LOPPURAPORTTI Kisällistä osaajaksi projekti Suomen Nuorisoseurojen Liitto

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI Kisällistä osaajaksi projekti Suomen Nuorisoseurojen Liitto

2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 3 1. PROJEKTIN TAVOITTEET JA TOTEUTUS KESKEISIMMÄT TAVOITTEET KOHDERYHMÄT JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET PROJEKTIN TOIMIJAT Pilottialueet ja seurat Projektiorganisaatio 5 2. MITÄ KOLMEN VUODEN AIKAN A TEHTIIN? HANKKEEN VALMISTELU JA LÄHTÖTILANNE HANKKEEN ELINKAARI SEURANTA JA ARVIOINTI HANKKEEN NÄKYVYYS 7 3. TULOKSET SEURAKOHTAISET KUVAUKSET TAVOITEKOHTAISET ARVIOINNIT HAASTEITA, KEHITTÄMISEN KOHTEITA JA ONNISTUMISIA 20 LIITTEET Loppuraportin kokosi projektityöntekijöiden Hanna Lyytikäisen ja Mari Rissasen tuottamien materiaalien pohjalta projektipäällikkö Tarja Ärväs. 2

3 TIIVISTELMÄ Suomen Nuorisoseurojen Liiton Kisällistä osaajaksi projekti toteutettiin vuosina RAY:n tuella Hämeen Nuorisoseurain Liiton ja Satakunnan Nuorisoseurojen Liiton sekä Pohjois- Savon Nuorisoseurojen Liiton ja Pohjois-Karjalan Nuorisoseurojen Liiton toimialueilla. Projektin päämääränä oli vahvistaa nuorten sosiaalista osaamista ja aktiivista kansalaisuutta nuorten vapaa-aikaan sijoittuvien ryhmätoimintojen avulla ja tutkia kansalaisjärjestöjen tarjoamia mahdollisuuksia nuorten osallisuuden vahvistamisessa. Projektin ensisijaisena kohderyhmänä olivat vuotiaat nuoret. Toimintaan haettiin erityisesti nuoria, joilla on vaikeuksia oman elämänhallinnan kanssa, vaikeuksia löytää vapaa-ajan harrastuksia ja vaikeuksia kiinnittyä lähiyhteisöönsä. Nuorisoseurojen aikuiset vapaaehtoiset tukivat nuorten omaehtoista toimintaa ja perehdyttivät heitä projektitoimintaan sekä kansalais- ja järjestötaitoihin. Osallisuuteen perustuvilla ryhmätoiminnoilla pyrittiin vahvistamaan nuorten elämänhallintaa ja sidettä lähiyhteisöön sekä lisäämään nuorten vaikuttamismahdollisuuksia heitä koskevissa asioissa. Projektissa vahvistettiin myös seuroissa toimivien aikuisten osaamista nuorten omaehtoisen toiminnan tukijoina. Nuorten ja aikuisten vapaaehtoistoimijoiden tueksi haettiin yhteistyökumppaneita viranomaisista ja muista seuroista sekä järjestöistä paikkakunnan ja toimijoiden tarpeiden mukaan. Projektissa oli mukana 11 nuorisoseuraa, joista osassa paikallista toimintaa toteutettiin kahden seuran yhteistyönä. Seuroihin perustetuissa yhdeksässä nuorten projektiryhmässä toimi vuosina yhteensä noin 100 nuorta ja 20 vastuuaikuista. Lisäksi kahden nuorisoseuran järjestämissä viikoittaisissa avoimissa nuorten illoissa (1 ilta/viikko) kävi nuorta/ilta. Nuorten projektiryhmien järjestämät tapahtumat (bänditapahtumat, te lat, kilpailut, koulutukset) tavoittivat noin 700 nuorta. Näissä tapahtumissa toimi ryhmien vastuuaikuisten lisäksi 60 aikuista valvojina tai muissa vastaavissa tehtävissä. Keskeisimpinä yhteistyökumppaneina toimivat koulu- ja nuorisotoimi. Käytännön toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa oli mukana 31 viranomaista. 3

4 1. PROJEKTIN TAVOITTEET JA TOTEUTUS 1.1. Keskeisimmät tavoitteet Projektin tavoitteena oli vahvistaa nuorten sosiaalista osaamista ja aktiivista kansalaisuutta nuorten vapaa-aikaan sijoittuvien ryhmätoimintojen avulla ja tutkia kansalaisjärjestön tarjoamia mahdollisuuksia nuorten osallisuuden vahvistamisessa. Projektilla tavoiteltiin kahdenlaisia vaikutuksia: nuorisoryhmien toiminnasta syntyviä sosiaalisia vaikutuksia sekä projektin kuluessa kehitettävien uusien käytänteiden synnyttämiä toiminnallisia vaikutuksia. Sosiaalisia vaikutuksia ovat muun muassa nuorten arjen- ja elämänhallinnan parantuminen, lisääntynyt osallisuus sekä kiinnittyminen omaan lähiyhteisöön. Nämä vaikutukset näkyvät paikallisesti nuorten häiriökäyttäytymisen vähentymisenä sekä syrjään vetäytyvien tai harrastusten ulkopuolelle jäävien nuorten aktivoitumisena. Projektin toiminnalliset vaikutukset kohdistuvat paikalliseen yhteisöön ja kansalaisjärjestökenttään. Toiminnalliset vaikutukset näkyvät muun muassa järjestötoimijoiden ja ammattilaisten lisääntyvänä yhteistyönä, vapaaehtoisen kansalaistoiminnan yhdistämisenä osaksi nuorten elämänhallinnan ja osallisuuden tukiverkostoja sekä nuorten kasvun ja osallisuuden tukemiseen liittyvän osaamisen lisääntymisenä kansalaistoimintakentässä Kohderyhmät ja toiminnalliset tavoitteet Projektin ensisijaisena kohderyhmänä olivat vuotiaat, sosiaalista vahvistamista tarvitsevat nuoret. Tavoitteena oli hakea nuoria toimintaan yhteistyössä kunnan, seurakunnan sekä eri järjestöjen kanssa ja perustaa seuroihin nuorten ryhmiä, joissa on mukana sekä erityistä tukea tarvitsevia että sosiaalisilta taidoiltaan paremmin pärjääviä nuoria. Projektin toisena kohderyhmänä olivat seuroissa toimivat aikuiset, joille tarjottiin koulutusta ja neuvontaa nuorten toiminnan tukemiseen. Hankkeen perusideana oli hyödyntää nuorisoseuroissa luontaisesti olevaa, eri sukupolvien vuorovaikutuksessa siirtyvää hiljaista tietoa ja sosiaalista pääomaa. Kolmas projektin kohderyhmä muodostui nuorten kanssa toimivista ammattilaisista. Ammattiauttajien verkosto nähtiin projektissa sekä toimijana että edunsaajana. Tavoitteena oli, että ammattilaiset saavat projektin ryhmätoiminnoista yhden työkalun nuorten auttamiseksi ja samalla he tukevat niin nuorten projektitoimintaa kuin seuran aikuisia. Yhteistyötahoja haettiin paikkakuntakohtaisesti, toimijoiden ja toiminnan tarpeiden mukaisesti myös paikallisista seuroista ja projekteista. Tavoitteeksi asetettiin 8 nuorten pilottiryhmää (6-12 henkilöä/ryhmä). Ryhmien tavoitteena oli toteuttaa omat paikalliset projektit seuroista rekrytoitujen vapaaehtoisohjaajien tuella. Nuoret vastasivat toimintansa suunnittelusta ja toteutuksesta aikuisten tuella. 4

5 1.3. PROJEKTIN TOIMIJAT Pilottialueet ja -seurat Projekti toteutettiin Hämeen Nuorisoseurain Liiton ja Satakunnan Nuorisoseurojen Liiton sekä Pohjois-Savon Nuorisoseurojen Liiton ja Pohjois-Karjalan Nuorisoseurojen Liiton toimialueilla. Projektissa mukana olleet seurat vuosina : Länsi-Suomi: Sammaljoen Nuorisoseura ry, Sastamala Illon Nuorisoseura ry, Sastamala Suttilan Nuorisoseura ry, Huittinen Vesilahden Nuorisoseura ry, Vesilahti / jäi pois kesällä 2008 Ylämäen Nuorisoseura ry, Vesilahti/Koskenkylä Tähti Nuorisoseura ry, Vesilahti/Narvan kylä Tampereen Nuorisoseura ry, Tampere Itä-Suomi: Kulttuuriyhdistys Kultivaattori ry, Outokumpu / jäi pois maaliskuussa 2008 Julkula-talo / Pohjois-Savon Nuorisoseurojen Liitto, Kuopio Honkalammen Nuorisoseura ry, Liperi Kuuslahden Nuorisoseura ry, Siilinjärvi Vehmasmäen Nuorisoseura ry, Kuopio / aloitti projektitoiminnan syksyllä 2008 Säyneisen Nuorisoseura ry, Juankoski /aloitti projektitoiminnan syksyllä 2008 Kulttuuriyhdistys Kultivaattori jäi pois projektista seuran toimintaan liittyvien muutosten vuoksi. Vesilahden Nuorisoseura lopetti projektitoiminnan johtokunnan päätöksellä. Syynä olivat henkilöresurssien vähäisyys ja voimavarojen keskittämisen muuhun harrastustoimintaan. Vuoden 2008 aikana Pohjois-Savon Nuorisoseurojen Liiton alueella projektiin liittyivät Vehmasmäen Nuorisoseura Kuopiosta ja Säyneisen Nuorisoseura Juankoskelta Projektiorganisaatio Suomen Nuorisoseurojen Liitto (liite 1) vastasi hankkeen hallinnoinnista. Projektin organisaatio muodostui projektiin palkatuista projektipäälliköstä ja kahdesta projektityöntekijästä. Projektipäälliköllä oli kokonaisvastuu hankkeen toteuttamisesta ja Itä- ja Länsi-Suomen pilottialueilla toimineiden projektityöntekijöiden tehtävänä oli koordinoida projektia alueellaan valtakunnallisen suunnitelman mukaan. Palkatun henkilöstön lisäksi projektiorganisaatioon kuuluivat pilottialueiden toiminnanjohtajat sekä ohjausryhmä (liite 2). 2. MITÄ KOLMEN VUODEN AIKANA TEHTIIN? 2.1. Hankkeen valmistelu ja lähtötilanne Projektin pilottialueet haettiin ilmoituksella liiton kuukausitiedotteessa ja lopullisen valinnan ehdokkaina olleiden piirijärjestöjen kesken teki liiton hallitus. Seurojen rekrytoimisessa hyödynnettiin pilottialueiden toiminnanjohtajien asiantuntemusta. Seurojen rekrytoinnissa käytettiin kahta eri tapaa; yleisiä tiedotustilaisuuksia sekä markkinointia etukäteen mietityille, potentiaalisille projektiseuroille. Paikallistason toiminta käynnistettiin syksyllä 2007 seuratapaamisin, joissa selvitettiin seuran ja alueen nuorten tilannetta sekä toiminnan suuntaviivoja. Viranomaistapaamisissa kartoitettiin alueiden nuorisotoiminnan nykytilaa ja tarpeita sekä mahdollisia yhteistyökumppaneita. Taustatyön ohella käynnistettiin nuorten rekrytointi niin viranomaisten kautta kuin seurojen omin menetelmin. Ensimmäiset nuorten ryhmät aloittivat toimintansa loppusyksystä

