1) Lestijoen alaosan tulvasuojelun tehostaminen, Kalajoki 2) Lestijoen alaosan pengerrysyhtiöiden uudistettujen sääntöjen vahvistaminen,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1) Lestijoen alaosan tulvasuojelun tehostaminen, Kalajoki 2) Lestijoen alaosan pengerrysyhtiöiden uudistettujen sääntöjen vahvistaminen,"

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 1) 82/2011/4 Nro 2) 83/2011/4 Dnro 1) ESAVI/228/04.09/2010 Dnro 2) ESAVI/230/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIAT HAKIJAT 1) Lestijoen alaosan tulvasuojelun tehostaminen, Kalajoki 2) Lestijoen alaosan pengerrysyhtiöiden uudistettujen sääntöjen vahvistaminen, Kalajoki 1) Kalajoen kaupunki (entinen Himangan kunta) 2) Lestijoen alajuoksun pohjoisrannan pengerrysyhtiö ja Lestijoen alajuoksun etelärannan pengerrysyhtiö MERKINTÄ Ympäristölupavirastot on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Tämän asian käsittelyä on jatkanut Etelä- Suomen aluehallintovirasto. Himangan kunta on liittynyt Kalajoen kaupunkiin. HAKEMUKSET Himangan kunta ( lukien Kalajoen kaupunki) on Länsi- Suomen ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja sittemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Lestijoen alaosaa koskevan tulvasuojeluhankkeen toteuttamiseen Himangan kunnassa, nykyisessä Kalajoen kaupungissa hakemukseen liitetyn, Suomen Salaojakeskus Oy:n laatiman päivätyn suunnitelman mukaisesti (Dnro ESA- VI/228/04.09/2010). TULVASUOJELUSUUNNITELMA Lestijoen alajuoksun pohjoisrannan pengerrysyhtiö ja Lestijoen alajuoksun etelärannan pengerrysyhtiö ovat samalla pyytäneet pengerrysyhtiöiden uudistettujen sääntöjen vahvistamista (Dnro ESAVI/230/04.09/2010). Yleistä Lestijoki on yksi Keski-Pohjanmaan huomattavimmista joista. Lestijoen valuma-alue on km 2 ja järvisyys 6,2 %. Joki saa alkunsa Lestijärvestä, ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9, Helsinki PL 115, Helsinki ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 jonka pinta-ala on 64 km 2 ja valuma-alue luusuassa 364 km 2. Lestijärven alapuolinen valuma-alue on lähes järvetön, mistä johtuen virtaamavaihtelut joen keski- ja alaosalla ovat suuria. Jokivarrelle ovat tyypillisiä nauhamaiset viljelyalueet asutuksen sijaitessa yleensä jokirannassa vain niillä osuuksilla, joilla jokitörmät ovat korkeita. Tulvauhan alaiset alueet keskittyvät suuosalle Himangan alueelle. Kyseisellä jokivarren alueella on suoritettu 1950-luvulla tulvasuojelutyö toisen vesistötoimikunnan antaman päätöksen nro 3/1951 perusteella, jolloin pengerryksillä on suojattu kaikkiaan 420 ha:n alueet. Suojattua peltoa oli tällöin 300 ha ja Lestijoki pengerrettiin noin 4,4 km:n matkalla. Myöhemmin ja 1970-luvuilla pengerretyn alueen taakse on Säikän alueelle rakennettu 7 rivi- ja 20 omakotitaloa. Pengerrysalueen yläosalla Lestijoki virtaa kahdessa haarassa, joista läntinen on nimeltään Tomujoen haara ja itäinen Hillilän väylä. Vuosien 1977 ja 1982 keväällä vesi nousi Lestijoen alaosalla lähelle penkereiden ylärajaa ja vain kiireellisillä torjuntatoimenpiteillä voitiin estää veden pääsy pengerrysalueelle. Vuosina toteutetussa penkereiden kunnostustyössä penkereitä osin siirrettiin ja niiden harjaa korotettiin. Keväällä 2000 vedenkorkeus joessa nousi paikoin penkereen harjan tasolle aiheuttaen vaaratilanteen sekä akuutteja korjaustarpeita, jolloin tulvasuojelun tehostamistarve tuli uudelleen esille. Lestijoki kuuluu Natura 2000 verkoston alueisiin. 2 Hankkeen tavoitteet Hankkeen tarkoituksena on vähentää tulvariskiä Lestijoen alaosalla Himangan keskustaajaman kohdalla ja samalla parantaa muun muassa maatalouden tulvasuojelua. Toimenpidealue ulottuu Lestijoen suuosalta noin viisi kilometriä ylävirtaan pengerrysalueen yläpuolelle saakka. Siihen kuuluvat myös Pikkujoen ja Kinareenojan valuma-alueet. Suunnitelmassa esitetyillä toimenpiteillä pyritään turvaamaan alueen asutuksen tulvasuojelu siten, että mitoituskriteerinä on ollut keskimäärin kerran sadassa vuodessa esiintyvä tulva (HW 1/100 ). Tavoitteena on ollut suunnitella toimenpiteet niin, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän muutoksia Natura 2000-verkostoon kuuluvan Lestijoen luonnontaloudessa. Vaikutuksia pyritään kompensoimaan myös Raumankoskessa ja Pajalankoskessa tehtävillä kalataloudellisilla kunnostuksilla. Suunnitelmaan kuuluvat seuraavat toimenpiteet: Pajalankoskeen rakennetaan leveä pohjapato, pohjaa muotoillaan ja koskea levennetään. Pohjapadosta ylävirtaan oleva noin 200 m pitkä matalikko perataan. Siirrettyjen penkereiden kohdalle noin 1,2 km:n matkalle kaivetaan tulvatasanteet. Kummankin penkereen ylävirran puoleiselle osalla rakennetaan hätätulva-aukot, joista vesi päästetään hallitusti pengerrysalueille erittäin suurilla tulvilla. Pengerrysalueiden alapäihin rakennetaan poikkipadot ja säännöstelymunkit, joiden kautta vesi päästetään hallitusti pois.

3 Vedenkorkeudet ja virtaamat Nykyiset penkereet kunnostetaan ja osalla matkaa penkereitä siirretään 1 5 m joesta poispäin. Tomujoen penkereen yläpäästä ylävirtaan Tomujoentietä korotetaan noin 1,1 km:n matkalla. Hillilänhaaran penkereen yläpäässä Silahkan sillalle tulevaa tietä korotetaan. Kinareenojan kääntöpatoa korotetaan ja kääntöojaa perataan. Joen ja penkereiden välit raivataan pensaista sekä tulvasuojelullisista että maisemallisista syistä johtuen. Kalataloudellisia haittoja kompensoidaan Pajalankosken pohjapadon rakentamisen yhteydessä kalataloudellisilla kunnostustoimenpiteillä ja tulvatasanteiden toimenpiteillä parannetaan nahkiaistoukkien elinolosuhteita. Hankkeen ulkopuoliselta alueelta Raumankoski sivu-uomineen kunnostetaan kalataloudellisesti. Lisäksi Pikkujoen alaosan veden laatua parannetaan johtamalla putkella Lestijoen vettä Pikkujokeen. Nykyinen osittain tukossa oleva putki puhdistetaan. Tällöin vuosien 1982 ja 2000 tulvia vastaavat tulvat alenevat Pajalankosken perkausalueen alapään ja saaren alapään välillä 0,4 0,5 m. Tomujoen sillan kohdalla pl vastaava tulva laskee 0,5 m. Kun HQ 1/100 tulvalla päästetään vettä pengerrysalueille, alenee vesipinta joessa hankealueen alaosalla 0,14 m ja yläosalla 0,19 m verrattuna siihen, ettei vettä päästetä niihin. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen laatimassa "Harvinaisten ylivirtaamien toistumisaikoja" -yhteenvedossa on Lestijoen virtaaman havaintopaikoilla arvioitu Kannuksessa ( ) ja Saarenpäässä ( ) ylivirtaamat seuraaviksi: 3 MHQ HQ 1/20 HQ 1/50 HQ 1/100 Kannus Saarenpää Kannuksen ylivirtaamien perusteella ylivirtaamat Himangalla ovat valumaalueiden suhteessa (1345/1223=1,10) seuraavat: MHQ HQ 1/20 HQ 1/50 HQ 1/100 Himanka Saarenpään jakson havaintojen mukaan Himangalla on MQ 12,1 m 3 /s, MNQ 2,2 m 3 /s ja NQ 1,3 m 3 /s. Länsi-Suomen ympäristökeskus on mitannut hankealueen vedenkorkeuksia elokuun loppupuolella 2004, jolloin virtaama on vastannut lähes keskivirtaamaa. Lisäksi käytettävissä on ollut vuosien 1982 ja 2000 suurten tulvien ja vuoden 1998 (likimain MHQ-tulva) vedenkorkeushavaintoja.

4 4 Suunnitelmaan kuuluvat työt Rakenteet ja laitteet Uoman laskelmat on tehty Hec-Ras-ohjelmalla ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen toimittamalla poikkileikkaustiedostolla, jota on myöhemmin täydennetty Tomujoen poikkileikkaustiedoilla. Vuoden 2000 tulvahuipun aikana lentokoneesta kuvatun videofilmin mukaan Tomujoessa ja Hillilän väylässä on sama vedenkorkeus pengerrysalueen yläpäässä. Malli on kalibroitu vuosien 1982 ja 2000 huipputulvan aikana havaittujen vedenkorkeuksien perusteella. Pajalankosken pohjapato, kosken muotoilu ja sivu-uoma Pajalankosken yläosaan rakennetaan mahdollisimman luonnonmukainen kaareva maa- ja kivirakenteinen pohjapato eli koskimainen kynnys. Koskea levennetään noin 200 m:n matkalla enimmillään 25 m nykyisestä rantaviivasta etelärannalle päin. Leventämisestä syntyy massoja noin m 3 ktr. Massoista osa käytetään pohjakynnyksen rakentamiseen, osa penkereen ja sivu-uoman väliseen täyttöön ja loput kivettömät kivennäismaat käytetään Pikkujoen ja Kinareenojan penkereiden rakentamiseen. Vanhaa kosken pohjaa voidaan käyttää poikastuotantoalueena muotoilemalla sitä ja rakentamalla kutusoraikkoja. Pohjapadon harjan kokonaispituus on 60 m ja siinä on kolme alivirtaamaaukkoa tasolla N 60 +3,25 m. Aukkojen yhteispituus on noin 18 m. Keskialivirtaamatilanteessa kunkin aukon kautta virtaa vettä noin 0,5 0,9 m 3 /s. Vähän veden aikana virtaama keskitetään erityisesti talviaikana näihin vesiteihin, jolloin vältetään mahdolliset suppo-ongelmat. Pohjapadon vasemmasta päästä lähtevän sivu-uoman yläpäähän rakennettavaan siltaan tulee neljäs alivirtaama-aukko. Virtausaukko on 0,30 m leveä pystyrako, joka rajoittaa sivu-uoman virtaamaa suurilla virtaamilla, mutta varmistaa virtauksen kuivakausina. Pystyraon kynnyskorkeus on N 60 +3,05 m, jolloin sen kautta virtaa vettä noin 0,06 0,07 m 3 /s NW-tilanteessa ja 0,1 m 3 /s MNW-tilanteessa eli kuivana aikana sivu-uoman kautta virtaa vettä noin 4 5 % joen kokonaisvirtaamasta. Keskivesitilanteessa sivu-uoman virtaama on noin 0,16 m 3 /s. Kosken etelärannan leikkaus ja pohjapato tai ainakin sen harja ja tiivisteosa rakennetaan työpadon suojassa kuivatyönä vähän veden aikana. Työnaikainen juoksutus ohjataan pohjoisrannan vierestä. Pohjapadon harjan leveys on 3 4 m, alavirran puoleisen luiskan kaltevuus 1:30 tai loivempi ja ylävirran puoleisen noin 1:3 tai loivempi. Pohjapadon tiivisteenä toimii padon yläpäässä hiekkamoreenirunko, jonka päälle tehdään sorakerros ja sen päälle verhous. Muualla pohjapadon runkona voi olla sora.

