtaisiin osaamistarpeisiin vastaaminen. Vahva ammattiosaaminen, taito, on peruslähtökohta, mutta sillä ei pelkästään pärjätä. Lisäksi tarvitaan elinikäisen oppimisen valmiuksia, kielitaitoa, sosiaalisia taitoja ja valmiuksia oman työn kehittämiseen. Kansainvälistymisen myötä näiden taitojen ja valmiuksien merkitys entisestään korostuu. Nämä valmiudet on saavutettava jo ammatillisessa peruskoulutuksessa. Tämän ohella työelämässä jo olevien ammattiosaamista on voitava jatkuvasti ylläpitää, uudistaa ja syventää läpi työuran sekä myös mahdollistaa joustavat siirtymät alalta toiselle. Ammatillisen koulutuksen on siksi toimittava aidosti elinikäisen oppimisen periaatteella. Aikuiskoulutuksella on monessa suhteessa myös merkittävä asema. Sen huomaa ehkä paremmin ajatusleikin avulla. Mitä jos meillä ei olisi sellaista ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestelmää kuin nyt on? Väestöllä ei olisi tuettua mahdollisuutta kehittyä työssään, edetä urallaan, vaihtaa ammattia tai nostaa koulutustasoaan. Tämä kaikki on helpompaa, kun meillä on aikuiskoulutusta koskevaa rahoitusjärjestelmä ja lainsäädäntö. Ajatellaan, että ei olisi sellaista aikuispedagogista osaamista, jota nyt on tai aikuiskoulutusta tarjoavia organisaatioita, puhumattakaan näyttötutkintojärjestelmästä tai aikuisille suunnatusta tutkintorakenteesta. Entä, jos työttömien työmarkkinakelpoisuuden kasvattamiseen ei olisi olemassa koulutuksellisia keinoja? Erityishuomion kohteeksi tullaan nostamaan koulutuksessa aliedustetut ryhmät. Mitkä ovat tällä hetkellä keskeisimmät kehittämisasiat ammatillisen peruskoulutuksen alueella? Keskeisimmät kehittämisasiat ammatillisen peruskoulutuksen osalta liittyvät ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämiseen, ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien koulutusten uudistamiseen, ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan vahvistamiseen sekä joustavien koulutuspolkujen rakentamiseen ja työpaikalla tapahtuvan opiskelun kehittämiseen. Näiden kaikkien uudistusten onnistuminen edellyttää lisäksi ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän kokonaisvaltaista kehittämistä. Edellä mainitut kehittämisen kohteet kuvaavat hyvin sitä, että ammatillista koulutusta ollaan uudistamassa pitkäjänteisesti ja perinpohjaisesti, jotta se vastaisi mahdollisimman hyvin niin työelämän kuin yksilöiden muuttuviin tarpeisiin. Varmaan jo edellä todettu rahoituksen kehittäminen on keskeisin. Tärkeää on myös se, että meillä on uudistuville työmarkkinoille soveltuva aikuisten tutkintorakenne. Tätä työtähän ollaan ministeriössä parhaillaan tekemässä ja jätämme asiaa koskevan hallituksen esityksen Eduskunnalle syyskaudella. Lisäksi näyttötutkintojen järjestämisessä tarvittaneen pientä viilausta, joka liittyy juuri esimerkiksi tutkintotoimikuntien resursointiin ja koulutuksen järjestäjien ja tutkintotoimikuntien yhteistyöhön ja pelisääntöihin. Millaisia odotuksia teillä on nuorten aikuisten osaamisohjelmalta? Osaamisohjelma käynnistettiin tilanteessa, jossa yli nuorta aikuista, joilla ei ole toisen asteen tutkintoa, ja jotka ovat muutama vuosi sitten päättäneet perusopetuksen, olisivat jääneet nuorisotakuun ulkopuolelle. Se olisi tietysti ollut kestämätön tilanne, sillä kyseistä joukkoa uhkaa erittäin merkittävällä tavalla työmarkkinoilta syrjäytyminen. Hallitus päätti tarjota tälle joukolle uuden, tuetun mahdollisuuden tutkinnon suorittamiseen ja osoitti ohjelmakaudelle yhteensä 183 miljoonaa euroa. Tässä on siis erittäin merkittävä hanke. Sanomattakin on selvää, että odotukset ovat suuret, samalla kuitenkin ymmärtäen, että tehtävä ei ole helppo. Olen ymmärtänyt, että koulutuksen järjestäjät ovat laatineet osaamisohjelmarahoitusta koskeneet hakemuksensa erittäin huolellisesti ja se on luonut uskoa tavoitteidemme toteutumiseen. Lisäksi on hyvä asia, että ohjelman resurssit voitiin kohdentaa alueellisesti tasaisesti siten, että kaikissa maan osissa on rahoitusta suurin piirtein kohderyhmän kokoa vastaavasti. 6 Lähde liikkeelle syksy 2013

7 Vielä emme tarkalleen tiedä, miten koulutukset ovat käynnistyneet. Kentältä on kuitenkin kiirinyt innostuneita kommentteja, ja näyttää siltä, että ainakin alkuvaiheessa usko hankkeen hyvään toteutumiseen on korkealla. Haluan tässäkin korostaa, että ilman näitä sitoutuneita oppilaitoksia ja niissä toimivia ihmisiä, emme tätä kykenisi toteuttamaan. Suuri kiitos heille jo nyt. Jos sitten ajattelee pidemmällä aikavälillä, niin toivon ja uskonkin, että hankkeessa kehitettävät hakevan ja tukevan toiminnan muodot jäävät pysyväksi osaksi aikuiskoulutusjärjestelmää. Mitkä ovat ministerin terveiset omalle väellenne eli ammatillisen koulutuksen parissa käytännön työtä tekeville opettajille ja muulle henkilökunnalle ympäri Suomen? Lähivuosina ammatillisen koulutuksen osuvuuteen, vaikuttavuuteen ja laatuun kohdistuu yhä suurempia vaatimuksia ja odotuksia. Maamme tulevaisuuden kannalta on välttämätöntä, että niihin kyetään vastaamaan. Ammatilliset opettajat ovat keskeisessä asemassa sen suhteen, kuinka hyvin tässä tehtävässä onnistutaan. Tästä syystä opettajien osaamista tulee kehittää jatkuvasti. Lähivuodet tulevat olemaan vaikeita ammatillisen koulutuksen kannalta, toisaalta siksi, että toimintaa joudutaan sopeuttamaan niukkeneviin voimavaroihin ja toisaalta siksi, että koulutukseen kohdistuvat vaatimukset kasvavat. Siksi on välttämätöntä, että ammatillisen koulutuksen kehittäminen ei pysähdy. Haluan kannustaa ja rohkaista opettajia jatkamaan työtään ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi entistäkin määrätietoisemmin. Mitä muita asioita koette tärkeiksi huomioida koulutusasioissa? Alkaneella opetusministerikaudellani haluan keskittyä erityisesti koulutuksen tasa-arvoon ja laatuun. Eriarvoisuuden vähentäminen tulee kulkemaan punaisena lankana läpi sen politiikan, jota tulevana kahtena vuotena tehdään. Toivon, että tämä linja näkyy myös kaikessa siinä kehittämisessä, jota tehdään etulinjassa, toisin sanoen nuorten ja aikuisten opiskelijoiden kanssa. Koulutuksen suhteen kunnianhimon tason on oltava korkealla. Suomi on menestynyt hyvin erilaisissa koulutusvertailuissa, mutta etumatka muuttuu nopeasti takamatkaksi, mikäli kehittäminen laiminlyödään. Erityisen suuri huoli minulla on aikaisin koulutuksesta ja sitä kautta myös työmarkkinoilta syrjäytyvistä nuorista sekä vailla tutkintoa olevista aikuisista, jotka ovat töissä rakennemuutoksen koettelemilla aloilla. Näiden ihmisten asemaan ja mahdollisuuksiin tulee kiinnittää erityisen paljon huomiota. Lähde liikkeelle syksy

