Suomen kehityspolitiikan Rio tiekartta: Kohti kestävää tulevaisuutta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen kehityspolitiikan Rio+20 + 5 tiekartta: Kohti kestävää tulevaisuutta"

Transkriptio

1 Suomen kehityspolitiikan Rio tiekartta: Kohti kestävää tulevaisuutta Eija Maria Ranta 1 1. Johdanto Kestävä kehitys on yksi aikamme suurimmista haasteista. Taloudellinen hyvinvointi jakautuu epätasa-arvoisesti niin maiden sisällä kuin niiden välillä. Yli miljardi ihmistä elää äärimmäisessä köyhyydessä, eivätkä satojen miljoonien ihmisten perustarpeet, kuten riittävä ravinto, puhdas vesi, koulutus ja terveydenhuolto, tyydyty. Samaan aikaan maailman väestö kasvaa, ympäristön tila heikkenee ja ilmastonmuutos kiihtyy. Maapallon kantokyky ylittyy. Tällä hetkellä taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kehitys eivät ole kestäviä. On toimittava heti, jotta jokainen yksilö ja yhteisö voi elää hyvää ja ihmisarvoista elämää monimuotoisessa ja elävässä ympäristössä nyt ja tulevaisuudessa. YK:n kestävän kehityksen huippukokous (Rio+20) järjestettiin Rio de Janeirossa, Brasiliassa kesäkuuta Rio+20 prosessin tavoitteena oli sitouttaa maailman valtiot vuonna 1992 Rion ympäristö- ja kehityskonferenssissa määriteltyihin periaatteisiin ja toimeenpanoon, joilla pyritään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävään kehitykseen maailmanlaajuisesti. Huippukokouksessa arvioitiin kestävän kehityksen toteutumista ja laadittiin suuntaviivoja tulevaisuutta varten. Lisäksi keskityttiin vihreään talouteen, ympäristöhallinnon uudistukseen, tulevaisuuden tavoitteisiin sekä lukuisiin temaattisiin kokonaisuuksiin, joita olivat esimerkiksi vesi, metsät, luonnon monimuotoisuus, ilmastonmuutos, terveys ja sukupuolten välinen tasa-arvo. Tämä kehityspoliittinen raportti tarkastelee Rio+20 huippukokouksen saavutuksia ja haasteita sekä tekee suosituksia siitä, miten Suomen tulee toimia tulevaisuudessa globaalisti kestävän kehityksen saavuttamiseksi. Kestävän kehityksen tematiikka ja Rio+20 prosessi herättävät eri toimijoissa hyvin erilaisia näkemyksiä. Tämä raportti tarjoaa yhden, auttamatta rajallisen näkökulman monitulkintaiseen ja hyvin laajaan asiakokonaisuuteen. Raportin taustamateriaaleina toimivat Rio+20 loppuasiakirja, Ulkoasiainministeriön, Ympäristöministeriön ja Kepa ry:n dokumentit, kestävää kehitystä koskevat raportit sekä lehtiartikkelit ennen ja jälkeen konferenssin. 2 Raportin rakenne seuraa pääpiirteittäin Rio +20 loppuasiakirjan ulkoasua. Kunkin kappaleen lopussa esitetyt yleiset suositukset koskevat niitä edeltäneen kappaleen sisältöjä ja keskittyvät 1 Kehitysmaatutkimuksen tutkija, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto. Tämä raportti on osa Suomen luonnonsuojeluliiton "Kestävän kehityksen tiekartta" -hanketta, jolle on saatu tukea ulkoministeriön kansalaisjärjestöille suunnatuista viestintä- ja kehityskasvatusrahoista. Raportti kirjoitettiin syyskuussa Lisäksi kirjoittaja on keskustellut aiheesta seuraavien asiantuntijoiden kanssa: Irmeli Mustalahti (Itä-Suomen yliopisto), Rilli Lappalainen (Kehys ry.), Henna Hakkarainen (KEPA) ja Mika Railo (KEPA). Marikki Stocchetti (Ulkopoliittinen Instituutti) ja Jussi Ylhäisi (Helsingin yliopisto) ovat kommentoineet käsikirjoitusta perusteellisesti ja suurella asiantuntemuksella. Kirjoittaja haluaa kiittää kaikkia yllä mainittuja. Vastuu lopullisesta tekstistä on luonnollisesti kirjoittajan. Suurin kiitos kuuluu kehitysmaatutkimuksen professori Anja Nygrenille ja Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristönsuojelupäällikölle Jouni Nissiselle asiantuntemuksesta ja tuesta. Raportin toimeksiantaja on Suomen luonnonsuojeluliitto. Yhteistyökumppaneina toimivat Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen oppiaine ja Ulkopoliittinen instituutti. Tutkimusraportin tekoa on rahoitettu Ulkoasiainministeriön kehityskasvatus- ja viestintätuella. 1

2 pääsääntöisesti kehityspolitiikan kannalta tärkeisiin asioihin. Lopussa yleiset suositukset on kerätty yhteen ja eritelty toimijaryhmittäin. 2. Rion periaatteet ja toimeenpano maailmalla ja Suomessa Kestävä kehitys voidaan määritellä monella tapaa. Tunnetuin on kuitenkin YK:n ympäristö- ja kehityskomission vuonna 1987 laatiman Brundtlandin raportin (Our Common Future) määritelmä, jonka mukaan "kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa." Määritelmässä yhdistyy ajatus etenkin maailman köyhimpien perustarpeiden tyydyttämisestä, luonnon kantokyvyn rajoituksista ja siitä, että maailma on yhteen kietoutunut niin maantieteellisesti kuin ajallisesti. Köyhyys ja ympäristöongelmat eivät pysy valtion rajojen sisäpuolella, vaan tarvitaan yhteisvastuuta ja yhteisiä ponnistuksia kotimaassa ja maailmanlaajuisesti. Talous-, sosiaali- ja ympäristöpolitiikan seurauksista vastaavat omat lapsemme ja lapsenlapsemme. Vuonna 1992 järjestetyssä Rion ympäristö- ja kehityskonferenssissa (UNCED, Earth Summit) laadittiin ensimmäistä kertaa yhteiset, maailmanlaajuisesti tunnustetut kestävän kehityksen periaatteet (Rio Declaration on Environment and Development) ja toimeenpanosuunnitelma (Agenda 21). Lisäksi sovittiin kestävän metsätalouden periaatteet (Statement of Principles for the Sustainable Management of Forests) ja avattiin allekirjoitettavaksi YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (UN Framework Convention on Climate Change, UNFCCC), YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus (UN Convention on Biological Diversity, UNCBD), ja YK:n aavikoitumissopimus (UN Convention to Combat Desertification, UNCCD). Periaatteisiin kuuluivat muun muassa oikeus kehitykseen, ympäristö- ja kehitysnäkökulmien liittäminen yhteen, kansallisten ja paikallistasollekin, kuten kuntiin, ulottuvien kestävän kehityksen ohjelmien laatiminen, yhteisten mutta eriävien velvoitteiden periaate, varovaisuusperiaate ja saastuttaja maksaa -periaate 3. Laaja toimeenpanosuunnitelma sitoi eritasoisia politiikan, talouden ja kansalaisyhteiskunnan toimijoita kestävän kehityksen periaatteiden toimeenpanijoiksi. Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokous (2002) oli Rion 10-vuotinen seurantakokous. Kokouksessa vahvistettiin valtioiden sitoutuminen Rion periaatteisiin ja toimeenpanoon sekä linkitettiin ne YK:n vuosituhatjulistuksen, Monterreyn kehitysrahoituskonferenssin ja WTO:n Dohan kauppaneuvottelujen tavoitteisiin. Kokouksen 3 Yhteisten mutta eriävien velvoitteiden periaate tarkoittaa sitä, että kaikilla valtioilla ja ihmisillä on vastuu ympäristöstä, mutta jokainen maa on syyllinen ympäristöongelmien syntyyn eri tavoin ja niillä on erilaiset mahdollisuudet torjua ja poistaa niitä. Varovaisuusperiaate, jota kutsutaan EU-tasolla myös nimellä ennaltavarautumisen periaate, on ympäristöhallinnon termi, jonka mukaan tilanteissa, joissa ympäristövaikutukset voisivat olla kohtalokkaita, tulee toimia, vaikkei uhkia olisi tieteellisesti todistettu. Saastuttaja maksaa -periaatteella tarkoitetaan sitä, että ympäristöä saastuttavan tahon on ehkäistävä tai korvattava ympäristölle tuottamansa tuho asianmukaisella tavalla. 2

