JÄRJESTÄMISLAIN VALMISTELU- RYHMÄN VÄLIRAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄRJESTÄMISLAIN VALMISTELU- RYHMÄN VÄLIRAPORTTI"

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistiosta 2013:15 Sosiaali - ja terveydenhuollon JÄRJESTÄMISLAIN VALMISTELU- RYHMÄN VÄLIRAPORTTI ESOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2013

2 2 Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali - ja terveysministeriö asetti valmisteluryhmän, jota täydennettiin Valmisteluryhmän tehtävänä on valmistella hallituksen esityksen muotoon laadittu ehdotus sosiaali - ja terveydenhuollon järjestämislaiksi, joka sisältää kuntauudistuksen edellyttämät välttämättömät säännökset sote-palveluiden järjestämisestä ja rahoittamisesta. Vastuukuntamallin määrittely sosiaali - ja terveydenhuollon osalta tehdään yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa. Valmisteluryhmän tulee laatia väliraportti mennessä. Siihen tulee sisältyä ehdotukset ainakin: tehtävistä, joista noin asukkaan kunnalla sekä yli asukkaan kunnalla voi olla järjestämisvastuu; kuntien keskinäisistä rahoitusjärjestelyistä; - vastuukuntamallin kuvauksesta sote-palvelujen osalta; sekä selvitys erityisvastuualueiden tehtävistä sekä vaihtoehdoista yliopistollisten sairaaloiden omistuksen ja hallinnan järjestämiseksi. Valmisteluryhmän puheenjohtajana toimii ylijohtaja Kirsi Paasikoski ja varapuheenjohtajana ylijohtaja Aino-Inkeri Hansson, molemmat sosiaali- ja terveysministeriöstä. Valmisteluryhmän jäseniksi nimettiin varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen, Suomen Kuntaliitto sairaanhoitopiirin johtaja Göran Honga, Vaasan sairaanhoitopiiri sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja johtaja Tarja Kauppila, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus johtaja Maija Kyttä, Turun kaupunki sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri toimitusjohtaja Aki Linden, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri yhtymäjohtaja Markku Puro, Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä johtaja Riitta Särkelä, SOSTE apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen, Jyväskylän kaupunki ylijohtaja Päivi Laajala, Valtiovarainministeriö valtiotieteiden kandidaatti Harry Yltävä, Raasepori kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto, Kainuun sosiaali - ja terveydenhuollon kuntayhtymä johtava ylilääkäri Sari Mäkinen, Valtakunnallisen kansanterveystyön johtajaverkoston puheenjohtaja hyvinvointipäällikkö Sirpa Ernvall, Hollolan kunta, Peruspalvelukeskus Oiva perusturvajohtaja Sanna-Tuulia Lehtomäki, Euran kunta sosiaalityön päällikkö Päivi Saukko, Seinäjoen kaupunki apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen, Vantaan kaupunki toimitusjohtaja Pentti Itkonen, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) LT, MMM, dosentti Sari Mäkimattila ylijohtaja Marina Erhola, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

3 3 ylilääkäri Minerva Krohn, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tutkimusprofessori Heikki Hiilamo, Kansaneläkelaitos Sekä valmisteluryhmän sihteeristönä toimivat jäsenet hallitusneuvos Pekka Järvinen, sosiaali- ja terveysministeriö hallitusneuvos Anne Koskela, sosiaali- ja terveysministeriö hallitusneuvos Anne Kumpula, sosiaali- ja terveysministeriö johtava lakimies Sami Uotinen, Suomen Kuntaliitto hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö Lisäksi valmisteluryhmän ja sihteeristön pysyviksi asiantuntijoiksi kutsuttiin hallitusneuvos Riitta-Maija Jouttimäki, sosiaali- ja terveysministeriö hallitusneuvos Päivi Salo, sosiaali- ja terveysministeriö esittelijäneuvos Arja Myllynpää, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto apulaisosastopäällikkö Olli Kerola, sosiaali - ja terveysministeriö johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki, sosiaali- ja terveysministeriö osastopäällikkö, Outi Antila, sosiaali- ja terveysministeriö osastonjohtaja Markku Pekurinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos johtaja Kristina Wikberg, Suomen Kuntaliitto lääkintöneuvos Timo Keistinen, sosiaali- ja terveysministeriö lääkintöneuvos Jukka Mattila, sosiaali- ja terveysministeriö neuvotteleva virkamies Marjukka Vallimies-Patomäki, sosiaali- ja terveysministeriö johtaja Päivi Voutilainen, sosiaali- ja terveysministeriö neuvotteleva virkamies Kari Haavisto, sosiaali- ja terveysministeriö ylitarkastaja Antti Alila, sosiaali- ja terveysministeriö ylitarkastaja Noora Heinonen, sosiaali- ja terveysministeriö lainsäädäntöneuvos Sten Palmgren, oikeusministeriö erikoistutkija Eeva Nykänen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos hallitusneuvos Lotta Hämeen-Anttila, sosiaali- ja terveysministeriö Ryhmän teknisinä sihteereinä ovat osastosihteeri Pirjo Suuronen, sosiaali- ja terveysministeriö osastosihteeri Jaana Aho, sosiaali- ja terveysministeriö osastosihteeri Jenni Lahtinen, sosiaali- ja terveysministeriö Valmisteluryhmä on kokoontunut mennessä 4 kertaa. Väliraportin valmistelu on perustunut erityisesti hallituksen kehysriihessä tekemiin linjauksiin sekä pääministeri Kataisen asettaman koordinaatioryhmän julkaisemiin linjauksiin. Lisäksi valmisteluryhmän käytössä ovat olleet aiempien sosiaali- ja terveysministeriön työryhmien ja selvityshenkilöiden raportit sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän ja palvelurakenteen uudistamisesta. Valmisteluryhmä on tähän väliraporttiin laatinut toimeksiantonsa mukaiset, edellä todetut ehdotukset.

4 4 Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 2013 Kirsi Paasikoski Aino-Inkeri Hansson Tuula Haatainen Göran Honga Rauno Ihalainen Aulikki Kananoja Tarja Kauppila Maija Kyttä Hannu Leskinen Aki Linden Markku Puro Riitta Särkelä Pekka Utriainen Päivi Laajala Harry Yltävä Maire Ahopelto Sari Mäkinen Sirpa Ernvall Sanna-Tuulia Lehtomäki Päivi Saukko Jukka T. Salminen Pentti Itkonen Sari Mäkimattila Marina Erhola Minerva Krohn Heikki Hiilamo Pekka Järvinen Anne Koskela Anne Kumpula Sami Uotinen Auli Valli-Lintu

5 5 KUVAILULEHTI Julkaisija Päivämäärä Sosiaali- ja terveysministeriö Tekijät Toimeksiantaja Sosiaali- ja terveysministeriö HARE-numero ja toimielimen asettamispäivä STM022: Muistion nimi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Tiivistelmä Valmistelu ryhmä on va lmistellu t väliraporttiinsa yk sityiskohta iset ehdotuk set sosiaa li- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen keskeisiksi periaatteiksi. Ehdotukset perustu vat hallitusohjelmaa n, ha llituk sen vu osien k ehyspä ätökseen ja pä ä ministerin a setta man koordinaa tioryhmän linjauk siin. N äiden linjau sten ja vä liraportin ehdotu sten peru steella ku nnilla on tiedossa an sote-uu distuksen vaik utuk set kunnallisen sosia ali- ja terveydenhu ollon jä rjestä miseen ja organisointiin. Linjausten ja ehdotusten perusteella järjestämisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista on pääsääntöisesti maakuntien keskuskaupunkien ja vähintään noin asukkaan kuntien pohjalle muodostettavilla sote-alueilla sekä eräin osin vähintään noin asukkaan pohjalle muodostettavilla perustason alueilla. Alueita muodostettaessa kuullaan kuntia ja otetaan huomioon kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukainen alueellinen sote-rakenne. Alle asukkaan kunnat saavat sosiaali-ja terveyspalvelut sote-alueiden ja osin perustason alueiden järjestäminä. Valmisteluryhmän raporttiin sisältyy selvitys sote-alueiden ja perustason alueiden muodostumisen tarkemmista perusteista ja niiden mahdollistamista erilaisista vaihtoehdoista alueiden muodostamiseksi. Lisäksi valmisteluryhmä on laatinut ehdotuksensa niistä palveluista, joita perustason alueella voidaan järjestää sekä periaatteista, joiden mukaan kunnat rahoittavat sote-alueiden ja perustason alueiden järjestämät palvelut. Sote-alueet ja perustason alueet toteutetaan pääsääntöisesti vastuukuntamallilla. Alueen muut kunnat osallistuvat sote-palveluja koskevaan päätöksentekoon ja hallintoon vastuukunnassa olevan yhteisen toimielimen kautta. Valmisteluryhmä on myös tehnyt ehdotuksensa erityisvastuualueiden tehtävistä ja hallinnon järjestämisestä. Eritysvastuualueiden tehtävänä on varmistaa, että sotealueiden toteuttamat palvelut muodostavat toiminnallisesti eheän kokonaisuuden. Asiasanat alueet, terveydenhuoltopal velut, terveyspalvelut, palvelurakenne, palvelut, sosiaali palvelut, uudistuks et Sosiaali - ja terveysministeriön Muut tiedot raportteja ja muistioita 2013:15 ISSN-L Kokonaissivumäärä Kieli ISSN (verkkojulkaisu) 56 suomi ISBN URN:ISBN: URN:ISBN: SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