5 5 Padon harjalle rakennetaan kivistä niemiä ylävirran suuntaan. Yhtenäinen tiivis verhous harjalla ei saa olla mitoituskorkeutta korkeammalla, mutta yksittäisten kivien yläreuna voi olla 5 10 cm korkeammalla. Harjan ylävirran puoleisten isojen yksittäisten maisemakivien tai pienten kiviryhmien yläreuna voi olla 0,2 0,3 m harjaa korkeammalla. Verhous rakennetaan luonnonkivistä (d 65 >350 mm). Verhouksen kivien raot täytetään soralla tai moreenilla vesihuuhdonnalla siten, ettei verhoukseen jää tyhjiä onkaloita. Verhous rakennetaan mahdollisimman luonnonmukaiseksi ja maisemaan soveltuvaksi. Rakennettavan pohjapadon yläpuolelta rakennetaan joen etelärannalle noin 300 m pitkä mahdollisimman monimuotoinen vaelluskalojen pienpoikastuotantoon soveltuva sivu-uoma. Uomaan tulee suvantomaisia levennyksiä, joissa vesisyvyys on talvella yli 1,0 m eivätkä ne jäädy pohjaa myöten. Uoman kaivumassoja syntyy noin m 3 ktr, ja ne läjitetään vasemmalle rannalle. Uoman ohjeellinen pohjanleveys on keskimäärin 1 m ja luiskaltevuus 1:2,5 1:4. Suvantojen ohjeellinen vesipinnan leveys kesäaikana on 3 5 m. Sivu-uoman veden virtausalue verhotaan kivisellä soralla ja uomaan asennetaan maisemakiviä. Sivu-uoman ja pääuoman välisessä saaressa tehdään vähäisiä raivauksia, muutoin saari jätetään lähes luonnontilaiseksi. Sivu-uoman ja penkereen väli raivataan kokonaan, koska alue muutetaan puistomaiseksi korottamalla alueen maanpintaa tulevan noin HW 1/20 -tason yläpuolella eli yläosalla noin tasoon N 60 +5,0 m ja alaosalla noin tasoon N 60 +4,7 m. Alue on noin m 2 :n suuruinen ja täyttömassoja alueelle tarvitaan noin m 3. Ennen alueen täyttöä turve poistetaan. Puistoalueesta laaditaan erillinen suunnitelma. Penkereet Nykyisten penkereiden kunnostus Nykyisten penkereiden maapohjan vakavuusongelmien takia penkereitä ei juurikaan pystytä korottamaan. Nykyisiä penkereitä levennetään siten, että niiden harjan leveys on vähintään 4 m ja pengerharjaa korotetaan ja vahvennetaan liikennöintiä varten 0,2 m:n vahvuisella murskekerroksella. Penkereiden märän puolen luiska vahvennetaan murskeella 0,3 m:n paksuudelta. Kummankin penkereen ylävirran puoleiselle osalle rakennetaan hätätulva-aukot. Vakavuusongelmien ja hätätulva-aukkojen rakentamisen takia penkereitä siirretään 1 5 m yhteensä viidessä eri kohteessa yhteispituudeltaan noin metrin matkalla. Joen ja penkereiden välit raivataan lisäksi tulvasuojelullisista ja maisemallisista syistä. Penkereiden levennykset tehdään aina kuivalle puolelle lukuun ottamatta Pajalankosken etelärantaa, jossa levennys tehdään joen puolelle tulevalle puistoalueelle. Pajalankosken pohjoisrannalla penger raivataan, mutta tilanahtauden vuoksi harjan leventäminen ja luiskien loiventaminen ei välttämättä onnistu. Harja kuitenkin korotetaan suunniteltuun tasoon.

6 6 Penkereelle tulevat ajoluiskat loivennetaan ja tarvittaessa liittymät levennetään soralla/murskeella maanomistajan kanssa sovittavalla tavalla. Penkereelle rakennetaan vähintään 6 m leveitä kohtaamispaikkoja, jotka suurtulvan aikana toimivat varamaanottopaikkoina. Penkereiden päissä ja ajoluiskissa varmistetaan, että kulku niiden kautta kaikissa olosuhteissa onnistuu kuorma-auton täydellä lastilla. Hillilänhaaran penkereen harjalla plv asennetaan suodatinkangas kl3 murske/sorakerroksen alle, jolla varmistetaan se, että penger on ajettavassa kunnossa jo ensimmäisenä keväänä. Ko. paaluvälillä penkereen harjalla oleva tie on ainoa kulkureitti tilalle RN:o 20:13. Siirrettävät penkereet Tomujoen pengertä ja Hillilänhaaran pengertä siirretään riittävän vakavuuden saavuttamiseksi. Tomujoen pengertä siirretään 600 m:n matkalla pengerplv enimmillään noin 5 m. Hillilänhaaran pengertä siirretään 350 m:n matkalla pengerplv enimmillään noin 5,5 m. Lisäksi penkereitä siirretään alempana jokiplv enimmillään 1 m noin m:n matkalla. Siirrettävien penkereiden alle jää peltoa pohjoispuolella noin 0,18 ha ja eteläpuolella noin 0,16 ha. Pikkujoen poikkipenger Pikkujoen poikkipenger rakennetaan pääosin tilan RN:o 26:19 alueelle. Penkereen alle jää tilan peltoaluetta noin 0,19 ha. Penkereen pohjoispää liittyy paikallistiehen, jota korotetaan noin 0,1 0,2 m. Ajorata luiskataan kaltevuuteen 1:40 tai loivemmaksi. Penkereen harjan taso on N 60 +6,30 m. Pikkujoen kohdalle rakennetaan suunnitelman mukainen säännöstelymunkki. Penkereen luiskat ovat suorilla osuuksilla pääosin kaltevuudessa 1:2 ja kaarteissa 1:3 1:4. Harjan leveys on vähintään 4,0 m. Penger rakennetaan 10 cm ylikorkeana painumavaran vuoksi. Harjan tasoa seurataan seurantaohjelman mukaisesti ja sitä korotetaan tarvittaessa. Penkereeseen asennetaan kahden avo-ojan kohdalle 600 mm:n alitusputket, joiden yläpäässä on saranoitu sulkuluukku. Kinareenojan poikkipenger Kinareenojan poikkipenkereen harjan taso on korkeudessa N 60 +6,00 m. Ojaan rakennetaan säännöstelymunkki. Penkereen eteläpuolen luiska on suoralla osuudella kaltevuudessa 1:10 tai loivempi, jolloin luiska on viljeltävissä ja pohjoispuolen luiska on 1:3 tai loivempi. Kaarteissa luiskien kaltevuus on 1:3 1:4. Harjan leveys on vähintään 4,0 m. Penkereen liittymässä itäpuolen penkereeseen leveys vaihtelee 8 10 m, jolloin se toimii samalla

7 Säännöstelymunkit Hätätulva-aukot kohtauspaikkana ja hätätilanteessa varamaanottopaikkana. Kinareenojan poikkipenkereen harjan alle jää tilan RN:o 1:82 peltoaluetta noin 0,04 ha. Pikkujoen ja Kinareenojan poikkipenkereihin rakennetaan säännöstelymunkit, joiden avulla rajoitetaan tulvitetuilta peltoalueilta mainittuihin uomiin lähtevät virtaamat sellaisiksi, etteivät ne aiheuta alapuolella vahinkoja. Pikkujoen munkin vaakaputki on sinkitty ja epoksitervattu PR20 C3 1650/1600 kierresaumaputki. Tuloputken pituus on 11,5 m ja lähtöputken pituus 7,5 m. Munkin kaivo on PR20 C1 1850/1800 mm ja sen kannen taso on 0,1 m penkereen harjaa korkeampi. Pohja on korkeudella N 60 +1,30 m. Kaivon korkeus on 5,20 m. Kinareenojan munkin vaakaputki on sinkitty ja epoksitervattu PR20 C3 1850/1800 kierresaumaputki. Tuloputken pituus on 11,3 m ja lähtöputken pituus 7,3 m. Munkin kaivo on PR20C1 2050/2000 mm ja sen kannen taso on 0,1 m penkereen harjaa korkeampi. Pohja on korkeudella N 60 +1,10 m. Kaivon korkeus on 5,10 m. Kaivojen yläosassa on 1,5 metrin syvyyteen tehdasvalmisteinen 100 mm:n routaeriste. Kaivojen reunasta pengertien reunaan on vähintään 0,5 m. Kaivoissa on settiurat ja väliseinä, joiden avulla virtausta voidaan säätää. Myös kannessa on 100 mm:n routaeriste. Tuleva ja lähtevä putki ovat samassa tasossa. Munkkien otto- ja purkupäät kiviverhotaan. Suurtulvan uhatessa tulvavettä päästetään rakennettavien hätätulvaaukkojen kautta pengerrysalueelle, jolloin tulvahuippua voidaan leikata. Pikkujoen puolelle voidaan varastoida 2,1 milj. m 3, kun vesipinnan sallitaan nousta tasoon N 60 +6,00 m. Alueelle voidaan juoksuttaa yhden vuorokauden ajan keskimäärin 24 m 3 /s tai kahden vuorokauden ajan 12 m 3 /s. Kinareenojan puolelle voidaan varastoida 1,55 milj.m 3, kun vesipinnan sallitaan nousta tasoon N 60 +5,70 m. Alueelle voidaan juoksuttaa yhden vuorokauden ajan keskimäärin 18 m 3 /s tai kahden vuorokauden ajan 9 m 3 /s. Hätätulvajuoksutusaukot rakennetaan Tomujoen varressa pengerpaalulle ja Hillilänhaarassa pengerpaalulle 30+00, jolloin virtaaman leikkausvaikutus kohdistuu mahdollisimman pitkälle osuudelle. Mitoitusvirtaama on noin 11 m 3 /s joen mitoitustulvavedenkorkeudella (HW 1/100 ), jolloin pääuoman virtaama HQ 1/100 (275 m 3 /s) voidaan tarvittaessa pienentää pienemmäksi kuin HQ 1/50 (253 m 3 /s). Jos suurtulva on penkereiden harjan tasolla, kummallekin pengerrysalueelle voidaan vettä juoksuttaa yli 13 m 3 /s. Molemmat tulva-aukot ovat samanlaisia. Betonirakenteisen juoksutuspadon vapaan aukon leveys on 2,50 m ja kynnyskorkeus N 60 +4,60 m, joka on 1 m korkeammalla kuin tuleva kesäajan keskivedenkorkeus eli pato on pääosin vuodesta kuivilla. Hätätulva-aukot perustetaan paaluille maaperä- 7

8 olosuhteiden takia. Tulva-aukko liitetään tiiviiseen maahan teräsponttiseinän avulla. Aukon päällä on silta, jonka ajoradan vapaa leveys on 4 m. Kannen joen puolella olevassa luukku-urassa olevia puu/terässettejä poistamalla tulvavettä juoksutetaan pengerrysalueille suurtulvaennusteiden niin vaatiessa. Setit ovat normaalisti lukittuna. Hätätulva-aukon alavirran puoli kivi/louhosverhotaan vähintään 15 metrin matkalla. Myös ylävirran puoli on verhottava vähintään 10 metrin matkalla. Altaiden tyhjentäminen tapahtuu alaosasta tyhjennysmunkkien ja yläosasta betonisten säännöstelypatojen kautta. Patojen kautta voidaan johtaa vettä patojen kynnyksen tasoon N 60 +4,60 m asti. Suurin tyhjennysvirtaama säännöstelypadon kautta on noin 5 m 3 /s eteläpuolelta ja 3,5 m 3 /s pohjoispuolelta tyhjennyksen alkuvaiheessa. Patojen kautta tyhjennys voidaan aloittaa, kun jokivesi on laskenut pengerrysalueiden padotustason alapuolelle. Hätätulva-aukkojen ja verhousten alle jää joen pohjoispuolella noin 800 m 2 tilan RN:o 2:27 aluetta ja joen eteläpuolella yhteensä 200 m 2 tilojen RN:ot 2:16 ja 16:1 aluetta. Ruoppaukset ja tulvatasanteet Lestijoen pohjaa ruopataan paaluväliltä plv siten, että ruoppaustaso on yläpäässä N 60 +1,70 m ja alapäässä N 60 +1,60 m. Ruopattava materiaali on kivennäismaata. Ruoppausmassoja syntyy yhteensä noin m 3 ktr. Massat käytetään Pikkujoen ja Kinareenojan penkereisiin ja/tai Pajalankosken puistoalueen korotuksiin. Kiviaines voidaan käyttää pohjapadon ja sivu-uoman verhouksiin. Tulvatasanteet kaivetaan joen oikealle puolelle plv ja joen vasemmalle puolelle plv Tasanteet kaivetaan alkaen 4 6 metrin etäisyydeltä pengerluiskan juuresta jokeen asti. Kaivutaso on N 60 +2,4 m, jolloin vesisyvyys kesäaikana on pääosin 1,0 1,2 m. Tulvatasanteiden ruoppausalueen ylävirran puoleisessa päässä on Lapin vesitähtiesiintymä. Esiintymä merkitään ennen töiden aloittamista ja alue jätetään ruoppaamatta. Tulvatasanteiden ruoppausmassoja syntyy yhteensä m 3 ktr. Läjityksistä pyritään sopimaan maanomistajien kanssa ennen töiden aloittamista. Loput ruoppausmassat viedään entisen Himangan kunnan Kortesuonkankaan maanläjitysalueelle. Ruoppausmassoista osa käytetään penkereiden muotoiluun. Massoille on tehty viljavuusanalyysi ja määritetty ph ja annettu kalkitussuositus. Pelloille läjitettäessä läjitysalueilta kuoritaan ruokamultakerros (0,3 0,4 m) aumoihin ja läjityksen jälkeen massat kalkitaan. Massojen kuivuttua ruokamulta levitetään takaisin. Myös muualle kuljetettavat massat kalkitaan. Tulvatasanteiden ruoppaus voidaan myös toteuttaa siten, että ruokamultakerros kootaan ja välivarastoidaan erikseen. 8