6 2.2. Hankkeen elinkaari Vuosi projektiorganisaation luominen - pilottialueiden ja -seurojen haku ja valinta - logo ja graafinen ohjeistus - pilottiseurojen sitouttaminen ja seurakohtaiset suunnittelupalaverit - vapaaehtoistoimijoiden starttikoulutukset - yhteistyöverkostojen luominen - nuorten rekrytoiminen ja ryhmien kokoaminen - täydentävien rahoitusten hakeminen - projektista tiedottaminen seura- ja liittotasolla (paikallislehdet, tapahtumat, työntekijäpäivät) Vuosi pilottiryhmien toiminta käynnistyi - yhteistyökumppaneiden sitouttaminen - seuratoimijoiden ja ryhmätoiminnan tukeminen - koulutustarveselvitykset - nuorten aktivointi, osallistuminen KNoppi -koulutuksiin - KNoppiPro ohjaajakoulutus aikuisille, valmistelu - seurojen vertaistapaaminen Länsi-Suomi - uusien seurojen haku ja sitouttaminen Itä-Suomi - muutokset projektiorganisaatiossa syksy toimintakauden arvioinnit seuratasolla - yhteistyö Mikkelin Ammattikorkeakoulun kanssa - 1. toimintakauden kokemusten levittäminen liittotasolla (työntekijäpäivät, valtuusto, lehtijutut) Vuosi pilottiryhmien toiminta jatkui - projektin loppuarvioinnit nuorten ryhmien, vapaaehtoistoimijoiden ja viranomaisten näkökulmasta - toimintakokemusten levittäminen - projektityöntekijöitten työsuhteet päättyivät tulosten levittäminen (työntekijäpäivät kevät/syksy 2009, liittokokous) - raportointi Vuosi raportointi - nettisivujen sisältösuunnittelu ja päivittäminen - flyerin suunnittelu ja painaminen - projektin toimintakokemusten levittäminen ( - projektipäällikön työsuhde päättyi Seuranta ja arviointi Paikallisen toiminnan seurannasta vastasivat koko hankkeen ajan pilottiseurojen johtokunnat sekä alueellisesti pilottialueiden eli piirijärjestöjen johtokunnat ja toiminnanjohtajat, joille projektityöntekijät välittivät tietoa paikallistason toimijoilta ja toiminnoista sekä koko projektin etenemisestä ja kokemuksista. Tärkeä osa seurantaa oli projektityötekijöiden ja toiminnanjohtajien sekä projektihenkilöstön keskinäinen jatkuva vuoropuhelu toiminnan etenemisestä, ongelmatilanteista ja onnistumista. Toiminnanjohtajien tuki ja alueellinen asiantuntemus oli toimintojen kehittämisen, hankkeen kokonaisvaltaisen etenemisen ja onnistumisen kannalta erittäin merkityksellistä. 6

7 Projektin arviointiprosessi ja menetelmät valmisteltiin Sivistysliitto Kansalaisfoorumin ja sen opintokeskuksen kanssa. Käytännön toteutuksesta vastasivat projektin henkilöstö yhdessä toiminnanjohtajien kanssa. Arviointi toteutettiin ohjattuna itsearviointina ja se tehtiin nuorten, seuratoimijoiden ja yhteistyökumppaneiden näkökulmasta. Yhteistyö Mikkelin Ammattikorkeakoulun kanssa tuotti opinnäytetyön hankkeen arviointiin liittyen. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön linjalla opiskeleva Emmi Kosonen teki Toimintaa tälle kylälle arviointitutkimuksen yhden seuran kokemuksista. Emmi Kososen ja projektitiimin tutkimukseen valmistelemia haastattelukysymyksiä hyödynnettiin projektin loppuarvioinneissa. Projektin kokonaisvaltaisesta seurannasta ja arvioinnista vastasi ohjausryhmä yhdessä projektihenkilöstön kanssa. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana 4 kertaa Hankkeen näkyvyys 1. Uutis-Jousi (Siilinjärvi) Ns-talo elävöittää Kuuslahden kylällä toimintaa. 2. Pitäjäläinen (Nilsiä, Tahko, Rautavaara) Nuorisoseuroissa Kisällistä osaajaksi ja jäsentiedot hallintaan. 3. Lempäälän-Vesilahden Sanomat Vesilahtelaisnuoria houkutellaan harrastusten pariin. 4. Nuorisoseurat Lehti 5/2007 Kuuslahden Nuorisoseura kehittää toimintaympäristöään. 5. Seuralainen 6/2007 Kisällien koulutuspäivä 6. Uutis-Jousi (Siilinjärvi) Jos jotain haluaa, pitää tehdä töitä. 7. Nuorisoseura Lehti 1/2009 Elämän perusasioita opettelemaan arkikerhoon. 8. Aamulehti Narvan nuorilla on nyt tilaa iloita. 9. Kotiseutu-Uutiset Piirustuskilvan voitto jaettiin Ylämyllyllä 10. Aluesanomat 3/2008 Tanssia, karaokea ja kikatusta Vesilahdella. 11. Nuorisoseurat Lehti 5/2008 Pienelläkin jutulla tavoittaa paljon ihmisiä. 12. Uutis-Jousi (Siilinjärvi) Metallin jytinää nuorten voimin. 13. Kotiseutu-Uutiset (Liperi ja Rääkkylä) Honkalammen nuorisoseurassa on päästy pitkälle tiellä Kisällistä osaajaksi 14. Aluesanomat 2/2009 Positiivisia kirpputoritunnelmia Huittisissa 15. Punkalaitumen Sanomat Nuorisoseuraan ohjaamaan koulutuksen kautta. 16. Uutis-Jousi (Siilinjärvi) Kuuslahti kutsui menestyksekkäästi 17. Alueviesti Teatteria ja nuorisovaihtoa Sastamalassa 18. Nuorisoseura Lehti 2/2009 Ylämäen Nuorisoseuran avaimet menestykseen ovat avoimuus ja yhteistyö / Ylämäen nuorisoseurassa nuorilla on kivaa (nuoren artikkeli) 19. Koillis-Savo (Juankoski) Mitä tapahtuikaan iltatorilla? Lisäksi lehdissä julkaistiin tapahtumien ilmoituksia ja projektia käsiteltiin laajempia asiakokonaisuuksia koskevissa kirjoituksissa. SNL:n nettisivuilla oli kuvaus projektista ja seurakohtaisia toimintoja koottiin sivuille kansalaispedia.pbwiki.com. Nuorille ja nuorisoseurojen vapaaehtoistoimijoille kohdennettu projektin loppumateriaali tulee liiton nettisivuille. Kisällistä osaajaksi hanketta esiteltiin vuosittain järjestön omissa tapahtumissa: työntekijäpäivillä 2 kertaa vuodessa, liittovaltuuston kokouksissa, Itä-Suomen alueneuvottelukunnan kokouksessa syksyllä 2008 sekä liittokokouksessa TULOKSET 3.1. Seurakohtaiset kuvaukset Projektiseurat tulivat erilaisista ympäristöistä; pilottialueet vaihtelivat noin 5000 henkilön taajamasta suureen asukkaan kaupunkiin. Paikkakunnan koosta ja sijainnista riippumatta viranomaiset kokivat nuorten omaehtoisen toiminnan tarpeellisena ja tervetulleena lisänä alueen harrastetarjontaan. Erityisesti tarve korostui maaseutualueilla, missä 7

