OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY:N STRATEGIA

Transkriptio

1 OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY:N STRATEGIA Sisällysluettelo Strategian valmistelu, seuranta ja arviointi... 2 Toimintaympäristön muutokset... 2 Hyvinvointivaltio muutoksessa... 3 Järjestöjen muuttuva rooli... 3 Haasteet liiton toiminnalle... 4 Liiton perustehtävät ja toiminnan muodot... 4 Visio, arvot ja menestystekijät... 5 Visio... 5 Arvot... 5 Strategian toteutumista tukevat liiton menestystekijät... 5 Strategiset painopistealueet Edunvalvonta ja vaikuttaminen Omaishoitoperheiden hyvinvoinnin tukeminen Toimintaedellytysten turvaaminen ja toiminnan kehittäminen Kumppanuuksien vahvistaminen... 9 Talous... 9 Liiton hallinto... 9 Hallitus Henkilöstö Keskeiset käsitteet avataan: Omaishoitajalla viitataan henkilöihin, jotka pitävät huolta sairaasta, vammaisesta tai ikääntyvästä läheisestään. Kokemustiedolla tarkoitetaan omaishoitajana toimivana tai toimineella olevaa omaishoitokokemukseen perustuvaa asiantuntijuutta. Kokemustiedon keskittymiä ovat paikallisyhdistykset. Paikallisyhdistyksillä viitataan Omaishoitajat ja läheiset -liiton jäsenyhdistyksiin. Osallisuutta tukevalla toiminnalla tarkoitetaan yhdessä tekemistä: omaishoitajien ja paikallisyhdistysten mukaan ottamista toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Omaishoitotilanteella viitataan omaishoitoperheeseen, etäomaishoitoon ja muihin erilaisiin omaishoitosuhteisiin (läheinen, ei perheenjäsen omaishoitajana). 1

2 Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry:n strategia MT Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry:n toiminnan tarkoitus on omaishoitajien ja heidän läheistensä aseman parantaminen ja tukeminen sekä heitä tukevien toimintojen kehittäminen ja toteuttaminen. Omaishoito koskettaa kaikkia ikäryhmiä. Omaishoitajat ja läheiset -liiton strategian päämääränä on osallistua ja vaikuttaa yhteiskuntapolitiikkaan, päätöksentekoon ja keskusteluun niin, että omaishoito säilyy todellisena, vapaaehtoisena ja oikea-aikaisesti tuettuna mahdollisuutena hoitaa omaista tai läheistä. Liitto ja paikallisyhdistykset tukevat eri tavoin omaishoitajien arjessa jaksamisesta. Vuonna 1991 perustettu valtakunnallinen ja kaksikielinen liitto on omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa vaikuttamis- ja tukijärjestö. Liitto on olemassa omaishoitajia ja heidän läheisiään, paikallisyhdistyksiä sekä muita omaishoidosta kiinnostuneita varten. Liiton jäseniä voivat olla alueelliset tai valtakunnalliset, rekisteröidyt omaishoitajien tai omaisten yhdistykset. Liiton kannattajajäseniä voivat olla valtakunnalliset rekisteröidyt yhdistykset, yhteisöt, yritykset ja säätiöt sekä yksityishenkilöt. Paikallisyhdistysten jäseniä voivat olla kaikki omaishoidosta kiinnostuneet. Strategian valmistelu, seuranta ja arviointi Vuoteen 2020 ulottuva tavoiteohjelma eli strategia on valmisteltu liiton paikallisyhdistysten, hallituksen ja henkilöstön yhteistyössä. Paikallisyhdistyksiltä on kysytty mielipiteitä tavoiteohjelman sisällöistä Lähellä-lehden kautta. Paikallisyhdistyksillä oli myös mahdollisuus kommentoida