9 9 Teiden korotukset Tomujoen tietä korotetaan penkereen päältä ylävirtaan päin noin 1,1 km:n matkalla noin 0,5-0,8 m, paikoin jopa 1 m. Tiessä olevat rummut suljetaan ja virtaus käännetään jokeen päin. Hillilän haaran penkereen yläpäässä olevan Silahkan sillalle tulevaa tietä korotetaan enimmillään noin 0,60 m yhteensä lähes 300 m matkalla Kannuksen tielle asti tasoon N 60 +7,70m. Tiessä olevat kaksi rumpua (M360 ja B500) suljetaan suurtulvan uhatessa ylävirran puolelta tilapäisesti. Silahkan sillalle tulevan tien korotusmassat ovat noin 500 m 3 ktr. Raumankosken kalataloudellinen kunnostus Raumankosken kalataloudellinen kunnostus tehdään hakemukseen liitetyn päivätyn kunnostussuunnitelman mukaisesti. Kunnostussuunnitelman pääpaino on meritaimenen, siian ja nahkiaisen vaellus- ja elinympäristöjen parantamisessa. Raumankoskeen lisätään suurikokoisia kiviä, lohkareita ja kiviryhmiä hidastamaan uoman keskiosan päävirtausta ja levittämään virtausta uoman reuna-alueilla. Lisäksi rakennetaan kutu- ja poikasalueita lohikaloille sekä sijoitetaan suojakiviä sekä kutusoraikon että poikaskivien yhteyteen. Myllykanavassa alaosan virtausta lisätään rajoittamalla virtausta koskeen Kinareenojan purkukohdan alueella. Kanavan alapäätä siivotaan noin 50 metrin matkalta. Raumankosken kalataloudellinen kunnostus tehdään vasta kaikkien vesialueella toteutettavien töiden jälkeen. Kinareenojan kääntöpadon korotus ja kääntöuoman perkaus Kinareenojan kääntöpato korotetaan tasoon N ,30 m ja kääntöoja Lestijokeen perataan. Ojan kaivumassat läjitetään ensisijaisesti ojan pohjoispuolelle estämään Kinareenojan yläosan huipputulvien (HQ 1/20 n.10 m 3 /s ja HQ 1/100 n.13 m 3 /s) pääsyä pengeralueelle. Pato korotetaan hiekkamoreenilla nykyisen padon kohdalta ja kääntöojan kivennäiskaivumassoilla muualla. Humusmaakerros (0,2-0,3 m) kuoritaan alta pois. Peltoalueella korotus tehdään 0,1 m ylikorkeana humusmaalle, jolloin alue voidaan pitää viljelyskäytössä korotuksen jälkeen. Kääntöoja perataan 2 m:n pohjaleveyteen ja luiskakaltevuuteen 1:2, koska oja on syöpymisaltis. Kannuksentien rumpu puhdistetaan ja rummun alapuolinen uoma kiviverhotaan luiskien yläosaan saakka 10 m:n matkalla. Perkaus toteutetaan syksyllä sadonkorjuun jälkeen, jolloin kalkittavat ruoppausmassat levitetään pellolle enintään 0,3 metrin kerroksena. Kääntöojassa noin pl:lla 5+65 oleva puupato puretaan. Muut työt Hankealueen rannat raivataan pääosin pensaista, mutta puusto jätetään paikoilleen. Lestijoesta Pikkujokeen johtava putki ja sen ottopään rakenteet puhdistetaan ja putkeen rakennetaan penkereen kuivan puolen luiskaan säätökaivo,

10 jonka seteillä voidaan säätää juoksutusta. Kinareenojan alitusputken puhdistus tehdään sukeltajan avulla. Pikkujoen alaosalla Himangan keskustassa tarkistetaan rumpujen kunto. Huonossa kunnossa olevat rummut uusitaan huomattavasti nykyistä suuremmaksi tai ne korvataan sillalla. Tarvittaviin rajamerkkien siirtoihin ryhdytään hyvissä ajoin ennen varsinaisten rakennustöiden aloittamista. Rakentamisen aikana huolehditaan, ettei työalueella olevia rakenteita vahingoiteta. Töitä tehtäessä vältetään vahingon ja haitan aiheuttamista, mikäli se kohtuullisin kustannuksin on mahdollista. Aiheutetut vahingot korvataan välittömästi työn päätyttyä. 10 Kunnossapito Hankkeen toteuttaminen ja kustannukset Pengerryshanke on alun perin tarkoitettu maatalouden tulvasuojelu- ja peruskuivatushankkeeksi, mutta penkereiden rakentamisen jälkeen penkereillä suojatulle alueelle on rakennettu kymmeniä asuinrakennuksia. Himangan kunta sekä Lestijoen alajuoksun pohjoisrannan pengerrysyhtiö ja Lestijoen alajuoksun pengerrysyhtiö ovat sopineet, että Himangan kunta toteuttaa tulvasuojelun tehostamissuunnitelman edellyttämät työt. Pengerrysyhtiöt vastaavat pengerrysalueilla sijaitsevien kuivatusojien vaatimista mahdollisista peruskunnostustöiden rahoituksesta, toteuttamisesta ja kuivatusojien sekä niihin aiemmin liittyneiden rakenteiden (mm. Kinareenojan alitusjohto, Kinareenojan kääntöpadon ja Pikkujoen alivirtaamaputket) vastaisesta kunnossapidosta. Lisäksi pengerrysyhtiöt vastaavat penkereiden luiskien kunnossapidosta sekä penkereiden ja joen välisen alueen raivauksista. Korotettavien teiden kunnossapito jää tienpitäjille. Suunnitelman mukaan työt tehdään seuraavassa järjestyksessä: Myöhään syksyllä tai alkutalvella Pajalankoskeen ja sen yläpuoliseen matalikkoon kaivetaan noin 3-4 m leveä ja nykyisestä pohjan tasosta noin 1 m syvä "kanava", jolla alennetaan tulvatasanteiden ruoppauksen ajaksi joen vesipintaa 0,4-0,6 m. Työn aikaisen vesipinnan alennuksen aikana penkereiden kuntoa tarkkaillaan koko hankealueella ja raskasta liikennettä penkereillä tarvittaessa rajoitetaan. Mikäli penkereiden stabiliteetin osalta on odotettavissa ongelmia, nostetaan joen vesipintaa rakentamalla kaivettuun uraan kivistä tilapäinen kynnys. Tulvatasanteiden ruoppaus ja jokivarren raivaukset tehdään talvella, myös Pajalankosken leventäminen voidaan aloittaa talvella. Pajalankosken yläpuoleisen matalikon ruoppaus tehdään tulvatasanteiden ruoppauksen loppuvaiheen aikana tai sen jälkeen ennen kevättulvaa. Kevättulvan laskun jälkeen alkaa/jatkuu Pajalankosken leventäminen, pohjapadon rakentaminen ja sivu-uoman kaivaminen/rakentaminen. Sa-

11 massa yhteydessä tehdään myös Pajalankosken kalataloudellinen kunnostus. Hätätulva-aukot sekä Pikkujoen ja Kinareenojan poikkipenkereet säännöstelymunkkeineen rakennetaan kesällä sulan maan aikana. Nykyisten penkereiden kunnostus ja siirrot sekä penkereiden ylävirran puoleisten päiden teiden korotukset tehdään kesällä sulan maan aikana. Raumankosken kalataloudellinen kunnostus tehdään kesällä kaikkien joen vesialueella tehtävien töiden valmistuttua. Pajalankosken puistoalue rakennetaan kesällä. Samoin Pikkujoen lisävesitysputkeen rakennetaan säätölaitteet kesäaikana. Kinareenojan kääntöpadon korotus ja kääntöuoman perkaus toteutetaan syksyllä sadonkorjuun jälkeen. Hankkeen kustannukset ilman arvonlisäveroa ovat 1,3 milj. euroa syyskuun 2005 hintatasossa. 11 Hankkeen vaikutukset Vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin Hanke ei havaittavasti vaikuta Lestijoen virtaamiin. Toimenpiteillä poistuva tulvavesivarasto jokiuomassa ja saaren kohdalla on noin m 3, joka vastaa yhden vuorokauden ajan lisävirtaamaa 4,6 m 3 /s. Vedenkorkeuden muutokset eri virtaamilla ovat seuraavat: pl pohjapadon yläpuoli pl ruopattavavan matalikon yläpuoli pl siirrettyjen penkereiden yläosaa pl saaren alapää pl Tomujoen penkereen yläpää pl Tomujoen silta pl MQ +0,30 m +0,14 m +0,14 +0,12 +0,1 +0,05 MHQ -0,20 m -0,48 m -0,54-0,48-0,43-0,40-0,38 HQ ,26 m -0,54 m -0,60-0,53-0,47-0,44-0,41 HQ 1/100-0,28 m -0,57 m -0,65-0,56-0,49-0,46-0,42 Vaikutukset peltoviljelyyn Pajalankosken pohjapadolla, kosken leventämisellä ja kosken yläpuolisen matalikon perkauksella alennetaan saaren alapään tulvia noin 0,5 m. Tällöin tulva-aika lyhenee ja pelloille päästään aikaisemmin. Vaikka keskivesi nousee saaren alueella 0,1 m, sen vaikutus saaren peltojen kuivatukseen on vähäinen. Saaressa on tilan RN:o 1:6 alueella yhteensä 0,15 ha:n alue keskivedestä alle 1,4 m kuivavaralla. Kesäajan keskivesi on arviolta 0,1-0,15 m alempana kuin koko vuoden keskivesi. Saaren alu-

12 Muut vaikutukset een pelloista pääosa on perunanviljelyksessä, jolloin tarvittava kuivavara on huomattavasti pienempi. Saaren alueella sateisen kesän vedenkorkeudet laskevat. Virtaamalla noin 25 m 3 /s vedenkorkeus on saaren alapäässä toimenpiteiden jälkeenkin sama kuin nykytilanteessa. Suuremmilla virtaamilla vedenkorkeus laskee nykyiseen verrattuna eli saaren kesätulvat pienenevät. Pengerrysalueilla parannetaan peltoalueiden tulvasuojaa lähes kerran 100 vuodessa toistuvaa tulvaa vastaan. Haittana peltoviljelylle on peltoalueen menetys penkereiden rakentamisen, siirtämisen ja leventämisen sekä uusien rakenteiden rakentamisen vuoksi. Menetettävistä alueista maksetaan vesilain mukaiset korvaukset. Penkereen kunnostuksella parannetaan sekä kulkuyhteyksiä viljelyksille että virkistyskäyttömahdollisuuksia. Pajalankosken maisemoinnilla, tulvatasanteiden ruoppauksilla ja jokiuoman rantojen raivauksilla on positiivinen vaikutus maisemalle ja virkistyskäytölle. Ruoppausalueilla esiintyy tilapäistä veden samentumista, josta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa tai haittaa. Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen arvio hankkeen vaikutuksista Lestijoen Natura alueeseen FI Lestijoen tulvasuojeluhanke sijaitsee Natura 2000 verkostoon kuuluvalla alueella Lestijoki FI Lestijoella on erityistä merkitystä meritaimenen eräänä viimeisistä luontaisen lisääntymisen alueista Pohjanmaan rannikkoalueella. Meritaimenen kutuvaellus päättyy kuitenkin Kannuksessa sijaitsevaan Korpelan voimalaitokseen ja lisääntyminen joen yläosan vedenlaadultaan ja elinympäristöltään parempikuntoisilla alueilla ei ole mahdollista. Lestijoen meritaimenkanta on nykyisin istutusten varassa. Meritaimenen luontainen lisääntyminen on sähkökalastustulosten perusteella erittäin vähäistä. Vaellussiika nousee kudulle Lestijoen alaosalle. Lestijoen nahkiaiskanta on elinvoimainen, joskin viime vuosina taantunut. Joen latvoilla esiintyy purotaimenta ja harjusta. Lestijoen uittosäännön kumoamiseen liittyvä kalataloudellinen kunnostus on toteutettu joen yläosalla, mutta alaosan kunnostussuunnitelma ei ole saanut lainvoimaa valituksista johtuen. Lestijoki on tutkimuksellisesti hyvin arvokas. Lestijoen yläjuoksu, joka pysyy talvisin sulana usean kilometrin matkalla, on maakunnan merkittävimpiä koskikarojen talvehtimisalueita. Joen kasvillisuuteen kuuluvat mm. kalliopussisammal, haarapalpakko, jokileinikki ja suomenlumme. Lestijoen vesistö on suojeltu koskiensuojelulain nojalla ja sitä on esitetty sisällytettäväksi erityistä suojelua vaativien vesistöjen suojeluohjelmaan. 12

