Opas itseluottamuksen kasvattamiseen koulussa.

Transkriptio

1 Opas itseluottamuksen kasvattamiseen koulussa. Jenni Kallio palomacorento Materiaalin Copyright 2014 Palomacorento Oy. Kaikki oikeuden pidätetään. Materiaalissa esitettyjä ajatuksia saa levittää eteenpäin ja se on toivottavaa

2 Jos et näe oppilaan ihanuutta ja onnistumisia, katso tarkemmin.

3 Luottamus omiin kykyihin on paras yksittäinen tekijä onnistumisten selittäjänä. Ihmiset, joilla on itseluottamusta asettavat korkeita tavoitteita, valikoivat itse vaikeita tehtäviä, osaavat virtaa haasteista, ovat itseohjautuvia ja kestävät vastoinkäymisiä. Itseluottamus vaikuttaa merkittävästi siihen, minkälaisia tavoitteita hän itselleen asettaa, kuinka aktiivisesti hän toimii ja kuinka paljon hän panostaa työskentelyynsä ja miten hän liittyy ympärillä olevaan yhteisöön Itseluottamuksen puute on yksi suurimmista oppimisen esteistä.

4 Itseluottamus ei ole pysyvä olotila, vaan sitä voi jatkuvasti kehittää. Se rakentuu vuorovaikutuksessa toisten kanssa, ja opettajalla on tärkeä rooli sen kasvattajana. Opettaja on auktoriteetti jonka mielipiteillä on merkitystä. Opettaja joka uskoo oppilaan kykyihin, voi toiminnallaan edesauttaa oppilaan huikeisiin suorituksiin, ja toisaalta itseluottamusta lyttäävä opettaja voi ajaa oppilaan pahaan alisuoriutumisen kierteeseen. Jokaisen opettajan tulisikin jatkuvasti etsiä kaikista oppilasta ihanuuden siementä, kuten Esa Saarinen kertoo tekevänsä. Jos opettaja ei näe oppilaassa onnistumisia tai ihanuutta, täytyy yksinkertaisesti katsoa tarkemmin.

5 Keskity onnistumisiin.

6 Arvosta ja innosta ihmisiä. Tue yritteliäisyyttä ja oikeaa tekemisen asennetta. Salli virheiden tekeminen. Palkitse rohkeudesta, jos joku on uskaltanut yrittää vaikka virheitä tulisikin. Kun uskaltaa yrittää, virheitä tulee väistämättä. Yrittämällä tulee väistämättä myös onnistumisia pidemmällä aikavälillä. Kannusta, kehu ja ihaile ääneen aina kun voit, mieluummin liikaa kuin liian vähän. Kehumisesta ei koskaan ole mitään haittaa. Muista että positiivisen ja negatiivisen palautteen suhteen pitäisi olla 3:1.

7 Varmista onnistumiskokemukset asettamalla pilkkomalla iso tavoite pieniksi osatavoitteiksi. Tee tavoitteista konkreettisia, innostavia ja helposti lähestyttäviä. Jokaisen osatavoitteen saavuttaminen on juhlimisen aihe. Huomaa ja auta oppilasta huomaamaan omat onnistumiset. Käytä aikaa onnistumisten jakamiseen ryhmässä, niistä puhumiseen ja johdonmukaiseen onnistumisista palautteen antamiseen. Ota kuvia onnistumistilanteista, kirjoituta onnistumispäiväkirjaa. Mallinna onnistumista: Pohtikaa yhdessä mikä johti onnistumiseen. Juhlikaa yhdessä pieniäkin onnistumisia

8 On ylimielisyyttä olla huomioimatta toisten pieniä onnistumisia. Se tarkoittaa, etteivät ne ole sinun arvoasteikollasi riittävän merkityksellisiä.

