04 Myrskymetsät Ympäristökasvatus: kuka kasvattaa ja ketä? Elämä syntyy kallioperästä. suojeluun

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "04 Myrskymetsät. 14 15 Ympäristökasvatus: kuka kasvattaa ja ketä? Elämä syntyy kallioperästä. suojeluun"

Transkriptio

1 04 Myrskymetsät suojeluun Kesän myrskytuhot toivat metsiin monimuotoisuutta 13 Elämä syntyy kallioperästä Uusi Geologian teemapäivä kertoo geologisesta monimuotoisuudesta rakkaudesta luontoon 4/2010 2, Ympäristökasvatus: kuka kasvattaa ja ketä? tee siilille talvipesä 17 arkimaisema katoaa 11 syksyn retket 22

2 2 luonnonsuojelija 4/2010 pääkirjoitus Pro Bono pääkirjoitus 4/2010 Elokuu nro 4/ vuosikerta ISSN Luonnonsuojelija on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti. Lehti kuuluu Aikakauslehtien liittoon. popmaailman suurin yhtye ja eettisyyden valistusprojekti U2 kävi keulakuvansa Bonon kanssa Olympiastadionilla. Moni vaikuttui. Musiikkiin yhdistetty toisista huolehtimisen sanoma kajahti niin, että kuulijaa pääministeriä myöden kuulivat sen. Nousevatko nyt Suomen, Newsweek-lehden mukaan maailman parhaan maan, huolella pihtaamat kehitysmäärärähat? Yhtyeen keulakuva Bono ainakin yritti sitä kutsumalla pääministeri Mari Kiviniemen ja ulkoministeri Alexander Stubbin puheilleen. Huomatkaa, siis näin päin. Median kautta koetimme myös hetken määritellä suhdettamme Bonoon. Kaiketi rikas kuin kroisos, mutta paasaa hyvän puolesta. Voiko sellaiseen luottaa ja mielikuvien mediapelissä häntä tavanneisiin poliitikkoihin? Laulaja Paul David Hewsonin taiteilijanimi Bono on kirjaimellisesti hyvä nimi valistajalle. Latinankielinen ilmaus pro bono tarkoittaa toimimista yhteisen hyvän puolesta, siis hyväntekeväisyyttä. U2:n englanninkielinen nimikin kääntyy mainion osallistavasti 'sinä myös'. Suomalainen ympäristökasvatus tarvitsisi Bononsa, oman lähettiläänsä. Vertaus yhteen maailmaan tunnetuimpaan ihmiseen on toki suhteeton, mutta kuka kertoisi, miten tuikitärkeä ympäristökasvatus saataisiin suunnattua enemmän valtavirtaan, eikä vain lapsille? Luonnonsuojeluliitonkin ympäristökasvatuksella on mitä parhain tavoite: rakastua luontoon ja elää kestävästi. Tässä Luonnonsuojelijan numerossa pohditaan ympäristökasvatusta useammassakin yhteydessä. Helsingin Etelä-Haagasta ja keskiaukeamalta löytyy myös ripaus ympäristökasvatuksellista bonoilua. Helsingissä nähdyn U2:n maailman suurimman lavarakennelman jättikaaret toimikoon vielä ajatuksellisena siltana kuluttamisen pienentämiseen. Varsinkin kun lavoja on vieläpä kolme samanlaista. Onko suuruuteen perustuva menestys ja huomio lähestymässä tiensä päätä vain yltyykö se vain edelleen? Ja onko vaikuttavinta lähestyä ympäristöasioita ruohonjuuren tasolta, valtamedian kautta vai nämä yhdistäen? Syyskuussa Suomeen tulevat maailman degrowth-tähdet. Serge Latouche, Peter Victor ja Tim Jackson. Kyse ei ole niinkään viihteestä, vaan kulutuksen laskuun tähtäävän kehityksen tunnetuimmista kehittäjistä maailmassa. Luonnonsuojeluliitto ei tarvitse vielä tässä vaiheessa Olympiastadionia tilaisuuden järjestämiseen. Matti Nieminen Janne Björklund toimitus Matti Nieminen, päätoimittaja p. (09) Liisa Hulkko, toimitussihteeri, taitto p. (09) Noora Kuusela, verkkotoimittaja p. (09) toimitusneuvosto Milla Aalto, Hanna Kaisa Hellsten, Juha Honkonen, Liisa Hulkko, Heidi Konkka, Noora Kuusela, Seppo Leinonen, Laura Manninen, Matti Nieminen, Leo Stranius, Päivi Suihkonen, Tapani Veistola, Eero Yrjö-Koskinen graafinen suunnittelu Emmi Jormalainen, Marja Manner, Liisa Hulkko värierottelut Jyrki Heimonen, Aarnipaja Ky painopaikka Art-Print Oy, Kokkola 2010 tilaushinta 2010 Jäsenmaksu on 28 ja se sisältää Luonnonsuojelijan vuosikerran. Erikseen tilattuna 12 kk tilaushinta on 35. tilaukset ja osoitteenmuutokset arkisin klo 9 15, Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja, puh. (09) , Ks. palvelukortti sivulla 26. ilmoitushinnat 1/1 sivu 3100, 1/2 sivu 1550, 1/4 sivu 820, 1/8 sivu 420 tai 1,9 euroa/palstamillimetri. Ilmoitukset toimitetaan sähköisesti lopullisessa pdf-formaatissa. ilmestyminen Luonnonsuojelija ilmestyy vuonna 2010 kuusi kertaa (suluissa aineiston viimeinen toimituspäivä): 8.2. (18.1.), 5.4. (15.3.), 7.6. (17.5.), (9.8.), (27.9.) sekä (15.11.) kannen kuva Mikko Käkelä tosivihreyttä Luonto kuuluu metsään, minä en. Rosa Meriläinen, Helsingin Sanomat 1.7. lainausmerkit paikallaan Helsingistä Vaalimaalle suunnitellaan ekologista moottoritietä. Otsikko hs.fi myönteisempää viestintää Jotenkin perusinhimillistä on se, että johonkin esitykseen suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisemmin, jos sen saate ei ala tyyliin te ympäristön tuhoamiseen keskittyvät lantahattuporvarit. Oras Tynkkynen, Facebook 8.6. joukossa tyhmyys tiivistyy Kaljakellunta on älyttömän hauska idea, mutta ihmetyttää, miten jengi voi olla niin junttia, että jättää kaikki roskat tänne. Siellä lojuu kymmeniä ellei satoja veneitä, uimarenkaita ja muuta roskaa. Tosi karsean näköistä. Pakilan siirtolapuutarhuri Reetta Ristimäki, Helsingin Sanomat 8.8. seuraava maksaa Puoluekokouksessa isoa vihertävää screeniä katsoessa minuun iski voimakas tunne: me olemme sininen puolue. Nautin siitä! Aivan erityisesti nautin siitä, että me emme ole vihreä puolue. Olen saanut riittävän kauan seurata europarlamentin ympäristövaliokunnassa, mitä järjenvastainen vihreys on, enkä halua sitä oman puolueemme rasitteeksi. Eija-Riitta Korhola, korhola.com Korhola jättää politiikan. Ilta-Lehden otsikko HUTEJA & OSUMIA polttoaineesta Ruotsissa biokaasua edistävässä markkinointiviestinnässä todetaan: Voimme ylpeinä sanoa, että polttoaineemme on paskaa. Tuulilasi.fi 9.8. faktat hallussa? Puun poltto puolestaan tuo kasvihuonekaasuja enemmän ilmaan kuin kivihiili, sillä puun uusiutumisaika on vuotta. Päivi Lipponen, lipponen.blogit.uusisuomi.fi itämeri pulassa Itämeren pohja alkaa olla pohjoisen pallonpuoliskon suurimpia autiomaa-alueita. Seitsemän maailman kymmenestä suurimmasta kuolleesta pohja-alueesta sijaitsee siellä. Apu,

3 sisältö luonnonsuojelija 4/ TÄSSÄ NUMEROSSA SISÄLLYS metsästys kestämättömälle tasolle MMM aikaisti hirvenmetsätyksen alkua ja lisäsi uhanalaisten lajien pyyntilupia. SYKSYN KUVA 06 näkökulmat: Miten ympäristökasvatuksen pitäisi kehittyä? 20 kuuma kesä oli tapahtumia täynnä Big Jumpin riehakas päätapahtuma järjestettiin Helsingissä Vantaanjoen Pikkukoskella. 09 ympäristökasvatusta monella tasolla Norppalähettiläät kiersivät keväällä Saimaan alueen kouluissa puhumassa norpan puolesta. 08 Hannu Hautala/ leuku.fi Janne Björklund Sakari Martikainen UUTISET 04 Myrskytuhot toivat myös monimuotoisuutta 05 Lohikalat hädässä merellä ja järvellä 06 Anttila käveli riistantutkijoiden yli 07 Vantaanjoesta Natura-alue keskelle Ruuhka-Suomea 07 Vieras uhka vaanii pihoilla ja pelloilla TOIMINTAA 08 Norppaluodolta Vesa Luhta 08 Ympäri maata: Retkiltä uusia jäseniä 09 Ennätyskesä pursusi tapahtumia 10 Ympäristökasvatustyötä monella tasolla 11 Arkimaisemaa suojelemassa 12 Kohti unelmaa 11 LUMO2010: Eloton luo elämää Tekijä & Näkijä: Lähipiirin ympäristö- kasvatusta ELÄMÄNTAPA 16 Ekoarjen sankarit: Kunnioitus kasvaa luontoelämyksistä kitkajoki kutsuu ruskavaellukselle Kuusamoon. Viilentynyt ilma on raikas hengittää ja vaeltajan askel kevyt. Millaisissa maisemissa sinä syysretkeilet? uusi teemapäivä valottaa geologiaa Geologian päivä Geologia osana luonnon monimuotoisuutta -teemapäivän tietopaketti tutustuttaa geologiseen monimuotoisuuteen ja esittelee retkikohteita. Tervetuloa teemapäivän retkille ! Päivi Häikiö 17 Oma Piha: Syyspihan askareita 17 Arjen kolumni Liisa Hulkko 18 Taiteen reviirillä: Yhtä kiven kanssa Energiavalinnat rakennuksen mukaan 19 Norpan eväät: Vegaanista äijäruokaa 20 Näkökulmat: Miten ympäristökasvatuksen tulisi kehittyä? 21 Lukijoilta NORPAN MENOT 25 Anna palautetta

4 4 luonnonsuojelija 4/2010 uutiset Ympäristökomissaari vieraili Saimaalla Ympäristöhallintoa heikennettiin jälleen eu:n slovenialainen ympäristökomissaari Janez Potocnik kävi Suomessa heinäkuussa. Hän kävi tutustumassa saimaannorpan suojeluun ja suojelijoihin Saimaalla. Kesällä saimaannorpan suojelun taso huononi entisestään. Eduskunta muutti kalastuslakia niin, että kaikki vapaaehtoiset norpansuojelusopimukset täytyy tehdä uudelleen. Hallituksen tavoittelema sopimusmäärä karkaa näin yhä kauemmaksi. Kesäkuussa lähettimellä varustettu tutkimuskuutti kuoli sopimusalueella laittomaan pyydykseen. Tapaus ei johtanut rangaistuksiin. Ilmeni, että sopimuksissa ei ole rikkomuspykälää. Nyt kaksi kolmesta radionorpasta on kuollut kalanpyydykseen, ja kolmaskin lähetin on Saimaan pohjassa, mutta sen uppoamissyytä ei tiedetä. Luonnonsuojeluliiton mielestä nyt on nähty, että sopimuksilla ei saada saimaannorppien suojelua kuntoon. Hallituksen olisi annettava verkot keväällä kieltävä asetus ensi kevääksi. osa ympäristölupia vaativista hankkeista muutettiin kesällä pelkiksi ilmoitusasioiksi. Muualla kuin pohjavesialueella sijaitsevat polttonesteiden jakeluasemat ja asfalttiasemat enää tarvitse ympäristölupaa. Sama koskee monia alle 50 megawatin polttolaitoksia. Jatkossa ne vain rekisteröidään kunnissa tietojärjestelmään. Muutos vei ympäristöjärjestöiltä lausunto- ja muutoksenhakuoikeuden. Nyt ne voivat puuttua ongelmiin vireillepanoilla vasta kun joku ympäristövahinko on jo tapahtunut. Silloin on kuitenkin jo liian myöhäistä. SLL vastusti hallituksen toimia. Seuraavaksi hallitus aikoo siirtää osan rantarakentamisen poikkeusluvista ELY-keskuksilta kunnille. Luonnonsuojeluliitto vastusti myös tätä esitystä lausunnossaan, koska lupalinja löysenisi. Muutokset perustuvat siihen, että hallitus on halunnut laskea veroja. Siksi lupia ja niitä käsitteleviä valtion virkamiehiä vähennetään. Häviäjiä ovat kansalaisten perusoikeudet ja ympäristö. Myrskytuhot toivat myös monimuotois Vaikka myrskytuhojen jälki on ollut järkytys monelle metsänomistajalle, luonnon monimuotoisuuden kannalta myrskyt eivät tuoneet vain tuhoa. Päinvastoin, ne toivat metsiimme ripauksen luonnonmetsän dynamiikkaa. Metsänomistaja voi myös saada korvauksen siirtäessään metsät suojeluun. Astan ja Veeran kaltaisia myrskyjä on Suomessa viimeksi koettu vuonna 2002 Unto-myrskyn kaataessa noin miljoona kuutiota metsää mennessään. Kuluvan kesän metsätuhojen arviointi on vielä kesken, mutta niiden on arvioitu kipuavan noin kolmeen miljoonaan kuutioon. Se vastaa noin kuutta prosenttia vuoden 2008 hakkuumäärästä. Ilmatieteen laitoksen mukaan myrskypuuskien kesäaikaan aiheuttamia laajoja myrskyvahinkoja esiintyy Suomessa harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa. Yleensä voimakkaita myrskyjä koetaan syksyllä ja talvella suurien matalapaineiden myötä. Tuoreessa muistissa on ainakin vuoden 2001 Pyry- ja Janika-myrskyt. Tulevaisuuden arkipäivää? Sään ääri-ilmiöiden on ennustettu lisääntyvän ja voimistuvan ilmastonmuutoksen myötä. Suomessa ei ole kuitenkaan vielä tilastollisesti havaittavissa, että rajut myrskyt olisivat yleistyneet. Toisaalta ilmaston lämpeneminen jo itsessään voi lisätä varsinkin syysmyrskyjen metsille aiheuttamaa tuhoa. Lämpenevän ilmaston myötä puustolle riskialtis roudaton aika pitenee ja tuulituhot voivat lisääntyä. Leudommat talvet taas lisäävät lumituhojen mahdollisuuksia. Myrsky kaatoi metsää Viitalammella Etelä-Karjalassa. Poitsilanmaan Luontoyhdistys Kuikka kävi tarkastelemassa tuhon laajuutta. Metsäluonnolle myrskyt kuitenkin tuovat kaivattua vaihtelua. Myrskyt ja erilaiset häiriöt monipuolistavat metsän rakennetta ja luovat vaihtelevia elinympäristöjä. Erityisesti syntyy kuollutta puuta, josta on metsissämme niin suuri pula, että sitä tarkoituksella ennallistamistoimin pyritään lisäämään. Nyt luonto suorastaan tarjoaa meille omia ennallistuspalveluitaan. Puita kuitenkin joudutaan korjaamaan tuhoalueilta usein kiireellä, lähimmän saatavilla olevan metsäneuvojan apuun luottaen. Arvopuuston pikainen korjuu ja myynti on totuttu esittämään metsänomistajalle lähes ainoana vaihtoehtona. Korvauksia suojelusta Konkreettisen vaihtoehdon tarjoaa METSO-ohjelma. Ohjelman kautta myrskytuhokohde voi olla mahdollista suojella vapaaehtoisella suojelukaupalla. Maanomistaja saa tällöin markkinahintojen mukaisen korvauksen suojelun aiheuttamista taloudellisista menetyksistä. Johanna Viljanen Keski-Suomen ELY-keskuksesta kertoo, että suojeluesityksiä on heillä käsittelyssä parhaillaan vajaa 70 kappaletta. Vaikka suojelualueita on tarjolla runsaasti, myrskytuhokohteita ei ole juuri osattu vielä tarjota. Toisaalta on käynyt niinkin, että myrskytuhoja on osunut kohteille, joita maanomistaja on esittänyt suojeluun jo aiemmin. Tällöin luonnonsuojelullinen arvo on myrskyn seurauksena vain noussut, Viljanen kertoo. Suojelukohteiksi sopivat erityisen hyvin suojelualueiden tai arvokkaiden elinympäristöjen läheisyydessä sijaitsevat kohteet tai laajat, useita metsätyyppejä tai vanhaa lahopuuta sisältävät tuhoalueet. Tuhokohteilla on maanomistajalla tietysti usein kiire saada tieto siitä, onko suojelu mahdollinen vaihtoehto. Me toki pyrimme vastaamaan huutoon ja priorisoimaan kiireellisiä tarjouksia, Viljanen vakuuttaa. Lisätietoja METSO-ohjelmasta: www. metsonpolku.fi. laajimmat myrskytuhot suomessa Aarno v. 1978: 2.5 milj. m 3 Etelä- Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla Mauri v. 1982: 3 milj. m 3 Lapissa Manta v. 1985: 4 milj. m 3 Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Länsi-Lapissa Pyry ja Janika v. 2001: 7,3 milj. m 3 Etelä-Pohjanmaalla ja Hämeessä Unto v. 2002: 1 milj. m 3 Savossa Lähde: Metsätuhotyöryhmä. Työryhmämuistio MMM 2003:11