8 harrastusmahdollisuuksia on vähän, välimatkat ovat pitkiä ja julkiset kulkuyhteydet ovat usein huonot. Kaikilla mukaan lähteneillä seuroilla oli pitkät toimintahistoriat ja kokemusta monipuolisesta toiminnasta. Seurojen lähtötilanteet nuorisotoiminnan suhteen olivat erilaiset; osassa seuroja nuorisotoimintaa oli jossain määrin, mutta useimmissa seuroissa nuorille ei ollut järjestetty toimintaa pitkään aikaan. Yhteistä kaikille seuroille oli se, ettei nuorten omaehtoista toimintaa oltu tässä muodossa kokeiltu tai järjestetty. Yhteistyö viranomaisten kanssa painottui pääosin avustusten hakemiseen. Tampereen Nuorisoseura Tampere Tampereen Nuorisoseura käynnisti projektin syksyllä 2007 toiminta-alueensa tilannekartoituksella Hervannan yläkoulun vararehtorin, erityisopettajien sekä vastaavien nuoriso-ohjaajien kanssa. Selvisi, että Hervannassa toimi useita nuorille suunnattuja projekteja, joten Kisällistä osaajaksi - hanke päätettiin kohdentaa Tampereen keskusta-alueelle. Nuorten rekrytoiminen aloitettiin tammikuussa 2008 alueen koulukuraattorin kanssa. Ryhmän kokoaminen osoittautui haasteelliseksi toimintaan tavoiteltujen nuorten levottomuuden ja alueen runsaan harrastustarjonnan vuoksi. Nuorten ryhmää ei saatu perustettua. Myöhemmin keväällä seura haki yhteistyökumppanikseen kymppiluokat, joista lähdettiin rekrytoimaan nuoria opettajan, erityisohjaajan ja luokkakohtaisten infotuntien avulla. Lisäksi järjestettiin kaikille avoin Nuorten mahdollisuuksien ilta yhdessä 10.- luokan erityisohjaajan kanssa. Iltaan osallistuneet viisi nuorta (joista kolme 10.- luokkalaista) kiinnostuivat toiminnasta ja käynnistivät kevätkauden 2008 kestäneen elokuvaprojektin. Ryhmän toiminta päättyi kesätaukoon. Elokuussa 2008 kaksi ryhmän nuorta osallistui Kalevan Nuorten kesäleirille. Syyskaudella 2008 toiminnassa oli tauko; aikuiset vapaaehtoiset kertoivat, että toiminta ei käynnistynyt tekijöiden ja ajan puutteen vuoksi. Myöskään selkeitä vastuualueita ei ollut sovittu, joten kukaan ei ottanut vastuuta ryhmän kokoamisesta. Toimintaan vaikutti myös ryhmän haasteellisuus; aikuiset tunsivat voimavaransa riittämättömiksi. Loppusyksystä 2008 seura haki rahoitusta Suomen Kulttuurirahaston Myrsky-hankkeelta. Hankehakemusta ei hyväksytty. Nuorten ryhmätoiminta käynnistyi uudelleen helmikuussa 2009 kymppiluokkalaisen nuoren aloitteesta. Hän ehdotti seuralle bänditapahtuman järjestämistä ja kokosi sitä varten projektiryhmän. Koulukuraattori mahdollisti projektin markkinoinnin kahdelle 9.-luokalle, joista saatiin lisää nuoria mukaan hankkeeseen. Juhannuksen läheisyyteen ajoitetun, päihteettömän ja ikärajattoman Juihteeton pässi -bänditapahtuman valmisteluun osallistui kymmenen vuotiasta nuorta. Ryhmä hankki neljä bändiä, kuvasi mainosvideon, vastasi mainostuksesta kokonaisuudessaan, otti selvää tarvittavista luvista ja teostomaksuista, vuokrasi tapahtumapaikan ja haki onnistuneesti Nuorten Akatemian Homma-rahaa. Ryhmäläiset rekrytoivat perheenjäseniään tukkuostoksille ja kioskimyyntiin, järjestyksenvalvojat ja ensiapuvastaavan he saivat nuorisoseurasta. Tuttavapiiristä löytyi myös valo- ja äänilaiteammattilainen, joka tapahtuman yhteydessä opetti yhdelle nuorelle valotekniikkaa. Tampereen kaupungin Nuorisopalveluilta ryhmä sai lainaan alkometrin oheistarvikkeineen. Tapahtuman toteuttamisessa oli mukana myös koulun yhteisötyöntekijä, joka toimi kahden nuoren henkilökohtaisena tukijana sekä Homma-rahahakemuksen suosittelijana. Vesilahden Nuorisoseura, Ylämäen Nuorisoseura ja Narvan Tähti Nuorisoseura Vesilahti Vesilahdella toimivat seurat osallistuivat projektiin yhdessä. Hankkeessa olivat mukana Vesilahden Nuorisoseura kunnan keskustasta (kesään 2008 saakka), Tähti Nuorisoseura Narvasta sekä Ylämäen Nuorisoseura Koskenkylältä. Pitkistä toimintahistorioistaan huolimatta seurat eivät olleet aiemmin tehneet yhteistyötä. 8

9 Toiminnan kohderyhmäksi määriteltiin yhdessä viranomaisten kanssa yläkouluikäiset. Nuorisoseurat markkinoivat toimintaa yläkoululla pitämässään aamunavauksessa sekä nuorille järjestetyssä ohjelmallisessa diskossa. Samassa yhteydessä toteutettiin harrastekysely, jonka mukaan nuoret kaipasivat lähialueelle vapaa-ajan toimintaa. Narvan Tähti Nuorisoseura yhdessä Ylämäen Nuorisoseuran kanssa vastasi alueen nuorten toiveeseen kokoontumistilasta ja säännöllisistä nuorten illoista. Seura neuvotteli käyttöönsä kunnan tyhjillään olleen kiinteistön ja helmikuussa 2008 alkoivat viikoittaiset nuorten biljardi-illat. Narvan nuorten illoista vastasi pääosin yksi aikuinen, mutta toiminnan vakiintumisen myötä muutama vanhempi nuori innostui avuksi ottamaan vastuuta iltojen valvonnasta. Kesällä 2008 Ylämäen Nuorisoseuran toiminta-alueella Koskenkylällä alkoi esiintyä ilkivaltaa. Nuorisoseuralaisten valvonnan myötä ilkivallan tekijöiksi paljastuivat kylän nuoret. Nuorisoseura organisoi kylän muiden yhdistysten kanssa vanhempainillan, missä sovittiin lasten ja nuorten yhteisistä kotiintuloajoista sekä nuorten iltojen aloittamisesta myös Koskenkylällä. Ensisijaisena tavoitteena oli tarjota nuorille mielekästä tekemistä ja turvallinen, valvottu vapaa-ajanviettopaikka ainakin yhtenä iltana viikossa. Nuorisoseura sai elokuussa 2008 kunnan omistaman kiinteistön nuorten käyttöön. Kaikille nuorille avoimissa, viikoittaisissa perjantai-illoissa kävi vuotiaita lähikylien nuoria nuorta/ilta. Talolla kokoontuvan nuorisoryhmän haasteellisuuden vuoksi toiminnan painopiste oli pitkään nuorten sitouttamisessa ja luottamuksen rakentamisessa nuorten ja aikuisten välille. Osa nuorista suunnitteli ensimmäisellä toimintakaudella tapahtumien yötä, mikä jäi toteuttamatta. Vuoden 2009 alussa Vesilahden kunta otti kiinteistönsä takaisin omaan käyttöön, joten nuorten iltoja jatkettiin Ylämäen Nuorisoseuran seurantalolla. Nuoret sitoutettiin toimintaan ja uuteen paikkaan yhteisillä muuttotalkoilla sekä antamalla heille osavastuuta talon ylläpidosta, muun muassa puulämmityksestä ja siivouksesta. Kevätkaudella 2009 neljä nuorten iltojen vakiokävijää järjesti karaokeillan, johon osallistui yhteensä 25 nuorta sekä neljä vapaaehtoista aikuista. Nuoret vastasivat käytännön järjestelyistä; laitteiden lainauksesta, illan tarjoiluista ja tapahtuman mainostuksesta. Aikuiset vapaaehtoiset kertoivat arviointikeskustelussa, että toiminnan suurimmaksi haasteeksi muodostuivat nuorten levottomuus, keskittymisen puute ja vaihteleva vastuunottaminen. Nuorten illat kuitenkin vastasivat alkuperäiseen tarpeeseen ja ilkivallan havaittiin vähentyvän nuorten iltojen myötä. Paikkakunnalla pyrittiin käynnistämään myös oppilaitosyhteistyötä; keväällä 2008 neuvoteltiin yhteistyöstä Lempäälän opiston kanssa. Tavoitteena oli luoda osallistavaan toimintatapaan perustuvat kurssit vuotiaille ja vuotiaille. Yhteistyöstä neuvoteltiin muun muassa työvoimaviranomaisten kanssa. Toiminnalla pyrittiin tukemaan opintojen ja työelämän ulkopuolelle jääneitä nuoria. Pilottiryhmät oli tarkoitus perustaa lukuvuodelle , mutta toiminta ei käynnistynyt taloudellisten resurssien vähäisyyden vuoksi. Ylämäen Nuorisoseuralaiset kertoivat, että kisällitoiminta toi lisäpotkua seuran toimintaan. Esimerkiksi seurassa toimiva nuorten tanssikerho sai marraskuussa 2008 Nuorten Akatemian Homma-rahaa, minkä lisäksi projekti valittiin kuuden parhaan joukkoon Homma-gaalaan. Alueen nuorisoseuroilla on ollut vahva vaikuttajan rooli alusta alkaen ja vapaaehtoistoimijat ovat osallistuneet laajalti nuorisotyön kehittämiseen. Kisällin jatkoksi nuorisoseura yhteistyökumppaneineen haki ja sai Kantri ry:ltä rahoituksen kaksivuotiseen Yhteisöturvaa nuorisolle -kehityshankkeeseen. Hankkeen yksi keskeinen toimenpide on oman nuoriso-ohjaajan palkkaaminen Vesilahden alueelle. Sammaljoen Nuorisoseura ja Illon Nuorisoseura Sastamala Sammaljoen ja Illon Nuorisoseurat toteuttivat paikallista hanketta yhdessä. Yläkoulun sosiaalityöntekijän, perhetyöntekijän, nuoriso-ohjaajan sekä seuratoimijoiden näkemysten 9