6 6 PRESENTATIONSBLAD Utgivare Datum Social- och hälsovårdsministeriet Författare Uppdragsgivare Social- och hälsovårdsministeriet Projektnummer och datum för tilisättandet av organet STM022: Rapportens titel Lägesrapport av beredningsgruppen för en lag om ordnandet av social- och hälsovården Referat Beredningsgruppen har för sin lägesrapport berett deta ljerade förslag till de centrala principerna i servicestrukturreformen inom social- och hälsovården. Förslagen baserar sig på regeringsprogra mmet, regeringens rambeslu t för och de riktlinjer som den av sta tsministem tillsatta koordina tionsgru ppen utstakat. På basis av dessa riktlinjer och förslagen i lägesrapporten har k ommu nema k ä nne dom o m soc ia l- och hä lso vå rds refor mens inverka n på tillhanda hållandet och orga niseringen av den k ommu nala social- och hälsovården. Eniigt riktlinjerna och förslagen ligger ansvaret för att ordna social- och hälsovårdstjänster i regel hos de social- och hälsovårdsområden som kommer att bildas på grundval av de centrala städerna i landskapen och kommunerna med minst invånare sarat till vissa delar hos de områden på basnivå som bildas på grundval av invånare. När områdena bildas konsulterar man kommunerna och tar i beaktande en sådan regional social- och hälsovårdsstruktur som är ändamålsenlig med tanke på helheten. Kommunerna med mindre än invånare ska få sina social- och hälsovårdstjänster så att de ordnas av social- och hälsovårdsområdena och delvis av områdena på basnivå. 1 beredningsgruppens rapport ingår en utredning av grunder för bildandet av social- och hälsovårdsområden och områden på basnivå samt olika alternativ att bilda områdena som dessa möjliggör klargörs. Därtill klargörs även alternativ som möjliggör att bilda dessa områden. Därutöver har beredningsgruppen utarbetat ett förslag om de tjänster som kan tillhandahållas inom ett område på basnivå samt om de principer enligt vilka kommunerna ska finansiera de tjänster som ordnas av social- och hälsovårdsområdena och områdena på basnivå. Social- och hälsovårdsområdena och områdena på basnivå bildas i regel enligt en modell om en ansvarig kommun. De övriga kommunerna inom området kommer att delta i beslutsfattandet och förvaltningen som gäller social- och hälsovårdstjänsterna genom ett gemensamt organ som finns i den ansvariga kommunen. Beredningsgruppen har också lagt fram ett förslag om specialupptagningsområdenas uppgifter och hur deras förvaltning ska organiseras. Specialupptagningsområdena har till uppgift att säkerställa att de tjänster som social- och hälsovårdsområdena tillhandahåller ska bilda en funktionellt sammanhängande helhet. Nyckelord hälsotjänster, hälso- och sjukvårdstjänster, områden, reformer, servicestruktur, socialservice, tjänster Social- och hälsovårdsministeriets ö nga uppgifter rapporter och promemorior 2013:15 ISSN-L Sidoantal Språk ISSN (online ) 56 finska ISBN U R N :ISBN: URN:ISBN: SOCIAL- OCH HÄLSOVÄRD S M I N I STE RI ET

7 7 SISÄLLYS Sosiaali- ja terveysministeriölle... 2 Yhteenveto... 9 Yleistä...9 Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen... 9 Järjestämisvastuun hallintomalli Sosiaali - ja terveyspalvelujen rahoitus Sosiaali - ja terveydenhuollon erityisvastuu - alueet Kuntien kuuleminen...12 Sosiaali - ja terveyspalvelujen uudistamisen aikataulu Valmisteluryhmän tehtävä ja tavoitteet Yleistä Väliraportin tavoitteet Aiempi sote-valmistelu Petteri Orpon koordinaatio - ryhmän ehdotukset Valmisteluryhmän ehdotukset uudistuksen toteutuksesta Järjestämisvastuu Yleistä Laajan perus- ja erityistason palvelujen järjestäminen (sote-alue) Perustason alue Alle asukkaan kuntien asema Miten alueet muodostuvat Kantokykytekijät Erityisvastuualueet ja yliopistolliset sairaalat Nykytila Keskeiset ehdotukset ervan toteuttamisesta Sote-ervan tehtävät Koordinaatiotehtävien toteuttaminen : järjestämis - sopimus Tutkimuksen, kehittämisen ja opetuksen koordinaatio Ervojen yhteiset tehtävät ja kansallinen ohjaus Erityisvastuualueen hallintomalli Vastuukuntamalli Rahoitus Kuntasektorin taloudellinen tilanne Kuntien välinen rahoitus Valtion rahoitus Asiakkaan valinnanvapaus ja siihen liittyvä kustannusten korvaus Asiakasmaksut Omaisuusjärjestelyt... 45

8 8 4.5 Mikä linjausten mukaisessa mallissa palvelujen järjestämisen osalta muuttuu nykyjärjestelmään nähden? Erityiskysymykset Yliopistollisten sairaaloiden asema Rajat ylittävä terveydenhuolto Tehtävien siirtyminen kunnista alueille ja kuntayhtymien purkautuminen Kokeilutoiminta Jatkovalmistelu Liitteet Liite 1. Sote-sanasto...50 Liite 2. Kunnallisen sosiaali- ja terveyden - huollon tehtävät...55

9 9 YHTEENVETO YLEISTÄ Valmisteluryhmä on väliraportissa kuvannut kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistettavan palvelurakenteen kannalta keskeiset asiat siten, että kunnat voivat ottaa sen huomioon niiden valmistautuessa tekemään kuntarakennelain (HE 31/2013 ja 53/2013) 4 b :n mukaista yhdistymisselvitystä ja siihen liittyvää 4 h :n 2 momentin mukaista ilmoitusta siitä, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää yhdistymistä. Lisäksi kunnat ja muut tahot voivat ottaa kantaa väliraportissa oleviin kannanottoihin sotepalvelurakenteen toteutuksesta. Nämä kannanotot voidaan ottaa huomioon valmisteluryhmän loppuraportissa, joka sisältää ehdotuksen eduskunnalle annettavaksi hallituksen esitykseksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi ja siihen liittyvien lakien muutoksiksi. Valmisteluryhmän työn lähtökohtana ovat hallitusohjelman, hallituksen vuosille tekemän kehyspäätöksen, pääministerin asettaman koordinaatioryhmän linjausten sekä hallituksen esityksen 53/2013 mukaiset kannanotot siitä miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne uudistetaan. Näiden perusteella määräytyvät sote-palvelujen järjestämisestä vastuussa olevat kunnalliset organisaatiot sekä niiden tehtävät. SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien ja palvelujen järjestämisvastuu kuuluu kunnille. Myös jatkossa järjestämisvastuu tulee säilymään kuntien vastuulla. Nykyisestä poiketen palvelut järjestetään kuitenkin pääsääntöisesti alueellisesti joko sosiaali- ja terveysalueen (sote-alue) ja eräissä tapauksissa osaksi perustason alueiden toimesta. Toteutettavassa uudistuksessa lähtökohtana on kaikkien palvelujen järjestäminen kattavasti sosiaali- ja terveysalueen toimesta. Sote-alue muodostuu maakuntien keskuskaupunkien pohjalle. Sote-alue voi myös muodostua muun, vähintään noin asukkaan kunnan pohjalle. Tällaisen yli asukkaan kunnan järjestämisvastuu voi myös rajoittua vain kunnan omiin asukkaisiin. Pääsääntönä on kuitenkin, että työssäkäyntialueella on vain yksi sote-alue. Tästä poiketen metropolialueelle (pääkaupunkiseutu) muodostettavat sote-alueet määritellään erikseen. Edellä todetusta poiketen sote-alueen vastuukunnan työssäkäyntialueen ulkopuolella olevalla vähintään noin asukkaan kunnalla on oikeus järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen. Se voi myös toimia perustason alueen vastuukuntana työssäkäyntialueeseensa tai toiminnalliseen kokonaisuuteensa kuuluvien alle asukkaan kuntien kanssa. Jos yli asukkaan kunta sijaitsee kuntarakennelain 4 d :n mukaisella yhtenäisellä yhdyskuntarakenne- tai työssäkäyntialueella, se voi järjestää perustason palvelut asukkailleen kuitenkin vain, jos kunnan asukasluku on lain voimaan tullessa vähintään ; alueella on suoritettu erityinen kuntajakoselvitys ja sen perusteella alueella on vähintään 2 yli asukkaan kuntaa; ja kunta ja sote-alueen vastuukunta sopivat keskenään toimenpiteistä, joilla varmistetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen integraation toteutuminen näiden kesken.