3 merkittäviä teemoja olivat vesi ja sanitaatio, energia sekä kestävä kulutus ja tuotanto, jossa päätettiin laatia 10-vuotinen globaali kehysohjelma. Kestävä kehitys on yksi YK:n vuosituhatjulistuksen (Millennium Development Goals, MDGs) päätavoitteista. Maailman valtiot ovat sitoutuneet luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen, puhtaan veden puutteesta kärsivien osuuden puolittamiseen vuoteen 2015 mennessä ja sadan miljoonan slummissa asuvan elinolosuhteiden parantamiseen merkittävästi vuoteen 2020 mennessä. Kaikkien maiden tulee toteuttaa kestävän kehityksen periaatteita politiikkalinjauksissaan. EU-tasolla kestävän kehityksen periaatteet ovat olleet läsnä Maastrichtin sopimuksesta (1992) lähtien. Amsterdamin sopimus (1997) määritti, että kestävän kehityksen tulee olla läpileikkaava tavoite kaikissa EU:n politiikkalinjauksissa. Lissabonin sopimuksessa (2009) kestävä kehitys määriteltiin yhdeksi EU:n perusarvoista ja ulkosuhteiden yhteisistä tavoitteista. EU:lla on oma kestävän kehityksen strategia, joka arvioitiin vuonna Ongelmakohdiksi havaittiin ilmastonmuutos, liikenteen korkea energiankulutus sekä luonnon monimuotoisuuden ja luonnonvarojen vähentyminen. Rio+20 prosessissa EU ajoi vihreän talouden käsitettä, kestävän kehityksen tavoitteiden määrittelyä sekä seuraavia teemoja: vesi, meret, energia, maankäyttö, ekosysteemit ja resurssitehokkuus. Kestävän kehityksen periaatteiden ja kansainvälisten ympäristösopimusten toimeenpanon tukeminen kehitysmaissa ovat olleet kiinteä osa Suomen kehityspolitiikkaa 1990-luvun puolivälistä lähtien. Kehityspoliittinen toimenpideohjelma (2012) ajaa ihmisoikeuksia, osallistavaa ja työllistävää vihreää taloutta, luonnonvarojen kestävää käyttöä ja ympäristönsuojelua sekä inhimillistä kehitystä. Sukupuolten välinen tasa-arvo, ilmastokestävyys ja eriarvoisuuden vähentäminen tulee ottaa huomioon kaikissa toimissa. Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on tehdä tulevaisuuden Suomesta hiilineutraali yhteiskunta, nostaa Suomi ympäristöteknologian ykkösmaaksi ja kehittää Suomesta maailman ympäristötietoisin kansakunta. Rio+20 prosessissa Suomen ajamat teemat olivat vesi ihmisoikeutena ja vaihtoehtoiset hyvinvointimittarit, minkä lisäksi Suomi tuki YK:n ympäristöohjelman (UNEP) korottamista järjestöksi ja piti esillä metsiin ja terveyteen liittyviä kysymyksiä. Suomen tulee: sitoutua kestävän kehityksen periaatteiden kirjaamiseen hallitusohjelmaan hallituksen kokoonpanosta huolimatta. valtavirtaistaa kestävän kehityksen periaatteet ja toimeenpano kaikille politiikkasektoreille, mukaan lukien maatalous, teollisuus, energia ja liikenne. Kestävä kehitys ei koske ainoastaan ympäristö- ja kehityspolitiikkaa. ajaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kehityspolitiikkaa ja kirjata kestävän kehityksen periaatteet kehityspoliittiseen ohjelmaan myös tulevaisuudessa. 3

4 3. Rio+20 konferenssin saavutukset ja haasteet: Kohti kestävää tulevaisuutta? Rio+20 huippukokouksen tulokset kirjattiin 49-sivuiseen ja 283 kohtaa sisältävään loppuasiakirjaan (The Future We Want), jonka sisältö oli monille pettymys. Loppuasiakirja on vapaaehtoinen dokumentti, joka ei pääpiirteiltään sido, vaadi tai pakota. Sen sijaan se toteaa ja vahvistaa jo olemassa olevaa, ja tarjoaa maailman valtioille mahdollisuuden tulkita ja toteuttaa loppuasiakirjan sisältöä haluamallaan tavalla kansallisen itsemääräämisoikeuden nimissä. Kansainvälisessä päätöksenteossa poliittinen tahto on kaiken a ja o, mutta nyt sitä ei löytynyt konkreettisten päätösten aikaansaamiseksi. Kun Rion periaatteita ja toimeenpanoa hahmoteltiin 1990-luvun alussa, elettiin kylmän sodan jälkeistä globalisaation voittokulkua. Pääoma, ihmiset, arvot ja erilaiset yhteiskunnalliset ratkaisut liikkuivat yhä kiihtyvällä vauhdilla rajojen yli. Nyt usko globaalin talouden ja universaalien usein länsimaiden määrittelemien ratkaisujen kykyyn tuottaa hyvinvointia kaikille on horjunut. Ruoka-, ilmasto- ja talouskriisin ilmapiirissä valtiot ovat haluttomia kaikkia velvoittaviin sitoumuksiin. Lisäksi rikkaiden maiden ja kehitysmaiden väliset valtasuhteet ovat muuttuneet. Muun muassa Kiina, Intia ja Brasilia ovat nousseet kasvaviksi talousmahdeiksi, jotkut jopa kehitysavun antajiksi. Globaalin kapitalismin ja länsimaisen kehitysajattelun kritiikki on kasvanut etenkin Latinalaisessa Amerikassa. Vähiten kehittyneet maat, etenkin Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa, ovat jääneet kehityksestä jälkeen. Rio+20 neuvottelut näyttäytyivätkin valtataisteluna rikkaiden maiden ja kehitysmaiden välillä. Kehitysmaiden kansainvälinen asema on vahvistunut, eivätkä ne enää hyväksy rikkaiden maiden aloitteita entiseen tapaan. Tulevaisuudessa on välttämätöntä ottaa kehitysmaat tiiviimmin mukaan huippukokousten ja sopimusten valmistelutyöhön, neuvotteluihin ja globaaliin päätöksentekoon mahdollisimman demokraattisella tavalla. Kehitysmaiden G77-ryhmä ei myöskään pysynyt yhtenäisenä, vaan jakautui teemakohtaisesti, esim. kehittyvien talouksien ja vähiten kehittyneiden maiden välillä. On tärkeää kysyä, kuinka paljon köyhimpien maiden ääni kuului neuvotteluissa. Lisäksi on kysyttävä, edustivatko kehitysmaiden valtioiden neuvottelijoiden kannat kunkin maan kansalaisyhteiskunnan moninaisuutta vai kapean poliittisen ja taloudellisen eliitin etuja. Suomen tulee: toimia kestävän kehityksen esimerkkinä, jotta sillä on uskottavuutta globaalisti. edistää sitä, että kehitysmaat, ja erityisesti vähiten kehittyneet kehitysmaat, otetaan mukaan kansainvälisten konferenssien, sopimusten ja linjausten valmistelutyöhön jo alkuvaiheessa. tukea kehityspolitiikallaan kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntien, mukaan lukien kansalaisjärjestöt, erilaiset kansanliikkeet ja paikallisyhteisöt, moniäänisyyttä sekä niiden oikeutta päättää omaa ympäristöään koskevista asioista. 4

5 3.1. Vihreä talous Ensimmäinen huippukokouksen pääteemoista oli vihreä talous kestävän kehityksen ja köyhyyden vähentämisen politiikkakehikossa. Oikeudenmukainen ja luonnon kantokykyä kunnioittava globaali talous on avain eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentämisessä sekä kestävän kehityksen saavuttamisessa. UNEP tarkoittaa vihreällä taloudella siirtymistä vähähiiliseen, resurssitehokkaaseen ja sosiaalisesti oikeudenmukaiseen talousjärjestelmään, jossa tuotanto- ja kulutustavat edistävät ihmisten hyvinvoinnin lisääntymistä tavalla, joka ei altista tulevia sukupolvia ympäristötuhoille ja luonnonvarojen niukkuudelle. Suomen ympäristöministeriö toteaa, että vihreän talouden siirtymä edellyttää puhtaiden teknologioiden laajamittaista käyttöönottoa, totuttujen toimintatapojen tarkistamista sekä ympäristökysymysten huomioimista kaikissa politiikkatoimissa. Vihreä talous on keino kestävän kehityksen saavuttamiseen. Vihreä talous oli EU:n lippulaivateema. Se ajoi maailmanlaajuisen vihreän talouden tiekartan käyttöönottoa, jossa määritellään selkeät tavoitteet ja toimenpiteet vihreän talouden saavuttamiseksi. Käsitteen kohtaama kiihkeä vastustus yllätti monet. Kehittyvät taloudet arvioivat vihreän talouden käsitteen olevan este niiden talouskasvulle ja kehitykselle. Vähiten kehittyneet maat puolestaan pelkäsivät, että keskittyminen vihreään talouteen vie huomion köyhyyden vähentämiseltä ja vuosituhattavoitteiden saavuttamiselta. Monet maat, etenkin Latinalaisessa Amerikassa, näkivät käsitteen jatkumona rikkaiden maiden ja monikansallisten yritysten pyrkimyksille kaupallistaa ja yksityistää kehitysmaiden luonnonvarat ja hyötyä kehitysmaiden ihmisten köyhyydestä ja jokapäiväisestä taistelusta elinympäristönsä tuhoutumista vastaan. Koska monet globaalit ympäristöongelmat juontuvat teollisesta tuotantotavasta, kehitysmaat vaativat, että rikkaat teollisuusmaat kantavat vastuunsa kestämättömien kulutus-, tuotanto- ja elämäntaparatkaisujen aiheuttamista ympäristöongelmista. Se, että EU toi hyväksyttäväksi uuden ja epäselvän käsitteen ilman etukäteisneuvotteluja ja ilman omia sitoumuksia rahoitukseen 4, kehitysmaiden kapasiteetin vahvistamiseen tai teknologiasiirtoihin, herätti närkästystä. EU:n tapa ajaa monikansallisia yrityksiä suosivaa kaupan vapauttamista kehitysmaissa samalla kun se on suojellut omaa maataloustuotantoaan kehitysmaatuonnilta, kyvyttömyys liittää sosiaalisia ja ympäristönäkökohtia sen omia monikansallisia yrityksiä koskeviin sääntöihin ja vapaakauppaneuvotteluihin sekä kaupan vapauttaminen EU:n ja kehitysmaiden välillä tilanteessa, jossa neuvottelijat ovat hyvin eriarvoisessa asemassa, ei ole ollut omiaan luomaan kuvaa EU:sta oikeudenmukaisena 4 Vaikka huippukokouksessa ei varsinaisesti päätetty rahoituksesta, vapaaehtoisten rahoitussitoumusten tekoon kannustettiin. Yksittäiset maat sekä yksityisen sektorin toimijat ja erilaiset kehityspankit tekivätkin omia rahoitussitoumuksiaan. Yhdysvallat muun muassa lanseerasi puhdasta energiaa koskevan kumppanuusohjelman eri Afrikan maiden kanssa (US$20 milj.), kun taas Brasilia sitoutui tukemaan UNEPin toimintaa vähiten kehittyneissä maissa (US$6 milj.) sekä ilmastonmuutoksen torjuntaa Afrikassa, vähiten kehittyneissä maissa ja köyhissä saarivaltioissa (US$10 milj.). Euroopan komissio ei sitoutunut, mutta lupasi kerätä tulevaisuudessa 400 miljoonaa euroa kestävien energiahankkeiden tukemiseen. 5