koko strategialuonnosta kesä-elokuun 2015 välisenä aikana. Valmistelussa on kuultu myös yhteistyökumppaneita. Strategian valmistelun lähtökohtana oli edellisen strategian toteutumisen arviointi sekä toimintaympäristössä tapahtuneiden ja käynnissä olevien muutosten huomioon ottaminen. Strategian toteutumista seurataan vuosittain. Strategian toteutumista seurataan liitteessä x olevien mittareiden avulla. lisätään Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristömme on jatkuvassa, voimakkaassa murrostilassa. Suomen rajojen ulkopuolella tehtävät päätökset vaikuttavat yhä enemmän kansalliseen päätöksentekoon mukaan lukien järjestöjen toiminnan taloudellinen tukeminen. Päätöksenteon valmistelu, seuranta ja muutosten ennakointi toiminnan eri tasoilla ja aloilla on entistä tärkeämpää. Omaishoitoon liittyvä keskustelu vilkastui Suomessa 1980-luvulla ja vuosikymmenen lopussa syntyi ajatus omaishoitajien oman järjestön perustamisesta. Liiton myötävaikutuksella omaishoitajien asemaan on saatu useita parannuksia sekä kasvatettu paikallisyhdistystoimintaa ja sitä kautta omaishoitoperheiden saamaa järjestölähtöistä apua ja tukea. Omaishoitajat ja läheiset -liiton aloitteesta käynnistynyt kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma valmistui keväällä

3 (BOXI) Omaishoitoon liittyvän lainsäädännön kehitys 1984 sosiaalihuoltolakiin (710/1982) vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kotihoidon tuki 1993 Asetus omaishoidon tuesta 2006 Laki omaishoidon tuesta (937/2005) 2014 Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, esitys uuden omaishoitolain säätämisestä Omaishoito ja omaishoidon kehittämisen tarve on tunnistettu ja tunnustettu tosiasia kaikilla hallinnon tasoilla. Huolimatta tutkimukseen perustuvasta näytöstä omaishoidon tukemisen hyödyistä sekä hoidettavalle että yhteiskunnalle, omaishoitoon myönnettävät resurssit ovat vähäisiä todelliseen tarpeeseen nähden. Suomessa arvioidaan olevan noin omaishoitajaa, joista vain hieman yli 10 % on omaishoidon tuen piirissä. Omaishoidon kehittämisohjelmassa puhutaan kaikista omaishoitajista, mutta painotus on ns. virallisissa omaishoitajissa, joilla on sopimus omaishoidosta hoidettavan kunnan kanssa. Liiton ja sen paikallisyhdistystentehtävänä on kuitenkin tukea kaikkia omaishoitajia, myös niitä joilla ei ole sopimusta. Hyvinvointivaltio muutoksessa Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunta muuttuu ja uusia rakenteita ollaan synnyttämässä. Sipilän hallituksen ohjelma Ratkaisujen Suomi puhuu karua kieltään: kiristynyt taloudellinen tilanne johtaa suuriin leikkauksiin kaikilla sektoreilla mukaan lukien sosiaalija terveyssektorin. Julkisten palveluiden vähentäminen ja kunnan velvoitteiden supistaminen koskettavat usein kipeimmin heikoimmassa asemassa oleviin ja haja-asutusalueilla asuviin. Sipilän hallitusohjelma lupaa 75 miljoonaa euroa omais- ja perhehoitajien vapaajärjestelmän kehittämiseen. Ohjelman mukaan omaishoitajille annetaan hoitosuhteen alkaessa etukäteinen hoitopaikkalupauksen, sen varalle, että omaishoitaja tai perhehoitaja ei halua jatkaa hoitoa. Laitoshoidon purkaminen, väestön