Suomen kehityspolitiikan Rio tiekartta: Kohti kestävää tulevaisuutta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen kehityspolitiikan Rio+20 + 5 tiekartta: Kohti kestävää tulevaisuutta"

Transkriptio

1 Suomen kehityspolitiikan Rio tiekartta: Kohti kestävää tulevaisuutta Eija Maria Ranta 1 1. Johdanto Kestävä kehitys on yksi aikamme suurimmista haasteista. Taloudellinen hyvinvointi jakautuu epätasa-arvoisesti niin maiden sisällä kuin niiden välillä. Yli miljardi ihmistä elää äärimmäisessä köyhyydessä, eivätkä satojen miljoonien ihmisten perustarpeet, kuten riittävä ravinto, puhdas vesi, koulutus ja terveydenhuolto, tyydyty. Samaan aikaan maailman väestö kasvaa, ympäristön tila heikkenee ja ilmastonmuutos kiihtyy. Maapallon kantokyky ylittyy. Tällä hetkellä taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kehitys eivät ole kestäviä. On toimittava heti, jotta jokainen yksilö ja yhteisö voi elää hyvää ja ihmisarvoista elämää monimuotoisessa ja elävässä ympäristössä nyt ja tulevaisuudessa. YK:n kestävän kehityksen huippukokous (Rio+20) järjestettiin Rio de Janeirossa, Brasiliassa kesäkuuta Rio+20 prosessin tavoitteena oli sitouttaa maailman valtiot vuonna 1992 Rion ympäristö- ja kehityskonferenssissa määriteltyihin periaatteisiin ja toimeenpanoon, joilla pyritään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävään kehitykseen maailmanlaajuisesti. Huippukokouksessa arvioitiin kestävän kehityksen toteutumista ja laadittiin suuntaviivoja tulevaisuutta varten. Lisäksi keskityttiin vihreään talouteen, ympäristöhallinnon uudistukseen, tulevaisuuden tavoitteisiin sekä lukuisiin temaattisiin kokonaisuuksiin, joita olivat esimerkiksi vesi, metsät, luonnon monimuotoisuus, ilmastonmuutos, terveys ja sukupuolten välinen tasa-arvo. Tämä kehityspoliittinen raportti tarkastelee Rio+20 huippukokouksen saavutuksia ja haasteita sekä tekee suosituksia siitä, miten Suomen tulee toimia tulevaisuudessa globaalisti kestävän kehityksen saavuttamiseksi. Kestävän kehityksen tematiikka ja Rio+20 prosessi herättävät eri toimijoissa hyvin erilaisia näkemyksiä. Tämä raportti tarjoaa yhden, auttamatta rajallisen näkökulman monitulkintaiseen ja hyvin laajaan asiakokonaisuuteen. Raportin taustamateriaaleina toimivat Rio+20 loppuasiakirja, Ulkoasiainministeriön, Ympäristöministeriön ja Kepa ry:n dokumentit, kestävää kehitystä koskevat raportit sekä lehtiartikkelit ennen ja jälkeen konferenssin. 2 Raportin rakenne seuraa pääpiirteittäin Rio +20 loppuasiakirjan ulkoasua. Kunkin kappaleen lopussa esitetyt yleiset suositukset koskevat niitä edeltäneen kappaleen sisältöjä ja keskittyvät 1 Kehitysmaatutkimuksen tutkija, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto. Tämä raportti on osa Suomen luonnonsuojeluliiton "Kestävän kehityksen tiekartta" -hanketta, jolle on saatu tukea ulkoministeriön kansalaisjärjestöille suunnatuista viestintä- ja kehityskasvatusrahoista. Raportti kirjoitettiin syyskuussa Lisäksi kirjoittaja on keskustellut aiheesta seuraavien asiantuntijoiden kanssa: Irmeli Mustalahti (Itä-Suomen yliopisto), Rilli Lappalainen (Kehys ry.), Henna Hakkarainen (KEPA) ja Mika Railo (KEPA). Marikki Stocchetti (Ulkopoliittinen Instituutti) ja Jussi Ylhäisi (Helsingin yliopisto) ovat kommentoineet käsikirjoitusta perusteellisesti ja suurella asiantuntemuksella. Kirjoittaja haluaa kiittää kaikkia yllä mainittuja. Vastuu lopullisesta tekstistä on luonnollisesti kirjoittajan. Suurin kiitos kuuluu kehitysmaatutkimuksen professori Anja Nygrenille ja Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristönsuojelupäällikölle Jouni Nissiselle asiantuntemuksesta ja tuesta. Raportin toimeksiantaja on Suomen luonnonsuojeluliitto. Yhteistyökumppaneina toimivat Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen oppiaine ja Ulkopoliittinen instituutti. Tutkimusraportin tekoa on rahoitettu Ulkoasiainministeriön kehityskasvatus- ja viestintätuella. 1

2 pääsääntöisesti kehityspolitiikan kannalta tärkeisiin asioihin. Lopussa yleiset suositukset on kerätty yhteen ja eritelty toimijaryhmittäin. 2. Rion periaatteet ja toimeenpano maailmalla ja Suomessa Kestävä kehitys voidaan määritellä monella tapaa. Tunnetuin on kuitenkin YK:n ympäristö- ja kehityskomission vuonna 1987 laatiman Brundtlandin raportin (Our Common Future) määritelmä, jonka mukaan "kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa." Määritelmässä yhdistyy ajatus etenkin maailman köyhimpien perustarpeiden tyydyttämisestä, luonnon kantokyvyn rajoituksista ja siitä, että maailma on yhteen kietoutunut niin maantieteellisesti kuin ajallisesti. Köyhyys ja ympäristöongelmat eivät pysy valtion rajojen sisäpuolella, vaan tarvitaan yhteisvastuuta ja yhteisiä ponnistuksia kotimaassa ja maailmanlaajuisesti. Talous-, sosiaali- ja ympäristöpolitiikan seurauksista vastaavat omat lapsemme ja lapsenlapsemme. Vuonna 1992 järjestetyssä Rion ympäristö- ja kehityskonferenssissa (UNCED, Earth Summit) laadittiin ensimmäistä kertaa yhteiset, maailmanlaajuisesti tunnustetut kestävän kehityksen periaatteet (Rio Declaration on Environment and Development) ja toimeenpanosuunnitelma (Agenda 21). Lisäksi sovittiin kestävän metsätalouden periaatteet (Statement of Principles for the Sustainable Management of Forests) ja avattiin allekirjoitettavaksi YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (UN Framework Convention on Climate Change, UNFCCC), YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus (UN Convention on Biological Diversity, UNCBD), ja YK:n aavikoitumissopimus (UN Convention to Combat Desertification, UNCCD). Periaatteisiin kuuluivat muun muassa oikeus kehitykseen, ympäristö- ja kehitysnäkökulmien liittäminen yhteen, kansallisten ja paikallistasollekin, kuten kuntiin, ulottuvien kestävän kehityksen ohjelmien laatiminen, yhteisten mutta eriävien velvoitteiden periaate, varovaisuusperiaate ja saastuttaja maksaa -periaate 3. Laaja toimeenpanosuunnitelma sitoi eritasoisia politiikan, talouden ja kansalaisyhteiskunnan toimijoita kestävän kehityksen periaatteiden toimeenpanijoiksi. Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokous (2002) oli Rion 10-vuotinen seurantakokous. Kokouksessa vahvistettiin valtioiden sitoutuminen Rion periaatteisiin ja toimeenpanoon sekä linkitettiin ne YK:n vuosituhatjulistuksen, Monterreyn kehitysrahoituskonferenssin ja WTO:n Dohan kauppaneuvottelujen tavoitteisiin. Kokouksen 3 Yhteisten mutta eriävien velvoitteiden periaate tarkoittaa sitä, että kaikilla valtioilla ja ihmisillä on vastuu ympäristöstä, mutta jokainen maa on syyllinen ympäristöongelmien syntyyn eri tavoin ja niillä on erilaiset mahdollisuudet torjua ja poistaa niitä. Varovaisuusperiaate, jota kutsutaan EU-tasolla myös nimellä ennaltavarautumisen periaate, on ympäristöhallinnon termi, jonka mukaan tilanteissa, joissa ympäristövaikutukset voisivat olla kohtalokkaita, tulee toimia, vaikkei uhkia olisi tieteellisesti todistettu. Saastuttaja maksaa -periaatteella tarkoitetaan sitä, että ympäristöä saastuttavan tahon on ehkäistävä tai korvattava ympäristölle tuottamansa tuho asianmukaisella tavalla. 2