6 taloudellisena toimijana. Valtaosa talouspoliittisesta päätöksenteosta tehdään yhä Yhdysvaltain ja EU:n johdolla kansainvälisissä rahoituslaitoksissa kuten Maailmanpankissa ja Kansainvälisessä valuuttarahastossa (IMF), joissa päätäntävalta on epädemokraattinen. Kehitysmailla on vain vähän sananvaltaa, vaikka rahoituslaitosten toiminta ohjaa etenkin köyhimpiä kehitysmaita velka-, lainaja apujärjestelyin. 5 Osin kehitysmaiden kritiikki oli siis perusteltua ja ymmärrettävää. Tosin yhä useammin myös kehitysmaiden ympäristöongelmissa on kyse teollisuustuotannon kasvusta ja luonnonvarojen ja energian kestämättömästä kulutuksesta. Väkirikkaiden, kasvavien talousmahtien, kuten Kiinan ja Intian, ympäristöratkaisut koskettavat kaikkia. Rikkaat maat ovat siirtäneet tuotantoaan kehitysmaihin, joissa on halpa työvoima ja väljempi ympäristölainsäädäntö, ja siksi halvemmat tuotantokustannukset. Muun muassa veronkierron ja yritysten siirtohinnoittelun vuoksi kehitysmaiden luonnonvarat eivät hyödytä maiden kansalaisia, vaan valuvat esimerkiksi veroparatiiseihin, kun taas ympäristötuho jää kehitysmaiden kansalaisten kärsittäväksi. Kansainvälisen yritystoiminnan ja maailmankaupan oikeudenmukaisuus ei ole siis tärkeää ainoastaan talouden, vaan myös sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ympäristön kestävyyden, kannalta. Yritysmaailman näkyvä vaikutusvalta Rio+20 prosessissa herätti kysymyksiä siitä, tehdäänkö päätöksiä kansallisen tai alueellisen taloudellisen hyödyn vai kestävän kehityksen näkökulmasta. Myös Maailman kauppajärjestö (WTO) toimii usein talouselämän ehdoilla huomioimatta sosiaalisia tai ympäristöllisiä näkökulmia. Suomen ja EU:n kauppapolitiikassa tavoitellaan usein yritysten lyhyen tähtäimen voittoja sekä kansallista ja alueellista etua. Köyhimpien maiden valmiudet neuvotella tasavertaiselta pohjalta EU:n kanssa tai WTO:n sisällä ovat heikot, eikä kaupan vapauttamisen tuoma taloudellinen etu usein hyödytä kehitysmaaeliittejä laajempia kansanosia. Rio+20 loppuasiakirjassa todetaan, että vihreä talous on yksi keino muiden joukossa kestävän kehityksen saavuttamiseksi. Vihreän talouden käsitettä, tavoitteita, toimeenpanoa tai rahoitusta ei määritellä. Silti vihreän talouden termin sisällyttäminen kansainväliseen poliittiseen julistukseen oli tärkeä avaus. On kuitenkin seurattava tarkkaan, miten käsitettä tullaan käyttämään ja kenen näkökulmasta. Talouskasvuideologiasta ei asiakirjassa ole luovuttu. Vaikka kasvu olisi vihreää, se lisää tuotantoa ja energian ja materiaalien kulutusta sekä sitä kautta ympäristökuormitusta. Talouskasvu ilman puuttumista epätasaiseen tulonjakoon ei ole riittävää, ellei varmisteta hyvinvoinnin tasaista jakautumista. Loppuasiakirjassa ei puhuta tarpeeksi ympäristöystävällisistä verotusjärjestelmistä, yritysvastuusta, kansallisten eliittien asemasta, veroparatiiseista tai vaikkapa velkakriisien syistä. 5 Maailmanpankin hallintoneuvostossa on edustaja 188 maalla. Päätöksenteko tapahtuu kuitenkin johtokunnassa, johon kuuluu 25 jäsentä. Suurimmilla osakkeenomistajamailla, Yhdysvalloilla, Ranskalla, Iso-Britannialla, Japanilla ja Saksalla, on pysyvä jäsenensä, samoin Kiinalla, Saudi-Arabialla ja Venäjällä. Muut jäsenet edustavat maaryhmiä. Kunkin jäsenen päätöksenteon painoarvo riippuu siitä, kuinka paljon hänen edustamansa maa maksaa Maailmanpankin kokonaispääomasta. 6

7 Osallistava ja työllistävä vihreä talous on yksi Suomen kehityspolitiikan pääpainopistealueista. Tarvitaan johdonmukaisia, kehitysmaita hyödyttäviä muutoksia globaalin talouden rakenteissa. Suomen tulee: sisällyttää globaali sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja ympäristönäkökulmat kaikkeen taloudelliseen päätöksentekoon ja toimintaan. edistää taloudellisen päätöksenteon ja instituutioiden, kuten kansainvälisten rahoituslaitosten demokratisoimista niin, että kehitysmaiden ääni kuuluu. Kehitysmaiden kauppaneuvottelijoiden kapasiteettia tulee vahvistaa. toimia niin, ettei Suomen ja EU:n kauppapolitiikka mitätöi kehityspolitiikan tai ympäristöpolitiikan tuloksia. Tarvitaan johdonmukaisuutta kauppa-, kehitys- ja ympäristöpolitiikassa. ajaa OECD-maita tiukempia säännöstöjä veroparatiiseille. etsiä sosiaalisesti oikeudenmukaisia ja ympäristöystävällisiä vaihtoehtoisia kehitysrahoituksen muotoja, esimerkiksi ajamalla rahoitusmarkkinaveroa EU-maissa toimiville pankeille ja rahoituslaitoksille sekä lento- ja laivaliikenteen päästöjen verottamista sekä Suomessa että kansainvälisesti. sitoutua kasvattamaan kehitysyhteistyörahoja 0,7 % bruttokansantuotteesta vuoteen 2015 mennessä. ajaa kansainvälistä yritysten yhteiskuntavastuunormistoa ja vaatia EU:n yrityssäännöstöihin sosiaalinen ja ympäristöllinen kehitys. Suomalaisilta kehitysmaissa toimivilta yrityksiltä on vaadittava sosiaalista ja ympäristövastuuta. tukea kehityspolitiikassaan kehitysmaiden verotusjärjestelmien kehittämistä, yritys- ja ympäristölainsäädännön laatimista sekä vaatia yksityisen sektorin hankkeilta yritysvastuuta. pohtia mahdollisuuksia kiristää ympäristö- ja energiaverotusta kotimaassa niin, että se tukee uusiutuvien energianlähteiden käyttöönottoa. tukea vihreää taloutta koskevaa monitieteistä tutkimusta ja kriittistä keskustelua sekä huomioida kasvun kritiikki Globaalin ympäristöhallinnon uudistaminen Toinen Rio+20 prosessin pääteemoista oli kansainvälisen ympäristöhallinnon uudistaminen. Viime vuosikymmenien aikana institutionaalinen kehitys ympäristöasioissa on ollut nopeaa, mutta hajanaista. Rion periaatteita alettiin toteuttaa sekä YK:n ympäristöohjelman että YK:n talous- ja sosiaalineuvoston yhteyteen perustetun kestävän kehityksen toimikunnan (Commission on Sustainable Development, CSD) puitteissa. Lisäksi noin kansainvälisen ympäristösopimuksen ympärille on kehittynyt omia, osittain päällekkäisiä, institutionaalisia prosesseja. YK:n hallinto kestävän kehityksen kysymyksissä nähdäänkin heikkona. On kritisoitu sitä, että taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kehityksen asioita käsitellään erillään toisistaan. Sama ongelma koskee esimerkiksi EU-hallintoa: kauppa, ympäristö ja kehityspolitiikka ovat erillisiä hallintosektoreita, jolloin kokonaisvaltaisen ja johdonmukaisen kestävän kehityksen politiikan ajaminen on vaikeaa. Huippukokouksessa käsitellyillä institutionaalisilla muutoksilla pyrittiinkin vahvistamaan johdonmukaisuutta taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden välillä sekä helpottamaan yhteistyötä YK-ohjelmien ja -järjestöjen, kansainvälisten rahoituslaitosten sekä WTO:n välillä. Ensimmäinen tavoitteista oli YK:n taloudellisen ja sosiaalisen neuvoston (ECOSOC) alaisuudessa 7

