Kiinteistö Oy Sipoon hotelli ja koulutuskeskuksen kiinteistöjen luontoarvotarkastelu

Transkriptio

1 Kiinteistö Oy Sipoon hotelli ja koulutuskeskuksen kiinteistöjen luontoarvotarkastelu Rauno Yrjölä Paula Salomäki Teemu Virtanen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Miljöforskning Yrjölä Ab Alv. rek. PL 62 Postbox 62 Kaupparekisteri nro: Klaukkala Klövskog LY-tunnus: GSM GSM Mail: Mail:

2 2 Sisällys 1. Luontoarvotarkastelu syksyllä Tulokset Luontotyypit ja kasvillisuus Alueen merkitys direktiivilajistolle Liito-oravaselvitys keväällä Liito-oravaselvityksen tulokset Pesimälinnustoselvitys vuonna Aineisto ja menetelmät Tulokset Tulosten tarkastelu Suositukset ja yhteenveto Kirjallisuus Kansikuva: Rantajyrkänteen päältä avautuu näkymä jokisuistoon. Raportin kuvat: Teemu Virtanen, Rauno Yrjölä Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 8 ja 11/2014 aineistoa

3 3 1. Luontoarvotarkastelu syksyllä 2014 Syksyllä 2014 tehtiin Kiinteistö Oy Sipoon hotelli ja koulutuskeskuksen omistamille kiinteistöille ja luontoarvotarkistus asemakaavamuutosta varten. Luontoarvotarkistuksen pohjaksi ei ennen tätä tarkastelua ole tehty täysimittaisia asemakaavatarkkuuden luontoselvityksiä. Kohteen yhteispinta-ala on noin 3,1 ha. Kuva 1-1. Selvitysalueen sijainti ja rajaus peruskartalla. Luontoarvotarkasteluun päädyttiin vuonna 2014 myöhäisen ajankohdan vuoksi. Ajankohdan vuoksi täydellistä luontoselvityksiä ei voitu enää toteuttaa. Tavoitteena oli tuottaa arvio havaituista mahdollisista arvokkaista luontokohteista ja lajeista sekä alueen soveltuvuudesta liito-oravalle ja lepakoille. Lisäksi annetaan suosituksia havaittujen arvojen huomioimiseksi suunnittelussa ja lisäselvitystarpeista. Liitteessä 1 on listattu luonnonsuojelulain ja metsälainmukaiset säästettävät luontotyypit. Luontoarvotarkastelu toteutettiin yhden maastokäynnin perusteella. Maastotyöt suoritettiin kahden asiantuntijan (Paula Salomäki ja Teemu Virtanen) voimin Alue piirteitä tarkasteltiin karkeasti kasvillisuustyyppien, puuston ja maastonpiirteiden mukaan. Kasvilajistoa tarkasteltiin kasvillisuustyypittelyn tueksi, lisäksi pyrittiin havainnoimaan mahdollisia harvinaisia tai uhanalaisia lajeja. Alueen soveltuvuus direktiivilajistolle todettiin asiantuntija-arviona. Selvitysalue rajautuu lännessä ja lounaassa Sipoonjoen suistoalueen ruovikkoon. Selvitysalueen kaakkoispuolella on huoltoasema-alue. Koillis-pohjoisreunaltaan selvitysalue rajautuu peltoon, piha-

4 4 alueeseen ja metsään. Selvitysalueella on yksi pientalo ja selvitysalueen lävitse kulkee tie. Selvitysalueen länsipuolella sijaitsee Sipoonjoen Natura 2000 alue (FI ) Tulokset Luontotyypit ja kasvillisuus Iso osa selvitysalueesta on tiheää nuorta ja taimivaiheen metsää (1). Ilmakuvasta näkee puuston kasvavan harvoissa riveissä maavalleilla, ja alue onkin todennäköisesti ollut muussa kuin metsätalouskäytössä ja taimettunut käytön loppumisen jälkeen. Kookkaampaa puustoa on rannassa ja alueen pohjoisosissa. Alueen keskiosissa (4) on laajahkolla alueella rakennusten perustuksia. Tämäkin alue on taimettunut ja kasvavamassa umpeen. Rinteen keskiosissa (6) kasvillisuus on rehevää. Puusto on lehtipuuvaltaista haapaa, harmaaleppää ja raitaa. Alueella näkyy paljon tikkojen syömäjälkiä. Kenttäkerroksen kasvillisuuden (mesiangervo, leskenlehti, kivikkoalvejuuri, nokkonen) perusteella kasvillisuustyyppi on kulttuurivaikutteista ja lähdevaikutteista lehtoa. Kuva 2-1. Lehtipuuvaltaista rinnettä jossa on runsaasti tikkojen syömäjälkiä. Rannan tuntumassa (5) kasvillisuus on vielä rehevämpää lehtoa ja osin korpea. Puustossa kasvaa tervaleppää aivan rannan tuntumassa sekä lisäksi kuusta ja haapaa. Valta-osa tervaleppää kasvavasta rantametsästä on selvitysalueen ulkopuolella. Kuva 2-2. Rantametsän takaa näkyy ruovikoitunut rantaniitty.