10 perusteella alueen ryhmätoiminta kohdennettiin aluksi Sammaljoen ja Illon kyliin, joissa harrastusmahdollisuuksia oli vähemmän kuin kuntakeskuksessa Sastamalassa. Seurat käynnistivät toiminnan nuorten elokuvaillalla, missä kerrottiin Kisällistä osaajaksi - projektista. Toiminnasta kiinnostui kymmenkunta nuorta ja ryhmä (tapaamisissa läsnä vaihdellen 3-12 nuorta) kokoontui kevään 2008 ajan kerran kuussa. Nuorten kiinnostuksenkohteet vaihtelivat kansainvälisestä toiminnasta videon tekemiseen ja perinneruokiin perehtymiseen. Toiminta käynnistettiin elokuvaprojektilla sekä siihen liittyvillä kuvauskoulutuksilla ammattikuvaajan johdolla. Koulutusten jälkeen nuoret jatkoivat kuvausharjoitteluja itsenäisesti. Projektiryhmän oli tarkoitus jatkaa elokuvan tekoa kesäleirillä, mikä peruuntui vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Syyskaudella 2008 toimintaa ei ollut. Joulukuussa 2008 käydyssä arviointikeskustelussa toiminnasta vastanneet vapaaehtoiset kertoivat, että syksyn toimintaa vaikeutti ajan ja aikuisten toimijoiden puute. Yhteistyö viranomaisten kanssa jäi syksyn 2007 jälkeen toivottua vähäisemmäksi. Oman projektitoiminnan hiipumisesta huolimatta nuoret aktivoituivat muuhun toimintaan: kuusi nuorta osallistui järjestön Ramppikuume nuorisoteatteritapahtumaan 1 huhtikuussa 2008 ja yksi nuorista Länsi-Suomen kolmen viikonlopun mittaiseen KNoppi- ohjaajakoulutukseen Vuoden 2008 lopulla seurat muuttivat toimintastrategiaa: ryhmätoiminta siirrettiin Sastamalan keskustaan muun muassa parempien kulkuyhteyksien vuoksi. Aiemmin toiminnassa mukana olleet nuoret ehdottivat kevätkaudelle 2009 näytelmäproduktiota. Nuoret kokosivat ryhmän ja helmikuussa 2009 pääosin 9. luokkalaisista koostunut hengen ryhmä aloitti viikoittaiset näytelmäharjoitukset kahden Sastamalan opistosta palkatun näyttelijäntyön ohjaajan tuella. Ryhmässä oli pientä vaihtuvuutta, jota nuoret paikkasivat hakemalla itse uudet näyttelijät lähtevien tilalle. Nuorilla oli näyttelemisen lisäksi yksittäisiä vastuualueita; he vastasivat esityksen mainonnasta ja ohjaajien tuella myös puvustuksesta. Näytelmä esitettiin touko-, kesäkuussa 2009 kolme kertaa Vesarannan kesäteatterissa Sastamalassa. Ohjaajan mukaan nuoret olivat motivoituneita, he ottivat hyvin vastuuta ryhmästä ja näytelmäprojektin onnistumisesta vähäisestä kokemuksesta huolimatta. Toimintaa tuki Sammaljoen ja Illon Nuorisoseurojen vahva teatteritoiminnan osaaminen. Ryhmän alkuperäinen toive kansainvälisestä toiminnasta konkretisoitui keväällä Näytelmäryhmän neljä nuorta ja aikuinen tukihenkilö hakivat nuorisovaihtoon Englantiin. Vaihtoa organisoineen tahon aikatauluongelmat sekä matkan ajankohdan osuminen koulujen syyslukukauden alkuun vaikuttivat ryhmän päätökseen vaihdon peruuttamisesta. Suttilan Nuorisoseura Huittinen Suttilan Nuorisoseura keskitti nuorten ryhmätoiminnan Huittisten keskustaan, missä suurin osa nuorista asui ja jonne myös kauempana asuvilla nuorilla oli parhaimmat kulkuyhteydet. Paikkakunnan viranomaiset ottivat idean nuorten omaehtoisesta toiminnasta hyvin vastaan, yhteistyö koulun kanssa käynnistyi heti. Yläkoulun erityisopettaja rekrytoi nuoria ja sai ryhmään kuusi vuotiasta nuorta. Ryhmä aloitti kokoontumiset loppuvuodesta 2007 ja jatkoi niitä kevätkaudella 2008 säännöllisesti kerran kuussa Huittisten vapaa-aikatoimelta saaduissa tiloissa. Ensimmäisellä toimintakaudella ryhmä valmisteli diskoa. Ryhmä perehtyi tapahtuman tuottamiseen, mutta varsinainen tapahtuma jäi toteuttamatta. Osa ryhmän nuorista osallistui järjestön muihin tapahtumiin: neljä nuorta oli mukana Ramppikuume nuorisoteatteritapahtumassa huhtikuussa 2008 ja kaksi nuorta osallistui Kalevan Nuorten 1 Vuosittain järjestettävä valtakunnallinen Ramppikuume -tapahtuma on vuotiaille nuorille suunnattu koulutuksellinen teatteritapahtuma. 2 Kalevan Nuorten Liiton järjestämä KNoppi -koulutus keskittyy ohjaamisen perustietoihin ja taitoihin sekä järjestön tuntemuksen lisäämiseen 10

11 kesäleirille Syyskaudella 2008 toimintaa ei ollut aikuisten vapaaehtoistoimijoiden vähäisyyden ja toimintaan sitoutuneiden aikuisten aikapulan vuoksi. Ryhmätoiminta käynnistettiin uudelleen tammikuussa 2009 aiemmin toiminnassa mukana olleiden nuorten toivomuksesta. Toiminnasta tiedotettiin jutulla paikallislehdessä ja kaikille avoimen nuorten illan kautta haettiin mukaan uusia nuoria. Toimintaan sitoutui neljä nuorta kevään projektiryhmästä. Nuoret hahmottelivat toimintatoiveitaan unelmakarttojen avulla, joiden pohjalta he päätyivät järjestämään kirpputoritapahtuman. Nuoret vastasivat seuran aikuisten tuella toukokuussa 2009 järjestetyn kirpputorin mainostuksesta, kahvilamyynnistä ja toiminnallisesta (mm. pelejä, kasvomaalausta) lapsiparkista, jossa oli päivän aikana noin 30 lasta. Tilat ryhmä sai veloituksetta ja tapahtuman arvioitiin tavoittaneen noin 80 kävijää. Seuran aikuiset kokivat projektitoiminnan onnistuneen; toiminta oli säännöllistä ja aikuisten mukaan nuorista muodostui tapahtumaa järjestettäessä aidosti yhdessä toimiva ryhmä, jossa myös ujoimmat rohkaistuivat kertomaan mielipiteitään. Honkalammen Nuorisoseura Liperi Yläkoulun opinto-ohjaajan ja nuorisotyöntekijän kanssa käytyjen keskustelujen perusteella Honkalammen Nuorisoseura kohdensi paikallisen toiminnan kunnan nuorisotyön ja muun ohjatun harrastustoiminnan ulkopuolelle jääviin nuoriin. Seura teki hanketta tunnetuksi ja toteutti sitä yksittäisten tapahtumien kautta. Aluksi kolmen nuoren tiimi organisoi ja toteutti Kisällistä osaajaksi oppipojasta osaajaksi -aiheisen piirustuskilpailun vuotiaille ja Harrastukset - aiheisen piirustuskilpailun 7-12 vuotiaille. Nuoret vastasivat ilmoituksista, töiden vastaanottamisesta, arvioinnista, palautteen antamisesta piirtäjille sekä palkintojen jaosta. Tiimi arvioi kilpailuihin tulleet 115 työtä yhdessä kuvataideterapeutin kanssa, jolta he saivat ammatillista opastusta kuvan tarkasteluun. Palkintojen jakotilaisuudet olivat kilpailujen osalta erilaiset ja vaativat, toinen kehitysvammalaitoksessa ja toinen alakoululla koko koulun ollessa paikalla. Palkintojen jaon yhteydessä nuoret kertoivat yleisölle nuorisoseuratoiminnasta ja Kisällistä osaajaksi projektista. Yhdestä kilpailun piirustuksesta painettiin postikortteja seuran ja hankkeen käyttöön. Tammikuussa 2008 nuorille järjestettiin päivän mittainen äänityökurssi, jossa kouluttajana toimi Pohjois-Savon Nuorisoseurojen Liiton opiskelijaharjoittelija. Seuran kesäleirillä 2008 vastattiin nuorten toiveeseen ohjaamiseen liittyvästä koulutuksesta ilmaisuverstaalla, missä nuoret saivat valmiuksia ohjaajana toimimiseen sekä ideoita toimintaan. Seura järjesti lisäksi kaikille ohjaamisesta kiinnostuneille mahdollisuuden toimia ohjaajana lastenryhmissä tai kesäleireillä. Kesällä 2008 seura järjesti kahden päivän kurssin jonglöörauksesta. Nuorilla oli tapahtumajärjestelyissä omat vastuualueet ja he vastasivat kiinnostuksensa mukaisesti mainostuksesta, ilmoittautumisten vastaanottamisesta, kurssimaksujen keräämisestä tai kurssin tarjoiluista. Syksyllä 2008 projektista kiinnostunut nuori teki seuralle aloitteen Kisällistä osaajaksi kappaleen säveltämisestä. Hänen muutettua pois paikkakunnalta kansantanssiryhmä Fesukkaat jatkoi idean toteuttamista. Nuoret pohtivat tanssiryhmänsä onnistumisia, keskustelivat kokemuksistaan vanhempiensa kanssa ja näistä koottiin lauseita säkeistöjen pohjaksi. Kappaleesta tehtiin humppaja rap-versiot. Nauhoituspaikka ja soittoapua ryhmä sai paikallisesta studiosta. Nuoret esittivät kappaleen ja äänityksestä tehtiin cd myyntituotteeksi postikorttien tavoin. Projektiraportin tietojen kokoamisen aikaan seura valmisteli toiminnallista harrastepäivää vuotiaille nuorille. Mahdollisuuksien talo vai autiotaloko? tapahtuman sisältö määräytyy nuorten antamista ideoista ja toiveista. Tapahtuman tavoitteena on tarjota kävijöille elämyksiä, mahdollisuuden tavata kavereita tekemisen merkeissä sekä mahdollisuuden löytää uusia harrastuksia. Yhteistyökumppaneina toimivat vapaa-aikatoimi, koulu ja aikuisopisto. 11