10 10 Perustason sosiaali - ja terveyspalveluja ovat ne palvelut, joita terveyskeskukset ja kuntien sosiaalitoimi järjestävät tällä hetkellä lukuun ottamatta erikoissairaanhoitoa ja ympärivuorokautista päivystystä (sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon ympärivuorokautinen päivystys, ml. turvakodit ). Muiden palvelujen järjestämisvastuu on sote-alueella. Rinnan soteuudistuksen valmistelun on käynnissä useiden sosiaalihuollon lakien uudistus. Tämän valmistelun yhteydessä arvioidaan, pitäisikö osa nykyisin kuntien vastuulle kuuluvista sosiaalihuollon palveluista ja tehtävistä määritellä niiden vaativuuden tai harvinaisuuden perusteella erikoissairaanhoitoa vastaavalla tavalla sote -alueen järjestämisvastuulle. Perustasolla on edellä todetusta poiketen myös mahdollisuus järjestää niin sanotun peruserikoissairaanhoidon palveluja. Edellytyksenä tälle on, että perustasolla on uudistuksen voimaan tullessa sellaiset integraatiota tukevat palvelurakenteet, jotka mahdollistavat tällaisten palvelujen järjestämisen. Oikeuden saaminen edellyttää, että sosiaali - ja terveysministeriö myöntää hakemuksesta perustason vastuukunnalle oikeuden peruserikoissairaanhoidon järjestämiseen. Jos kunnan asukasluku on pienempi kuin vähintään noin , sote sen asukkaille sote -palvelut. Mikäli tällainen kunta kuuluu perustason alueeseen, niin palvelujen järjestämisestä vastaavat perustason alue ja sote-alue. -alue järjestää sille ja JÄRJESTÄMISVASTUUN HALLINTOMALLI Sote-alueella ja perustason alueella järjestämisvastuu toteutetaan pääsääntöisesti niin sanotulla vastuukuntamallilla. Tässä mallissa vastuukunta huolehtii siitä terveyspalvelut tulevat järjestetyiksi asianmukaisesti., että lakisääteiset sosiaali- ja Sote-alueeseen kuuluvat muut kunnat ja perustason alueet osallistuvat vastuukunnassa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskevaan päätöksentekoon. Tämä tapahtuu siten, että vastuukunnassa on toimielin, johon muut kunnat ja perustason alueet nimeävät edustajansa. Toimielimeen valittavien edustajien valinnassa pitää ottaa huomioon alueen kuntien poliittiset voimasuhteet. Kuntien ja perustason alueiden edustajien äänimäärä toimielimessä määräytyy kuntien ja alueiden asukasluvun perusteella. Niin sanottuja äänileikkureita, jotka rajaisivat suurten kuntien edustajien äänimäärää, ei oteta käyttöön. Toimielin päättää sille vahvistetun talousarvion rajoissa sosiaali - ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Vastuukunnan valtuustolla tai kunnanhallituksella ei ole otto-oikeutta yhteisessä toimielimessä tehtyihin päätöksiin. Yhteisen toimielimen päätöksiin voi hakea muutosta kuntalaissa säädetyllä tavalla, jolloin valitustie menee hallinto-oikeuden kautta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Mitä edellä on todettu sote-alueen vastuukunnasta, sovelletaan myös perustason alueen vastuukuntaan ja sen hallintoon. Tässä on kuitenkin otettava huomioon, että perustason alueeseen kuuluvilla kunnilla ei ole välitöntä edustusta sote -alueen vastuukunnan yhteisessä toimielimessä. Perustason aluetta edustaa sote edustajat. -alueen toimielimessä perustason valitsema edustaja tai

11 11 SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUJEN RAHOITUS Kaikki kunnat osallistuvat sote-alueen ja perustason alueen toiminnan rahoitukseen. Lähtökohtaisesti sote-alueen jäsenkunnat voisivat sopia keskenään, miten toiminta rahoitetaan tai millä perusteella jäsenkunnat maksavat vastuukunnalle sen järjestämistä palveluista. Kunnat voisivat tällöin valita alueelle parhaiten sopivan rahoitusmallin. Väestön ikärakenteella ja sairastavuudella painotettu kapitaatiomalli on paras vaihtoehto silloin, kun tavoitellaan alueellisesti yhtenäistä, selkeää, yhteisvastuullista, yhdenvertaista ja oikeudenmukaista, koko alueen yhtenäiseen suunnitteluun ja kehittämiseen perustuvaa kokonaisuutta. Kapitaatio - eli väestömääräpohjaisessa mallissa kunnan maksu määräytyy asukasluvun mukaan (x euroa/asukas ). Kapitaatiomallissa kunnan menot ovat hyvin ennakoitavissa, koska maksu ei riipu kunnan asukkaiden palvelujen käytön määrästä. Siltä osin kuin asukkaan edellä tarkoitetut kunnat hankkisivat vain osan tarvitsemistaan palveluista sote-alueelta, ne osallistuisivat näiden palvelujen rahoittamiseen suoriteperusteisesti. Laskutus perustuisi tuotantokustannuksiin. Sote-palvelujen toteuttamiseksi tarvittavista sote-alueen yhteisistä tehtävistä, kuten infrastruktuurin aiheuttamista kustannuksista ja varalla olosta (johon sisältyy muun muassa päivystys, ensihoito ja poikkeustilavalmiuden ylläpito ) edellä tarkoitetut kunnat vastaisivat kapitaatioperiaatteen mukaisesti. Palvelurakenneuudistuksen yhteydessä tavoitteena on niin vahvojen kuntien ja sotealueiden muodostuminen, että järjestämisvastuussa olevat tahot pystyvät kantamaan satunnaiset suuretkin kustannusvaihtelut. Näin ollen tällaisten vaihtelujen tasaamiseksi ei ole tarpeen luoda lainsäädännöllä suurten kustannusten tasausjärjestelmää. Kunnat voisivat kuitenkin halutessaan sellaisesta sopia. Samanaikaisesti sote-uudistuksen kanssa toteuttavalla kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus tulee muuttamaan perusteita, joiden mukaan valtionosuudet määräytyvät. Sen vuoksi valmisteluryhmä ei ole tässä vaiheessa käsitellyt kuntakohtaisia laskelmia uudistuksen mahdollisista vaikutuksista. Sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualueiden rahoitukseen, joka tulee sote -alueilta, sovellettaisiin kapitaatiomallia. Erityisvastuualueille tulisi myös joitakin keskitettyjä tehtäviä, joista valtio maksaisi sille suoraan korvauksen. SOSIAALI - JA TERVEYDENHUOLLON ERITYISVASTUU- ALUEET Keskeinen osa uuden ervan toimintaa olisi siihen kuuluvien sote-alueiden toiminnan koordinaatio ja ohjaus sekä näihin liittyvät tukitoiminnot. Tehtäviensä toteuttamiseksi sote -ervalla on itsenäinen, lakiin perustuva päätösvalta. Koska ervalla ei ole palveluiden järjestämisvastuuta, on muodostettava kriteerit niille nykyisessä lainsäädännössä nimetyille kuntien, sairaanhoitopiirien ja erityisvastuualueiden tehtäville, jotka jatkossa siirtyvät erityisvastuualueille. Ervan tehtävien perusteet ja keskeiset toiminta -alueet määritellään lain tasolla. Tehtävien kuvausta täsmennetään asetuksin. Uudelle sote -ervalle annettavat keskeiset tehtävät ovat (1) yhdenvertaisuuden turvaaminen erityisesti sote -alueiden yhteistyötä vaativissa keskitettävissä palveluissa, (2) päällekkäisyyksien, kilpavarustelun sekä palveluvajeiden välttäminen ja voimavarojen tarkoituksenmukainen ohjaus, (3) tutkimuksen, kehittämisen ja opetuksen alueellinen koordinaatio ja (4) erikseen säädettävät viranomaistehtävät.