3 merkittäviä teemoja olivat vesi ja sanitaatio, energia sekä kestävä kulutus ja tuotanto, jossa päätettiin laatia 10-vuotinen globaali kehysohjelma. Kestävä kehitys on yksi YK:n vuosituhatjulistuksen (Millennium Development Goals, MDGs) päätavoitteista. Maailman valtiot ovat sitoutuneet luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen, puhtaan veden puutteesta kärsivien osuuden puolittamiseen vuoteen 2015 mennessä ja sadan miljoonan slummissa asuvan elinolosuhteiden parantamiseen merkittävästi vuoteen 2020 mennessä. Kaikkien maiden tulee toteuttaa kestävän kehityksen periaatteita politiikkalinjauksissaan. EU-tasolla kestävän kehityksen periaatteet ovat olleet läsnä Maastrichtin sopimuksesta (1992) lähtien. Amsterdamin sopimus (1997) määritti, että kestävän kehityksen tulee olla läpileikkaava tavoite kaikissa EU:n politiikkalinjauksissa. Lissabonin sopimuksessa (2009) kestävä kehitys määriteltiin yhdeksi EU:n perusarvoista ja ulkosuhteiden yhteisistä tavoitteista. EU:lla on oma kestävän kehityksen strategia, joka arvioitiin vuonna Ongelmakohdiksi havaittiin ilmastonmuutos, liikenteen korkea energiankulutus sekä luonnon monimuotoisuuden ja luonnonvarojen vähentyminen. Rio+20 prosessissa EU ajoi vihreän talouden käsitettä, kestävän kehityksen tavoitteiden määrittelyä sekä seuraavia teemoja: vesi, meret, energia, maankäyttö, ekosysteemit ja resurssitehokkuus. Kestävän kehityksen periaatteiden ja kansainvälisten ympäristösopimusten toimeenpanon tukeminen kehitysmaissa ovat olleet kiinteä osa Suomen kehityspolitiikkaa 1990-luvun puolivälistä lähtien. Kehityspoliittinen toimenpideohjelma (2012) ajaa ihmisoikeuksia, osallistavaa ja työllistävää vihreää taloutta, luonnonvarojen kestävää käyttöä ja ympäristönsuojelua sekä inhimillistä kehitystä. Sukupuolten välinen tasa-arvo, ilmastokestävyys ja eriarvoisuuden vähentäminen tulee ottaa huomioon kaikissa toimissa. Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on tehdä tulevaisuuden Suomesta hiilineutraali yhteiskunta, nostaa Suomi ympäristöteknologian ykkösmaaksi ja kehittää Suomesta maailman ympäristötietoisin kansakunta. Rio+20 prosessissa Suomen ajamat teemat olivat vesi ihmisoikeutena ja vaihtoehtoiset hyvinvointimittarit, minkä lisäksi Suomi tuki YK:n ympäristöohjelman (UNEP) korottamista järjestöksi ja piti esillä metsiin ja terveyteen liittyviä kysymyksiä. Suomen tulee: sitoutua kestävän kehityksen periaatteiden kirjaamiseen hallitusohjelmaan hallituksen kokoonpanosta huolimatta. valtavirtaistaa kestävän kehityksen periaatteet ja toimeenpano kaikille politiikkasektoreille, mukaan lukien maatalous, teollisuus, energia ja liikenne. Kestävä kehitys ei koske ainoastaan ympäristö- ja kehityspolitiikkaa. ajaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kehityspolitiikkaa ja kirjata kestävän kehityksen periaatteet kehityspoliittiseen ohjelmaan myös tulevaisuudessa. 3

4 3. Rio+20 konferenssin saavutukset ja haasteet: Kohti kestävää tulevaisuutta? Rio+20 huippukokouksen tulokset kirjattiin 49-sivuiseen ja 283 kohtaa sisältävään loppuasiakirjaan (The Future We Want), jonka sisältö oli monille pettymys. Loppuasiakirja on vapaaehtoinen dokumentti, joka ei pääpiirteiltään sido, vaadi tai pakota. Sen sijaan se toteaa ja vahvistaa jo olemassa olevaa, ja tarjoaa maailman valtioille mahdollisuuden tulkita ja toteuttaa loppuasiakirjan sisältöä haluamallaan tavalla kansallisen itsemääräämisoikeuden nimissä. Kansainvälisessä päätöksenteossa poliittinen tahto on kaiken a ja o, mutta nyt sitä ei löytynyt konkreettisten päätösten aikaansaamiseksi. Kun Rion periaatteita ja toimeenpanoa hahmoteltiin 1990-luvun alussa, elettiin kylmän sodan jälkeistä globalisaation voittokulkua. Pääoma, ihmiset, arvot ja erilaiset yhteiskunnalliset ratkaisut liikkuivat yhä kiihtyvällä vauhdilla rajojen yli. Nyt usko globaalin talouden ja universaalien usein länsimaiden määrittelemien ratkaisujen kykyyn tuottaa hyvinvointia kaikille on horjunut. Ruoka-, ilmasto- ja talouskriisin ilmapiirissä valtiot ovat haluttomia kaikkia velvoittaviin sitoumuksiin. Lisäksi rikkaiden maiden ja kehitysmaiden väliset valtasuhteet ovat muuttuneet. Muun muassa Kiina, Intia ja Brasilia ovat nousseet kasvaviksi talousmahdeiksi, jotkut jopa kehitysavun antajiksi. Globaalin kapitalismin ja länsimaisen kehitysajattelun kritiikki on kasvanut etenkin Latinalaisessa Amerikassa. Vähiten kehittyneet maat, etenkin Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa, ovat jääneet kehityksestä jälkeen. Rio+20 neuvottelut näyttäytyivätkin valtataisteluna rikkaiden maiden ja kehitysmaiden välillä. Kehitysmaiden kansainvälinen asema on vahvistunut, eivätkä ne enää hyväksy rikkaiden maiden aloitteita entiseen tapaan. Tulevaisuudessa on välttämätöntä ottaa kehitysmaat tiiviimmin mukaan huippukokousten ja sopimusten valmistelutyöhön, neuvotteluihin ja globaaliin päätöksentekoon mahdollisimman demokraattisella tavalla. Kehitysmaiden G77-ryhmä ei myöskään pysynyt yhtenäisenä, vaan jakautui teemakohtaisesti, esim. kehittyvien talouksien ja vähiten kehittyneiden maiden välillä. On tärkeää kysyä, kuinka paljon köyhimpien maiden ääni kuului neuvotteluissa. Lisäksi on kysyttävä, edustivatko kehitysmaiden valtioiden neuvottelijoiden kannat kunkin maan kansalaisyhteiskunnan moninaisuutta vai kapean poliittisen ja taloudellisen eliitin etuja. Suomen tulee: toimia kestävän kehityksen esimerkkinä, jotta sillä on uskottavuutta globaalisti. edistää sitä, että kehitysmaat, ja erityisesti vähiten kehittyneet kehitysmaat, otetaan mukaan kansainvälisten konferenssien, sopimusten ja linjausten valmistelutyöhön jo alkuvaiheessa. tukea kehityspolitiikallaan kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntien, mukaan lukien kansalaisjärjestöt, erilaiset kansanliikkeet ja paikallisyhteisöt, moniäänisyyttä sekä niiden oikeutta päättää omaa ympäristöään koskevista asioista. 4

5 3.1. Vihreä talous Ensimmäinen huippukokouksen pääteemoista oli vihreä talous kestävän kehityksen ja köyhyyden vähentämisen politiikkakehikossa. Oikeudenmukainen ja luonnon kantokykyä kunnioittava globaali talous on avain eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentämisessä sekä kestävän kehityksen saavuttamisessa. UNEP tarkoittaa vihreällä taloudella siirtymistä vähähiiliseen, resurssitehokkaaseen ja sosiaalisesti oikeudenmukaiseen talousjärjestelmään, jossa tuotanto- ja kulutustavat edistävät ihmisten hyvinvoinnin lisääntymistä tavalla, joka ei altista tulevia sukupolvia ympäristötuhoille ja luonnonvarojen niukkuudelle. Suomen ympäristöministeriö toteaa, että vihreän talouden siirtymä edellyttää puhtaiden teknologioiden laajamittaista käyttöönottoa, totuttujen toimintatapojen tarkistamista sekä ympäristökysymysten huomioimista kaikissa politiikkatoimissa. Vihreä talous on keino kestävän kehityksen saavuttamiseen. Vihreä talous oli EU:n lippulaivateema. Se ajoi maailmanlaajuisen vihreän talouden tiekartan käyttöönottoa, jossa määritellään selkeät tavoitteet ja toimenpiteet vihreän talouden saavuttamiseksi. Käsitteen kohtaama kiihkeä vastustus yllätti monet. Kehittyvät taloudet arvioivat vihreän talouden käsitteen olevan este niiden talouskasvulle ja kehitykselle. Vähiten kehittyneet maat puolestaan pelkäsivät, että keskittyminen vihreään talouteen vie huomion köyhyyden vähentämiseltä ja vuosituhattavoitteiden saavuttamiselta. Monet maat, etenkin Latinalaisessa Amerikassa, näkivät käsitteen jatkumona rikkaiden maiden ja monikansallisten yritysten pyrkimyksille kaupallistaa ja yksityistää kehitysmaiden luonnonvarat ja hyötyä kehitysmaiden ihmisten köyhyydestä ja jokapäiväisestä taistelusta elinympäristönsä tuhoutumista vastaan. Koska monet globaalit ympäristöongelmat juontuvat teollisesta tuotantotavasta, kehitysmaat vaativat, että rikkaat teollisuusmaat kantavat vastuunsa kestämättömien kulutus-, tuotanto- ja elämäntaparatkaisujen aiheuttamista ympäristöongelmista. Se, että EU toi hyväksyttäväksi uuden ja epäselvän käsitteen ilman etukäteisneuvotteluja ja ilman omia sitoumuksia rahoitukseen 4, kehitysmaiden kapasiteetin vahvistamiseen tai teknologiasiirtoihin, herätti närkästystä. EU:n tapa ajaa monikansallisia yrityksiä suosivaa kaupan vapauttamista kehitysmaissa samalla kun se on suojellut omaa maataloustuotantoaan kehitysmaatuonnilta, kyvyttömyys liittää sosiaalisia ja ympäristönäkökohtia sen omia monikansallisia yrityksiä koskeviin sääntöihin ja vapaakauppaneuvotteluihin sekä kaupan vapauttaminen EU:n ja kehitysmaiden välillä tilanteessa, jossa neuvottelijat ovat hyvin eriarvoisessa asemassa, ei ole ollut omiaan luomaan kuvaa EU:sta oikeudenmukaisena 4 Vaikka huippukokouksessa ei varsinaisesti päätetty rahoituksesta, vapaaehtoisten rahoitussitoumusten tekoon kannustettiin. Yksittäiset maat sekä yksityisen sektorin toimijat ja erilaiset kehityspankit tekivätkin omia rahoitussitoumuksiaan. Yhdysvallat muun muassa lanseerasi puhdasta energiaa koskevan kumppanuusohjelman eri Afrikan maiden kanssa (US$20 milj.), kun taas Brasilia sitoutui tukemaan UNEPin toimintaa vähiten kehittyneissä maissa (US$6 milj.) sekä ilmastonmuutoksen torjuntaa Afrikassa, vähiten kehittyneissä maissa ja köyhissä saarivaltioissa (US$10 milj.). Euroopan komissio ei sitoutunut, mutta lupasi kerätä tulevaisuudessa 400 miljoonaa euroa kestävien energiahankkeiden tukemiseen. 5