12 Seura koki hankkeen ajankohdan haasteellisena muiden seuratoimintaan liittyvien kiireiden vuoksi. Toiminnassa se näkyi siten, että seuran aikuisia oli vaikeampi kannustaa mukaan toimintaan ja tukemaan. Seuratoimijat kertoivat selvinneensä tästä haasteesta asettamalla toimintatavoitteet hiukan aiottua alemmas ja etsimällä toiminnan tueksi muutaman ulkopuolisen toimijan. Kisällistä osaajaksi projektin myötä nuorisoseuralaiset kertoivat saaneensa uusia ohjaajia ja toimintamalleja. Saamiensa kokemusten perusteella seura pyrkii jatkamaan kurssimuotoista toimintaa sekä erilaisia nuorten ideoimia kilpailuja. Siilinjärven Kuuslahden Nuorisoseura ry Siilinjärvi Kuuslahden Nuorisoseuran hanketoiminta käynnistyi loka-, marraskuussa 2007 seuran johtokunnan ideapalaverilla ja yhteistyökumppaneiden selvittämisellä. Kyläkoulun ja kunnan nuorisotyöntekijöiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella toiminnan painopiste asetettiin ehkäisevään työhön. Toimintaan lähdettiin hakemaan yläkouluikäisiä nuoria ja tavoitteena oli aktivoida toimintaan erityisesti poikia. Kisällistä osaajaksi projektista tiedotettiin aluksi nuorten peli-illassa, kaikille alueen asukkaille tarkoitetussa avoimessa kyläillassa sekä lehtijutulla paikallislehdessä. Nuorisotoimen kanssa järjestetyssä diskossa seura toteutti harrastekyselyn, jonka tulokset antoivat suuntaa paikallisten nuorten harrastustoiminnasta ja toiveista. Helmikuussa seura järjesti kaikille avoimen nuorten aivoriihi-illan, jonne tulleet nuoret ideoivat Unelmieni Kuuslahtea. Toiminnasta kiinnostuneet ja siihen sitoutuneet nuoret asettivat tekemiensä unelmakarttojen pohjalta projektin tavoitteeksi kesäkioskitoiminnan. Ryhmä valmisteli toimintaa tutustumalla lähikylässä toimivaan nuorten kesäkauppaan sekä olemalla mukana terveystarkastajan tapaamisessa, jossa selvitettiin seurantalon sopivuutta kioskitoimintaan. Sen käynnistämisen haasteeksi nousi aikuisten tuki- ja taustahenkilöiden vähäisyys. Nuorten ryhmä vanhempineen mietti ratkaisua tilanteeseen, mutta tavoite osoittautui liian suureksi käytettävissä olevilla henkilöresursseilla ja aikataululla. Kuuden vuotiaan nuoren itse nimeämä KS -team palasi ideariihen tuotoksiin. Erilaiset tapahtumat olivat kesäkioskitoiminnan jälkeen toiseksi suosituin projekti-idea, joten ryhmä päätti järjestää alueen nuorille erilaisia tapahtumia. KS -team aloitti toiminnan pienimuotoisesti valmistamalla ohjelmaa nuorisotoimen ja seuran järjestämään diskoon. Kesäkuussa 2008 ryhmä toteutti jo lähes itsenäisesti kaksi nuorten iltaa. Näistä varsinkin jälkimmäinen, teemallinen Suomi-rock ilta onnistui hyvin ja tavoitti lähialueelta noin 30 nuorta. Loppuvuodesta 2008 KS - team toteutti ryhmän ulkopuolisilta nuorilta tulleen toiveen bändi-illasta. Tapahtuman myötä kaksi aloittelevaa bändiä pääsi esiintymään ensimmäistä kertaa. Siilinjärven kunta tuki tapahtumaa sponsoroimalla mainosten kopioinnin sekä lainaamalla nuorisotoimesta valot. Nuoret vastasivat itse yhteydenotoista kunnan viranomaisiin. Nuoret saivat paikallislehteen pienen ilmaismainoksen sekä illan jälkeen jutun tapahtumasta. Tapahtuman järjestämiseen liittyvien lupien hakemiseen nuoret perehtyivät seuran aikuisen tuella. Bändi-ilta tavoitti noin 50 henkilöä. KS -team vastasi kaikissa tapahtumissa käytännön järjestelyistä, kanttiinin pidosta ohjelmaan ja roudauksesta siivoukseen. Aikuiset toimivat tapahtumissa valvojina. Kevätkaudella 2009 nuorisoseura tavoitteli uusia nuoria kisällitoimintaan tarjoamalla alueen nuorille mahdollisuuden lasketteluviikonloppuun yhdessä Honkalammen nuorisoseuran kanssa. Seuran puheenjohtaja kävi tiedottamassa retkestä ja kisällitoiminnasta kyläkoulun luokkalaisille. Retki ei toteutunut osallistujien vähäisyyden vuoksi. Uusia nuoria ja aikuisia aktivoitiin kisällitoimintaan kyläkokouksessa, missä projektityöntekijän puheenvuoro tavoitti noin 30 kyläläistä. Kokouksesta ja projektista julkaistiin myös juttu paikallislehdessä. Nuorille seura järjesti kaksi disko-iltaa, joista toinen oli seuran aikuisten kiitos kylän nuorille kuluneen vuoden toiminnasta. KS -tiimin tytöt olivat mukana vastaten kahvila-, kioskitoiminnasta. 12

13 KS -tiimi kokoontui palautepalaveriin toukokuussa Projektityöntekijä kertasi nuorten saavutukset lehtileikkeiden myötä ja nuoret pohtivat mahdollisuuksiaan jatkaa projektitoimintaa. Nuoret suhtautuivat jatkoon realistisesti ja totesivat, etteivät pysty sitoutumaan siihen syksyllä alkavien toisen asteen opintojen ja paikkakunnan vaihdosten vuoksi. KS -team toivoi, että toiminnalle löytyisi jatkajia ja yksi nuori suunnitteli käyvänsä kertomassa kisällitoiminnasta alakoululla. Julkula-talo Kuopio Nuoriso- ja järjestötilana toimivasta Julkula- talosta vastaa Pohjois-Savon Nuorisoseurojen Liitto ja Kalevan Nuorten Pohjois-Savon piiri. Kisällistä osaajaksi- projekti liitettiin osaksi talon nuorisoparkkitoimintaa. Julkula -talon ryhmä aloitti toimintansa joulukuussa Ryhmän tukiaikuisina toimivat tuolloin työharjoittelutuella olevat parkin työntekijät, joten sekä ohjaajat että ryhmän jäsenet hyötyivät ryhmätoiminnan sosiaalisesta tuesta. Kuuden pojan muodostama ryhmä asetti tulevaisuusverstas-menetelmän avulla tavoitteekseen 80- luvun te lan alueen vuotiaille nuorille. Yksi ryhmän nuorista pyysi tapahtuman suunnitteluun ja toteutukseen mukaan Kuopion kaupungin erityisnuorisotyönpiste Vinkkelin kiertäviä erityisnuorisotyöntekijöitä. Yhteistyön tuloksena lähistöllä sijaitseva kaupungin nuorisotila oli tapahtumailtana suljettu ja nuoria ohjattiin kisälliryhmän järjestämään iltaan. Te taan osallistui noin 20 nuorta. Kisälliryhmän pojat vastasivat ohjelmasta; tarjoilujen suunnittelusta, leipomisesta, aikataulutuksesta sekä ohjatusta toiminnasta. Erityisnuorisotyöntekijät olivat mukana tapahtuman valvojina. Kesäkuussa 2008 talolla järjestettiin Julkula Open Air bänditapahtuma, joka sai alkunsa talolla harjoitelleen bändin toiveesta päästä esiintymään. Tapahtuma tuotettiin yhteistyössä Vinkkelin, kaupungin musiikkipajan, Julkula -talon ja kisälliryhmän kanssa. Esiintyjinä oli neljä paikallista, aloittelevaa bändiä. Yksi bändeistä vastasi mainonnasta sekä tapahtuman puitteiden rakentamisesta ja roudauksesta aikuisten avulla. Kisälliryhmä (5 poikaa) järjesti tapahtuman kahvion, nuoret leipoivat kahvion tuotteet ja vastasivat myynnistä. Tapahtumassa kävi yhteensä nuorta ja aikuista. Syksyn 2008 toiminta perustui erityisnuorisotyöntekijöiden näkemykseen siitä, että Julkulan ja lähialueiden 7.-luokkalaiset eivät käytä kaupungin nuorisotiloja. Ikäluokan tavoittamiseksi järjestettiin 7.-luokkalaisten oma ilta Vinkkelin kanssa. Tapahtumasta tiedotettiin koulukuraattorin ja opinto-ohjaajien kautta. Illan ohjelmassa oli vapaata seurustelua, pelejä ja Julkula talon kisälliryhmä oli kertomassa toiminnastaan paikalle tulleelle 25 nuorelle. Nuoret antoivat illasta myönteistä palautetta, mutta projektitoimintaan sitouttaminen ei onnistunut. Tapahtuman organisoinut tiimi tavoitteli nuoria uudelleen helmikuussa 2009 järjestetyllä 7.- luokkalaisten toiminnallisella WinterBreak -tapahtumalla. Tapahtumaan kutsuttiin aiemmassa illassa mukana olleet nuoret suoraan tekstiviesteillä, minkä lisäksi erityisnuorisotyöntekijät jakoivat mainoksia lähialueelle ja yläkouluille. Iltaan saapui muutama nuori. Kisälliryhmä ei saanut uusia jäseniä, mutta talolla toiminut poikaryhmä jatkoi toimintaa. Julkula - talolla ei järjestetty nuorten pikkujouluja joulukuussa 2008, joten ryhmä halusi paikata asian vuotiaille järjestetyillä pikkujouluilla toukokuussa Riisipuuron ja pipareitten, jouluaiheisen tietovisan ja biljardikisan parissa vietti iltaa 15 nuorta. Pojat kävivät mainostamassa iltaa läheisellä nuorisotilalla ja kasari-illan tapaan kyseinen tila oli pikkujouluiltana kiinni ja kaupungin nuorisotyöntekijät olivat illan valvojina kisällin projektityöntekijän kanssa. Nuorten omaehtoisen toiminnan malli on kirjattu Julkula talon työntekijöiden perehdytyskansioon. Julkula Open Air 2008 sai jatkoa kesällä Kaupungin nuorisotoimen palveluja käyttävistä nuorista koostunut ryhmä toteutti tapahtuman kisällin idealla. Nuorilla oli omat vastuualueensa tapahtuman järjestelyissä ja he hakivat kisälliprojektin henkilökunnan motivoimana Homma- 13