5 5 Alueen lounaisreunalla (3) on rantaan viettävä jyrkänne, jonka alta alkaa rantaniitty/ruokoluhta kasvustot. Rannan niityllä on havaittavissa vanhoja laidunaidan jäänteitä joten rantaa ja osaa metsästä on käytetty laidunalueena. Jyrkänteen päällä kasvaa vanhojakin mäntyjä ja muutamia kuusia. Selvitysalueen etelänurkassa (2) on piha-alue. Kuva 2-3. Selvitysalueen rajaus ilmakuvalla ja kasvillisuuden kuvaukseen liittyvien kohteiden numerointi, sekä arvokkaimman kasvialueen rajaus. Kasvillisuudeltaan alueen arvokkain osa-alue on rannan lehto ja korpialue (5) ja melko runsaasti lehtilahopuuta omaava lehtoalue (6). Tämä alue täyttää metsälain 10 rehevän lehtolaikun kriteerit. Selvitysalueen rantametsät (5) ja jyrkänne alustoineen (3) kuuluvat Kallbäckin rantalaitumeen, joka on arvioitu maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi Uudenmaan perinnemaisemat julkaisussa. Selvitysalueen edustan laaja rantaniitty on laidunnettu ja selvitysalueen rantametsät ovat kuuluneet alueeseen laidunnettuna metsävyöhykkeenä. Kohde on huomioitu myös MALU-raportissa kohteessa 11 Sipoonjoen suisto ja tarkemmin Sipoonlahden perukan rantalaidun. MALU-raportissa on kohteelta nostettu esiin myös rantajyrkänteet ja niiden väliin jäävät lehdot. (Pykälä, J. ym. 2000)

6 Alueen merkitys direktiivilajistolle Syksyllä 2014 alueen merkitystä arvioitiin luontodirektiivin liitteessä IV mainittujen lajien, liito-orava, lepakot ja viitasammakko osalta. Alueella voi olla merkitystä luontodirektiivin liitteeseen IV kuuluvalle liito-oravalle. Siksi liito-orava selvitettiin alueelta keväällä Selvitysalueen ulkopuolelle jäävä rantavyöhyke soveltuu lepakoiden ruokailualueeksi. Myös kauempana rannasta sijaitsevat pienaukot soveltuvat pohjanlepakon ruokailualueiksi. Rantarinteen mahdolliset kolopuut soveltuvat lepakoiden piilopaikoiksi. Kokonaisuudessaan selvitysalueen merkitys lepakoille on kuitenkin todennäköisesti pieni, koska pääosa alueesta on esimerkiksi siippalajeille huonosti soveltuvaa ja pohjanlepakoille soveltuvia korvaavia ruokailualueita on lähialueella runsaasti. Alueella ei ole viitasammakolle soveltuvia vesialueita. Lajia saattaa esiintyä Sipoojoen suistoalueella, mutta selvitysalueen maankäytöllä ei ole merkitystä siellä sijaitseviin mahdollisiin esiintymiin.

7 7 2. Liito-oravaselvitys keväällä 2015 Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat ovat lain suojaamia. Sipoonlahden kaava-alueella tehtiin vuonna 2014 luontoarvojen tarkastelu, ja tuolloin todettiin alueen länsiosassa (kuviot 5 ja 6, kuva 2-3) olevan liito-oravalle soveltuva metsikkö, joka oli syytä tarkistaa lajin inventointiin sopivaan aikaan. Eli mieluiten kevättalvella, jolloin liito-oravien talvella jättämät kellertävät papanat ovat havaittavissa. Alueella kasvaa kookkaita kuusia, ja myös muutama kookas haapa, jotka ovat liito-oravan pesä- ja ruokailupuina suosivia lajeja. Lisäksi rannan tervalepikko soveltuu ruokailualueeksi. Kuva 3-1. Jokeen viettävässä rinteessä olevaa kuusikkoa. Kuva 3-2. Alueella kasvaa myös muutama kookkaampi haapa.