8 toimivan kestävän kehityksen toimikunnan ylentäminen kestävän kehityksen neuvostoksi, joka olisi ECOSOC:in ja ihmisoikeusneuvoston kaltainen, kaikkiin kolmeen kestävän kehityksen pilariin keskittyvä korkean tason seurantaelin. Tässä tavoitteessa ei täysin onnistuttu. Kestävän kehityksen toimikunta päätettiin kuitenkin korvata korkean tason poliittisella foorumilla, jonka tehtävä on johtaa, koordinoida ja seurata kestävän kehityksen periaatteita ja toimeenpanoa. Päätettiin aloittaa hallitusten välinen neuvotteluprosessi foorumin rakenteesta ja kokoontua YK:n yleiskokouksen 68. istuntokauden alussa (9/2013). Toinen tavoitteista oli korottaa YK:n ympäristöohjelma järjestöksi (United Nations Environment Organization, UNEO). Sillä haettiin ympäristöasioiden suurempaa näkyvyyttä YK:n hierarkiassa. EU, Suomi ja monet kansalaisjärjestöt ajoivat järjestön perustamista, mutta tavoitteessa epäonnistuttiin. Monet kehitysmaat vastustivat aloitetta. Esimerkiksi Argentiina näki ympäristöjärjestön perustamisen yrityksenä luoda mekanismi kehitysmaiden teollisuuden, tuotannon ja kulutuksen valvomiseen, mikä puolestaan heikentäisi niiden kaupankäyntiä ja talouskasvua. Osaksi vastustus pohjasi siihen, että uusi institutionaalinen rakenne nähtiin osaksi vihreän talouden tavoitteiden ja mittareiden lanseeraamista. Loppuasiakirja vahvistaa YK:n ympäristöohjelman perustamiskirjan (1972) ja pyytää YK:n yleiskokouksen 67. istuntokautta laatimaan päätöslauselman ohjelman vahvistamisesta siten, että UNEP:in hallintoneuvoston jäsenyys tulee kaikille maille avoimeksi, ohjelma saa lisärahoitusta YK-budjetista ja sen rooli vahvistuu sekä YK-kentässä että kehitysmaiden alue- ja maatasoilla. Institutionaalista uudistusta valmisteltiin muun muassa vuodesta 2010 lähtien toimineessa ministeritason Nairobi-Helsinki-prosessissa, jonka UNEP oli kutsunut koolle. Suomella oli merkittävä rooli tässä prosessissa. Julkilausuman mukaan tarvittavia institutionaalisia toimia ovat: koko YK-järjestelmää koskevan ympäristöstrategian laatiminen, ympäristösopimusten välisen yhteistyön lisääminen, UNEP:in aseman vahvistaminen ja ympäristörahoituksen lisääminen. Suomessa kestävää kehitystä on seurannut ja arvioinut vuodesta 1993 lähtien ympäristöministeriön yhteydessä toimiva kansallinen kestävän kehityksen toimikunta ja sen alue- ja paikallisjaosto. Toimikuntaan kuuluu hallituksen, puolueiden, kansalaisjärjestöjen, kuntien ja monien muiden tahojen edustajia. Suomen kestävän kehityksen strategia (2006) on pitkän tähtäimen poliittinen asiakirja, joka koskettaa Suomea, EU:ta ja globaalia maailmaa. Sen toimeenpanoa on arvioitu vuonna Suomen tulee: olla aloitteellinen ja jatkaa aktiivista toimintaansa globaalin ympäristöhallinnon uudistamisprosessissa. tukea monenkeskisessä kehitysyhteistyössä UNEP:n aluetoimistojen vahvistamista, esim. rahoituksen ja asiantuntija-avun kautta. pitää ympäristökysymyksiä esillä yhteistyömaissaan kehitysavun antajien koordinaatiotapaamisissa, yhteistyöohjelmissa ja -hankkeissa sekä poliittisessa vuoropuhelussa maan johdon ja 8

9 virkamiehistön kanssa. tukea kehitysyhteistyökumppaneidensa kansallista ja paikallista ympäristöhallintoa, esimerkiksi vahvistamalla ympäristöministeriöiden institutionaalista kapasiteettia, kuntatason toimijoiden ympäristötietoisuutta, maakohtaista ympäristölainsäädäntöä, kansallisten kestävän kehityksen strategioiden seurantaa ja kestävän kehityksen periaatteiden läpileikkaavuutta kansallisissa politiikkalinjauksissa, kuten köyhyydenvähentämisstrategioissa. jatkaa kestävän kehityksen toimeenpanon seurantaa kahden vuoden välein nykyisen käytännön mukaisesti. tehdä kokonaisvaltainen arviointi kestävän kehityksen toimeenpanosta vuonna 2016 YK:n kestävän kehityksen toimikunnan suosituksen mukaisesti Temaattiset kokonaisuudet Vihreän talouden ja ympäristöhallinnon uudistamisen lisäksi huippukokouksessa käsiteltiin lukuisia kestävää kehitystä koskevia temaattisia kokonaisuuksia. 6 Kussakin asiakohdassa tarkasteltiin jo olemassa olevien sopimusten toimeenpanoa sekä pyrittiin laatimaan konkreettisia tavoitteita ja mittareita tulevaisuutta varten. Pääasiassa loppuasiakirja kuitenkin tyytyy vahvistamaan valtioiden poliittisen sitoutumisen kuhunkin teemaan ja niissä ilmenevien epäkohtien korjaamiseen. Teksti tasapainottelee universaalien oikeuksien ja sopimusten sekä kansallisen itsemääräämisoikeuden välillä. Seuraavassa huomioita muutamista teemoista: Köyhyyden vähentäminen: Tärkeimmän vuosituhattavoitteen saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä on epärealistista vähiten kehittyneissä maissa ja etenkin Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa. Köyhyys koskettaa etenkin naisia ja lapsia. Vaikka loppuasiakirja mainitsee, että tärkeintä on puuttua köyhyyden syihin, se tarjoaa ratkaisuksi talouskasvua ja sosiaalipolitiikkaa, eikä puutu tulonjaon ja resurssien (maa, tuotantovälineet, taloudellinen ja inhimillinen pääoma) epätasa-arvoiseen jakautumiseen maailmanlaajuisesti ja valtioiden sisällä. Ruokaturva ja maatalous: Loppuasiakirja tunnustaa ihmisten oikeuden ruokaan. Lisäksi huomioidaan kehitysmaiden naisten merkitys ruoantuottajina ja maatalouden toimijoina sekä tunnustetaan alkuperäiskansojen perinteisten toimeentulotapojen tärkeys kestävälle kehitykselle. Edistetään naisten ja alkuperäiskansojen pääsyä lainoituksen, markkinoiden, maanomistuksen ja teknologian pariin. Maininta maaoikeuksista on ensiarvoisen tärkeä vaikkakin riittämätön. Maanomistusolot ovat kehitysmaissa äärimmäisen keskittyneitä kapealle taloudelliselle ja poliittiselle eliitille, vaikka suuri osa kansalaisista on suoraan riippuvaisia ympäröivästä luonnosta. Maanomistusolojen keskittyminen vahvistaa kestämätöntä maataloutta ja ajaa köyhiä haavoittuvien maa-alueiden viljelyyn ja laittomiin hakkuisiin. Loppuasiakirjassa ei kritisoida tehomaataloutta, eläintuotantoa, maatalouden ylijäämien siirtoa rikkaista maista kehitysmaihin tai sitä, että liian 6 Teemat ovat köyhyyden vähentäminen, ruokaturva ja maatalous, vesi ja sanitaatio, energia, turismi, kaupungit, terveys ja väestö, työ ja sosiaaliturva, meret, saarivaltiot, vähiten kehittyneet maat, sisämaat, Afrikka, luonnonkatastrofit, ilmastonmuutos, metsät, luonnon monimuotoisuus, aavikoituminen, vuoristot, kemikaalit ja jätteet, kulutus ja tuotanto, kaivokset, koulutus sekä sukupuolten välinen tasaarvo. 9

10 usein maatalouden vientituotannon kehittäminen kehitysmaissa syrjäyttää paikallisen ruoantuotannon ja yksipuolistaa maan tuotantorakennetta. Vaikka tasa-arvoisen kansainvälisen kauppajärjestelmän toimivuus nähdään ensisijaisena kehitysmaiden ruokaturvalle ja maataloudelle, ei mainita, että esimerkiksi EU on jäsenmaidensa viljelijöitä suojellakseen vastustanut maatalouskaupan vapauttamista WTO:ssa huomioimatta kehitysmaiden viljelijöiden asemaa. EU-maissa maatalous nauttii yhä ympäristölle haitallisista tukiaisista. Vesi: Loppuasiakirja vahvistaa puhtaan juomaveden olevan ihmisoikeus. Vastustuksesta huolimatta ja ensimmäistä kertaa ihmisten oikeus sanitaatioon tunnustetaan. Johannesburgin toimeenpano-ohjelman ja vuosituhattavoitteiden tavoite puolittaa ilman vettä ja sanitaatiota elävien ihmisten määrä vuoteen 2015 mennessä vahvistettiin. Loppuasiakirjassa ei tunnusteta kehitysmaiden naisten keskeistä roolia vesihuollossa. Terveys ja väestö: Ihmisten oikeus elää fyysisesti ja henkisesti terveenä on kirjattu loppuasiakirjaan. Asiakirjassa on kirjaukset perhesuunnittelusta ja naisten ja miesten oikeudesta kontrolloida ja päättää omasta seksuaalisuudestaan. Valitettavasti seksuaalisuudesta ja lisääntymisestä puhutaan vain terveyden, eikä oikeuksien, näkökulmasta. Väestönkasvu puuttuu loppuasiakirjasta, eikä sen vaikutusta kulutukseen ja luonnonvarojen riistoon tarkastella. Teeman laiminlyönti on poliittisesti ja eettisesti ymmärrettävää, mutta kestävän kehityksen kannalta kestämätöntä. Meret: Suhteessa muihin teemakokonaisuuksiin merten suojelua koskeva teksti on huomattavasti pidempi, painotukseltaan voimakkaampi ja vailla kansalliseen itsemääräämisoikeuteen liittyvää uhoa. Loppuasiakirjassa tunnustetaan vuonna 1994 voimaan tullut merioikeusyleissopimus merten suojelun kansainvälisenä lainsäädäntönä ja patistetaan sopimuksen osapuolivaltioita tehokkaampaan toimeenpanoon. Sitoudutaan vähentämään merten ekosysteemien saastumista ja vähentämään merkittävästi rannikoita saastuttavia jätteitä vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi sitoudutaan kestämättömien kalastustapojen, esimerkiksi sivusaaliiden karsimiseen, sekä kiireellisiin toimiin saaliskalalajien määrän ylläpitämiseksi tai palauttamiseksi vuoteen 2015 mennessä. Todetaan, että ylikalastukseen ajavien kalastustukiaisten poistaminen on tärkeää, mutta konkreettisiin toimiin ei sitouduta. Tämä koskee EU:ta, jonka tukijärjestelmät ylläpitävät massiivista kalastuslaivastoa ja tuhoisia kalastusmenetelmiä. Elokuussa YK:n pääsihteeri lanseerasi Oceans Compact -aloitteen, jonka tavoitteena on vahvistaa merioikeusyleissopimuksen toimeenpanoa, YK-koordinaatiota merikysymyksissä ja Rio+20 prosessin seurantaa merten osalta. Ilmastonmuutos: Ilmastonmuutoksen torjunta todetaan tärkeäksi ja valtioita kannustetaan YK:n ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen ja Kioton pöytäkirjan toimeenpanoon. Yhteisten mutta eriävien velvoitteiden periaate mainitaan. Konkreettisista toimenpiteistä ei päätetty. 10