14 rahaa tapahtuman kuluihin. Julkula OpenAir on hyvä esimerkki siitä, kuinka projektin toimintatavat levisivät yhteistyökumppaneille. Säyneisen Nuorisoseura ry Juankoski Säyneisen Nuorisoseura tuli mukaan projektiin toimintakaudella Ensimmäinen tapaaminen seuran johtokunnan kanssa järjestettiin seuran aloitteesta loppuvuodesta 2007 ja keväällä 2008 käytiin alustavia keskusteluja paikallisesta Kisällistä osaajaksi toiminnasta seuran aktiivijäsenen ja kylän nuorten kanssa. Muutama nuori oli tuolloin kiinnostunut teatteriryhmän perustamisesta, mutta toiminta ei edennyt laajemman kiinnostuksen puuttuessa. Nuorille jäi kuitenkin halu omaan ryhmätoimintaan ja lokakuussa 2008 selvitettiin uudelleen nuorten kiinnostuksenkohteita ja halua omaan projektiin. Tiedustelujen tuloksena kylältä löytyi aluksi 14 tanssista kiinnostunutta nuorta. Ensimmäiseen kokoontumiseen marraskuun alussa saapui 7 tyttöä muutaman äidin tukemana. Tapaamisessa käytiin läpi Kisällistä osaajaksi hankkeen idea sekä selvitettiin mahdollisuutta omaehtoisen tanssiryhmän perustamiseen. Nuorisoseurasta löytyi tukiaikuinen kannustamaan, ohjaamaan ja auttamaan käytännön asioissa ja vastuun tanssinopetuksesta otti Kisällistä osaajaksi hankkeen projektityöntekijä. Nuorten nimeämä Red Spotlight -ryhmä koostui kahdeksasta luokkalaisesta tytöstä. Nuoret saivat seurantalon vapaasti käyttöönsä, ja he kokoontuivat nuorisoseurantalolla itsenäisesti kerran viikossa ja ohjatusti noin kerran kuukaudessa. Yksikään viikkoharjoituskerta ei jäänyt välistä ja välillä ryhmä innostui harjoittelemaan jopa 2-3 kertaa viikossa. Tytöt olivat liikunnallisesti eritasoisia eikä heillä paria tyttöä lukuun ottamatta ollut aiempaa kokemusta tanssitunneista tai omaehtoisesta ryhmätoiminnasta. Ryhmä toimi erittäin vastuullisesti: he huolehtivat avaimista ja siivosivat talolla muidenkin ryhmien sotkuja. Tytöt opettivat harjoituksista poissaolleille uudet asiat ja pitivät päiväkirjaa kokoontumisistaan. Tyttöjä pyydettiin esiintymään erilaisiin tapahtumiin jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Ryhmä keskittyi kuitenkin rauhassa tanssiharjoituksiin ja esiintymistä harjoiteltiin aluksi talolla kokoontuvalle eläkeläisten jumppakerholle. Esiintyminen Juankosken yläkoulun kevätjuhlassa toimi kenraaliharjoituksena viralliselle ensi-illalle Säyneisen iltatorilla kesäkuussa Kouluesityksen tukena toimi yläkoulun liikunnanopettaja, joka osaltaan kannusti tyttöjä jatkamaan harrastusta. Vanhempien sitoutuminen ja tuki mahdollisti ryhmän toiminnan, ilman vanhempien kyyditysapua kauempana asuvat tytöt eivät olisi päässeet harjoituksiin. Vanhempien ja nuorten yhteisessä palautepalaverissa nuoret kertoivat haluavansa jatkaa itsenäisiä kokoontumisia aikuisten tuella ja aika ajoin saatavalla ohjauksella. Vanhemmat lupautuivat edelleen nuorten tueksi, etsimään muun muassa rahoitusta ohjaajan palkkaamiseksi. Nuorten ryhmä ja seuran tukiaikuinen ideoivat yhteistyötä kylän nuorisobändin ja harrastajateatterin kanssa. Vehmasmäen Nuorisoseura ry Kuopio Ensimmäiset keskustelut Kisällistä osaajaksi projektista käytiin seuran kanssa vuonna 2007, mutta seura ei ollut vielä valmis sitoutumaan projektiin. Keskustelut käynnistettiin uudelleen keväällä 2008 ja Vehmasmäen Nuorisoseurasta tuli toinen toimintavuonna 2008 projektiin mukaan lähtenyt seura. Lähtötilanne nuorisotoiminnan osalta oli se, että seuran järjestämissä avoimissa nuorten illoissa oli vähän kävijöitä eikä kaupungin nuorisotyöntekijöillä ollut kontaktia alueen toimijoihin. Toiminnan kehittäminen aloitettiin harrastekyselyllä yhteistyössä Vehmasmäen koulun kanssa. Kysely toteutettiin syksyllä luokkalaisille (yhteensä 55 oppilasta, joista kyselyyn vastasi 40). Harrastekyselyllä kerättiin tietoa oppilaiden vapaa-ajan toiminnoista sekä harrastustoiveista. Kyselyn tulokset koottiin sekä nuorisoseuran että koulun käyttöön. Seuratoimijoilla oli projektin 14

15 alkuvaiheessa huoli vapaaehtoistoimijoiden saamisesta ja sitouttamisesta mukaan nuorisotyöhön, joten harrastekyselyn yhteydessä tehtiin kysely oppilaiden vanhemmille. Kyselyllä selvitettiin heidän kiinnostusta osallistua nuorten toimintaan tukiaikuisina tai ohjaajina. Kysely jaettiin koulun kautta 80 perheeseen, joista 3 palautti kyselyn. Käytännön toiminnan suunnittelun ja toteutuksen avuksi saatiin kaupungin nuorisotyöntekijä ja alkuvuodesta 2009 oli ensimmäinen yläkoululaisille suunnattu toiminnallinen nuorten ilta. Seurantalolla kävi noin 40 nuorta ja seurasta oli paikalla 9 aikuista. Heidän lisäksi mukana olivat kaupungin nuorisotyöntekijä ja opiskelijaharjoittelija. Sekä kävijämäärältään että sisällöllisesti onnistunut ilta toimi hyvin aikuisten rekrytoimisen tukena, mukana olleet kiinnostuivat jatkossakin osallistumaan tapahtumiin. Illan aikana keskusteltiin nuorten, heidän vanhempien ja muiden vapaaehtoisten aikuisten kanssa nuorten osallisuudesta, mahdollisuudesta suunnitella ja järjestää omaa toimintaa. Toisen nuorten illan suunnitteluun sitoutui kolme yläkouluikäistä tyttöä. Tyttöjen tiimi vastasi ohjelmasta ja rekrytoi lisää nuoria huolehtimaan esimerkiksi illan musiikista. Nuoret pääsivät vaikuttamaan myös kanttiinin tarjoiluihin ja tapahtumassa käyneet lasta ja nuorta olivat tyytyväisiä uudistuneeseen tarjoiluun. Toiminnassa mukana olleilla nuorilla oli paljon ideoita ja intoa jatkaa toimintaa. Aktiivisia aikuisia oli muutama, minkä he kokivat vaikuttavan motivaatioon ja jaksamiseen. Sekä nuoret että aikuiset kokivat, että toiminta olisi mielekkäämpää isommalla ryhmällä. Seuran johtokunta tavoittelee jatkossa nuorten toiminnan tueksi erillistä, nuorten vanhemmista koostuvaa työryhmää. Viranomaisyhteistyötä pyritään jatkamaan sekä kaupungin erityisnuorisotyöntekijöiden että läheisen asutusalueen nuorisotyöntekijöiden kanssa. Nuorisoseura koki, että nuorisotyöntekijöiden tuki innostaisi ja auttaisi toteuttamaan nuorten ideoita. On mietittävä millä tavalla he (nuorisotyöntekijät) voisivat toimia aktiivisemmin myös Etelä-Kuopion alueella/ tulla toiminnassa jatkossakin vastaan enemmän. Jos sieltä saisi vähän enemmän apuja, saattaisi omalta alueeltammekin löytyä enemmän innokkaita nuorten vanhempia, kun vastuu ja työmäärä ei olisi niin suuri. Selvää aktivoitumista nuorten toiminnan kehittämiseen ehti tapahtua jo lyhyellä kevään toimintakaudella, esimerkiksi kaksi nuorta liittyi nuorisoseuran johtokuntaan TAVOITEKOHTAISET ARVIOINNIT Hankkeen tavoitteet saavutettiin osittain. Yksilötasolla onnistumisia oli paljon: nuoret saivat upeita kokemuksia, onnistumisen elämyksiä, uusia taitoja ja itseluottamusta. Ryhmien toiminnassa ja heidän järjestämissä tapahtumissa näkyi innostuneisuus, tekemisen ja onnistumisen riemu. Seuratasolta katsottuna jokainen seura pääsi jollain osa-alueella hyviin, jopa erinomaisiin tuloksiin. Liittotasolta tarkasteltuna hanke onnistui erittäin hyvin. Ohjausryhmän mukaan projektin kokemuksilla ja tuloksilla on järjestöllisiä vaikutuksia. Hankkeen myötä saatiin läpileikkaus järjestöstä ja oletusten sijaan tietoa siitä, missä seuratasolla mennään. Tavoitteiden mukaisesti hanke synnytti uusia toimintamalleja levitettäväksi laajemmalti järjestökenttään. Nuorten rekrytoiminen Hankkeen alkuvaiheessa seurat kokivat suurimmaksi haasteeksi nuorten rekrytoimisen: Ongelma on se, että ihmiset ovat yleensä tulleet seuran toimintaan lapsina ja jatkaneet siitä eteenpäin. Järjestössä ei ole kokemusta uusien nuorten hankkimisesta kohtaaminen on hankalaa, onko valmiuksiakaan? Seurat löysivät keinoja nuorten rekrytoimiseen ja onnistuivat siinä hyvin. Ainoastaan erityistä tukea tarvitsevien nuorten saaminen toimintaan osoittautui haasteelliseksi, viranomaisillekin: Musta tuntuu, että mä hoidin hommat huonosti, kun en saanut niitä oppilaita värvättyä. Usein tuntui, ettei saanut niitä liikkeelle mihinkään. (koulukuraattori) Ensisijaisen kohderyhmän, sosiaalisen tuen tarpeessa olevien vuotiaiden nuorten tavoittaminen onnistui kohtalaisesti. Pilottiseuroissa toimi yksi erityisopettajan täysin kokoama ja 15