12 12 KUNTIEN KUULEMINEN Tästä valmisteluryhmän väliraportista ja siinä esitetyistä kannanotoista pyydetään lausunnot kunnilta, sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymiltä, eräillä valtion viranomaisilta ja muilta väliraportissa käsiteltyjen asioiden kanssa toimivilta tahoilta. Lausunnot otetaan huomioon valmisteluryhmän loppuraporttia laadittaessa. Lausunnot tulee toimittaa sosiaali- ja terveysministeriölle mennessä. SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN UUDISTAMISEN AIKATAULU Valmisteluryhmän loppuraportti valmistuu joulukuussa Loppuraporttiin sisältyy ehdotus hallituksen esitykseksi sote-järjestämislaiksi ja siihen liittyväksi muuksi lainsäädännöksi. Myös loppuraportti lähetetään lausuntokierrokselle samoin kuin väliraportti. Lausuntojen perusteella viimeistellään hallituksen esitys ja se annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella Välittömästi eduskunnan hyväksyttyä lain ja sen tultua vahvistetuksi, kuntia kuullaan järjestämisvastuun toteuttamisesta sekä sote -alueiden, perustason alueiden ja erva-alueiden muodostamisesta. Kuulemisen perusteella valmistellaan alueiden muodostamiseksi annettava valtioneuvoston asetus. Asetus pyritään antamaan syksyllä Tavoitteena on, että sote-järjestämislaki ja siihen liittyvät muut lait tulevat voimaan Sote-alueet, perustason alueet ja erityisvastuualueet aloittavat toimintansa viimeistään

13 13 1 VALMISTELURYHMÄN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET 1.1 YLEISTÄ Valmisteluryhmän tehtävänä on laatia hallituksen esityksen muotoon laadittu ehdotus sosiaalija terveydenhuollon järjestämislaiksi, joka sisältää kuntauudistuksen edellyttämät välttämättömät säännökset sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja rahoittamisesta. Vastuukuntamallin määrittely sosiaali- ja terveydenhuollon osalta tehdään yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa. Asettamispäätöksen mukaan Valmisteluryhmän tulee lisäksi laatia väliraportti mennessä. Siihen tulee sisältyä ehdotukset ainakin: - tehtävistä, joista noin asukkaan kunnalla sekä yli asukkaan kunnalla voi ollajärjestämisvastuu; - kuntien keskinäisistä rahoitusjärjestelyistä; - vastuukuntamallin kuvauksesta sote-palvelujen osalta; sekä - selvitys erityisvastuualueiden tehtävistä sekä vaihtoehdoista yliopistollisten sairaaloiden omistuksen ja hallinnan järjestämiseksi. Ryhmän esitysten tulee perustua hallitusohjelman kirjauksiin, hallituksen puolivälikirjaukseen sekä selvityshenkilötyöryhmän esityksiin. Työssä tulee määritellä vastuukuntana toimimisen edellyttämät kantokykytekijät ja niiden mahdolliset poikkeusperusteet. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaan sosiaali - ja terveydenhuollon laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta osana kuntarakenteen uudistamista. Lisäksi hallitusohjelmassa todetaan, että palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali - ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki. Toimeksiannon mukaisen tehtävän tavoitteena on väestön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen. Lisäksi tavoitteena on turvata yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille. Tavoitteena on myös väestöpohjan laajentaminen palvelujen järjestämisessä, sekä palvelurakenteen ja toimintatapojen uudistaminen. Tavoitteen toteuttamiseksi valmistellaan hallitusohjelman ja hallituksen kehyspäätösten mukaisesti sosiaali - ja terveydenhuollon järjestämislaki ja siihen liittyvät lakimuutokset. 1.2 VÄLIRAPORTIN TAVOITTEET Väliraportin tavoitteena on kuvata sote-palvelurakenteen kannalta keskeiset asiat siten, että kunnat voivat ottaa huomioon muodostuvan uuden palvelurakenteen niiden valmistautuessa tekemään kuntarakennelain (HE 31/2013) 4 b :n mukaista yhdistymisselvitystä ja siihen liittyvää 4 h :n 2 momentin mukaista ilmoitusta siitä, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää yhdistymistä.

14 14 Lisäksi kunnat ja muut tahot voivat ottaa kantaa väliraportissa oleviin kannanottoihin sotepalvelurakenteen toteutuksesta. Nämä kannanotot voidaan ottaa huomioon valmisteluryhmän loppuraportissa, joka sisältää ehdotuksen eduskunnalle annettavaksi hallituksen esitykseksi sosiaali - ja terveydenhuollon järjestämislaiksi ja siihen liittyvien lakien muutoksiksi. 2 AIEMPI SOTE-VALMISTELU Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ja palvelurakenteen uudistamista on viime vuosien aikana käsitelty STM:n asettaman kolmen eri ryhmän toimesta. Lisäksi pääministeri Kataisen asettama koordinaatioryhmä teki asiaa koskevat linjaukset keväällä Sosiaali - ja terveysministeriö asetti syyskuussa 2010 työryhmän valmistelemaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön peruslinjauksia. Työryhmän tavoitteena oli tehdä perusselvitystyötä tulevan hallitusohjelman valmistelua sekä seuraavalla hallituskaudella valmisteltavaa lainsäädäntöä varten. Työryhmä esitti loppuraportissaan (STM raportteja ja muistioita 2011 :7) kolme vaihtoehtoista mallia. Mallien perusteen oli kolme erilaista kuntarakennetta, joissa kuntien lukumäärä olisi olla alle 20, noin tai enemmän. Kaikissa malleissa oli lähtökohtana, että vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä olisi nykyistä harvemmilla organisaatioilla. Nykyisen hallituksen ohjelmaan perustuen sosiaali- ja terveysministeriö asetti maaliskuussa 2012 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus sosiaali - ja terveydenhuollon palvelurakenteeksi sekä valmistella lakia sosiaali - ja terveydenhuollon järjestämisestä, rahoittamisesta, kehittämisestä ja valvonnasta. Työryhmä totesi loppuraportissaan (STM raportteja ja muistioita 2012 :30), että sosiaali - ja terveydenhuollon palelurakenneuudistuksen tavoiteena on yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ja nykyisin riittämättömästi toimivien peruspalvelujen vahvistaminen. Työryhmä ehdotti uutta integroitua ja kaksitasoista palvelurakennetta, jossa olisi nykyiseen verrattuna laajempi sosiaali- ja terveydenhuollon perustaso ja tätä täydentävä sosiaali - ja terveydenhuollon yhteinen erityisvastuutaso. Työryhmä totesi lisäksi, että sosiaali - ja terveydenhuollon perustasolla tarvitaan riittävää väestöpohjaa ja riittäviä tuotantovolyymejä palvelujen laadun ja turvallisuuden takaamiseksi. Palvelujen järjestäjien riittävät väestöpohjat luovat perustan kansallisesti yhdenvertaiselle palvelujärjestelmälle. Työryhmän näkemyksen mukaan sosiaali - ja terveydenhuollon järjestämiseen riittävän väestöpohjan tulisi olla kantokykytekijöistä riippuen vähintään Muita kantokykytekijöitä ovat järjestäjän taloudellinen kestävyys ja vakaus, osaamisen turvaaminen, henkilöstön saatavuus ja riittävyys sekä infrastruktuuri. Työryhmän näkemyksen mukaan osana uudistusta tulisi perustaa viisi sosiaali - ja terveydenhuollon erityisvastuualuetta. Ehdotuksen mukaan niiden tehtäviin kuuluisi työnjako-, koordinaatio-, suunnittelu - ja viranomaistehtäviä sekä velvollisuus sopia kansallisesti määritellyistä vaativan erityistason palveluista ja varmistaa näiden palveluiden saatavuus. Erityisvastuualueiden toimivallan tulisi perustua lainsäädäntöön. Selvityshenkilöryhmä ja sen loppuraportti Edellä mainitun palvelurakennetyöryhmän työn valmistelua täydentämään asetettiin marraskuussa 2012 selvityshenkilöryhmä Suomen kuntakentän alueellisten erojen ja erityispiirteiden sekä kielellisten olosuhteiden huomioon ottamiseksi. Selvityshenkilötyöryhmän tehtäväksi annettiin yhteistyössä kentän.toimijoiden kanssa tukea palvelurakenneuudistuksen valmistelua