13 13 Lestijoen Natura-alueen suojeluperusteina olevat luontotyypit ja lajit Lestijoen Natura-alue kuuluu aluetyyppiin SCI. Aluetta koskevan tietolomakkeen mukaan alueen suojeluperusteiksi määriteltyihin liitteen I luontotyyppeihin ja liitteen II lajeihin kuuluvat Lestijoella liitteen I luontotyypit jokisuistot, Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit ja vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculation fluitantis ja Callitricho-Batrachiumkasvillisuutta sekä liitteen II laji saukko (Lutra lutra). Suojeluperusteina mainittujen luontotyyppien peittävyys on vajaa kolmannes Lestijoen Naturaalueesta. Jokisuisto-luontotyypin peittävyys on 1 %, Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit-luontotyypin peittävyys on 20 % ja vuorten alapuolisten tasankojokien 10 %. Lisäksi tietolomakkeella on mainittu luontodirektiivin liitteen II lajeista nahkiainen, Natura-tietolomakkeessa ei ole eritelty suojeluperusteisten luontotyyppiesiintymien tarkempaa sijaintia Lestijoella, mutta luontotyyppien kuvausten perusteella vuorten alapuoliset tasankojoet esiintyy Lestijoen yläjuoksulla ja Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit-luontotyyppiä yläosalla ja joen keskivaiheilla. Jokisuistot luontotyyppiä esiintyy Lestijoen suistoalueella. Alueella esiintyy lisäksi säännöllisesti lintudirektiivin liitteen I muuttolinnut koskikara ja metsähanhi. Hankkeen kokonaisvaikutus ja vaikutusten merkittävyys Suunnitellut tulvasuojelupenkereiden korotukset, lisäpenkereet, Pajalankosken perkaus, kapeikon poisto, tulvahyllyjen leikkaukset sekä luonnonmukaisen pohjapadon rakentaminen sijaitsevat jo aiemmissa hankkeissa tulvasuojellulla alueella. Hankkeen toteuttamisesta ei aiheudu merkittävää haittaa Lestijoella esiintyville luontodirektiivin liitteen I luontotyypeille, sillä toimenpiteet eivät kohdistu niiden esiintymisalueille. Töiden toteutusajankohdalla, työmenetelmien valinnalla sekä hankkeen yhteydessä toteutettavilla kompensaatiotoimenpiteillä vähennetään Lestijoella esiintyviin uhanalaisiin kalalajeihin (meritaimen, vaellussiika ja harjus) ja nahkiaiseen kohdistuvia haittoja. Pitkällä aikavälillä hankkeen voidaan katsoa jopa parantavan virtavesikalojen ja nahkiaisen lisääntymisedellytyksiä joen alaosalla. Hankkeesta ei aiheudu merkittävää haitallista vaikutusta Lestijoella esiintyvälle saukolle, sillä hankkeessa ei heikennetä saukon elin- tai lisääntymisalueita. Raumankosken kunnostus ja Pajalankosken sivuhaaran monimuotoistaminen parantavat saukon elinympäristöjen laatua Lestijoen alaosalla. Kompensaatiotoimilla varmistetaaan, että hankkeen toteuttaminen ei aiheuta muitakaan pysyviä alueen luonnonarvoja merkittävästi heikentäviä vaikutuksia. Hankkeesta aiheutuvat rakentamisaikaiset haitat ovat paikallisia ja väliaikaisia. Jokiuomassa tehtävät kaivu- ja kompensaatiotoimenpiteet tehdään ylhäältä alaspäin. Kasvillisuus palautuu rantavyöhykkeeseen seuraavan kasvukauden aikana ja palautumista on mahdollista nopeuttaa laikuttami-

14 sella ja siirtoistutuksin. Lestijoen vesi- ja rantakasvillisuutta koskevat suojelulliset arvot sijoittuvat pääosin joen yläjuoksulle. Lestijoen alaosa virtaa happamien alunamaiden halki. Kaivutöistä syntyvistä massoista ja kaivutyön maa-alueilta voi kaivua seuraavina ylivirtaamakausina liueta happamuutta ja metalleja vesistöön. Haittaa voidaan kuitenkin lieventää massojen läjitysalueiden valinnalla sekä perkausmassojen ja jokiluiskien kalkituksella. 14 Hankkeen hyödyt Hankkeen tulvasuojeluhyöty HW 1/100 -kertavahingon osalta rakennuksille ja rakenteille on arviolta 2-3 milj. euroa. Tällöin kastuu arviolta kiinteistöä/rivitalohuoneistoa, jolloin keskimääräinen arvioitu vahinko on euroa/kastunut asuinrakennus tai huoneisto. Lisäksi nykyisten tulvauhan alaisten kiinteistöjen arvo nousee parantuvan tulvasuojauksen takia. Alimpien vesipintojen ja keskivedenkorkeuden nosto parantaa merkittävästi Lestijoen virkistyskäyttömahdollisuuksia ja maisemaa Pajalankosken yläpuolella yli 4 km pitkässä suvannossa. Jokivarren raivaukset parantavat maisemaa. Tulvatasanteiden ruoppaus lisää vesipinta-alaa ja nahkiaistuotantoaluetta ja laajentaa kalaston elinolosuhteita. Maataloudelle hyöty on pengerrysalueiden tulvasuojan parantuminen HQ 1/20 :sta HQ 1/100 :aan. Saaren alueella kevät- ja kesätulvat pienenevät. Vahingot ja haitat Suunnitellun pohjapadon vaikutuksesta keskivesi nousee, mutta tästä ei arvioida olevan haittaa, koska padon vaikutusalueella pengerretyt rannat eivät ole käytössä. Saaren alapäässä syntyy pienellä alueella hieman teoreettista vettymistä, mutta tälläkin alueella sateisen kesän vedenkorkeudet laskevat. Virtaamalla noin 25 m 3 /s vedenkorkeus on saaren alapäässä sama nykytilanteessa kuin toimenpiteiden jälkeen. Suuremmilla virtaamilla vedenkorkeus laskee nykyiseen verrattuna. Korvattavia vahinkoja syntyy uusien penkereiden ja hätätulva-aukkojen rakentamisen, Kinareenojan kääntöuoman leventämisen ja penkereiden siirron vuoksi. Maata muuttuu pysyvästi vesialueeksi Pajalankosken leventämisen ja sivu-uoman rakentamisen sekä tulvatasanteiden leikkauksen seurauksena. Korvauslaskelmissa pellon hintana on käytetty arvoa euroa/ha. Tulvatasanteiden vahinkolaskelmissa on käytetty arvoa 10 % normaalin pellon hinnasta eli 750 euroa/ha. Vettymistä ei laskelmissa ole huomioitu, koska joen ja penkereen väliä ei käytetä mihinkään eikä sille arvioida tulevan vahinkoa.

15 Pajalankosken leventäminen, sivu-uoma ja puistoksi muuttaminen vaativat pysyvää käyttöoikeutta penkereen ja jokiuoman väliselle alueelle. Alue on pensoittunutta tulva-aluetta, jolla ei ole juurikaan käyttöarvoa. Alueen arvoksi on arvioitu euroa/ha, joka sisältää puuston arvon. Kinareenojan kääntöuoman leventämisen takia peltoa muuttuu ojan luiskaksi. Korvauslaskelmissa Kannuksen tien ylävirran puolella vahinkoalue on keskimäärin 3 m molemmin puolin (tilan 8:26 kohdalla vain pohjoispuolella). Kannuksen tien alapuolella vahinkoalue on keskimäärin 2 m leveä molemmilla puolin. Kaivutyöt, massojen levitys pelloille ja kalkitus tehdään syksyllä sadonkorjuun jälkeen, joten läjityksestä ei makseta korvausta. Kääntöpadon korotuksen takia padon alle jäävästä alueesta ei makseta korvausta, koska padon merkittävä korotus (>0,4 m) on nykyisen padon ja Kinareenojan kohdalla. Matalan korotuksen (0,1-0,3 m) osuudella pelto on korotuksen jälkeenkin käytettävissä, koska korotus tehdään kalkituilla kääntöojan kaivumassoilla. Rakenteiden alle jää peltoa yhteensä 1,9 ha ja metsämaata 2,7 ha. Keskivedenpinnan nousun takia veden alle jää kapea jokiluiskaan rajoittuva vyöhyke, jonka pinta-ala on yhteensä 2,0 ha. Hillilän saaressa kuivavara pienenee vähäisessä määrin 0,15 ha:n alueella, mutta tulvavesikorkeuksien lasku kompensoi aiheutuvan vähäisen haitan. Korvattavien vahinkojen määrä on suunnitelman mukaan noin euroa. Entinen Himangan kunta, nykyinen Kalajoen kaupunki on tehnyt sopimukset vahingoista 22 tilan kanssa, jotka omistavat suurimman osan rakenteiden alle jäävistä alueista. Lestijoen vesialueen omistavat osakaskunnat Kannuskylän yhteisalueiden jakokunta ja Lahdensuun jakokunta ovat hyväksyneet Lestijoen alaosan tulvasuojeluhankkeen toteuttamisen. JÄRJESTELY-YHTIÖIDEN SÄÄNTÖJEN VAHVISTAMINEN HAKEMUKSISTA TIEDOTTAMINEN Hakemukseen on liitetty pidettyjen Lestijoen alajuoksun pohjoisrannan pengerrysyhtiön ja Lestijoen alajuoksun etelärannan pengerryssyhtiön kokousten pöytäkirjat, jotka sisältävät tuolloin hyväksytyt pengerrysyhtiöiden uudistetut säännöt. Pengerrysyhtiöt ovat pyytäneet sääntöjen vahvistamista. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Himangan kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 15