8 Teksti: Veikko Ollila, ALVAR Tutkintotoimikunnat suorittajan oikeusturvan valvojina Tutkintotoimikunnilta päättyi viime kesänä kuudes kolmivuotiskausi. Pyysimme toimikautta päättäviltä toimikunnilta yhteenvetoja kauden kokemuksista. Vastauksia tuli runsaasti. Tässä on epätieteellinen yhteenveto kaikista vastauksista. Yhteistyö tutkintojen järjestäjien kanssa Tutkintojen järjestäjiltä tulee runsaasti käytännön toimintaan liittyviä kysymyksiä, joihin pyritään vastaamaan mahdollisimman nopeasti. Tutkintotoimikunnan ja tutkintojen järjestäjien tapaamisissa toimikunta voi antaa ohjeita sekä kertoa linjauksistaan samalla kertaa kaikille tutkintotyössä mukana oleville. Näissä tapaamisissa ja vierailukäynneillä toimikunta voi tuoda oman työnsä näkyväksi tutkintojen järjestäjille. Vastauksissa välittyi se kuva, että toimikunnat ainakin halusivat olla tutkintojen järjestäjien kanssa pöydän samalla puolella edistämässä tutkintojen laatua. Tutkintotoimikuntien jäsenet kokevat yhteistyön ja yhteisen kehittämisen antoisana ja tuloksia tuovana työn osana. Toimikunnille tuottavat ongelmia sellaiset tilanteet, joihin se ei löydä itse vastausta. Silloin käännytään Opetushallituksessa alan asiantuntijan puoleen. Joidenkin toimikuntien teksteistä tuli esille pyyntö nopeammista vastauksista. Toisaalta monista toimikunnista annettiin kiitosta Opetushallituksen henkilöstölle. Työn merkitys tiedostetaan Yleiskuva on se, että tutkintojen laadun, luotettavuuden ja tutkintojen suorittajien oikeusturvan takaaminen motivoivat jäseniä toimikuntatyöhön. Toimikunnissa koetaan tärkeäksi tutkintojen laatuun, työelämäuskottavuuteen ja keskinäiseen rinnastettavuuteen liittyvät asiat. Tässä yhteydessä tuodaan esille yhteistyö AL- VARin kanssa ja valtakunnalliset näyttötutkintoaineistot. Toimikunnat pyrkivät toimimaan luottamuksen periaatteella. Ohjeiden noudattaminen varmistetaan normaalin ohjauksen ohella vierailukäynneillä, käytännön tutkintotöiden hyväksynnällä, toteutusilmoituksilla ja mm. määrittämällä toimikuntiin tulevien asiakirjojen sisältöä. Eräät toimikunnat ovat hankkineet tai toteuttaneet myös oman alansa arvioijien koulutusta. Monet toimikunnat ovat valmistelleet tai olleet mukana valmistelemassa omalle alalleen uusia tutkintojen perusteita. Työ koetaan mielekkääksi ja toimikunnat ovat suorastaan ylpeitä omista tuloksistaan. Vastauksissa etsitään vielä keinoja uusimisprosessin nopeuttamiseksi. Pelätään jopa sitä, että perusteet ehtivät vanhentua viranomaiskierroksen aikana. Toiminnan edellytyksistä Useista vastauksista tulee esille, että työelämän edustajien toivottaisiin olevan nykyistä aktiivisempia toimikuntien työssä, onhan kyse työelämän tutkinnoista. Kokouksia on joskus vaikea saada päätösvaltaisiksi, ja käytännön toimintaan ei välttämättä löydy tekijöitä puheenjohtajasihteeri -akselin ulkopuolelta. Toisaalta vastauksista tulee esille, kuinka toimikunnissa työskentelevät ihmiset kokevat tekevänsä talkootyötä tai heidän työnantajansa sponsoroi toimintaa työajan muodossa, eikä sitä tuoda missään esille. Toimikuntien jäsenet kokevat, että työstä tulevat korvaukset pienenevät koko ajan. Lisäksi työelämän edustajia turhauttaa se, että itse tutkintojen ja yleensäkin kouluelämän terminologian oppimisen menee aikaa. Edellisten asioiden seurauksena oppilaitosten edustajilla on useissa toimikunnissa painava vastuu. Toimikuntien jäsenten sitouttamiskeinoiksi ehdotetaan koulutusta sekä tutkintojärjestelmän periaatteisiin perehdyttämistä. Tämä varmaan auttaisi myös sanaston oppimisessa. Vaikka epäkohtia tuodaankin esille, kinttaat tiskiin asennetta ei tule vastauksissa esille. Moodlea käyttäneet toimikunnat kertovat sen vähentävän matkustusaikoja. Samalla kuitenkin muistutetaan, että kokoukset vaativat silloinkin valmisteluaikaa. Kun kaikki ei mene hyvin Toimikuntien ohjaustyössä haasteelliseksi mainitaan moniakin asioita. Toimikunnat tarttuvat suitsiin silloin, kun tutkintojen järjestäjä ei noudata allekirjoittamaansa järjestämissopimusta. Tällöin menevät helposti napit vastakkain oppilaitoksen 8 Lähde liikkeelle syksy 2013

9 kanssa ja siitä toimikunnan aktiivijäsenet eivät saa mistään kiitosta, kuten eräs puheenjohtaja ilmaisi asian kiertäen. Suorittajien oikeusturva ja tasavertaisuus ovat toiminnan keskeisiä ohjenuoria. Käytännön ongelmakohtia voivat olla valmistavan koulutuksen ja tutkintojen sekoittaminen, tutkintopaikkojen valinta, kolmikantainen arviointi sekä arvioijien pätevyydet, uusien perusteiden käyttöönotto sekä moninaiset toimikunnan ohjeiden vastaiset toimet. Näistä seuraa pöydälle jättämisiä, huomautuksia ja ohjauskeskusteluja. Yleisesti tuodaan esille, että osalla järjestäjistä on tutkintojen tarkoitus hukassa, tai järjestäjä ei ole tiedostanut toimikunnan roolia tutkintojen laadun valvojana. Toivottaisiin, että tutkintojenjärjestäjät kunnioittaisivat OPH:lta tai toimikunnilta saatuja ohjeita. Ongelmatilanteiden ratkaisuehdotuksissa tuodaan esille mm. ohjauksen siirtäminen yhä enemmän prosessien alkupäähän esim. ohjeita sisältävien aineistojen muodossa. Jokaisella tutkinnon järjestäjällä tulisi olla riittävät edellytykset työhön sekä moitteettomaan tutkintotoimintaan vaadittava tietopohja sekä ammattiylpeys. Työ painottuu laadun valvontaan Ohessa on Opetushallituksen sivuilta lyhennetty kuvaus tutkintotoimikuntien tehtävistä. Tämä kysely antaa sen vaikutelman, että ainakin mieleen jääneet toimet painottuvat kohtaan 1, eli käytännön tutkintotoiminnan valvomiseen ja ohjaamiseen. Näistä on myös saatu positiivisia kokemuksia. Koulutuksen arviointineuvosto teki näyttötutkintojärjestelmän toimivuudesta 2007 julkistetun tutkimuksen. Siinä esitettiin useissa yhteyksissä kuvauksia tutkintotoimikuntien työstä ja kokemuksista. Tieteellinen julkaisu antaa viitteitä, että tässä yhteydessä tehty kysely antaa ainakin osin yleistettäviä tuloksia. Toisaalla tässä lehdessä on tutkintotoimikuntien puheenjohtajien kirjoittamia artikkeleita toimikuntatyön osa-alueista ja kokemuksista useammastakin näkökulmasta. Toivottavasti niistä on apua nykyisille tutkintotoimikunnille sekä tutkintojen parissa muutoin toimiville. Jokainen artikkeli on osaltaan todiste siitä, että tutkintojen hyväksi ollaan edelleenkin valmiita tekemään töitä. Lehden puolesta suuri kiitos jokaiselle artikkelin tekijälle. Tutkintotoimikunnat ovat lakisääteisiä luottamushenkilöelimiä, jotka Opetushallitus asettaa enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan hoitamaan näyttötutkintoja koskevaa julkista tehtävää. Toimikuntien viranomaistehtävää, toimivaltaa ja vastuuta määrittelevät aikuiskoulutusta koskeva laki, hallintolaki ja laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta. Tutkintotoimikuntien tehtävänä on: 1. vastata näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta sekä tutkintotoiminnan johtamisesta ja ohjaamisesta 2. sopia näyttötutkintojen järjestämisestä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisen koulutuksen järjestäjien ja riittävän asiantuntemuksen omaavien yhteisöjen ja säätiöiden kanssa 3. vahvistaa tutkintosuoritusten arvioinnit ja antaa tutkintotodistukset 4. päättää tutkintosuoritusten arvioinnin oikaisemisesta 5. toimia aloitteellisesti näyttötutkintojärjestelmän kehittämiseksi. Toimikuntiin nimetään kyseessä olevan alan edustavimpien järjestöjen ja muiden yhteisöjen esityksestä enintään yhdeksän jäsentä. Jäsenten tulee edustaa työnantajia, työntekijöitä, opettajia ja tarvittaessa itsenäisiä ammatinharjoittajia. Enemmistön tulee olla työelämän edustajia, ja työnantajien ja työntekijöiden edustajia tulee olla yhtä monta. Toimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin. Lähteet: Reijo Raivola ym: Aikuisten näyttötutkintojärjestelmän toimivuus. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 26. Jyväskylä Opetushallituksen internet-sivut Toimikunnille tehty kysely kesäkuussa Lähde liikkeelle syksy