6 taloudellisena toimijana. Valtaosa talouspoliittisesta päätöksenteosta tehdään yhä Yhdysvaltain ja EU:n johdolla kansainvälisissä rahoituslaitoksissa kuten Maailmanpankissa ja Kansainvälisessä valuuttarahastossa (IMF), joissa päätäntävalta on epädemokraattinen. Kehitysmailla on vain vähän sananvaltaa, vaikka rahoituslaitosten toiminta ohjaa etenkin köyhimpiä kehitysmaita velka-, lainaja apujärjestelyin. 5 Osin kehitysmaiden kritiikki oli siis perusteltua ja ymmärrettävää. Tosin yhä useammin myös kehitysmaiden ympäristöongelmissa on kyse teollisuustuotannon kasvusta ja luonnonvarojen ja energian kestämättömästä kulutuksesta. Väkirikkaiden, kasvavien talousmahtien, kuten Kiinan ja Intian, ympäristöratkaisut koskettavat kaikkia. Rikkaat maat ovat siirtäneet tuotantoaan kehitysmaihin, joissa on halpa työvoima ja väljempi ympäristölainsäädäntö, ja siksi halvemmat tuotantokustannukset. Muun muassa veronkierron ja yritysten siirtohinnoittelun vuoksi kehitysmaiden luonnonvarat eivät hyödytä maiden kansalaisia, vaan valuvat esimerkiksi veroparatiiseihin, kun taas ympäristötuho jää kehitysmaiden kansalaisten kärsittäväksi. Kansainvälisen yritystoiminnan ja maailmankaupan oikeudenmukaisuus ei ole siis tärkeää ainoastaan talouden, vaan myös sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ympäristön kestävyyden, kannalta. Yritysmaailman näkyvä vaikutusvalta Rio+20 prosessissa herätti kysymyksiä siitä, tehdäänkö päätöksiä kansallisen tai alueellisen taloudellisen hyödyn vai kestävän kehityksen näkökulmasta. Myös Maailman kauppajärjestö (WTO) toimii usein talouselämän ehdoilla huomioimatta sosiaalisia tai ympäristöllisiä näkökulmia. Suomen ja EU:n kauppapolitiikassa tavoitellaan usein yritysten lyhyen tähtäimen voittoja sekä kansallista ja alueellista etua. Köyhimpien maiden valmiudet neuvotella tasavertaiselta pohjalta EU:n kanssa tai WTO:n sisällä ovat heikot, eikä kaupan vapauttamisen tuoma taloudellinen etu usein hyödytä kehitysmaaeliittejä laajempia kansanosia. Rio+20 loppuasiakirjassa todetaan, että vihreä talous on yksi keino muiden joukossa kestävän kehityksen saavuttamiseksi. Vihreän talouden käsitettä, tavoitteita, toimeenpanoa tai rahoitusta ei määritellä. Silti vihreän talouden termin sisällyttäminen kansainväliseen poliittiseen julistukseen oli tärkeä avaus. On kuitenkin seurattava tarkkaan, miten käsitettä tullaan käyttämään ja kenen näkökulmasta. Talouskasvuideologiasta ei asiakirjassa ole luovuttu. Vaikka kasvu olisi vihreää, se lisää tuotantoa ja energian ja materiaalien kulutusta sekä sitä kautta ympäristökuormitusta. Talouskasvu ilman puuttumista epätasaiseen tulonjakoon ei ole riittävää, ellei varmisteta hyvinvoinnin tasaista jakautumista. Loppuasiakirjassa ei puhuta tarpeeksi ympäristöystävällisistä verotusjärjestelmistä, yritysvastuusta, kansallisten eliittien asemasta, veroparatiiseista tai vaikkapa velkakriisien syistä. 5 Maailmanpankin hallintoneuvostossa on edustaja 188 maalla. Päätöksenteko tapahtuu kuitenkin johtokunnassa, johon kuuluu 25 jäsentä. Suurimmilla osakkeenomistajamailla, Yhdysvalloilla, Ranskalla, Iso-Britannialla, Japanilla ja Saksalla, on pysyvä jäsenensä, samoin Kiinalla, Saudi-Arabialla ja Venäjällä. Muut jäsenet edustavat maaryhmiä. Kunkin jäsenen päätöksenteon painoarvo riippuu siitä, kuinka paljon hänen edustamansa maa maksaa Maailmanpankin kokonaispääomasta. 6

7 Osallistava ja työllistävä vihreä talous on yksi Suomen kehityspolitiikan pääpainopistealueista. Tarvitaan johdonmukaisia, kehitysmaita hyödyttäviä muutoksia globaalin talouden rakenteissa. Suomen tulee: sisällyttää globaali sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja ympäristönäkökulmat kaikkeen taloudelliseen päätöksentekoon ja toimintaan. edistää taloudellisen päätöksenteon ja instituutioiden, kuten kansainvälisten rahoituslaitosten demokratisoimista niin, että kehitysmaiden ääni kuuluu. Kehitysmaiden kauppaneuvottelijoiden kapasiteettia tulee vahvistaa. toimia niin, ettei Suomen ja EU:n kauppapolitiikka mitätöi kehityspolitiikan tai ympäristöpolitiikan tuloksia. Tarvitaan johdonmukaisuutta kauppa-, kehitys- ja ympäristöpolitiikassa. ajaa OECD-maita tiukempia säännöstöjä veroparatiiseille. etsiä sosiaalisesti oikeudenmukaisia ja ympäristöystävällisiä vaihtoehtoisia kehitysrahoituksen muotoja, esimerkiksi ajamalla rahoitusmarkkinaveroa EU-maissa toimiville pankeille ja rahoituslaitoksille sekä lento- ja laivaliikenteen päästöjen verottamista sekä Suomessa että kansainvälisesti. sitoutua kasvattamaan kehitysyhteistyörahoja 0,7 % bruttokansantuotteesta vuoteen 2015 mennessä. ajaa kansainvälistä yritysten yhteiskuntavastuunormistoa ja vaatia EU:n yrityssäännöstöihin sosiaalinen ja ympäristöllinen kehitys. Suomalaisilta kehitysmaissa toimivilta yrityksiltä on vaadittava sosiaalista ja ympäristövastuuta. tukea kehityspolitiikassaan kehitysmaiden verotusjärjestelmien kehittämistä, yritys- ja ympäristölainsäädännön laatimista sekä vaatia yksityisen sektorin hankkeilta yritysvastuuta. pohtia mahdollisuuksia kiristää ympäristö- ja energiaverotusta kotimaassa niin, että se tukee uusiutuvien energianlähteiden käyttöönottoa. tukea vihreää taloutta koskevaa monitieteistä tutkimusta ja kriittistä keskustelua sekä huomioida kasvun kritiikki Globaalin ympäristöhallinnon uudistaminen Toinen Rio+20 prosessin pääteemoista oli kansainvälisen ympäristöhallinnon uudistaminen. Viime vuosikymmenien aikana institutionaalinen kehitys ympäristöasioissa on ollut nopeaa, mutta hajanaista. Rion periaatteita alettiin toteuttaa sekä YK:n ympäristöohjelman että YK:n talous- ja sosiaalineuvoston yhteyteen perustetun kestävän kehityksen toimikunnan (Commission on Sustainable Development, CSD) puitteissa. Lisäksi noin kansainvälisen ympäristösopimuksen ympärille on kehittynyt omia, osittain päällekkäisiä, institutionaalisia prosesseja. YK:n hallinto kestävän kehityksen kysymyksissä nähdäänkin heikkona. On kritisoitu sitä, että taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kehityksen asioita käsitellään erillään toisistaan. Sama ongelma koskee esimerkiksi EU-hallintoa: kauppa, ympäristö ja kehityspolitiikka ovat erillisiä hallintosektoreita, jolloin kokonaisvaltaisen ja johdonmukaisen kestävän kehityksen politiikan ajaminen on vaikeaa. Huippukokouksessa käsitellyillä institutionaalisilla muutoksilla pyrittiinkin vahvistamaan johdonmukaisuutta taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden välillä sekä helpottamaan yhteistyötä YK-ohjelmien ja -järjestöjen, kansainvälisten rahoituslaitosten sekä WTO:n välillä. Ensimmäinen tavoitteista oli YK:n taloudellisen ja sosiaalisen neuvoston (ECOSOC) alaisuudessa 7