16 16 MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on lausuntonaan ilmoittanut, että hankkeen suunnittelussa on riittävällä tavalla huomioitu alue Natura kohteena eikä luonnonsuojelulain mukainen arvioimiskynnys ylity. Alueen luonnonarvot on selvitetty riittävällä tarkkuudella. Selvityksessä esiin tulleet kaksi alueellisesti uhanalaista lajia, koskiritvasammal ja lapinvesitähti, tulee kuitenkin toteutusvaiheessa huomioida. Ennen töiden aloittamista on keskukselle (luonnonsuojeluryhmä) esitettävä suunnitelma siitä, kuinka hankkeen toteutusvaiheessa huomioidaan uhanalaisten lajien säilyvyys Lestijoessa. Hankkeen vesistövaikutuksia tulee tarkkailla Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja esitys tarkkailuohjelmaksi tulee toimittaa keskukselle hyvissä ajoin ennen rakentamisen aloittamista. Tarkkailutulokset tulee toimittaa ohjelman mukaisesti Himangan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, Pohjanmaan TE-keskuksen kalatalousyksikölle ja Länsi- Suomen ympäristökeskukselle. Työn valmistumisen jälkeen tarkkailutuloksista tulee laatia lyhyt yhteenveto. Keskuksen käsityksen mukaan hanke on tarpeen Himangan keskustaajaman asutukselle aiheutuvan tulvavaaran pienentämiseksi. Hanke parantaa samalla alueen maatalouden ja muun toiminnan tulvasuojelua. Hankkeesta saatavat hyödyt ovat huomattavia hankkeesta aiheutuviin haittoihin, vahinkoihin ja edunmenetyksiin verrattuna ja keskus on esittänyt luvan myöntämistä. 2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö on muun muassa huomauttanut, että Lestijoen alaosan kosket ovat uittoperkauksien ja liettymisen jäljiltä kalataloudellisesti huonossa kunnossa ja kunnostustoimenpiteiden tarpeessa. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 27/2008/4 myöntänyt Länsi- Suomen ympäristökeskukselle luvan Lestijoen alaosan kalataloudelliseen kunnostukseen Himangan kunnassa ( lukien Kalajoen kaupunki) ja Kannuksen kaupungissa. Päätöksestä on valitettu. Kalatalousyksikkö on todennut, että ruoppauksesta ja uuden uoman avaamisesta aiheutuu työnaikaista ja kaloja karkottavaa kiintoaine- ja metallikuormitusta. Lisäksi leikkauspintojen eroosiosta johtuen syntyy pitkäaikaista ainekuormitushaittaa alapuoliselle jokiosuudelle. Lestijoen alaosan ajoittainen happamuus ja kohonneet alumiinipitoisuudet ovat jo nykyisellään kalojen, ravun ja nahkiaisen kannalta kriittisten rajojen tuntumassa. Veden laadun heikkeneminen nykyiseltä tasoltaan johtaa kala-, nahkiais- ja rapukantojen lisääntymiselle haitallisiin vaikutuksiin. Erityisen ongelmallinen on veden happamuus ja ruoppauksissa vapautuneen metallikuormituksen yhteisvaikutus, joka rajoittaa varsinkin mädin ja poikasten eloonjäämistä. Ruoppauksissa ja rakentamistoiminnassa poistuu kaloille, ravulle ja nahkiaiselle soveltuvia elinympäristöjä. Hanke vaikuttaa haitallisesti sekä am-

17 matti- että vapaa-ajankalastuksen suosituimpien lajien meritaimenen, vaellussiian ja nahkiaisen lisääntymisedellytyksiin. Lisäksi ranta-alueilla tehtävät työt vähentävät kevätkutuisten kalalajien oleskelupaikkojen määrää ja heikentävät poikastuotannon edellytyksiä. Lisäksi Raumankoskella ja tulvahyllyillä toteutettavilla kunnostustoimenpiteillä sekä rakennettavalla sivu-uomalla kompensoidaan vain osittain hankkeesta johtuvaa töidenaikaista ja pysyvää kalataloudellista vahinkoa. Sivuuoman ja tulvahyllyjen kalataloutta edistävistä toimista ei ole esitetty yksityiskohtaisempaa suunnitelmaa, jolloin niiden kalataloudellinen hyöty jää vaikeasti arvioitavaksi. Kalatalousyksikkö on katsonut, että lupa voidaan myöntää, jos päätöksessä huomioidaan seuraavat vaatimukset: - Luvan saajan on maksettava Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle kalatalousmaksua työnaikaisina vuosina vuosittain euroa ja viiden vuoden aikana töiden valmistumisen jälkeen vuosittain euroa. Maksu käytetään hankkeesta kala- ja nahkiaiskannoille sekä kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi ja kalojen ja nahkiaisen kotiuttamiseen tarkoitettujen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. - Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. - Luvan saaja on velvoitettava tekemään rakenteisiin korjaavia toimenpiteitä, jos tarkkailu osoittaa, että kalan kulku tai lisääntyminen patoalueella, rakennettavassa sivu-uomassa tai Raumankoskella ei toimi ennalta arvioidulla tavalla. - Rakennettavaan sivu-uomaan ja tulvahyllyille tehtävistä kalataloutta edistävistä toimista on laadittava yksityiskohtainen suunnitelma, joka on esitettävä Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksyttäväksi ennen hankkeen aloittamista. - Hankkeen aloittamisesta ja valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle. 3) AA ja BB (Peltomaa RN:o 1:67, Himanka, Kalajoki) ovat ilmoittaneet, että hankkeen hyötyalue kulkee heidän omistamansa tilan reunalta ja leikkaa alueen, jossa sijaitsee viemärikaivo ja kunnallinen viemäriverkosto. Muistuttajat ovat vaatineet sulkujen asentamista viemärikaivoihin talon suojelemiseksi viemäröinnin kautta tulevilta tulvavesiltä. 4) CC sekä DD:n kuolinpesän osakkaat EE ja FF (Jokiluhtio RN:o 1:18, Tomujoki, Kalajoki) ovat esittäneet seuraavat vaatimukset: - Tulvapenkereen korotuksesta ja vahvistamisesta alkuosaltaan Tomujoentieltä Tomujoen rantaan ns. Nivan mutkaan on muistutuksessa esitetyin perustein luovuttava. Penkereen korotus ko. kohdalla ei ole tarpeen Kirkonkylän asuinalueiden suojelemiseksi, se on puhtaasti maatalouden etujen mukaista eikä niitä voi asettaa etusijalle pysyvään asutukseen nähden. 17

18 - Penkereeseen Tomujoentien ja Tomujoen välille on rakennettava ns. hätätulva-aukko, jonka kautta vesiä voidaan hallitusti juoksuttaa penkereen takaisille peltoalueille ja tällä estää muistuttajien kiinteistön hukkuminen mahdollisen suurtulvan alle. - Lupapäätökseen on lisättävä määräys, että hätätulva-aukkojen kautta vettä tulee suurtulvan aikana juoksuttaa niin, että vedenpinnan korkeus ei ylitä sitä rajaa, joka johtaa muistuttajien kiinteistön seinärakenteiden kastumiseen. - Tulee tutkia Tomujoen perkaus- ja leventämismahdollisuutta penkereen ja joen yhtymäkohdassa ns. Nivan mutkassa. - Tomujoentien korotuksesta on luovuttava, koska se on tulvasuojelun kannalta tarpeeton, maisemallisesti ja liikenteellisesti haitallinen ja aiheuttaa muistuttajien kiinteistöille kohtuutonta haittaa. Mikäli muistuttajien vaatimuksiin ei saada heitä tyydyttävää ratkaisua, he tulevat lupaprosessin aikana esittämään hankkeesta aiheutuvasta kiinteistön arvon alenemisesta käyvän hinnan mukaisen yksilöidyn korvausvaatimuksen. 5) Kalajoen kaupungin Tomujoen kylän kiinteistön omistajat GG ja HH (Jokitalo RN:o 2:20), II ja JJ (Pikkusorvari RN:o 2:26), KK (Ketola RN:o 4:15), LL (Roukalankoski RN:o 2:4), MM (Sorvarikoski RN:o 2:7), NN (Vuotila RN:o 1:26), OO (Kuusela RN:o 30:9) sekä PP ja QQ (Koivisto RN:o 2:18) ovat ilmoittaneet yhtyvänsä edellä kohdassa 4) mainittujen muistuttajien vaatimuksiin perusteluineen. 6) RR ja SS (Juopo RN:o 6:41, Kannuskylä, Kalajoki) ovat lausuneet, että heidän omistamansa kiinteistö sijaitsee suunnitellun tulvasäännöstelyaltaan alueella, Lestijoen eteläpuolella, Tomujoen tien sekä Lestijoen ja Pikkujoen rajaamalla alueella. Sanotulle peltoalueelle on tarkoitus ohjata vettä Lestijoesta ns. hätätulva-aukoista mahdollisen suurtulvan uhatessa. Muistuttajien mielestä kyseisen peltoalueen ja maa-alueen käyttäminen tulvasäännöstelyaltaana aiheuttaa kohtuuttomia haittoja heidän viljelyksille ja sitä kautta elinkeinoille tulojen ja pääomien menetysten muodossa. Muistuttajien mielestä yksi vaihtoehto pitkällä aikavälillä voisi olla Säikän puiston rakennusten poistaminen alueelta. Valumavesien rajaton tuleminen Lestijokeen tulisi säädellä siellä missä sitä eniten tapahtuu eli joen yläjuoksulla. Padot ja tulva-altaat tulisi rakentaa myös joen yläjuoksun alueelle ja vältettävä turhaa metsien ja suoalueiden ojittamista siellä. Lisäksi muistuttajat ovat ehdottaneet tutkittavaksi mahdollisuutta johtaa Lestijoen vedet suoraan mereen erillistä uutta kanavaa pitkin. Muistuttajat eivät kuitenkaan vastusta nykyistä suunnitelmaa, mutta jos suunnitelman mukainen vesien päästäminen joskus toteutetaan, he tulevat vaatimaan täyden korvauksen heidän kiinteistölleen, elinkeinolleen ja viljelyksilleen aiheutuneista vahingoista. 18

19 19 HAKIJAN SELITYS Ympäristölupavirasto on varannut Himangan kunnalle tilaisuuden antaa selityksensä tehtyjen muistutusten, vaatimusten ja mielipiteiden johdosta. Himangan kunta on toimittanut selityksensä ympäristölupavirastoon. Himangan kunnalla ei ole ollut huomautettavaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen (1) muistutuksesta. Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen (2) muistutuksesta kunta on todennut, että ajoittamalla varsinaiset kaivutyöt myöhäissyksyyn ja talveen voidaan välttää kalojen heikentynyt vaellus työmaan yläpuolisille osuuksille. Jokeen rakennettavan koskimaisen padon yläpuolinen osuus on alkupään lyhyttä osuutta lukuun ottamatta pääosin syvää (paikoin vesisyvyys yli 4 m) jokisuvantoa, johon vähäinen ali- ja keskivesipinnan nousu ei tee olennaista muutosta, etenkin kun suvannon vesipinta tulee alenemaan noin 20 m 3 /s suuremmilla virtaamilla. Kalatalousmaksun suuruutta harkittaessa kunta on viitannut suunnitelman liitteessä 13 esitettyihin kalatalousvaikutuksiin, joista mm. todetaan, että kompensaatiotoimenpiteiden vaikutuksesta Pajalankosken alueelle ja yläpuolisen tulvahyllyjen alueelle luodaan nykyistä enemmän kaloille ja nahkiaisille sopivaa elinaluetta. Tulvansuojelun tehostamishankkeen suurimmat maastotyöt tehdään kuivalla maalla eikä vesialueella. Kunta on katsonut, että esitettyä kalatalousmaksua tulisi pienentää neljäsosaan eli 5 000/euroa/vuosi. Lisäksi maksu tulisi suorittaa vain työn suorittamisen aikana eikä maksua perittäisi lainkaan hankkeen valmistumisen jälkeen. AA:n ja BB:n (3) muistutuksesta hakijat ovat todennet, että hanke parantaa tulvasuojeluvarmuutta myös muistuttajien kiinteistön kohdalla, koska nykytilanteessa tulva tulisi levittäytymään hallitsemattomasti muistuttajien omistaman tontin ja Lestijoen väliselle peltoalueelle jo noin kerran kolmessakymmenessä vuodessa esiintyvällä tulvalla. Suunnitelman mukaan alue joudutaan tulvittamaan, kun tulvan suuruus on noin kerran sadassa vuodessa esiintyvä tulva. Kunnan viemärilaitoksella on mahdollisuus sulkea viemäriverkostoa tilapäisjärjestelyin tulvavaarallisilla alueilla. CC:n ja DD:n kuolinpesän osakkaiden (4) sekä GG:n ym:n (5) muistutuksesta kunta on huomauttanut, että penkereiden vahvistaminen ja korottaminen on tarpeen koko Tomujoen puoleisen penkereen alueelle, sillä penkereen sortuminen millä pengerosuudella tahansa on yhtä tuhoisa kirkonkylän asutuksen kannalta. Hankkeen lähtökohtana on ollut, ettei tulvia saa pahentaa missään kohtaa hankkeen vaikutusalueella. Hankkeen toteuttaminen tulee helpottamaan tulvaongelmia myös muistutuksessa mainitulla alueella. Vedenkorkeudet tulevat kyseisellä kohtaa laskemaan suuremmilla tulvilla noin 45 cm, mikä johtuu Pajalankosken avartamisesta ja