ikääntyminen ja tavoitteeksi asetettu hoivan antaminen kotona johtavat omaishoidon lisääntymiseen tulevina vuosina. Sipilän hallitusohjelman lupaama vapaajärjestelmä ei kuitenkaan riitä, mikäli halutaan, että omaishoito säilyisi todellisena hoitomuotomahdollisuutena tulevaisuudessa. Vapaiden turvaaminen on omaishoitajien jaksamisen kannalta ensiarvoisen tärkeää, mutta sen lisäksi on välttämätöntä taata mm. tarvittavat omaishoitoa tukevat palvelut, ohjaus ja neuvonta, terveystarkastukset sekä kehittää ammattihenkilöstön ja omaishoitajien välistä vuorovaikutusta. On varmistettava, että omaishoitotilanteiden monimuotoisuus ja erilaiset tarpeet tunnistetaan ja otetaan huomioon omaishoitajien tukemisessa. Omaishoito ei saa olla ainoa vaihtoehto ja sen tulee aina perustua vapaaehtoisuuteen. Yhteiskunnassa tapahtuvista muutoksista huolimatta on hyvä muistaa, että julkisen vallan vastuusta riittävien sosiaalija terveyspalvelujen turvaajana säädetään perustuslaissa. Sen sijaan yhteiskunnan rooli palvelujen tuottajana näyttää pikemminkin vähenevän palvelutuottajien määrän lisääntyessä ja monipuolistuessa. Järjestöjen muuttuva rooli Toimintaympäristön muutokset vaikuttavat myös järjestötoimintaan. Toisaalta järjestöjen tarjoamien kuntien palveluja täydentävän toiminnan merkitys kasvaa, mutta toisaalta järjestötoiminnan edellytykset heikkenevät, kun esimerkiksi kansalaisten suhde järjestötoimintaan ja 3

4 -jäsenyyteen muuttuvat. Sosiaali- ja terveysjärjestöjä tukeva Raha-automaattiyhdistys toivoo järjestöiltä uudistumista, joka puolestaan edellyttää valmiutta tarkastella omaa toimintaa suhteessa toimintaympäristön muutoksiin. Järjestötoimintaan tarvitaan uudenlaisia toiminnan- ja osallistumisen muotoja. RAY:n uusissa avustuslinjauksissa (2014) omaishoito ja sen tukeminen on nostettu useissa eri yhteyksissä esiin (täsmennetään). Järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen sekä yhteistyö eri järjestöjen, kuntien, muiden sosiaalija terveysalan toimijoiden sekä yksityisen sektorin kanssa on entistä tärkeämpää. Haasteet liiton toiminnalle Toimintaympäristön muuttuessa liiton on tärkeä ennakoida muutoksia ja niiden mahdollisia seurauksia, kerätä säännöllisesti tietoa kentältä, seurata uutta omaishoitoon liittyvää tutkimusta ja käyttää kerättyä tietoa oman kehittämis- ja vaikuttamistyön pohjana. Liiton ja yhdistysten toteuttama omaishoitajien jaksamista tukeva toiminta nousee entistä tärkeämpään rooliin tilanteessa, jossa kunnat vähentävät palveluitaan. Toimintaympäristössä tapahtuvat ennakoidut ja ennakoimattomat muutokset, mukaan lukien Sipilän hallitusohjelman vaikutukset, aiheuttavat merkittävän riskin tavoiteohjelman toteuttamiselle. Liiton perustehtävät ja toiminnan muodot Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry:n perustehtäviä toteutetaan kaikilla toiminnan tasoilla yksittäisestä omaishoitoperheestä alueellisen ja kansallisen kautta kansainväliseen vaikuttamiseen. Liitto tukee paikallisyhdistyksiä perustehtävien toteuttamisessa sekä tarkastelee ja vie eteenpäin paikallisyhdistyksiltä tulleita aloitteita mahdollisuuksien mukaan. Perustehtävän menestyksellinen