16 sosiaalisen tuen tarpeessa olevista nuorista muodostunut ryhmä. Yhdellä paikkakunnalla projekti kohdennettiin alueella yleisesti huolta herättäneeseen nuorisoryhmään, joka osoittautui erittäin haasteelliseksi käyttäytymiseen liittyvien vaikeuksien vuoksi. Kaksi ryhmää koostui viranomaisten ohjaamista ja yleisen haun kautta tulleista nuorista. Muihin ryhmiin nuoret tulivat omaehtoisesti seurojen tapahtumien ja mainostuksen houkuttelemana. Projektin alkuvaiheessa erityistä tukea tarvitsevien nuorten ajateltiin ohjautuvan toimintaan pelkästään viranomaisten kautta. Jokaiseen ryhmään tuli kuitenkin ilman erillistä ohjausta yksi tai useampi toiminnasta erityisesti hyötyvä nuori. Nuoret erottautuivat joukosta joko käytöksensä vuoksi tai seuran aikuisilla ja yhteistyökumppaneilla oli tietoa nuoren taustoista. Myös käsite erityistä tukea tarvitseva nuori tarkentui projektin edetessä, kun havaitsimme toiminnan tavoittavan paljon alueellisesti eriarvoisessa asemassa ja sen vuoksi syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Saman huomion tekivät nuoret: Täältä on kaikkialle pitkä matka, eikä ole harrastusmahdollisuuksia lähellä. Et vois sanoo et jopa syrjäytymisvaarassa, kumminkin syrjäkylällä asutaan, eikä oo kulkumahdollisuuksia. Arjen ja elämänhallinnan parantuminen Alueellisesti ajatellen projektin toiminnot vaikuttivat myönteisesti nuorten arkeen etenkin maaseutualueilla. Pikkukylien nuoret kommentoivat poikkeuksetta, ettei paikkakunnalla ollut aiemmin harrastustarjontaa nuorille ja että projekti mahdollisti mielekästä tekemistä vapaaaikaan. Nuorisoseura ei oo järjestäny kesäsille mitään aiemmin, et enempi on ollu ala-asteikäistä ja vanhemmille ihmisille tätä näytelmää, mut nuoret siitä välistä on unohdettu aika lailla. En meinannut uskoa, että täällä joskus olisi nuorille jotakin toimintaa. Yleensä täällä ei ole ollut muuta kuin ikäihmisten keppijumppaa tai muuta vastaavaa. Kaveritkaan ei meinanneet uskoa ennen kuin näkivät itse ilmoituksen. Toiminnan välittömät vaikutukset nuorten elämänhallintaan näkyivät erinomaisesti Vesilahdella, missä paikallisen projektin kohderyhmäksi valikoitui alueella ilkivaltaa tehnyt ja käytöksellään huolta aiheuttanut nuorisoryhmä. Valvotun vapaa-ajanviettopaikan ja avointen nuorten iltojen myötä aikuiset havaitsivat ilkivallan vähentyvän. Aito osallisuus voimauttaa ja eheyttää. Omaehtoisen ryhmätoiminnan myönteinen vaikutus itsetuntoon näkyi selvästi yksittäisten nuorten kohdalla. Muutokset olivat havaittavissa jo ryhmien toimiessa, minkä lisäksi nuoret kommentoivat asiaa arviointikeskusteluissa. Monet ylittivät rajojaan, kuten nuori, joka juonsi bänditapahtuman esiintymiskammostaan huolimatta. Hän sai arviointikeskustelussa palautetta ja rohkaisua muilta ryhmäläisiltä: Mun mielestä se oli erittäin arvostettavaa ja hienoa, et sä pystyit tekeen sen. Ja mä oon erittäin positiivisesti tyytyväinen siihen suoritukseesi. Sä oot tosi rohkee. Nuoret kertoivat oppineensa projektien myötä asioita, joiden uskoivat auttavan arjessa. He mainitsivat oppineensa täsmällisyyttä, tapahtumien kahvila-, kioskitoiminnassa raha-asioita, lehtijuttujen ja lupa-asioiden myötä puhumaan vieraille aikuisille ja ryhmässä toimiessaan ilmaisemaan rohkeasti omia mielipiteitään. Monet kommentoivat saaneensa vahvistusta omille taidoilleen sekä lisää kokemusta opintoja varten. Kaikki nuoret oppivat ryhmätyötaitoja ja ilman erityistä ohjausta nuoret jakoivat vastuualueita ja hakivat omat roolit ryhmässä. Oppinu enemmän ja vähemmän kommunikoimaan erilaisten ihmisten kanssa, ja se, että kaikki asiat ei oo kaikille itsestäänselvyyksiä (nuori) Mä opin luottaan muihin ja itteeni (nuori) Mä opin myös itse ottamaan vastuuta ja periaatteessa itsekkäästi ajateltuna jakamaan vastuuta ja nakittamaan jengiä, paljon semmosta johtamiskokemusta. (nuori) 16

17 Yksi on hoitanut järjestelyt, toinen on hoitanut laskut, kolmas on pitänyt kurin. (nuori) Toiminnan saama julkinen huomio koettiin hyvänä. Nuorista oli hienoa, että heitä haastateltiin ja heidän tapahtumista kirjoitettiin paikallislehdissä. Lehtijutut toivat toimintaan arvokkuuden tunnetta ja lisäsivät osaltaan nuorten intoa jatkaa toimintaa. Lisääntynyt osallisuus, nuorten aktiivisuuden lisääntyminen Nuorten aktiivisuuden lisääntyminen oli parhaiten saavutettu yksittäinen tavoite. Kaikissa seuroissa tavoitettiin toimintaan seuran ja harrastustoiminnan ulkopuolella olevia nuoria ja jokaisessa seurassa nuoret järjestivät itselleen mielekästä toimintaa. Hankkeessa näkyi nuorten vapaa-aikatutkimuksessa 2009 tehty havainto, että nuoret kaipaavat omaehtoista vertaisryhmätoimintaa. Jo mukaan lähtemisessä korostui oma aktiivisuus ja halu tehdä asioita itse: Niinku saatiin ite päättää että minkälaista, ei kukkaa ollu sanomassa että näin pittää tehä. (nuori) Nuorten lisääntynyttä osallisuutta ja aktiivisuutta kuvaavia kommentteja tuli arviointikeskusteluissa niin nuorilta itseltään kuin myös aikuisilta. Nuorten aktiivisuus ja omaaloitteisuus lisääntyi aluksi ryhmän sisällä, sitten seuratasolla ja suhteessa yhteistyökumppaneihin. Toiminnan edetessä nuorten valmiudet lisääntyivät ja he ottivat vastuuta yhä enemmän. Parhaimmillaan nuoret hoitivat yhteydet myös toiminnassa mukana oleviin viranomaisiin. Vinkkelin (erityisnuorisotyön piste) kanssa yhteistyötä on jatkettu ja laajennettu myös Vinkkelin tapahtumiin. (nuori) On oppinut olemaan enemmän mukana, ettei aina ole se hiljaisin siinä (nuori) Se on ollut hyvä homma kun et ole (ryhmän vetäjä) käynyt joka kerta niin siinä on saanut toteuttaa itseään, kun on itse saanut miettiä liikkeitä ja muokata niitä. (nuori) On opittu, että nuorilla on taitoa ja halua järjestää toimintaa itse (aikuinen) Kiinnittyminen omaan lähiyhteisöön Tarkasteltaessa nuorten kiinnittymistä lähiyhteisöönsä voi välittöminä vaikutuksina mainita nuorten myönteisemmän suhtautumisen omaan asuinympäristöön, koska siellä tapahtui jotain kivaa. Aikuisten näkökulmasta nuorten myönteisempi suhtautuminen lähiyhteisöön näkyi seuraavasti: Olen oppinut tuntemaan kylän nuoria, ja tuntuu mukavalle, kun he moikkaavat kylällä vastaan tullessaan. (seuran aikuinen) Selkeimmin kiinnittyminen lähiyhteisöön näkyi omaan ryhmään sitoutumisessa sekä myöhemmässä vaiheessa, hyvien toimintakokemusten myötä seuran toimintaan sitoutumisessa. Lähes jokaisesta ryhmästä osa nuorista innostui osallistumaan seuran tai järjestön tapahtumiin tai toimintaan, muun muassa yksi seura sai toiminnan kautta kaksi nuorisojäsentä johtokuntaansa Usein sanotaan, et ryhmässä tyhmyys tiivistyy, mut niin kyl siinä kuitenkin luottamus ja rohkeuskin tiivistyy. Et kun sä luotat siihen ryhmään, niin pystyt hoitaan erinäisiä asioita, niin se on paljon helpompaa ku et jos sä tekisit sen yksin. (nuori) Nuoret olivat ihan mielissään illan jutusta. Otetaan uusiksi heti kevätpuolella, oli kommentit. Yhtyeiltä loppui kappaleet klo 22 jälkeen ja sitten ruvettiin roudareiksi ja laitettiin tuolit saliin valmiiksi aamun huutokauppaan. Kaikki sujui ihan kuin itsestään! Ei muuten olis tullut kenenkään mieleen vuosi sitten! (seuran aikuinen) 17

18 Järjestötoimijoiden ja ammattilaisten lisääntyvä yhteistyö Useat nuorisoseuralaiset totesivat viranomaisyhteistyön olleen aiemmin lähinnä avustusten hakemista ja yhteistyökumppanit olivat kovin vakiintuneita, uusia kumppaneita ei ollut haettu. Alkuvaiheessa verkostoiduttiin laajalla otannalla. Tapaamisia järjestettiin koulu- ja nuorisotoimen, seurakunnan, terveydenhuollon, eri projektien ja järjestöjen työntekijöiden kanssa. Projektin alkuvaiheessa tavatuista 81 nuorten parissa toimivasta ammattilaisesta projektiin sitoutui 31 viranomaista. Viranomaisten osuus oli merkittävin projektin alkuvaiheessa. Paikkakuntakohtaisissa viranomaistapaamisissa selvitettiin sen hetkistä nuorisotyön tilannetta, toiminnan tarvetta sekä mahdollisia kohderyhmiä ja viranomaisten kautta rekrytoitiin erityistä tukea tarvitsevia nuoria. Käytännön toimintaan sitoutuivat pääosin koulu- ja nuorisotoimen edustajat. Varsinkin nuorisotyöntekijät osallistuivat aktiivisesti toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Yhteistyö muotoutui pilottikuntien tarpeiden mukaiseksi, esimerkiksi kolmella paikkakunnalla seurat saivat kunnan tyhjillään olleita tiloja nuorten käyttöön. Vesilahden Nuorisoseura toimi aktiivisesti koko kunnan nuorisotyön edistämiseksi. Seura herätti keskustelua ja otti kantaa alueen nuorten tilanteeseen kirjoittamalla lehtijuttuja ja yleisönosastokirjoituksia paikallislehteen sekä järjestämällä kyläläisille vanhempainillan, missä sovittiin nuorille yhteiset kotiintuloajat. Projektikokemusten myötä myös nuoret aktivoituivat ottamaan yhteyttä viranomaisiin; useilla paikkakunnilla nuoret hoitivat yhteydet nuorisotyöntekijöihin. He lainasivat tapahtumissa tarvittavia välineitä, sopivat tapahtumien ja alueen nuorisotilatoiminnan koordinoinnista ja pyysivät nuorisotyöntekijöitä tapahtumien valvojiksi. Nuorten toiminnassa näkyi ennakkoluulottomuus muita toimijoita kohtaan. Aikuisten asenteissa puolestaan tapahtui muutosta ja kommenteissa näkyi avoimuuden ja rohkeuden lisääntyminen suhteessa seuran ulkopuolisiin toimijoihin: Uutta oli: yhteydenotot viranomaisiin, ei ole aiemmin näin suoraan kyselty. Miten kannattaa ottaa yhteyttä, ollut ihan uutta. (seuran aikuinen) yhteistyötahojen hankkiminen; että on mahdollista saada yhteistyötä ja voi onnistua. (seuran aikuinen) Viranomaiset suhtautuivat hankkeeseen myönteisesti, mutta käytännön toimintaan sitoutuminen osoittautui haasteelliseksi. Henkilöresurssien vähäisyys ja oman työn kuormittavuus olivat yleisimmät syyt projektista pois jättäytymiseen. Erään nuorisotyöntekijän mukaan taustalla voivat vaikuttaa myös asenteet: Muut voivat nähdä järjestöt välttämättömänä pahana, joiden kanssa on tehtävä yhteistyötä. Koetaan usein tarpeettomana tahona, joka ei tavoita tarpeeksi ihmisiä ja toiminnot harrastelijamaisiksi. (nuorisotyöntekijä) Viranomaisten suhtautuminen oli myönteisempää, mikäli heillä oli kokemusta järjestötyöstä tai toimijat tunsivat toisensa. Pääosin nuorten parissa toimivat ammattilaiset olivat sitä mieltä, että kaikkia nuorisotyön toimijoita tarvitaan. Ainoastaan toiminnan koordinointiin ja päällekkäisyyksien karsimiseen täytyisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Ei tavoiteta nykyisillä palveluilla syrjäkylien nuoria. Ajatellaan aika alueellisesti ja syrjäkyliä ei tule edes ajatelluksi. (nuorisotyöntekijä) Toiminta on tärkeämpää kuin kuka sitä tekee (nuorisotyöntekijä) Toimijoita ei ole missään nimessä liikaa. Maaseudulla tarvitaan nuorten kanssa toimivia ihmisiä vieläkin enemmän. (nuorisotyöntekijä) Enemmän toimintaa sellaisille, jotka olisivat halukkaita tekemään jotain, mutta jotka eivät ole kuitenkaan tarpeeksi rohkeita menemään jonnekin toimintaryhmään. 18