11 Huippukokouksessa ajettiin fossiilisten polttoaineiden tukiaisten alasajoa, minkä tavoitteena oli laskea ilmastolle haitallisten fossiilisten polttoaineiden kulutusta, mutta lopputekstin muotoilut jäivät heikoiksi. Kestävä kulutus ja tuotanto: Yksi konkreettisista saavutuksista oli, että loppuasiakirjassa hyväksyttiin kansainvälinen puiteohjelma kestävän tuotannon ja kulutuksen edistämiseksi (A 10- year framework of programmes on sustainable consumption and production patterns ). Yhtenä ensimmäisistä maista Suomi laati Johannesburgin kokouksen sitoumusten mukaisesti kansallisen kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman vuonna Ohjelma uudistettiin alkukeväästä Suomen tulee: ajaa köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämistä Suomen kehityspolitiikan päätavoitteena ja sitoutua identifioimaan ja poistamaan köyhyyden ja globaalin eriarvoisuuden rakenteellisia syitä. puuttua kehitysmaiden maanomistusoloihin eri tasoilla, esimerkiksi poliittisessa vuoropuhelussa, monenkeskisissä ja kahdenvälisissä maaseutu- ja hallinnonhajauttamisohjelmissa ja kansalaisjärjestöille suunnatussa tuessa. parantaa kehitysmaiden naisten asemaa, ja etenkin seksuaali- ja lisääntymisoikeuksia valtavirtaistamalla sukupuolten välinen tasa-arvo ja naisten oikeudet kaikkiin kehityspoliittisiin toimiin. Erityisiä tasa-arvo- ja seksuaali- ja lisääntymisoikeusohjelmia ja -hankkeita tulee tukea. nostaa kehitysmaiden naiset keskiöön vesi,- metsä,- maatalous- ja ilmastonmuutosohjelmissaan ja hankkeissaan vahvistamalla naisten osallistumista, koulutusta ja päätöksentekoa. selvittää mahdollisuuksia vähentää kestävän kehityksen kannalta haitallisia tukijärjestelmiä ja suhtautua kriittisesti EU:n maatalous- ja kalastustukiaisiin sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden että ympäristönsuojelun näkökulmasta. harkita ilmastolain laatimista ympäristöministeriön laatiman selvityksen suositusten mukaisesti. tarkastella ilmastonmuutosta kehityspolitiikassaan ilmasto-oikeudenmukaisuuden näkökulmasta, joka tulee valtavirtaistaa kaikkiin toimiin. Erityisiä ilmastohankkeita tulee tukea Kestävän kehityksen tavoitteet Tärkein kehityspolitiikan tulevaisuutta määrittävä huippukokousteema oli kestävän kehityksen tavoitteiden (Sustainable Development Goals, SDGs) ja mittareiden laatiminen. Vuosituhattavoitteet lähenevät loppuaan, ja tarvitaan uusi horisontti 2015 jälkeiseen aikaan. Loppuasiakirjassa kestävän kehityksen tavoitteita ei vielä määritellä, mutta siinä päätetään perustaa kestävän kehityksen tavoitteita laativa kolmekymmentähenkinen hallitusten välinen työryhmä. Työryhmän kokoonpano ja toiminta määritellään syyskuussa alkavan YK:n yleiskokouksen 67. istuntokauden alussa. YK:n pääsihteerin alaisuudessa toimivan työryhmän on määrä tehdä ehdotus kestävän kehityksen tavoitteista YK:n yleiskokoukselle 2013 lopulla. On tärkeää seurata, kuka kestävän kehityksen tavoitteita määrittelee ja kenen näkökulmasta. Rikkaiden maiden vastuun tulee olla entistä vahvempi etenkin oikeudenmukaisen globaalin talouden ajamisessa. Tavoitteiden tulee pohjata vuosituhattavoitteisiin ja arvioon niiden saavutuksista ja haasteista. 11

12 Kun vuosituhattavoitteet koskettavat ensisijaisesti kehitysmaita, kestävän kehityksen tavoitteiden on määrä olla yhteisiä kaikille maailman maille. Tämä on kunnianhimoinen tavoite kansallista suvereniteettia korostavassa kansainvälisessä ilmapiirissä. Tavoitteiden tulee heijastaa tasapuolisesti taloudellista, sosiaalista ja ekologista kehitystä. Tavoitteille laaditaan mittarit, joilla tavoitteiden saavuttamista seurataan. Suomi on hallitusohjelmassaan sitoutunut kehittämään bruttokansantuotteen rinnalle ympäristön tilaa ja kestävää kehitystä kuvaavia mittareita. Suomen ajamat vaihtoehtoiset hyvinvointimittarit mainitaan loppuasiakirjassa ja poliittista tahtoa niiden ajamiseen löytyy. Rio+20 prosessissa Kolumbia ja Guatemala ehdottivat kestävän kehityksen tavoitteiksi köyhyyden vähentämistä, kulutustapojen muutosta, kestävää asuntopolitiikkaa, luonnon monimuotoisuutta ja metsiä, merten suojelua, vesihuoltoa, ruokaturvaa ja energiaa. Kansalaisjärjestöjen tavoitelista oli vielä pidempi. Vuonna 2010 YK:n pääsihteeri asetti kestävän kehityksen korkean tason paneelin pohtimaan kestävää kehitystä ja ilmastonmuutosta. Paneelin raportti (Sisukkaat ihmiset, kestävä maailma 2012) esittää kestävän kehityksen tavoitteiksi muun muassa ruokaturvaa, työpaikkoja ja kestävää maataloutta. Taloustieteilijä Jeffrey Sachs, joka johtaa YK:n pääsihteerin elokuussa asettamaa kestävän kehityksen tutkijaryhmää (Sustainable Development Solutions Network, SDSN), on ehdottanut, että kestävän kehityksen tavoitteiden tulee koskettaa elämän perustarpeita (esim. vesi, ravinto), ilmastonmuutoksen taustatekijöitä (esim. energian- ja ruoantuotanto, väestönkasvu), inhimillistä hyvinvointia ja hyvää hallintoa. YK:ssa vuodesta 2011 lähtien toiminut uuden kehitysagendan työryhmä tekee kesäkuussa 2012 julkaistussa raportissaan ( Realizing the Future We Want for All ) ehdotuksensa vuosituhattavoitteiden jälkeiselle kehitysagendalle. Satojen kehityskysymyksien parissa työskentelevien kansalaisjärjestöjen muodostama Beyond koalitio pohtii tulevaisuuden kehitysagendaa kansalaisjärjestöjen näkökulmasta. EU:n komissio on aloittanut konsultaatiokierroksen ( Towards a Post-2015 Development Framework ) ja sen ensi vuoden kehitysraportti (European Report on Development) tulee käsittelemään aihetta. Suomen ulkoasiainministeriöllä on käynnissä tarjouskilpailu tilaustutkimuksesta, jonka aiheena on vuoden 2015 jälkeinen kehitysagenda ( Post-2015 Development Framework: Finland s partner countries views based on their experiences of the MDGs ). Suomen tulee: uudistaa kansallisen kestävän kehityksen strategia hallitusohjelman lupausten mukaisesti. toimia edelläkävijänä selkeiden kestävän kehityksen tavoitteiden ja mittareiden laatimisessa. Edistää aktiivisesti kehitysmaiden ja niiden kansalaisyhteiskuntien osallistumista uuden kansainvälisen kehitysagendan laatimiseen. 12