20 sen yläpuolen perkauksesta sekä jokiuoman leventämisestä "tulvahyllyin" noin 1,2 km:n pituisella osuudella. Tomujoen haaran hätätulva-aukko on suunniteltu sellaiselle kohtaa, josta voidaan johtaa eniten vettä ilman hätätulva-aukon taustan madaltumista. Suurtulvatilanteessa hätäaukon kohdalla oleva saaren alapää tulee olemaan samaa yhtenäistä tulva-aluetta kuin muistuttajien kiinteistön kohdalla joen vastakkaisella puolella oleva saarialue ja tulva-aukon käyttö suunnitellulla kohtaa vaikuttaa vedenkorkeuksiin myös muistuttajien kiinteistön kohdalla. Lisäksi kunta on todennut, että CC:n ja DD:n kp:n osakkaiden asuinrakennuksen perustuskorkeus on sama (N 60 +6,99 m) kuin laskettu kerran sadassa vuodessa tapahtuva tulvakorkeus vastaavalla kohdalla. Tällöin on aloitettu jo juoksutukset hätätulva-aukkojen kautta, kuten suunnitelman kohdan 6 toimintaperiaatteissa suurtulvatilanteessa on esitetty. Lisäksi on esitetty Tomujoen varren tulvavaarassa olevat talot suojattavaksi tilapäisesti muovittamalla ja hiekalla. Nivan alueen kohdan avartamisella ei saada olennaisia muutoksia yläpuolisiin vedenkorkeuksiin. Suunnitelman mukaan padotus tällä kohtaa suurtulvatilanteessa on ainoastaan noin 3 cm kahdensadan metrin osuudella. Tien korottaminen on tarpeen tulvan hallitsemiseksi Tomujoen penkereen tausta-alueella suurtulvatilanteessa. Tien korotuksen vaikutuksista jääpatotilanteessa kunta teettää vielä erikseen laskelmat ja toimittaa ne ympäristölupavirastolle. Samoin Tomujoen alueen asukkaille esitellään em. suunnitelmat. Myös Tomujoen tien korottaminen Pikkujoen ja Tomujoen tien yhtymäkohdassa tutkitaan vaihtoehtona tien korottamiselle Tomujoen kylän kohdalla. RR ja SS:n (6) muistutuksen osalta kunta on todennut, että kokonaisuudessaan hanke parantaa tulvasuojeluvarmuutta myös muistuttajien kiinteistön kohdalla, koska nykytilanteessa tulva levittäytyisi hallitsemattomasti muistuttajien peltoalueelle jo noin kerran kolmessakymmenessä vuodessa esiintyvällä tulvalla. Suunnitelman mukaan alue joudutaan tulvittamaan, kun tulvan suuruus on noin kerran sadassa vuodessa esiintyvä tulva. Kunta on lisäksi todennut, että hankkeen suunnittelun alkuvaiheessa selvitettiin myös vaihtoehtoa Lestijoen tulvavesien johtamiseksi suoraan mereen. Tästä luovuttiin sen kalleuden ja vaikean toteutettavuuden takia. Kustannukset olisivat noin kolminkertaiset valittuun vaihtoehtoon verrattuna. Kunta on toimittanut ympäristölupavirastoon vielä lisäselvitystä Tomujoen tien korotuksen tarpeellisuudesta. Selvityksen perusteella kunta on korostanut, ettei tulvavesiä saa missään tapauksessa päästää virtaamaan hallitsemattomasti Tomujoen yli, koska se aiheuttaa Säikän alueella katastrofin. Tämän takia tietä on korotettava suunnitellun mukaisesti, koska muutoin ylivirtaus on hallitsematonta. 20

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI. Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma

KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI. Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.6.2018 P35903P001 Tarkkailusuunnitelma Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

Kiinteistön RN:o 1:32 ranta-alueen ja pengerryksen kunnostamisen pysyttäminen Vehkasaaressa Hakalehdon kylässä, Espoo

Kiinteistön RN:o 1:32 ranta-alueen ja pengerryksen kunnostamisen pysyttäminen Vehkasaaressa Hakalehdon kylässä, Espoo Etelä-Suomi Päätös Nro 39/2011/4 Dnro ESAVI/417/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 28.2.2011 ASIA HAKIJA HAKEMUS Suunnitelma Kiinteistön RN:o 1:32 ranta-alueen ja pengerryksen kunnostamisen pysyttäminen

Lisätiedot

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 ASIA HAKIJA Paineviemärin rakentaminen Raumanjuovan, Hevosluodonjuovan ja Luotsinmäenjuovan

Lisätiedot

Vesialueen täytön pysyttäminen Pappilansaaren kaupunginosassa tonttien 1, 2 ja 3 edustalla, Hamina

Vesialueen täytön pysyttäminen Pappilansaaren kaupunginosassa tonttien 1, 2 ja 3 edustalla, Hamina Etelä-Suomi Päätös Nro 125/2011/4 Dnro ESAVI/334/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 4.7.2011 ASIA HAKIJAT HAKEMUS Vesialueen täytön pysyttäminen Pappilansaaren kaupunginosassa tonttien 1, 2 ja 3 edustalla,

Lisätiedot

Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010

Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010 Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.6.2010 ASIA Paineviemärin ja vesijohdon rakentaminen Kyrönjoen ali sekä töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen

Lisätiedot

Päätös Nro 76/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/22/04.09/2010

Päätös Nro 76/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/22/04.09/2010 Päätös Nro 76/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/22/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 29.9.2011 ASIA HAKIJA Kaihlalammen kunnostus, Saarijärvi Saarijärven osakaskunta HAKEMUS Metsäkeskus Keski-Suomi

Lisätiedot

Luukosken myllypadon korvaaminen pohjapadolla, Kouvola

Luukosken myllypadon korvaaminen pohjapadolla, Kouvola Etelä-Suomi Päätös Nro 194/2011/4 Dnro ESAVI/321/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 23.9.2011 ASIA HAKIJA Luukosken myllypadon korvaaminen pohjapadolla, Kouvola Metsähallitus HAKEMUS Metsähallitus on

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009 ASIA HAKIJA Maalämpöputkiston asentaminen meren pohjaan Pitkäsalmeen Turun Kaistarniemen

Lisätiedot

Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011

Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011 Etelä-Suomi Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011 ASIA Aluehallintoviraston 10.11.2010 antaman vesialueen ruoppausta ym. vesialueelle rakentamista koskevan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (5) 200 Aluehallintoviraston päätös Länsisataman edustan väylän muuttamisesta ESAVI/197/04.09/2013 Päätös Asia tulisi käsitellä 10.6.2014 kokouksessa. päätti merkitä

Lisätiedot

PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma

PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO Padaslokl, Auttolnen Yleissuunnitelma Si sällvsluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... '...'..'...'...'.. '..3 1.1 Sijainti......3ja4

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013

LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013 LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013 1 ASIA LUVAN HAKIJA Taivallammen kunnostus, Salla Sallan yhteismetsä Tapio Sinkkilä Kuusamontie 25 98900 Salla SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Pyhäjoen alaosan tulvasuojelutoimenpiteiden suunnittelu

Pyhäjoen alaosan tulvasuojelutoimenpiteiden suunnittelu Pyhäjoen alaosan tulvasuojelutoimenpiteiden suunnittelu Yleisötilaisuus 25.2.2016, Pyhäjoki 2016-02-26 Page 1 Lähtökohdat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy on suunnitellut tulvasuojelutoimenpiteitä Pyhäjoen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 41/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-78. Vesialueen ja rannan ruoppaaminen tilan Huhtala RN:o 1:81 edustalla,

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 41/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-78. Vesialueen ja rannan ruoppaaminen tilan Huhtala RN:o 1:81 edustalla, LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 41/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-78 Annettu julkipanon jälkeen 8.6.2004 ASIA HAKIJAT Vesialueen ja rannan ruoppaaminen tilan Huhtala RN:o 1:81 edustalla,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 107/2005/4 Dnro LSY-2004-Y-279 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 107/2005/4 Dnro LSY-2004-Y-279 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 107/2005/4 Dnro LSY-2004-Y-279 Annettu julkipanon jälkeen 13.9.2005 ASIA LUVAN HAKIJAT Pohjapatojen rakentaminen Teuvanjoen Teirilänkuohuun ja

Lisätiedot

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä

Lisätiedot

Ehdotus Menkijärven kunnostuksen. velvoitetarkkailuohjelmaksi

Ehdotus Menkijärven kunnostuksen. velvoitetarkkailuohjelmaksi Ehdotus Menkijärven kunnostuksen velvoitetarkkailuohjelmaksi Martti Mäkitalo Menkijärvi 9.2.2019 JOHDANTO Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt 1.2.2016 Menkijärven jakokunnalle luvan Menkijärven

Lisätiedot

Vesijohdon rakentaminen merialueelle Tuomasniemen edustalla, Naantali

Vesijohdon rakentaminen merialueelle Tuomasniemen edustalla, Naantali Etelä-Suomi Päätös Nro 84/2010/4 Dnro ESAVI/69/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.6.2010 ASIA HAKIJA MERKINTÄ HAKEMUS Suunnitelma Vesijohdon rakentaminen merialueelle Tuomasniemen edustalla, Naantali

Lisätiedot

Esitys Juupajärven kunnostuksen (Seinäjoki) kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi

Esitys Juupajärven kunnostuksen (Seinäjoki) kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi Kuulutus 1 (1) 8.10.2018 2783/5723/2018 Esitys Juupajärven kunnostuksen (Seinäjoki) kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi Asia Siltala-Juupakylä kyläyhdistys ry on 2.10.2018 toimittanut Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari

Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 195/2014/2 Dnro ESAVI/86/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 5.11.2014 ASIA Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari HAKIJA Martti Salerma HAKEMUKSEN

Lisätiedot

Päätös. Ruoppaus ja ranta-alueen kaivu Långvikenin alueella, Kirkkonummi

Päätös. Ruoppaus ja ranta-alueen kaivu Långvikenin alueella, Kirkkonummi Päätös Etelä-Suomi Nro 12/2010/4 Dnro ESAVI/96/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 24.2.2010 ASIA Ruoppaus ja ranta-alueen kaivu Långvikenin alueella, Kirkkonummi LUVAN HAKIJA As Oy Kirkkonummen Villa

Lisätiedot

Päätös Nro 131/2011/4

Päätös Nro 131/2011/4 Etelä-Suomi Päätös Nro 131/2011/4 Dnro ESAVI/515/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.7.2011 ASIA HAKIJA Ruoppausmassojen läjittäminen mereen Lokkiluodon meriläjitysalueella sekä töiden aloittaminen

Lisätiedot

ASIA Kajajärven rannan ruoppaaminen kiinteistöjen ja edustalla yhteisellä vesialueella , Eura

ASIA Kajajärven rannan ruoppaaminen kiinteistöjen ja edustalla yhteisellä vesialueella , Eura Etelä-Suomi Päätös Nro 58/2012/2 Dnro ESAVI/229/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 15.3.2012 ASIA Kajajärven rannan ruoppaaminen kiinteistöjen 50-406-2-776 ja 50-406-2-777 edustalla yhteisellä vesialueella

Lisätiedot

Päätös. Nro 98/2010/4 Dnro ESAVI/232/04.09/2010. Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2010

Päätös. Nro 98/2010/4 Dnro ESAVI/232/04.09/2010. Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2010 Päätös Etelä-Suomi Nro 98/2010/4 Dnro ESAVI/232/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2010 ASIA Voikkaan voimalaitospadon hiomokanavan ja nipunsiirtokanavan vesiteiden sulkeminen sekä töiden aloittaminen

Lisätiedot

+77.75 +77.91 +77.97 +77.70 +77.93 +78.03 +77.95 +81.03 56.25 76.25 +77.82 +77.79 +78.27 +77.78. Op+76.60 +77.95 +77.63 +77.77 +77.