15 15 selvittämällä alueellisesti parhaita, hallitusohjelman ja sosiaali- ja terveyspoliittisen ministerityöryhmän ja tekemiin linjauksiin perustuvia sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneratkaisuj a. Selvityshenkilöt esittivät luovutetussa raportissaan' (STM raportteja ja muistioita 2013:7), että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu tulisi siirtää kunnilta sosiaalija terveydenhuollon alueille (sote-alue). Samalla sairaanhoitopiirien ja kehitysvammahuollon erityishuoltopiirien kuntayhtymät purettaisiin ja toiminta organisoitaisiin uudelleen. Suomeen muodostettaisiin 34 sote-aluetta/kuntaa, jotka vastaisivat lähes kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Sote-alueiden lisäksi selvityshenkilöt ehdottivat viittä sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualuetta, joilla olisi laajaa perustasoa tukevia ja koordinoivia tehtäviä, tutkimusta ja koulutusta. Yliopistosairaalat vastaisivat edelleen vaativimman hoidon tuottamisesta ja osaamisesta viidellä alueella. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten erityisvastuualueiden rakentaminen parantaisi erityisesti sosiaalihuollon erityispalvelujen tilannetta. Sosiaalihuollossa myös erityispalvelujen järjestäminen on nyt pääosin kuntien vastuulla ja niiden saatavuudessa on suuria ongelmia. 3 PETTERI ORPON KOORDINAATIO- RYHMÄN EHDOTUKSET Pääministeri Jyrki Katainen asetti kunta- ja sote-koordinaatioryhmän, jonka puheenjohtajana on toiminut Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Petteri Orpo ja varapuheenjohtajana SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman. Ryhmään kutsuttiin kunta- ja sote-uudistuksesta vastaavat ministerit sekä hallituspuolueiden ministeriryhmien ja eduskuntaryhmien edustajat. Koordinaatioryhmä esitti yksimielisesti sosiaali- ja terveystoimen palvelurakennetta uudistuvassa kuntakentässä koskevan linjauksen. Linjaus on VNK:n internet-sivuilla, ks: ankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.j sp?oid= Linjausten perusteella pääministeri Katainen antoi eduskunnalle ilmoituksen sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen etenemisestä. Ilmoitus on VNK:n internet-sivuilla, ks: jsp?oid= Lisäksi hallitus antoi sote-uudistukseen liittyen eduskunnalle esityksen (HE 53/2013) kuntarakennelakia koskevan täydentävän hallituksen esityksen (HE 31/2013). Täydentävässä esityksessä on selvitetty sote-uudistuksen keskeiset periaatteet. 1 Viitattaessa jäljempänä muistiossa tähän raporttiin käytetään ilmaisua "selvityshenkilöryhmä esitti" tai muuta vastaavaa ilmaisua.

16 16 4 VALMISTELURYHMÄN EHDOTUKSET UUDISTUKSEN TOTEUTUKSESTA Edellä todettujen hallitusohjelman, hallituksen kehyspäätöksen sekä kohdassa 3 todettujen koordinaatioryhmän, pääministerin ilmoituksen ja täydentävän hallituksen esityksen perusteella valmisteluryhmä ehdottaa, että sote-uudistustus toteutetaan jäljempänä todetulla tavalla. Sote-uudistukseen liittyviä ja tässä väliraportissa käytettäviä käsitteitä on selvitetty tarkemmin liitteessä JÄRJESTÄMISVASTUU Yleistä Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien ja palvelujen järjestämisvastuu kuuluu kunnille. Myös jatkossa järjestämisvastuu tulee säilyä kuntien vastuulla. Tehtyjen linjausten mukainen järjestämisvastuu tulee kuitenkin muuttamaan nykyistä tilannetta. Nykyisin järjestämisvastuu jakautuu usealle eri taholle. Näitä ovat kunnat, yhteistoiminta-alueet, kehitysvammaisten erityishuoltopiirit ja sairaanhoitopiirit. Lisäksi näiden käytännön toteutukset vaihtelevat siten, että jonkin tietyn kunnan osalta järjestämisvastuu voi jakautua usealle eri organisaatiolle. Lisäksi kunnalla on oikeus järjestää palveluja, vaikka sen on samojen palvelujen järjestämiseksi kuuluttava kuntayhtymään tai muodostettava yhteistoiminta-alue palvelujen järjestämiseksi. Tältä osin järjestämisvastuu on ollut jaettu. Toteutettavassa uudistuksessa lähtökohtana on järjestämisvastuun kokoaminen kattavasti sosiaali- ja terveysalueelle. Sote-alueella järjestämisvastuu toteutetaan pääsääntöisesti niin sanotulla vastuukuntamallilla2. Vastuukuntina toimivat maakuntien keskuskaupungit. Myös yli asukkaan kunnat, jotka ovat työssäkäyntialueen keskuskuntia ja joilla on riittävä kantokyky, voivat toimia vastuukuntina. Lisäksi muut vähintään noin asukkaan kunnat voivat järjestää omille asukkailleen sote-palvelut, jos niillä on riittävä kantokyky. Sote-alueen vastuukunnalla on järjestämisvastuu alueeseen kuuluvien kuntien kaikista kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Poikkeuksena tästä pääperiaatteesta on vähintään noin asukkaan kunnilla oleva oikeus järjestää perustason palvelut asukkailleen ja eräissä tapauksissa myös samaan toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluville alle asukkaan kunnille. Näiden linjausten mukaisesti vain lailla säädetyllä taholla, sote-alueella tai perustason alueella, on järjestämisvastuu ja siihen liittyvä päätösvalta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä. Lisäksi erityisvastuualueilla on sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyviä tehtäviä ja vastuita siten kuin jäljempänä kohdassa 4.2. todetaan. Järjestämisvastuulla on yleisesti tarkoitettu oikeudellista ja rahoituksellista vastuuta siitä, että vastuuseen kuuluvat tehtävät tulevat toteutetuiksi lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Sote-uudistuksen yhteydessä järjestämisvastuun käsitettä uudistetaan siten, että nämä vastuut erkanevat toisistaan. Kaikilla kunnilla on rahoitusvastuu sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisistä palveluista. Sen sijaan vastuu siitä, että palvelut tulevat järjestetyiksi lainsäädännössä edellytetyllä tavalla on sote-alueilla ja osin perustason alueilla. Rahoitusvastuussa olevat kun- 2 Vastuukuntamallin sijasta kunnat voivat sopia sote-alueen hallintomalliksi kuntayhtymän, jos vastuukunnan asukasluku on alle 50 % sote-alueen asukasluvusta eikä vastuukunnan kantokyky ole riittävä laajan perustason palvelujen järjestämiseksi.

17 17 nat osallistuvat kuitenkin järjestämisvastuussa olevan vastuukunnan hallintoon jäljempänä selvitettävällä tavalla. Järjestämisvastuuseen ei itsessään kuulu velvollisuutta itse tuottaa tai toteuttaa niitä palveluja ja toimintoja, jotka järjestämisvastuu käsittää., että se sisältää seuraavat osateki- Selvityshenkilöryhmä määritteli järjestämisvastuun siten jät: Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä. Vastuuseen sisältyy: vastuu väestön hyvinvoinnin ja terveyden seurannasta ja edistämisestä vastuu julkisen vallan käytöstä sosiaali-ja terveydenhuollossa vastuu sosiaali - ja terveydenhuollon palvelutarpeen selvittämisestä vastuu sosiaali - ja terveydenhuollon yhdenvertaisesta saatavuudesta vastuu sosiaali - ja terveydenhuollon saavutettavuudesta vastuu sosiaali -ja terveydenhuollon tuotantotavasta päättämisestä vastuu tuotannon seurannasta, valvonnasta ja laadusta vastuu järjestämiseen liittyvästä rahoituksesta vastuu voimavarojen tehokkaasta kohdentamisesta vastuu sosiaali - ja terveydenhuollon kehittämisestä Jotta järjestämisvastuu voisi toteutua, edellyttää se järjestämistaholta seuraavia ominaisuuksia: itsenäinen valmistelu -, päätöksenteko - ja toimeenpanokyky mahdollisuus tuotantotapojen valintaan mahdollisuus poliittisesti arvotettuihin linjausvalintoihin kyky vertikaaliseen ja horisontaaliseen yhteistyöhön kyky rahoittaa sosiaali - ja terveydenhuollosta m erkittävä osa om alla tulorahoituksellaan riittävä väestöpohja ennustettavuuden kannalta kyky ohjata kokonaisuutta Järjestämisvastuun sisältö ja laajuus on yhdenmukainen kaikilla sote -alueilla riippumatta siitä, onko alueella mahdollisuus tuottaa itse kaikki palvelut. Siltä osin kuin alue ei pysty itse tuottamaan palveluja, sen tulee hankkia niitä muilta sote-alueilta. Lisäksi sote -alue voi täydentää omaa palvelutuotantoaan ostopalveluilla ja palveluseteleillä. Sama koskee myös perustasoa, järjestämisvastuu on pääsääntöisesti kaikilla perustason alueilla yhdenmukainen. Poikkeuksena ovat kuitenkin peruserikoissairaanhoidon palvelut, joita voidaan järjestää perustasolla sosiaali- ja terveysministeriön antaman luvan perusteella siten kuin jäljempänä luvussa todetaan. Palvelut tulee järjestää kaikille sote-alueeseen ja perustason alueeseen kuuluvien kuntien asukkaille siten, että perustuslain mukainen yhdenvertaisuus toteutuu. Tämä tarkoittaa myös palvelujen alueellisen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamista. Lähipalvelujen turvaamiseksi perustason alueiden ja sote-alueiden tulee laatia suunnitelma niiden toteuttamisesta. Jäljempänä tässä luvussa käsitellään tarkemmin sote-alueiden ja perustason alueiden muodostamisen kriteerejä sekä niitä tehtäviä, joista niillä onjärjestämisvastuu.