13 4. Yhteenveto suosituksista toimijaryhmittäin Ulkoasiainministeriön tulee: toimia kestävän kehityksen esimerkkinä, jotta sillä on uskottavuutta globaalisti. valtavirtaistaa kestävän kehityksen periaatteet ja toimeenpano kaikkeen toimintaansa, mukaan lukien kauppa, kehitys ja EU-suhteet. edistää sitä, että kehitysmaat, ja erityisesti vähiten kehittyneet kehitysmaat, otetaan mukaan kansainvälisten konferenssien, sopimusten ja linjausten valmistelutyöhön jo alkuvaiheessa. tukea kansalaisjärjestöyhteistyön kautta kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntien (kansalaisjärjestöt, erilaiset kansanliikkeet, paikallisyhteisöt, jne.) moniäänisyyttä sekä niiden oikeutta päättää omaa ympäristöään koskevista asioista. vahvistaa kehitysmaiden kauppaneuvottelijoiden kapasiteettia. toimia johdonmukaisesti niin, ettei Suomen ja EU:n kauppapolitiikka mitätöi kehityspolitiikan tai ympäristöpolitiikan tuloksia. rahoittaa yhdessä Suomen Akatemian kanssa vihreää taloutta koskevaa monitieteistä tutkimusta. ajaa kansainvälistä yritysten yhteiskuntavastuunormistoa ja vaatia EU:n yrityssäännöstöihin sosiaalinen ja ympäristöllinen kehitys. Suomalaisilta kehitysmaissa toimivilta yrityksiltä on vaadittava sosiaalista ja ympäristövastuuta. tukea kehityspolitiikassaan kehitysmaiden verotusjärjestelmien kehittämistä, yritysja ympäristölainsäädännön laatimista sekä vaatia yksityisen sektorin hankkeilta yritysvastuuta. olla aloitteellinen ja jatkaa aktiivista toimintaansa globaalin ympäristöhallinnon uudistamisprosessissa. tukea monenkeskisessä kehitysyhteistyössä UNEP:n aluetoimistojen vahvistamista, esim. rahoituksen ja asiantuntija-avun kautta. pitää ympäristökysymyksiä esillä yhteistyömaissaan kehitysavun antajien koordinaatiotapaamisissa, yhteistyöohjelmissa ja -hankkeissa sekä poliittisessa vuoropuhelussa maan johdon ja virkamiehistön kanssa. tukea kehitysyhteistyökumppaneidensa kansallista ja paikallista ympäristöhallintoa, esimerkiksi vahvistamalla ympäristöministeriöiden institutionaalista kapasiteettia, kuntatason toimijoiden ympäristötietoisuutta, maakohtaista ympäristölainsäädäntöä, kansallisten kestävän kehityksen strategioiden seurantaa ja kestävän kehityksen periaatteiden läpileikkaavuutta kansallisissa politiikkalinjauksissa, kuten köyhyydenvähentämisstrategioissa. ajaa köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämistä Suomen kehityspolitiikan päätavoitteena ja sitoutua identifioimaan ja poistamaan köyhyyden ja globaalin eriarvoisuuden rakenteellisia syitä. puuttua kehitysmaiden maanomistusoloihin eri tasoilla, esimerkiksi poliittisessa vuoropuhelussa, monenkeskisissä ja kahdenvälisissä maaseutu- ja hallinnonhajauttamisohjelmissa ja kansalaisjärjestöille suunnatussa tuessa. parantaa kehitysmaiden naisten asemaa, ja etenkin seksuaali- ja lisääntymisoikeuksia valtavirtaistamalla sukupuolten välinen tasa-arvo ja naisten oikeudet kaikkiin kehityspoliittisiin toimiin. Erityisiä tasa-arvo- ja seksuaali- ja lisääntymisoikeusohjelmia ja -hankkeita tulee tukea. nostaa kehitysmaiden naiset keskiöön vesi,- metsä,- maatalous- ja ilmastonmuutosohjelmissaan ja hankkeissaan vahvistamalla naisten osallistumista, koulutusta ja päätöksentekoa. tarkastella ilmastonmuutosta kehityspolitiikassaan ilmasto-oikeudenmukaisuuden näkökulmasta, joka tulee valtavirtaistaa kaikkiin toimiin. Erityisiä ilmastohankkeita tulee tukea. edistää aktiivisesti kehitysmaiden ja niiden kansalaisyhteiskuntien osallistumista uuden kansainvälisen kehitysagendan laatimiseen. Ympäristöministeriön tulee: toimia kestävän kehityksen esimerkkinä, jotta sillä on uskottavuutta globaalisti. valtavirtaistaa kestävän kehityksen periaatteet ja toimeenpano kaikkeen toimintaansa. tutkia ja luoda mekanismeja ympäristö- ja energiaverotuksen kiristämistä ja uusiutuvien energianlähteiden käyttöönottoa varten. 13

14 kestävän kehityksen sihteeristön tulee jatkaa kestävän kehityksen toimeenpanon seurantaa kahden vuoden välein nykyisen käytännön mukaisesti. tehdä kokonaisvaltainen arviointi kestävän kehityksen toimeenpanosta vuonna 2016 YK:n kestävän kehityksen toimikunnan suosituksen mukaisesti. selvittää mahdollisuuksia vähentää kestävän kehityksen kannalta haitallisia tukijärjestelmiä ja suhtautua kriittisesti EU:n maatalous- ja kalastustukiaisiin sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden että ympäristönsuojelun näkökulmasta. jatkaa ilmastolain laatimista koskevaa selvitystyötä. uudistaa kansallisen kestävän kehityksen strategia. toimia kansainvälisenä edelläkävijänä selkeiden kestävän kehityksen tavoitteiden ja mittareiden laatimisessa. Valtiovarainministeriön tulee: sisällyttää globaali sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja ympäristönäkökulmat kaikkeen taloudelliseen päätöksentekoon ja toimintaan. edistää taloudellisen päätöksenteon ja instituutioiden, kuten kansainvälisten rahoituslaitosten demokratisoimista niin, että kehitysmaiden ääni kuuluu. ajaa OECD-maita tiukempia säännöstöjä veroparatiiseille. etsiä sosiaalisesti oikeudenmukaisia ja ympäristöystävällisiä vaihtoehtoisia kehitysrahoituksen muotoja, esimerkiksi ajamalla rahoitusmarkkinaveroa EU-maissa toimiville pankeille ja rahoituslaitoksille sekä lento- ja laivaliikenteen päästöjen verottamista sekä Suomessa että kansainvälisesti. kasvattaa kehitysyhteistyörahoja 0,7 % bruttokansantuotteesta vuoteen 2015 mennessä. Muiden ministeriöiden tulee: toimia kestävän kehityksen esimerkkinä, jotta niillä on uskottavuutta globaalisti. valtavirtaistaa kestävän kehityksen periaatteet ja toimeenpano kaikkeen toimintaansa. opetusministeriön tulee tukea vihreää taloutta koskevaa monitieteistä tutkimusta ja kriittistä keskustelua sekä huomioida kasvun kritiikki. Hallituksen tulee: toimia kestävän kehityksen esimerkkinä, jotta sillä on uskottavuutta globaalisti. hallituksen kokoonpanosta huolimatta sitoutua kirjaamaan kestävän kehityksen periaatteet hallitusohjelmaan. vaatia kestävän kehityksen periaatteiden ja toimeenpanon valtavirtaistamista kaikille politiikkasektoreille. ajaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kehityspolitiikkaa ja kirjata kestävän kehityksen periaatteet kehityspoliittiseen ohjelmaan myös tulevaisuudessa. sisällyttää globaali sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja ympäristönäkökulmat kaikkeen taloudelliseen päätöksentekoon ja toimintaan. edistää taloudellisen päätöksenteon ja instituutioiden, kuten rahoituslaitosten demokratisoimista niin, että kehitysmaiden ääni kuuluu. toimia johdonmukaisesti niin, ettei Suomen ja EU:n kauppapolitiikka mitätöi kehityspolitiikan tai ympäristöpolitiikan tuloksia. ajaa OECD-maita tiukempia säännöstöjä veroparatiiseille. etsiä sosiaalisesti oikeudenmukaisia ja ympäristöystävällisiä vaihtoehtoisia kehitysrahoituksen muotoja, esimerkiksi ajamalla rahoitusmarkkinaveroa EU-maissa toimiville pankeille ja rahoituslaitoksille sekä lento- ja laivaliikenteen päästöjen verottamista sekä Suomessa että kansainvälisesti. sitoutua kasvattamaan kehitysyhteistyörahoja 0,7 % bruttokansantuotteesta vuoteen 2015 mennessä. harkita ympäristö- ja energiaverotuksen kiristämistä kotimaassa niin, että se tukee uusiutuvien energianlähteiden käyttöönottoa. Eduskunnan tulee: toimia kestävän kehityksen esimerkkinä, jotta sillä on uskottavuutta globaalisti. seurata ja vaatia aktiivista hallitusohjelman toimeenpanoa kestävän kehityksen osalta. ajaa OECD-maita tiukempia säännöstöjä veroparatiiseille. etsiä sosiaalisesti oikeudenmukaisia ja ympäristöystävällisiä vaihtoehtoisia kehitysrahoituksen muotoja, esimerkiksi ajamalla rahoitusmarkkinaveroa EU-maissa 14