19 Matalan kynnyksen paikka, jonne voi mennä ja itse vaikuttaa, mitä tehdään, voi olla myös hengailua, ja sitä mitä nuoret muutenkin tekevät. (10-luokan yhteisötyöntekijä) Viranomaiset mainittiin projektisuunnitelmassa sekä tuen antajina että saajina. Varsinkin nuorisotyöntekijöiden tukea ja asiantuntemusta kaivattiin useissa seuroissa. Seurakohtaisista onnistumisista viranomaisyhteistyössä mainittakoon Vehmasmäen Nuorisoseura, joka sai kaupungin nuorisotyöntekijät ensimmäistä kertaa mukaan alueen nuorten tapahtumiin ja samalla tukemaan kylän nuorisotoiminnan kehittämistä. Viranomaisten saamasta tuesta voi mainita esimerkkinä Julkula Open Air -tapahtuman, jonka kautta nuorisotyöntekijät ottivat nuorten osallistavan toimintatavan omakseen. Nuorten aktivointi oli loistavaa. Ongelmat hoidettiin hyvin, mm. vanhemmille soitettiin, kun tiedettiin puhelinnumerot. Hyvää yhteisöllisyyttä, mikä ei onnistu suuremmissa lähiöissä. (nuorisotyöntekijä) Aiemminkin tehty yhteistyötä, mutta (projekti) helpottanut omaa toimintaa. (nuorisotyöntekijä) Tekemällä ja osallistumalla saataisiin paljon enemmän aikaan kuin byrokratian pyörittämisellä, mikä pelottaa nuoria pois. (nuorisotyöntekijä) Hankkeen yksi merkittävistä tuloksista oli nuorisoseurojen välinen yhteistyö. Järjestössä ei ole seurojen keskinäisen yhteistyön kulttuuria, joten kahdella pilottialueella toteutunut useamman seuran yhteinen hanke oli tulos, jota ei osattu lähteä hakemaan. Tutustuimme myös uusiin ihmisiin (naapuriseurasta), ja sitä kautta saatiin nuorten teatteriryhmä seurantalolle. Sinänsä ei siis kisälliryhmiä, mutta nuorisoseura on saanut kisällin kautta lisäpotkua toimintaan. (nuorisoseuran aikuinen) Nuorten kasvun ja osallisuuden tukemiseen liittyvän osaamisen lisääntyminen Osallisuus edellyttää lasten ja nuorten harjaannuttamista vastuulliseen vallankäyttöön yhteistyössä aikuisten kanssa. Se on muiden avointa kuulemista ja huomioon ottamista, erilaisuuden kunnioittamista sekä kaikkien mielipiteiden kysymistä ja kunnioittamista. Osallisuus ei ole kontrolloimatonta vallan siirtoa tai lasten ja nuorten mielipiteiden valtaa ylitse muiden. Osallisuusprojekteissa mukana olevat aikuiset eivät saa jättää lapsia ja nuoria liian yksin, sillä silloin on vaarana, että projektit eivät onnistu. Kisällistä osaajaksi -projekti tuotti kokemuksia laidasta laitaan. Pääosin toiminnot perustuivat aitoon osallisuuteen: nuorten ja aikuisten välille syntyi aitoa vuorovaikutusta ja nuoret nähtiin kykenevinä oman toimintansa asiantuntijoina, aktiivisina toimijoina ja voimavarana. Osallisuuden toteutumista kuvaa seuraava nuoren kommentti: Ei oo niinku liikaa annettu meille mittää vastuuta tai sillee. Ku kuitennii siinä on ollu aina niitä aikuisia. Toista äärilaitaa edustivat tilanteet, joissa toiminta tahtoi kääntyä aikuisten toteuttamaksi tai nuoret jätettiin tekemään asioita liian yksin. Alettiin suunnitella tapahtumaa mä kyllä yritin sitä järjestää. Kyllähän ne aikuiset oli siinä vieressä, kun mä sitä tein, mut ei ne sit siitä mitään sanonu. (nuori) Osallisuuteen perustuvien toimintatapojen omaksuminen ja omien totuttujen tapojen muuttaminen osoittautuivat aikuisille haastavaksi. Molemminpuolisen luottamuksen saavuttaminen ja yhteisen kielen löytäminen vaativat sekä aikuisilta että nuorilta aikaa. 19

20 Arviointikeskusteluissa näkyi kuitenkin selkeästi se, miten suurin osa aikuisista havahtui nuorten aktiivisuuteen, osaamiseen ja siihen, että nuoret ottavat vastuuta asioista kun sitä heille annetaan. Opittu on, että voidaan järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti suunnitella myös nuorten kanssa toimintaa. Suunniteltu toiminta on myös hyvin toteutunut. Tulee olla rohkeampi vastuun antamisessa. Kannattaa olla rohkea kokeilemaan uusia juttuja. Hankkeelle asetetut koulutukselliset tavoitteet saavutettiin osittain. Syksyllä 2007 järjestettiin seuratoimijoiden starttikoulutukset molemmilla pilottialueilla ja keväällä 2008 seurojen vertaistukitapaaminen Länsi-Suomen alueella. Kaikista kolmesta koulutuksesta saatu palaute oli myönteistä. Jatkossa hankkeen koulutukset houkuttelivat heikosti osallistujia: seuroilta tulleen koulutustoiveen perusteella valmisteltu ohjaajakoulutus syksyllä 2008 sekä kevään 2009 alueelliset seuratapaamiset peruuntuivat vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Seuratoimijoiden koulutusaktiivisuuteen vaikuttanevat henkilö- ja aikaresurssien vähäisyys, mutta jatkossa on syytä pohtia myös koulutusten muotoa, sisältöjä ja aikataulutusta tarkemmin. Seuratoimijoiden tukeminen, osallisuuden ideaan sekä sitä tukeviin toimintatapoihin perehdyttäminen toteutettiin pääosin seurakohtaisissa tapaamisissa. Hankkeen loppuarviointien perusteella seurat kokivat sen riittävänä. 4. HAASTEITA, KEHITTÄMISEN KOHTEITA JA ONNISTUMISIA Seurat kokivat hankkeen alussa suurimmaksi haasteeksi nuorten löytämisen. Seuratasolla toiminnan suurimmaksi haasteeksi osoittautui kuitenkin aikuisten vapaaehtoisten puute. Lähes kaikissa seuroissa vastuu toiminnasta jäi muutamalle aikuiselle ja he kokivat toiminnan välillä raskaana. Oman ajan puute ahdisti, homma alkoi jossain vaiheessa tuntua toiselta työltä, koska vastuunjakajia oli vähänlaisesti. (seuran aikuinen) Ns:lla ei ole ollut oikein minkäänlaista toimintaa vähään aikaan Osa syynä voi olla myös johtokunnan iäkäs henkilöstö. Joka johtaa taas siihen, ettei jakseta painaa enää eteenpäin samalla mallilla kuin ennen. Toisaalta heillä on taas kokemusta, josta on hyötyä. (nuori) Koko vapaaehtoistoiminnan kentässä näkyvä henkilöresurssien puute on iso haaste toiminnalle. Projektin kokemusten myötä heräsi ajatus nuorten vertaisoppimiseen perustuvan toimintamallin kehittämisestä. Käytännössä ajatus toteutuisi siten, että nuoret kasvattavat ja ohjaavat toiminnan kautta toisia nuoria aktiivitoimijoiksi ja ohjaajiksi. Tämä lisäisi nuorten mahdollisuuksia osallistua, vaikuttaa toimintaan ja malli helpottaisi myös uusien toimijoiden rekrytoimista. Idean esittivät sekä nuoret että viranomaiset: Toimintaa vois jatkaa niin, että houkuttelisi tuttuja nuoria mukaan ja etsisi niille tarpeeksi mielenkiintoisia työtehtäviä. (nuori) Vertaisohjaajille olisi tarvetta, tarvittaisiin nuorille koulutusta ja tukea ammattihenkilöstöltä. (nuorisotyöntekijä) Useissa seuroissa käytiin hankkeen aikana keskustelua taloudellisista resursseista ja niiden vaikutuksista toimintaan. Projektin käytännön kokemukset osoittivat kuitenkin sen, että todella pienin taloudellisin panostuksin tai lähes nollabudjetilla voi saada aikaan erinomaista toimintaa ja tuloksia. Toiminnan kannalta merkityksellisemmäksi osoittautui aikuisten ja nuorten sitoutuminen ja halu kehittää toimintaa. Taloudellinen tuki on tärkeää, mutta henkiset resurssit, yhteistyö ja avoimuus ovat tärkeämpiä. 20