5 uutiset luonnonsuojelija 4/ Luonnonsuojelun tueksi uusi YK-paneeli Elämme loppuvuoden velaksi uusi hallitustenvälinen paneeli välittää tietoa luonnon monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista tiedemaailmalta päättäjille, medialle ja kansalaisille. Ilmastonmuutospaneeliin (IPCC) vertautuvan IPBES-paneelin (the Intergovernmental Platform on Biodiversity and Ecosystem Services) periaatteista päätettiin kesällä Busanissa Etelä-Koreassa. Perustaminen vahvistettaneen syksyllä YK:n yleisistunnossa. Euroopan komissio ja Euroopan ympäristökeskus (EEA) julkistivat kesäkuussa luonnon monimuotoisuuden vertailutason (EU 2010 Biodiversity Baseline). Sen avulla voidaan asettaa uudet konkreettisemmat tavoitteet monimuotoisuuden suojelulle vuoden 2010 jälkeen ja seurata toimenpiteiden vaikutusta. Uusi tietojärjestelmä BISE (the Biodiversity Information System for Europe) puolestaan kokoaa Euroopan luonnon monimuotoisuutta koskevan tiedon saataville osoitteeseen biodiversity.europa.eu/info. ihmiset ovat kuluttaneet loppuun kaikki maapallon tänä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat. Maailman ylikulutuspäivää vietettiin tämän jälkeen elämme loppuvuoden velaksi. Viime vuodesta ylikulutuspäivä on aikaistunut miltei kuukaudella. Global Footprint Network -tutkimuslaitos laskee vuosittain ihmiskunnan ekologisen jalanjäljen, joka kuvaa sitä miten suuri määrä maa- ja merialueita tarvitaan tuottamaan ne luonnonvarat, joita ihmiskunta tarvitsee elintasonsa ylläpitämiseen. Maailman ylikulutuspäivä, Earth Overshoot Day, on päivä, jolloin ihmiskunnan tarpeet ylittävät ekosysteemien kyvyn tuottaa luonnonvaroja, käsitellä jätteitä ja ihmisen tuottamia päästöjä. Tällä hetkellä tarvitaan puolitoista vuotta tuottamaan se määrä luonnonvaroja, joita ihmiskunta kuluttaa vuosittain. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden hupeneminen ovat näkyvimmät merkit siitä, että ihmiskunta elää yli luonnonvarojensa. teksti Sini Eräjää kuva Juha Juuti teksti Matti Nieminen kuva Timo Hartikainen uutta Lohikalat hädässä merellä ja järvellä Hellekesä toi terveiset kauempaakin Kulunut kesä rikkoi lämpöennätyksiä ja iltapäivälehtien lööpit kiljahtelivat riemusta helteen aina vaan jatkuessa. Myös luonnossa lämpö näkyi ja toi erilaisia tuulahduksia varsinkin kaakosta. Sinappiperhoset vaelsivat Vaeltavia sinappiperhosia tulvahti etenkin Itä- ja Kaakkoi-Suomeeen elokuun alkaessa. Kuvan perhonen on kuvattu Outokummussa, jossa kahdella lähekkäin sijainneella niityllä lenteli vilkkaasti peräti 15 yksilöä. Myös kotimaiset perhoset runsastuivat lämmön myötä. Sudenkorentojen tuntijat havaitsivat maallemme kaksi uutta lajia: vyösyyskorento ja keisarinkorento surahtivat Suomeen. Elokuussa havaittiin myös vaeltavia idänkulkusirkkoja, enemmän kuin vuosikymmeniin. Ilmaislehtiin alkoikin ilmestyä yllättyneiden maallikoiden kuvia näistä suurista sirkoista, joilla on pituutta jopa 8 cm ja siipiväliä 13 cm. Kyse ei ollut kuitenkaan raamatullisena vitasauksenakin tunnetusta afrikankulkusirkasta. Jalokalojemme aatelisilla on täysi työ pysyä Suomessa hengissä. Hopeiset kyljet välkähtelevät yhä harvemmin, myös kalastajien ulottuville. Tornionjoen lohikanta on pudonnut puoleen. Itämeren lohikantojen viimeaikainen elpyminen katkesi tänä kesänä dramaattisesti. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen seurantatutkimuksen mukaan lohen kutuvaellus Pohjanlahden jokiin romahti. Esimerkiksi Tornionjoen nousulohimäärä putosi noin puoleen viimevuotisesta. Luonnonsuojeluliitto kirjoitti lohitilanteesta huolestuneena Euroopan yhteisöjen komissiolle elokuussa. Liitto vaati, että lohen huonontunut tilanne huomioidaan EU:n viimeistellessä lohen hoitosuunnitelmaa. Liiton mielestä lohen kalastuskiintiöt tulee sovittaa tutkijoiden tieteellisiin neuvonantoihin. Tämä merkitsee lohikiintiöiden vähentämistä ainakin puoleen. Lohen sekakantakalastus pitää lopettaa. Monen pienen joen lohikanta on erittäin uhanalainen eikä kestä merellä tapahtuvaa sekakantakalastusta. Lohenpyynnin tulisi tapahtua joissa ja jokisuilla. Tätä on suositellut myös EU:n neuvoja antava kalastuskomitea, kertoo luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola SLL:sta. Kalastuksen valvontaa ja tilastointia tulee kehittää, varsinkin siimakalastuksen ja Puolan osalta. Näyttää siltä, että EU:n kieltämät ajoverkot on Etelä-Itämerellä korvattu ajosiimoilla ja ylikalastus jatkuu. Puolan epäillään raportoivan paljon lohia meritaimenina, joiden kalastusta EU ei vielä säätele. Rasvaeväleikkaukset alkavat Pielisellä Pielisellä on päättymässä järvilohen puolesta toteutettu Pielisen Järvilohi ja Taimen -hanke. Kaikilta Pielisen järvialueelle istutettavilta taimenilta ja järvilohilta leikataan jatkossa rasvaevät. Näin pyritään erottamaan ne kokonaan Pielisen Järvilohi ja Taimen hankkeessa pidetään emokalapyynnin avulla yllä taimen- ja lohikantoja. luonnonvaraisista ja alkuperäisistä kaloista. Vuodesta 2012 alkaen jokainen rasvaevällinen taimen ja järvilohi suositellaan vapautettavaksi. Rasvaeväleikatut kalat saa ottaa saaliiksi, kunhan muistaa alamitat. Päätös aloittaa rasvaeväleikkaukset Pielisellä on yksi tärkeimmistä viime vuosina. Sillä saattaa olla hyvin kauaskantoisia vaikutuksia, sanoo hankkeen projektipäällikkö Mirko Laakkonen toiveikkaana. Hankkeessa saavutettujen tulosten pohjalta on mahdollista jatkaa uusien toimien valmistelua. Järvilohi on arvokkaimpia alueella eläviä lajeja, Laakkonen muistuttaa. Savua idästä Venäjän metsäpalot tuntuivat Suomessa nenässä asti. Luvut olivat jo elokuun alussa hurjia: palanutta hehtaaria ja palomiestä. Pahin palotilanne oli Keski-Venäjällä. Sakea savu sekoitti Moskovan. Ilmanlaatua heikensivät näkyvän savun lisäksi myös Suomessa pienhiukkaset, jotka voivat kulkeutua pitkälle ihmisen hengitysteihin. Kesän helteet saivat vaeltavat sinappiperhoset liikkeelle. Matti Nieminen Kaivosratoja vai ympäristötutkimusta? Suomi on laman jälkeen suuressa tienhaarassa: Pärjääkö maamme tulevaisuudessa Nokian kaltaisella huippuosaamisella vai EU:n luonnonvara-aittana? Kannattaako valtion panostaa tutkimukseen vai kaivosratoihin? Tätä suurta kädenvääntöä käydään muun muassa seuraavaan hallitusohjelmaan tähtäävässä Suomen mineraalistrategiassa. Mineraalistrategiaa tehdään työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) sekä Geologian tutkimuskeskuksen johdolla. Hankkeen ohjausryhmässä ja asiantuntijaryhmässä ei ole ympäristöjärjestöjä. Niitä on kutsuttu kuitenkin nettikyselyihin ja osaan seminaareista. TEM toivoo kaivoksista uutta kasvualaa supistuvan metsäteollisuuden tilalle. Maaperämme takia suurimmat odotukset kohdistuvat Itä- ja Pohjois- Suomeen. Siksi mineraalistrategia saattaa ruveta ohjaamaan suuria aluepoliittisia tukivirtoja. Mineraalistrategialle on alustavasti määritelty kolme tavoitetta. Ensimmäinen on kotimaisen työn, kasvun ja hyvinvoinnin edistäminen mineraalisektorin avulla. Toisaalta suomalaisilla innovaatioilla etsitään ratkaisuja globaaleihin raaka-aineketjun haasteisiin. Kolmas tavoite on kaivannaisalaan liittyvien kokonaisympäristöhaittojen vähentäminen. Kaivosalan ympäristöpaheet Tapani Veistola Ympäristöasioiden parantamisessa kaivosalalla onkin tekemistä. Kaivosten ekologinen selkäreppu on raskas. Kaivostoiminta syö muun muassa valtavasti energiaa ja vettä. Monien nykyisten kaivosten ympäristöasiat eivät ole kunnossa. Esimerkiksi nikkelin lisäksi uraanin ottoa suunnitteleva Sotkamon Talvivaara on ollut otsikoissa ilman- ja vesistöpäästöjensä takia. Mineraalistrategia on Suomen luonnolle suuri uhka, mutta myös mahdollisuus. Jos mineraalistrategiassa panostettaisiin ympäristöasioiden tutkimukseen ja kehittämiseen, Suomessa voisi syntyä kansainvälisestikin kiinnostavaa ympäristöosaamista muunkin maailman kaivosten parantamiseen. Uudet kaivokset eivät tuo pelkästään pientä reikää maahan. Ne vaativat myös teitä, ratoja, sähkölinjoja ja vesistöjärjestelyjä.

6 6 luonnonsuojelija 4/2010 uutiset Vesienhoitosuunnitelma esti turpeenoton Uusiutuva energia hallituksessa korkein hallinto-oikeus on evännyt turvetuotannon ympäristöluvan Keski-Suomessa Soinin Koirasuolla. Oikeuden tuoreeseen päätökseen vaikutti keskeisesti alueen vesienhoitosuunnitelma, jota myös Suomen luonnonsuojeluliiton edustajat ovat olleet laatimassa. Tämä on tärkeä päätös. Vesipolitiikan puitedirektiivi toimii nyt Suomessa ja vaikuttaa vesiemme ja myös soiden puolesta, sanoo SLL:n luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen. Alueen vesienhoitosuunnitelman mukaan vastaanottavan vesistön tila oli vain tyydyttävä. Se pitäisi saada vuoteen 2015 mennessä hyväksi. Lisäksi vesienhoitosuunnitelmassa oli esitetty rajauksia turvetuotannon sijoittamisesta. Vesistöön ei voitu KHOn mukaan enää lisätä enää tällaista turvetuotannosta aiheutuvaa haittaa. Vesien pilaamiskielto on säädetty myös ympäristönsuojelulaissa. kiivas energiavuosi 2010 on lähestymässä huippuaan. Hallitus hyväksyi elokuussa budjettiriihessään linjaukset muun muassa uusiutuvien energialähteiden tukipaketista. Talousarvioesitykseen liittyen hallitus antaa eduskunnalle esityksen laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta. Esityksen mukaisesti hallitus varaa ensi vuodelle lähes 54 miljoonaa euroa uusiutuvien tuotantotuen nimellä maksettavalle tuelle. EU:n asettaman sitovan tavoitteen mukaisesti Suomen on nostettava uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukäytöstä 38 prosenttiin. Hallitus ei osoittanut kevään aikana halukkuutta edetä yhtään tuota tavoitetta pidemmälle, vaan jättää esimerkiksi tuulisähkön potentiaalia käyttämättä sillä, ettei budjettiesitykseen sisälly merituulivoimalle maksettavaa korkeampaa tukimuotoa. Tällä lienee jotain tekemistä sen kanssa, että kahdelle uudelle ydinvoimaluvalle täytyi luoda keinotekoista tarvetta. Ilmastopolitiikka etenee pala palalta YK:n ilmastopuitesopimuksen ja Kioton pöytäkirjan osapuolten välisiä neuvotteluja on kevään ja kesän kuluessa jatkettu Saksan Bonnissa. Tämän hetkistä tilannetta kuvaa maltillisuus. Minna Sumelius Maltillisuus selittyy viime vuoden epäonnistumisella. Kööpenhaminan ilmastokokouksessa COP15:ssa oli tarkoitus saada uusi, mullistava sopimus, joka korvaisi sekä vanhan puitesopimuksen, että teollisuusmaiden päästöjä rajoittavan Kioton pöytäkirjan. Tässä kuitenkin epäonnistuttiin surkeasti. Osin Kööpenhaminan epäonnistumisen vuoksi tämän vuoden varsinaiseen osapuolikokoukseen Meksikon Cancunissa ei juurikaan ladata odotuksia koko sopimuspaketin ratkaisemisesta, vaan neuvotteluissa pyritään edistymään pala palalta, kertoo SLL:n ilmastovastaava Venla Virkamäki. Edistystä onkin tapahtunut esimerkiksi kehitysmaiden ja kehittyvien maiden ilmastotoimien rahoituskysymyksissä. Jopa siinä määrin, että Meksikosta voi odottaa tämän asian suhteen tuloksia. Neuvotteluiden kuumin peruna on tämän kesän aikana ollut maankäyttö ja hiilinielut. Kesän kuluessa on ollut selkeästi nähtävissä myös se, että kehittyvät maat ovat nostaneet vaatimuksiaan uuden sopimuksen suhteen. He vaativat yhä tiukemmin teollisuusmaita kantamaan suuremman vastuun ilmastonmuutoksesta. Kehitysmaaryhmittymä G77:n sisällä on kuitenkin myös suuria sisäisiä erimielisyyksiä. Myös sopimuksen sitovuudesta on ollut erimielisyyttä. Jotkut maat ovat kyseenalaistaneet päästövähennysvelvotteiden ja -toimien osalta jopa asiat, jotka on jo hyväksytty Kööpenhaminassa. Tämä vie neuvotteluja auttamatta taaksepäin. EU:n politiikassa on toivoa, sillä sen sisällä pohditaan tällä hetkellä unionin omien tavoitevaatimusten nostamista 20 prosentista kolmeenkymmeneen. EU:n tilanne on huomattavasti parempi, kuin esimerkiksi Yhdysvaltojen osalta, jonka sitoutumista kansainväliseen sopimukseen rajoittaa ongelmat saada maan sisäinen ilmastolaki voimaan. Cancunin ilmastokokous pidetään Sitä edeltävät vielä virkamiestason välineuvottelut Kiinan Tianjinissa. Hanke kehitysmaiden näkökulmasta Anttila käveli riistantutkijoi Suomen luonnonsuojeluliitossa on ollut toukokuun alusta asti käynnissä Suomen Ulkoasiainministeriön tukema hanke Etelän ääni Kehitysmaat ilmastoneuvotteluissa. Hankkeessa pyritään edesauttamaan ympäristö- ja kehityskysymysten ratkaisemista synergiassa keskenään sekä tuomaan enemmän esiin kehitysmaiden näkökulmaa ilmastoneuvotteluihin. Hankkeen puitteissa järjestetään koulutus järjestöväelle, yliopistoseminaarikiertue sekä toimittajakoulutus sekä julkaistaan Voima- ja Luonnonsuojelija-lehtien välissä ilmastoliite. Hanketta koordinoi 30-vuotias Turkulainen yhteisöpedagogi Minna Sumelius, joka on kartuttanut aiempaa työkokemusta mm. Suomen sosiaalifoorumin projektisihteerinä ja Vasemmistonuorten KÖP15-ilmastokampanjan koordinaattorina. Erityisen ylpeä olen yliopistoseminaarikiertueesta, jonne olemme tuomassa huippupuhujia, kommentoi Sumelius. Kaikki hankkeen tilaisuudet ovat maksuttomia ja avoimia kaikille. Lisätietoawww.sll.fi/ilmastokiertue. Luonnonsuojeluliitto moittii maa- ja metsätalousministeriötä metsästyksen kestävyyden vaarantamisesta. Pyyntilupien määrää on lisätty ja pyyntiaikoja aikaistettu vastoin riistantutkijoiden kestävyysarvioita. Ministeriö antoi maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan johdolla tänä vuonna enemmän karhun pyyntilupia kuin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos katsoi kestäväksi. Se aikaisti hirvenmetsästyksen alkua Ylä-Lapissa syyskuun alkuun vastoin RKTL:n ja Luonnonsuojeluliiton lausuntoja. Kestävään käyttöön ei kuulu metsästää enempää kuin kanta tuottaa uusia yksilöitä, sanoo SLL:n puheenjohtaja Risto Sulkava. Uhanalaisten lajien metsästyksessä on paikallisesti vahvistuneessakin kannassa oltava erityisen pidättyväinen. Lisääntymisaikaan ei pidä metsästää mitään lajia. Nyt maa- ja Suurin skandaali on uhanalaisen itämerennorpan pyynnin aloittaminen. Sitä eivät muut Itämeren maat tee. metsätalousministeriö on kävellyt riistantutkimuksen kestävyysarvioiden yli ja ottanut käyttöön kestämättömiä kiintiöitä, uhanalaisia lajeja ja lisääntymisaikaista metsästystä. Suurin skandaali on kansainvälisesti uhanalaisen itämerennorpan pyynnin aloittaminen. Sitä eivät muut Itämeren maat tee. Harmaahylkeenkin kiintiö on Ruotsiin verrattuna viisinkertainen. Itämerennorpan rauhoitusta on kierretty viime vuosina poikkeusluvilla. Korkein hallinto-oikeus arvosteli keväällä huonosti perusteltuja lupia Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin tekemän valituksen perusteella. Vesilinnuille rauhoitusalueita Sorsanmetsästyksen alkaessa Luonnonsuojeluliitto muistutti vesilintujen rauhoitusalueiden tarpeesta. Monien riistalintujen kannat ovat laskussa. Metsästys häirisee myös rauhoitettuja lintuja, joiden pitäisi saada rauhassa valmistautua muuttomatkan ja talven rasituksiin. Metsästys on nykyisin sallittua useimmilla lintuvesien suojeluoh-