10 Teksti ja kuva: Metsien monikäytön tutkintotoimikunnan puheenjohtaja , Tuovi Aalto, Uudenmaan maaseutuopisto / Hyria koulutus, luonnonvara- ja ympäristöala Tutkintotoimikuntatyön haasteita Metsien monikäytön tutkintotoimikunta pohti ja listasi heinäkuussa 2013 päättyneen toimikauden lopuksi haasteelliseksi kokemiaan asioita. Työ vai harrastus? Toimikuntatyön sovittaminen oman päivätyön oheen ei ole kovin yksinkertaista ja helppoa. Ansiotyöhön liittyvät asiat on hoidettava ensin. Erityisesti uusiin järjestämissopimuksiin kuuluva opastaminen, ohjeistaminen ja päätöksenteko edellyttävät huolellista tapauskohtaista paneutumista, minkä toimikunnan jäsenet tekevät monesti kokonaan omalla ajallaan. Luottamustehtävistä pitää olla aidosti innostunut ja valmis myös ottamaan näyttötutkintotoiminnan yhtenä harrastuksena, jotta malttaa paneutua asioihin tarvittaessa vaikka vapaa-ajallaan. Laajemman ja syvällisemmän näyttötutkintotoiminnan kehittämisen avaimet ovat ensisijaisesti Opetushallituksen käsissä. Seuranta ja kehitystyö Sopimusoppilaitosvierailujen sijoittaminen kalenteriin tutkintotoiminnan laadun seuraamiseksi ja kehittämiseksi on osoittautunut niin toimikunnan edustajien kuin järjestävän oppilaitoksen kannalta jossakin määrin ongelmalliseksi. Pitkistä välimatkoista johtuen yhden päivän aikana ei vierailua useinkaan pysty mielekkäästi toteuttamaan, ja toisaalta yli päivän kestävään vierailuun löytyy harvoin aikaa. Niinpä toimikunnan seuranta ja kehittäminen on ensisijaisesti toteutettu järjestämissuunnitelmien ja sopimustahoille suunnattujen toimintaohjeiden sekä alan toimikuntien yhteisinfotilaisuuksien avulla. Laajemman ja syvällisemmän näyttötutkintotoiminnan kehittämisen avaimet ovat ensisijaisesti Opetushallituksen käsissä. Lisäkoulutustarpeita myös toimikunnissa Tutkintotoimikunnassa työelämän edustajat hallitsevat ammattitaitoon liittyvät näkökohdat ja vaatimukset erinomaisesti. Päivittäisistä työtehtävistä johtuen näyttötutkintojärjestelmän ohjeet, määräykset sekä vastuututkintojen rakenteet ja sisällöt ovat vastaavasti tutumpia oppilaitosten edustajille. Niinpä oppilaitosten edustajien vastuu tutkintojärjestelmään, tutkinnon perusteisiin ja tutkintotilaisuuksiin liittyvien asioiden toteutumisen havainnoinnista on painava. Erityisesti uuden toimikauden alkaessa, mutta myös kolmivuotiskauden aikana, työelämän edustajien systemaattiseen perehdyttämiseen tulisi käyttää riittävästi aikaa. Ehkä näyttötutkintomestarin koulutuksesta olisi työelämälähtöisesti laadittavissa hieman kevyempi toteutusmalli ja kannustaa työelämän edustajat suorittamaan sen ensimmäisen toimikautensa alkuvaiheessa? Työelämän edustajien systemaattiseen perehdyttämiseen tulisi käyttää riittävästi aikaa. Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa tutkintotoimikuntatyön merkityksellisyys tunnustetaan. Sen tulisi heijastua myös täysimääräisenä resursointina. Ajankäyttöön liittyviä haasteita olisi mahdollista ratkaista varaamalla työaikaa vuosityösuunnitelmaan ja korvaamalla käytetty työaika kaikille toimikunnan jäsenille. Työskentelyyn liittyy myös osin rutiiniluontoisia tehtäviä, joten ulkopuolisen sihteerin nimeäminen automaattisesti kaikkiin tutkintotoimikuntiin olisi viisasta. Verkostoitumisen haasteita ja mahdollisuuksia Toimikunnan kokoontumiseen liittyviä haasteita voitaisiin keventää hyödyntämällä etäisyyksistä riippumattomia kokousjärjestelyjä. Opetushallituksen tarjoaman Optima-kokousalustan rinnalla fyysisen kokouksen vaihtoehtona on kustannustehokas etäkokous, jossa hyödynnetään moderneja tieto- ja viestintätekniikan välineitä. Ehkä Opetushallituksessa voitaisiin pohtia mahdollisuutta edistää näiden tietoteknisten ratkaisujen käyttöönottoa näyttötutkintorintamalla vastaamalla toimikuntien välineresursoinnista sekä toimikuntatyöhön osallistuvien perehdyttämisestä? Modernin tekniikan ohella toimikuntatyöhön osallistuville suunnatut yhteiset seminaarit ja neuvottelupäivät ovat tarpeellisia. Tekniikka ei pysty korvaamaan verkostoitumisesta ja kokemusten vaihdosta saatavaa hyötyä ja lisäarvoa. Tapaamisten myötä myös eri tutkintotoimikuntien toimintatavat sekä Opetushallituksen ohjeiden ja määräysten tulkinta saataisiin aiempaa yhteneväisemmäksi. Lisää yhteneväisyyttä Näyttötutkintojärjestelmällä on jo lähes 20-vuotinen historia. Karttuneista kokemusvuosista huolimatta eri tutkintotoimikuntien toimintatavat ja vaatimukset ovat asiakaskommenttien perusteella edelleen hämmästyttävän erilaisia toimijoiden näkemysten ja kokemustaustan vaikuttaessa tulkintoihin. Toimikunnan toimintaohjeet tutkinnon järjestäjille eivät aina perustu suoraan Opetushallituksen määräyksiin tai ohjeisiin näyttötutkinto- 10 Lähde liikkeelle syksy 2013

11 Luontoalan tutkintotoimikunta syyskuisessa kokouksessa. Dokumentoinnin tulisi olla teknisesti mahdollisimman vaivatonta niin tutkinnon suorittajalle kuin tutkinnon järjestäjälle. toiminnasta, vaan voivat ovat toimikunnan laatimia lisäohjeita. Opetushallituksen ohjeistuksen tulisi mielellään olla niin yksiselitteinen, ettei toimikunnille jää tarvetta tulkita ja asettaa lisävaatimuksia. Mikäli koulutusala- tai tutkintokohtaisia eroja on välttämätöntä olla, erojen tulisi nojautua Opetushallituksen linjauksiin. Toimikuntien lisätoimintaohjeiden laatu olisi hyvä varmistaa vastaavalta ylitarkastajalla, jotta ei aiheuteta hämmennystä tutkinnon järjestäjille. Dokumentoinnin toimivuus Näyttötutkintoprosessiin liittyy runsaasti dokumentointia henkilökohtaistamisesta tutkinnon suorittamiseen. Dokumentoinnin tulisi olla teknisesti mahdollisimman vaivatonta niin tutkinnon suorittajalle kuin tutkinnon järjestäjälle. Tarvittavien tietojen kirjaaminen yhteen paikkaan tulisi olla mahdollista siten, että tutkinnon järjestäjän ohella myös tutkinnon suorittaja pääsee päivittämään henkilökohtaista tilannettaan. Aikaa ja vaivaa säästyy, kun voidaan keskittyä ydinasiaan eli tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen ja tutkinnon suorittamiseen. Tutkintotilaisuuksien arviointien sekä muiden dokumenttien koostamiseen ja kirjaamiseen tulisi saada helposti saavutettavat sähköiset työkalut käyttöön. Rohkeutta siirtyä paperilomakkeille laadittavista suunnitelmista ja arvioinneista voisi kerätä esimerkiksi kokemuksista jättää henkilökohtainen veroilmoitus internetin kautta tai hoitaa omia raha-asioita verkossa. Paperisten lomakkeiden täyttäminen on hidasta ja kerryttää runsaasti mappeihin materiaaleja arkistoitavaksi. Niinpä toivoisi myös näyttötutkintotoiminnassa siirryttävän hyödyntämään moderneja ja joustavia ratkaisuja. Lähde liikkeelle syksy

12 Teksti: Liikunnan tutkintotoimikunnan puheenjohtaja / , Sarianna Manselius Kuva: Vierumäki - Suomen Urheiluopisto, kuvapankki Liikunnan tutkintotoimikunta liikkeellä Liikunnan tutkintotoimikunta on toteuttanut Opetushallituksen myöntämän suunnitelman mukaisesti kaksi vierailukäyntiä vuodessa. Edellisen toimintakauden aikana ennätimme vierailla viidessä eri kohteessa. OPH myöntää rahoitusta käyntien toteuttamiseen ja on myös ohjeistanut, miten niitä tulisi toteuttaa niin ennakkovalmisteluiden, kysymyspatteriston kuin dokumentoinninkin osalta. Olemme käyttäneet ohjeistuksen mukaista pohjaa kysymyspatteriston toteutuksessa näyttötutkintojen järjestäjän edustajille, tutkinnon suorittajille sekä arvioijille/työelämän edustajille. Vierailukäynneistä kannustusta ja motivaatiota Vierailukäynnit ovat auttaneet oppilaitoksia selkiyttämään omia prosessejaan näyttötutkinnoissa ja motivoineet kehittämään toimintaansa osoitetuissa kehittämiskohteissa. Toisaalta ne ovat myös pakottaneet pohtimaan asioita ja tekemään mahdollisia korjausliikkeitä. Ulkopuolinen arviointi tuo esille asioita, joita ei aina itse tule pohdittua. Ulkopuolisen arvioinnin tuloksena näyttötutkinnon järjestäjät saivat uuden näkökulman omasta toiminnastaan ja tämä kannusti heitä kehittämistoimenpiteisiin, jotka ovat vaikuttaneet näyttötutkinnon järjestämisen laatuun. Vierailukäynnit tekevät näkyväksi työtä, jota tehdään näyttötutkintojen järjestämisessä ja samalla ne luovat keskustelua kehittämisideoista. Vierailukäynnit laadunvarmistajina Tutkintotoimikunnalle vierailukäynnit ovat mahdollisuus varmistaa näyttötutkintojen järjestämissopimuksiin liittyviin järjestämissuunnitelmiin kirjattua laatua ja nähdä miten tutkintotilaisuuksia ja tutkintoja käytännössä järjestetään. Vierailukäynnit tekevät näkyväksi työtä, jota tehdään näyttötutkintojen järjestämisessä ja samalla ne luovat keskustelua kehittämisideoista. Parhaat tulokset saatiin vuorovaikutteisissa keskustelutilaisuuksissa, joissa kaikilla osapuolilla oli mahdollisuus osallistua keskusteluun, ensin omissa ryhmissään ja lopuksi yhdessä. Vierailukäynnit ovat siis erittäin konkreettinen ja helppo tapa vaikuttaa laatuun. Lisänäkyvyyttä näyttötutkinnoille Yhtenä tärkeänä tavoitteena vierailukäynneissä on myös tuoda tutkintotoimikuntatyötä näkyväksi oppilaitoksille. Tätä kautta lähennytään ja helpotetaan yhteistyötä jo pelkästään siksi, että tutkintotoimikunnan jäsenet tulevat tutuiksi ja paikalliset olosuhteet konkretisoituvat vierailukäynnin yhteydessä. Tutkintoja järjestävillä tahoilla on ollut kenties pientä pelkoa tutkintotoimikunnasta, mutta yhteistyö, tietoisuus ja vierailut ovat lähentäneet molempia osapuolia ja siten on avautunut varsin hedelmällisiä keskusteluja käytännön toimintojen järjestämisestä. Tulevan toimikauden ( ) aikana saamme näillä näkymin koko kierroksen kertaalleen loppuun kaikkien sopimuksen omaavien tahojen kanssa ja voimme aloittaa uuden kierroksen. 12 Lähde liikkeelle syksy 2013