+77.75 +77.91 +77.97 +77.70 +77.93 +78.03 +77.95 +81.03 56.25 76.25 +77.82 +77.79 +78.27 +77.78. Op+76.60 +77.95 +77.63 +77.77 +77. +77.93 +77.94 Rummunharja+78.42 78.73 +78.49Op+76.57 +78.7 +77.82 +77.85 +77.93 6 1 Uoma 6a+77.75 +78.17 +77.91 +78.12 7 2 1 8 3 2 9 +77.57 Eristysoja +81.3 +78.3 Op+76.3 +77.95 +77.65 +77.68 +77.66 +77.82

Lisätiedot

Päätös Nro 233/2011/4 Dnro ESAVI/170/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen

Päätös Nro 233/2011/4 Dnro ESAVI/170/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen Etelä-Suomi Päätös Nro 233/2011/4 Dnro ESAVI/170/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 4.11.2011 ASIA HAKIJA Kyynärjärven kunnostus- ja ruoppaustöitä koskevien Länsi-Suomen ympäristölupaviraston lupapäätöksen

Lisätiedot

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012

PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012 HAKIJA Pohjois-Karjalan rajavartiosto ASIA Sillan rakentaminen Koitereeseen laskevan Hiienjoen yli, Ilomantsi

Lisätiedot

(Konela RN:o 1:39, Lallinen, Vehmaa) ja Asunto Oy Vehmaan Rautilan

(Konela RN:o 1:39, Lallinen, Vehmaa) ja Asunto Oy Vehmaan Rautilan Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 3/2013/2 Dnro ESAVI/111/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 11.1.2013 ASIA Rautilakeskuksen rannan kunnostaminen ja vesialueen ruoppaaminen, Vehmaa HAKIJAT Asunto Oy Vehmaan Rautilan

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 36/2011/2 Dnro ISAVI/201/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.6.2011

PÄÄTÖS Nro 36/2011/2 Dnro ISAVI/201/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.6.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 36/2011/2 Dnro ISAVI/201/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.6.2011 HAKIJAT Erkki ja Eija Siponen ASIA Aallonmurtaja-laiturin rakentaminen Pielisen Hökänselän

Lisätiedot

53 Kalajoen vesistöalue

53 Kalajoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro

Lisätiedot

Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015

Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015 Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015 Lausunto aluehallintovirastolle Äänekosken Energia Oy:n hakemuksesta Ala-Keiteleeseen rakennettavan raakavesiputken Syvälahti - Häränvirta

Lisätiedot

49 Perhonjoen vesistöalue

49 Perhonjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 117(196) 49 Perhonjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 2 524 km 2 Järvisyys 3,4 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 32, Murikinkoski rautatiesilta Vesistönro

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 1 (5) 276 Lausunnon antaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin kaupungin liikuntaviraston hakemuksesta HEL 2012-014235 T 11 01 01 Viite: Dnro ESAVI/165/04.09/2012

Lisätiedot

TIIROSTA TERVOON, VAIHE II

TIIROSTA TERVOON, VAIHE II TIIROSTA TERVOON, VAIHE II Pyhäjoen suiston tulvasuojelu ja virkistyskäytön rakenteet Tulvasuojelu Pyhäjoki 1.12.2011 Lähtökohdat Suunnitteluvaiheessa valittiin merkittävimmät ja vaikuttavimmat toimenpiteet

Lisätiedot

Patorakenteiden periaatekuvia

Patorakenteiden periaatekuvia Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen

Lisätiedot

Jo rakennetun laiturin pysyttäminen yhteisellä alueella RN:o 876:5 kiinteistön Fredriksdal RN:o 3:138 edustalla Kallbäckin kylässä, Sipoo

Jo rakennetun laiturin pysyttäminen yhteisellä alueella RN:o 876:5 kiinteistön Fredriksdal RN:o 3:138 edustalla Kallbäckin kylässä, Sipoo Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 12/2013/2 Dnro ESAVI/56/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 6.2.2013 ASIA Jo rakennetun laiturin pysyttäminen yhteisellä alueella RN:o 876:5 kiinteistön Fredriksdal RN:o 3:138

Lisätiedot

Lämmönkeräysputkiston sijoittaminen Iso-Kukkanen-järveen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Nastola

Lämmönkeräysputkiston sijoittaminen Iso-Kukkanen-järveen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Nastola Etelä-Suomi Päätös Nro 83/2010/4 Dnro ESAVI/213/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.6.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Lämmönkeräysputkiston sijoittaminen Iso-Kukkanen-järveen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen

Lisätiedot

EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU. Varsinais-Suomen ELY-keskus.

EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU. Varsinais-Suomen ELY-keskus. EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU Varsinais-Suomen ELY-keskus. 14.2.2019 Perustiedot Eurajoen yläosasta Eurajoen yläosaksi kutsutaan jokiosuutta Eurakoskelta Kauttualle, osuuden pituus 14 km. Pituuskaltevuus

Lisätiedot

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 ASIA HAKIJA Vesijohto- ja viemäriverkoston rakentamista Pohjois-Kustavin saariston merialueelle koskevan Länsi-Suomen

Lisätiedot

Veneluiskana toimivan penkereen rakentaminen Rautaveteen, Hartola

Veneluiskana toimivan penkereen rakentaminen Rautaveteen, Hartola Etelä-Suomi Päätös Nro 105/2011/4 Dnro ESAVI/12/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 22.6.2011 ASIA HAKIJA HAKEMUS Suunnitelma Veneluiskana toimivan penkereen rakentaminen Rautaveteen, Hartola Hartolan

Lisätiedot

Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.

Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa. 26.6.2018 Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa Lahti, Nastola Lahden kaupunki Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami

Lisätiedot

1) Tulvavahinkojen väheneminen

1) Tulvavahinkojen väheneminen LAPUANJOEN TULVATYÖPAJA III 14.4.214, TAUSTA-AINEISTO JA KYSELYLOMAKE 1) Tulvavahinkojen väheneminen ja erityiskohteiden suojaus penkereillä VE 3 Lapuan taajama 1/5 1/1 1/25 Muut alueet hyvä hyvä koht

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 88/2009/4 Dnro LSY-2008-Y-316 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 88/2009/4 Dnro LSY-2008-Y-316 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 88/2009/4 Dnro LSY-2008-Y-316 Annettu julkipanon jälkeen 30.10.2009 ASIA Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 83/2006/4 Niemisjoen kalataloudelliselle

Lisätiedot

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO Esiselvitys 30309-P11912 16.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Esiselvitys 1 ( 12 ) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

Päätös Nro 12/2012/2 Dnro LSSAVI/89/04.09/2011. Tervasen järven kunnostushankkeen toteuttamisajan pidentäminen, Lestijärvi

Päätös Nro 12/2012/2 Dnro LSSAVI/89/04.09/2011. Tervasen järven kunnostushankkeen toteuttamisajan pidentäminen, Lestijärvi Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 12/2012/2 Dnro LSSAVI/89/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 ASIA Tervasen järven kunnostushankkeen toteuttamisajan pidentäminen, Lestijärvi HAKIJA Osuuskunta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä kokouksessa 13 Lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle rakennusviraston hakemuksesta Verkkosaaren eteläosan rantarakentamiseksi,

Lisätiedot

Päätös Nro 58/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/39/04.09/2011

Päätös Nro 58/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/39/04.09/2011 Päätös Nro 58/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/39/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 10.8.2011 ASIA HAKIJA HAKEMUS Suunnitelma Sillan rakentaminen Kauhajoen yli kevyen liikenteen väylää varten

Lisätiedot

RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA

RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA TOIMENPIDESELITYS 29.9.2014 Heli Kanerva-Lehto, Jussi Niemi, Heidi Nurminen 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualueen kuvaus Paskajärvi sijaitsee

Lisätiedot

Laiturin, veneen kiinnityspaalujen ja poijun rakentaminen sekä vesialueen ruoppaus Papinsaaressa kiinteistöllä 853-58-5-2, Turku

Laiturin, veneen kiinnityspaalujen ja poijun rakentaminen sekä vesialueen ruoppaus Papinsaaressa kiinteistöllä 853-58-5-2, Turku Etelä-Suomi Päätös Nro 79/2010/4 Dnro ESAVI/124/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.5.2010 ASIA HAKIJA MERKINTÄ HAKEMUS Suunnitelma Laiturin, veneen kiinnityspaalujen ja poijun rakentaminen sekä vesialueen

Lisätiedot

Vesijohdon sijoittaminen mereen Inkoon kunnan vesijohtoverkostosta Svartbäckin kylästä Bågaskärin saarelle, Inkoo

Vesijohdon sijoittaminen mereen Inkoon kunnan vesijohtoverkostosta Svartbäckin kylästä Bågaskärin saarelle, Inkoo Etelä-Suomi Päätös Nro 55/2012/2 Dnro ESAVI/516/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 13.3.2012 ASIA HAKIJAT HAKEMUS Suunnitelma Vesijohdon sijoittaminen mereen Inkoon kunnan vesijohtoverkostosta Svartbäckin

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 115/2014/2 Dnro ESAVI/140/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 3.7.2014. Sillan rakentaminen Sirppujoen ylitse, Uusikaupunki

PÄÄTÖS. Nro 115/2014/2 Dnro ESAVI/140/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 3.7.2014. Sillan rakentaminen Sirppujoen ylitse, Uusikaupunki PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 115/2014/2 Dnro ESAVI/140/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 3.7.2014. ASIA Sillan rakentaminen Sirppujoen ylitse, Uusikaupunki HAKIJA Veli-Matti Rantanen HAKEMUKSEN VIREILLETULO

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011

PÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011 HAKIJA Lieksan kaupunki ASIA Kevyen liikenteen sillan rakentaminen Sokojoen yli, Lieksa

Lisätiedot

Maakaasun jakeluputken rakentaminen Hirvihaaranjoen alitse ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Mäntsälä

Maakaasun jakeluputken rakentaminen Hirvihaaranjoen alitse ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Mäntsälä Etelä-Suomi Päätös Nro 179/2011/4 Dnro ESAVI/93/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2011 ASIA Maakaasun jakeluputken rakentaminen Hirvihaaranjoen alitse ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi

Lisätiedot

Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen nro 57/2006/4 sisältyvän töiden suorittamista koskevan ajan muuttaminen, Kankaanpää

Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen nro 57/2006/4 sisältyvän töiden suorittamista koskevan ajan muuttaminen, Kankaanpää Etelä-Suomi Päätös Nro 116/2011/4 Dnro ESAVI/62/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 29.6.2011 ASIA HAKIJA Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen nro 57/2006/4 sisältyvän töiden suorittamista koskevan

Lisätiedot

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella Vesistökunnostuspäivät 13.-14.6.2017, Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Valuma-alue 380 km 2 Pituus n. 40 km Laskee Suomenlahteen Haminassa

Lisätiedot

Saaristokeskus Korpoströmin puhdistetun jäteveden purkuputken sijoittamista koskeva vesilain mukainen lupahakemus, Länsi-Turunmaa

Saaristokeskus Korpoströmin puhdistetun jäteveden purkuputken sijoittamista koskeva vesilain mukainen lupahakemus, Länsi-Turunmaa Etelä-Suomi Päätös Nro 31/2010/4 Dnro ESAVI/92/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 19.3.2010 ASIA HAKIJA Saaristokeskus Korpoströmin puhdistetun jäteveden purkuputken sijoittamista koskeva vesilain mukainen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4953/11.01.00/2011 103 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös koskien Myllypuron putkittamista kadunalituksia varten Niipperin asemakaava-alueella Valmistelijat

Lisätiedot

Kahden kaukolämpöputken asentaminen mereen Länsi-Turunmaan kaupungissa.

Kahden kaukolämpöputken asentaminen mereen Länsi-Turunmaan kaupungissa. Etelä-Suomi Päätös Nro 53/2010/4 Dnro ESAVI/83/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2010 ASIA HAKIJA MERKINTÄ HAKEMUS Suunnitelma Kahden kaukolämpöputken asentaminen mereen Länsi-Turunmaan kaupungissa.

Lisätiedot

Päätös Nro 95/2010/4. Annettu julkipanon jälkeen

Päätös Nro 95/2010/4. Annettu julkipanon jälkeen Etelä-Suomi Päätös Nro 95/2010/4 Dnro ESAVI/62/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.6.2010 ASIA HAKIJA MERKINTÄ HAKEMUS Suunnitelma Paineviemärin ja vesijohdon rakentaminen Loviisanjoen alitse neljässä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 3/2007/4 Dnro LSY 2006 Y 298 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 3/2007/4 Dnro LSY 2006 Y 298 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 3/2007/4 Dnro LSY 2006 Y 298 Annettu julkipanon jälkeen 15.1.2007 ASIA Vesijohdon rakentaminen Lestijoen alitse Tokolankosken yläpuolella, Kannus

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912 FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO Rakennussuunnitelma 30309-P11912 ENNAKKOKOPIO 10.6.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Rakennussuunnitelma I 10.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 10.10.2014 Viite 1510007427 RUUKINKOSKEN POHJAPADON VAIKUTUS MANKI- LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN

Lisätiedot

Sikalan laajentamista koskeva ympäristölupahakemus, Somero.