7 uutiset luonnonsuojelija 4/ Kasvukeskustelun huiput Suomeen Tahkovuoren korotus vihdoin nurin kulutuksen hallittuun laskuun tähtäävän talouskeskustelun ehkä merkittävimmät asiantuntijat saapuvat Suomeen syyskuussa. He puhuvat SLL:n järjestämässä Kasvu murroksessa -konferenssissa Helsingissä. Serge Latouche on Paris-Sud yliopiston emeritusprofessori ja ranskalaisen décroissance-liikkeen perustaja. Tim Jackson on Iso- Britannian Kestävän kehityksen toimikunnan komissaari ja Peter Victor Yorkin yliopiston professori. Konferenssissa etsitään vaihtoehtoja jatkuvaan kasvuun perustuvaan talouteen, joka uhkaa ilmastoa ja hyvinvointia. Luvassa on yksi vuoden kovatasoisimmista taloustapahtumista, arvioi Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen. Jatkuva talouskasvu on totuttu näkemään välttämättömyytenä, jota tarvitaan hyvinvointivaltion, työpaikkojen ja verotulojen turvaamiseksi. Kaikki eivät kuitenkaan ole yhtä vakuuttuneita asiasta. nilsiään suunniteltu SuperTahko-hanke on kaatumassa. 220 metriä korkeaa Tahkovuorta suunniteltiin korotettavaksi kaivosjätteellä 300 metrillä. Juurelle oli tarkoitus louhia lisäksi lähes 200 metrin syvyinen monttu. Luonnonsuojeluliitto on pitänyt hanketta poikkeuksellisen harkitsemattomana. Nilsiän kaupunginvaltuusto otti kesäkuussa kielteisen kannan Tahko Development Oy:n kanssa harkittuun puitesopimukseen. Myökin alueellinen ympäristöviranomainen ELY-keskus kieltäytyi antamassa hankkeelle lupaa. Nilsiän luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Jorma Airaksinen on tyytyväinen tilanteeseen: Vähän niin kuin voiton puolella ollaan. Yhdistys tarjosikin heinäkuussa Nilsiän torilla nilsiäläisille voitonkahvit ja antoi ympäristöpalkinnon DI Erkki Partaselle. Nilsiän kaupunginjohtaja Jorma Autio on ollut keskeinen Tahkon korotuksen ajaja kunnassa. Hän on jättänyt heinäkuun lopussa eroanomuksensa siirtyäkseen eläkkeelle. teksti Hannele Ahponen kuva Tero Taponen itämerennorppa, saimaannorpan serkku Itämerennorppa (Pusa hispida botnica) on norpan alalaji samoin kuin saimaannorppa (P. h. saimensis) ja laatokannorppa (P. h. ladogensis). Itämerennorpan kanssa samoilla alueilla elää myös harmaahylje eli halli (Halichoerus grypus). Itämerennorppa on maapallon pienin norppa. Aikuisen norpan pituus on cm ja se painaa kiloa. Itämerellä arvioidaan olevan noin itämerennorppaa. Itämerennorppa onuhanalainen. Saaristomeren ja Suomenlahden norppakannat ovat kutistuneet pieniksi, Suomenlahden jopa alle sataan. Itämerennorppa kärsii ympäristömyrkyistä. Varsinkin Perämerellä sitä vaivaa steriiliyttä aiheuttava kohdunkuroumatauti. Myös ilmastonmuutos uhkaa itämerennorppaa, joka synnyttää poikasensa jäälle lumipesään. Vantaanjoesta Natura-alue keskelle Ruuhka-Suomea Vantaanjoen lisäämistä Natura-verkostoon valmistellaan ympäristöministeriössä ja asiaa menee valtioneuvoston käsittelyyn vielä tänä syksynä, kertoo hallitussihteeri Heikki Korpelainen ympäristöministeriöstä. Suojeluperuste on joessa elävä EU-alueella erittäin uhanalainen vuollejokisimpukka (Unio crassus). Vantaan simpukkapopulaatio on lajin merkittävin esiintymä Suomessa ja siksi tärkeä koko lajin suojelemiseksi. Vantaanjokea oltiin liittämässä Natura-verkostoon jo vuonna Silloin korkein hallinto-oikeus kuitenkin kumosi Natura-päätöksen, koska se piti aiempia vuollejokisimpukkaan liittyviä tutkimuksia riittämättöminä. Uusimpien selvitysten mukaan simpukoita on 60 kilometrin matkalla lähes kolme miljoonaa yksilöä. Vantaanjoki sivu-uomineen on tärkeä osa Uudenmaan ja eteläisen Hämeen ekologista verkostoa, joita pitkin luonnonvaraiset kasvit ja eläimet voivat levitä ja siirtyä alueelta toiselle. Myös vuollejokisimpukka viihtyy pitkässä yhtenäisessä jokikäytävässä, johon virrat ja suvannot tuovat runsaasti vaihtelua. Monelle tärkeä ympäristö Tuleva suojelualue on merkittävä, sillä se tukee laajemminkin erilaisten jokihabitaattien säilymistä luonnontilaisena, Korpelainen painottaa. Kunnostustoimenpiteiden ansiosta joessa lisääntyvät muun muassa taimen, lohi ja harjus. Vantaanjoen valuma-alue sijaitsee 14 kunnan alueella ja sen vaikutusalueella asuu lähes miljoona asukasta. Joki onkin merkittävä virkistyspaikka. Vantaanjoki joutuu ottamaan vastaan runsaasti sekä maatalouden että yhdyskuntien kuormitusta. Rankkasateet aiheuttavat edelleen tilanteita, joissa jätevettä joudutaan juoksuttamaan puhdistamoilta käsittelemättä jokeen, muistuttaa LUMO2010-vuoden koordinaattori Hannele Ahponen Luonnonsuojeluliitosta. Syynä ovat muun muassa sekaviemärit, joissa sade- ja jätevedet johdetaan puhdistamoille yhdessä. Valuma-alueen ojitus ja rakentaminen vähentävät veden imeytymistä maaperään, mikä lisää tulvia. Ongelmiin on kuitenkin tartuttu. Esimerkiksi Helsingin ja Vantaan kaupungit ovat laatineet hulevesistrategiat, jotka edistävät luonnonmukaista hulevesien hallintaa ja vesiluonnon huomioimista kaavoituksessa ja rakentamisessa. Erittäin uhanalainen vuollejokisimpukka elää Vantaanjoessa. den yli teksti Tapani Veistola kuva Seppo Keränen jelmaan ja jopa Naturaan kuuluvilla luonnonsuojelualueilla. SLL ja BirdlifeSuomi esittivät vesilinnuille valtakunnallista rauhoitusalueiden verkostoa jo vuonna Nyt siitä muistutettiin ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön virkamiehiä. Metsästysrajoitukset palvelisivat pitkällä aikavälillä myös metsästäjiä, muistuttaa viestintäpäällikkö Matti Nieminen. Rauhoitusalueet houkuttelevat lintuja myös pysyttelemään Suomessa pitempään, jolloin ne selviävät paremmin muuttomatkan rasituksista. Monien metsästettävien vesilintujen kannat ovat olleet pitkäaikaisseurannoissa laskussa. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi haapana, punasotka ja haahka. Vähälukuisimmat lajit, kuten jouhisorsa ja heinätavi, olisi syytä rauhoittaa kokonaan. Vieras uhka leviää luontoon Tänäkin kesänä on kauhisteltu espanjansiruetanoita ja myrkyllisiä jättiputkia. Luonnonsuojeluyhdistykset ovat järjestäneet talkoita myös kaiken valtaavien jättipalsamien ja kurtturuusujen kitkemiseksi. Miksi? Nämä lajit ovat haitallisia vieraslajeja, joita vastaan ollaan tekemässä sekä Suomessa että EU:ssa strategiaa. Kyse on isosta asiasta. Maailmalla haitalliset vieraslajit ovat alkuperäisluonnolle elinympäristöjen häviämisen ja ilmastonmuutoksen kokoinen uhka. Kyse on myös suurista taloudellisista arvoista. Haitallisten vieraslajien on arvioitu aiheuttavan vuosittain 1,4 biljoonan dollarin vahingot. Se on viisi prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. Kaikki luonnon uudet tulokkaat eivät ole haitallisia vieraslajeja. Mustalle listalle kelpaa vain laji, joka ei olisi itse päässyt alueelle ilman ihmisen apua, ja joka aiheuttaa ekologista, taloudellista, terveydellistä tai sosiaalista haittaa. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi minkki, rotta, petovesikirppu ja rapurutto. Yhteinen vihollinen Suomen vieraslajistrategiaa tehdään maa- ja metsätalousministeriön johdolla. Laajapohjaisessa työryhmässä on ollut hyvä henki. Haitalliset vieraslajit ovat kaikkia metsäteollisuudesta maatalouteen ja kalamiehistä luonnonsuojelijoihin yhdistävä ulkoinen vihollinen. Suomi on pohjoinen ja kylmä maa, joten tänne ei vielä ole tullut paljon haitallisia vieraslajeja. Ilmastonmuutos ja kasvava kansainvälinen kauppa voivat muuttaa tilannetta maassamme nopeasti. Esimerkiksi mäntyankeroisen tulo maahamme voisi romahduttaa metsätaloutemme. Ruotsissa nopeasti leviävä pesukarhu taas on paljon supikoiraa suurempi uhka linnuillemme. Kani tuli jäädäkseen Söpö citykani aiheuttaa vuodessa tuhoja yli puolen miljoonan edestä. Tapani Veistola Ihmisten luontoon päästämistä kaneista on tullut Helsingissä iso poru. Kaupungin laskujen mukaan kani maksaa sille jo puoli miljoonaa euroa vuodessa. Rahaa menee kansalaisten neuvontaan, puutarhakasvien talviaitoihin ja metsästykseen. Luvussa eivät kuitenkaan vielä ole yksityisten puutarhojen ja taloyhtiöiden kulut. Kanikanta räjähti 2000-luvun lämpiminä talvina. Kylmä talvi 2010 vähensi kaneja selvästi. Laji on kuitenkin levinnyt Helsingistä naapurikuntiin. Citykani on hyvä esimerkki siitä, että ennaltaehkäisy on paras, varmin ja halvin keino torjua haitallisia vieraslajeja. Silja / Vastavalo.fi

8 8 luonnonsuojelija 4/2010 toimintaa NORPPALUODOLTA Inarin Luonnonystävien puheenjohtaja Liittohallituksen jäsen Vesa Luhta ympäri maata teksti Sinikka Kunttu kuvat Raimo Mikkola Hollola Hollola: Retkiltä uusia jäseniä Petsamo opettaa jo petsamo-sanassa on omituisesti kihelmöivää kaikua vuosikymmenten takaa. Sellaiset nimet kuin Kolttaköngäs, Yläluostari, Kolosjoki, Parkkina ja Liinahamari kajahtelevat itsenäisyytemme varhaishistoriaa, seikkailuja ja suomalaista villiä länttä. Inarin Luonnonystävät teki kuluneena kesänä kulttuuri- ja luontoretken muistojen Petsamoon. Retken oppaana toimi Irja Jefremoff, ihmenainen, joka tietää kaiken tietämisen arvoisen alueesta, ja joka kykenee kertomaan anekdootin miltei jokaiselta Petsamon neliökilometriltä. Matkalla oli myös mukana kaksi alueella syntynyttä sekä muutama, joiden sukulaiset olivat vaikuttaneet itsenäisen maamme varhaisvuosina tuolla alueella. Huimaavien tuntureiden, dramaattisen Petsamovuonon, munkkiveljesten, suurten lohijokien, malmivarantojen ja arvoituksellisia helmisimpukoita piiloihinsa kätkevien mittaamattomien erämetsien maa on nyt kuitenkin jotain muuta kuin tarunhohtoisina suomalaisvuosina. Kehnonpuoleisten maanteitten, absurdien panssarivaunurivistöjen, piikkilankojen, sotilastukikohtien ja hylättyjen kivitalokaupunkien seasta vaivoin löytyi suomalaisen ajan muistomerkkejä. Keskeistä aluetta koristavat Nikelin ja Zapolnjarnyin sulattojen savupiiput, jotka pöllyttävät höyryjä ja savuja jokaisesta aukosta tavalla, jossa helvetin esikartanotkin muistuttavat lasten hiekkalinnoja. Rikkilaskeuman elottomaksi kuivattama maa on palanut mustalle karrelle, ja miljoonat roskat ovat jääneet siihen mihin ne on heitetty. Tätä maata on vaikea kaivata takaisin Suomelle. Jokaisen lappilaisen päättäjän tulisi tehdä pyhiinvaellus Petsamoon, jossa ei ole tietoakaan elinkeinoelämää jarruttavasta luonnosuojelusta. Retket ovat hyvä kanava tavoittaa uusia ihmisiä mukaan toimintaan. Hollolan ympäristöyhdistys on ottanut tavaksi esitellä toimintaansa retkillä ja kutsua myös osallistujia mukaan jäseniksi. Hollolan ympäristöyhdistys innostui esittelemään yhdistyksen toimintaa ja tekemään jäsenhankintaa retkien yhteydessä viime vuonna, kun yhdistys lähti mukaan Löydä luonto läheltäsi -retkihankkeeseen. Kohderyhmä retkillä on ollut otollinen, sillä vuoden 2009 Löydä luonto läheltäsi -retkien 2133 osallistujasta jopa 80 prosenttia ei ollut SLL:n jäseniä. Tottakai yhdistyksemme toivoo lisää jäseniä, jotta luonnonsuojeluaate leviäisi uusien ihmisten pariin. Kun yhdistys kasvaa, saamme yhä suuremman joukon väkeä mukaan keskustelemaan, ideoimaan, toimimaan ja vaikuttamaan, perustelee puheenjohtaja Matti Laurila Hollolan ympäristöyhdistyksestä. Hollolan ympäristöyhdistys on tavoittanut retkillään jo useita kymmeniä uusia, toiminnasta kiinnostuneita, joista osa on liittynyt samantien jäseniksi. Evästauot parhaita toiminnasta kertomiselle luonnonsuojeluliitosta, jotta uudet ihmiset ymmärtävät paikallisyhdistyksen olevan osa valtakunnallista järjestöä. Kun esittely on ohi, on aika kutsua myös retkeläiset mukaan toimintaan ja tarjota mahdollisuus liittyä jäseniksi. Vaikka retkeläinen ei heti tohtisikaan liittyä, voi ajatus jäädä silti kytemään ja päätös jäsenyydestä kypsyä myöhemmin. Yhdistyksen esittelyä ei kannata arastella Jos yhdistyksen retkillä tai muissa tapahtumissa ei ole ollut tapana esitellä toimintaa ja tehdä jäsenhankintaa, voi tämä vaikuttaa aluksi vaikealta ja kiusalliseltakin. Retkenjärjestäjistä voi ehkä tuntua siltä, että tyrkyttää ihmisille omaa asiaansa ja aatettaan. Yhdistyksen toiminnan esittelyä ei kuitenkaan kannata arastella, sanoo Laurila. On hyvä pitää mielessä, että retkeläiset ovat jo lähtökohtaisesti kiinnostuneita luonnosta ja sen suojelusta, koska ovat retkelle lähteneet. Osallistujat ovat varmasti kiinnostuneita kuulemaan myös yhdistyksen muusta toiminnasta. Kynnys toiminnasta kertomiselle ja jäsenhankinnalle voi aluksi olla korkea, mutta sen ylitettyä huomaamattaan innostuu. Itse kerron ainakin ylpeänä siitä, mitä yhdistys paikkakunnalla tekee, Laurila kannustaa. vinkkejä jäsenhankintaan Retket ovat oivallinen ja luonteva tilaisuus esitellä yhdistyksen toimintaa uusille ihmisille. Yhdistyksen toiminnasta on hyvä kertoa esimerkiksi evästauon aikana, kun kaikki ovat koolla ja kuulolla. Jos hetki on sopiva, voi yhdistyksen toiminnan lisäksi kertoa myös hiukan itsestään ja siitä, miten on itse aikanaan kiinnostunut luonnonsuojelusta ja mikä pitää kiinni yhdistyksen toiminnassa edelleen. Toiminnan esittelyn jälkeen kutsutaan myös retkeläiset mukaan ja tarjotaan mahdollisuus liittyä jäseniksi. Retken lopuksi on hyvä vielä muistuttaa seuraavasta yhdistyksen retkestä tai tapahtumasta ja toivottaa retkeläiset tervetulleeksi myös niihin! Nyt kun yhdistyksen toiminnan esittely ja jäseneksi kutsuminen on tullut Löydä luonto läheltäsi -retkillä tavaksi, aiomme jatkaa tapaa myös muilla retkillä ja tapahtumissa, suunnittelee Laurila. Kun petsamolaiset oli siirretty sodan jälkeen Suomeen, koitti Petsamossa uusi aika. Alueelle virtasi sotilaita ja kaivostyöntekijöitä erilaisten kannustimien houkuttelemina tavoitteena oli tehdä nopeasti rahaa, ja palata takaisin kotiseudulle. Alueen luonnosta ei välittänyt kukaan, se oli luotu ryöstettäväksi viimeistä joutsenenpesää myöten. Tavoitteena oli saada maa tuottamaan mahdollisimman paljon ja mahdollisimman nopeasti. Alueen nykytila on lähes puistattava. Tässä vaiheessa katseet kääntyvät väkisin Suomen Lappiin, jolloin sydänjuuria myöten oivaltaa luonnonsuojelun täyden merkityksen. Ero ei silti ole suuri Kemijoen vesistön ja valtavien metsäalueiden lähes täydellinen tärveytyminen ovat muistuttamassa, ettei elintasohuuman sokea tavoittelu ole petsamolainen poikkeus. Lapin poliittiselle eliitille Petsamo onkin kuin märkä uni: kaivoksia, voimalaitoksia, tekoaltaita, hakkuita ja teollisuuskombinaatteja! Aivan kuten maakuntaliiton omat suunnitelmat Lapin kehittämiseksi, jotka vieläpä ovat lisäkoristetut ydinvoimalalla ja jättimäisillä mökkikaavoilla. Siksi jokaisen kuntatasonkin lappilaispäättäjän tulisi tehdä pyhiinvaellus Petsamoon, tosimiesten ja -naisten maahan, jossa ei ole tietoakaan kaikkea elinkeinoelämää jarruttavasta luonnonsuojelusta. Ainakin meillä Hollolassa parhaita hetkiä yhdistyksen toiminnasta kertomiselle ovat olleet eväshetket nuotion ääressä, vinkkaa Laurila. Evästauon paikka kannattaa valita etukäteen, jotta se sopii isollekin osallistujajoukolle. Mitä yhdistyksen toiminnasta sitten kannattaa kertoa? Perusasioista kuten yhdistyksen jäsenmäärästä ja perustamisvuodesta pääsee hyvin liikkeelle ja niistä kannattaa jatkaa kohti yhdistyksen tavoitteita ja toimintamuotoja. Mitkä esimerkiksi ovat yhdistyksen toiminnan painopisteitä tänä vuonna? Entä mitä retkiä ja tapahtumia yhdistys vuosittain järjestää? Olen yleensä kertonut myös paikallisista luonnonsuojeluvoitoista, joita yhdistys on saanut Hollolassa aikaan. Nämä saavutukset kuvaavat hyvin yhdistyksen merkitystä, jatkaa Laurila. Yhdistyksen toiminnan esittelyn lisäksi kannattaa kertoa lyhyesti myös keskusjärjestöstä, Suomen

9 toimintaa luonnonsuojelija 4/ mtv3 Mikko Käkelä Janne Björklund Ennätyskesä pursusi tapahtumia Helteisen kesän keskellä huhki, juhli, kilpaili ja väitteli satoja luonnonsuojelijoita. Kesällä rikottiin lämpö- ja ukkosennätysten lisäksi muitakin rajoja. Kymmeniä retkiä, talkoita ja leirejä järjestettiin ympäri Suomen. Jokavuotinen Luonnonkukkien päivän 103 retkeä keräsi ennätykselliset 2359 osallistujaa eri puolilta Suomea. Yksi Luonnonkukkien päivän opastetuista retkistä järjestettiin Kainuussa Liisa Hulkko Sotkamon Parkuan kylässä. Löysimme retkellä karjalanruusun ja vuohenkellon, jotka ovat täällä harvinaisempia lajeja. Molemmat löytyivät 1700-luvulta peräisin olevan, autioksi jääneen tilan pihalta. Muita kiinnostavia havaintoja olivat esimerkiksi kaarlenvaltikka, pussikämmekkä ja harajuuri, kertoo oppaana toiminut Alpo Komulainen Sotkamon Luonto ry:stä. Heinäkuussa hypättiin Euroopan puhtaiden vesien puolesta. Suomessa päätapahtuma järjestettiin Vantaanjoen Pikkukoskella Helsingissä, jossa tunnelma oli riehakas joukkueiden kisatessa keskenään. Pieni hyppy ihmiselle, mutta suuri ihmiskunnalle!" juontaja Dj Njassa kannusti hyppääjiä Pikkukoskella. Kesän keskelle mahtui myös kulttuuria. Tuusulan kamarimusiikkifestivaaleilla cembalomuusikko Elina Mustonen vei yleisön saimaannorpan vesille. Konsertti järjestettiin luonnon keskellä Ainolan metsässä. MTV3:n järjestämässä SuomiAreena tapahtumassa, jossa Suomen luonnonsuojeluliitto oli jälleen mukana, kuultiin keskustelu teemalla Paljonko luonto saa maksaa?. Isossa kuvassa: Big Jumpin päätapahtuma järjestettiin Vantaanjoen Pikkukoskella Helsingissä. Tapahtuman henki oli rennon riehakas. Ylhäällä: Risto Sulkava johti keskustelua Porin SuomiAreenassa. Keskellä: Cembalisti Elina Mustonen soitti saimaannorpan suojelun puolesta Tuusulanjärven kamarimusiikkifestivaaleilla. Kuvassa alhaalla: Luonnonkukkien päivän retki Hyvinkäällä suuntautui Krissinmäelle. Arto Rantanen esittelee paahderinteen kasveja, joukossa harvinaisuuksia. Yrjö Ala-Paavola teksti & kuva Hannele Ahponen 450 partiolaista ennallisti suota Kilkkeen suurleirillä suomen partiolaisten ja Suomen luonnonsuojeluliiton yhteishankkeessa partiolaiset pääsivät vaikuttamaan alueen luonnon monimuotoisuuden elpymiseen ammattilaisten ohjaamina. Hanketta tuki SLL:n yhteistyökumppanina Lumene. Samoajiksi kutsutut vuotiaat partiolaiset palauttivat Hämeenlinnan Evon suurleirialueen läheistä suota luonnontilaan talkoovoimin. Kilkkeen samoajasta noin 450 osallistui suon ennallistamiseen. Työstettyä suota valmistui vauhdilla noin 25 aaria joka päivä. Ojat tukkoon ja suo elpymään Evon ennallistuskohde on parin hehtaarin kokoinen rämealue, joka on ojitettu 1960-luvulla. Lähes kaikki Evon alueen korvet ja rämeet on aikoinaan ojitettu. Käytännössä suota ennallistettiin maata siirtämällä. Juurikkoisen suon ojia tukittiin lapioimalla ojien pohjalle turvetta ylempää niiden penkalta. Lisäksi alueelle rakennettiin patoja, joiden avulla estetään tukkeeksi siirretyn maan huuhtoutuminen keväisissä tulvissa. Suolta raivattiin myös puustoa, sillä puut haihduttavat vettä ja kuivattavat suota. Raivattua puustoa käytettiin patojen rakentamiseen, joten rakennusaineita ei tarvinnut hankkia suon ulkopuolelta. Työllä pitkät vaikutukset Ennallistamistöiden jälkeen suon kosteusolosuhteisiin sopeutunut kasvillisuus alkaa palautua ja turpeen muodostuminen voi alkaa uudestaan. Kestää jopa vuosikymmeniä ennen kuin suo on täysin toipunut. Onnistuneesti ennallistetulla suolla kasvaa suolajistoa ja siellä esiintyy luonnontilaiselle suolle tyypillisiä piirteitä, kuten mättäitä ja kosteita pintoja eli rimpiä ja kuljuja. Suon ennallistus auttaa myös vesistöjä. Lähialueen järvet hyötyvät eniten suon ennallistamisesta, sillä kun ojat tukitaan ja humusmaa ei valu enää järviin. Kilke-leirin jälkeen seurataan ennallistamisen vaikutuksia alueen luontoon. Partiolaiset järjestävät leirejä Evolla tulevaisuudessakin, joten uusien kohteiden ennallistaminen on mahdollista. Konkreettinen tapa vaikuttaa Leiriläiset kokivat suon ennallistuksen mahdollisuutena vaikuttaa pitkäaikaisesti luontoon. Leiriläisten kommenttien mukaan oli hienoa päästä osallistumaan johonkin, jolla on pitempiaikainen merkitys. Vaikka suolla työskentely olikin rankkaa ja muutama lapiokin katkesi juurakkoisessa maassa, tunnelma oli positiivinen. Ennallistamisprojekti on pienen kaupungin kaltaisessa leirissä asuville samoajille yksi aidoimpia tapoja kokea luonto Kilkkeellä, tapa mennä todella metsään.

10 10 luonnonsuojelija 4/2010 toimintaa Uusia työntekijöitä Liisa Hulkko Tarja puolustaa pohjoisen luontoa pohjois-suomen ympäristökysymyksiin vastaa tästä lähtien FM Tarja Pasma, Lapin luonnonsuojelupiirin uusi toiminnanjohtaja. Tarjalla on merkonomin, kuntohoitajan ja tietojenkäsittelytieteiden koulutus. Toiminnanjohtajan monimuotoisen työn kautta Tarja pääsee toteuttamaan elämän varrella hankittuja erilaisia taitojaan. Pitkän linjan luonnonsuojelijalle kuntien työskentelytapa on tuttua yli 15 vuoden työkokemuksen perusteellla. Kunnan työntekijänä oli vaikea toimia vapaasti, joten halusin eteenpäin. Minulle on tärkeää oman arvomaailman mukainen työ. Minua kiinnostavat ja huolestuttavat megaluokan hankkeet, joiden vaikutukset ovat laajat ja pitkäikäiset luonnon monimuotoisuudelle, ilmastolle ja ekologialle yleensä. Näitä ovat isot allashankkeet, ydinvoima, turpeennosto, kaivokset upeilla alueilla kuten suunniteltu Soklin kaivos ja etenkin kaikki uraanin louhintaan liittyvät hankkeet, Tarja kertoo. Pidän myös kalastuksesta, joten kaikki kaloihin liittyväkin kiinnostaa. Itseään temperamenttiseksikin kuvaava Tarja asuu perheineen Haukiputaalla Pohjois-Pohjanmaalla ja työskentelee Rovaniemellä, joten matkustamista riittää. Kaupunki on Tarjalle kuitenkin tuttu, vanha kotikaupunki. Vapaa-aika kuluu lentopallon, purjehduksen, lukemisen ja perheen parissa. Lajituntemukseni on aika heikko, minulle luonto on estetiikkaa ja hyvänolon tunnetta tuovaa. Ounasjoki on erityisen läheinen, koska meidän mökki on sen rannalla isän suvun mailla. Rakkaita ja rauhoittavia luontoympäristöjä ovat myös meri- ja tuntunturialueet. Molemmissa näkee kauas ja taivas on lähellä, Tarja kertoo. Tarjan tavoittaa numerosta tai osoitteesta Yhdistyskin voi saada työntekijän! porin seudun ympäristöseura on palkannut työntekijän toimistolleen. Harvat yhdistykset tietävät mahdollisuudesta palkata työntekijä TE-toimistolta saatavan palkkatuen avulla. Palkkatuki riittää kattamaan ensimmäisen vuoden palkkauskustannukset kokonaan. Yhdistys voi käyttää palkattua henkilöä toimistotöiden lisäksi missä tahansa, missä tekijää tarvitaan, vaikkapa purojen kunnostuksessa. Tradenomi Tiina Toivonen aloitti elokuussa osa-aikaisena järjestösihteerinä. Seuran toimisto sijaitsee Porissa, samoissa tiloissa Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piirin toimiston kanssa. Olen opiskellut ympäristöalaa ja olen Luonnonsuojeluliiton jäsen. Saan näin yhdistää työn ja harrastuksen, Tiina kertoo tyytyväisenä. Järjestösihteerin palkkaamisella seura pyrkii vilkastuttamaan toimintaansa. Suunnitteilla on esimerkiksi jäseniltojen järjestäminen, retki- ja kurssitoiminnan lisääminen sekä nuorten toiminnan aloittaminen. Syksyllä toteutetaan nuorille suunnattu ilmastonmuutos-ideakilpailu. Seuralla on jo ennestään toimintaa lapsille, sillä luontokerho Pikkulepakot kokoontuu viikoittain ympäri vuoden. Nuorille ei ole ollut Porissa mitään tarjolla, ja tähän epäkohtaan halutaan nyt puuttua. Jäsenistöltä on tullut myös toivomus aikuisten luontokerhosta, sillä luontotietämystä halutaan saada lisää. Tiinan tavoittaa yhdistyksen toimistolta (ma 8 16, ti ja to 8 12) osoitteesta Otavankatu 11. Järjestösihteeriin ja yhdistyksen toimintaan voi tulla tutustumaan avoimien ovien päivänä to 2.9. klo Tapahtumista saa tietoa myös osoitteesta www. sll.fi/pori. Ympäristökasvatustyötä monella tasolla Hyvä ympäristökasvatus tarkoittaa hauskoja hetkiä, mieleenjääviä elämyksiä ja avartavia ahaa-elämyksiä, jotka kantavat vuosien päähän. Luonnonsuojeluliitossa toteutetaan ympäristökasvatuksen periaatteita monin eri tavoin. Mitä ympäristökasvatus lopulta tarkoittaa? Eikö lopulta kaikki Suomen luonnonsuojeluliiton tekemä työ ole ympäristökasvatusta? Ehdottomasti kaikki SLL:n työ on ympäristökasvatusta. Ympäristökasvatuksella tarkoitetaan kasvamista vastuuseen omista valinnoista luonnolle, muille ihmisille ja tuleville sukupolville. Se on kokonaisuuksien ymmärtämistä, nauttimista ja kohtuullisuutta, SLL:n ympäristökasvatustoimikunnan jäsen Katja Viberg kuvailee. Ympäristökasvatus mielletään helposti lapsiin ja nuoriin kohdistuvaksi opastukseksi, mutta myös aikuiset tarvitsevat ympäristökasvatusta vaikka eivät itse sitä myöntäisikään. Lasten ja aikuisten ympäristökasvatus eroaa siinä mielessä, että lapsi vasta luo omaa suhdettaan luontoon. Monipuoliset kokemukset, teot ja elämykset auttavat luomaan myönteisen luontosuhteen, SLL:n ympäristökasvatustoimikunnan vetäjä Helena Rantanen arvioi. Aikuisille kohdennettu ympäristökasvatus painottuu usein liikaakin tiedolliseen valistamiseen. Elämykset ja kokemukset luonnossa ja tieto siitä, kuinka voi itse toimia luonnon puolesta siinä peruspilarit aikuisten ympäristökasvatukselle. Jokainen voi vaikuttaa Suomen luonnonsuojeluliiton piirit ja yhdistykset toteuttavat ympäristökasvatusta omilla paikkakunnillaan: retkiä, tietoa, materiaalia, leirejä ja elämyksiä riittää. Perhetoiminta ja erityisesti perheleirit, ovat iso osa nykyistä ympäristökasvatustoimintaa. Norppalähettiläät taas vievät tietoa norpan elämästä Saimaan alueen kouluhin. Liiton lapsi- ja nuorisojärjestö Luonto-Liitto järjestää lapsille luontokerhoja ja -leirejä ja tarjoaa nuorille mahdollisuuksia omaehtoiseen vaikuttamiseen ympäristöasioissa. Järjestö edistää ympäristökasvatusta myös järjestämällä koulutusta ammattikasvattajille ja julkaisemalla luonnonharrastuksen ja ympäristökasvatuksen oppaita sekä lasten luontolehti Sieppoa. Myös jokainen jäsen voi tahollaan vaikuttaa ympäröivien ihmisten ajattelutapoihin. Ympäristökasvatustyötä voi tehdä kaikkialla ja vaikka joka hetki, jos haluaa, toimikunnan jäsen Risto Hamari kannustaa. Kodeissa aikuisten malli on tärkeää. Työpaikoilla aloitteet kierrätyksestä, lähiruuasta, kestävistä hankinnoista ja työmatkoista ovat hyviä kohteita vaikuttaa. Hanke vastaa tarpeeseen Ympäristökasvatushankkeille on selvästi kysyntää, kun rahapulaiset päiväkodit ja koulut eivät pysty pitämään yllä luontokerhoja ja -opetusta. Esimerkiksi Satakunnan piirissä on vuoden alusta herätelty lasten luontoharrastusta Luonto ystäväksi -hankkeen avulla. Iltapäiväkerhot ovat keränneet 7 12-vuotiaita lapsia runsaslukuisesti mukaansa. Kysyntä on ylittänyt tarjonnan. Satakunnassa oli selvästi tarvetta tämän kaltaiselle toiminnalle ja saimme paljon myönteistä julkisuutta hankkeella, Satakunnan piirisihteeri Terhi Rajala iloitsee. Toimikunta linjaa Liisa Hulkko Suomen luonnonsuojeluliitossa laajaa työkenttää linjaa joukko alan ammattilaisia ja käytännön tekijöitä. Kahdeksan jäsenen ympäristökasvatustoimikunta vastaa liiton ympäristökasvatuksen kehittämisestä. Tavoitteenamme on tehostaa ympäristökasvatuksen asemaa Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnassa ja koko maassa, Rantanen kertoo. Käymme esimerkiksi joka vuosi opetushallituksessa keskustelemassa ympäristökasvatuksen asemasta opetuksessa. Seuraamme uusien ELY:jen käynnistymistä ja lakisääteisten alueellisten ympäristökasvatustyöryhmien toimintaa. Ympäristökasvatuksessa käytettävä materiaalilla on suuri merkitys. SLL:n toimikunta laatikin Suomen Ympäristökasvatusseuran ja Luonto-Liiton kanssa suositukset hyvälle ympäristökasvatusmateriaalille. Suosituksia voivat käyttää apunaan opettajat, kasvattajat ja materiaalien laatijat. osallistu ympäristökasvatustyöhön! Vie omat ja tuttujen lapset sekä ystäväsi Suomen luonnonsuojeluliiton ja Luonto-Liiton retkille, luontokerhoihin ja muuhun toimintaan. Ks. Norpan menot s Tilaa lapsille Suomen ainoa lasten luontolehti Sieppo! Vaikuta omaan lähiympäristöösi ja läheisiisi. Välitä tietoa ja luontoharrastuksen iloja lähimmillesi. Kiinnostuitko SLL:n ympäristökasvatustyöstä? Ota yhteyttä: Helena Rantanen, ympäristökasvatuksen toimikunnan puheenjohtaja, tai Malva Green, ympäristökasvatuspäällikkö,

11 toimintaa luonnonsuojelija 4/ teksti Viri Teppo-Pärnä kuva Miikka Lappalainen Arkimaisemaa suojelemaan JOY Jokaisen Oma Ympäristö -teemavuosi 2010 yhdistää kulttuuriväen ja luonnonsuojelijat. Sen tavoitteena on innostaa ihmisiä arvostamaan ja vaalimaan lähiympäristönsä arkisiakin näkymiä. SLL osallistuu teemavuoteen Matkalla maisemaan -perinnemaisemahankkeella, jota VR rahoittaa. Jokaisen Omaa Ympäristöä ei tarvitse etsiä. Siihen mahtuu kaikki, mitä ympärillämme näkyy, kun avaamme ulko-oven, astumme ulos portista ja kuljemme tuttua reittiä päivän toimiin. Nyt ei korosteta Suomen näyttävää edustuskuvaa, vaan innostetaan havaitsemaan ja arvostamaan tuttuja ja jopa arkisen tuntuisia näkymiä, jotka kertovat paikkakunnan tarinaa. Uhanalainen arkimaisema Katse kannattaa kohdistaa paikallisiin ja omaperäisiin ilmiöihin, vaikkapa myllykoskeen, sataman makasiineihin tai rintamamiestalojen rivistöön. Voi nähdä uusin silmin kaupungintalon puiston, kylätien mutkat, hautausmaan hiekkakäytävät ja rantalaitumen. JOY-vuoden pohjalla on huoli ympäristömme yksipuolistumisesta ja latistumisesta, muistojen haipumisesta. Kaikki nuo edellä luetellut kohteet saattavat olla uhanalaisia. Puutalot puretaan, satama saneerataan. Tie suoristetaan ja perinnemaisemat pusikoituvat. Lause maisemaa ei voi museoida on tuttu lyömäase kotiseutu- ja luontoväkeä kohtaan. Sitä käytetään erityisesti silloin, kun hidasta muutosta halutaan kiihdyttää ja uuden rakentamista jouduttaa. JOY-vuosi on vastalääkettä yksipuoliselle tehokkuudentavoittelulle ja piittaamattomalle pikakaavoitukselle. Vuoden sanomassa ei ole kyse muumioimisesta vaan siitä, että arkiympäristö olisi rikkaampi. Kirkkoja ja kartanoita ei toki unohdeta tänä vuonna niitä katsellaan myös osana laajempaa maisemakokonaisuutta. Silmät auki ja toimimaan Jos silmät Omalle Ympäristölle ovat ummessa tai vasta raollaan, tarvitaan silmien avausta. Siinä auttavat esitteet, artikkelit, nettisivut ja yhdistysten tempaukset, opettajat ja kansalaisopiston luennoitsijat. Pieni on kaunista: yksinkertaisimpia ja parhaita keinoja kiinnittyä maisemaan on tehdä pikku retki ja nauttia yhdessä retkieväitä. Vielä parempi keino on tehdä jotain yhteisöllistä kouriintuntuvasti. Talkoot tuovat asian nykytyyliin ilmaistuna iholle. Korjataan yhdessä katto, maalataan talo, niitetään keto, rakennetaan aita, siivotaan tienreuna, raivataan pusikko ja tekijä jää henkisesti kiinni kohteeseensa. Kun ruvetaan miettimään vaikuttamista päätöksentekoon, ollaan vakavammalla puolella. Tätä kaavamurehtimista koetaan yhtä lailla niin maalla kuin kaupungissa maalla asenteet ovat ehkä jyrkempiä, kaupungissa taas byrokratia voi olla työlästä, mutta molemmissa vaikuttaminen on vaikeaa. JOY-vuosi on suunnattu tueksi paikallisille kotiseututoimijoille, joilta puuttuvat neuvonantajat ja luotsit. Tärkeintä olisi kuitenkin saada vuoden anti ja henki ujutetuksi rivipoliitikkojen, päättäjien, virkamiesten ja konsulttien pään sisään, niin että ympäristöä koskevaa kansalaisvaikuttamista ei pidettäisi puolirikollisena tapavalittamisena eikä kehityksen hidastamisena, vaan hyväksyttävänä ja arvostettavana, huomisen huomioivana toimintana. tietoa joy-vuodesta JOY-vuoden kampanjan koordinoija on Suomen Kotiseutuliitto. Mukana on yli 200 järjestöä, myös Suomen luonnonsuojeluliitto. Kampanjavuoden alussa ilmestyi KATSO YMMÄRRÄ HOIDA Kansalaisen kulttuuriympäristöopas. Myös koulujen ympäristökasvatus voi hyödyntää opasta. Kulttuuriympäristö kunniaan -koulutuskierros syksyllä 2010 starttaa Lappeenrannasta. Esillä on erityisesti ongelmat kaavoituksessa: mitä selvityksiä tarvitaan ja miten kulttuuriympäristöt tulisi ottaa huomioon. Tilaisuudet ovat puolen päivän pituisia ja maksuttomia. JOY-vuoden anti löytyy helposti osoitteesta Taivassalon kunnan kaunis maisema saattaa muuttua, sillä kuvan oikeaan laitaan suunnitellaan uutta seurakuntataloa, joka aiotaan toteuttaa peruskallioon räjäyttämällä. 600 lahjoittajajäsentä Turusta luonnonsuojeluliiton katujäsenhankkijat eli feissarit työskentelivät nyt viidettä kesää keskustellen tuhansien ihmisten kanssa kesähelteillä. Toukokuun alusta heinäkuun loppuun asti käynnissä olleen kampanjan aikana saatiin viidessä kaupungissa yhteensä 1300 uutta lahjoittajajäsentä. Tänä vuonna feissarit ahkeroivat Helsingissä, Turussa, Rovaniemellä, Jyväskylässä ja Kuopiossa. Kuluneen kesän menestystarina oli Turun tiimin loistava työskentely, jonka ansiosta jäsenmäärä Varsinais-Suomen alueella kasvoi 600 uudella lahjoittajajäsenellä. Turun tiimi salaisuutena on oivallus siitä, että feissauskin on parhaillaan joukkuelaji. Tiiminvetäjä Katja Samstenin mukaan tärkeää on myös tiivis yhteydenpito paikallistahoon ja runsas kannustus. Aina sadan uuden jäsenen rajan ylittyessä teimme jotakin mukavaa yhdessä ja se on pitänyt sekä tiimihengen että tuloksen korkealla, Samsten kertoo. Turun tiimin työskentely on saanut kiitosta usealta taholta. Me olemme saaneet jatkuvasti hyvää palautetta siitä, että olemme olleet aina kohteliaita ja korrekteja, Katja sanoo. Hämeenlinnan yhdistys palkittiin hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys on saanut Hämeenlinnan kaupungin ympäristöpalkinnon. Ympäristöpalkinnon teema tänä vuonna oli luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Palkinto luovutettiin yhdistykselle Elomessuilla Hämeenlinnassa. Yhdistys on toiminut yli 40 vuotta luonnon- ja ympäristönsuojelun sekä luontoharrastuksen edistämiseksi Hämeenlinnan seudulla. Palkintoperusteina mainitaan, että yhdistyksellä on ollut keskeinen rooli Ahveniston luontopolun laatimisessa ja uudistamisessa jo kolmatta kertaa. Vireällä yhdistyksellä on myös kaksi kerhoa hyönteiskerho Cupido ja kasvikerho Pulsatilla. Kasvikerho on nimetty maakuntakasvi hämeenkylmänkukan mukaan, jonka suojelemiseksi yhdistys on tehnyt pitkäjänteistä työtä. Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys on Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys. Luonnonsuojeluliitto onnittelee yhdistystään! Ydinvoimakampanja kouluttaa kampanjointi ydinvoimaa vastaan ei ole ohi. Vaikka TVO ja Fennovoima ovat ilmoittaneet rakentavansa uudet reaktorit, niiden rahoitus, lainat eivätkä rakennusluvat ole vielä varmistuneet. Olkiluoto 3-reaktorin luvan jälkeen ydinvoimaloiden hinnat ovat moninkertaistuneet, joten voimaloita rahoittavat yritykset sekä lainojen antajat joutuvat tarkkaan harkitsemaan myös taloudellista riskiä. Suomen luonnonsuojeluliitto ja 12 muuta ympäristö- ja poliittista nuorisojärjestöä jatkavat yhteistä kampanjointia ainakin ensi vuoden eduskuntavaaleihin saakka. Uudet kansanedustajat tulevat päättämään voimaloiden rakennusluvista, ydinjätehaudasta sekä Fortumin uudesta luvasta. Kampanja kouluttaa aktiiveja sekä lokakuussa ydinvoimaloiden rahoitukseen sekä eduskuntavaaleihin liittyen. Jos haluat osallistua koulutuksiin ja paikallistoimintaan, ota yhteys: p Vaikuta yrityksiin ja vaalitulokseen tee sitoumus osoitteessa