toteuttaminen edellyttää jatkuvaa toiminnan arviointia ja kehittämistä sekä toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten seurantaa. lisätään liiton perustehtävät -kuva Perustehtävät tukevat toisiaan ja ovat toinen toistensa edellytyksiä. Liiton keskeisiä toiminnan muotoja ovat: - edunvalvonta ja vaikuttaminen - paikallisyhdistystoiminnan tukeminen - omaishoitajien jaksamisen tukeminen - ohjaus ja neuvonta - viestintä - koulutus - materiaalituotanto - kehittämishankkeet - kansainvälinen toiminta 4

5 Toiminnan konkreettiset tavoitteet määritellään vuosittain toimintasuunnitelmissa. Niitä seurataan ja arvioidaan strategiakauden aikana. Visio, arvot ja menestystekijät Visio ohjaa liiton toimintaa pitkällä tähtäimellä ja toiminnan tavoitteet asetetaan sen pohjalta. Arvot kuvaavat niitä pyrkimyksiä ja lähtökohtia, joista työtä tehdään. Visio Omaishoitajat ja läheiset -liiton visio vuoden 2020 Suomesta on omaishoitajiin arvostavasti ja kunnioittaen suhtautuva yhteiskunta, jossa omaishoitoperheitä kohdellaan ja tuetaan yhdenvertaisesti yksilölliset tarpeet huomioiden. Arvot Liiton toiminta perustuu avoimuuden, vastuullisuuden, kumppanuuden ja herkkyyden arvoille. Avoimuus Liiton toiminnasta, linjauksista ja niiden perusteluista kerrotaan avoimesti. Liitto kannustaa keskusteluun, tiedonvaihtoon ja vuorovaikutukseen niin liiton sisällä kuin suhteessa yhteistyökumppaneihin. Vastuullisuus Perustehtävä ohjaa kaikkea toimintaa. Toiminta on asiantuntevaa, suunnitelmallista ja vaikuttavaa ja sen toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Herkkyys Liitto toimii ajan hermolla, ennakoiden muutoksia ja niiden seurauksia. Toiminnassa huomioidaan omaishoidon kentän viestit ja reagoidaan niihin. Toiminta on joustavaa, inhimillistä ja ihmisläheistä. Kumppanuus Liitto toimii yhteistyössä verkostoituen ja arvostaen monenlaista, niin koulutukseen, kokemukseen kuin tutkimukseenkin perustuvaa asiantuntijuutta. Vuoropuhelua ja yhteistyötä järjestöjen ja julkisen sektorin välillä tiivistetään. Strategian toteutumista tukevat liiton menestystekijät - Asiantuntijuus omaishoidon kysymyksissä - Kattava paikallisyhdistysverkosto ja sitoutuneet yhdistystoimijat - Hyvät vaikuttamiskanavat - Tavoitteita ja toimintaa tukevat yhteistyökumppanuudet - Osaava ja motivoitunut henkilöstö - Asiantunteva ja sitoutunut hallitus Omaishoitajat ja läheiset -liitto pitää kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman kuvaamaa tavoitetilaa hyvänä ja toimii muun muassa seuraavien tavoitteiden saavuttamiseksi: 5

6 - uusi sopimusomaishoitolaki toteutuu / omaishoitajien yhdenvertainen kohtelu on turvattu - ilman sopimusta olevien omaishoitajien asema on parantunut muiden lakien perusteella - omaishoitoperheet osallistuvat tarvitsemiensa yksilöllisten tukipalveluiden suunnitteluun ja saavat tarvitsemansa tukipalvelut oikea-aikaisesti ja kohtuuhintaan - omaishoitajien jaksaminen on turvattu säännöllisillä vapaapäivillä - omaishoidon tuki määritellään etuoikeutetuksi tuloksi ja omaishoitopalkkion verotusta on laskettu - työelämän käytänteitä on kehitetty omaishoitomyönteisiksi - järjestötoiminnan