13 Lähde liikkeelle syksy

14 Teksti ja kuva: Opettaja Meeri Puhakka, Lapin ammattiopisto Vaikutusmahdollisuus motivoi reissaajaa Toimin hoitotyön opettajana Lapin ammattiopistossa Rovaniemellä. Tehtäviini kuuluu opettaa ammatillisia aineita lähihoitajiksi opiskeleville. Tämän lisäksi olen vanhustyön erikoisammattitutkinnon tutkintovastaava oppilaitoksessamme. Mikä tässä tutkintotoimikuntatyössä on niin mielenkiintoista? Mikä saa minut vuodesta toiseen kuukausittain matkustamaan Helsingissä pidettäviin kokouksiin? Miksi vaivaan päätäni vapaa-ajallani, useimmiten iltaisin ja viikonloppuisin seuraavaan kokoukseen valmisteltavilla asioilla, joita meidän toimikunnassamme on paljon? On mielestäni kummallista, että näin vastuullinen ja tärkeä työ, siis tutkintojen järjestämisen valvonta ja laadun kehittäminen perustuvat omalla ajalla tehtävään vapaaehtoistyöhön. Miksi kannan vastuuta yhteistyökumppaneiltamme eli tutkintoja järjestäviltä oppilaitoksilta tulevasta palautteesta, joka ei aina ole positiivista? Eikö opettajalla ole kädet täynnä työtä muutenkin? Vanhustyön erikoisammattitutkinnon kehittäminen työelämän tarpeita vastaavana ammatillisena lisäkoulutuksena on Opettaja Meeri Puhakka. lähellä sydäntäni, ja tästä kiinnostuksesta johtuen olen aikoinaan ilmoittautunut halukkaaksi toimimaan OAJ:n edustana vanhustyön tutkintotoimikunnassa. Minut valittiin siihen ensimmäisen kerran vuonna Tämä elokuussa 2013 alkanut kausi on minulle jo kolmas tutkintotoimikuntakausi. Toisesta kaudesta lähtien olen toiminut tutkintotoimikuntani puheenjohtajana. Opettajilla on todella paljon työtä ja tähän tutkintotoimikuntatyöhön työnantaja antaa lukukaudessa sen verran tunteja, että niiden puitteissa kokouksiin osallistuminen juuri ja juuri onnistuu. Ymmärrän työnantajaani, eihän sen tarvitse antaa minulle tunteja työhön, jota tehdään OPH:lle. Matkat toimikunnan kokouksiin, kokouspalkkiot ja päivärahat tietenkin tulevat tutkintotoimikunnan määrärahoista, mutta työajan saan omalta työnantajaltani. Matka Rovaniemeltä Helsinkiin kokoukseen kestää päivän. Meillä on toki kokouksia verkkopohjaisella Optimaalustallakin, mutta asioiden määrän ja monimutkaisuuden takia fyysiset kokoukset ovat välttämättömiä. Esimerkiksi tutkintojen järjestämissopimushakemuksia järjestämissuunnitelmineen on vaikeaa käsitellä verkossa. Vanhustyön erikoisammattitutkintoa järjestää maassamme noin neljäkymmentä oppilaitosta. Tutkinnon perusteet on uusittu tämän vuoden kesäkuussa, ja kun näin tehdään, oppilaitokset tarvitsevat uuden järjestämissopimuksen. Alkavalla toimikuntakaudella on siis runsaasti työtä tiedossa. Koska tutkinnonjärjestäjiä on näin paljon, olemme suhteellisen suuri toimikunta. Toimikunnassa on yhdeksän jäsentä eri ammattiliitoista ja asiantuntijajäsen kirkkohallituksesta. On suuri onni, että meillä on pätevä ja osaava ulkopuolinen sihteeri, joka pitää paperihommat reilassa ja hoitaa myös suurimman osan tiedotusasioista tutkinnon järjestäjiin päin. Muuten toimikuntatyö ei onnistuisi. Tutkintoimikuntatyö on hyvin vaativaa ja joskus raskastakin, koska se edellyttää työskentelyä omalla vapaa-ajalla. Vapaaajalla tehtävästä toimikuntatyöstä kukaan ei maksa palkkaa, kokouspalkkiot siihen nähden ovat minimaalisia. On mielestäni kummallista, että näin vastuullinen ja tärkeä työ, siis tutkintojen järjestämisen valvonta ja laadun kehittäminen perustuvat omalla ajalla tehtävään vapaaehtoistyöhön. Eihän tämä todellakaan ole mitään järjestöpuuhastelua, vaikka siellä ollaankin oman taustajärjestön edustajana. Kyllä tutkintoimikunnat kehittävat valtakunnallisella tasolla eri perus-, ammattija erikoisammattitutkintoja. Toimikunnat antavat lausuntoja lakiesityksiin (esim. Sora-laki) ja kehitteillä oleviin tutkinnon perusteisiin, hankkeisiin ym. Opetushallituksen vuosittaisiin koulutuksiin ja perehdytyksiin on välttämätöntä osallistua voidakseen pysyä ajan tasalla tutkintojen järjestämisessä ja kehittämisessä. Toimikuntatyö on myös aktivoivaa ja motivoivaa, on mahdollisuus verkostoitua ja tutustua muualla maassa näyttötutkintojen parissa puurtaviin kanssaihmisiin. Työskentely tutkintotoimikunnassa on edellisestä päätellen siis myös näköalapaikka. Missäpä muualla voi seurata näin läheltä ammatillisen näyttötutkintoperusteisen koulutuksen kehitystä? Toimikuntatyö on myös aktivoivaa ja motivoivaa, 14 Lähde liikkeelle syksy 2013

15 on mahdollisuus verkostoitua ja tutustua muualla maassa näyttötutkintojen parissa puurtaviin kanssaihmisiin. Siihen, että toimikuntatyö vie ison palan vapaa-ajasta (ja työ ei ole rahallisesti palkitsevaa pieniä kokouspalkkioita lukuun ottamatta), en keksi mitään parannusehdotusta. Toivon, että Opetushallituksessa mietitään siihen ratkaisua. Palaan kysymykseen: Mikä tutkintotoimikuntatyössä kiinnostaa? Palkitsevinta on se, että siinä on mahdollisuus tavata muita samanhenkisiä ihmisiä ja keskustella tärkeistä asioista. Niistä ei liene vähäarvoisin se, miten me tutkintojen laatua kehittämällä saamme työelämään osaavia ammattihenkilöitä. Minulle vanhustyön kehittäminen on tärkeää, ja tämä on yksi väylä kehittää sitä valtakunnallisella tasolla. Teksti: Tekstiili- ja vaatetusalan tutkintotoimikunta, puheenjohtaja Ulla Tanttu Tutkintotoimikunta tarkkana Eräässä sopimusoppilaitoksessa alkoi ilmetä ongelmia. Kirjoittaja ei ollut kuvioissa mukana vielä 2000-luvun alkupuolella. Hän astui tutkintotoimikunnan remmiin vuonna Sopimusoppilaitoksen edustajana hän on ollut mukana vuodesta 2004 lähtien. Ihmettelyä tutkintotoimikunnassa aiheutti osatutkintotodistusten suuri määrä monessa kokouksessa. Samat nimet esiintyivät koko ajan. Suoritettiin siis tutkinnon osa kerrallaan. Näinkin voi tietysti toimia, mutta lisäksi oppilaitos haki järjestämissopimusta erikoisammattitutkintoon. Tekstin sisältö aiheutti kummastusta. Puhuttiin suurista volyymeista. Mieleen nousi väkisin rahastus laadusta viis! Kiinnostus herää Tutkintotoimikunnat kävivät erilaisissa kokoonpanoissa oppilaitoksessa ja keskustelivat asiasta. Lisäksi mukana olivat OPH:n edustajat. Vähäksi aikaa tilanne rauhoittui, kunnes todistuksia alkoi taas tulla. Tutkintotoimikunnassa puhuttiin kokouksissa tutkintotilaisuuksien laadusta ja työkokonaisuudesta: tehdäänkö tilaisuudessa asukokonaisuus vai yksittäinen, helppo vaate? Pyysimme saada kokoukseen muutaman tutkinnon suorittajan henkilökohtaistamisasiakirjat, henkilökohtaisen näyttösuunnitelman ja kuvia töistä. Posti kantoi sitten paperia. Tutkimme niitä ja totesimme, että mennäänpä taas käymään. OPH:n edustajat ja kolme tutkintotoimikunnan jäsentä olivat mukana. Keskustelimme ja kyselimme. Viimein OPH:n edustaja sanoi, että toiminta on ammattimaista ja ihan oikeaa. Poistuimme. Minulle jäi jo silloin mieleen, että ei se niin ammattimaista kuitenkaan taida olla. Ajattelin pitää asian korvan takana. Homma jatkui edelleen runsaina todistuksina ym. Pyysimme taas jälleen kerran Lähde liikkeelle syksy