8 toimivan kestävän kehityksen toimikunnan ylentäminen kestävän kehityksen neuvostoksi, joka olisi ECOSOC:in ja ihmisoikeusneuvoston kaltainen, kaikkiin kolmeen kestävän kehityksen pilariin keskittyvä korkean tason seurantaelin. Tässä tavoitteessa ei täysin onnistuttu. Kestävän kehityksen toimikunta päätettiin kuitenkin korvata korkean tason poliittisella foorumilla, jonka tehtävä on johtaa, koordinoida ja seurata kestävän kehityksen periaatteita ja toimeenpanoa. Päätettiin aloittaa hallitusten välinen neuvotteluprosessi foorumin rakenteesta ja kokoontua YK:n yleiskokouksen 68. istuntokauden alussa (9/2013). Toinen tavoitteista oli korottaa YK:n ympäristöohjelma järjestöksi (United Nations Environment Organization, UNEO). Sillä haettiin ympäristöasioiden suurempaa näkyvyyttä YK:n hierarkiassa. EU, Suomi ja monet kansalaisjärjestöt ajoivat järjestön perustamista, mutta tavoitteessa epäonnistuttiin. Monet kehitysmaat vastustivat aloitetta. Esimerkiksi Argentiina näki ympäristöjärjestön perustamisen yrityksenä luoda mekanismi kehitysmaiden teollisuuden, tuotannon ja kulutuksen valvomiseen, mikä puolestaan heikentäisi niiden kaupankäyntiä ja talouskasvua. Osaksi vastustus pohjasi siihen, että uusi institutionaalinen rakenne nähtiin osaksi vihreän talouden tavoitteiden ja mittareiden lanseeraamista. Loppuasiakirja vahvistaa YK:n ympäristöohjelman perustamiskirjan (1972) ja pyytää YK:n yleiskokouksen 67. istuntokautta laatimaan päätöslauselman ohjelman vahvistamisesta siten, että UNEP:in hallintoneuvoston jäsenyys tulee kaikille maille avoimeksi, ohjelma saa lisärahoitusta YK-budjetista ja sen rooli vahvistuu sekä YK-kentässä että kehitysmaiden alue- ja maatasoilla. Institutionaalista uudistusta valmisteltiin muun muassa vuodesta 2010 lähtien toimineessa ministeritason Nairobi-Helsinki-prosessissa, jonka UNEP oli kutsunut koolle. Suomella oli merkittävä rooli tässä prosessissa. Julkilausuman mukaan tarvittavia institutionaalisia toimia ovat: koko YK-järjestelmää koskevan ympäristöstrategian laatiminen, ympäristösopimusten välisen yhteistyön lisääminen, UNEP:in aseman vahvistaminen ja ympäristörahoituksen lisääminen. Suomessa kestävää kehitystä on seurannut ja arvioinut vuodesta 1993 lähtien ympäristöministeriön yhteydessä toimiva kansallinen kestävän kehityksen toimikunta ja sen alue- ja paikallisjaosto. Toimikuntaan kuuluu hallituksen, puolueiden, kansalaisjärjestöjen, kuntien ja monien muiden tahojen edustajia. Suomen kestävän kehityksen strategia (2006) on pitkän tähtäimen poliittinen asiakirja, joka koskettaa Suomea, EU:ta ja globaalia maailmaa. Sen toimeenpanoa on arvioitu vuonna Suomen tulee: olla aloitteellinen ja jatkaa aktiivista toimintaansa globaalin ympäristöhallinnon uudistamisprosessissa. tukea monenkeskisessä kehitysyhteistyössä UNEP:n aluetoimistojen vahvistamista, esim. rahoituksen ja asiantuntija-avun kautta. pitää ympäristökysymyksiä esillä yhteistyömaissaan kehitysavun antajien koordinaatiotapaamisissa, yhteistyöohjelmissa ja -hankkeissa sekä poliittisessa vuoropuhelussa maan johdon ja 8

9 virkamiehistön kanssa. tukea kehitysyhteistyökumppaneidensa kansallista ja paikallista ympäristöhallintoa, esimerkiksi vahvistamalla ympäristöministeriöiden institutionaalista kapasiteettia, kuntatason toimijoiden ympäristötietoisuutta, maakohtaista ympäristölainsäädäntöä, kansallisten kestävän kehityksen strategioiden seurantaa ja kestävän kehityksen periaatteiden läpileikkaavuutta kansallisissa politiikkalinjauksissa, kuten köyhyydenvähentämisstrategioissa. jatkaa kestävän kehityksen toimeenpanon seurantaa kahden vuoden välein nykyisen käytännön mukaisesti. tehdä kokonaisvaltainen arviointi kestävän kehityksen toimeenpanosta vuonna 2016 YK:n kestävän kehityksen toimikunnan suosituksen mukaisesti Temaattiset kokonaisuudet Vihreän talouden ja ympäristöhallinnon uudistamisen lisäksi huippukokouksessa käsiteltiin lukuisia kestävää kehitystä koskevia temaattisia kokonaisuuksia. 6 Kussakin asiakohdassa tarkasteltiin jo olemassa olevien sopimusten toimeenpanoa sekä pyrittiin laatimaan konkreettisia tavoitteita ja mittareita tulevaisuutta varten. Pääasiassa loppuasiakirja kuitenkin tyytyy vahvistamaan valtioiden poliittisen sitoutumisen kuhunkin teemaan ja niissä ilmenevien epäkohtien korjaamiseen. Teksti tasapainottelee universaalien oikeuksien ja sopimusten sekä kansallisen itsemääräämisoikeuden välillä. Seuraavassa huomioita muutamista teemoista: Köyhyyden vähentäminen: Tärkeimmän vuosituhattavoitteen saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä on epärealistista vähiten kehittyneissä maissa ja etenkin Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa. Köyhyys koskettaa etenkin naisia ja lapsia. Vaikka loppuasiakirja mainitsee, että tärkeintä on puuttua köyhyyden syihin, se tarjoaa ratkaisuksi talouskasvua ja sosiaalipolitiikkaa, eikä puutu tulonjaon ja resurssien (maa, tuotantovälineet, taloudellinen ja inhimillinen pääoma) epätasa-arvoiseen jakautumiseen maailmanlaajuisesti ja valtioiden sisällä. Ruokaturva ja maatalous: Loppuasiakirja tunnustaa ihmisten oikeuden ruokaan. Lisäksi huomioidaan kehitysmaiden naisten merkitys ruoantuottajina ja maatalouden toimijoina sekä tunnustetaan alkuperäiskansojen perinteisten toimeentulotapojen tärkeys kestävälle kehitykselle. Edistetään naisten ja alkuperäiskansojen pääsyä lainoituksen, markkinoiden, maanomistuksen ja teknologian pariin. Maininta maaoikeuksista on ensiarvoisen tärkeä vaikkakin riittämätön. Maanomistusolot ovat kehitysmaissa äärimmäisen keskittyneitä kapealle taloudelliselle ja poliittiselle eliitille, vaikka suuri osa kansalaisista on suoraan riippuvaisia ympäröivästä luonnosta. Maanomistusolojen keskittyminen vahvistaa kestämätöntä maataloutta ja ajaa köyhiä haavoittuvien maa-alueiden viljelyyn ja laittomiin hakkuisiin. Loppuasiakirjassa ei kritisoida tehomaataloutta, eläintuotantoa, maatalouden ylijäämien siirtoa rikkaista maista kehitysmaihin tai sitä, että liian 6 Teemat ovat köyhyyden vähentäminen, ruokaturva ja maatalous, vesi ja sanitaatio, energia, turismi, kaupungit, terveys ja väestö, työ ja sosiaaliturva, meret, saarivaltiot, vähiten kehittyneet maat, sisämaat, Afrikka, luonnonkatastrofit, ilmastonmuutos, metsät, luonnon monimuotoisuus, aavikoituminen, vuoristot, kemikaalit ja jätteet, kulutus ja tuotanto, kaivokset, koulutus sekä sukupuolten välinen tasaarvo. 9

10 usein maatalouden vientituotannon kehittäminen kehitysmaissa syrjäyttää paikallisen ruoantuotannon ja yksipuolistaa maan tuotantorakennetta. Vaikka tasa-arvoisen kansainvälisen kauppajärjestelmän toimivuus nähdään ensisijaisena kehitysmaiden ruokaturvalle ja maataloudelle, ei mainita, että esimerkiksi EU on jäsenmaidensa viljelijöitä suojellakseen vastustanut maatalouskaupan vapauttamista WTO:ssa huomioimatta kehitysmaiden viljelijöiden asemaa. EU-maissa maatalous nauttii yhä ympäristölle haitallisista tukiaisista. Vesi: Loppuasiakirja vahvistaa puhtaan juomaveden olevan ihmisoikeus. Vastustuksesta huolimatta ja ensimmäistä kertaa ihmisten oikeus sanitaatioon tunnustetaan. Johannesburgin toimeenpano-ohjelman ja vuosituhattavoitteiden tavoite puolittaa ilman vettä ja sanitaatiota elävien ihmisten määrä vuoteen 2015 mennessä vahvistettiin. Loppuasiakirjassa ei tunnusteta kehitysmaiden naisten keskeistä roolia vesihuollossa. Terveys ja väestö: Ihmisten oikeus elää fyysisesti ja henkisesti terveenä on kirjattu loppuasiakirjaan. Asiakirjassa on kirjaukset perhesuunnittelusta ja naisten ja miesten oikeudesta kontrolloida ja päättää omasta seksuaalisuudestaan. Valitettavasti seksuaalisuudesta ja lisääntymisestä puhutaan vain terveyden, eikä oikeuksien, näkökulmasta. Väestönkasvu puuttuu loppuasiakirjasta, eikä sen vaikutusta kulutukseen ja luonnonvarojen riistoon tarkastella. Teeman laiminlyönti on poliittisesti ja eettisesti ymmärrettävää, mutta kestävän kehityksen kannalta kestämätöntä. Meret: Suhteessa muihin teemakokonaisuuksiin merten suojelua koskeva teksti on huomattavasti pidempi, painotukseltaan voimakkaampi ja vailla kansalliseen itsemääräämisoikeuteen liittyvää uhoa. Loppuasiakirjassa tunnustetaan vuonna 1994 voimaan tullut merioikeusyleissopimus merten suojelun kansainvälisenä lainsäädäntönä ja patistetaan sopimuksen osapuolivaltioita tehokkaampaan toimeenpanoon. Sitoudutaan vähentämään merten ekosysteemien saastumista ja vähentämään merkittävästi rannikoita saastuttavia jätteitä vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi sitoudutaan kestämättömien kalastustapojen, esimerkiksi sivusaaliiden karsimiseen, sekä kiireellisiin toimiin saaliskalalajien määrän ylläpitämiseksi tai palauttamiseksi vuoteen 2015 mennessä. Todetaan, että ylikalastukseen ajavien kalastustukiaisten poistaminen on tärkeää, mutta konkreettisiin toimiin ei sitouduta. Tämä koskee EU:ta, jonka tukijärjestelmät ylläpitävät massiivista kalastuslaivastoa ja tuhoisia kalastusmenetelmiä. Elokuussa YK:n pääsihteeri lanseerasi Oceans Compact -aloitteen, jonka tavoitteena on vahvistaa merioikeusyleissopimuksen toimeenpanoa, YK-koordinaatiota merikysymyksissä ja Rio+20 prosessin seurantaa merten osalta. Ilmastonmuutos: Ilmastonmuutoksen torjunta todetaan tärkeäksi ja valtioita kannustetaan YK:n ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen ja Kioton pöytäkirjan toimeenpanoon. Yhteisten mutta eriävien velvoitteiden periaate mainitaan. Konkreettisista toimenpiteistä ei päätetty. 10

11 Huippukokouksessa ajettiin fossiilisten polttoaineiden tukiaisten alasajoa, minkä tavoitteena oli laskea ilmastolle haitallisten fossiilisten polttoaineiden kulutusta, mutta lopputekstin muotoilut jäivät heikoiksi. Kestävä kulutus ja tuotanto: Yksi konkreettisista saavutuksista oli, että loppuasiakirjassa hyväksyttiin kansainvälinen puiteohjelma kestävän tuotannon ja kulutuksen edistämiseksi (A 10- year framework of programmes on sustainable consumption and production patterns ). Yhtenä ensimmäisistä maista Suomi laati Johannesburgin kokouksen sitoumusten mukaisesti kansallisen kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman vuonna Ohjelma uudistettiin alkukeväästä Suomen tulee: ajaa köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämistä Suomen kehityspolitiikan päätavoitteena ja sitoutua identifioimaan ja poistamaan köyhyyden ja globaalin eriarvoisuuden rakenteellisia syitä. puuttua kehitysmaiden maanomistusoloihin eri tasoilla, esimerkiksi poliittisessa vuoropuhelussa, monenkeskisissä ja kahdenvälisissä maaseutu- ja hallinnonhajauttamisohjelmissa ja kansalaisjärjestöille suunnatussa tuessa. parantaa kehitysmaiden naisten asemaa, ja etenkin seksuaali- ja lisääntymisoikeuksia valtavirtaistamalla sukupuolten välinen tasa-arvo ja naisten oikeudet kaikkiin kehityspoliittisiin toimiin. Erityisiä tasa-arvo- ja seksuaali- ja lisääntymisoikeusohjelmia ja -hankkeita tulee tukea. nostaa kehitysmaiden naiset keskiöön vesi,- metsä,- maatalous- ja ilmastonmuutosohjelmissaan ja hankkeissaan vahvistamalla naisten osallistumista, koulutusta ja päätöksentekoa. selvittää mahdollisuuksia vähentää kestävän kehityksen kannalta haitallisia tukijärjestelmiä ja suhtautua kriittisesti EU:n maatalous- ja kalastustukiaisiin sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden että ympäristönsuojelun näkökulmasta. harkita ilmastolain laatimista ympäristöministeriön laatiman selvityksen suositusten mukaisesti. tarkastella ilmastonmuutosta kehityspolitiikassaan ilmasto-oikeudenmukaisuuden näkökulmasta, joka tulee valtavirtaistaa kaikkiin toimiin. Erityisiä ilmastohankkeita tulee tukea Kestävän kehityksen tavoitteet Tärkein kehityspolitiikan tulevaisuutta määrittävä huippukokousteema oli kestävän kehityksen tavoitteiden (Sustainable Development Goals, SDGs) ja mittareiden laatiminen. Vuosituhattavoitteet lähenevät loppuaan, ja tarvitaan uusi horisontti 2015 jälkeiseen aikaan. Loppuasiakirjassa kestävän kehityksen tavoitteita ei vielä määritellä, mutta siinä päätetään perustaa kestävän kehityksen tavoitteita laativa kolmekymmentähenkinen hallitusten välinen työryhmä. Työryhmän kokoonpano ja toiminta määritellään syyskuussa alkavan YK:n yleiskokouksen 67. istuntokauden alussa. YK:n pääsihteerin alaisuudessa toimivan työryhmän on määrä tehdä ehdotus kestävän kehityksen tavoitteista YK:n yleiskokoukselle 2013 lopulla. On tärkeää seurata, kuka kestävän kehityksen tavoitteita määrittelee ja kenen näkökulmasta. Rikkaiden maiden vastuun tulee olla entistä vahvempi etenkin oikeudenmukaisen globaalin talouden ajamisessa. Tavoitteiden tulee pohjata vuosituhattavoitteisiin ja arvioon niiden saavutuksista ja haasteista. 11

12 Kun vuosituhattavoitteet koskettavat ensisijaisesti kehitysmaita, kestävän kehityksen tavoitteiden on määrä olla yhteisiä kaikille maailman maille. Tämä on kunnianhimoinen tavoite kansallista suvereniteettia korostavassa kansainvälisessä ilmapiirissä. Tavoitteiden tulee heijastaa tasapuolisesti taloudellista, sosiaalista ja ekologista kehitystä. Tavoitteille laaditaan mittarit, joilla tavoitteiden saavuttamista seurataan. Suomi on hallitusohjelmassaan sitoutunut kehittämään bruttokansantuotteen rinnalle ympäristön tilaa ja kestävää kehitystä kuvaavia mittareita. Suomen ajamat vaihtoehtoiset hyvinvointimittarit mainitaan loppuasiakirjassa ja poliittista tahtoa niiden ajamiseen löytyy. Rio+20 prosessissa Kolumbia ja Guatemala ehdottivat kestävän kehityksen tavoitteiksi köyhyyden vähentämistä, kulutustapojen muutosta, kestävää asuntopolitiikkaa, luonnon monimuotoisuutta ja metsiä, merten suojelua, vesihuoltoa, ruokaturvaa ja energiaa. Kansalaisjärjestöjen tavoitelista oli vielä pidempi. Vuonna 2010 YK:n pääsihteeri asetti kestävän kehityksen korkean tason paneelin pohtimaan kestävää kehitystä ja ilmastonmuutosta. Paneelin raportti (Sisukkaat ihmiset, kestävä maailma 2012) esittää kestävän kehityksen tavoitteiksi muun muassa ruokaturvaa, työpaikkoja ja kestävää maataloutta. Taloustieteilijä Jeffrey Sachs, joka johtaa YK:n pääsihteerin elokuussa asettamaa kestävän kehityksen tutkijaryhmää (Sustainable Development Solutions Network, SDSN), on ehdottanut, että kestävän kehityksen tavoitteiden tulee koskettaa elämän perustarpeita (esim. vesi, ravinto), ilmastonmuutoksen taustatekijöitä (esim. energian- ja ruoantuotanto, väestönkasvu), inhimillistä hyvinvointia ja hyvää hallintoa. YK:ssa vuodesta 2011 lähtien toiminut uuden kehitysagendan työryhmä tekee kesäkuussa 2012 julkaistussa raportissaan ( Realizing the Future We Want for All ) ehdotuksensa vuosituhattavoitteiden jälkeiselle kehitysagendalle. Satojen kehityskysymyksien parissa työskentelevien kansalaisjärjestöjen muodostama Beyond koalitio pohtii tulevaisuuden kehitysagendaa kansalaisjärjestöjen näkökulmasta. EU:n komissio on aloittanut konsultaatiokierroksen ( Towards a Post-2015 Development Framework ) ja sen ensi vuoden kehitysraportti (European Report on Development) tulee käsittelemään aihetta. Suomen ulkoasiainministeriöllä on käynnissä tarjouskilpailu tilaustutkimuksesta, jonka aiheena on vuoden 2015 jälkeinen kehitysagenda ( Post-2015 Development Framework: Finland s partner countries views based on their experiences of the MDGs ). Suomen tulee: uudistaa kansallisen kestävän kehityksen strategia hallitusohjelman lupausten mukaisesti. toimia edelläkävijänä selkeiden kestävän kehityksen tavoitteiden ja mittareiden laatimisessa. Edistää aktiivisesti kehitysmaiden ja niiden kansalaisyhteiskuntien osallistumista uuden kansainvälisen kehitysagendan laatimiseen. 12

13 4. Yhteenveto suosituksista toimijaryhmittäin Ulkoasiainministeriön tulee: toimia kestävän kehityksen esimerkkinä, jotta sillä on uskottavuutta globaalisti. valtavirtaistaa kestävän kehityksen periaatteet ja toimeenpano kaikkeen toimintaansa, mukaan lukien kauppa, kehitys ja EU-suhteet. edistää sitä, että kehitysmaat, ja erityisesti vähiten kehittyneet kehitysmaat, otetaan mukaan kansainvälisten konferenssien, sopimusten ja linjausten valmistelutyöhön jo alkuvaiheessa. tukea kansalaisjärjestöyhteistyön kautta kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntien (kansalaisjärjestöt, erilaiset kansanliikkeet, paikallisyhteisöt, jne.) moniäänisyyttä sekä niiden oikeutta päättää omaa ympäristöään koskevista asioista. vahvistaa kehitysmaiden kauppaneuvottelijoiden kapasiteettia. toimia johdonmukaisesti niin, ettei Suomen ja EU:n kauppapolitiikka mitätöi kehityspolitiikan tai ympäristöpolitiikan tuloksia. rahoittaa yhdessä Suomen Akatemian kanssa vihreää taloutta koskevaa monitieteistä tutkimusta. ajaa kansainvälistä yritysten yhteiskuntavastuunormistoa ja vaatia EU:n yrityssäännöstöihin sosiaalinen ja ympäristöllinen kehitys. Suomalaisilta kehitysmaissa toimivilta yrityksiltä on vaadittava sosiaalista ja ympäristövastuuta. tukea kehityspolitiikassaan kehitysmaiden verotusjärjestelmien kehittämistä, yritysja ympäristölainsäädännön laatimista sekä vaatia yksityisen sektorin hankkeilta yritysvastuuta. olla aloitteellinen ja jatkaa aktiivista toimintaansa globaalin ympäristöhallinnon uudistamisprosessissa. tukea monenkeskisessä kehitysyhteistyössä UNEP:n aluetoimistojen vahvistamista, esim. rahoituksen ja asiantuntija-avun kautta. pitää ympäristökysymyksiä esillä yhteistyömaissaan kehitysavun antajien koordinaatiotapaamisissa, yhteistyöohjelmissa ja -hankkeissa sekä poliittisessa vuoropuhelussa maan johdon ja virkamiehistön kanssa. tukea kehitysyhteistyökumppaneidensa kansallista ja paikallista ympäristöhallintoa, esimerkiksi vahvistamalla ympäristöministeriöiden institutionaalista kapasiteettia, kuntatason toimijoiden ympäristötietoisuutta, maakohtaista ympäristölainsäädäntöä, kansallisten kestävän kehityksen strategioiden seurantaa ja kestävän kehityksen periaatteiden läpileikkaavuutta kansallisissa politiikkalinjauksissa, kuten köyhyydenvähentämisstrategioissa. ajaa köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämistä Suomen kehityspolitiikan päätavoitteena ja sitoutua identifioimaan ja poistamaan köyhyyden ja globaalin eriarvoisuuden rakenteellisia syitä. puuttua kehitysmaiden maanomistusoloihin eri tasoilla, esimerkiksi poliittisessa vuoropuhelussa, monenkeskisissä ja kahdenvälisissä maaseutu- ja hallinnonhajauttamisohjelmissa ja kansalaisjärjestöille suunnatussa tuessa. parantaa kehitysmaiden naisten asemaa, ja etenkin seksuaali- ja lisääntymisoikeuksia valtavirtaistamalla sukupuolten välinen tasa-arvo ja naisten oikeudet kaikkiin kehityspoliittisiin toimiin. Erityisiä tasa-arvo- ja seksuaali- ja lisääntymisoikeusohjelmia ja -hankkeita tulee tukea. nostaa kehitysmaiden naiset keskiöön vesi,- metsä,- maatalous- ja ilmastonmuutosohjelmissaan ja hankkeissaan vahvistamalla naisten osallistumista, koulutusta ja päätöksentekoa. tarkastella ilmastonmuutosta kehityspolitiikassaan ilmasto-oikeudenmukaisuuden näkökulmasta, joka tulee valtavirtaistaa kaikkiin toimiin. Erityisiä ilmastohankkeita tulee tukea. edistää aktiivisesti kehitysmaiden ja niiden kansalaisyhteiskuntien osallistumista uuden kansainvälisen kehitysagendan laatimiseen. Ympäristöministeriön tulee: toimia kestävän kehityksen esimerkkinä, jotta sillä on uskottavuutta globaalisti. valtavirtaistaa kestävän kehityksen periaatteet ja toimeenpano kaikkeen toimintaansa. tutkia ja luoda mekanismeja ympäristö- ja energiaverotuksen kiristämistä ja uusiutuvien energianlähteiden käyttöönottoa varten. 13

14 kestävän kehityksen sihteeristön tulee jatkaa kestävän kehityksen toimeenpanon seurantaa kahden vuoden välein nykyisen käytännön mukaisesti. tehdä kokonaisvaltainen arviointi kestävän kehityksen toimeenpanosta vuonna 2016 YK:n kestävän kehityksen toimikunnan suosituksen mukaisesti. selvittää mahdollisuuksia vähentää kestävän kehityksen kannalta haitallisia tukijärjestelmiä ja suhtautua kriittisesti EU:n maatalous- ja kalastustukiaisiin sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden että ympäristönsuojelun näkökulmasta. jatkaa ilmastolain laatimista koskevaa selvitystyötä. uudistaa kansallisen kestävän kehityksen strategia. toimia kansainvälisenä edelläkävijänä selkeiden kestävän kehityksen tavoitteiden ja mittareiden laatimisessa. Valtiovarainministeriön tulee: sisällyttää globaali sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja ympäristönäkökulmat kaikkeen taloudelliseen päätöksentekoon ja toimintaan. edistää taloudellisen päätöksenteon ja instituutioiden, kuten kansainvälisten rahoituslaitosten demokratisoimista niin, että kehitysmaiden ääni kuuluu. ajaa OECD-maita tiukempia säännöstöjä veroparatiiseille. etsiä sosiaalisesti oikeudenmukaisia ja ympäristöystävällisiä vaihtoehtoisia kehitysrahoituksen muotoja, esimerkiksi ajamalla rahoitusmarkkinaveroa EU-maissa toimiville pankeille ja rahoituslaitoksille sekä lento- ja laivaliikenteen päästöjen verottamista sekä Suomessa että kansainvälisesti. kasvattaa kehitysyhteistyörahoja 0,7 % bruttokansantuotteesta vuoteen 2015 mennessä. Muiden ministeriöiden tulee: toimia kestävän kehityksen esimerkkinä, jotta niillä on uskottavuutta globaalisti. valtavirtaistaa kestävän kehityksen periaatteet ja toimeenpano kaikkeen toimintaansa. opetusministeriön tulee tukea vihreää taloutta koskevaa monitieteistä tutkimusta ja kriittistä keskustelua sekä huomioida kasvun kritiikki. Hallituksen tulee: toimia kestävän kehityksen esimerkkinä, jotta sillä on uskottavuutta globaalisti. hallituksen kokoonpanosta huolimatta sitoutua kirjaamaan kestävän kehityksen periaatteet hallitusohjelmaan. vaatia kestävän kehityksen periaatteiden ja toimeenpanon valtavirtaistamista kaikille politiikkasektoreille. ajaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kehityspolitiikkaa ja kirjata kestävän kehityksen periaatteet kehityspoliittiseen ohjelmaan myös tulevaisuudessa. sisällyttää globaali sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja ympäristönäkökulmat kaikkeen taloudelliseen päätöksentekoon ja toimintaan. edistää taloudellisen päätöksenteon ja instituutioiden, kuten rahoituslaitosten demokratisoimista niin, että kehitysmaiden ääni kuuluu. toimia johdonmukaisesti niin, ettei Suomen ja EU:n kauppapolitiikka mitätöi kehityspolitiikan tai ympäristöpolitiikan tuloksia. ajaa OECD-maita tiukempia säännöstöjä veroparatiiseille. etsiä sosiaalisesti oikeudenmukaisia ja ympäristöystävällisiä vaihtoehtoisia kehitysrahoituksen muotoja, esimerkiksi ajamalla rahoitusmarkkinaveroa EU-maissa toimiville pankeille ja rahoituslaitoksille sekä lento- ja laivaliikenteen päästöjen verottamista sekä Suomessa että kansainvälisesti. sitoutua kasvattamaan kehitysyhteistyörahoja 0,7 % bruttokansantuotteesta vuoteen 2015 mennessä. harkita ympäristö- ja energiaverotuksen kiristämistä kotimaassa niin, että se tukee uusiutuvien energianlähteiden käyttöönottoa. Eduskunnan tulee: toimia kestävän kehityksen esimerkkinä, jotta sillä on uskottavuutta globaalisti. seurata ja vaatia aktiivista hallitusohjelman toimeenpanoa kestävän kehityksen osalta. ajaa OECD-maita tiukempia säännöstöjä veroparatiiseille. etsiä sosiaalisesti oikeudenmukaisia ja ympäristöystävällisiä vaihtoehtoisia kehitysrahoituksen muotoja, esimerkiksi ajamalla rahoitusmarkkinaveroa EU-maissa 14

15 Poliittisten puolueiden tulee: Kansalaisjärjestöjen tulee: toimiville pankeille ja rahoituslaitoksille sekä lento- ja laivaliikenteen päästöjen verottamista sekä Suomessa että kansainvälisesti. vaatia hallitusta kasvattamaan kehitysyhteistyörahoja 0,7 % bruttokansantuotteesta vuoteen 2015 mennessä. vaatia hallitukselta kiristyksiä ympäristö- ja energiaverotukseen kotimaassa. harkita ilmastolain laatimista ympäristöministeriön laatiman selvityksen suositusten mukaisesti. sitoutua kestävän kehityksen periaatteiden kirjaamiseen hallitusohjelmaan hallituksen kokoonpanosta huolimatta. ajaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kehityspolitiikkaa ja kirjata kestävän kehityksen periaatteet kehityspoliittiseen ohjelmaan myös tulevaisuudessa. oppositiopuolueiden tulee seurata ja vaatia aktiivista hallitusohjelman toimeenpanoa kestävän kehityksen osalta. toimia kestävän kehityksen esimerkkinä, jotta niillä on uskottavuutta globaalisti. tukea kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntien (kansalaisjärjestöt, erilaiset kansanliikkeet, paikallisyhteisöt, jne.) moniäänisyyttä sekä niiden oikeutta päättää omaa ympäristöään koskevista asioista. vaatia hallitukselta ja eduskunnalta toimia kestävän kehityksen aikaansaamiseksi. ajaa köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämistä kehitysyhteistyön päätavoitteena ja sitoutua identifioimaan ja poistamaan köyhyyden ja globaalin eriarvoisuuden rakenteellisia syitä. puuttua kehitysmaiden maanomistusoloihin esimerkiksi tukemalla maattomien liikkeitä ja paikallisia etujärjestöjä. parantaa kehitysmaiden naisten asemaa, ja etenkin seksuaali- ja lisääntymisoikeuksia valtavirtaistamalla sukupuolten välinen tasa-arvo ja naisten oikeudet kaikkiin toimiin. Erityisiä tasa-arvo- ja seksuaali- ja lisääntymisoikeusohjelmia ja -hankkeita tulee tukea. nostaa kehitysmaiden naiset keskiöön vesi,- metsä,- maatalous- ja ilmastonmuutoshankkeissa vahvistamalla naisten osallistumista, koulutusta ja päätöksentekoa. tarkastella ilmastonmuutosta ilmasto-oikeudenmukaisuuden näkökulmasta ja tukea erityisiä ilmastohankkeita. edistää aktiivisesti kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntien osallistumista uuden kansainvälisen kehitysagendan laatimiseen. Kansalaisten tulee: sisällyttää globaali sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja ympäristönäkökulmat omiin taloudellisiin päätöksiinsä ja toimintaansa. pitää esillä kestävää kehitystä koskevaa kriittistä kansalaiskeskustelua, mukaan lukien kasvun kritiikki. 5. Lähdeluettelo Elliot, Jennifer A. (1999). An Introduction to Sustainable Development. London & New York: Routledge. Kehys ry (2012). Matkaraportti Rio+20 huippukokouksesta. Kepa (2012). Matkaraportti YK:n kestävän kehityksen huippukokous Kepa (2012). Kestääkö kehitys Maailma vuosituhattavoitteiden jälkeen. Helsinki: Kepan ajankohtaiskatsaukset. Kepa (2012). Yritysvastuuta vai vastuuttomia yrityksiä? Helsinki: Kepa. 15

16 Stocchetti, Marikki (2012). Ripe and Ready for Rio+20? The UN Conference on Sustainable Development and the European Union. Helsinki: Ulkopoliittinen Instituutti. Ulkoasiainministeriö (2007). Kansainväliset ympäristösopimukset ja Suomen kehityspolitiikka. Ulkoasiainministeriö (2012). Suomen kehityspoliittinen toimenpideohjelma. UN Economic and Social Development, Division for Sustainable Development (1992). Agenda 21. United Nations General Assembly (2012). The Future We Want. The Outcome Document of the Rio+20. Resolution A/RES/66/288. United Nations (1992). Rio Declaration on Environment and Development. United Nations (2012). A 10-year framework of programmes on sustainable consumption and production patterns. A/CONF.216/5*. UN System Task Team on the Post-2015 UN Development Agenda (2012). Realizing the Future We Want. Report to the Secretary-General. New York. Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin kestävän kehityksen korkean tason paneeli (2012). Sisukkaat ihmiset, kestävä maailma. Valitsemisen arvoinen tulevaisuus. New York: UN. Ylhäisi, Jussi & Koponen, Juhani (2007). Ympäristö ja kestävä kehitys. Teoksessa Kehitysmaatutkimus. Johdatus perusteisiin. Toim. Juhani Koponen, Jari Lanki & Anna Kervinen, s Helsinki: Gaudeamus. Ympäristöministeriö & Kestävän kehityksen sihteeristö (2005). Johannesburgin kestävän kehityksen toimintaohjelman toimeenpano Suomessa. Tilannekatsaus maaliskuussa 2005: toteutuneet tavoitteet ja tulevaisuuden haasteet. Ympäristöministeriö (2009). Kansallisen kestävän kehityksen kokonaisarviointi. Helsinki: Ramboll Consulting. Ympäristöministeriö (2012). Vihreä talous kestävän kehityksen ja köyhyyden poistamisen politiikkakehikossa (GESDPE). Ympäristöministeriö (2012). Rio+20: Kestävän kehityksen uusi hallintorakenne. Ympäristöministeriö (2012). Miten vihreällä taloudella edistetään kestävää kehitystä ja köyhyyden poistamista? Ulkoasiainministeriön kestävän kehityksen nettisivut: Ulkoasiainministeriön Rio+20 nettisivut: Ympäristöministeriön kestävän kehityksen nettisivut: Kepan Rio+20 nettisivut: 16

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Rakenne Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet Suomen kehityspoliittinen ohjelma (2007-) Kehitysyhteistyön

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA Kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaohjelma ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuoteen 2030 saakka kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. YK:n jäsenmaiden uusien

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)

Lisätiedot

EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE

EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE Euroopan parlamentti 2014-2019 Istuntoasiakirja B8-1365/2016 9.12.2016 EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaisesti Euroopan unionin painopisteistä naisten asemaa

Lisätiedot

Maailman metsät paljon vartijana

Maailman metsät paljon vartijana Maailman metsät paljon vartijana Jussi Viitanen Neuvonantaja Ulkoasianministeriön kehityspoliittinen osasto Metsät maapallolla Metsät peittävät 31 prosenttia maapallon maa-alueesta yli neljä miljardia

Lisätiedot

Metsähallitus Luontopalvelut

Metsähallitus Luontopalvelut Metsähallitus Luontopalvelut Luonnon monimuotoisuuden suojelu Suomessa ja kansainväliset sitoumukset 18.03. KARI LAHTI Mitkä ihmeen kansainväliset sitoumukset? Kansallisen oikeuden mukaan sitovia valtioiden

Lisätiedot

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Elinkeinoelämän keskustelutilaisuus ilmastoneuvotteluryhmän kanssa 18.5.2015 Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Maa- ja metsätaloustuottajain

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Ville Niinistö Ympäristöministeri COP 19 -seminaari: Kohti maailmanlaajuista ilmastosopimusta vuonna 2015 28.10.2013 IPCC:n 5. arviointiraportin tulokset

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat

Lisätiedot

Toimittaneet Juhani Koponen Jari Lanki Mariko Sato Anna Kervinen KEHITYKSEN TUTKIMUS. Johdatus perusteisiin

Toimittaneet Juhani Koponen Jari Lanki Mariko Sato Anna Kervinen KEHITYKSEN TUTKIMUS. Johdatus perusteisiin Toimittaneet Juhani Koponen Jari Lanki Mariko Sato Anna Kervinen KEHITYKSEN TUTKIMUS Johdatus perusteisiin Copyright 2016 kirjoittajat ja Gaudeamus Helsinki University Press. Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

KIIREELLINEN PÄÄTÖSLAUSELMA

KIIREELLINEN PÄÄTÖSLAUSELMA EU:N JA LATINALAISEN AMERIKAN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS KIIREELLINEN PÄÄTÖSLAUSELMA EU:n ja Latinalaisen Amerikan kanta ilmastoon ja ilmastonmuutokseen liittyviin aiheisiin Pariisin huippukokouksessa

Lisätiedot

Elämä Kööpenhaminan jälkeen Kirkot ilmastotalkoisssa Tiistai Jukka Uosukainen, YM

Elämä Kööpenhaminan jälkeen Kirkot ilmastotalkoisssa Tiistai Jukka Uosukainen, YM Elämä Kööpenhaminan jälkeen Kirkot ilmastotalkoisssa Tiistai 26.01.2010 Jukka Uosukainen, YM KÖÖPENHAMINAN SOPIMUKSEN AVAIMET (ennen kokousta) Teollisuusmaille vertailukelpoiset absoluuttiset tavoitteet

Lisätiedot

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 28.11.2014 Sauli Rouhinen 18.12.2014 1 Väittelijä väittää Sauli Rouhinen 18.12.2014 2 Sauli

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Erityissäätiöiden Abilis, Kios ja Siemenpuu lausunto kehityspoliittisen ohjelman luonnoksesta

Erityissäätiöiden Abilis, Kios ja Siemenpuu lausunto kehityspoliittisen ohjelman luonnoksesta SIEMENPUU FOUNDATION Ulkoasiainministeriölle 9.10.2007 Erityissäätiöiden Abilis, Kios ja Siemenpuu lausunto kehityspoliittisen ohjelman luonnoksesta Erityissäätiöt haluavat kiittää mahdollisuudesta saada

Lisätiedot

Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat

Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat Ilmastobisnestä yrityksille seminaari Ilmastorahoitusvelvoitteen taustaa YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (UNFCCC) Teollisuusmaaosapuolilla tukivelvollisuus

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

KOHTI SOPUSOINTUA IHMISEN JA LUONNON VÄLILLÄ Rion sitoumuksista kansalliseen toimeenpanoon

KOHTI SOPUSOINTUA IHMISEN JA LUONNON VÄLILLÄ Rion sitoumuksista kansalliseen toimeenpanoon KOHTI SOPUSOINTUA IHMISEN JA LUONNON VÄLILLÄ Rion sitoumuksista kansalliseen toimeenpanoon Globaalit tavoitteet tukemaan kestävää kehitystä Maailmanlaajuinen sitoumus maapallon ja ihmisen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston 20. kesäkuuta 2016 hyväksymät neuvoston päätelmät arktisesta alueesta.

Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston 20. kesäkuuta 2016 hyväksymät neuvoston päätelmät arktisesta alueesta. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. kesäkuuta 2016 (OR. en) 10400/16 COEST 166 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 20. kesäkuuta 2016 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Globaalin vastuun strategia

Globaalin vastuun strategia Globaalin vastuun strategia 9.5.2012 HELSINGIN KAUPUNKI 1 GLOBAALIN VASTUUN STRATEGIA Sisältö 1. Johdanto 2. Globaalin vastuun linjaukset Helsingin kaupungin toiminnassa Globaalin vastuun määritelmä Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 21.9.2016 JOIN(2016) 43 final 2016/0298 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä

Lisätiedot

Aavan meren suojelun edistäminen (nk. BBNJprosessi) Ympäristövaliokunta Sara Viljanen, YM Margareta Klabbers, UM

Aavan meren suojelun edistäminen (nk. BBNJprosessi) Ympäristövaliokunta Sara Viljanen, YM Margareta Klabbers, UM Aavan meren suojelun edistäminen (nk. BBNJprosessi) ja arktiset meret Ympäristövaliokunta 17.6.2016 Sara Viljanen, YM Margareta Klabbers, UM Aava meri ja sen suojelun nykytila - YK:n merioikeusyleissopimus

Lisätiedot

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä ep2014 TIGT. MAKE AN Millaisen Euroopan sinä haluat? Toimi, osallistu ja vaikuta äänestä EU-vaaleissa! SUOMEN EV. LUT. KIRKKO EU-vaalit ovat tärkeät Toukokuun

Lisätiedot

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki OECD:n hallintoministerikokous Helsinki 28.10.2015 Ensimmäinen Suomessa koskaan järjestetty OECD:n ministeritason kokous Suomi isännöi OECD:n hallintoministerien kokousta Helsingissä 28.10.2015. Kokouksen

Lisätiedot

Asiakokonaisuus on esillä Genevessä TRIPS-neuvoston kokouksessa 15.-16.10.2015, missä asiasta odotetaan TRIPS-neuvoston päätöstä.

Asiakokonaisuus on esillä Genevessä TRIPS-neuvoston kokouksessa 15.-16.10.2015, missä asiasta odotetaan TRIPS-neuvoston päätöstä. Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM201501182 TUO10 Seppänen Erkki(UM) 30.09.2015 Asia Komission päätösesitys Maailman kauppajärjestön TRIPSneuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Vuosituhattavoitteiden jälkeinen YK:n kehitysagenda: tulevaisuus, jonka haluamme kaikille Kommentoitu tiivistelmä

Vuosituhattavoitteiden jälkeinen YK:n kehitysagenda: tulevaisuus, jonka haluamme kaikille Kommentoitu tiivistelmä THL/RW-24.10.2012 Vuosituhattavoitteiden jälkeinen YK:n kehitysagenda: tulevaisuus, jonka haluamme kaikille Kommentoitu tiivistelmä Vuosituhattavoitteet (MDG:t) ovat auttaneet kohdistamaan huomiota ja

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta Annika Lindblom, pääsihteeri Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päivitys KIITOS OSALLISTUMISESTA! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Yhteiskuntasitoumuksen päivitys:

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin ilmastosopimus Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin sopimus: oikeudellisesti sitova ratifioitava valtiosopimus kattava: vähintään 55 maata ja 55 % päästöistä sovelletaan 2020 jälkeen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

On tehtävä kaikki mahdollinen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi

On tehtävä kaikki mahdollinen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Ylijohtaja Pekka Häkkinen Savon ilmasto-ohjelman seminaarissa Hallitusohjelma haastaa ilmasto-ohjelmatyön Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmaa voi pitää ympäristöasioissa edistyksellisenä

Lisätiedot

EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma, neuvottelutilanne ja kytkentä biotalouteen. Merja Saarnilehto, YM Eduskunnan suuri valiokunta 25.5.

EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma, neuvottelutilanne ja kytkentä biotalouteen. Merja Saarnilehto, YM Eduskunnan suuri valiokunta 25.5. EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma, neuvottelutilanne ja kytkentä biotalouteen Merja Saarnilehto, YM Eduskunnan suuri valiokunta 25.5.2016 Käsittelyvaihe Komission ehdotus, kiertotalouspaketti 2.12.2015

Lisätiedot

EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä

EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 1. joulukuuta 2011 17567/11 PRESSE 451 EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä 1. Tänään, vuoden 2011 maailman AIDS-päivänä, Euroopan unioni ja sen

Lisätiedot

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta,

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme Sauli Rouhinen, pääsihteeri

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme Sauli Rouhinen, pääsihteeri Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050, pääsihteeri Suomen kestävän kehityksen politiikalla on pitkät juuret - latvan pitäisi yltää korkealle! Kestävän kehityksen ohjelmia ja

Lisätiedot

1. Mistä juontuu maailman köyhyys (valintakoekirjan mukaan)? (7 p.)

1. Mistä juontuu maailman köyhyys (valintakoekirjan mukaan)? (7 p.) Valtiotieteellinen tiedekunta Kehitysmaatutkimuksen valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 2012 Kirjallisuuskoe Koponen J - Lanki J -Kervinen A (toim.): Kehitysmaatutkimus - johdatusta perusteisiin. Gaudeamus

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille. 90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot Kioton joustomekanismit Tavoitteena on vahvistaa Suomen toimintaa kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa, mihin pyritään mm. toteuttamalla Kioton pöytäkirjan

Lisätiedot

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.8.2010 399 2 Oulu kasvaa kestävästi Sisältö Johdanto... 3 Oulun kaupungin ympäristöjohtaminen... 4 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta :

Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta : Itämeren kestävän kehityksen tutkimustarpeet Elina Rautalahti ympäristöministeriö Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta 15.12.1994: Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti,

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYS JA SUOMEN UUSI KEHITYSPOLIITTINEN OHJELMA

KESTÄVÄ KEHITYS JA SUOMEN UUSI KEHITYSPOLIITTINEN OHJELMA Ulkoasiainministeriö TAUSTAMUISTIO 29.5.2008 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 3.6.2008 KESTÄVÄ KEHITYS JA SUOMEN UUSI KEHITYSPOLIITTINEN OHJELMA Otsikkoaihetta käsitellään Suomen kestävän

Lisätiedot

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.

Lisätiedot

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen. Vähähiilinen talous

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen. Vähähiilinen talous Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Vähähiilinen talous Resurssin laaja määritelmä Mitä resurssit ovat: ei pelkästään teollisuuden raaka-aineita kuten öljyä ja metalleja, vaan myös luonnon monimuotoisuutta,

Lisätiedot

Merialuesuunnitteludirektiivin valmistelu - tilannekatsaus

Merialuesuunnitteludirektiivin valmistelu - tilannekatsaus Merialuesuunnitteludirektiivin valmistelu - tilannekatsaus Tiina Tihlman, ympäristöministeriö Merialueiden suunnittelu Suomessa seminaari 30.1.2014 SYKE & WWF Puitedirektiiviehdotus merialueiden suunnittelun

Lisätiedot

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua YM uusi strategia ulos elokuussa 2014 Toiminta-ajatus: Kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua rakentamassa. Mitä YM:n vihreän kasvun rakentaminen tarkoittaa?

Lisätiedot

Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi

Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi 1 MUISTIO 19.2.2015 Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi Perjantai-ryhmän järjestämä dialogi monenkeskisen kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa Aika: tiistaina 10.2.2015 klo 15-17 Paikka: Eduskuntatalo,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 11. helmikuuta 2002 VÄLIAIKAINEN LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Lisätiedot

Kööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille. Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä

Kööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille. Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä Kööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä 3.9.2009 Esityksen sisältö! Ilmastoneuvottelut ja odotukset Kööpenhaminan kokouksen suhteen " linkit

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29.10.2014 COM(2014) 664 final 2014/0307 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön yleisneuvostossa esitettävästä Euroopan unionin kannasta Seychellien tasavallan

Lisätiedot

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti Mitä tiede sanoo Hallitustenvälisen lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti IPCC:n arviointiraportit Poikkeuksellinen koonti ja synteesi laajan ja monipuolisen tieteenalan tiedosta Erittäinin arvovaltainen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2008/2245(INI) 24.2.2009 TARKISTUKSET 1-16 Mietintöluonnos Anna Záborská (PE418.282v01-00) naisten ja miesten välisen

Lisätiedot

PUBLIC 16890/14 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto. (OR. en) 16890/14 LIMITE PV/CONS 71 RELEX EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia:

PUBLIC 16890/14 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto. (OR. en) 16890/14 LIMITE PV/CONS 71 RELEX EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. joulukuuta 2014 (OR. en) 16890/14 LIMITE PUBLIC PV/CONS 71 RELEX 1065 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3359. istunto (ULKOASIAT),

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan Mirva Naatula EU biotalousstrategia Euroopan biotalousstrategia 2012, Innovating for Sustainable Growth: A Bioeconomy for Europe Päätavoitteet:

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 28.11.2016 JOIN(2016) 54 final 2016/0366 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

YK:n vesipäivä 2010: Puhdasta vettä terveelle maailmalle

YK:n vesipäivä 2010: Puhdasta vettä terveelle maailmalle YK:n vesipäivä 2010: Puhdasta vettä terveelle maailmalle Olli Varis Professori Sustainable Global Technologies Water quality: healthy people, healthy ecosystems Sisältö Mikä vesipäivä? Historia Vesi YKssa

Lisätiedot

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys Vähähiilinen yhteiskunta on yhteiskunta, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö on minimoitu, ja jossa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä huomattavasti

Lisätiedot

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa Reino Hjerppe Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa 1960-LUVULLA PUHUTTIIN VÄESTÖRÄJÄHDYKSESTÄ PELÄTTIIN MAAPALLON VÄESTÖN KASVAVAN HALLITSEMATTOMAN SUUREKSI VÄESTÖN KASVU OLI

Lisätiedot

Mitä Durbanin jälkeen?

Mitä Durbanin jälkeen? Mitä Durbanin jälkeen? Sirkka Haunia Ympäristöministeriö 15.2.2012 YK:n ilmastoneuvottelut Durbanin paketti Ilmastosopimuksen neuvotteluraide: Sopimus tiekartasta kohti kattavaa maailmanlaajuista sopimusta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2015 COM(2015) 426 final 2015/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön TRIPS-neuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta,

Lisätiedot

Kuinka saada riittämään viisi leipää ja kaksi kalaa? resurssitehokkuus ja EU. Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen

Kuinka saada riittämään viisi leipää ja kaksi kalaa? resurssitehokkuus ja EU. Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Kuinka saada riittämään viisi leipää ja kaksi kalaa? resurssitehokkuus ja EU Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Resurssin laaja määritelmä Mitä resurssit ovat: ei pelkästään teollisuuden raaka-aineita

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

OIKEUS OLLA OSA LUONTOA. Leena Heinämäki Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti, Arktinen keskus, Lapin Yliopisto

OIKEUS OLLA OSA LUONTOA. Leena Heinämäki Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti, Arktinen keskus, Lapin Yliopisto OIKEUS OLLA OSA LUONTOA Leena Heinämäki Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti, Arktinen keskus, Lapin Yliopisto Miten alkuperäiskansojen luontosuhdetta kuvataan kansainvälisillä foorumeilla?

Lisätiedot

Kepan sopeutettu ohjelma

Kepan sopeutettu ohjelma Kepan sopeutettu ohjelma 2016-2018 Esitys Kepan syyskokoukselle 20.11.2015 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kehy ja järjestöt kritiikin kohteena Ennen eduskuntavaaleja: Matti Kääriäinen ja Kehitysavun kirous

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

11. Kertaus. Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet. Artikla 4

11. Kertaus. Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet. Artikla 4 123 11. Kertaus Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet. Artikla 4 Valtion tulee huolehtia, että kaikki kansalaiset tuntevat lapsen oikeudet. Artikla 42 Ihmisoikeuksiin

Lisätiedot