toimintaedellytykset on turvattu siten, että järjestöt pystyvät tukemaan omaishoitajien jaksamista Vuonna 2020 Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry on: - aloitteellinen ja luotettava yhteistyötaho ja kehittäjä - omaishoidon kentällä toimivien järjestöjen ja muiden toimijoiden yhteensaattaja - omaishoitajien vaikutusmahdollisuuksia ja osallisuutta tukeva toimija - omaishoitoa koskevan kokemusasiantuntijuuden ja tutkimustiedon tietopankki Strategiset painopistealueet Omaishoitajien ja omaishoitoperheiden hyvinvoinnin tukemiseksi sekä liiton ja paikallisyhdistysten toiminnan turvaamiseksi vuosien painopistealueita ovat: 1. Edunvalvonta ja vaikuttaminen 2. Omaishoitoperheiden hyvinvoinnin tukeminen 3. Toimintaedellytysten turvaaminen 4. Kumppanuuksien vahvistaminen 1. Edunvalvonta ja vaikuttaminen Edunvalvonta ja vaikuttaminen ovat liiton tärkeimpiä toiminnan alueita ja osa kaikkea liiton toimintaa. Sipilän hallitusohjelmaan kuuluvan julkisen sektorin säästö- ja leikkaussuunnitelmista johtuen, vaikuttamistyö omaishoitajien aseman ja tarvitsemien tukipalveluiden turvaamiseksi on entistä tärkeämpää. Omaishoidon tarpeen kasvaessa myös edunvalvonnan merkitys lisääntyy. Liitto tukee paikallisyhdistyksiä niiden vaikuttamistyössä. Liitto ajaa omaishoitajien ja hoidettavien etuja toimimalla aktiivisena yhteiskunnallisena vaikuttajana ja kantaaottavana edunvalvojana. Edunvalvonnan tavoitteena on omaishoidon kehittäminen, omaishoitajien aseman parantaminen ja omaishoitajien työn arvostuksen lisääminen. Vaikuttamistyöllä vaikutetaan lainsäädäntöön, päättäjien ja palveluiden järjestämisestä vastaavien tahojen sekä kansalaisten tietoisuuteen sekä mielipiteisiin. 6

7 Edunvalvonnan ja vaikuttamistyön tulee olla selkeää ja johdonmukaista, suunniteltua, mutta joustavaa ja mitattavissa olevaa. Asetettuihin tavoitteisiin pääseminen edellyttää sitä, että päätöksentekijät ja palveluita myöntävät/tarjoavat tahot tietävät riittävästi omaishoidosta ja sen merkityksestä sekä kansantaloudelle että kaikkien hyvinvoinnille. Omaishoitoon liittyvä tutkimus on lisääntynyt ja monipuolistunut viime vuosina. Tutkittua tietoa on saatavilla mm. omaishoidon tuomista säästöistä, omaishoitajien palvelujen käytöstä ja palvelukokemuksista, etäomaishoidosta, kuntoutuksen ja sosiaalisen tuen merkityksestä omaishoitajalle, ikääntyneen omaishoitajan terveydestä ja hyvinvoinnista, omaishoidon tuen saajista, viranomais- ja omaishoitajanäkökulmasta, ilman sopimusta olevista omaishoitajista sekä työssäkäyvistä omaishoitajista. Tutkimustietoa käytetään hyväksi edunvalvonta- ja vaikuttamistyössä. Sipilän hallitusohjelma on voimassa alkavan strategiakauden. Hallitusohjelman luonteesta johtuen edunvalvontaan ja vaikuttamistyöhön kohdistuu suuria paineita. Konkreettisia haasteita liiton edunvalvonta- ja vaikuttamistyölle seuraavan strategiakauden aikana ovat mm. - Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman esitysten eteenpäinvieminen - Uuden omaishoitolain toteuttaminen KOHO-työryhmän esityksen mukaisesti - Kaikkien omaishoitajien jaksamisen turvaaminen vapaapäivillä - Omaishoito on otettu huomioon uusien