15 Poliittisten puolueiden tulee: Kansalaisjärjestöjen tulee: toimiville pankeille ja rahoituslaitoksille sekä lento- ja laivaliikenteen päästöjen verottamista sekä Suomessa että kansainvälisesti. vaatia hallitusta kasvattamaan kehitysyhteistyörahoja 0,7 % bruttokansantuotteesta vuoteen 2015 mennessä. vaatia hallitukselta kiristyksiä ympäristö- ja energiaverotukseen kotimaassa. harkita ilmastolain laatimista ympäristöministeriön laatiman selvityksen suositusten mukaisesti. sitoutua kestävän kehityksen periaatteiden kirjaamiseen hallitusohjelmaan hallituksen kokoonpanosta huolimatta. ajaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kehityspolitiikkaa ja kirjata kestävän kehityksen periaatteet kehityspoliittiseen ohjelmaan myös tulevaisuudessa. oppositiopuolueiden tulee seurata ja vaatia aktiivista hallitusohjelman toimeenpanoa kestävän kehityksen osalta. toimia kestävän kehityksen esimerkkinä, jotta niillä on uskottavuutta globaalisti. tukea kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntien (kansalaisjärjestöt, erilaiset kansanliikkeet, paikallisyhteisöt, jne.) moniäänisyyttä sekä niiden oikeutta päättää omaa ympäristöään koskevista asioista. vaatia hallitukselta ja eduskunnalta toimia kestävän kehityksen aikaansaamiseksi. ajaa köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämistä kehitysyhteistyön päätavoitteena ja sitoutua identifioimaan ja poistamaan köyhyyden ja globaalin eriarvoisuuden rakenteellisia syitä. puuttua kehitysmaiden maanomistusoloihin esimerkiksi tukemalla maattomien liikkeitä ja paikallisia etujärjestöjä. parantaa kehitysmaiden naisten asemaa, ja etenkin seksuaali- ja lisääntymisoikeuksia valtavirtaistamalla sukupuolten välinen tasa-arvo ja naisten oikeudet kaikkiin toimiin. Erityisiä tasa-arvo- ja seksuaali- ja lisääntymisoikeusohjelmia ja -hankkeita tulee tukea. nostaa kehitysmaiden naiset keskiöön vesi,- metsä,- maatalous- ja ilmastonmuutoshankkeissa vahvistamalla naisten osallistumista, koulutusta ja päätöksentekoa. tarkastella ilmastonmuutosta ilmasto-oikeudenmukaisuuden näkökulmasta ja tukea erityisiä ilmastohankkeita. edistää aktiivisesti kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntien osallistumista uuden kansainvälisen kehitysagendan laatimiseen. Kansalaisten tulee: sisällyttää globaali sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja ympäristönäkökulmat omiin taloudellisiin päätöksiinsä ja toimintaansa. pitää esillä kestävää kehitystä koskevaa kriittistä kansalaiskeskustelua, mukaan lukien kasvun kritiikki. 5. Lähdeluettelo Elliot, Jennifer A. (1999). An Introduction to Sustainable Development. London & New York: Routledge. Kehys ry (2012). Matkaraportti Rio+20 huippukokouksesta. Kepa (2012). Matkaraportti YK:n kestävän kehityksen huippukokous Kepa (2012). Kestääkö kehitys Maailma vuosituhattavoitteiden jälkeen. Helsinki: Kepan ajankohtaiskatsaukset. Kepa (2012). Yritysvastuuta vai vastuuttomia yrityksiä? Helsinki: Kepa. 15

16 Stocchetti, Marikki (2012). Ripe and Ready for Rio+20? The UN Conference on Sustainable Development and the European Union. Helsinki: Ulkopoliittinen Instituutti. Ulkoasiainministeriö (2007). Kansainväliset ympäristösopimukset ja Suomen kehityspolitiikka. Ulkoasiainministeriö (2012). Suomen kehityspoliittinen toimenpideohjelma. UN Economic and Social Development, Division for Sustainable Development (1992). Agenda 21. United Nations General Assembly (2012). The Future We Want. The Outcome Document of the Rio+20. Resolution A/RES/66/288. United Nations (1992). Rio Declaration on Environment and Development. United Nations (2012). A 10-year framework of programmes on sustainable consumption and production patterns. A/CONF.216/5*. UN System Task Team on the Post-2015 UN Development Agenda (2012). Realizing the Future We Want. Report to the Secretary-General. New York. Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin kestävän kehityksen korkean tason paneeli (2012). Sisukkaat ihmiset, kestävä maailma. Valitsemisen arvoinen tulevaisuus. New York: UN. Ylhäisi, Jussi & Koponen, Juhani (2007). Ympäristö ja kestävä kehitys. Teoksessa Kehitysmaatutkimus. Johdatus perusteisiin. Toim. Juhani Koponen, Jari Lanki & Anna Kervinen, s Helsinki: Gaudeamus. Ympäristöministeriö & Kestävän kehityksen sihteeristö (2005). Johannesburgin kestävän kehityksen toimintaohjelman toimeenpano Suomessa. Tilannekatsaus maaliskuussa 2005: toteutuneet tavoitteet ja tulevaisuuden haasteet. Ympäristöministeriö (2009). Kansallisen kestävän kehityksen kokonaisarviointi. Helsinki: Ramboll Consulting. Ympäristöministeriö (2012). Vihreä talous kestävän kehityksen ja köyhyyden poistamisen politiikkakehikossa (GESDPE). Ympäristöministeriö (2012). Rio+20: Kestävän kehityksen uusi hallintorakenne. Ympäristöministeriö (2012). Miten vihreällä taloudella edistetään kestävää kehitystä ja köyhyyden poistamista? Ulkoasiainministeriön kestävän kehityksen nettisivut: Ulkoasiainministeriön Rio+20 nettisivut: Ympäristöministeriön kestävän kehityksen nettisivut: Kepan Rio+20 nettisivut: 16

Minne menet Post 2015- kehitysagenda?

Minne menet Post 2015- kehitysagenda? Minne menet Post 2015- kehitysagenda? Kepan syyskokous, Aino Pennanen, Kehityspoliittinen asiantuntija 21/11/2014 Ohjelma Klo 9.30-10.45 tilaisuuden avaus Aino Pennanen Johdatus Post 2015 agendaan ja siihen

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Suomi globaalin kestävän kehityksen edistäjänä. Tuija Sarvi Suomen YK-liitto www.ykliitto.fi

Suomi globaalin kestävän kehityksen edistäjänä. Tuija Sarvi Suomen YK-liitto www.ykliitto.fi Suomi globaalin kestävän kehityksen edistäjänä Tuija Sarvi Suomen YK-liitto www.ykliitto.fi Jos puu kaatuu, eikä kukaan ole kuulemassa, lähteekö siitä ääntä? Jos puu kaadetaan laittomasti Amazonin sademetsässä,

Lisätiedot

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA Kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaohjelma ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuoteen 2030 saakka kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. YK:n jäsenmaiden uusien

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Hanna-Mari Kilpeläinen Kehityspoliittinen osasto Ulkoasiainministeriö Kansainvälinen kehityspoliittinen agenda

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

Maailman metsät paljon vartijana

Maailman metsät paljon vartijana Maailman metsät paljon vartijana Jussi Viitanen Neuvonantaja Ulkoasianministeriön kehityspoliittinen osasto Metsät maapallolla Metsät peittävät 31 prosenttia maapallon maa-alueesta yli neljä miljardia

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008 Kestävä kehitys kunnissa Maija Hakanen 2008 Mitä se kestävä kehitys on? "Kestävän kehityksen periaatteen konkretisoinnissa itse asiassa tavoitellaan meidän aikamme tulkintaa siitä, mitä yleinen etu ja

Lisätiedot

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Korkeakoulujen kevätpäivät 23.5.2012 Lahti Järjestökoordinaattori Sanna Rekola / Kepa 09 584 23 271, sanna.rekola@kepa.fi

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE445.921v01-00 10.8.2010

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE445.921v01-00 10.8.2010 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 10.8.2010 PE445.921v01-00 TARKISTUKSET 1-19 kehitysyhteistyövaliokunta (PE445.921v01-00) Euroopan parlamentin Cancunin ilmastonmuutoskonferenssia

Lisätiedot

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Suomen ympäristöpolitiikka on tänä päivänä vahvasti EU-politiikkaa, sillä lähes

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI

KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI Oulu 3.12.2008 Kaarin Taipale, kaupunkitutkija Chair, Marrakech Task Force on Sustainable Buildings and Construction www.environment.fi/sbc ICLEI Local Governments

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

Anna-Liisa Kiiskinen, KT kehittämispäällikkö Keski-Suomen Ely-keskus Lokakuu 2011

Anna-Liisa Kiiskinen, KT kehittämispäällikkö Keski-Suomen Ely-keskus Lokakuu 2011 Anna-Liisa Kiiskinen, KT kehittämispäällikkö Keski-Suomen Ely-keskus Lokakuu 2011 Vuoden 2003 hallitusohjelmassa ympäristökasvatuksen aseman vahvistaminen mainittiin ensimmäisen kerran: yhden kerran ympäristöpolitiikkaluvussa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter)

Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter) Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter) on julistus, johon on koottu oikeudenmukaisen, kestävän ja rauhanomaisen yhteiskunnan rakentamiseen tähtäävät eettiset perusperiaatteet. Elämme maapallon

Lisätiedot

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Elinkeinoelämän keskustelutilaisuus ilmastoneuvotteluryhmän kanssa 18.5.2015 Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Maa- ja metsätaloustuottajain

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Riina Antikainen, Katriina Alhola, Suomen ympäristökeskus Marianne Kettunen, IEEP Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 4.11. Ekosysteemipalveluiden

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 29.10.2013 1 Sisällys Tausta Metsäpolitiikka ja muut metsien käyttöön vaikuttavat politiikat

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Globaalin kehityksen epävarmuus

Globaalin kehityksen epävarmuus Globaalin kehityksen epävarmuus Metsäalan tulevaisuusseminaari, 1.11.2007 Jukka Pirttilä Tutkimuskoordinaattori Palkansaajien tutkimuslaitos Puheen rakenne Kyse talouden globalisaatiosta: kansallisten

Lisätiedot

KIIREELLINEN PÄÄTÖSLAUSELMA

KIIREELLINEN PÄÄTÖSLAUSELMA EU:N JA LATINALAISEN AMERIKAN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS KIIREELLINEN PÄÄTÖSLAUSELMA EU:n ja Latinalaisen Amerikan kanta ilmastoon ja ilmastonmuutokseen liittyviin aiheisiin Pariisin huippukokouksessa

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN TYÖJÄRJESTÖ ILO

KANSAINVÄLINEN TYÖJÄRJESTÖ ILO KANSAINVÄLINEN TYÖJÄRJESTÖ ILO Kaikki ihmiset, katsomatta rotuun, uskontoon tai sukupuoleen, ovat oikeutettuja työskentelemään aineellisen hyvinvointinsa ja henkisen kehityksensä hyväksi vapaissa ja taloudellisesti

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Kestävää kaivostoimintaa voiko kaivostoiminta olla kestävää kehitystä?

