Ajankohtaiskatsaus, MYR Satakunta,

Transkriptio

1 Ajankohtaiskatsaus, MYR Satakunta,

2 AGENDA WFEO lyhyesti Toiminta 2019 Ajankohtaiset asiat Komission työohjelma 2019 Suomen pj-kauden teemat Monivuotiset rahoituskehykset Koheesioesitys, Suomi ja alueet

3 Aluetoimistot Brysselissä Aluetoimistoja n. 300 Vanhin perustettu 1984 WFEO on maakuntiensa EUedunvalvontatoimisto, jonka toiminta aloitettiin Suomen liittymisvuonna Omistajina neljä maakuntaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjanmaa Satakunta

4 WFEO:n rakenne Maakuntajohtajien kokous WFEO:n johtaja Ohjausryhmä EU -asiantuntija Harjoittelija

5 Henkilökunta ja vastuualueet Anne-Maria Mäkelä EU-asiantuntija Ruoka & biotalous, terveys & hyvinvointi, koulutus & osaaminen Marianne Muurinen Harjoittelija Viestintä & tiedottaminen, koulutus Emilia Pernaa Johtaja Alue- ja kaupunkikehitys, energia, kyberturvallisuus, automaatio & robotiikka

6 Älykäs erikoistuminen Länsi-Suomessa

7 1. EDUNVALVONTA Koheesiopolitiikka & monivuotiset rahoituskehykset TEN-T Core Network Corridors Bothnian Extension (Botnian käytävä/extension) Biotalouspaneeli & biotalousmanifesti 2. VERKOSTOITUMINEN: ERRIN: CO-lead energia- ja biotaloustyöryhmissä: aktiivisia lisäksi terveys, ruoka- ja robotiikkatematiikassa ERIAFF European Regions for Innovation in Agriculture, Food and Forestry ECSO European Cybersecurity Organization CPMR Conference of Peripheral Maritime Regions Älykkään erikoistumisen alustat (S3 Platforms) ReSET Regions working on Skills, Education and Training; (Vleva) ibsg Informal Baltic Sea Group EPC European Policy Center 3. VIESTINTÄ JA TIEDOTTAMINEN: Pääpaino 12 temaattisessa asiakokonaisuudessa: aluekehitys, energia ja ilmasto, koulutus, luova talous,turismi, kiertotalous ja älykkäät kaupungit, liikenne, biotalous, digitalous ja uudistuva teollisuus, tutkimus ja innovaatio-ohjelmat, terveys ja hyvinvointi, yrittäjyys.

8 Strategiset verkostot

9 Sanomat Infoseminaarit Pitkäjänteinen kehitystoiminta hankkeiden alueilla WFEO:n maakuntavierailut Uudet kanavat, verkostot ja ideat Vahvasti eurooppalainen Länsi-Suomi Täsmävierailut Brysselissä Identifioidut partnerihaut Hankkeet Hankevalmistelut

10 Vuoden 2019 toimintasuunnitelma ja temaattiset painopisteet

11 Agendalla 2019

12 2019 temaattiset painopistealueet Automaatio ja robotiikka - Profiloidutaan automaatioon & robotiikkaan liittyvissä verkostoissa. AI, konenäkö, automaatio- ja osaamisnäkökulma. Agro-Biotalous - Biotalousstrategian eteneminen, sektorikohtaiset avaukset biotalousstrategian pohjalta, S3 Agri-food Platform, puurakentaminen ja kiertotalouruokaturvallisuus- ja kuluttajateema Osaamistalous - Koulutuksen arviointi ja kehittäminen opettajien koulutuksessa osaamisen vienti. Digitaalitalous - Kyberturvallisuus ja 3D tulostus. Energia - Bioenergia, akkuteknologia, energiaomavaraisuus, smart citysmart energy, smart grid (digitaalisuus). Terveys, hyvinvointi - Tunnistetaan keskeisimmät tarpeet: mm. hopeatalous, hyvinvointiteknologia, käyttäjäystävällisyys, kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin (ml. lasten lihavuus) edistäminen

13 Ajankohtaiset

14 1. 45 ensisijaista vireillä olevaa säädösehdotusta, ml. MFF, koheesio, CAP, Horisontti Eurooppa Komission viimeisen vuoden työohjelma 2. Pieni määrä uusia aloitteita ml.: - arvio Euroopan investointiohjelman toteutumisesta - pohdinta-asiakirja Euroopan kestävyydestä tuleville sukupolville - koordinoitu suunnitelma tekoälyn kehittämisestä Euroopassa - disinformaatiota koskeva toimintasuunnitelma, - suositus eurooppalaisesta terveystietorekisteristä - hormonaalisia haitta-aineita koskeva strategia. - Strategia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä pitkällä aikavälillä - Raportti energiaunionin tilasta - Raportti akkuja koskevan toimintasuunnitelman etenemisestä. - Ehdotus määräenemmistöäänestysten lisäämisestä energian, ilmaston, verotuksen ja sosiaalipolitiikan aloilla. 3.Aloitteita 27:n jäsenvaltion EU:ta ajatellen - Komissio mukauttaa energiatehokkuustavoitteita 27 jäsenvaltion EU:ssa