sote-alueiden toiminnan suunnittelussa ja omaishoidon toteuttamiseen on varattu riittävästi henkilö- ja taloudellisia resursseja - Omaishoidon moninaisuuden esiintuominen, omaishoitoon liittyvien kysymysten pitäminen julkisessa keskustelussa - Ilman sopimusta olevien omaishoitajien ja ei-jäsenten tavoittaminen - Työn ja omaishoidon yhteensovittaminen, etäomaishoito, omaishoito ja työttömyysturva - Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksien monipuolistaminen, järjestöjen ennaltaehkäisevän työn tukeminen - Liiton henkilöstön ja yhdistysaktiivien jaksamisen turvaaminen Edunvalvonnan ja vaikuttamistyön muotoja ovat mm. - kannanotot, lausunnot ja julkilausumat - viestintä ja tiedottaminen - verkostot ja työryhmät - koulutus ja tilaisuudet - ohjaus ja neuvonta 7

8 2. Omaishoitoperheiden hyvinvoinnin tukeminen Omaishoitoperheiden tukeminen on liiton keskeinen tehtävä. Perheitä tuetaan sekä suoraan että paikallisyhdistystoiminnan kautta. Liitto järjestää yksin, yhdessä paikallisyhdistysten sekä yhteistyökumppaneiden kanssa koulutusta ja valmennusta sekä omaishoitajien jaksamista tukevaa toimintaa. Omaishoitajien jaksamisen tukeminen yhdessä paikallisyhdistysten kanssa - vertaistukea ja virkistystä mahdollistavien toimintojen kehittäminen ja toteuttaminen (tuetut lomat ja kuntoutuskurssit, OmaisOiva, muut lomat ja virkistyspäivät) - hyvinvoinnin, osaamisen ja tiedon lisääntymistä mahdollistavien toimintojen toteuttaminen ja kehittäminen (tuetut lomat, kuntoutuskurssit, OVET -omaishoitajavalmennus, koulutukset esim. AlueAvaimet ja seminaarit, vertaistukitoiminta) - kehittämistoiminta uusien omaishoitoperheitä tukevien toimintamallien löytämiseksi 3. Toimintaedellytysten turvaaminen ja toiminnan kehittäminen Liitto osallistuu ja vaikuttaa sosiaalija terveysalan järjestöjen asemaan ja toimintaedellytysten turvaamiseen liittyvään keskusteluun. Taloustutkimuksen vuonna 2014 tekemän kyselyn mukaan noin puolet osallistuneista kansanedustajista, europarlamentaarikoista ja ministeriöiden virkamiehistä oli sitä mieltä, että julkinen rahoitus vähenee ja järjestöjen tulee hankkia yhä suurempi osuus rahoituksestaan yksityisen rahoituksen kautta mm. yksityisiltä lahjoittajilta (Taloustutkimus, Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2014). Liiton ja paikallisyhdistysten taloudellisten toimintaedellytysten turvaamisen lisäksi on vahvistettava toimintaan osallistuvien joukkoa. Strategiakauden aikana liitto vahvistaa omaa varainhankintaansa sekä tukee yhdistyksiä jäsenhankinnassa. Erityisesti tuetaan pieniä ilman hanke- tai muuta avustusta toimivia yhdistyksiä. Liiton toimintaan vaikuttavat mm. haettavat uudet kehittämishankkeet (korkeintaan yksi vuotinen hanke kerrallaan), OmaisOiva-toiminnan laajeneminen sekä kansainvälisen toiminnan laajuus. Johtamis- ja organisaatiorakennetta tarkastellaan suhteessa toiminnan muutoksiin ja tarvittaessa siihen tehdään muutoksia. Toimintaympäristön muutokset saattavat vaikuttaa myös Raha-automaattiyhdistyksen asemaan ja mahdollisuuksiin tukea järjestötoimintaa. Liiton ja sen paikallisyhdistysten on varauduttava näihin muutoksiin ja vahvistettava