12 12 luonnonsuojelija 4/2010 toimintaa NORPAN YLÄFEMMA Liisa Hulkko Äärimmäisiä sääilmiöitä Kohti unelmaa 37,2 C Joensuun lentoasemalla tehtiin Suomen lämpöennätys, kun elohopea kohosi 37,2 asteeseen. Suomen suurimpana ympäristöjärjestönä Suomen luonnonsuojeluliitto voi ja haluaa vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen. Kun tavoitteena on toimia muutosvoimana, tarvitaan myös visio, näkemys paremmasta. -51,5 C pv. 8 cm Lisätietoa: Ilmatieteen laitos, Tyrvään Sanomat LS 2030 UUTISIA TULEVAISUUDESTA Luonnonsuojeluliitto auttaa myrskyn uhreja ( ) Suomen luonnonsuojeluliiton ja Punaisen Ristin vapaaehtoiset ovat kesän aikana olleet auttamassa äärimmäisten sääilmiöiden, kuten kovien helteiden, myrskyjen ja tulvien uhreja. Viranomaisten mukaan Suomessa on kuollut kesän 2030 aikana vähintään ihmistä erilaisten äärimmäisten sääilmiöiden seurauksena. Kymmenet tuhannet ovat loukkaantuneet tai menettäneet kotinsa. Edellisen kerran Suomessa on mitattu näin korkeita lämpötiloja hellekesänä Tällä kertaa helle ja myrskyt ovat kuitenkin olleet huomattavasti rajumpia kuin 20 vuotta sitten. Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii Suomelta ripeämpiä toimia ilmastokriisin ratkaisemiseksi ja resursseja sopeutumistoimiin. Helle ei uhkaa ainoastaan ihmisiä, vaan myös muu lajisto on joutunut koville. Samalla yhä uudet tulokaslajit ovat levinneet Suomeen. Viime aikointa Etelä- Suomessa on tavattu jopa malariaa. Kaikkien aikojen kylmintä on ollut Kittilän Pokassa tammikuussa Kesämyrskyt Asta (30.7.) ja Veera (4.8.) iskivät eri puolille Suomea yhteensä yli salaman voimalla. Heinäkuussa hellettä mitattiin Suomessa lukuun ottamatta jokaisena päivänä. Sastamalassa satoi 8-senttisiä rakeita Se on Suomen ennätys. Palstalla esitellään Luonnonsuojelija-lehden uutisia tulevaisuudesta Suosittu Norppapyörä myyty Nishikille ( ) Suomen luonnonsuojeluliiton omistama suosittu Norppapyörä on myyty Nishikille. Yrityskaupassa uudelle omistajalle siirtyvät kaikki toiminnot tuotekehityksestä, vamistukseen ja markkinointiin. Uusi omistaja tulee maksamaan jatkossa lisenssimaksuja Norppapyörän myynnistä Luonnonsuojeluliitolle. Norppapyörä on tuottanut kahden vuosikymmenen aikana kymmeniä miljoonia euroja luonnonsuojelutyöhön. Kauppasummaa ei ole kerrottu julkisuuteen. Saimaannorpan suojelusta alkunsa vuonna 2011 saanut Norppapyörätuotemerkin myynti on kasvanut viime vuosina räjähdysmäisesti pyöräilyn suosion nousun myötä. Suomen luonnonsuojeluliitosta kerrotaan, että suuren pyöräyrityksen hallinnointi vaatii liikaa resursseja ja uudella omistajalla on paremmat mahdollisuudet valloittaa Norppapyörällä uusia asiakkaita Euroopan ulkopuolelta. Puolentoista vuoden työ liiton tulevaisuuslinjausten valmistelussa saatiin päätökseen Orilammen liittokokouksessa Kouvolassa. Jos järjestöllä ei ole selvää suuntaa, se ei pysty myöskään rakentamaan polkua, miten sinne päästään, liittohallituksen puheenjohtaja Risto Sulkava selvittää. Kokous vahvisti liitolle uudet toiminnan päämäärät, vision vuoteen 2020, unelman Suomesta 2050 sekä strategiset linjaukset tavoitteisiin pääsemiseksi. Yhteinen ponnistus Oleellista on myös se, millä tavalla visiot ja unelmat sekä niiden toteuttamisen polut syntyvät. Ketkä ja mitkä ryhmät pääsevät mukaan suunnitteluun? Kenen ideat ja ajatukset otetaan huomioon? Luonnonsuojeluliiton tulevaisuusprosessi toteutettiin liiton omien arvojen mukaisesti eli mahdollisimman avoimesti, vuorovaikutteisesti ja tarjoamalla jäsenistölle ja sidosryhmille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa, tulevaisuustyötä ohjannut järjestöpäällikkö Tarja Ketola arvioi. Liiton luottamusjohto, valiokuntien aktiivit, toimihenkilöt, piirien ja paikallisyhdistysten aktiivit sekä jäsenet ottivat kantaa vastaamalla kyselyihin ja osallistumalla keskustelutilaisuuksiin. Osallistuminen luo yhteisyyden tunnetta, mikä on kansalaisjärjestön koossapitävä voima, Ketola sanoo. Lähitulevaisuuden tavoitteet Tulevaisuustyö ei loppunut liittokokoukseen. Tulevana syksynä pohditaan, mitä uudet linjaukset tarkoittavat liiton, piirien ja paikallisyhdistysten työssä: mitä uutta täytyy saada alulle heti, mitä vuonna 2011, entä vuosina ? Hyvänä apuna kehittämishankkeiden ja projektien suunnittelussa on liittokokouksen vahvistama kolmivuotissuunnitelma. Tulevina vuosina tullaan panostamaan kansalaisjärjestötyön kehittämiseen: sisäiseen viestintään, yhteisen keskustelun lisäämiseen ja paikallistason työn tukemiseen. Sisällöllisistä teemoista tavoitteena on tuoda ilmastonmuutoksen ja 6. sukupuuttoaallon yhteyttä sekä ekosysteemipalvelujen eli luonnon prosessien tuottamien hyötyjen merkitystä yleiseen tietoisuuteen. Näihin laajoihin haasteisiin voidaan kenties vastata sitomalla ekosysteemipalvelut samaan kokonaisuuteen kulutuksen kanssa. Kulutuksesta tulevat ilmastoa lämmittävät päästöt ja kulutuksen vuoksi monimuotoisuus katoaa molemmat toisiaan kiihdyttäen. Pitää siis yhdistää ympäristönsuojelu luonnonsuojeluun ja väestöpolitiikkaan ja laskea hyvinvointia uusin tavoin, Sulkava linjaa. visio 2020 Suomen luonnonsuojeluliitto on kansalaisyhteiskunnan vahva ja arvostettu toimija, näkijä ja vaikuttaja. Nykyistä huomattavasti suurempana luonnonystävien ja asiantuntijoiden kansalaisjärjestönä SLL toimii edelläkulkijana niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Liitto toimii suunnannäyttäjänä vaikutettaessa suomalaisten aiheuttamaan ympäristörasitukseen myös rajojemme ulkopuolella. unelma suomesta 2050 Suomi on luonnonarvot kaikissa toiminnoissaan huomioon ottava, paikallisuutta arvostava kansalaisyhteiskunta. Yksikään laji ei kuole sukupuuttoon ihmisen toimien vuoksi ja luonnon monimuotoisuutta palautetaan aktiivisesti. Luonnon toimintakyky on Suomessa tiedostettu kaiken inhimillisen toiminnan lähtökohdaksi. toiminta-ajatus Suomen luonnonsuojeluliitto on luonnon monimuotoisuutta, kestävää elämäntapaa, ympäristön-suojelua ja kulttuuriperinnön vaalimista edistävä vahva valtakunnallinen kansalaisjärjestö. arvot Suojelutyön arvot: - luonnon kunnioittaminen - ihmisen luontosuhteen säilyttäminen ja vahvistaminen - terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön vaaliminen Toiminnan arvot: - liiton toimijoiden osaamisen arvostaminen - riippumattomuus ja luotettavuus - avoimuus ja demokraattisuus - rohkeus ja aloitteellisuus Tuire Härkönen / Vastavalo.fi

13 lumo2010 luonnonsuojelija 4/ teksti Milla Aalto, Hannele Ahponen Eloton luo elämää SARJAN OSA 4 / 6 Luonnon monimuotoisuus ei ole pelkkää biologiaa. Geologinen monimuotoisuus muodostaa perustan elolliselle luonnolle. Geologisella monimuotoisuudella tarkoitetaan kallioperän, maaperän ja maan pinnanmuotojen vaihtelua. Kallioperän kivilajit, kuten graniitti, gneissi, liuske, hiekkakivi tai kalkkikivi, koostuvat erilaisista mineraaleista. Kivilajeilla on keskenään erilaiset fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet, jotka yhdessä maaperän laadun kanssa vaikuttavat alueen kasvillisuuteen. Kallioperä ja maaperä ovat jatkuvien geologisten prosessien muokkauksen alla. Tuuli, aallot ja virtaava vesi muokkaavat maata ja sitä kautta elollista luontoa. Jääkausi on ollut tärkein Suomen maaperää, pinnanmuotoja ja luonnonympäristöä muokkaava voima. Karuista dyyneistä moreenipohjaisiin lehtoihin Erilaiset geologiset muodostumat ylläpitävät omanlaistaan luontoa. Kansainvälisestikin komeat Suomen harjut ja reunamuodostumat ovat syntyneet pääosin viimeisen jääkauden jälkeen mannerjäätikön sulaessa. Merkittävimpiä reunamuodostumia ovat Salpausselät. Harjuille tyypillistä on kangasmetsäkasvillisuus. Monimuotoisuutta lisäävät harjanteiden ja painanteiden suppien ja lukkojen korkeusvaihteluiden tuomat maisema- ja kasvillisuuserot. Harjut ovat myös tärkeitä pohjavesialueita. Moreeni on Suomen yleisin maalaji, joka sisältää kaikkia lajitteita aina savesta lohkareisiin. Muodostumat sisältävät korkeita selänteitä, paikoin avoimia kasvillisuustyyppejä, varjorinteitä sekä myös ravinteikasta maaperää, joka näkyy lehtomaisena kasvillisuutena. Rantamuodostumat ovat syntyneet maankohoamisen seurauksena, aallokon ja jäiden kuluttaessa ja kasatessa irtonaista maa-ainesta vedenpinnan tasoon. Muodostumia tavataan alavilla rannikkoalueilla, mutta myös sisämaassa ja harjujen rinteillä muinaisrantoina. Maankohoamiskeskus on Perämerellä, jossa maa nousee noin 90 cm vuosisadassa. Suomi kuuluu Fennoskandian kilpeen, jonka kallioperä on Euroopan mantereen vanhinta, jopa yli 3700 miljoonaa vuotta vanhaa. Kallioiden erikoisia geologisia luonnonmuodostumia ovat esimerkiksi jyrkänteet, luolat, hiidenkirnut, silokalliot ja rapautumat. Luontotyypit vaihtelevat karuista merenrantakallioista varjoisiin ja metsäisiin kalliojyrkänteisiin. Suomessa lentohiekkakerrostumia eli dyynejä esiintyy meren rannikolla rantaviivan suuntaisina sekä sisämaassa kaarevina selänteinä. Dyynit kuuluvat tuulikerrostumiin. Geodiversiteettiäkin täytyy suojella Monet luontotyypit, joissa geologinen monimuotoisuus on hyvin näkyvillä, ovat uhanalaisia. Maankohoamisrannikon metsien kehityssarjat ovat jääneet peltojen alle ja murtovesivaikutteiset vedet eli fladat ja kluuvit ovat muuttuneet ojitusten ja ruoppausten myötä. Itämeren hiekkarantoja ja dyynejä uhkaavat rantarakentaminen, rehevöityminen ja umpeenkasvu. Harjumetsien valorinteet, sisämaan dyynimetsät sekä kalkki- ja serpentiinikallioiden luonto ovat harvinaistuneet muun muassa maa-ainesten oton takia. Geodiversiteetin suojelu on osa luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Geologisia muodostumia on jo inventoitu, ja harjuluonnon säilyttämiseksi on laadittu valtakunnallinen harjujensuojeluohjelma. Lisää suojelutoimia kuitenkin tarvitaan. uusi teemapäivä Geologian päivä geologia osana luonnon monimuotoisuutta -teemapäivän tavoitteena on edistää tietoisuutta geologisen diversiteetin merkityksestä. Geodiversiteetin arvoa valotetaan geologien ja biologien vetämillä luontoretkillä Kaikille avoimia retkiä järjestetään noin 30 ympäri Suomen ja ne suuntautuvat geologisesti arvokkaille kohteille. Päivän päätapahtuma on seminaari Luontokeskus Ukossa Kolilla lauantaina Luonnonsuojeluliitto järjestää teemapäivän yhteistyössä Suomen Kansallisen Geologian Komitean, Geologian tutkimuskeskuksen, Metsähallituksen Luontopalveluiden ja Ympäristöministeriön kanssa. Teemapäivä liittyy YK:n biodiversiteettivuoteen ja SLL:n LUMO2010 -teemavuoteen. Retkikohteet sivuilla sekä verkossa osoitteessa 1. pyynikinharju tampereella kuuluu noin 200 kilometriä pitkään harjujaksoon. Sitä pidetään maailman korkeimpana soraharjuna (160 m). Pyynikin alueella on tyypillinen kuivien kankaiden mäntyvaltainen kangasmetsäkasvillisuus. Harjujen paisteiset sora- ja hiekkarinteet kätkevät suojiinsa paahdeympäristöjen kasvilajeja: kissankäpälä, kangasajuruoho ja idänkeulankärki. Kallioiden kasvillisuutta edustavat sarjatalvikki, kanervasara, hietaorvokki, kalliohatikka ja häränsilmä. Alueella esiintyy myös lähteikkö- ja lehtokasvillisuutta hanhikivenniemi pyhäjoella edustaa tyypillistä maankohoamisrannikkoa. Luontotyypiltään se on Itämeren pohjoisosille ominaista maankohoamisrannikon metsien kehityssarjaa, jossa merestä paljastuneen maan kasvillisuus kehittyy vyöhykkeittäin. Monimuotoisuuden kannalta arvokkaimpia ovat laajat kokonaisuudet, joissa esiintyy useita eri kehitysvaiheita sekä muita ominaisia luontotyyppejä kuten primäärisiä soita, merestä kuroutuvia järviä luhtineen ja hakamaisia entisiä perinnemetsiä. Rantaluontotyyppejä edustavat merenrantaniityt, kluuvit ja fladat. Hanhikivenniemen alue sisältää myös noin 220 hehtaarin laajuisen kallioalueen. 3. uddskatanin luonnonsuojelualue Hangossa ja varsinainen Tulliniemen kärki ovat kallioisia: kolmasosa on kasvipeitteistä merenrantakallioita. Me-renrantakallioilla vaihtelevat rupi- ja lehtijäkälien peittämät laikut heinä- ja ruoholaikkujen kanssa. Isomaksaruohoa kasvaa runsaasti, samoin ahoman-sikkaa ja keto-orvokkia. Saaristoalue on tärkeä merilinnuston pesimäalue hangon tulliniemi on erilaisten dyynityyppien tärkein edustaja Uudellamaalla. Siellä on monia dyyneille luonteenomaisia ja uhanalaisia lajeja kuten otakilokki, laukkaneilikka ja lännenmaltsa. 4. lemmenlaakso järvenpäässä edustaa boreaalista lehtomaisemaa. Monimuotoisuutta lisää melko luonnontilaisessa uomassa virtaava Keravanjoki. Joenvarsilehdot sijaitsevat jyrkillä, kanjonimaisilla rinteillä, joiden juurilta löytyy tulvaniittyjä. Rinnelehdoissa elää useita vaateliaita ja harvinaisia kasvilajeja kuten lehtokielo, lehtosinijuuri ja keltavuokko. Lemmenlaakson reunoilla on kangasmetsää, ja paikoin alueella on laidunnettuja kulttuuriperäisiä niittyjä. Alue on myös linnustoltaan ja hyönteislajistoltaan runsas. Lue lisää: Tietoa geologisesta monimuotoisuudesta ja retkistä sivuilla Kuvaajat: 1. Jari Väätänen / GTK, 2. Heidi Kauppila, 3. ja 5. Hangon kaupunki / maankäyttöosasto ja 4. Jouko Veikkolainen

14 14 luonnonsuojelija 4/2010 tekijä & näkijä Ympäristötieteiden tuore tohtori Sanna Koskinen astuu kotipihalleen. Hän on tutkinut lasten ja nuorten osallistumista oman lähiympäristönsä kehittämiseen, erityisesti kouluissa. Tutkija osoittaa keinua ja naurahtaa ettei se täytä EU:n turvallisuuskriteerejä. Keinujen alla kun ei ole sitä kumimattoa. Olemme menneet amerikkalaiseen suuntaan. Liiallinen turvallisuus on yhtä kuin tylsää. Se tappaa luovuuden. Päähuomio Sannan tutkimuksessa oli ympäristökansalaisuuden kehittymisessä. Hän pohti sitä, miten lapset ja nuoret voimaantuvat ympäristökansalaisiksi. Mikä saa kiinnostumaan omasta ympäristöstä ja toimimaan sen puolesta? Kysymys on enemmän kuin paikallaan tämän perheen isän kohdalla. Palataan siihen kohta. Pysäkointipaikalta kuuluu nimittäin sopivasti oven paukahdus ja Markus Koskinen saapuu autolla, vaikka ei sellaista omistakaan. Tuli vähän kiire. Lainasin kaverilta. Edeltä juoksee mustavalkoinen, innokkaan oloinen Korppu-koira. Vielä pentuiässä, nyt tulossa äänitysstudiolta kuten isäntäsäkin. Huipputuottaja ja muusikko, jonka kädenjälki näkyy vahvasti esimerkiksi Samuli Edelmanin virsilevyissä ja nyt Hanna Pakarisen uudella äänitteellä. Markus on myös toinen osapuoli Teleks-yhtyeessä. Suomalaisen ympäristökasvatuksen näkökulmasta varsinainen menestystarina olivat Markuksen ja Sampo Haapaniemen tuottamat Ella ja Aleksi -lastenlevyt. Ensin Lenni lokinpoikanen ja heti perään Kolme muskettisopulia. Pikkuisten laulama luonto-hiphop räjäytti pankin. Kaksi ensimmäistä levyä myivät yli kappaletta ja yhtensä levyjä on ilmestynyt neljä. Enempää ei ole luvassa. Markus sanoitti laulut. Innoitusta haettiin myös luontolehdistä. Suomen Luontoa ja Sieppoa plarasit, Sanna muistaa. Niin, mutta mikä siis sai Markuksen kiinnostumaan ympäristöstä? Sanna. Olen ollut niin ahtaan ihmiskeskeinen pitkälle yli kaksikymppiseksi. Ei siihen mahtunut nuorena mitään muuta kuin Jeesus ja U2. Ja että pääsee Helsinkiin asumaan, hymyilee syntyjään porvoolainen Markus ja katsoo kiittävästi vaimoonsa. Sulle on ollut kaikki luontoasiat tosi tärkeitä teinistä lähtien. Mulla se lähti kasvissyönnistä liikkeelle, sekin sun puolelta. Ja sitten on ollut kaikki noi Lapin käymiset. Kaikki hyviä juttuja. Sä olet tarjoillut ne mulle. Perheen yhteisissä asioissa kuvastuu ympäristötietoisuus. Keskustellaan paljon, kaikenlaisista asioista. Koko perhe ei syö lihaa. Paitsi Kosti-poika syö nakkeja tilaisuuden tullen, Sanna helähtää. Ja sitten toi autottomuus, Markus täydentää ja sitten on jo vaikea seurata kumpi sanoo mitäkin. Selväksi käy, että tässä perheessä valinnat on periteksti Matti Nieminen kuva Mikko Käkelä Lähipiirin ympäristökasvatusta Helsingin Etelä-Haagassa on elokuinen iltapäivä ja kaunista kuin laulussa. Lehtevät puut, sinistä taivasta ja hiekkalaatikko. Joltakin on unohtunut penkille veskarin hanskat. Keinut saavat odottaa vielä hetken keinujiaan, sillä ensimmäinen koulupäivä on vienyt lapset. Kerrostalon alakerrassa näkyy lasin läpi iltapäiväkerholaisia.

15 tekijä & näkijä luonnonsuojelija 4/ Siniharmaasilmäinen (säv. san. sov. Markus Koskinen) senkin hippi rakastan sun röyhelöitäsi kun väsyneenä kotiin raahaat niitä töitäsi jonkunhan on pelastettava tää maailma siinä se siinä se siniharmaasilmäinen nainen surumielinen laitetaanko yksinäisyytemme yhteen leikkaan vielä nurmikon sitten laitan sulle palmikon sääli ettei meillä ole saunaa aatteellisia, mutta niitä ei viedä äärimmäisyyksiin. Ne näkyvät myös vapaa-ajan vietossa, luonnossa liikutaan paljon, erityisesti rannoilla. Kostikin on tehnyt valintansa. Hänestä tulee meribiologi. Entä oma lapsi? Tänään on merkittävä päivä. Kosti on astunut aamulla koulutielle. Millä mielin saattelitte oman lapsenne kouluun? Olemme olleet onnekkaita. Lähikoulu tavoittelee ympäristökasvatuksen Vihreää lippua ja päiväkodissakin oli metsämörriretkiä. Osallistuessaan lähiympäristönsä suunnitteluun lapsi aktivoituu ja kiinnostuu omasta lähiympäristöstään. Mutta tuleeko samalla parempaa ympäristöä vai osaavatko arkkitehdit entiset lapset hommansa? Sanna on varma lasten kyvyistä. Tulee parempaa. Lapsilla on luontainen taipumus vihreään ja ekologiseen ajatteluun. Ja toisaalta erilaisten käyttäjäryhmien huomioimiseen. Jos huomioisimme heidän näkemyksensä, niin ympäristö muuttui paremmaksi erilaisille ryhmille. Sitten tulee iän myötä tilalle nimby-ilmiö, eli mikä on minulle parasta. Lapset kykenevät ajattelemaan muistakin kuin omaa ikäryhmäänsä. Jopa yläasteen pojat antoivat suunnittelessaan lähiliikuntapaikkaa puolet tilasta muille kuin itselleen. Mites miehet? Kun Koskisilla on näinkin hyvin pullat uunissa poikien ja miesten kasvatuksessa, on pakko johdattaa keskustelua poleemisille poluille. Eikö ympäristökasvatuksen trauma ole se, että se ei oikein tavoita miehiä ja poikia? Teologian opintojakin ahkeroinut Markus vertaa nopeasti. Siinä on fiilikseltään ehkä samankaltaisuutta kirkon työn kanssa, jossa keski-ikäiselle miehelle lyödään kynttilä kouraan... että hymise siinä vähän aikaa rouvaseurassa. Ja aikamoista rouvaporukkaa tuo ympäristökasvatuksen ammattilaisten seurakin on. Naisvaltainen ala. Ehkä siinä tietty nynnyys on miesten kohdalla, Markus puntaroi vierestä seuranneena. Sanna komppaa hieman miestään, vaikka nostaakin esiin retkitrendin nousun. Niin, ja Hungerfordin ja Volkin teorian mukaan ympäristöstä ovat kiinnostuneet keskimääräistä femiinisemmät miehet ja maskuulinisemmat naiset. Ympäristöasennetutkimuksissa on osoittautunut toistuvasti, että naiset ovat ympäristövastuullisempia kuin miehet. Miten tämä voitaisiin välttää? Hmm... mitä ne olisivat ne miehiset mallit, joita tarjoilla, jos mä olen onnistunut tarjoilemaan niitä sulle? Sanna lämmittelee. No, mähän olen ihan umpifemiini. Mun luonteenpiirteilläni sovin sinne muiden keski-ikäisten tätien seuraan oikein kivasti, Markus väistää. Älä liioittele! Pohdinnan ja vuoropuhelun aikana Korppu-koira kuopii maata Sannan alta ja Markus peittää samaan tahtiin. Vastaukseksi Koskisten pihaparlamentti kaivaa hierkkalaatikon äärellä: toiminnan kautta. Naiset puhuu ja tytöt puhuu omista asioistaan - kundit ja äijät tekee. Jos haluaa ne mukaan, niin miehet ja pojat tavoittaa toiminnan kautta, Markus tiivistää. Onko ympäristö pop? "Kyllä me totesimme kesällä Lofooteilla, kun oli 12 astetta ja vettä satoi vaakasuoraan, että tätä se sielu kaipaa, tästä sitä voimaa saa. Pitää altistua luonnolle." Ympäristönsuojelu ei juuri kaiu Markuksen aikuisille tekemissä lauluteksteissä. Miksei? Se on kaikkein vaikeinta laittaa pop-musiikkiin jotain ympäristön liittyvää. Olen sitä yrittänyt, mutta se on aina mennyt perseelleen. Se on sellaista soo-soo-hommaa: tehkää niin kuin minä, te olette vähän huonompia... eihän kukaan halua sellaista kuulla. Sehän menee hiphopin paatos-paasauksessa läpi, muttei siis popissa, mistä ero tulee? Hiphopissa tapahtuu jotain uutta, popmusassa ei. Musiikillinen muoto pitää olla uskottava. Punkissa voi huutaa, että maailma hukkua hätään ja paskaan... Mutta se on hirveän vaikea laji. Luonnon kauneuden, haureuden ja haavoituvaisuuden kautta voi lähteä liikkeelle. Väitöskirjassasi Sanna esiintyy myös käsite voimaantuminen. Mikä teitä voimaannuttaa? Kyllä me totesimme kesällä Lofooteilla, kun oli 12 astetta ja satoi vaakasuoraan, että tätä se sielu kaipaa, tästä sitä voimaa saa. Pitää altistua luonnolle, Sanna kertoo ja Markus on täysin samaa mieltä. Miten ympäristökasvatuksen tulisi Suomessa kehittyä? Jos ajattelee kouluja. Se on edelleen yksittäisten sankariopettajien puuhaa. Ei ole koulujen perustehtävässä. Pitäisi saada laajemmille kansanriveille tarjolle. Millä tavoitetaan ruuhkavuosien arjessa läkähtyvät vanhemmat ja perheet se on se haaste. Perheen yhdessä oleminen pitäisi saada uuteen arvostukseen, Sanna pohtii. Pitäisi saada se luonnonsuojelijaleima pois, risupartaa -menininki rajaa ihmisistä hirvittävän suuren osan pois. On kyse mielikuvista. Niihin pitää vastataa mielikuvilla. On tullut aika noutaa poika koulusta. He lähtevät kävellen. Markus Koskinen - 40 vuotta - muusikko, tuottaja ja lauluntekijä - oma yhtye: Teleks, yhdessä Pepe Johanssonin kanssa - tunnettuja lauluja mm. Tuulilasin nurkkaan, Hyvää Puuta - tuottanut mm. : Samuli Edelmann, Jippu, Johanna Kurkela, Hanna Pakarinen, Ella ja Aleksi, Tilkkutäkki-levyt Sanna Koskinen - 42 vuotta - vuorovaikutussuunnittelija, Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus - filosofian tohtori, pääaineena ympäristötieteet - väitöskirja: Lapset ja nuoret ympäristökansalaisina - Ympäristökasvatuksen näkökulma osallistumiseen Kosti Koskinen - 7 vuotta - ekaluokkalainen - tuleva toiveammatti: meribiologi Korppu - puoli vuotta - rotu: bordercollie & spingerspanieli - saanut nimensä lastenkirjan Piilomaan pikku aasi mukaan

16 16 luonnonsuojelija 4/2010 elämäntapa teksti Päivi Suihkonen kuvitus Hannele Törrö Ekoarjen sankarit Palstalla lukijat kuvaavat ekologisen elämäntavan ideoita ja ongelmia Kunnioitus kasvaa luontoelämyksistä Miten kasvattaa lapsesta luontoa kunnioittava ja ympäristötietoinen aikuinen? Kouluissa ja päiväkodeissa järjestetään jo retkiä ja opetetaan kierrätystä. Hyvä, mutta tästä ei ole paljon iloa, mikäli asia ei kiinnosta vanhempia, sanovat Luonnonsuojelijan panelistit. Teinitytön päähän ei meinaa mahtua muuta kuin poikia, musiikkia ja vaatteita, tuskailee Päivi, 47-vuotias äiti Helsingistä. Lapsena jälkikasvua oli kyllä viety mökille ja luontoon. Hyttyset ja viluiset telttayöt eivät ehkä auttaneet asiaa, Päivi arvelee. Koulua ja päiväkotia teinin äiti kiittelee: on kierrätetty, siivottu ympäristöä ja tutustuttu metsän antimiin. Juuri tällaiseen kasvatukseen monet uskovat: lapset on vietävä luontoon tekemään ja kokemaan itse. Kokemuksia ilman teoriaa Luonnonsuojeluliitto ja Luonto-Liitto ovat perusopetuksen uudistusta käsittelevälle työryhmälle jättämässään kannanotossa esittäneet, että suurempi osa opetuksesta tulisi siirtää ulos luontoon. Taina, 56, Kaarinasta kannattaa ajatusta. Onhan oravien tarkkailu luonnossa peruskouluikäisestä huomattavasti kiinnostavampaa, kuin otusten tiirailu oppikirjan sivuilta. Luonnon kokeminen sellaisenaan ilman ennalta tuputettuja teoreettisia selvityksiä on Tainan mielestä tärkeää. Lasten pitäisi antaa kysyä ensin itse, hän tuumaa. Kouluissa voisi tehdä enemmän oppiainerajat ylittäviä opintokokonaisuuksia, kuten liikunta- ja biologian tuntien yhdistämistä, ehdottaa Annika, 36, Vantaalta. Lähimetsässä voitaisiin opetella suunnistusta, rasteilla taas olisi biologiaan liittyviä tehtäviä. Pelkkä koulujen panostus ei kuitenkaan riitä. Vanhempien on otettava aktiivinen rooli ja toteutettava arjen ympäristötekoja. Päiväkotien ja koulujen ympäristökasvatus menee hukkaan, jos esimerkiksi jätteiden kierrätystä tehdään vain koulussa eikä kotona, Annika huomauttaa. Lapsuuden muistot kantavat Luontokerhon ohjaajana toimivan porilaisen Päivin, 39, mielestä luontoon tutustuminen on hyvä aloittaa mahdollisimman nuoresta. 4 5-vuotiailla on vielä aito kiinnostus kaikkea elävää kohtaan ja siinä vaiheessa koetut luontokokemukset jäävät usein pysyvästi mieleen. Parhaimmillaan lapsuuden kokemuksista kasvaa pohja, joka kannustaa vaalimaan luontoa loppuelämän. Näin kävi espoolaiselle Helenalle, 53, joka muistelee parhaita paloja lapsuudestaan: Majat veljien kanssa ruusupuskien alla, kokemukset leireillä Kattilajärvellä ja kesälomat kummitädin luona Saimaan rannalla. Teini-ikäisten lasten vanhemmat voinevat lohduttautua sillä, että lapsuuden muistot kantavat. Sateisistakin telttakesistä on saattanut syttyä kipinä luontoon, vaikka ihastukset ja musiikki vievät toisinaan huomion. Osallistuminen ja vastuu opettavat arvostusta vantaan korson betoninen keskusta ei tuo heti ensimmäiseksi mieleen passelia paikkaa ympäristökasvatukselle. Se sopii siihen kuitenkin erinomaisesti. Korson keskustaa suunnitellaan viihtyisämmäksi, ja mielipiteitä alueen kehittämiseksi on kysytty myös lapsilta ja nuorilta. Esimerkiksi Lumon lukion valokuvauskurssilaiset kuvasivat vuonna 2009 keskustan kohteita, joissa oli heidän mielestään parannettavaa. Kuvankäsittelyohjelman avulla nuoret kohensivat näkymää mieleisekseen ja muodostivat ennen ja jälkeen -kuvapareja. Kuvat toimitettiin kaupunkisuunnittelukeskukseen asiasta vastaavien virkamiesten nähtäville. Juuri tällaista osallistavaa ja koulumaailman ulkopuolelle avautuvaa ympäristökasvatusta suosittelee Sanna Koskinen tammikuussa hyväksytyssä väitöskirjassaan Lapset ja nuoret ympäristökansalaisina. Osallistuminen ja vastuun ottaminen opettavat parhaiten arvostamaan ympäristöä. Osallistuva ympäristökasvatus on tietoisuutta lisäävä vastavoima alati kaupallistuvassa elinympäristössä. Worldwatch-instituutin julkaisemassa Maailman tila kirjassa varoitetaan, että kaupallisuus uhkaa korvata luovat leikit leluilla, jotka passivoivat lasta. Leikkiminen edistää demokraattisille yhteisöille välttämättömiä ominaisuuksia, kuten uteliaisuutta, järkeilyä, empatiaa, solidaarisuutta, yhteistyötä ja omanarvontunnetta siitä, että yksilöllä on merkitystä. Lue SLL:n ja Luonto-Liiton ympäristökasvatustyöstä sivulla 10. Hyviä käytännön vinkkejä luontoleikkeihin varhaiskasvatuksessa saa Kiuru ja koppakuoriainen -oppaasta. Opas on ladattavissa netistä: Sivuille ilmestyy joulukuussa 2010 kestävän kehityksen käsikirjat kouluille ja päiväkodeille. Seuraavassa numerossa PANELISTIEN SUUSTA Luonto-Liiton leirillä oli erilaisia kilpailuja ja leikkejä, joissa opimme hiilijalanjäljestä. Matti, 12, Hirvensalmi Lapsi pitää saattaa tilanteisiin, jotka herättävät hänessä kysymyksiä. Vain utelias oppii. Lauri, 66, Helsinki Ympäristökasvatukselle on tunnustettava yhtä vankka asema kuin luku- ja laskutaidon opetukselle. Annika, 36, Vantaa Kaamosterapiaa luonnon ehdoilla? Päivät lyhenevät kuin varkain, ja marraskuussa jatkuva pimeys alkaa tuntua melkein sietämättömältä. Moni pitääkin etelän matkoja valoon ja lämpöön lähes ihmisoikeutena. Lentomatkustelua on kuitenkin ekologisista syistä kyseenalaistettu. Miten selvitä kaamoksesta ilman huonoa omaatuntoa hiilidioksidipäästöistä? Kerro kokemuksistasi ja anna vinkkejä muillekin!

17 elämäntapa luonnonsuojelija 4/ Luonto alkaa omalta pihalta Palstalla kerrotaan vinkkejä luonnonmukaisen puutarhan perustamiseen ja hoitoon. ARJEN KOLUMNI Annika Kairavuo / isl teksti Noora Kuusela Syyspihan askareita Kesä on kääntynyt jo syksyksi. Kukkalaatikoiden kukat jaksavat vielä kukkia, mutta niittykasvit on niitetty ja puutarhan sato korjattu. Mitä nyt? Sadonkorjuu on ollut kotipuutarhureiden juhla-aikaa. Yrtit, salaatit, tomaatit, maissit ja muut on kerätty parempiin suihin ja marjat keitetty mehuiksi ja hilloiksi. Mikä onnistui erityisen hyvin tänä vuonna ja mitä kukkia ja herkkuja olisi puolestaan saanut olla enemmän? Kun muistelet tätä kesää ja suunnittelet ensi vuoden kasvatuksiasi, mieti samalla mitä muuta voisit tehdä puutarhassasi paremmin luonnon hyväksi. Parannatko maata kemiallisen lannoitteen sijaan hevosenlannalla? Sopisiko kukkapenkkiisi pari luonnonkukkaa? Voisiko pihan perän jättää puolivilliksi nurmikon raivaamisen sijaan? Syksylläkin voi pöntöttää Mitä lintuja näit ja kuulit kesäpihallasi? Erilaisia pikkulintuja, vastaa moni. Useimmat pihan pikkulinnut ovat kolo- eli pönttöpesijöitä. Helpotat niiden pesäpulaa ripustamalla puihin linnunpönttöjä, ja kun ripustat pöntöt syksyllä, ne ehtivät tee siilille talvipesä! Siili sinnittelee Suomessa elinalueensa äärirajoilla. Talvesta selviytymistä voidaan helpottaa rakentamalla siilille asunto talveksi. Siilille sopiva talvipesä on kuin pohjaton laatikko. Pesälaatikon pohjalle pannaan kerros kuivia puunlehtiä ja laatikko täytetään kuivalla heinällä. Rakenna pesä laudoista piirroksen mukaan. Mitat ovat: A. 460 mm, B. 460 mm, C. 300 mm, D. 500 mm, E. 150 mm, F. 190 mm ja G. 100 mm C tuulettua talven aikana linnuille sopivan ihmishajuttomiksi ja luonnonkolon kaltaisiksi. Erilaiset pikkulinnut tarvitsevat erilaisia pönttöjä ripustathan siis sekä pienempiä että vähän isompia pönttöjä? Kerrostalonkin pihapuuhun voi laittaa pöntön, kunhan asiasta ilmoittaa taloyhtiölle. Tai miltä kuulostaa kaupunkien guerilla-pöntötys? Auta siiliä! Siilien talvipiiloiksi sopivat risu- ja lehtikasat ja ryteiköt siivotaan nykyisin pois pihoilta. Rakennusten allekin on vaikea päästä talvipesää rakentamaan. Voit helpottaa siilin talvea rakentamalla sille asunnon! Siilille sopiva talvipesä on kuin pohjaton laatikko ja se voidaan rakentaa laudasta. Laatikkoon laitetaan kuivia lehtiä tai heinää. Pesän paras sijoituspaikka on pihan rauhallinen nurkkaus mahdollisimman kaukana kaduista ja ajoradoista. Kun siilejä ruokkii niille rakennetun talvipesän läheisyydessä, ne löytävät sen varmemmin. Siilejä voi ruokkia esimerkiksi lihalla, kalalla, koiran- ja kissanmakkaroilla ja ruuantähteillä. Maitoa siilille ei kuitenkaan pidä antaa. Piha kutsuu askareisiin E A F Nyt piha kutsuu syysaskareisiin haravoimaan, siistimään sekä istuttamaan uusia puita ja pensaita. Tekisitkö uuden aidanteen pajuista tai istuttaisitko pihaasi raidan? Tee lisäksi suunnitelmia ensi kesän varalle jo nyt. Kulunut kesä on tuoreessa muistissa, eivätkä kevään huuma ja kiireet paina päälle. Kun kirjaat ajatuksesi ylös vaikkapa puutarhakirjan väliin ei haittaa, vaikka ne pitkän talven aikana hetkellisesti unohtuisivatkin. Vinkkejä verkossa: omapiha. Kerro pihatarinasi! Kokeilitko perhosbaaria? Mitä pihallasi kasvoi? Mitä aiot kasvattaa ensi vuonna? Lähetä pihatarinasi sähköpostitse osoitteeseen sll.fi tai postitse osoitteella Omapiha, SLL, Kotkankatu 9, Helsinki. Parhaat tarinat palkitaan kulleronsiemenillä! G D B Kolumnistina toimitussihteeri Liisa Hulkko "Luontoa? Ei minun takapihalleni!" kiljahduksia, huitomisia, värähdyksiä. Niitä on kesä täynnä. Paarmat, hämähäkit, ampiaiset ja muut öttiäiset saavat aikaan yllättäviä reaktioita itseään satakertaisesti suuremmissa eläimissä, ihmisissä. Se kertonee omaa tarinaansa luontosuhteen etääntymisestä. Hyönteisiin tutustuminen ja niiden merkityksen ymmärtäminen auttaa hyväksymään pienet ystävämme. Pelotkin vähenevät tiedon lisääntyessä. Pian saattaa löytää itsensä konttaamasta kamera kädessä lumoavan hyönteismaailman äärellä. Kesäpaikkamme vilisee hyönteiselämää. Kauniita perhosia, ihastuttavia sudenkorentoja, kilttejä maamehiläisiä, sirittäviä heinäsirkkoja ja valtavia hepokatteja ja hämähäkkejä. Hämähäkkikammo lienee öttiäisfobioista yleisin. Todellisuudessa ne ovat kaikin puolin hyödyllisiä eläimiä. Petoina hämähäkeillä on tärkeä merkitys hyönteiskantojen sääntelyssä. Hämähäkkien kanssa kannattaa tehdä sinunkaupat. Kesäpaikkamme laiturin alla asuu suuri vesihämähäkki, matkalla sinne huomiotaherättävän värinen viherhämähäkki ja kammarissani elelee kauniita verkkoja kutova mutta ilkeännäköinen ristihämähäkki eli Risse. Tunnistan itsestäni reviiriajattelun. Hyväksyn ötökät, hämähäkit ja muut elukat luonnossa, mutta järkytyn öttiäisistä, jos ne eksyvät kotiini, saati sitten sänkyyni. Verrattuna Nimby-liikkeisiin ( Not in my backyard ) olen yrittänytkin solmia Nimbe-sopimuksia ( Not in my bed ) elukoiden kanssa siinä aina onnistumatta. Nimby-ilmiö tuntuu säätelevän myös puutarhahoitoa. Luontoa saa olla, mutta ei liian lähellä. Kesällä päätin yrittää yhteiseloa Rissen kanssa. Illalla kuuntelin tyytyväisenä kun kammariin eksynyt hyttynen takertui Rissen verkkoon ja jäi sinne vikisemään. Me olemme samalla puolella. Mutta jos Nimbe-sääntö rikkoutuu ja herään Rissen vierestä, niin hämyri joutuu ulkohoitoon, jossa sen kaveri jo punoo verkkojaan ikkunan toisella puolella. Nimby-ilmiö tuntuu ikävä kyllä säätelevän myös puutarhanhoitoa. Luontoa saa olla, mutta sen ei pidä tulla liian lähelle. Pihat rakennetaan yksipuolisiksi nurmikkokentiksi, jonne istutetaan vierasperäisiä, kasvatettuja lajeja. Luonnonsuojelijassa ja verkkosivuilla on viime talvesta lähtien annettu vinkkejä luonnonmukaiseen pihanhoitoon Luonto alkaa omalta pihalta -palstalla. Siilin talvipesän, linnun- ja lepakonpönttöjen lisäksi myös kolopesivillä myrkkypistiäisillä on asuntopula. Puumateriaaliin kovakuoriaisten tekemiin reikiin pesimään tottuneet pistiäiset eivät löydä kotia, sillä hirsirakentamisen ja puuaitojen tilalla on nykyään betonia ja metallia. Pölyttäjähyönteisten ilmaiseksi tuottamat ekosysteemipalvelut ovat elintärkeitä. Pörriäisiä voi auttaa nikkaroimalla niille pihalle, puutarhaan tai peltojen reunoille keinopesiä. Ohjeita löytyy Luonnonsuojeluliiton verkkosivuilta. Tervetuloa minun takapihalleni!

18 18 luonnonsuojelija 4/2010 elämäntapa toimittanut Milla Aalto Taiteen reviirillä Palstalla eri alojen taiteilijat kertovat suhteestaan luontoon ja pohtivat mikä luonnossa lumoaa. Energiavalinnat rakennu Se, mikä sopii 50-luvulla rakennettuun rintamamiestaloon lämmitysratkaisuksi, ei välttämättä ole paras valinta ensi vuonna rakennettavaan passiivitaloon. Ilmalämpöpumppu voi väärin asennettuna myös lisätä energiankulutustasi. Ja passiivitaloissakin on eroja. Rakentamisen ja asumisen ilmastovaikutuksia ei kannata vähätellä. Rakennukset kuluttavat noin 40 prosenttia Suomessa käytetystä energiasta. Ne tuottavat myös kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöistä. On siis tärkeää pureutua keinoihin, joilla energiankulutusta ja ilmastopäästöjä voidaan rakennuksissa pienentää. Puupassiivitaloja rakentavan GreenBuild Oy:n markkinointijohtaja Pasi Typpö esitteli kesäkuussa Luonnonsuojeluliiton seminaarissa, mistä jokaisen rakennuttajan ja usein myös korjausrakentajan pitäisi lähteä liikkeelle. Rakentamisessa on olennaista aloittaa miettiminen siitä, miten rakennuksessa voidaan säästää energiaa ja pienentää erityisesti lämpöhäviöitä. Tämän jälkeen voidaan miettiä, miten ilmaisenergia, eli aurinko, valaistus, kodinkoneet ja ihmiset, voidaan hyödyntää ja minkälaisia energian hallintajärjestelmiä tarvitaan, kertoi Typpö. Suunnittelussa vasta viimeinen askel on miettiä, mitä energialähdettä rakennuksessa käytetään. Näin toimien pystytään vähentämään rakennuksen energiatarvetta huomattavasti. Passiivitalossa voidaan saavuttaa jopa 70 prosentin energiansäästö lämmitystarpeessa verrattuna nykyiseen normitaloon. Sen pidemmälle on vaikea rakenneteknisin ratkaisuin päästä. Nollaenergiatalossa tuo vaadittava energia tuotetaan talon yhteydessä olevilla uusiutuvilla energialähteillä, kuten aurinkopaneeleilla, tuulimyllyillä, bio- ja maalämmöllä. Kymmenessä vuodessa muutos Pasi Typön mielestä passiivitalot ja nettonollaenergiatalot ovat joka tapauksessa Suomenkin tiesitkö, että rakennukset kuluttavat noin 40 prosenttia Suomessa käytetystä energiasta ja tuottavat noin kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöistä. noin puolet kodin energiankäytöstä kuluu lämmitykseen kolmannes kodin energiankäytöstä kuluu sähkölaitteisiin ja valaistukseen ja viidennes kuluu veden lämmitykseen. Kuvanveistäjä Minna Tuominen materiaalin viemänä olen hurahtanut kuvanveistoon. Kun ensimmäisen kerran vierailin kiviveistämöllä, tuntui kuin olisin tullut kotiin. Kivestä valikoitui töideni materiaali sekä sisältö sen kauniin muotokielen innoittamana. Kivet kiehtoivat jo lapsuuden kesinä. Vesi tuntui vieraalta ja odotin usein rannalla toisia uimasta. Tutkin silkkisen sileiksi hioutuneita rantakallioita ja etsin lumoavia kiviä rantahiekasta. Nykyään päivittäiset luontokokemukset suodattuvat töihini, mutta opettavat kunnioitusta ja nöyryyttä myös arjessa. Suomesta löytyvät maailman parhaat kivet: paljon ja erilaisia. Ne ovat sopeutuneet karuun ilmastoon ja säilyvät hyvin ulkoveistoksissa. Tällä hetkellä käytän lähialueen kalkkikiveä ja tummaa graniittia. Kiven valitseminen on tärkeää, sillä jokainen kivi on erilainen työstää. Kiven koosta ja lujuudesta riippuu myös veistoaika. Kerään kivistä osan itse, toisinaan palaan lapsuuteni rannoille kiviä etsimään niitä alkuperäisiä. Koska Suomen kallioperä on vanhaa ja kiertokulku kestää ihmisen ajanlaskussa ikuisuuden, käytän mahdollisimman paljon irto- ja hylkykiviä. Tekemisen prosessi on minulle tärkeä. Se kestää kauan, mutta nautin siitä etuoikeudesta. Kivessä pidän sen rouheudesta ja luonnollisen mattaisesta pinnasta, jonka läpi se vapaasti hengittää. Tuntoaistien maailma herää pinnan kosketuksesta henkiin ja on tärkeä osa veistoksiani. Kivi on terapeuttinen elementti, mutta samalla fyysisesti hyvin raskas työstää. Tekniikka kiehtoo myös minua. En hektisenä ihmisenä voisi valaa pronssia sen kymmenine työvaiheineen. Mutta kivi on jo melkein valmis. Työstän materiaaliani pois ottamalla, en kasvattamalla tai lisäämällä siihen ylimääräistä. Valmis veistos palaa usein ulos osaksi luontoa, jäkälät saavat kasvaa ja elämän jäljet näkyä. Samaa ainettahan me kaikki lopulta olemme - kivet ja ihmiset. Kun hajoamme riittävän pieniin osiin, on rajaa enää vaikea vetää. Välillä tunnen olevani yhtä kiven kanssa, vain sen energia on hitaampi. Mutta juuri sen hitaus, lujuus ja periksi antamattomuus rauhoittavat. Suomen kauniiseen ja monimuotoiseen geologiaan voi tutustua esimerkiksi Geologian päivän retkillä syyskuussa:

19 elämäntapa luonnonsuojelija 4/ teksti Venla Virkamäki teksti Laura Manninen Norpan eväät Uudella palstalla esitellään ekologisia ruokatottumuksia ja -reseptejä. ksen mukaan tulevaisuus. Tähän velvoittaa myös vastaikään hyväksytty EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä. Direktiivin mukaisesti uusien rakennusten tulee olla lähes nettonollaenergiataloja 2020 vuoden loppuun mennessä. Julkisia rakennuksia määräys koskee 2019 alkaen, hän kertoi. Halpa energia hidastaa muutosta Uusien rakennusten osalta tekniikka ja vaatimukset vievät suomalaisia jo kohti energiansäästöä. Vanhojen rakennusten energiatehokas peruskorjaaminen ja lämmitysratkaisut, jotka pohjautuvat uusiutuviin energialähteisiin, vaativat sen sijaan vielä erityistoimia. Typön mukaan iso ongelma on Suomen energian hintataso. Keskeisin ongelma Suomessa on se, että energian hinta on älyttömän halpa. Halpa energia ei houkuttele energiansäästötoimenpiteisiin, muun muassa sen takia, että se pidentää takaisinmaksuaikoja. Rakentajia kiinnostaa investointien takaisinmaksuaika. Nykyinen asuntokantamme uusiutuu noin prosentin vuodessa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että noin puolet käytössä olevista rakennuksista ovat uusia vuoteen 2050 mennessä ja kääntäen sitä, että puolet rakennuksista ovat vanhoja vuonna Suomessakin on siis vähennettävä kulutusta ja siirryttävä uusiutuviin energialähteisiin sekä uusissa että vanhoissa rakennuksissa. Greenbuild rakentaa puupassiivitaloja eli Kombi-koteja. Tavoitteena on kunnianhimoinen negatiivinen hiilijalanjälki. Luonnonsuojeluliitton energia- ja ilmastotoimikunnan järjestämässä seminaarissa puhuivat myös pellettikattiloita valmistavan Ariterm Oy:n vientipäällikkö Henrik Karlsson sekä Demos Helsingin projektijohtaja Tuuli Kaskinen. SLL ja Greenbuild yhteistyöhön Suomen luonnonsuojeluliitto ja Green- Build Oy allekirjoittivat kesäkuussa yhteistyösopimuksen, jonka tarkoituksena on edistää hiilidioksidipäästöjä vähentää rakentamista sekä tukea Suomen luonnonsuojeluliiton ilmasto- ja energiatyötä. Yhteistyö tarjoaa mielenkiintoisen mahdollisuuden tehostaa tiedonvälitystä ympäristöystävällisen ja energiatehokkaan rakentamisen eduista, kertoi GreenBuild Oy:n markkinointijohtaja Pasi Typpö. GreenBuild Oy on vuonna 2009 perustettu uuden sukupolven puupassiivitaloja rakentava valmistaloyritys, jonka osaaminen perustuu yli 20 vuoden kokemukseen rakentamisesta Suomessa ja Saksassa. näin säästät energiaa kotonasi Seuraa huonelämpötilaa oleskeluvyöhykkeelle, ei ulkoseinälle, sijoitetulla huonelämpömittarilla. Puhdista ja huolla lämmityslaitteet. Älä päästä lämmintä ilmaa karkuun. Tiivistä ikkunat ja parvekkeen ovet. Kaikkeen et tarvi koneita verhot ja kaihtimet suojaavat auringon paahteelta. Tuuletus varjon puolelta tuo viileää ilmaa sisätiloihin. Hankittessa kodin laitteita kannattaa valita vähän energiaa kuluttavia, pitkään kestäviä ja käyttötarpeeseen sopivia tuotteita. Vaihda Ekoenergiaan! Se käy helposti osoitteessa Järkevät käyttötottumukset ja oikein säädetty käyttövesijärjestelmä auttavat pienentämään vedenkulutusta kymmeniä prosentteja. Älä lotraa. Ota suihku kylvyn sijaan äläkä turhaan juoksuta vettä. Hanki nykyaikaiset laitteet ja vesikalusteet. Uudet astian- ja pyykinpesukoneet kuluttavat vettä vain puolet verrattuna 15 vuotta vanhoihin koneisiin. Säädä virtaamat sopiviksi. Suihkuhanan virtaamaksi riittää 12 l/min, käsipesuhanassa 6 l/min. Hanki huoneistokohtainen sähkö- ja vesimittari. Vegaanista äijäruokaa Jere Nieminen tutkii työkseen hirveä, mutta Niemisen lautaselle sarvipää ei päädy. Eikä mikään muukaan eläin. Hamppupihvit 7 pihviä 1 keskikokoinen (noin 100 g) kiinteämaltoinen peruna 4 dl kuorimattomia hampunsiemeniä 1 dl kaura- tai soijakermaa 2 rkl rypsiöljyä 2-3 valkosipulinkynttä 2 rkl perunajauhoja 1 rkl jauhettua paprikaa 1 rkl basilikaa 1 tl rouhittua mustapippuria 1 tl cayennenpippuria tai jauhettua chiliä 1 tl suolaa Rypsiöljyä pihvien paistamiseen Ryhdyin vegaaniksi 13 vuotta sitten ympäristönsuojelutieteen opiskelijana. Taustalla olivat ympäristö- ja eläinoikeussyyt. Sen jälkeen asia on normalisoitunut niin paljon, ettei sitä tarvitse enää juurikaan perustella itselle tai muille. Vegaanien elämä on helpottunut myös laajentuneen valikoiman ansiosta. Kun Nieminen luopui eläinperäisistä tuotteista, soijamaitoa sai hakea luontaistuotekaupoista. Nykyään soijaja kauramaidot kuuluvat pienimpienkin ruokakauppojen maitohyllyyn. Yritän ympäristösyistä painottaa myös lähellä tuotettua ruokaa, esimerkiksi hernettä ja härkäpapua. Kasvismaidoista valitsen mieluummin kaurapohjaisen kuin soijapohjaisen tuotteen. Soijan jatofun ympäristövaikutuksista en jaksa kuitenkaan stressata, sillä ne ovat joka tapauksessa paljon ekologisempia kuin liha?, Nieminen pohtii. Vegaanista ruokaa saa nykyään ravintoloista, eikä Nieminen useinkaan joudu turvautumaan omiin eväisiin. Monissa Tampereen ravintoloissa on jopa kaksi hyvää vegaanivaihtoehtoa, jotka sisältävät myös proteiinia. Junassakin saa nykyään syötävää, mutta pidemmille matkoille otan eväitä mukaan. Vegaanisuus ei ole vaikeaa, mutta on siinä välillä sopivasti haastetta. Nieminen on laajentanut vegaanisuuden myös muuhun elämäänsä. Taidan omistaa vain yhden nahkaesineen: armeijapuukkoni tuppineen olen säästänyt. Kenkiä, jopa lenkkareita, saa nykyään suurimmista kaupungeista vegaanisina, ja kangasvyöt ovat muotia. Vaikka Nieminen ei enää jaksakaan tehdä ruokavaliostaan syvällistä filosofista kysymystä, hän on innostunut vegaanikokkailusta sen verran, että jo toinen keittokirja ilmestyy syksyllä. Reseptit eivät ole mitään kevyitä itusalaatteja, vaan mukana on tukevia äijäruokia. Uusista ohjeistani suurimman osan valmistaa alle kymmenessä minuutissa, ja mukana on parikymmentä erilaista pihvireseptiä. Ensimmäinen kirja, Herne rokkaa, teki tutuksi muun muassa herneistä pyöräytetyt kotletit ja kebabit sekä hernekossun. Oheinen resepti on mukana syksyllä ilmestyvässä Vegaanin kotiruokakirjassa. Viime aikoina olen innostunut kotimaisesta hampusta. Erityisesti kuorimattomat siemenet säilyvät hyvin. Jere Nieminen on Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja. 1. Kuori ja raasta peruna raastimen hienommalla terällä. 2. Kuori valkosipulinkynnet. 3. Hienonna perunaraaste, valkosipulinkynnet, hampunsiemenet, vesi ja öljy yhteen sauvasekoittimella korkeareunaisessa astiassa. 4. Sekoita pihvitaikinaan kaikki loput ainekset. Anna taikinan vetäytyä viileässä muutama minuutti 5. Muotoile taikinasta pihvejä ja paista ne pannulla reilussa öljyssä keskilämmöllä. Jos taikina jää löysäksi, pihvit voi muotoilla loppuun paistinpannulla. 6. Tarjoile hamppupihvien kanssa perunalisuketta tai couscousia. Kokeile hamppupihvejä myös hamppurilaisissa. Kokeile hamppupihvien kastikkeena bbq-maustekastiketta tai ketsuppia.

20 20 luonnonsuojelija 4/2010 mielipiteitä Näkökulmat toimittanut Liisa Hulkko Palstalla visaisiin kysymyksiin haetaan vastausta eri suunnilta. Ehdota aihetta:: Miten ympäristökasvatuksen tulisi kehittyä? Palstalla vastataan kysymykseen, miten ympäristökasvatuksen tulisi kehittyä ja vastaako suunniteltu perusopetuksen uudistus tarpeisiin. Näkökulmiaan esittävät alan ammattilaiset johtava ympäristökasvattaja Kaisa Pajanen, kierrätyskeskuksen ympäristökoulun rehtori Katja Viberg sekä opetusneuvos Marja-Leena Loukola. Jokainen voi olla viestinviejä Omat toimet osana maailmanmenoa Kaikki lähtee perusopetuksesta Ympäristökasvatusta tulee kohdentaa kaikenikäisille ja kaikille aloille. Kun ihmiset löytävät ympäristökasvattajuuden itsessään, voivat ammattilaiset kouluttaa näitä viestinviejiä toimimaan. Perusopetuksen tavoitteena pitäisi olla sen hahmottaminen, miten oma elämä liittyy suurempaan kokonaisuuteen. Luontokoulut taas voivat tarjota elämyksellisyyttä ja toiminnallista opetusta. Perusopetus on ratkaisevassa asemassa kansalaisten kestäviin toimintatapoihin sitoutumisessa. Koulujen työn tukemiseen tarvitaan kuitenkin yhteiskunnan kaikkia osapuolia. ympäristökasvatuksen tärkeä tehtävä on vastata kysymykseen Miksi?. Sekä lapsi että aikuinen tarvitsevat perusteen, miksi joku valinta on parempi kuin toinen ja mikä on valinnan vaikutus ympäristöön. Selkeiden syy-seuraus-suhteiden ymmärtäminen on useimmille tärkeä osa motivaatiota. Suurimmalle osalle on myös tärkeää varmistua, että myös muut toimivat ympäristövastuullisesti. Tätä tietoa tulee selkeämmin hyödyntää ympäristökasvatuksessa. Täytyy luoda tilanteita, joissa sitoudutaan porukalla sekä kehittää verkostoja, joissa ihmiset pääsevät osallistumaan ja edistämään merkityksellisiksi kokemiaan ympäristöasioita. Tietoa hyvistä käytännöistä ja edistymisistä tulee välittää, jotta saadaan luotua uskoa siihen, että muutos tapahtuu ja että nyt on hyvä hetki hypätä mukaan. Ympäristökasvatusta tulisi kohdentaa kaikenikäisille, ja käytäntöjä pitäisi muuttaa läpi koko yhteiskunnan kaikilla aloilla, jokaisen ihmisen elämässä. Monenlaisiin koulutuksiin ja kehittämisprosesseihin tulee ottaa mukaan ympäristönäkökulma. Ihmisten tulee löytää ympäristökasvattajuus itsestään. Ympäristökasvatuksen ammattilaisten tehtävänä on kouluttaa viestinviejiä. Esimerkiksi Helsinkiin on koulutettu lähes 700 ekotukihenkilöä, jotka opastavat ja motivoivat työtovereitaan ympäristötyöhön. Helsingissä ollaan määrittämässä tulevaisuuden ympäristötavoitteita, joita ympäristökasvatuksen tulee tukea. Ympäristökasvatuksen ja ekotukihenkilöiden kautta tavoitteet tulee saattaa kaikkien työntekijöiden tietoisuuteen ja eläväksi osaksi kaupungin työyksiköiden työtä. Helsinki on hiilineutraali vuonna 2050 vain, jos kaikki työntekijät sitoutuvat tavoitteeseen. Luontokokemukset lisäävät ihmisen terveyttä ja onnellisuutta. Tätä tulisi tuoda esille nykyistä enemmän. Luonnontuntemus syventää luontokokemuksen tuomaa onnen tunnetta ja vahvistaa suojeluhalua. Luontokoulutoiminnalla ja luontoretkillä on suomalaisten luonnontuntemuksen ohentuessa entistäkin tärkeämpi sija ympäristökasvatuksessa. Kaisa Pajanen Johtava ympäristökasvattaja, Helsingin kaupunki annamme esimerkillämme ympäristökasvatusta hyvää tai huonoa ympärillämme oleville ihmisille. Etenkin lapset ja nuoret oppivat esimerkin voimalla, mutta meillä on yllättävän suuri vaikutus myös naapureihimme. Kestävämmän tulevaisuuden rakentaminen alkaakin omien toimintatapojen muuttamisella. Peruspetuksen tavoitteena pitäisi olla maailman toimintamekanismien ymmärtäminen ja sen hahmottaminen, miten oma elämä liittyy suurempiin kokonaisuuksiin. Lisäksi sen tulisi tarjota malleja, keinoja ja käytännöntaitoja elää hyvää ja kohtuullista elämää. Perusopetuksen tuntijakotyöryhmän selvityksessä todetaan, että ilmastonmuutos ja luontoympäristön voimakas kuluminen asettavat meille kaikkein tinkimättömimmät reunaehdot tulevaisuutta ajatellen. Todetaan myös, että koulu on avainasemassa kasvatettaessa uusia sukupolvia kestävää tulevaisuutta rakentavaan elämäntapaan. Toteamuksissaan perusopetuksen tuntijakouudistusta pohtinut työryhmä on osunut asian ytimeen. Valitettavasti tavoitteet näkyvät ainoastaan oppiainekokonaisuudessa Ympäristö, luonnontieto ja teknologia. Asia pitäisi nostaa muidenkin oppiaineiden tärkeäksi painopistealueeksi. Työryhmän selvityksen mukaan Oppimista tukevina ympäristöinä voidaan nähdä esimerkiksi museot, taidelaitokset, kirjastot, tiedekeskukset ja erilaiset paikalliset yhdistykset ja organisaatiot. Itse lisäisin listaan myös luonto- ja ympäristökoulut sekä valtakunnalliset järjestöt. Luonto- ja ympäristökoulut tarjoavat elämyksellistä ja toiminnallista opetusta. Niiden asemaa perusopetusta tukevina yksiköinä tulisi vahvistaa ja määrää lisätä. Järjestöt ottaisivat varmasti mielellään koululaisia järjestö-tetiin tutustumaan vapaaehtoistyöhön ja vaikuttamiseen. Järjestöt nostavat esille yhteiskunnallisesti tärkeitä asioita ja niiden piiristä löytyy paljon asiantuntemusta koulupäiviä piristämään. Katja Viberg Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen ympäristökoulun rehtori Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen jäsen suomessa perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja oppiaineet määritellään perusopetuslaissa. Tällä hetkellä käynnissä on näiden tavoitteiden uudistamnen. Nykyisessä opetussuunnitelmassavastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta kaikkien oppiaineiden opetuksen yhteydessä. Tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia, jotka osaavat rakentaa tulevaisuutta kestäville ratkaisuille. Eri oppiaineissa ympäristökysymyksiä tarkastellaan oppiaineen näkökulmasta. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja kestävän kehityksen toimikunnan koulutusjaosto ovat laatineet Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategian tehostamaan ympäristökasvatusta. Niissä velvoitetaan koulut tekemään kestävän kehityksen ohjelman, joiden avulla myös koulun arkikäytännöt muutetaan vastaamaan opittua. Ohjelmien tekemistä on tuettu hankkeilla, koulutuksella ja oppimateriaaleilla. Kesäkuussa valmistuneessa ehdotuksessa perusopetuksen valtakunnallisiksi tavoitteiksi ja tuntijaoksi aihekokonaisuudet on korvattu kansalaisen taidoilla. Kansalaisen taidot liittyvät ihmisenä kasvun monipuoliseen tukemiseen. Oppiaineet on ryhmitelty oppiainekokonaisuuksiksi ja kestävän kehityksen tavoitteet sisällytetään selvimmin ympäristö, luonnontieto ja teknologia oppiainekokonaisuuteen. Ensi vuonna valmistuvista perusopetusta koskevista säädöksistä, Opetushallituksen laatimista opetussuunnitelmien perusteista ja kestävää kehitystä ohjaavista yleisistä säädöksistä riippuu, miten ympäristökasvatuksen asema 2010-luvun jälkimmäisellä puoliskolla kehittyy. Perusopetus on ratkaisevan tärkeässä asemassa kansakunnan ympäristötietoisuuden kehityksessä ja kestävämpiin toimintatapoihin sitoutumisessa. Koulujen työn tukemiseen tarvitaan kansalaisyhteiskunnan kaikkia osapuolia. Marja-Leena Loukola Opetusneuvos, Opetushallitus

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?

Lisätiedot

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA. > www.luontoliitto.fi

TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA. > www.luontoliitto.fi TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA > www.luontoliitto.fi on lasten ja nuorten oma järjestö, joka suojelee metsiä ja niiden eliöitä, rehevöitynyttä Itämerta, muuttuvaa ilmastoa, ahtaalle joutuneita suurpetoja

Lisätiedot

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen?

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö Seppo Vuolanto Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Ympäristöhallinnon juurilla YK - Tukholman ympäristökokous 1972 Luonnonvarojen käyttö,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista BIOENERGIA RY JÄSENISTÖMME Bioenergia ry:ssä on mukana valtaosa alan merki4ävistä toimijoista Tällä hetkellä yhteensä 130 toimijaa tai yritystä,

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Hannele Pokka Ympäristöministeriö 19.1.2015 LEVI, Kestävä kaivannaisteollisuus arktisilla alueilla Kes Luonnonsuojelusta luonnon monimuotoisuuden suojeluun

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa FINADAPT 18.3.2008 Anna Tikka Johanna Kiiski Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksessa selvitettiin ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia Suomen

Lisätiedot

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Suomen ympäristöpolitiikka on tänä päivänä vahvasti EU-politiikkaa, sillä lähes

Lisätiedot

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010

Lisätiedot

Vieraslajit hallintaan

Vieraslajit hallintaan Maa- ja metsätalousvaliokunta Eduskunta 12.11.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta sekä luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta (HE 82/2015

Lisätiedot

Läsnä: Pauli Vaittinen Polvijärven kunta, kunnanjohtaja. Markku Mutanen Pro Polvijärvi ry/puheenjohtaja

Läsnä: Pauli Vaittinen Polvijärven kunta, kunnanjohtaja. Markku Mutanen Pro Polvijärvi ry/puheenjohtaja 1 Polvijärven kunnostuksen ohjausryhmä Aika: 05.09.2008 klo 9.00 11.00 Paikka: Polvijärven kunnantalo Läsnä: Pauli Vaittinen Polvijärven kunta, kunnanjohtaja Helena Kaasinen Polvijärven kunta, hallintojohtaja

Lisätiedot

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012 15.5.2012 15.5.2012 Hankkeen yleistavoite Hankkeen yleistavoitteena on Saimaan arvokkaiden lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen kestävää kalastusta

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja.

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden pyörittämisessä. Suomen 250 000 yrityksestä alle 10 työntekijän yrityksiä on 93,2 % ja alle 250

Lisätiedot

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto N ä y t t e l y t i e d o t e J u l k a i s u v a p a a 1-6 Kasnäsin kesä 2015 Leena Halonen: Itää, kasvaa, kukkii 2014, tempera, öljy kankaalle, 80 x 90 Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT Ari Huusko Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Aiheina tänään: Luonnonvaraiset järvitaimenkannat Suomessa Taimenen elämänkierto ja ominaisuudet Kuusamon Oulankajoki

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin

Lisätiedot

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013

Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013 Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa saasteisiin - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013 Itämeri on sairas meri - Pahasti rehevöitynyt meri - Haitallisten

Lisätiedot

Puutarhakalusteita tropiikista?

Puutarhakalusteita tropiikista? Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset

Lisätiedot

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 14 paikallista luomuyhdistystä Luomutuotannon kehittäminen tuottajien kanssa yhteistyössä Pienimuotoisen elintarviketuotannon edistäminen

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Maatalouspurojen luontoarvot Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Esityksen sisältö Miksi maatalousalueiden purot ovat tärkeitä? Miten uomien luontoarvot tunnistetaan?

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa-

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto 1 Ekologinen päätösanalyysi 1 Ekologinen päätösanalyysi Ekologisen tiedon systemaattista käyttöä päätöksenteon apuna

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

Metsähallituksen luontopalvelujen tehtävät 11/17/2015

Metsähallituksen luontopalvelujen tehtävät 11/17/2015 11/17/2015 Kuva: Tapani Mikkola. Talkoot, talgud, talkas - quality volunteer management for Nordic-Baltic protected areas Kansainvälistyvä aikuiskoulutus -tilaisuus Oulussa 12.11.2015 Metsähallituksen

Lisätiedot

Ympäristöetsiväohjaaja -työpaja. Ympäristökasvatuspäivät Helsingissä 7.10.2010

Ympäristöetsiväohjaaja -työpaja. Ympäristökasvatuspäivät Helsingissä 7.10.2010 Ympäristöetsiväohjaaja -työpaja Ympäristökasvatuspäivät Helsingissä 7.10.2010 Tervetuloa! Luonto-Liiton pikaesittely Ympäristöetsivätoiminnan esittely Tutustumme kirjaan: Mystisen liskon etsijät - luontotehtäviä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen ELY-keskus / Olli Madekivi 13.4.2010 1 Organisaatio 13.4.2010 2 Ympäristökeskuksesta ELYn

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Soidensuojelu Suomessa

Soidensuojelu Suomessa Soidensuojelu Suomessa Eero Kaakinen 23.10.2009 Kuvat: Antti Huttunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 13.11.2009 1 Suot eivät aluksi kuuluneet luonnonsuojelun painopisteisiin - ensiksi huomiota kiinnitettiin

Lisätiedot

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalataloutta koskevia linjauksia Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Osakaskunnan päätöksenteko Kalastuslaki 5 Oikeus harjoittaa kalastusta ja määrätä siitä kuuluu vesialueen omistajalle, jollei tätä

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006 1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Kestävän kehityksen välttämättömyys

Kestävän kehityksen välttämättömyys Tähän uskon uskotko sinä? hissipuhe muutoksesta ja tulevaisuudesta: Kestävän kehityksen välttämättömyys Mauri Åhlberg Professori, Helsingin yliopisto http://www.helsinki.fi/people/mauri.a hlberg Ohjelman

Lisätiedot

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden

Lisätiedot

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suomi on maailman soisimpia maita. Suot peittävät kolmasosan maapinta-alasta alasta mitä moninaisimpina suo- tyyppeinä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia 2012 2020

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia 2012 2020 Ympäristöministeriölle LAUSUNTO Viitaten lausuntopyyntöön 12.3.2012 (Dnro YM016:00/2007) Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia 2012 2020 Suomen Metsästäjäliitto kiittää

Lisätiedot

HAVAINTOJA KAAKKOIS-SUOMEN KALATALOUDESTA

HAVAINTOJA KAAKKOIS-SUOMEN KALATALOUDESTA HAVAINTOJA KAAKKOIS-SUOMEN KALATALOUDESTA Kalatalousjohtaja Tuomas Oikari tuomas.oikari@te-keskus.fi Kotka 31.10.2007 Kaakkois-Suomen TE-keskus on kauppa- ja teollisuusministeriön, maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetuksella perustettavat YLI 100 HEHTAARIN KOKOISET LUONNONSUOJELUALUEET (LSA)

Valtioneuvoston asetuksella perustettavat YLI 100 HEHTAARIN KOKOISET LUONNONSUOJELUALUEET (LSA) Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry PL 3000 90014 Oulun yliopisto Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry PL 326 90101 Oulu pohjois-pohjanmaa@sll.fi Metsähallitus / luontopalvelut Ari Meriruoko

Lisätiedot

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 29.10.2013 1 Sisällys Tausta Metsäpolitiikka ja muut metsien käyttöön vaikuttavat politiikat

Lisätiedot

Vieraslajit ja kasvintuhoojat

Vieraslajit ja kasvintuhoojat Vieraslajit ja kasvintuhoojat Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet seminaari 15.2.2016 Sinikka Rantalainen Mikä on vieraslaji Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET

Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET 2 Suomessa esiintyy kaksi metsähanhen alalajia; taigametsähanhi (Anser fabalis fabalis) ja tundrametsähanhi (Anser fabalis rossicus). Taigametsähanhi esiintyy meillä

Lisätiedot

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9.

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9. Luonnonsuojelulainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg 1 Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja kestävä käyttö YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

28.4.2012. Puutarhakarkulaiset Helsingissä - viranomaisten rooli, vapaaehtoistyö, käytännön järjestelyt. Sisältö. Mitä vieraslajit ovat?

28.4.2012. Puutarhakarkulaiset Helsingissä - viranomaisten rooli, vapaaehtoistyö, käytännön järjestelyt. Sisältö. Mitä vieraslajit ovat? Puutarhakarkulaiset Helsingissä - viranomaisten rooli, vapaaehtoistyö, käytännön järjestelyt Tuuli Ylikotila Rakennusvirasto Puutarhakarkulaiset kuriin Mitä tehdä Pirkanmaalla? 26.4.2012 Sisältö Määritelmiä

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt. Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 27.11.

Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt. Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 27.11. Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 27.11.2007 Suojelualueiden ennallistaminen Ihmistoiminnan kautta vahingoittuneiden

Lisätiedot

Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen

Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen VYYHTI-hankkeen seminaari 19.11.2014 Lappajärvi Liisa Maria Rautio Vesistöpäällikkö Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Vesitalousstrategian (2011) päämäärät Valuma-alueilla

Lisätiedot

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Maamme lohipolitiikkaa on leimannut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana

Lisätiedot

Rudus LUMO-ohjelma. Lauri Kivekäs 27.10.2015

Rudus LUMO-ohjelma. Lauri Kivekäs 27.10.2015 Rudus LUMO-ohjelma Lauri Kivekäs 27.10.2015 Rudus Oy Historia ulottuu Suomessa yli 110 vuoden taakse. Kiviainestoiminta aloitettiin 1931 ja valmisbetonitoiminta 1958. Liiketoiminnot: Valmisbetoni Betonituotteet

Lisätiedot

Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj.

Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Sisältö Kannattaako suojelu? METSO ja metsänhoito Vesiensuojelu Maakunnalliset luontopuistot uusi suojelualueluokka

Lisätiedot

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti

Lisätiedot

Viranoja muuttaa muotoaan

Viranoja muuttaa muotoaan Sivu 1 / 5 Kolme laskeutusallasta valmistunut Viranoja muuttaa muotoaan Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistyksen suurimpiin yksittäisiin hankkeisiin kuuluva Viranojan/ Pikku-Hapuan laskeutusallas

Lisätiedot

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 Nastapartion päätavoitteet vuonna 2015 Vahva lippukunta Tukea ja koulutusta kohdennetaan erityisesti yhdistystoiminnan kannalta tärkeimpiin tehtäviin. Pestikulttuuri

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton :n Tiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton :n jäsentiedote. Julkaisija: Piiritoimisto, osoite: 04600 Mäntsälä Puhelin 019 6871 300 Numero 10 / 2014 3.11.2014 Jäsenyhdistykset voivat

Lisätiedot