8 8 Kuva Lehtipuuvaltainen ranta-alue (runsaasti tervaleppää) soveltuisi ruokailualueeksi. Rauno Yrjölä tarkisti alueen Tuolloin lumet olivat kokonaan sulaneet. Alueen kuusien, haapojen ja tervaleppien tyviltä etsittiin papanoita kuvioiden 5 ja kuusi alueilta, mutta yhtään ei löydetty Liito-oravaselvityksen tulokset Selvityksen perusteella alueella ei tällä hetkellä todennäköisesti elä liito-oravaa, eikä alueen käyttöön sen perusteella tarvitse antaa rajoittavia suosituksia.

9 9 3. Pesimälinnustoselvitys vuonna Aineisto ja menetelmät Sipoonlahden kaava- alue on suhteellisen pieni ja sieltä ei ollut etukäteen tiedossa erityisiä linnustoarvoja. Alueella tehtiin touko-kesäkuussa 2015 kolmena aamuna lintulaskenta, jotta saadaan katsaus alueen linnustosta. Hieman yli 4 hehtaarin alue laskettiin kartoitusmenetelmällä, laskentakerrat sovitettiin niin, että samana aamuna käytiin laskemassa myös muita selvityskohteita lähialueelta. Siksi kaikkia laskentoja ei aloitettu heti aamusta, mutta laskenta tehtiin kuitenkin aamun aikana sopivassa laskentasäässä. Laskentapäivät olivat: Päivä Kellonaika Säätila C, ei pilviä, tuulta NW 2 m/s, näkyvyys yli 20 km C, ei pilviä, tyyntä, näkyvyys yli 20 km C, pilvisyys 4/8, tuulta NW 8 m/s, näkyvyys yli 20 km. Reviirit tulkittiin niin, että yksikin reviiriin viittaava havainto jollakin laskentakerralla riitti reviirin tulkintaan. Reviiriin viittasi laulava, varoitteleva tai poikasille ruokaa kantava aikuinen lintu, tai pesä tai poikaset, jotka niin pieniä, että ovat todennäköisesti syntyneet alueella. Kaikki laskennat teki FM Rauno Yrjölä. Kuva 3-1. Selvitetty alue (punainen katkoviiva).

10 Tulokset Alue on pieni, iso osa alueesta on matalaa taimikkoa. Lisäksi alueella on pihapiiri rakennuksineen sekä tiealuetta. Ainoastaan alueen länsiosassa, Sipoonlahden rannalla, on pieni alue metsää. Alueen vieressä on Sipoonlahden ruovikkoalue, joka ei kuulunut selvitettävään alueeseen. Yhteensä selvitysalueella havaittiin toukokuussa lajia, 35 reviiriä. Tulokset on taulukossa 3-1. Taulukko 3-1. Selvitysalueella havaitut lajit ja reviirimäärät. Laji Reviirejä Laulurastas 2 Lehtokerttu 1 Mustapääkerttu 2 Pajulintu 10 Peippo 6 Pensaskerttu 1 Punakylkirastas 1 Punarinta 3 Punavarpunen 1 Räkättirastas 1 Sepelkyyhky 1 Sinitiainen 2 Talitiainen 2 Varis 1 Viherpeippo 1 Kaikki yhteensä 35 Lisäksi alueella havaittiin palokärjen syönnöksiä, mutta palokärjen soidinhuutoa kuulu joen länsirannalta. Lajin reviirin on hyvin laaja. Kosteikkoalueen puolella havaittiin harvalukuiset lajit rastaskerttunen ja taivaanvuohi. Rastaskerttunen on Suomen uhanalaisuusluokituksessa luokiteltu vaarantuneeksi (VU, vulnerable) ja taivaanvuohi on puolestaan alueellisesti uhanalaiseksi (RT, regionally treatened) (Rajasärkkä ym. 2011, Rajasärkkä ym. 2013).

11 11 Kuva 3-2. Rastaskerttusen ja taivaanvuohen reviirien sijoittuminen suhteessa tutkittuun alueeseen Tulosten tarkastelu Alueen pesimälinnusto koostuu hyvin tavallisista ja yleisistä sekametsien ja pihapiirien lajeista. Suomen runsaimmat lintulajit, pajulintu ja peippo, muodostavat lähes puolet alueen parimäärästä. Suhteutettuna pinta-alaan linnuston tiheys on suuri (noin paria neliökilometriä kohti), mutta tulosta saattaa vääristää alueen pieni pinta-ala ja luonne. Iso osa alueesta on erilaisia lehtipuuvaltaisia taimikoita ja reuna-alueita, joita erityisesti pajulintu suosii pesimäympäristönään. Pajulintujen määrä saattaa olla todellisuudessa pienempi, mutta tulkinta yhden laskentakerran perusteella voi nostaa reviirien määrää, jos linnut ovat siirtyneet alueella laskentojen välillä. Alueella ei havaittu uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lintulajeja.