9 Luo Miten tulen paremmaksi -asennetta olen hyvä/huono -asenteen sijaan.

10 Kun oppija uskoo että toiminnan tarkoitus on tulla paremmaksi mieluummin kuin olla hyvä, ihmeellisiä asioita tapahtuu (Heidi Grant Halvorson). Olen hyvä asenteen omaavat ihmiset tuntevat itsenä huonoiksi ja luovuttavat helposti epäonnistumisen kohdatessa. Haluan tulla paremmaksi asenteen omaavat ihmiset ajattelevat epäonnistuessaan, että ensi kerralla minun täytyy tehdä jotain eri tavalla.

11 Suomalaisen Supercellin menestystarina perustuu juuri Miten tulen paremmaksi asenteeseen. Yritys uskalsi alkuvaiheen epäonnistumisen jälkeen heittää epäonnistuneen tuotoksen romukoppaan ja lähteä kehittelemään uutta, toimivampaa konseptia jolla myöhemmin saavutettiin huikea menestys. He halusivat tulla paremmiksi ja näkivät epäonnistumisensa mahdollisuutena tehdä jotain toisin.

12 Palkitse yrittämisestä. Tue oppimisen vaatiman ponnistelun sietämistä ja siitä nauttimista. Käytä palautetta antaessasi oppimisprosessia tukevia sanoja kuten edistää, kasvaa, kehittää, tulla joksikin ja parantaa. Palautteen tulee aina keskittyä prosessiin, ei henkilöön. Luo kulttuuria, jossa virheet ja epäonnistumiset hyväksytään ja niistä opitaan. Epäonnistumisetkin käydään läpi onnistumiskeskeisesti, keskittyen siihen mikä meni hyvin ja mitä on opittu.

13 Kysy: Mikä meni hyvin? Mitä voisi vielä kehittää? Mitä opin? Miten toimin ensi kerralla?

14 Näe potentiaali ja maksimoi se.

15 Auta oppilaita kukoistamaan. Kukoistava ihminen voi hyvin ja asiat sujuvat. Kukoistava ihminen ei ajattele vain itseään vaan liittyy vahvasti muihin ihmisiin. Kielteiset asiat ovat olemassa, mutta ne eivät rajoita elämää. Kukoistusta voi tukea lisäämällä myönteisiä tunnekokemuksia ja kutsumalla esiin vahvuuksia. Vahvuuksien käyttämiseen liittyy elinvoima, energia ja tahto käyttää ja kehittää niitä. Kun ihminen käyttää omia vahvuuksiaan, oppimistulokset ovat huimasti parempia ja nopeampia kuin omien heikkouksien kanssa ponnistellen.

16 Uita oppilaita positiivisuuden liemessä.

17 Käytä omia vahvuuksiasi, auta oppilaita toimimaan vahvuuksistaan käsin. Hyödynnä oppilaan harrastuneisuus tai koulun ulkopuolella hankitut taidot. Uskalla näyttää myös itsestäsi muitakin puolia kuin välttämätön opettajan rooli. Mallinna rohkeutta olla oma itsensä ja näyttää omat vahvuutensa ja intohimonsa. Älä pidä kynttilää vakan alla.

18 Harjoita systemaattisesti ystävällisyyttä ja kiitollisuutta. Vältä kyynisyyttä ja sarkasmia, murra märehtimisen kulttuuri. Pyri näkemään kaikissa oleva hyvä. Ota etäisyyttä negatiivisuuteen, haasta negatiivinen sisäinen puhe. Jos et pysty puhumaan oppilaasta positiivisesti muille, älä puhu ollenkaan. Harjoita ja lisää tietoista läsnäoloa ja meditaatiota.

19 Onnistumisen asenteen ja itsetuntemuksen kasvattaminen Pelikenttä muuttuu, olemmeko valmiita koulujen muutokseen? Erilaisten oppilaiden kohtaaminen ja ohjaaminen Tulevaisuuden koulu, millaisen jäljen haluamme jättää? Konsultointi ja valmennus.

20 Jenni Kallio Erityisluokanopettaja, joka on erikoistunut koulujen psykologisen pääoman kehittämiseen ja opettajien valmentamiseen. Yhteystiedot: Mob CV:

21