Sikalan laajentamista koskeva ympäristölupahakemus, Somero. Etelä-Suomi Päätös Nro 25/2011/3 Dnro ESAVI/400/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.5.2011 ASIA Sikalan laajentamista koskeva ympäristölupahakemus, Somero. HAKIJA Antti ja Taru Välttilä Jaatilantie

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004 ASIA LUVAN HAKIJAT Laiturin ja rannan täytön pysyttäminen tilan Pajuniemi RN:o

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012

PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012 ASIA HAKIJAT Laiturin rakentaminen kiinteistön Pohjoiskorvanniemi 140 407 3 153 edustalle Porovedellä, Iisalmi

Lisätiedot

Siltapenkereen rakentaminen mantereelta Sakara-järven Isosaareen, Loppi

Siltapenkereen rakentaminen mantereelta Sakara-järven Isosaareen, Loppi Etelä-Suomi Päätös Nro 155/2010/4 Dnro ESAVI/48/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.9.2010 ASIA HAKIJA Siltapenkereen rakentaminen mantereelta Sakara-järven Isosaareen, Loppi Piia Niskala MERKINTÄ

Lisätiedot

Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus

Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus Tuen vaatimukset Valuma-alueelta löydyttävä vähintään 10 % peltoa Kosteikon ja jo olemassa olevien kosteikkojen yhteispinta-ala vähintään 0,5 %

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 93/2014/2 Dnro ESAVI/22/04.09/2014. Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Nro 93/2014/2 Dnro ESAVI/22/04.09/2014. Annettu julkipanon jälkeen Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 93/2014/2 Dnro ESAVI/22/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 13.6.2014 ASIA Karhusjärven kunnostamista ruoppaamalla koskevassa Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksessä nro

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 47/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 309 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 47/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 309 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 47/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 309 Annettu julkipanon jälkeen 12.5.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Koppnäsin keskuskalasataman aallonmurtajan pysyttäminen, vesialueen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 129/2005/4 Dnro LSY-2005-Y-185 Annettu julkipanon jälkeen Paineviemärin rakentaminen Lapuanjoen alitse, Kuortane.

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 129/2005/4 Dnro LSY-2005-Y-185 Annettu julkipanon jälkeen Paineviemärin rakentaminen Lapuanjoen alitse, Kuortane. LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 129/2005/4 Dnro LSY-2005-Y-185 Annettu julkipanon jälkeen 31.10.2005 ASIA LUVAN HAKIJA Paineviemärin rakentaminen Lapuanjoen alitse, Kuortane.

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 79/05/1 Dnro ISY-2004-Y-251 Annettu julkipanon jälkeen Artjärven kunta

PÄÄTÖS Nro 79/05/1 Dnro ISY-2004-Y-251 Annettu julkipanon jälkeen Artjärven kunta PÄÄTÖS Nro 79/05/1 Dnro ISY-2004-Y-251 Annettu julkipanon jälkeen 17.8.2005 HAKIJA Artjärven kunta ASIA Ylä-Myllykosken, Vainion ja Sipilän pohjakynnysten rakentaminen Lanskinjokeen ym. ja pysyvän käyttöoikeuden

Lisätiedot

Kolimanpään osakaskunta, Koliman valtionmaan osakaskunta ja Kyminkosken osakaskunta

Kolimanpään osakaskunta, Koliman valtionmaan osakaskunta ja Kyminkosken osakaskunta PÄÄTÖS Nro 21/05/1 Dnro ISY-2004-Y-138 Annettu julkipanon jälkeen 16.2.2005 HAKIJAT Kolimanpään osakaskunta, Koliman valtionmaan osakaskunta ja Kyminkosken osakaskunta yhteisesti ASIA Yhdeksän pohjapadon

Lisätiedot

Kunta: Liminka. Isoniityn uusjako. Ängesleväjoen pohjoispuolen viljelystiesuunnitelma. Suunnitelmaselostus. Nykytilanne

Kunta: Liminka. Isoniityn uusjako. Ängesleväjoen pohjoispuolen viljelystiesuunnitelma. Suunnitelmaselostus. Nykytilanne Kunta: Liminka Isoniityn uusjako Ängesleväjoen pohjoispuolen viljelystiesuunnitelma Suunnitelmaselostus Nykytilanne Ängeslevän joen pohjoispuolen viljelystie liittyy maantiehen(ouluntie) numero 847. Nykyinen

Lisätiedot

Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen Valkerpyyjärven pohjaan, Nummi- Pusula

Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen Valkerpyyjärven pohjaan, Nummi- Pusula Etelä-Suomi Päätös Nro 43/2012/2 Dnro ESAVI/596/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2012 ASIA Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen Valkerpyyjärven pohjaan, Nummi- Pusula HAKIJA Tavolan vesiosuuskunta

Lisätiedot

Kalatien rakentaminen Hiittankosken patoon, Hämeenlinna

Kalatien rakentaminen Hiittankosken patoon, Hämeenlinna PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 23/2014/2 Dnro ESAVI/188/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 20.2.2014 ASIA Kalatien rakentaminen Hiittankosken patoon, Hämeenlinna HAKIJA Juha Jouhki HAKEMUKSEN VIREILLETULO Juha

Lisätiedot

Honnin padon korjaaminen

Honnin padon korjaaminen Honnin padon korjaaminen Pato puhki säätökaivon vierestä Säätökaivon putken ympäriltä syöpynyt maata ja kaivo kallistunut Patorakenteeseen jääneen puunrungot ja onkalot sekä liian kapea pato perimmäiset

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 16/10/2 Dnro ISAVI/45/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.2.2010

PÄÄTÖS Nro 16/10/2 Dnro ISAVI/45/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.2.2010 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 16/10/2 Dnro ISAVI/45/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.2.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Säännöstelyluvan muuttaminen

Säännöstelyluvan muuttaminen Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen

Lisätiedot

42 Kyrönjoen vesistöalue

42 Kyrönjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 104(196) 42 Kyrönjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 923 km 2 Järvisyys 1,2 % Vesistönro Vesistö + laitos Rakennetut MW GWh/a 42 Kyrönjoen vesistöalue 17,5 50,8

Lisätiedot

Laiturin pysyttämiselle ja parantamiselle Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 109/2005/4 määrätyn rakentamisajan pidentäminen,

Laiturin pysyttämiselle ja parantamiselle Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 109/2005/4 määrätyn rakentamisajan pidentäminen, Etelä-Suomi Päätös Nro 183/2010/4 Dnro ESAVI/315/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.10.2010 ASIA HAKIJA Laiturin pysyttämiselle ja parantamiselle Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro

Lisätiedot

Vesilain 3 luvun 2 :n 1 momentti ja 1 luvun 7 :n 1 momentti

Vesilain 3 luvun 2 :n 1 momentti ja 1 luvun 7 :n 1 momentti Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 69/2012/2 Dnro ISAVI/39/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 19.9.2012 ASIA Pengertien rakentaminen Saimaan Haukiveden Joutenvedellä kiinteistön Pyyranta 915 421 12 1 rannasta kiinteistön

Lisätiedot

Rannan ruoppaus Kallaveden Kolmisopenlahdella kiinteistön edustalla,

Rannan ruoppaus Kallaveden Kolmisopenlahdella kiinteistön edustalla, Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 64/2012/2 Dnro ISAVI/22/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2012 ASIA Rannan ruoppaus Kallaveden Kolmisopenlahdella kiinteistön 297-428-33-71 edustalla, Kuopio HAKIJA Kari Lappalainen

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 40/2014/2 Dnro ESAVI/5/04.09/2014. Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Nro 40/2014/2 Dnro ESAVI/5/04.09/2014. Annettu julkipanon jälkeen Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 40/2014/2 Dnro ESAVI/5/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 25.3.2014 ASIA Vesialueen rakentamista Karistoon Kymijärven rantaan koskevassa Itä- Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä

Lisätiedot

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun

Lisätiedot

Päätös Nro 149/2011/4 Dnro ESAVI/59/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 11.8.2011

Päätös Nro 149/2011/4 Dnro ESAVI/59/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 11.8.2011 Etelä-Suomi Päätös Nro 149/2011/4 Dnro ESAVI/59/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 11.8.2011 ASIA HAKIJA HAKEMUS Suunnitelma Sähkökaapelin asentaminen Viilajärveen Antinniemen ja Ritasaaren välille

Lisätiedot

Korvaushakemus, joka koskee Lamunjärven vedenkorkeuden aiheuttamia vahinkoja, Toholampi

Korvaushakemus, joka koskee Lamunjärven vedenkorkeuden aiheuttamia vahinkoja, Toholampi Etelä-Suomi Päätös Nro 32/2010/4 Dnro ESAVI/246/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 19.3.2010 ASIA HAKIJAT MERKINTÄ Korvaushakemus, joka koskee Lamunjärven vedenkorkeuden aiheuttamia vahinkoja, Toholampi

Lisätiedot

Vesijohdon rakentaminen Tervajoen alitse ja valmisteluluvan saaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Janakkala

Vesijohdon rakentaminen Tervajoen alitse ja valmisteluluvan saaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Janakkala Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 116/2012/2 Dnro ESAVI/25/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 28.5.2012 ASIA Vesijohdon rakentaminen Tervajoen alitse ja valmisteluluvan saaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi

Lisätiedot

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 19/10/2 Dnro ISAVI/18/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.2.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Päätös Nro 145/2011/4 Dnro ESAVI/32/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 28.7.2011

Päätös Nro 145/2011/4 Dnro ESAVI/32/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 28.7.2011 Etelä-Suomi Päätös Nro 145/2011/4 Dnro ESAVI/32/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 28.7.2011 ASIA HAKIJA HAKEMUS Suunnitelma Telekaapelin asentaminen suuntaporaamalla Tuusulanjoen alitse Myllykylässä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 101/2005/4 Dnro LSY-2004-Y-81 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 101/2005/4 Dnro LSY-2004-Y-81 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 101/2005/4 Dnro LSY-2004-Y-81 Annettu julkipanon jälkeen 1.9.2005 ASIA Vesialueen täytön (saaren) pysyttäminen tilan Katajamäki RN:o 10:0 vesialueella

Lisätiedot

VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI

VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI Hankkeen tavoitteet TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (7) Hankkeen tavoitteena on vähentää Vatjusjärven valuma-alueitten metsäojitusalueilta tulevaa vesistökuormitusta

Lisätiedot

Paineviemärin ja vesijohdon rakentaminen Mustionjoen alitse sekä valmistelulupa,

Paineviemärin ja vesijohdon rakentaminen Mustionjoen alitse sekä valmistelulupa, Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 253/2013/2 Dnro ESAVI/125/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 18.11.2013 ASIA Paineviemärin ja vesijohdon rakentaminen Mustionjoen alitse sekä valmistelulupa, Raasepori HAKIJA

Lisätiedot

Juha Laasonen 26.8.2013

Juha Laasonen 26.8.2013 1 (6) LOHIJÄRVEN MAAPADON MÄÄRÄAIKAISTARKASTUS V.. PTL 19.2 MUKAINEN YHTEENVETO EDELLISEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSEN JÄLKEEN TEHDYISTÄ TÖISTÄ, TARKASTUKSISTA JA MITTAUKSISTA SEKÄ ALUSTAVA ARVIO PADON KUNNOSTA

Lisätiedot

Aallonmurtajan pysyttäminen ja laiturin rakentaminen Pyhäselän Jänisselän Syvälahteen tilan Syvälahti (707-406-4-31) edustalla, Rääkkylä

Aallonmurtajan pysyttäminen ja laiturin rakentaminen Pyhäselän Jänisselän Syvälahteen tilan Syvälahti (707-406-4-31) edustalla, Rääkkylä Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 85/2012/2 Dnro ISAVI/20/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.11.2012 ASIA Aallonmurtajan pysyttäminen ja laiturin rakentaminen Pyhäselän Jänisselän Syvälahteen tilan Syvälahti

Lisätiedot

Kiinteistön Grundstrand RN:o 1:18 vesialueen ja sen edustalla olevan yhteisen vesialueen RN:o 876:1 ruoppaaminen, Kemiönsaari

Kiinteistön Grundstrand RN:o 1:18 vesialueen ja sen edustalla olevan yhteisen vesialueen RN:o 876:1 ruoppaaminen, Kemiönsaari Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 241/2013/2 Dnro ESAVI/97/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 7.11.2013 ASIA Kiinteistön Grundstrand RN:o 1:18 vesialueen ja sen edustalla olevan yhteisen vesialueen RN:o 876:1

Lisätiedot

Kiinteän padon rakentaminen Kirkkokanavaan Isorimpin lintuveden kunnostamistarkoituksessa ja töidenaloittamislupa, Keuruu

Kiinteän padon rakentaminen Kirkkokanavaan Isorimpin lintuveden kunnostamistarkoituksessa ja töidenaloittamislupa, Keuruu PÄÄTÖS Nro 20/06/1 Dnro ISY-2005-Y-186 Annettu julkipanon jälkeen 1.2.2006 HAKIJA Keski-Suomen ympäristökeskus ASIA Kiinteän padon rakentaminen Kirkkokanavaan Isorimpin lintuveden kunnostamistarkoituksessa

Lisätiedot