rahoituspohjaansa. Varainhankinnan vahvistaminen Liiton ensimmäinen varainhankinnan suunnitelma valmistui v Varainhankinnalle on asetettu konkreettiset tavoitteet, joiden toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittain. Varainhankinnan suunnitelma välitetään myös liiton paikallisyhdistysten käyttöön. Jäsenhankinnan tuki Suomessa arvioidaan olevan noin omaishoitajaa ja noin työssäkäyvää pitää huolta läheisestään. Liiton paikallisyhdistyksissä on yhteensä noin jäsentä. Liiton ja 8

9 paikallisyhdistysten vaikuttavuuden parantamiseksi, sekä toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi, on tärkeää saada mukaan toimintaan lisää aktiivisia jäseniä. Liitto tukee yhdistyksiä kehittämään toimintamuotojaan siten, että erilaiset osallistumisen muodot ovat mahdollisia. Jäsenhankinnan tueksi liitto tuottaa aineistoja sekä tehostaa kansallisella tasolla tiedonvälittämistä omaishoidosta sekä liiton ja paikallisyhdistysten toiminnasta. 4. Kumppanuuksien vahvistaminen Strategiakauden aikana liiton kumppanuuksia vahvistetaan ja syvennetään. Kumppanuudet voivat perustua yhteiseen tavoitteeseen, toimijan keskeiseen asemaan suhteessa tavoitteeseen tai toimijan haluun tukea liiton toimintaa. Kumppanuudet voivat pohjautua joko yhteisiin toiminnallisiin tavoitteisiin tai liiton toiminnan tukemiseen. Liiton ensisijaisia yhteistyötahoja ovat omaishoidon verkostoon kuuluvat järjestöt ja toimijat. Vuonna 2020 liitolla on erilaisia sen tavoitteiden toteutumista tukevia kumppanuuksia: - Strategiset järjestökumppanuudet ja verkostot (pitkäaikainen, tavoitteellinen yhteistyö esimerkiksi Suomen omaishoidon verkosto ja sen jäsenjärjestöt, vanhus- ja eläkeläisjärjestöt, vammaisjärjestöt, lomajärjestöt) - Operatiiviset järjestökumppanuudet ja verkostot (lyhytkestoista yhteistyötä, kertaluontoisia tilaisuuksia, oppilaitosyhteistyö, Kirkkohallitus, hankepartnerit) - Pitkäaikaiset toimintaa taloudellisesti tukevat yhteistyökumppanuudet - Lyhytaikaiset, toimintaa tukevat kumppanuudet (vuosisopimukset, kohdennettu tuki, kertaluontoiset tuet) - Julkinen sektori: muun muassa Kuntaliitto, Sosiaali- ja terveysministeriö, Kansaneläkelaitos Kela, Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos, Kuntaliitto - kansainväliset yhteistyökumppanuudet (EuroCarers, International Alliance of Carer Organizations) Talous Liiton rahoituspohjaa laajennetaan uuden strategiakauden aikana syksyllä 2015 hyväksytyn varainhankinnan suunnitelman mukaisesti. Liiton Helsingin keskustoimiston tilat ovat liiton omistuksessa kun taas alueelliset toimistot ovat vuokratiloissa. Liiton hallinto Liitossa noudatetaan Suomen voimassa olevia lakeja, Sosiaalialan järjestöjä koskevaa työehtosopimusta, lisäpöytäkirjaa sekä v alussa voimaan tullutta hallintosääntöä. 9

10 Hallitus Liiton hallituksessa on 6-10 jäsentä ja puheenjohtaja. Hallituksen kokoonpanossa huomioidaan asiantuntijuus ja sitoutuneisuus sekä alueellinen edustavuus ja kokemuksellinen tieto omaishoidosta. Henkilöstö Henkilöstömäärää vaihtelee 20 molemmin puolin riippuen hanketoiminnan laajuudesta ja rahoituksesta. Tavoitteena ei ole kasvattaa henkilöstön määrää. 10