15 Trio-ohjelma (Suomi, Romania ja Kroatia, 18 kk). Hyväksyttiin joulukuussa. Suomen pj-kausi 2019 Puheenjohtajamaat laativat myös omat kansalliset ohjelmansa. Suomen ohjelman valmistelu käynnistyi keväällä 2018 PMI:n johdolla. Parlamentaarinen ryhmä. Ohjelma julkistetaan kesäkuussa Kansallisen ohjelman valmistelussa huomioitava myös: komission 5-vuotisohjelma; Eurooppa-neuvoston strategiset painopisteet; Neuvoston pj:n rooli

16 KOMISSION ESITYS MONIVUOTISIKSI RAHOITUSKEHYKSIKSI (MFF) Budjettiehdotus : miljardia euroa eli 1.11% suhteessa EU 27:n bruttokansantuloon; (1138 mrd -> 1135 mrd 2018 kiintein hinnoin) Enemmän rahoitusta uusille prioriteettialoille! I. Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous 166 II. Yhteenkuuluvuus ja arvot 392 josta koheesiovarat (EAKR, ESR ja koheesiorahasto ) n. 331 mrd III. Luonnonvarat ja ympäristö 337 IV. Muuttoliike ja rajaturvallisuus 31 V. Turvallisuus ja puolustus 24 VI. Naapurialueet ja muu maailma 109 VII. EU:n yleinen hallinto 76 Yhteensä n mrd (1,11 % EU-27 BKTL:stä) n. -7 % vrt.

17 KOMISSION ESITYS MONIVUOTISIKSI RAHOITUSKEHYKSIKSI (MFF) Komission ehdotuksessa koheesiovaroihin esitetään noin 10 % vähennystä nykykauteen verrattuna Maatalouspolitiikan rahoituksesta (365mrd) n. 10 miljardia tutkimukseen. Maatalouspolitiikka (n. -14 %) Suomen saannosta selkeästi suurin osuus yhteisestä maatalouspolitiikasta. Lisäksi saannot alue- ja rakennepolitiikasta sekä horisonttiohjelmasta ovat merkittäviä. Kuluvalla kaudella n. 90 % saannosta em. politiikoista. Komission esitys

18 Monivuotiset rahoituskehykset (MFF) Komissio peräänkuuluttanut rahoituskehyssopua jo keväällä komission esittämä aikataulu ei realistinen Päämiesten MFF -keskustelu Jäsenmaiden prioriteetit Negobox valmis t/st init/en/pdf Sibiu 9.5 epävirallinen päämieskokous, Tuskin 1. esitys neuvoston kannaksi? Itävallan Kurtz: MFF-ratkaisut syksyllä!

19 Juoksutus kohti uutta sopimusta monivuotisista rahoituskehyksistä (MFF) Päivämäärä 2. toukokuuta Touko kesä 2018 Tapahtuma Esitys uusiksi monivuotisiksi rahoituskehyksiksi Sektorikohtaiset esitykset 29. maaliskuuta 2019 Brexit astuu voimaan 14. huhtikuuta 2019 Eduskuntavaalit toukokuu 2019 EP -vaalit Suomen EU-puheenjohtajuuskausi alkaa Heinäkuu/Syyskuu 2019 Marraskuu 2019 Euroopan parlamentti ja valiokunnat järjestäytyvät Uusi komissio nimitetään 1. tammikuuta 2021 Uusi MFF astuu voimaan

20 Suomen saanto, aluekehitys Suomelle komission esityksessä 1,6 miljardia n miljoonaa vuositasolla, n. +5% Komission esityksessä useiden maiden saanto vähenee yli 20 prosenttia (HU, PL, LT, EE, SK, CZ, MT, DE). Suomen lisäksi vain kuuden jäsenvaltion (IT, ES, CY, EL, BG, RO) saanto kasvaisi

21 Koheesiopolitiikan rahoitustason muutos nykykaudesta

22 Koheesiopolitiikan varojenjaon perusteena on kolme alueluokkaa: Vähemmän kehittyneet alueet (BKT<75% EU27-keskiarvosta) Suomen saanto, aluekehitys Siirtymäalueet (BKT % EU27-keskiarvosta) Kehittyneemmät alueet (BKT >100% EU27-keskiarvosta) Kunkin alueluokan perusvarojenjakomenetelmä on toisiinsa nähden erilainen kaikilla alueilla yhteiset hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ja muuttoliikkeeseen liittyvät kriteerit (n. 1%) Siirtymäalueiden määrittelyssä BKT-alaraja on 90 prosenttia EU27- keskiarvosta (aiemmin 100%) Länsi-Suomi uudella kaudella todennäköisesti siirtymäalueena. Syrjäisimmille ja pohjoisille harvaan asutuille kohdistetaan 1,447 miljardia euroa erityismäärärahana, jonka määrä on 30 euroa asukasta kohti vuodessa

23 Neuvottelutilanne Neuvoston puolella keskitytty yleisasetukseen AT pkj-kaudella vielä sopimus ns. Blokki 1:n (artiklat 4-32) osalta (programming, auditing, and controls)? Ohjelmavalmistelu voi nojata tiettyjen artiklojen etenemiseen Euroopan alueellisen yhteistyön, EAKR:n, ESR:n ja koheesioasetusesitysten osalta ei olla neuvoteltu Romanian keskittyy yleisasetukseen ja MFF:n valmisteluun. Yleisasetuksen neuvotteluihin liittyen esitetty huolia (mm. EP, CPMR): Kumppanuuden ja moniportaisen hallinnon tulevaisuus, ottaen huomioon artiklan 6-7 sisällöt ja kumppanuussopimuksen valmistelun vapaaehtoisuus jäsenmaille. koheesiovarojen siirtäminen muille ohjelmille ja instrumenteille, kuten InvestEU & makrotalouden ehdollisuus (artikla 15) Vahvistetut viittaukset maakohtaisten suositusten roolista koheesiopolitiikan ohjelmoinnissa ja täytäntöönpanossa Sikäli kun relevantteja koheesiopolitiikan osalta Mikä komission suosituksissa relevanttia meille?

24 1. Rahoituksen keskittäminen vähäisempään määrään EU-tason prioriteetteja. 5 teemaa: EAKR 1. Älykkäämpi Eurooppa (pk-yritysten kasvu ja kilpailukyky, digitaalinen muutos, yrittäjyys, innovaatiot, teollisuuden muutoshaasteet globalisaatioon, kiertotalouteen ja ilmastonmuutokseen liittyen) 2. Vihreämpi vähähiilinen Eurooppa (puhtaat energiaratkaisut, energiatehokkuus, siirtyminen vähähiiliseen talouteen, uusiutuva energia, innovatiiviset vähähiiliset teknologiat, tuki vihreille ja sinisille investoinneille, kestävä luonnonvarojen hallinta, kiertotalous, sopeutuminen ilmastonmuutokseen) 85% näihin tavoitteisiin. 3. Verkostoituneempi Eurooppa (liikkuvuus, energia ja alueelliset ICT-yhteydet, kestävä liikenne, älykkäät energiaverkot, nopeat digitaaliset yhteydet) 4. Sosiaalisempi Eurooppa, erityisesti työllisyyden edistäminen, koulutus ja elinikäinen oppiminen sekä terveys ja sosiaalinen innovointi) 5. Kansalaisten Eurooppa (kaupunki-maaseutu-rannikkoalueiden paikallinen kehittäminen)

25 EAY Euroopan alueellinen yhteistyö - Interreg n 8,4 mrd (-19%): Suomen saanto 160 meur -> 115 meur Varat esitetään jaettavaksi eri ohjelmatyyppien kesken seuraavasti: EU:n sisäiset raja-alueohjelmat 1(A) ja ulkorajayhteistyöohjelmat (1B) 52,7% Transnationaaliset (2A) ja merialueyhteistyön (2B) ohjelmat 31,4% Kaukaisten alueiden ohjelmat 3,2% Kansainvälisen yhteistyön ohjelmat 1,4% Rajat ylittävät innovaatioinvestoinnit 11,5% EU-osarahoitusosuus enintään 70 % Niissä valtioiden välisissä ohjelmissa, joilla on olemassa EU:n makroalueellinen strategia kuten EU:n Itämeren alueen strategia, 70 % rahoituksesta suunnattaisiin strategian toteuttamisen mukaisiin toimiin: Käytännössä tämä tarkoittaisi Suomen osalta sitä, että Itämeren alueen Interreg-ohjelman rahoituksesta suurin osa menee EU:n Itämeristrategian toteuttamiseen, minkä vuoksi alueella tulee olemaan aiempaa vähemmän varoja nykyisen kaltaiselle rajaalueyhteistyölle Itämeren alueella

26 EAY Euroopan alueellinen yhteistyö - Interreg EAY/Interreg-tavoitteen jäsenvaltioittain allokoitavat määrärahat jaetaan jäsenvaltioiden kesken: 36%: maarajalla sijaitsevien NUTS3-alueiden ja NUTS3-alueiden, joiden väestöstä vähintään puolet asuu 25 km etäisyydellä maarajasta, väestömäärä 24%: jäsenvaltion väestömäärä, joka asuu 25 km etäisyydellä maarajasta 20%: jäsenvaltioiden kokonaisväestömäärä 9,8%: merirajalla sijaitsevien NUTS3-alueiden ja NUTS3-alueiden, joiden väestöstä vähintään puolet asuu 25 km etäisyydellä merirajasta, väestömäärä 6,5%: jäsenvaltion väestömäärä, joka asuu 25 km etäisyydellä merirajasta 3,7%: syrjäisimpien alueiden väestömäärä Suomen väestö rannikoilla 10-kertainen

27 EAY: REGI-valiokunnan ja neuvoston kannat

28 ESR+ 100 mrd Eur 25% toimenpiteisiin, joilla edistetään sosiaalista osallisuutta Vähintään 4% aineellisen puutteen torjuntaan Vähintään 10% nuorisotyöllisyyteen jäsenmaissa, joissa työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus on vuonna 2019 unionin keskitasoa suurempi 1,2 miljardia euroa hallinnoidaan suoraan työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkosta (761 milj.) ja terveysalan toimintalohkosta (413 milj.). Nämä kaksi toimintalohkoa tarjoavat välineet, joilla voidaan testata innovatiivisia ratkaisuja valtioiden rajat ylittävästi, tukea työvoiman liikkuvuutta ja auttaa jäsenvaltioita toteuttamaan huomispäivän terveydenhuoltojärjestelmät. 200 miljoonaa euroa varattu Interreg -toimenpiteille ja 400 miljoonaa NSPA (Northern Sparsely Populated Areas)/ORS (outermost regions)

29 klusterit Euroopan horisontti 100 mrd. I Pilari II Pilari III Pilari Avoin tiede 25,8 mrd. Globaalit haasteet ja teollisuuden kilpailukyky 52,7 mrd. Avoin innovaatio 13,5 mrd. Euroopan innovaationeuvosto 16,6 mrd. - Terveys 7,7 mrd. Euroopan innovaationeuvosto 10,5 mrd. - Osallistava ja turvallinen yhteiskunta 2,8 mrd. Marie Skłodowska-Curie -toimi 6,8 mrd. - Digitaalisuus ja teollisuus 15 mrd. - Ilmasto, energia ja liikkuvuus 15 mrd. Euroopan innovaatioekosysteemit 0,5 mrd. Tutkimusinfrastruktuurit 2,4 mrd. - Ruoka ja luonnonvarat 10 mrd. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti 3 mrd. JRC 2,2 mrd. Eurooppalaisen tutkimusalueen lujittaminen 2,1 mrd. Huippuosaamisen jakaminen 1,7, mrd. Euroopan tutkimus ja kehitys -järjestelmän edistäminen 0,4 mrd.

30 Eurooppa Horisontti, Euroopan parlamentin kanta Äänestys joulukuun täysistunnossa; Neuvoston kiky osittainen kokonaisnäkemys. II pilariin tuotu uutena takaisin pk-instrumentti (IT, ES kotiuttaneet 2,5 mrd. Alueiden toimijoille hyvä, FI pärjännyt Marie Curie Seal of Excellence mistä FI rahat? Inclusive creative society SSH puoli esiin vahvemmin Applied research vahvasti mukana. Secure societies turvallisuusuhkat, kyberturvallisuus Eriytettiin omaksi kokonaisuudekseen (EEAS) Food, natural resources and _agriculture_ CAP:n 10 mrd 8 mrd:iin Myös sisävedet huomioitu. Arktisuuteen ei viitata missään vs. polar EIC:n kokonaisbudjetti mrd suurin Moedaksen tappio Koheesiomaiden tukemiseen (widening) 1,8-4% 70% Start-upeille ja pk-yritykselle (piti mennä yliopistoille) Pk-toiminta mukaan koko ohjelmaan - Erasmus+: European Universities Alliance Miten luo kilpailukykyä eurooppalaisiin yliopistoihin, jos ei kata tutkimusta?

31 Yhteystiedot Emilia Pernaa Johtaja Anne-Maria Mäkelä EU-asiantuntija Marianne Muurinen Viestinnän harjoittelija