16 Ei ole kenenkään etu laskea tutkinnon suorittajaa tutkintotilaisuuteen puutteellisilla taidoilla. päästä käymään. Tällä kertaa pyysimme päästä arviointitilaisuuteen. Mentyämme luokkaan järkytyin. Satuin katsomaan ensin ne huonolaatuiset työt, ja päästyäni kierroksen loppuun, näin myös hyvälaatuisia vaatteita. Pää punaisena ajattelin koko ajan, että miten tämä otetaan esille hellästi ja tyylikkäästi. Itsekin opettajana toimivana huomasin, mistä kenkä puristi. Seurasimme arvioijien työskentelyä. Se oli asiallista, tehokasta ja keskustelevaa. Työskentely vakuutti meidät ja viimein pääsimme keskustelutilanteeseen. Sovimme muiden jäsenten kanssa pikaisesti miten asiat otetaan esille ja puheenjohtaja puhuu ensin. Olimme siis kaikki samaa mieltä, että syy huonoon laatuun löytyy ikävä kyllä opetuksesta. Tutkintotoimikunnan rooli Keskustelun alkaessa sanoin heti, että valmistava koulutus ei kuulu tutkintotoimikunnalle lainkaan. Sanoin, että itsekin opettajana näen työn tulokset. Kerroin myös oman kantani laadukkaaseen työhön. Mielestäni ei ole kenenkään etu laskea tutkinnon suorittajaa tutkintotilaisuuteen puutteellisilla taidoilla. Tästä viisastuneena kehitin ns. saatekirjeen. Siinä olivat tutkintotoimikunnan jäsenten yhteystietojen lisäksi listat meille kuuluvista tutkinnoista. Lisäksi siinä oli tarkat ohjeet: 1. mitä laitetaan maapostissa sihteerille 2. mitä laitetaan maapostissa puheenjohtajalle 3. mitä laitetaan kaikille sähköisenä 4. milloin laitetaan 5. järjestämissopimuksien päivittämisestä. Tutkintotoimikuntatyöskentely on raakaa työtä, ei vallan huipulla olemista. Tämä saatekirje on saanut kehuja selkeydestään. Annoimme luvan käyttää sitä muidenkin tutkintotoimikuntien sivuilla, kunhan siihen laitetaan ko. toimikunnan tiedot. Olipa se puoli vuotta erään toimikunnan sivuilla ja meidän tiedoillamme. Pyynnöstäni se poistettiin, koska sitä ei korjattu. Tutkintotoimikuntatyöskentely on raakaa työtä, ei vallan huipulla olemista. Olemme kaikki ihmisiä, ja jokainen erehtyy joskus. Haukkumalla ja huutamalla ei saa kuin pahaa mieltä itselle ja muille. Tehdään työtä iloisella ja kannustavalla mielellä! Kävimme hienon keskustelun laadusta ja siitä, että opettajan on jaksettava vaatia kunnollisia tuloksia. Työnantajan asia on puuttua siihen, jos esiintyy työuupumista. Ymmärrän myös rahoittajan puolelta tulevat vaatimukset. Oppilaitokset ovat monesti kahden tulen välissä. Siitä huolimatta olen tutkinnon suorittajan edun puolella. Keskustelun tuoksinassa opettaja suuttui ja häipyi ovet paukkuen. Jäljelle jäävät jatkoivat keskustelua. Meidän käyntimme, asioiden pöydälle nostaminen ja avoin keskustelu ovat vaikuttaneet siihen, että tällä hetkellä yhteistyö toimii oppilaitoksen kanssa hyvässä hengessä. Jälkeenpäin olen saanut kiitosta siitä oppilaitoksesta, jossa uskalsimme ottaa asiat esille. Ulla Tanttu. 16 Lähde liikkeelle syksy 2013

17 Teksti: Audiovisuaalisen viestinnän tutkintotoimikunnan puheenjohtaja, lehtori, aeo, VTM verkkoviestintä Pekka Mölsä, Keskuspuiston ammattiopisto Digitaalista retoriikkaa Kivikauden piirrokset ja luolamaalaukset viestivät edelleenkin oman aikansa ajatuksia ja tunnelmia. Antiikin retoriikka perustui puhetaitoon, jonka väline on ääni. Kun ääni haluttiin tallentaa, siitä tehtiin kuva. Näin syntyi äännekirjoitus. Kirjapaino ja lukutaito tekivät siitä joukkoviestintää. Vaikka koulutusalana audiovisuaalinen viestintä on uusi, muinaiskreikkalainen retoriikka on muuttunut sosiaalisen median myötä tämän päivän digitaaliseksi retoriikaksi. Viestintä on myös opetuksen väline. Taitavalla viestinnällä ratkaistaan nykyään monenlaiset vuorovaikutuskysymykset. Ammatillisista tutkinnoista onkin tullut vientitavaraa, jota ostetaan sinne, missä halutaan kehittää maailmaa. Viestintä kulkee kehityksen aallonharjalla. Suomalaisen osaamisen huipputuote Nokian ihme oli kumisaapas, joka muuttui kenkäpuhelimeksi. Kulkuvälineestä tuli viestintäväline pienentäen planeettaa. Ilman ammattitaitoa ei olisi syntynyt huipputuotetta. Suomalainen ammattitaito on koulutuksen ansiota. Kansainvälistyvässä maailmassa ammattitaidon siirtoon tarvitaan tutkintoja. Muutos on luonnonlaki eikä mikään ole täydellistä. Myös ammattitutkintojärjestelmä on jatkuvassa muutoksessa. Audiovisuaalisen viestinnän tutkintotoimikunta on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä oman alansa tutkintoja. Koulutuksesta uusi menestystuote Av-alan tutkinnot ovat kehittyneet median muutoksen myötä. Suomesta on tullut peli- ja tallennealan huippuosaaja. Tämä näkyy uudessa peligrafiikan ammattitutkinnossa ja tallennetuotannon osatutkinnossa. Suomi onkin nyt tiennäyttäjänä ammatillisten tutkintojen kehittäjänä. Hyvä esimerkki on ALVAR, joka on kehittänyt monipuolisia ammatillisten tutkintojen arvioinnin työkaluja. Ammatillisista tutkinnoista onkin tullut vientitavaraa, jota ostetaan sinne, missä halutaan kehittää maailmaa. Uudet tutkintotoimikunnat nimitettiin kaudelle Audiovisuaalisen viestinnän tutkintotoimikunta järjestäytyi OPH:n koulutustilaisuudessa Paasitornissa Paasitorni paikkana liittyy ammatillisen koulutuksen historiaan, sillä työväenliike yhdessä yrittäjien kanssa on ollut käynnistämässä oppisopimuskoulutusta jo 1800-luvulla. Audiovisuaalisen viestinnän tutkintotoimikunta on huippuyksikkö, jonka tehtävä on varmistaa alan ammatillisten tutkintojen ajantasaisuus, saatavuus ja laatu yhteistyössä tutkintotilaisuuksien järjestäjien kanssa. Tutkintotoimikunta on panostanut alan tutkintojen kehittämiseen. Se on ilmeisesti ainoa toimikunta, jolla on oma verkkoportaali tutkinnon suorittajien, tutkintotoimikunnan jäsenten ja yhteistyöoppilaitosten tiedottamista, yhteydenpitoa ja koulutusta varten. Av-viestinnän tutkinnon haasteita Tutkintotoimikunnat ovat luottamusmieselimiä, jotka toimivat virkavastuulla. Ne edustavat uuden tyyppistä virkakoneistoa, jossa vapaaehtoiset hoitavat yhteiskunnan avaintehtäviä, tässä tapauksessa ammatillisten tutkintojen järjestämistä, hyväksymistä ja laadunvalvontaa. Hyvänä puolena järjestelmässä on työelämälähtöisyys. Tutkintotoimikunnan jäsenet edustavat työelämän eri osapuolia, työntekijöitä, työnantajia ja oppilaitoksia. Tutkinnot suoritetaan työpaikoilla ja tutkinnossa osoitetaan työelämän vaatima ammattitaito aidoissa työtehtävissä. Audiovisuaalisen viestinnän tutkintoja järjestetään eri puolilla maatamme ja tutkintotoimikunnan kokouksia on pyritty pitämään eri oppilaitoksissa, jotta samalla voi tutustua yhteistyökumppaneihin ja antaa tarvittaessa neuvoja ja koulutusta. Tutkintotilaisuuksia pitää järjestää siellä, missä on työpaikkoja. Joskus ongelmana ovat tutkintotoimikuntien niukat resurssit ja valtion byrokratian vaatimukset. Kun tutkintotoimikunta halusi hyödyntää matka-aikaa kokoontumalla junan hyttivaunussa, luottamuksellisuus olisi vaatinut tyhjän paikan lunastamista alle 50 eurolla. Se olisi kuitenkin ollut valtion matkustussäännön vastainen teko. Toisaalta mikään ei olisi estänyt tekemästä samaa matkaa lentokoneella 500 euroa kalliimpaan hintaan. Tutkintotoimikunnat ovat luottamusmieselimiä, jotka toimivat virkavastuulla. Ne edustavat uuden tyyppistä virkakoneistoa, jossa vapaaehtoiset hoitavat yhteiskunnan avaintehtäviä. Puuttuuko suutarin lapsilta kengät? Portfolio on tänä päivänä av-alalla vakiintunut tapa osoittaa osaaminen työnhakutilanteissa. Tutkinnon suorittajalle se on sinänsä erittäin luonteva tapa osoittaa ja todistaa osaamisensa. Portfoliota käytetään monessa muussakin tutkinnossa työprosessin tallentamiseen. Tämä parantaa sekä tutkinnon suorittajan että ar- Lähde liikkeelle syksy