18 Laajan perus- ja erityistason palvelujen järjestäminen (sote-alue) Laajan perus- ja erityistason palveluilla tarkoitetaan kaikkia kuntien vastuulle kuuluvia lakisääteisiä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä. Näitä ovat muun muassa sosiaalihuoltolain, kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain, vammaispalvelulain, vanhuspalvelulain, päihdehuoltolain, toimeentulotukilain, terveydenhuoltolain, tartuntatautilain ja mielenterveyslain sekä muiden kunnalliselle sosiaali- tai terveydenhuollolle velvoitteita säätävien lakien mukaiset tehtävät ja palvelut. Palvelut on todettu liitteessä 2. Vastuu näiden kattavien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä on jatkossa pääsääntöisesti sote-alueilla, joiden muodostamisen kriteerit ovat seuraavat: 1) Kaikki maakuntien keskuskaupungit järjestävät laajan perus- ja erikoistason palvelut. Samalla maakunnan keskuskaupungin on toimittava sote-alueen vastuukuntana. Sotealueita muodostettaessa: Maakunnan kaikkien kuntien ei tarvitse kuulua maakunnan keskuskaupungin pohjalle muodostettavaan sote-alueeseen. Maakunnan keskuskaupungin pohjalle muodostettavaan sote-alueeseen voi kuulua myös toiseen maakuntaan kuuluvia kuntia. Metropolialueella olevien vähintään noin asukkaan kuntien oikeus järjestää sote-palvelut päätetään erikseen metropolialueelle muodostuvan kuntarakenteen perusteella. Maakuntien keskuskaupunkeja ovat: keskuskaupunki asukasluku Helsinki Tampere Oulu Turku Jyväskylä Kuopio Lahti Pori Joensuu Lappeenranta Hämeenlinna Vaasa Rovaniemi Seinäjoki Kotka Mikkeli Kokkola Kajaani ) Muut vähintään noin asukkaan työssäkäyntialueen keskuskunnat kuin maakuntien keskuskunnat, voivat toimia sote-alueen vastuukuntana.

19 19 Edellytyksenä on kuitenkin, että sillä on laissa määriteltävä riittävä kantokyky. Työssäkäyntialue määräytyy Tilastokeskuksen kriteerien perusteella3., jotka eivät ole maakunnan keskuskau- Nykyiset yli asukkaan kaupungit punkeja: kaupunki asukasluku Espoo Vantaa Kouvola Salo Kuntaliitosten perusteella voi syntyä uusia yli asukkaan kuntia, joilla voi olla oikeus järjestää sote-palvelut. Kunnalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta toimia sote-alueen vastuukuntana. 3) Kunta, jossa on vähintään noin asukasta voi järjestää itse laajan perus- ja erikoistason sote-palvelut omille asukkailleen. Edellytyksenä on kuitenkin, että sillä on laissa määritelty riittävä kantokyky. Kuitenkin, jos samalla työssäkäyntialueella on useita vähintään noin asukkaan kuntia, alueen vastuukunta järjestää sote-palvelut muille vähintään noin asukkaan kunnille. Nämä muut kunnat kuuluvat sote-alueeseen. Metropolialueella olevien vähintään noin asukkaan kuntien oikeus järjestää sote-palvelut päätetään erikseen metropolialueelle muodostuvan kuntarakenteen perusteella. Edellä kohdissa 2 ja 3 tarkoitettua riittävää kantokykyä arvioitaessa otetaan huomioon jäljempänä kohdassa todetut tekijät. Vastuukuntamallin hallinto on kuvattu jäljempänä jaksossa 4.3. Vastuukuntamallin sijasta sote-alue voidaan toteuttaa kuntayhtymämallilla, jos vastuukunnan asukasluku on alle puolet kaikkien sote-alueeseen kuuluvien kuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Kuntayhtymä mallin lisäksi edellytetään, että vastuukunnalla ei ole riittävää kantokykyä vastata laajasta perustasosta Perustason alue Perustasolla järjestettävät palvelut "Perusta son a lu e vo i jä rje stä ä pe rusta son so siaa li- ja terveyspalvelut. Näillä tarkoitetaan lähinnä sellaisia palveluja, joita terveyskeskukset ja kuntien sosiaalitoimi järjestävät. " Perustason alueen kunnilla, joiden asukasluku on , on oikeus, muttei velvollisuutta, järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelut. Tämä järjestämisoikeus on kaikilla samansisältöinen. Tosin sanoen, kaikilla niillä asukkaan kunnilla, jotka valitsevat tämän oikeuden mukaisesti perustason järjestämisvastuun, se on yhtä laaja. Poikkeukse- 3 ks. 4 Tällä hetkellä asukkaan kuntia on 36. Näistä kunnista 60 prosenttia on alle asukkaan kuntia ja ne ovat kantokyvyltään kovin erilaisia.

20 20 na ovat kuitenkin ne kunnat, jotka saavat jäljempänä mainitulla tavalla oikeuden järjestää lisäksi peruserikoissairaanhoidons palveluja. Palvelujen laadun ja asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun turvaamiseksi on perusteltua järjestää sote -alueella niitä sosiaali - ja terveyspalveluja, joiden järjestäminen vaatii erityisosaamista, tai joiden järjestäminen perustasolla ei ole tarkoituksenmukaista esimerkiksi sen vuoksi, että palvelua tarvitaan harvoin. Muut palvelut järjestetään perustasolla, jos kunta on päättänyt käyttää oikeuttaan järjestää perustason palvelut. Palvelujärjestelmän toimivuuden kannalta on välttämätöntä, että sote-alueella järjestettävät palvelut on lainsäädännössä selkeästi määritelty ja että yhteistyö perustason palvelujen ja sotealueen palvelujen välillä on toimivaa. Perustason alueen ja sote -alueen väliset yhteistyörakenteet tulee toteuttaa siten, että palveluketjut toimivat ongelmattomasti liinputoamisia tapahdu., eikä niin sanottuja vä- Edellä olevan mukaisesti tähän kategoriaan kuuluvilla kunnilla on oikeus järjestää perustason sosiaali - ja terveyspalvelut lukuun ottamatta päivystystä (ympärivuorokautinen erikoisaloittainen sairaanhoidon päivystys ja sosiaalipäivystys, mukaan lukien turvakotipalvelut) erikoissairaanhoitoa (ellei STM ole myöntänyt lupaa peruserikoissairaanhoidon palvelujen järjestämiseksi.) Sosiaalihuollon palveluja koskevaa lainsäädäntöä ollaan parhaillaan uudistamassa. Siinä yhteydessä arvioidaan ne palvelut ja toiminnat, jotka ovat sisällöllisesti tai toiminnallisesti erikoissairaanhoitoa vastaavalla tavalla sellaisia, jotka on perusteltua määritellä erikoistason palveluiksi. Tämän arvioinnin perusteella määritellään erikseen ne sosiaalihuollon palvelut ja tehtävät, joiden järjestämisvastuu kuuluu aina sote -alueelle. "Perustasolla voidaan järjestää myös niin sanottuja peruserikoissairaanhoidon palveluja, jos perustason alueen kunta tai kunnat järjestävät uudistuksen voimaantullessa tällaisia erikoissairaanhoidon palveluja. Lisäksi edellytetään, että palvelut tukevat olemassa olevia integraatiota tukevia palveluja. Oikeus järjestää peruserikoissairaanhoidon palveluja edellyttää sosiaali - ja terveysministeriön hakemuksesta myöntämää lupaa. " lupa myönnetään tapauskohtaista harkintaa käyttäen luvan edellytyksenä on, että perustason palvelut järjestävässä kunnassa tai alueella on uudistuksen voimaan tullessa jo olemassa olevia integraatiota tukevia palvelurakenteita ja että yhteistyön toteuttamisesta on tehty suunnitelma - käytännössä tämä tarkoittaa niitä perustason palvelut järjestäviä kuntia tai perustason alueita, joissa tällä hetkellä terveyskeskus järjestää erikoissairaanhoidon palveluja tai joiden alueella on (alue)sairaala, joka ei siirry sote -alueen vastuukunnan omistukseen ja jonka toimintaa on tarkoituksenmukaista jatkaa. s Peruserikoissairaanhoidolla tarkoitetaan lähinnä sellaista erikoissairaanhoitoa, jota a) tarvitaan väestötasolla usein (konsultaatiopoliklinikka); b) tarvitaan yksilötasolla toistuvasti pitkä aikaissairauksien hyvän hoidon ja kuntoutuksen osana; tai c) lyhytaikaisen vuodeosastohoitona ensisijaisesti ikääntyneen väestön akuuttien terveysongelmien hoitamiseksi.