12 12 4. Suositukset ja yhteenveto Arvokkaaksi kasvikohteeksi rajattu alue suositellaan säästettäväksi mahdollisuuksien mukaan sellaisenaan. Mikäli alueelle osoitetaan virkistyskäyttöä, suositellaan se ohjattavaksi alueen läpi kulkevan polun mukaisesti. Herkimmille kosteille osille ei suositella ohjattavaksi kulkua lainkaan. Rantametsien perinnebiotoppien tila on heikentymässä laidunnuksen päätyttyä. Lepakoiden kannalta arvokkain alue on pääosin selvitysalueen ulkopuolelle jäävä rantametsikkö. Rannan säästämistä puustoisena suositellaan. Alueen rannan puustolla voi olla merkitystä myös ekologisena yhteytenä. Puusto toimii suojavyöhykkeenä Sipoojoen jokisuiston ja mahdollisen tulevan rakentamisen välillä. Alueen linnusto on melko tyypillistä Uudenmaan metsien ja piha-alueiden linnustoa, ja linnustoselvityksen perusteella kaava-alueella voidaan toteuttaa sinne suunniteltu rakentaminen. Uhanalaisia lajeja kuitenkin havaittiin heti alueen ulkopuolella Sipoonlahden ja Sipoonjoen luhtarannalla, joka on suojelualuetta. Siksi alueen suunnittelussa ja käytössä tulee huomioida, että suojelualueen linnustoon ei kohdistu haitallisia vaikutuksia. Suunnittelualueen vieressä kulkeva Sipoonjoki on Natura 2000-alue (FI , Sipoonjoki). Alueella suojellaan Euroopan yhteisön arvokkaiksi katsomia luontotyyppejä (SCI-alue). Natura-alue koostuu Sipoonjoen pääuomasta ja kahdeksasta sivujoesta. Alueessa on mukana vain vesialueita, ja Natura-alueen suojelutavoitteet toteutetaan vesilain nojalla. Natura-alueen luontoarvoja ovat tietolomakkeen mukaan alueen luontotyyppi 3260 (Vuorten alapuoliset tasankojoet sekä lajina meritaimen. Alueen rakentamisella voisi olla vaikutusta Naturaalueeseen. Hankkeessa ei kuitenkaan rakenneta mitään joenrantaan, joten merkittäviä vaikutuksia Natura-alueen arvoihin ei todennäköisesti synny. Laajemmalta Sibbesborgin kaavoitusalueelta tehdyssä tarkastelussa ei rakentamisella arvioitu olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia Sipoonjoen Natura-alueeseen (Ramboll Oy ja Sipoon kunta 2014). Tehtyjen selvitysten perusteella alueen hankkeen toteuttaminen voidaan tehdä luontoarvojen vaarantumatta.

13 13 5. Kirjallisuus Itä-Uudenmaanliitto. 2010, Itä-Uudenmaan maakunnallisesti arvokkaat luonnonympäristöt (MALU). Itä-Uudenmaanliitto. 59s. Luonnonsuojelulaki 1096/1996 Luontodirektiivi 1992: Neuvoston direktiivi 92/43/ETY; luonnonvaraisten elinympäristöjen ja luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta; EYVL 1992 L 206. Meriluoto, M. & Soininen, T. 1998, Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti kustannus. Tapio. 192 s Metsälaki 1996/1093 Pykälä, J. & Bonn, T Uudenmaan perinnemaisemat. Suomen ympäristökeskus ja Uudenmaan ympäristökeskus. Alueelliset ympäristöjulkaisut s. Rajasärkkä, A., Below, A., Hario, M., Lehikoinen, A., Lehikoinen, E., Lehtiniemi, T., Mikkola-Roos, M., Tiainen, J., Valkama, J. & Väisänen, R.A. 2011: Suomen lintujen uhanalaisuus 2010 Linnut vuosikirja 2010:4-9. Rajasärkkä, A., Below, A., Hario, M., Lehikoinen, A., Lehikoinen, E., Lehtiniemi, T., Mikkola-Roos, M., Tiainen, J., Valkama, J. & Väisänen, R.A. 2013: Lintujen alueellinen uhanalaisuus Suomessa Linnut vuosikirja 2012: Ramboll Oy ja Sipoon kunta 2014: Sipoon Sibbesborgin osayleiskaavan Natura-arviointi Sipoonjoen Natura-alueeseen kohdistuvista vaikutuksista.