18 Arvioitavana on alan työmenetelmien, työvälineiden ja ohjelmistojen hallinta. Tutkintotilaisuudessa arvioidaan myös elämän aikana kertynyttä, tutkinnon perusteiden mukaista ammattiosaamista. Ammattitaito on voitu hankkia työtä tekemällä, opiskelulla tai esimerkiksi harrastuksessa hankitulla tietotaidolla. Näytössä ja näyttöä arvioitaessa painottuvat asiakaslähtöiset työelämän vaatimukset. Henkilökohtaistaminen jää hyödyttömäksi, jos tutkinnon suorittajalta ei vaadita työelämän vaatimusten mukaista osaamista. Näytössä ei osoiteta valmistavan koulutuksen kurssien suorittamista - koulutus on vain yksi tapa hankkia ammattitaitoa. Ammattitaito osoitetaan työelämän vaatimusten mukaisesti. Näyttöjen tulee olla monipuolisia. Ammattitaitoa osoittava portfolio ei ole yksittäinen työnäyte tai koulussa syntynyt kokoelma harjoitustöitä, tentti, koe, kuulustelu tai lopputyö, vaan esimerkiksi kokoelma todellisia työelämän vaatimusten mukaan valmistuneita töitä sekä työprosessiin liittyviä dokumentteja ja tallenteita. Henkilökohtaistaminen vioijien oikeusturvaa, kun tarpeen vaatiessa työprosessi arvioidaan luotettavasti uudestaan. Syntyneitä portfolioita on käytetty myös tutkintojen kehittämiseen ja varmistamaan suoritusten tasoa ja vertailukelpoisuutta. Edellisen tutkintotoimikunnan toimikauden alussa väitettiin, että jotkut tutkinnon osat ovat liian vaikeita dokumentoida ja tallentaa, ja ettei iäkkäämmiltä tutkinnon suorittajilta voisi edellyttää portfolio-osaamista. Kyseiset väittämät ovat osoittautuneet vääriksi. Av-alan ammattilaiset joutuvat jatkuvasti kehittämään ammattitaitoaan. Maailma ja alan käytännöt muuttuvat nopeammin kuin tutkinnon perusteet. Työnhakutilanteessa portfolio on av-alalla yleensä tärkeämpi kuin tutkintotodistus. Tilaaja- ja asiakaslähtöisyys näyttötutkinnoissa Laissa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (1998/631) todetaan, että tutkinnoissa tulee ottaa huomioon erityisesti työelämän tarpeet. Näyttötutkinnot tulee suunnitella ja järjestää yhteistyössä elinkeinoja muun työelämän kanssa. Av-viestinnän tutkintojen perusteiden mukaan näyttöjen tulee olla monipuolisia: ne tulee toteuttaa tilaaja- ja asiakaslähtöisessä toiminnassa. Näyttöön kuuluvat mm. alan keskeiset työtehtävät, kirjalliset tuotanto- ja toteutussuunnitelmat, työraportit ja analyysit sekä näyttötutkinnossa syntyvä portfolio. Näyttöä voi tarpeen vaatiessa täydentää esimerkiksi keskusteluin. Henkilökohtaistaminen ei merkitse ainoastaan hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista, vaan tarpeen vaatiessa tämän päivän ammattitaitovaatimusten mukaista ammattitaidon päivittämistä työssä tai koulutuksessa. Paitsi portfolion sisältö, myös itse portfolio, on osoitus ajanmukaisesta ammattitaidosta. Tutkintotoimikunnan tehtävänä on varmistaa tutkintojen laatu. Kaikilla tutkinnon järjestäjillä on samat laatuvaatimukset. Jos luotettavaa dokumentointia tutkintosuorituksesta ei pystytä esittämään, eivät myöskään edellytykset tutkintojen järjestämiseen täyty. Henkilökohtaistaminen jää hyödyttömäksi, jos tutkinnon suorittajalta ei vaadita työelämän vaatimusten mukaista osaamista, kuten oman suori- 18 Lähde liikkeelle syksy 2013

19 tuksen dokumentointia, johon nykyajan mediat antavat monia mahdollisuuksia ja muotoja. Mihin tarvitaan tutkintoja? Kaikissa työtehtävissä tarvitaan ammattitaitoa. Ammattitaitoon tarvitaan koulutusta ja työkokemusta. Koulutus yhdistettynä työhön antaa monipuolisen ammattitaidon. Mutta mihin tarvitaan tutkintoja? Monia työtehtäviä voi suorittaa ilman tutkintoja, mutta vaativimmissa tehtävissä tutkinnot ovat pakollisia. Useimmissa julkishallinnon tehtävissä vaaditaan virkaan kelpuuttavaa tutkintoa. Tutkinnolla varmistetaan ammattitaito. Tutkinnoista voi olla hyötyä uralla edetessä ja kansainvälisiin tehtäviin hakiessa. Toisen asteen ammatillisia tutkintoja voi myös suorittaa ilman siihen liittyvää koulutusta. Näyttötutkintoon voi mennä osoittamaan ammattitaitonsa riippumatta tavasta, jolla sen on saavuttanut. Tutkintoja on tarkoitus uudistaa ja viedä rakennetta yhä enemmän työelämän vaatimusten mukaiseksi. Tutkinnon laajuutta kuvaavista opintoviikoista ollaan siirtymässä osaamista mittaaviin opintopisteisiin. Perustutkintojen rakenne muuttuu näin lähemmäksi näyttötutkintoja ja työelämää. Audiovisuaalisen viestinnän tutkintoa suunnitellaan laajennettavaksi mediaalan tutkinnoksi, johon kuuluisivat myös painoviestintä, graafinen suunnittelu ja valokuvaus. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteita muutetaan työelämälähtöisimmiksi. Perustutkinnossa säilyisi ammattinimikkeenä media-assistentti. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa ammattinimikkeinä voitaisiin käyttää työelämän käyttämiä ammattinimikkeitä, kuten kuvaaja, valokuvaaja, graafikko tai painaja. Tutkinnot uudistuvat Kun 1990-luvun puolivälissä luotiin toisen asteen uudet viestintäalan tutkinnot, ongelmana oli niiden taso. Jo silloin alalle tultiin ilman koulutusta tai korkeakoulun kautta. Opettajat olivat itse usein korkeakoulun kasvatteja tai käytännön töissä ammattinsa oppineita. Tutkintovaatimuksissa painottui teoria ja käytännön osaaminen jäi kahden viikon harjoitteluun, mikä ei vastannut työelämän tarpeita. Seuraavassa uudistuksessa vuonna 2001 tutkinnon rakenne määräsi sisältöä. Parannusta oli työssä oppimisen lisääntyminen 20 viikkoon. Moduulirakenne ei kuitenkaan sopinut alan tehtäviin. Viimeisimmässä uudistuksessa 2010 työprosessista tuli malli tutkinnon rakenteelle. Ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon perusteissa vuodelta 2006 työelämän prosessit eivät näy vielä tutkintorakenteessa. Eräässä oppilaitoksessa vanha tutkintorakenne omaksuttiin niin perusteellisesti, että siitä tuli este uudelle peligrafiikan ammattitutkinnolle. Tutkinnot eivät voi olla mikään itsetarkoitus, vaan niiden pitää kehittyä siinä missä työkin. Uutta tutkintoa ei haluttu ottaa, koska tutkinnon perusteet olisi pitänyt kirjoittaa kokonaan uudestaan sen sijaan, että ne olisi kopioitu vanhasta tutkinnosta. Yhteiskunta muuttuu ja niin muuttuvat tutkinnotkin. Tutkinnot eivät voi olla mikään itsetarkoitus, vaan niiden pitää kehittyä siinä missä työkin. Av-ala on tässä suhteessa erittäin haastava, sillä se on yksi nopeimmin muuttuvia aloja, jonka ammattitaitovaatimukset kehittyvät jatkuvasti. Aineeton media-ala työllistää Väline on kadonnut, eikä viestiä ole, toteaa toimittaja Minna Lindgren (HS ). Viestintäalan koulutusta on vähennetty kaikilla tutkintoasteilla ympäri Suomen. Mistä mahtaa olla kyse? Opiskelijoista ei ole pulaa, sillä alalle hakijoita on ollut yli kymmenkertainen määrä. Media-alan työvoimatarpeen on laskettu pienenevän. Supistus koskee kuitenkin vain perinteisiä medioita painoviestintää, televisiota ja radiota. Viestintäalan koulutustarpeesta on tehty monia selvityksiä, mutta näitä näkymättömiä työpaikkoja ei ole osattu ottaa huomioon. Uudet välineet, sosiaalinen media, peli- ja tallennetuotanto ovat nopeassa kasvussa. Nämä näkymättömät työpaikat ovat kasvussa samaan aikaan, kun perinteinen media supistuu. Yksi nopeasti kasvava näkymätön ala on tallennetuotanto. Tallenteiden määrä kasvaa huimaa vauhtia. Kun koulutusta näihin tehtäviin ei ole ollut, useimmat työntekijät ovat itseoppineita ja toimivat näissä tehtävissä mitä erilaisimmilla nimikkeillä. Tallennetuotannon tehtäviä tekevät muiden tehtävien ohella mm. vahtimestarit, vartijat, monistajat, digitoijat, arkistoijat, sihteerit ja painotuotantoassistentit. Tallennetuotannon osatutkinto valmistui vuonna 2012, mutta koulutuksen järjestäjät eivät ole vielä löytäneet tätä uutta tutkintoa, joka tarjoaisi työtilaisuuksia nimenomaan toisen asteen opiskelijoille. Koulutuspaikkojen puute merkitsee, että näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta ja tutkintotilaisuuksia tarvitaan yhä enemmän. Lähde liikkeelle syksy