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuoltolain järjestämislain j i valmisteluryhmä l - väliraportti 27.6.2013 Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Uudistamisen

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut

Lisätiedot

Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus

Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus 24.4.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on vahvoihin kuntiin perustuva, pääsääntöisesti kaksitasoinen integroitu sosiaali-

Lisätiedot

SOTE rakenneuudistus

SOTE rakenneuudistus SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA

Lisätiedot

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Terveyttä Lapista Kari Haavisto Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

VASTAUSLUONNOS STM:N KYSELYYN KOSKIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOL- LON VALMISTELURYHMÄN VÄLIRAPORTTIA

VASTAUSLUONNOS STM:N KYSELYYN KOSKIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOL- LON VALMISTELURYHMÄN VÄLIRAPORTTIA VASTAUSLUONNOS STM:N KYSELYYN KOSKIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOL- LON VALMISTELURYHMÄN VÄLIRAPORTTIA 27.6.2013 TAUSTATIEDOT 1. Vastauksen antajan virallinen nimi Nimi Jyväskylän kaupunginhallitus 2. Vastaaja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. Lausuntopyyntö järjestämislakia valmistelevan työryhmän väliraportista TAUSTATIEDOT. nmlkj Kunta Valitse kuntanumero

Lausuntopyyntö STM. Lausuntopyyntö järjestämislakia valmistelevan työryhmän väliraportista TAUSTATIEDOT. nmlkj Kunta Valitse kuntanumero Lausuntopyyntö STM Lausuntopyyntö järjestämislakia valmistelevan työryhmän väliraportista Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmä on laatinut

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Kuntauudistuksen ja sote-uudistuksen eteneminen Kuntien ilmoitukset selvitysalueista 30.11.2013 mennessä Poikkeusten ja erityisten kuntajakoselvitysten

Lisätiedot

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Rovaniemi Ministeri Huovinen OSASTONHOITAJAPÄIVÄT 2014 Sote-uudistuksen tavoitteet terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen sote-palvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Ajankohtaiskatsaus 23.11.2012 Sinikka Näätsaari Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevat linjaukset 15.11.2012 Lähtökohdat Palvelutavoite

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän työ

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän työ Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän työ Kirsi Varhila Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Keskeiset tavoitteet Uudistus osana

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus PPSHP:n KUNTAJOHDON TAPAAMINEN Sote -palvelurakenne Oulu 16.1.2013 Kuntauudistuksen kokonaisuus Kuntarakenteen uudistaminen (kuntarakennelaki) Kuntalain

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Sote-uudistus. Tuula Haatainen

Sote-uudistus. Tuula Haatainen Sote-uudistus Tuula Haatainen 25.1.2013 Sote-palvelurakenne 2 25.1.2013 Tuula Haatainen Perustason kantokykyvaatimukset» Riittävän väestöpohjan lisäksi:» talouden kestävyys ja vakaus» riittävä osaaminen»

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset Sote-valmisteluryhmä 22.5.2013 24.5.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali-

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sote järjestämislaki Kuopio. Kirsi Varhila osastopäällikkö, ylijohtaja Hanna Nyfors, ylitarkastaja sosiaali- ja terveysministeriö

Sote järjestämislaki Kuopio. Kirsi Varhila osastopäällikkö, ylijohtaja Hanna Nyfors, ylitarkastaja sosiaali- ja terveysministeriö Sote järjestämislaki Kuopio Kirsi Varhila osastopäällikkö, ylijohtaja Hanna Nyfors, ylitarkastaja sosiaali- ja terveysministeriö Nykyinen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä Yhteistoiminta-alue Isäntäkunta

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Mika Riipi. SOTE lappilaisittain kunta- ja aluekehityspäivät Pyhätunturi

Mika Riipi. SOTE lappilaisittain kunta- ja aluekehityspäivät Pyhätunturi Mika Riipi SOTE lappilaisittain kunta- ja aluekehityspäivät Pyhätunturi Etunimi Sukunimi / 11.10.2012 Kuntarakennelaki 30.11.2013 ilmoitus siitä minkä kunnan tai kuntien kanssa kunta selvittää yhdistymistä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM Vastausaika 27.2.2014 13:05:09 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Kymenlaakson Liitto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Ulla Silmäri 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

TAUSTATIEDOT. 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi. Heinäveden kunta. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi. Riitta A.

TAUSTATIEDOT. 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi. Heinäveden kunta. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi. Riitta A. TAUSTATIEDOT 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Heinäveden kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Riitta A. Tilus 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Riitta A. Tilus Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Pääministerin ilmoitus sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen etenemisestä

Pääministerin ilmoitus sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen etenemisestä Pääministeri Jyrki Katainen Pääministerin ilmoitus Eduskunnassa 16.5.2013 Pääministerin ilmoitus sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen etenemisestä Vaikka Suomi on monilla mittareilla terveydenhuollon

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kainuun liitto kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Heimo Keränen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. Lausuntopyyntö järjestämislakia valmistelevan työryhmän väliraportista TAUSTATIEDOT

Lausuntopyyntö STM. Lausuntopyyntö järjestämislakia valmistelevan työryhmän väliraportista TAUSTATIEDOT Lausuntopyyntö STM Lausuntopyyntö ärestämislakia valmistelevan työryhmän väliraportista Sosiaali-a terveysministeriön asettama sosiaali-a terveydenhuollon ärestämislain valmisteluryhmä on laatinut väliraportin,

Lisätiedot

Sosiaali-ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Sosiaali-ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali-ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö suunnittelija Kati Hokkanen Sosiaali-ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne Valmistelu

Lisätiedot

Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportista.

Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportista. Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportista. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 4.4.2013 valmisteluryhmän, jota täydennettiin 11.4.2013, valmistelemaan hallituksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Hallitusneuvos Päivi Salo Lääkintöneuvos Jukka Mattila

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Hallitusneuvos Päivi Salo Lääkintöneuvos Jukka Mattila Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Hallitusneuvos Päivi Salo Lääkintöneuvos Jukka Mattila Palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Väestön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuurojen Liitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Marika Rönnberg 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kemin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Niiranen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät SOTE-LINJAUKSET 23.3.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät 27.3.2014 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Petäjäveden kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ulla Pietilä 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

SOTE lappilaisittain kunta- ja aluekehityspäivät Pyhätunturi

SOTE lappilaisittain kunta- ja aluekehityspäivät Pyhätunturi SOTE lappilaisittain kunta- ja aluekehityspäivät Pyhätunturi Mika Riipi Etunimi Sukunimi / 11.10.2012 1 Kuntarakennelaki 30.11.2013 ilmoitus siitä minkä kunnan tai kuntien kanssa kunta selvittää yhdistymistä

Lisätiedot

Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ

Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ Sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen Palvelurakenneuudistus opittiinko menneestä, miten ohjata tulevaa? Seminaari 22.8.2013, STAS ja Lääkäriliitto, Helsinki

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

SOTE-rakenneuudistus malleja Pohjois-Karjalaan nykyisten esitysten pohjalta

SOTE-rakenneuudistus malleja Pohjois-Karjalaan nykyisten esitysten pohjalta SOTE-rakenneuudistus 10.6.2013 - malleja Pohjois-Karjalaan nykyisten esitysten pohjalta PÄiVI SILLANAUKEE, STM, 12.6.13: Vastuukuntamalli ja hallinnolliset menettelytavat tarkentuvat sotejärjestämislakia

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. Lausuntopyyntö STM. Vastausaika :55: Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi

Lausuntopyyntö STM. Lausuntopyyntö STM. Vastausaika :55: Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Lausuntopyyntö STM Vastausaika 10.3.2014 11:55:06 Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Kuuloliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Anniina Lavikainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere Pirkanmaan kuntapäivä Tampere 19.9.2012 Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Sosiaalityön tutkimuksen seura ry. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Pia Eriksson, sihteeri 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Sote-uudistus Keskeinen sisältö. Oulu Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus Keskeinen sisältö. Oulu Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Keskeinen sisältö Oulu 23.9.2014 Kari Haavisto, STM Puheenvuoroni Tavoitteet ja keinot Uudistuksen keskeinen sisältö Uusi palvelurakenne Järjestämispäätös Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Saarijärven kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Satu Autiosalo 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Lakiluonnoksen muun sisällön voimaantulo haitannee nykytilaan nähden luvussa 1 (1 ) esitettyä tämän lain tarkoituksen toteuttamista

Lakiluonnoksen muun sisällön voimaantulo haitannee nykytilaan nähden luvussa 1 (1 ) esitettyä tämän lain tarkoituksen toteuttamista Lausunnon antaminen luonnokseen hallituksen esitykseksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevaksi laiksi KH 3.3.2014 Vastaukset lausuntopyyntölomakkeen kysymyksiin. 6. 5 :ssä säädetään palvelujen

Lisätiedot

5/6/2016. Sote-uudistus. Sote-uudistuksen tavoitteet. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen ja kehittäminen soteuudistuksessa

5/6/2016. Sote-uudistus. Sote-uudistuksen tavoitteet. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen ja kehittäminen soteuudistuksessa Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen ja kehittäminen soteuudistuksessa Saamelaisten sote-palvelujen tulevaisuusseminaari 20.1.2016 Pekka Järvinen, STM 6.5.2016 1 Sote-uudistuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus 13.2.2013 Palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille. Vahvistetaan nykyisin riittämättömästi toimivia

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Uudenmaan maakuntatilaisuus 26.10.2011, Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveysummary.aspx?sdid=fin

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveysummary.aspx?sdid=fin Sida 1 av 9 Lausuntopyyntökysely 3110/00.04.00/2016 Vastausaika 10:28:29 FIN Lausuntopyyntökysely sote syksy 2016 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen

Lisätiedot

Kuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja

Kuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Kuntanäkökulma soteuudistukseen Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja 12.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - Kuntaliiton näkemyksiä Kuntaperusteinen järjestelmä keskeinen hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Länsi-Uudenmaan kuntakierros, Lohja 24.11.2011 Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Kehitystrendejä Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalueet (sote-alue) Lausuntopyyntö STM. Lausuntopyyntö järjestämislakia valmistelevan työryhmän raportista.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalueet (sote-alue) Lausuntopyyntö STM. Lausuntopyyntö järjestämislakia valmistelevan työryhmän raportista. Lausuntopyyntö STM Lausuntopyyntö järjestämislakia valmistelevan työryhmän raportista Taustatiedot 1) Vastauksen antajan virallinen nimi Espoon kaupunki 2) Vastaaja on Kunta 3) Kunnan toimielimen käsittely

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Lausuntokierros http://www.stm.fi/vireilla/lausuntopyynnot Lausuntoaika

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö/sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmä

Sosiaali- ja terveysministeriö/sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmä Hallitus 224 08.05.2013 Sosiaali- ja terveysministeriö/sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmä H 224 Sosiaali- ja terveysministeriö on 11.4.2013 asettanut sosiaali- ja tervey den

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

- Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, SOSIAALIPALVELUJEN VASTUUALUE

- Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, SOSIAALIPALVELUJEN VASTUUALUE Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, SOSIAALIPALVELUJEN VASTUUALUE 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Teija

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti. Anneli Pohjola professori

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti. Anneli Pohjola professori Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Lapin yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Anneli Pohjola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Terveydenhuollon palveluntuottajat ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Eveliina Leinonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Peruspalvelukuntayhtymä Selänne 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Johanna Kiiskilä 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvlk/socialoch hälsovårdsutsk Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 21 03.03.2014 73 11.03.2014 Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevasta lainsäädännöstä / Utlåtande

Lisätiedot

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Risto Miettunen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Tekesin Sote & Huippuostajat Lappeenranta 6.5.2014

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kauniaisten kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Gun Söderlund 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kuntauudistus ja Kittilä Kuntalaisinfo 22.10.2013 Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kaikki mitä olet halunnut kysyä! Mikä on kuntauudistus ja mihin sitä tarvitaan? Miksi Kittilän kunta on mukana kuntauudistuksessa?

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ: LAUSUNTOPYYNTÖ KUNTARAKENNELAKILUON- NOKSESTA. Kh , 537. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee asian tiedoksi.

VALTIOVARAINMINISTERIÖ: LAUSUNTOPYYNTÖ KUNTARAKENNELAKILUON- NOKSESTA. Kh , 537. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee asian tiedoksi. VALTIOVARAINMINISTERIÖ: LAUSUNTOPYYNTÖ KUNTARAKENNELAKILUON- NOKSESTA Kh 4.2.2012, 537 Kaupunginsihteeri: Valtiovarainministeriö pyytää kaupungilta lausuntoa kuntarakennelakiluonnoksesta. Lausunto on toimitettava

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Opetus- ja kulttuuriministeriö 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Väisänen Matti 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN HALLITUKSEN ESITYKSEN LUONNOKSESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN HALLITUKSEN ESITYKSEN LUONNOKSESTA Lausuntopyyntö STM LAUSUNTOPYYNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN HALLITUKSEN ESITYKSEN LUONNOKSESTA Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain

Lisätiedot

Palvelulupaus - alustava hahmotelma

Palvelulupaus - alustava hahmotelma Palvelulupaus - alustava hahmotelma 18.5.2016 1 Palvelulupaus hallitusohjelmassa Hyvinvoinnin ja terveyden 10 v tavoite: eriikäisten vastuuta omasta terveydestä sekä elämäntavoista on tuettu. Julkinen

Lisätiedot

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kataisen hallituksen ohjelma Työssäkäyntialueiden perusteella suurkunnat, jotka kykenevät

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään Liisa-Maria Voipio-Pulkki 10.4.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

SOTE - uudistuksen mukanaan tuomat muutostarpeet

SOTE - uudistuksen mukanaan tuomat muutostarpeet SOTE - uudistuksen mukanaan tuomat muutostarpeet DRG-käyttäjäpäivät Vaasa 4. - Timo Keistinen lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

TAUSTATIEDOT Liite 3. KYSYMYKSET 1 luku Yleiset säännökset. 1.Vastaajatahon virallinen nimi. Nimi Vaasan kaupunki

TAUSTATIEDOT Liite 3. KYSYMYKSET 1 luku Yleiset säännökset. 1.Vastaajatahon virallinen nimi. Nimi Vaasan kaupunki TAUSTATIEDOT Liite 3 1.Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Vaasan kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Lisätiedot

Ministeriön terveiset: Soteuudistuksen

Ministeriön terveiset: Soteuudistuksen Ministeriön terveiset: Soteuudistuksen tilannekatsaus Terveyttä Lapista -päivät 2.9.2015 Ylitarkastaja Kati Hokkanen Etunimi Sukunimi Perustuslakivaliokunnan lausunnot Perustuslakivaliokunta katsoo, että

Lisätiedot

Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä. Tähän sisältyy vastuu

Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä. Tähän sisältyy vastuu Perusturvalautakunta 88 29.09.2016 Lumijoen kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailuttaminen Ptltk 88 Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen liittyvistä lakisääteisistä tehtävistä säädetään

Lisätiedot

Askeleet sote-muutokseen

Askeleet sote-muutokseen Askeleet sote-muutokseen Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula 9.9.2016 1 Perustat kuntoon Perustason palvelut vahvistuvat Rahat ja osaajat riittämään So + Te - integraatio - sujuvat palveluketjut

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnet 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Sanna Lähteinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN HALLITUKSEN ESITYKSEN LUONNOKSESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN HALLITUKSEN ESITYKSEN LUONNOKSESTA 233 / 05.00.00 / 2013 (Iitin kh. 3.3.2014) Lausuntopyyntö STM LAUSUNTOPYYNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN HALLITUKSEN ESITYKSEN LUONNOKSESTA Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali-

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Ajankohtaista soteuudistuksesta. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus Lappeenranta 3.5.

Ajankohtaista soteuudistuksesta. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus Lappeenranta 3.5. Ajankohtaista soteuudistuksesta Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus Lappeenranta 3.5.2016 Sote-uudistuksen tavoitteet ja keinot - Tavoitteena kaventaa hyvinvointi-

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE. Silja Paavola, SuPer ry

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE. Silja Paavola, SuPer ry SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE Silja Paavola, SuPer ry Sote-uudistuksen tavoitteet Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko

Lisätiedot