Kestävää kaivostoimintaa voiko kaivostoiminta olla kestävää kehitystä? Kestävää kaivostoimintaa voiko kaivostoiminta olla kestävää kehitystä? Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta 06.06.2012 Kaivostoiminta kestävän kehityksen politiikkaprosessissa jo

Lisätiedot

Kehityspoliittinen ilmastolinjaus 1 (5) Luonnos, versio 0.2 EI LEVITYKSEEN - 16.3.2010 Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa

Kehityspoliittinen ilmastolinjaus 1 (5) Luonnos, versio 0.2 EI LEVITYKSEEN - 16.3.2010 Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa Kehityspoliittinen ilmastolinjaus 1 (5) Lähtökohtana ilmasto-oikeudenmukaisuus ry pyrkii vaikuttamaan ilmastopolitiikkaan, jotta siinä kunnioitetaan maailman köyhimpien ihmisten oikeuksia. Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Esityksen sisältö Ilmastohankkeet CCCRP Julia 2030 HINKU Kokonainen VACCIA ISTO Kuntien ilmastonsuojelukampanja Kuntien

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Tampere 12.5.2014/SiSu. Vihreämpi, Reilumpi ja Vastuullisempi Itä-Suomen yliopisto? - Vastauksia yhteikuntasitoumuksen kriteereihin

Tampere 12.5.2014/SiSu. Vihreämpi, Reilumpi ja Vastuullisempi Itä-Suomen yliopisto? - Vastauksia yhteikuntasitoumuksen kriteereihin Tampere 12.5.2014/SiSu Vihreämpi, Reilumpi ja Vastuullisempi Itä-Suomen yliopisto? - Vastauksia yhteikuntasitoumuksen kriteereihin Sisältö 1. Taustaa 2. Yhteiskuntasitoumus 3. Yhteiskuntasitoumuksen teemat

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

1. Mistä juontuu maailman köyhyys (valintakoekirjan mukaan)? (7 p.)

1. Mistä juontuu maailman köyhyys (valintakoekirjan mukaan)? (7 p.) Valtiotieteellinen tiedekunta Kehitysmaatutkimuksen valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 2012 Kirjallisuuskoe Koponen J - Lanki J -Kervinen A (toim.): Kehitysmaatutkimus - johdatusta perusteisiin. Gaudeamus

Lisätiedot

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta

Lisätiedot

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kauppapolitiikka (Wikipedia) Kauppapolitiikka käsittää toimintalinjoja ja menettelytapoja, jotka liittyvät

Lisätiedot

Asiakokonaisuus on esillä Genevessä TRIPS-neuvoston kokouksessa 15.-16.10.2015, missä asiasta odotetaan TRIPS-neuvoston päätöstä.

Asiakokonaisuus on esillä Genevessä TRIPS-neuvoston kokouksessa 15.-16.10.2015, missä asiasta odotetaan TRIPS-neuvoston päätöstä. Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM201501182 TUO10 Seppänen Erkki(UM) 30.09.2015 Asia Komission päätösesitys Maailman kauppajärjestön TRIPSneuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä

Lisätiedot

Presidenttifoorumi 11.5.2010 Ulkomaankauppa ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Presidenttifoorumi 11.5.2010 Ulkomaankauppa ja kehitysministeri Paavo Väyrynen MUUTOSVARAUKSIN Presidenttifoorumi 11.5.2010 Ulkomaankauppa ja kehitysministeri Paavo Väyrynen Arvoisa tasavallan presidentti, Hyvät presidenttifoorumin osanottajat, Hyvät kuulijat, Määrittelen mielelläni

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi

Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi 1 MUISTIO 19.2.2015 Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi Perjantai-ryhmän järjestämä dialogi monenkeskisen kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa Aika: tiistaina 10.2.2015 klo 15-17 Paikka: Eduskuntatalo,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 1: Perusteet Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa: Jätehuolto

Lisätiedot

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:

Lisätiedot

2. Kestävän kehityksen lähtökohtana kumppanimaiden omistajuus

2. Kestävän kehityksen lähtökohtana kumppanimaiden omistajuus Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Hyväksytty hallituksen kokouksessa 15.12.2008 KEPAN LINJAUS KEHITYSYHTEISTYÖN LAADUSTA 1. Johdanto Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry haluaa vaikuttaa köyhdyttäviä

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö LÄHETE UM2005-01299

Ulkoasiainministeriö LÄHETE UM2005-01299 Ulkoasiainministeriö LÄHETE UM2005-01299 KEO-11 12.05.2005 VASTAANOTTAJA Ulkoasiainvaliokunta Viite UTP 19/2005 vp Asia EU:n panos vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi Ohessa lähetetään perustuslain

Lisätiedot

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry Globalisaation monet kasvot Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry 1 Mitä globalisaatio on? Maailmanlaajuistuminen, "maailmankylä" Maiden rajat

Lisätiedot

Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä?

Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä? Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä? Minna Säävälä Dosentti, erikoistutkija Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos Väestöräjähdys ja elämän tulevaisuus -seminaari Eduskunnan lisärakennuksen

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin ilmastosopimus Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin sopimus: oikeudellisesti sitova ratifioitava valtiosopimus kattava: vähintään 55 maata ja 55 % päästöistä sovelletaan 2020 jälkeen

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen

Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija Talousvaliokunta, kuuleminen

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA.

1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA. pari pari 1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. POHTIKAA...miten niiden toteutuminen vaikuttaa Naomin/Dain elämään....mitä tapahtuu, jos tavoitteet eivät toteudukaan....miten tavoitteiden

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Vesa Kaarakka, metsäneuvonantaja UM / kehityspoliittinen osasto toimialapolitiikan yksikkö Metsän

Lisätiedot

Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet. 29.8.2012 Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö

Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet. 29.8.2012 Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet 29.8.2012 Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö Tämän päivät faktat Maailman luonnonvarojen käyttö on kestämättömällä

Lisätiedot

EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma, neuvottelutilanne ja kytkentä biotalouteen. Merja Saarnilehto, YM Eduskunnan suuri valiokunta 25.5.

EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma, neuvottelutilanne ja kytkentä biotalouteen. Merja Saarnilehto, YM Eduskunnan suuri valiokunta 25.5. EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma, neuvottelutilanne ja kytkentä biotalouteen Merja Saarnilehto, YM Eduskunnan suuri valiokunta 25.5.2016 Käsittelyvaihe Komission ehdotus, kiertotalouspaketti 2.12.2015

Lisätiedot

Kehityspoliittinen linjapaperi

Kehityspoliittinen linjapaperi Vihreät De Gröna Kehityspoliittinen linjapaperi hyväksytty puoluehallituksessa 16.3.2013 1. Johdanto Vihreille kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön lähtökohtana on jokaisen ihmisen oikeus ihmisarvoiseen

Lisätiedot

Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää

Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää 1. Maapallo, ihminen ja kehitys 2. Aika toimia! 3. Tavoitteena kestävä kehitys 4. Monta polkua, sama suunta 1. Maapallo, ihminen ja kehitys Dinosaurukset

Lisätiedot

EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä

EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 1. joulukuuta 2011 17567/11 PRESSE 451 EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä 1. Tänään, vuoden 2011 maailman AIDS-päivänä, Euroopan unioni ja sen

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta,

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maailman kauppajärjestön WTO:n rakenne ja päätöksenteko

Maailman kauppajärjestön WTO:n rakenne ja päätöksenteko Kuka määrää säännöt? Maailman kauppajärjestön WTO:n rakenne ja päätöksenteko Pauliina Parviaisen ja Anastasia Laitilan toimittaman aineiston pohjalta päivittänyt Matti Hautsalo lokakuussa 2005. Maailman

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Luonnonvarat ja pitkä tähtäin 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Sisältö: Luonnonvarat ja Maailma Suomi Sääntely 13.12.2011 2 Globaali lähtökohta: Kun yksi maapallo ei riitä 28.9.2011 Maailman

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Eurooppalainen kansainvälisyyskasvatus, onko sitä?

Eurooppalainen kansainvälisyyskasvatus, onko sitä? Eurooppalainen kansainvälisyyskasvatus, onko sitä? Kansainvälisyyskasvatus, miksi ja miten? Studia Generalia-luentosarja 28.3.2007 Rilli Lappalainen, President Development Education Forum - rilli.lappalainen@kehys.fi

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Kapeampi mutta terävämpi EU.

Kapeampi mutta terävämpi EU. Kapeampi mutta terävämpi EU. 2014 Keskustapuolue haluaa kapeamman mutta terävämmän EU:n. Työskentelemme sellaisen unionin puolesta, joka tekee vähemmän asioita mutta tekee ne paremmin. Keskustapuolue suhtautuu

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN SUOJELUPOLITIIKKA JA HAASTEET. Nina Tynkkynen Tampereen yliopisto 28.09.2013 nina.tynkkynen@uta.fi

KANSAINVÄLINEN SUOJELUPOLITIIKKA JA HAASTEET. Nina Tynkkynen Tampereen yliopisto 28.09.2013 nina.tynkkynen@uta.fi KANSAINVÄLINEN SUOJELUPOLITIIKKA JA HAASTEET Nina Tynkkynen Tampereen yliopisto 28.09.2013 nina.tynkkynen@uta.fi Sisältö Kansainvälisen suojelupolitiikan kohteiden kehityksestä Kansainvälisen suojelupolitiikan

Lisätiedot