20 Teksti: Maiju Antikainen, ALVAR Osaamiskartoituksella lisää tuottavuutta Pk-yritysten osaamisohjelmatyökalu hankkeen tavoitteena on rakentaa yritysten käyttöön riittävän yksinkertainen ja helppokäyttöinen työkalu työntekijöiden osaamisen kartoittamiseen, osaamiskapeikkojen tunnistamiseen ja henkilöstökoulutusten suunnittelun tueksi. Meneillään oleva suurten ikäluokkien eläköityminen lisää yrityksissä tarvetta hiljaisen tiedon kartoittamiselle ja eteenpäin siirtämiselle. Myös taloussuhdanteesta johtuva yhteistoimintamenettelybuumi ja tarve toimintojen tehostamiseen korostaa työntekijöillä olevan osaamispotentiaalin monipuolisemman hyödyntämisen merkitystä. Pk-yritysten osaamisohjelmatyökalu-hanke on käynnistetty vuonna 2010 ja kehitystyö jatkuu edelleen. Hankkeen tavoitteena on luoda toimiva työkalu henkilöstön osaamisen kartoittamiseen. Se auttaa esimerkiksi kohdentamaan koulutukseen varattuja varoja mahdollisimman tehokkaasti ja tuottavasti. Ei kaikkea kaikille, vaan jokaiselle oman (ja yrityksen) tarpeen ja potentiaalin mukaan. Keskitytään yritykselle olennaisen osaamisen hallinnointiin, ohjaamiseen ja kasvattamiseen. Työkalun käyttö ei suinkaan ole kerrasta poikki -ratkaisu, vaan se on suunniteltu käytettäväksi henkilöstön jatkuvaan kehittämiseen ja seurantaan. Paitsi, että työkalu auttaa huomioimaan ja tiedostamaan yrityksen nykyiset osaamisresurssit ja tarpeet, se auttaa myös arvioimaan niitä mahdollisissa muutostilanteissa. Sitä voidaan hyödyntää myös markkina- tai toimintaympäristön muutosten vaatimien mahdollisten henkilöstön sopeuttamistoimenpiteiden suunnitteluun. Työkalun käyttö ei suinkaan ole kerrasta poikki -ratkaisu, vaan se on suunniteltu käytettäväksi henkilöstön jatkuvaan kehittämiseen ja seurantaan. Työkalu perustuu Taina Hanhisen ja C&Q Systems Oy:n luomaan kvalifikaatioiden luokitusjärjestelmän konstruointiin. Sen perustana olevan työelämäosaamisen rinnalle on työkalussa tuotu myös tutkintojen kautta hankittu osaaminen. Tarkastellaan siis työntekijällä jo olemassa olevan osaamisen ja työtehtävien vaatiman osaamisen lisäksi myös tavoitteena olevan tutkinnon vaatimaa osaamista. Koska jokaisella yrityksellä on oma markkinatilanteensa ja toimintaympäristönsä, työkalu räätälöidään jokaisen yrityksen omiin tarpeisiin. Työkalun pohjatyöhön kuluu myös tutkinnoista tulevan osaamisen pilkkominen ja kunkin osa-alueen tärkeyden arvottaminen kyseiselle yritykselle tai toimialalle. Esimerkiksi vanhustyössä tai lastenhoidossa lähihoitajan tutkinnosta saadusta osaamisesta käytetään hyvin erilaisia asioita ja niiden painoarvot vaihtelevat siis toimialoittain ja yrityksittäin. Keskeistä on se, että ydinosaaminen on kuitenkin aina ammattilaisten määrittelemää. Siinä huomioidaan niin koulutus- kuin asiantuntijanäkökulmakin. Arviointi voidaan toteuttaa itse-, vertaistai esimiesarviointina tai näiden yhdistelmänä. Yrityksen kokonaissuunnittelun kannalta suuri hyöty saadaan myös työkalun käyttämästä matriisimallista. Se mahdollistaa vertailun esimerkiksi samalla nimikkeellä työskentelevien välillä yrityksen sisällä. Työkalu mahdollistaa myös oman osaamisen vertaamisen kollektiiviseen osaamiseen. Käytännön kokemuksia osaamistyökalusta Tuoreimmat kokemukset ovat Vantaalta, missä kolmessa eri päiväkodissa käytettiin työkalua lastenhoitajien osaamiskartoituksen tekemiseen. Mukana olivat Illenpihan, Illenpuiston ja Kartanonkosken päiväkodit. Johtajat Tarja Turunen ja Sari Eskola ovat hyvin tyytyväisiä työkalun avulla saatuun tietoon, ja mo- Pk-yritysten osaamisohjelmatyökalu on ALVARin toteuttama ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rahoittama hanke. Pk-yrityksissä on ollut selkeä tarve uudenlaiselle osaamisen tunnistavalle työkalulle. Hanke on edennyt toivotusti ja alustan luomisen, ensimmäisten tutkintojen pilkkomisen ja testauksen jälkeen on edetty vaiheeseen, jossa voidaan jo puhua ensimmäisistä tuloksista. 20 Lähde liikkeelle syksy 2013

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 15.3.2016 Helsinki 16.3.2016 Tampere 21.3.2016 Oulu Anne Liimatainen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Näyttötutkintojärjestelmästä

Lisätiedot

Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen

Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Sisältö Yleiset periaatteet

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus. Aikuisten näyttötutkinnot

Työpaikkaohjaajakoulutus. Aikuisten näyttötutkinnot Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 21.11.2016 1 Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Reformi 2018?: Ammatillisen toisen asteen koulutuksen yhtenäistäminen Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus

Lisätiedot

TUTKINTOTOIMIKUNNAN TYÖSKENTELYSTÄ

TUTKINTOTOIMIKUNNAN TYÖSKENTELYSTÄ TUTKINTOTOIMIKUNNAN TYÖSKENTELYSTÄ Vanhustyön tutkintotoimikunta 2011 TUTKINTOTOIMIKUNNAN ASEMA Lakisääteisiä luottamushenkilöelimiä Julkinen tehtävä Virkavastuu Jäsenet toimivat toimikunnassa oman toimensa

Lisätiedot

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat 8476 TIEDOTE 2/2015 1 (5) AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat Metsäalan perustutkinto, metsätalouden osaamisala, näyttötutkinnot 1.8.2015 alkaen Uudet metsäalan perustutkinnon perusteet

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Ajankohtaista näyttötutkinnoista. Markku Kokkonen Opetushallitus Lokakuu 2011

Ajankohtaista näyttötutkinnoista. Markku Kokkonen Opetushallitus Lokakuu 2011 Ajankohtaista näyttötutkinnoista Markku Kokkonen Opetushallitus Lokakuu 2011 Ajankohtaista syksyllä 2011 (1) Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Näyttötutkinto-opas

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

VST. Osaamisen ja sivistyksen asialla

VST.  Osaamisen ja sivistyksen asialla VST www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Näyttötutkinnot Ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia tutkintoja Työkokemuksella, opinnoissa tai muun toiminnan kautta hankittu osaaminen osoitetaan

Lisätiedot

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat 8476 TIEDOTE 1/2015 1 (6) AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat Metsäalan perustutkinto, metsätalouden osaamisala Näyttötutkinnot 1.8.2015 alkaen Uudet metsäalan perustutkinnon perusteet

Lisätiedot

Johtamisen tutkintotoimikunta

Johtamisen tutkintotoimikunta Johtamisen tutkintotoimikunta 27.8.2015 Lähiesimiestyön ammattitutkinto 38/011/2015 Tutkintotoimikuntien tehtävänä on: vastata näyttötutkintojen järjestämisestä vastata näyttötutkintojen valvonnasta sopia

Lisätiedot

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat...

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat... Pysyväisohjeet tutkintojen järjestäjille Hyväksytty suntion tutkintotoimikunnan kokouksessa 19.3.2012 SISÄLLYS 1. Yleistä... 2 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus...

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA 25.11.2013 Hki, Paasitorni Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutuksen kehittämispäivät opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillinen aikuiskoulutus Opetushallitus

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Ohje näyttötutkintojen järjestämissopimuksen laadintaan

Ohje näyttötutkintojen järjestämissopimuksen laadintaan OPETUSHALLITUS TUTKINTOTOI MIKUNNAT UTBILD NINGSSTYRELSEN E XAME NSKOMMISSIONERNA Lasten ja nuorten erityisohjauksen tutkintotoimikunta Elokuu 2012 Ohje näyttötutkintojen järjestämissopimuksen laadintaan

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄN PEREHDYTYS TUTKINNON JÄRJESTÄJILLE ALKAEN

NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄN PEREHDYTYS TUTKINNON JÄRJESTÄJILLE ALKAEN NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄN PEREHDYTYS TUTKINNON JÄRJESTÄJILLE 1.8.2016 ALKAEN Erityisasiantuntija Pasi Ruohtula Sisältö 1) Näyttötutkintosihteeristö 2) Arvioijat 3) Tutkintotilaisuudet 4) Suoritusrekisteri

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioijan opas

Näyttötutkinnon arvioijan opas Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

Ohjeet tutkintojen järjestäjille

Ohjeet tutkintojen järjestäjille Ohjeet tutkintojen järjestäjille 2.6.2008 Leipomoalan tutkintotoimikunta nro 8086 Leipomoalan tutkintotoimikunnan toimialaan kuuluvat tutkinnot: elintarvikealan perustutkinto; leipomoalan osaamisala, leipuri-kondiittori

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

HIEROJAN TUTKINTOTOIMIKUNNAN KEHITTÄMISPÄIVÄ

HIEROJAN TUTKINTOTOIMIKUNNAN KEHITTÄMISPÄIVÄ HIEROJAN TUTKINTOTOIMIKUNNAN KEHITTÄMISPÄIVÄ 23.10.2014 Hierojan tutkintotoimikunta, Kaisa Räisänen Muutoksia aikaisempiin käytänteisiin Arviointiesitykset ja dokumentit: Hyväksytyistä tutkintosuorituksista

Lisätiedot

Tutkintosuoritusten arviointi

Tutkintosuoritusten arviointi Tutkintosuoritusten arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Tutkinnon perusteet (1) Ammattitaitovaatimukset kertovat sen, mitä

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi?

Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi? Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi? Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä 23.10.2015 Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunta 8509 Soila Osaamisen

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen perhepäivähoitajan ammattitutkinnossa

Henkilökohtaistaminen perhepäivähoitajan ammattitutkinnossa Henkilökohtaistaminen perhepäivähoitajan ammattitutkinnossa Helsinki 19.3.2015 Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Toimikunta päättää aikaisemmin osoitetun osaamisen tunnustamisesta. (Näyttötutkintoopas 2015 s, 27)

Toimikunta päättää aikaisemmin osoitetun osaamisen tunnustamisesta. (Näyttötutkintoopas 2015 s, 27) OPETUSHALLITUS TUTKINTOTOI MIKUNN AT UTBILD NINGSSTYRELSEN E XAME NSKOMMISSIONERNA Lasten ja nuorten erityisohjauksen tutkintotoimikunta (8452) 1.8.2013 31.7.2016 Ohje näyttötutkinnon järjestäjille 11/2015

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

MUISTIO X LENTOKONEASENNUKSEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET

MUISTIO X LENTOKONEASENNUKSEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET MUISTIO X.4.2014 LENTOKONEASENNUKSEN PERUSTUTKINNON Voimassa olevat lentokoneasennuksen perustutkinnon perusteet ovat tulleet voimaan 1.8.2010. Perusteiden luku kolme on muokattu Euroopan lentoturvallisuusviraston

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus

Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus 2013 Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikoulutus Johtaja Pasi Kankare Ammatillinen peruskoulutus Opetusneuvos

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Järjestämisedellytysten arviointi, uusi järjestämissopimusohje ja uudet lomakkeet. Markku Kokkonen Koulutus- ja tutkintotoimikunnat Opetushallitus

Järjestämisedellytysten arviointi, uusi järjestämissopimusohje ja uudet lomakkeet. Markku Kokkonen Koulutus- ja tutkintotoimikunnat Opetushallitus Järjestämisedellytysten arviointi, uusi järjestämissopimusohje ja uudet lomakkeet Markku Kokkonen Koulutus- ja tutkintotoimikunnat Opetushallitus Näyttötutkintojen järjestämissopimukset (1) Näyttötutkinto-opas

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, lähihoitajan tutkintotoimikunnan. Valtakunnallinen neuvottelupäivä Helsinki

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, lähihoitajan tutkintotoimikunnan. Valtakunnallinen neuvottelupäivä Helsinki Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, lähihoitajan tutkintotoimikunnan Valtakunnallinen neuvottelupäivä Helsinki 23.10.2008 Birgit Viikari SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON, LÄHIHOITAJAN TUTKINTOTOIMIKUNTA

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus

Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus 2013 Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikoulutus Johtaja Pasi Kankare Ammatillinen peruskoulutus Opetusneuvos

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioinnin opas

Näyttötutkinnon arvioinnin opas Näyttötutkinnon arvioinnin opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkinnot laadunhallintajärjestelmänä Rahoittajat Koulutuksen järjestäjät, yhteisöt

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Laadukas arvionti. On jotakin paljon harvinaisempaa, jotakin arvokkaampaa kuin kyvykkyys. Se on kyky tunnistaa kyvykkyys.

Laadukas arvionti. On jotakin paljon harvinaisempaa, jotakin arvokkaampaa kuin kyvykkyys. Se on kyky tunnistaa kyvykkyys. Laadukas arvionti On jotakin paljon harvinaisempaa, jotakin arvokkaampaa kuin kyvykkyys. Se on kyky tunnistaa kyvykkyys. (E.Hubbar) Pirkko Huuhka Tutkintotoimikunnan puheenjohtaja 29.9.2015 Erikoisammattitutkinnon

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 7.2.2013 M. Lahdenkauppi Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulos) arvioidaan mahdollisimman

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 2011 Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulosta) arvioidaan mahdollisimman aidoissa työelämän

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA Työelämä tutkintotilaisuuksien kehittäjänä. Golfkentänhoidon tutkintotoimikunnan yhteistyötilaisuus 8.1.

JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA Työelämä tutkintotilaisuuksien kehittäjänä. Golfkentänhoidon tutkintotoimikunnan yhteistyötilaisuus 8.1. JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA Työelämä tutkintotilaisuuksien kehittäjänä Golfkentänhoidon tutkintotoimikunnan yhteistyötilaisuus 8.1.2011 Ammatin perusteet- lähtökohta Tutkintotilaisuuksissa arvioidaan ammatillista

Lisätiedot

VASTUUTA Tervetuloa!

VASTUUTA Tervetuloa! VASTUUTA 2020 Tervetuloa! Miksi kannattaa opinnollistaa työtoimintoja? Kehittää pajan/järjestön omaa työtoimintaa ammatillisempaan suuntaan, kun sitä verrataan tutkinnon perusteisiin. Tutkinnon perusteet

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen Yrittäjän ammattitutkinto 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen Dnro 53/011/2012 1 A. Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen... 3 1.0 Yleisesittely... 3 1.1 Aineiston käyttö... 3 1.2 Tutkintosuorituksen

Lisätiedot

Kehittämispäivät Riihimäki

Kehittämispäivät Riihimäki Kehittämispäivät 6.10.2016 Riihimäki Ari Ojala Kuljetusalan tutkintotoimikunta 8628 Kuljetusalan tutkintotoimikunta 8443 Tutkintotoimikuntakausi 1.8.2016 31.7.2017 91 tutkintotoimikuntaa (edellisellä kaudella

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta ja

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta  ja Starttikoulutus 1 Sisällys Mitä oppisopimuskoulutus tarkoittaa? 2 Yhteistyön osapuolet, roolit ja tehtävät 3-5 Oppisopimuksen alussa sovittavat asiat 7-8 Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Ajankohtaista näyttötutkinnoista Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien kehittämispäivä

Ajankohtaista näyttötutkinnoista Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien kehittämispäivä Ajankohtaista näyttötutkinnoista Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien kehittämispäivä 9.11.2012 Markku Kokkonen Koulutus- ja tutkintotoimikunnat Opetushallitus Teemat Näyttötutkintojen

Lisätiedot

Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat

Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat November 16, 2011 Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat Näyttötutkintomestarin koulutusohjelma 25 op Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu 1 2 Tavoitteena laadukkaat

Lisätiedot

AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKE (TUTKE)

AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKE (TUTKE) AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKE (TUTKE) Esitykset tutkintotoimikuntajärjestelmän, arvioijien osaamisen ja tutkintojärjestelmän kehittämiseksi TUTKE-HANKKEEN TEHTÄVÄT 1. Selvittää alakohtaisesti

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

Lähiesimiestyön ammattitutkinto. Tutkinnon suorittaminen työpaikalla

Lähiesimiestyön ammattitutkinto. Tutkinnon suorittaminen työpaikalla Lähiesimiestyön ammattitutkinto Tutkinnon suorittaminen työpaikalla Näyttötutkinnot Joustava tapa suorittaa tutkinto työn ohessa Näyttötutkinnoissa ammattitaito osoitetaan työelämässä riippumatta siitä,

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen Tampere Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen Tampere Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen Tampere 4.6.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkinnot laadunhallintajärjestelmänä Rahoittajat Koulutuksen järjestäjät,

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Perhepäivähoidon tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä Tredu, Tampere 20.3.2014 Anne Mårtensson Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Toimintaohjeita näyttöjen järjestämissuunnitelman laadinnasta näyttötutkinnon järjestämissopimusta hakeville

Toimintaohjeita näyttöjen järjestämissuunnitelman laadinnasta näyttötutkinnon järjestämissopimusta hakeville Toimintaohjeita näyttöjen järjestämissuunnitelman laadinnasta näyttötutkinnon järjestämissopimusta hakeville Puhdistuspalvelualan esimiestyön 4.10.2004 2 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 3 2. Lainsäädäntö

Lisätiedot

Asia: Muutosesitys sosiaali- ja terveysalan ammatillisen perustutkinnon perusteisiin aiemmin osoitetun osaamisen tunnustamiseksi

Asia: Muutosesitys sosiaali- ja terveysalan ammatillisen perustutkinnon perusteisiin aiemmin osoitetun osaamisen tunnustamiseksi Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunta ESITYS 8312 29.11.2012 Opetushallitus PL 380 00531 Helsinki Asia: Muutosesitys sosiaali- ja terveysalan ammatillisen perustutkinnon perusteisiin aiemmin osoitetun

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 8 ) Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISTAMIS- MÄÄRÄYS 43/011/2006

HENKILÖKOHTAISTAMIS- MÄÄRÄYS 43/011/2006 HENKILÖKOHTAISTAMIS- MÄÄRÄYS 2006 MÄÄRÄYS 43/011/2006 ISBN 13: 978 952 13 3094 0 (nid.) ISBN 10: 958 13 3094 5 (nid.) ISBN 13: 978 952 13 3095 7 (pdf) ISBN 10: 952 13 3095 3 (pdf) OPETUSHALLITUS 1 Dno

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Näkövammaistaitojen ohjaajan ja/tai Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkintoa järjestäville oppilaitoksille

Näkövammaistaitojen ohjaajan ja/tai Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkintoa järjestäville oppilaitoksille Näkövammaistaitojen ohjaajan ja/tai Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkintoa järjestäville oppilaitoksille Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinnon näyttötutkinnon perusteet ovat astuneet voimaan

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 19.3.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Sopimuskäytännöt ja näyttötutkintotoiminta toimikaudella

Ajankohtaiskatsaus. Sopimuskäytännöt ja näyttötutkintotoiminta toimikaudella Ajankohtaiskatsaus Sopimuskäytännöt ja näyttötutkintotoiminta toimikaudella 2007-2010 Helsinki 20.4.2009 OHJELMA 20.4.2009 tietojenkäsittelyn näyttötutkintojen yhteistyötapaaminen, seminaari 10:00 Seminaari

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus muutospyörteessä

Ammatillinen koulutus muutospyörteessä Ammatillinen koulutus muutospyörteessä Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 18.11.2016 Soila Nordström OPH/ Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Ammatillisen koulutuksen reformi Tutkintorakenteen

Lisätiedot

Näyttötutkinnon / tutkinnon osan suorittamisen henkilökohtaistaminen

Näyttötutkinnon / tutkinnon osan suorittamisen henkilökohtaistaminen Näyttötutkinnon / tutkinnon osan suorittamisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne

Lisätiedot

Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto

Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto 18.11.2014 Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto 1.8.2015 Heljä Järnefelt erityisasiantuntija Tutkinnon perusteet perustuvat uusiin lakeihin Avaa hyperlinkki Laki ammatillisesta koulutuksesta

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot