Kiinteistöliiton jäsentyytyväisyys korkealla tasolla. Kiinteistöliitto vastustaa kiinteistöveron korotusaikeita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4 2009 8.9.2009. Kiinteistöliiton jäsentyytyväisyys korkealla tasolla. Kiinteistöliitto vastustaa kiinteistöveron korotusaikeita"

Transkriptio

1 Kiinteistöliiton jäsentyytyväisyys korkealla tasolla Suomen Kiinteistöliiton ja sen yhdistysten jäsentyytyväisyyskyselyn mukaan jäsenet ovat erittäin tyytyväisiä sekä liiton että jäsenyhdistysten toimintaan. Kyselyyn vastasi yhteensä henkilöä, joten tulokset kattavat laajasti koko jäsenistön. Kiinteistöliitto vastustaa kiinteistöveron korotusaikeita Suomen Kiinteistöliitto tyrmää työministeri Anni Sinnemäen ja vihreiden esityksen kiinteistöveron pakkokorotuksesta 0,1 prosenttiyksiköllä. Kiinteistöliitto suhtautuu kielteisesti myös hallituksen aiemmin keväällä päättämään kiinteistöveron ala- ja ylärajojen korotusesitykseen. Taloyhtio.netin ulkoasu uudistettu Taloyhtio.netin ulkoasua, sisältöjä ja toiminnallisuutta uudistetaan syksyllä 2009 merkittävästi. Muutosten myötä Taloyhtio.net muuttuu aiempaa yhteisöllisemmäksi ja monipuolisemmaksi verkkopalveluksi.

2 Sisältö Uutisia Kiinteistöliitosta... 4 Taloyhtio.netin ulkoasu uudistettu... 4 Korjausrakentamisen kilpailun tulokset julki Kiinteistö 09 -messuilla... 4 Kiinteistöliiton jäsentyytyväisyys korkealla tasolla... 4 Ajankohtaista... 5 Taloyhtiöiden oltava tarkkoina hyväksyessään urakoita... 5 Energiansäästöviikkoa vietetään jälleen lokakuussa... 5 Korjausavustuksen jatkoaika vauhdittaa hintojen putoamista... 5 ARAN ohjeet 2010 tukien hakemiseksi julkaistu... 6 Huoneistokohtaiset vesimittarit pakollisiksi uudisasuntoihin... 6 Taloyhtiöiden remontit verottajan tehovalvontaan... 6 Rakennusten energiatehokkuuteen keskittyvä portaali avattu... 7 Vaikuttaminen... 7 Kiinteistöliitto vastustaa kiinteistöveron korotusaikeita... 7 Lakiasiat... 8 Energiayhtiöille velvoite neuvoa asiakkaita energian säästössä... 8 Kotitalousvähennyksestä uusi ohje... 8 Oikeustapaukset... 8 Käsirahan palauttaminen asunnon kunnon vuoksi... 8 Päätös suojellun rakennuksen purkamislupaa koskevassa asiassa... 9 Kosteusvaurioden korjaaminen ei kuulunut taloyhtiölle KKO:2009: Kuluttajariitalautakunnan ratkaisu 1708/82/ Kuluttajariitalautakunnan ratkaisu 1655/82/ Pysäköintihalli ja yleinen kiinteistöveroprosentti KHO:2009: Oikeus kotitalousvähennykseen ulottuu myös työkorvauksen sisältämiin laitekuluihin Tutkimus ja kehitys...12 Biojätteiden kompostointi kannattaa myös kerrostaloissa Vuotovahingot kasvussa taloyhtiöissä TEM, Motiva ja Sitra: Kuluttajien energianeuvonnan hankehaku käynnistynyt Markkina ja suhdanteet...13 Vuokra- ja asumisoikeusasuntoja rakennetaan nyt aiempaa edullisemmin Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi kesäkuussa Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 4,2 prosenttia Uusien asuntolainojen nostot vähenivät selvästi heinäkuussa Kiinteistökauppojen määrä laski neljänneksen alkuvuonna Hypo: Asuntomarkkinoiden tilanne selvästi parantunut Asuntovelka tuplaantunut kuudessa vuodessa

3 Rakennuskustannukset laskivat 1,7 % kesäkuussa Viivästyskorko 8 prosenttiin Asuntojen hinnoissa nousua huhti-kesäkuussa alkuvuoteen verrattuna Vuokrat nousivat 4,5 prosenttia huhti-kesäkuussa Talous ja verot...17 Kiinteistöverotuspäätökset tulivat postissa elokuun aikana Kiinteistöliitto ilahtui sähkön hinnoittelun valottamisesta Julkaisut ja tapahtumat...18 Isännöintipäivät Tampereella Osto-oppaat kiinteistöpalvelujen ja isännöinnin tilaajille Ensimmäinen palveluiden RYL ilmestynyt Raakamaan hinta -julkaisu ilmestynyt Kiinteistöjen vakuutuspäivä

4 UUTISIA KIINTEISTÖLIITOSTA Taloyhtio.netin ulkoasu uudistettu Taloyhtio.netin ulkoasua, sisältöjä ja toiminnallisuutta uudistetaan syksyllä 2009 merkittävästi. Muutosten myötä Taloyhtio.net muuttuu aiempaa yhteisöllisemmäksi ja monipuolisemmaksi verkkopalveluksi. Uusi ulkoasu julkaistiin elokuun lopussa ja muut uudistukset tehdään vaiheittain. Sivukartta ja Haku-toiminto sivuston yläreunassa nopeuttavat tiedon etsintää verkkopalvelusta. Tutustu uuteen ulkoasuun osoitteessa Kiinteistöliittoyhteisön tuottama Taloyhtio.net tarjoaa hyötytietoa, tuotteita ja palveluja yhdestä osoitteesta taloyhtiöiden hallituksille ja isännöitsijöille sekä kerros- ja rivitaloasukkaille. Avoimen osion uudistusten lisäksi Taloyhtio.net tarjoaa etenkin rekisteröityneille käyttäjille uusia mahdollisuuksia. Jäsennumeron avulla saa jäsenkäyttöoikeudet, jolloin mm. jäsentiedotteet ovat luettavissa ja monia muita uusia ominaisuuksia tulee käytettäväksi. Rekisteröityminen on maksutonta. Uudistus liittyy Tee parannus - viestintäohjelmaan, jonka osana Taloyhtio.netverkkopalvelusta kehitetään energiatehokkaan korjausrakentamisen tietopankki taloyhtiöille. Tee parannus! -viestintäohjelman tavoitteena on edistää taloyhtiöissä käyttäjälähtöistä ja suunnitelmallista sekä kustannus- että energiatehokasta korjausrakentamista ja perusparantamista. Korjausrakentamisen kilpailun tulokset julki Kiinteistö 09 -messuilla Tekesin, ympäristöministeriön ja Kiinteistöliiton sekä muiden Tee parannus! -ohjelman yhteistyökumppanien järjestämän Korjausrakentamisen kilpailun voittajat julkistetaan Kiinteistö 09 - messuilla torstaina Kilpailu osoittautui suosituksi. Määräaikaan mennessä tuli 39 kilpailuehdotusta. Ehdotusten takana on yhteensä 105 yritystä ja organisaatiota. Osallistujaskaala oli laaja pienyrityksistä aina suuriin pörssiyhtiöihin saakka. Kilpailun tavoitteena on luoda uusia, asiakaslähtöisiä liiketoimintaja palvelumalleja erityisesti taloyhtiöiden remontteihin ja perusparantamiseen. Kilpailun tuomaristo valitsee ehdotusten joukosta 3-6 parasta jatkokehitettäväksi. Voittajat julkistetaan Suomen Messukeskuksessa Kiinteistöliiton ja Isännöintiliiton KiinteistöPlazalla torstaina 8.10 klo Ilmoittaudu Kiinteistö 09 -messuille: 0 Kiinteistömessut Messukeskuksessa Kiinteistöliiton jäsentyytyväisyys korkealla tasolla Suomen Kiinteistöliiton ja sen yhdistysten jäsentyytyväisyyskyselyn mukaan jäsenet ovat erittäin tyytyväisiä sekä liiton että jäsenyhdistysten toimintaan. Kyselyyn vastasi yhteensä henkilöä, joten tulokset kattavat laajasti koko jäsenistön. Tyytyväisimpiä vastaajat olivat Suomen Kiinteistölehteen, viestintään, neuvontaan ja koulutukseen. Tulokset olivat kauttaaltaan kehittyneet positiiviseen suuntaan. Edellinen kysely toteutettiin vuonna Vastaajista 97 % oli valmis suosittelemaan Kiinteistöliiton ja sen jäsenjärjestön jäsenyyttä. Ammatti-isännöitsijöistä jopa 98 %. Vuokrataloyhteisöistä jäsenyyden suositteluun oli vastaajista valmiita 99 %. Jäsenmaksua pidettiin sopivana suhteessa saataviin jäsenpalveluihin. Kaikkia nykyisiä tarjolla olevia jäsenpalveluja ei tunnettu kovin hyvin, mutta ne jotka tunnettiin, saivat hyvän arvosanan. Jäsenjärjestökohtaiset raportit toimitetaan Kiinteistöliiton jokaisen jäsenjärjestön puheenjohtajalle ja toiminnanjohtajalle. Näin jäsenjärjestöt voivat arvioida oman yhdistyksensä jäsenten tyytyväisyyttä ja verrata sitä muiden yhdistysten jäsenten näkemyksiin. Kysely toteutettiin nettikyselynä touko-kesäkuun aikana. Kyselyn linkki lähetettiin sähköpostilla vastaajille, joille osoitteet poimittiin jäsentietojärjestelmästä, Taloyhtio.netin jäsenkäyttäjistä sekä Taloyhtiosivut.fi -palvelun ylläpitäjärekisteristä. Kyselyn teknisenä toteuttajana toimii KTI Kiinteistötieto Oy. Edellisen kerran vastaava jäsentyytyväisyyden kattava kartoitus toteutettiin Tuolloin kysely tehtiin osin nettikyselynä ja osin postikyselynä. Vuoden 2006 kyselyyn vastasi ihmistä. Kolmessa vuodessa jäsentyytyväisyys on parantunut miltei kaikilla mittareilla tarkasteltuna ajankohtana. 4

5 AJANKOHTAISTA Taloyhtiöiden oltava tarkkoina hyväksyessään urakoita Kiinteistöliitto on huolissaan rakennuskustannuksien hitaasta laskusta, vaikka uudisrakentaminen on jäämässä matalimmalle tasolle sotien jälkeen. Valtion 10 prosentin korjausavustuksen taloyhtiöille tuoma hyöty uhkaa kadota urakoitsijoiden ja tarviketoimittajien taskuihin kohoavina urakka- ja tarvikehintoina. Taloyhtiöiden on arvioitava huolellisesti, kannattaako suunniteltu ja urakkakilpailutettu remonttihanke toteuttaa tässä hintatilanteessa. Valtion avustuksen saamisen mahdollisuuden ei pidä sokaista hyväksymään mitä tahansa urakkahintoja. Erityisen tarkkana tulee olla tilanteissa, joissa käytettävissä on vain 1-2 urakkatarjousta. Tilastokeskuksen viime perjantaina julkaiseman tilaston mukaan rakennuskustannukset ovat laskeneet 1,7 prosenttia vuoden 2009 kesäkuuhun viime vuoden kesäkuusta. On hyvä muistaa, että luvun alun lamassa esimerkiksi vuokratalotuotannon urakkahinnat laskivat parissa vuodessa yli 20 %. Nyt rakentamisen työkustannukset ovat nousseet vuodessa 2,7 prosenttia, vesiputkien hinnat peräti 10,6 prosenttia, putkistovarusteiden hinnat 4 prosenttia ja patteriputkien hinnat 3,0 prosenttia. Monien putkiremonteissa tarvittavien tarvikepanoksien hinnat eivät ole talven ja kevään aikana juuri laskeneet, eräiden jopa jatkaneen nousua (mm. vesiputket). Rakennuskustannusten todellinen alentuminen odottaa yhä tulemistaan. Korjausrakentamiseen erikoistuneiden rakennusliikkeiden kapasiteetti ei todennäköisesti riitä tyydyttämään kasvavaa kysyntää ensi syksynä ja alkuvuodesta 2010 taloyhtiöiden pyrkiessä hyödyntämään korjausavustuksen, joka edellyttää töiden aloittamista mennessä. Taloyhtiöiden hallituksien ja isännöitsijöiden on arvioitava huolellisesti saamiensa korjausurakkakilpailujen sisältö- ja hintataso sekä mahdollisuuksien mukaan verrattava sitä samalla paikkakunnalla tai alueella toteutettujen vastaavanlaisten korjaushankkeiden hintatasoon. Jos saatujen tarjouksien taso ylittää merkittävästi vertailuhinnat, kannattaa vielä kerran harkita uudelleen hankkeen toteutusajankohtaa silläkin uhalla, että mahdollisuus korjausavustukseen menetetään. Avustuksen valuminen muiden taskuun ei tue taloyhtiöitä eikä sen osakkaita. Lisätietoja: Toimitusjohtaja Harri Hiltunen, Energiansäästöviikkoa vietetään jälleen lokakuussa Energiansäästöviikkoa vietetään tänä vuonna lähemmäs kolmessa sadassa yrityksessä ja yhteisössä. Viikon aikana kiinnitetään erityishuomiota energian käyttöön työpaikoilla ja oppilaitoksissa. Energiansäästöviikko järjestetään joka vuosi viikolla 41, eli tänä vuonna Vuoden 2009 Energiansäästöviikolla on teemana valaistus. Hehkulamput poistuvat asteittain markkinoilta, ja energiansäästölamppujen käyttöönottoon liittyy paljon kysymyksiä alkaen lampun valinnasta ja käyttötarkoituksesta sekä niiden kierrätyksestä. Motivan syyskuun alussa avattava verkkopalvelu auttaa lampun valinnassa, ja kertoo, mistä lamppujen palautuspisteet löytyvät. Energiansäästöviikko järjestetään joka vuosi samalla viikolla, viikolla 41. Energiansäästöviikkoa on vietetty jo yli kymmenen vuoden ajan, ja mukana oli vuonna 2008 ennätyksellinen määrä yrityksiä; kaikkiaan 277 kappaletta. Energiansäästöviikkoa koordinoi energia- ja materiaalitehokkuuden puolestapuhuja Motiva Oy. Korjausavustuksen jatkoaika vauhdittaa hintojen putoamista Suomen Kiinteistöliitto pitää tervetulleena hallituksen päätöstä jatkaa asunto-osakeyhtiöiden ja vuokrataloyhtiöiden suhdanneluonteisten korjausavustuksien myöntämistä kolmella kuukaudella maaliskuun 2010 loppuun saakka. Kiinteistöliiton mukaan päätös estää korjausten suunnittelun ja rakennustöiden ruuhkautumisen vuoden lopussa sekä vauhdittaa hintojen putoamista. Kiinteistöliitto on huolissaan rakennuskustannusten hitaasta laskusta. Korjausrakentamisen suunnittelun, rakennusmateriaalien ja rakennustöiden hinnat eivät vielä ole juurikaan laskeneet. Avustusajan jatkaminen mahdollistaa nyt korjausrakentamisen kustannustason alentumisen. Tätä tukee roimasti vähentynyt uudisrakentaminen ja rakennusalan vapaan työvoiman määrän kasvu. Kiinteistöliitto kehottaa taloyhtiöitä olemaan tarkkoina urakoita hyväksyessään, jotta 10 prosentin korjausavustuksen hyöty ei katoa urakoitsijoiden ja tarviketoimittajien taskuihin. 5

6 Huhtikuusta lähtien korjausavustukset vain energiatehokkuutta parantaviin korjauksiin Korjausavustusten jatkoajan lisäksi hallitus päätti budjettiriihessä kohdentaa suhdanneluonteiset 10 % korjausavustukset huhti- toukokuusta 2010 lähtien taloyhtiöiden energiatehokkuutta parantaviin korjauksien sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton tukemiseen. Avustuksen tarkemmat ehdot selviävät alkusyksystä. Kiinteistöliitto kehottaa taloyhtiöitä ottamaan tämän huomioon suunnitellessaan korjaushakkeita, jotka ajoittuvat keväästä eteenpäin. Asunto-osakeyhtiöiden ja vuokrataloyhtiöiden suhdanneluonteisia korjausavustuksiin varataan 50 miljoonaa euroa ja rakennusten energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä suosiviin avustuksiin varataan valtuutta 37 miljoonaa euroa. Budjetissa turvataan myös valtakunnallisten kosteus- ja hometalkoiden rahoitus. Talonrakennusalan työttömiä ja lomautettuja muuntokoulutetaan korjausrakentamisen osaajiksi. Lisätietoja: Suomen Kiinteistöliitto, toimitusjohtaja Harri Hiltunen ARAN ohjeet 2010 tukien hakemiseksi julkaistu Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn ohje korkotukilainojen, erityisryhmien avustusten ja muiden avustusten hakemiseen aikatauluineen on julkaistu ARAn verkkosivuilla. ARA myöntää asumiseen ja rakentamisen liittyviä avustuksia, tukia ja takauksia. Vuonna 2010 kiinnitetään huomiota erityisesti rakennusten energiatehokkuuteen sekä yhdyskuntarakennetta tiivistäviin asuinrakennuksiin. Ohje pdf muodossa löytyy osoitteesta > ohjeet Lähde: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) Huoneistokohtaiset vesimittarit pakollisiksi uudisasuntoihin Kaikkiin uusiin asuntoihin on tarkoitus asentaa lähivuosina asuntokohtaiset vesimittarit. Asiaa pohtinut työryhmä esittää, että mittarit määrätään pakollisiksi uudisasuntoihin vuonna Asuntoministeri Jan Vapaavuori (kok.) on kuitenkin valmis nopeuttamaan aikataulua. Ministerin mukaan asialla on kiire, sillä asunnot rakennetaan monien kymmenien vuosien tarpeisiin. -Jos nyt rakennettaviin taloihin ei asenneta mittareita, seuraava realistinen mahdollisuus on vasta putkiremontin yhteydessä joskus 40 vuoden päästä. Vanhoihin rakennuksiin asuntokohtaiset vesimittarit tuskin tulevat pakollisiksi. Vapaavuoren mukaan se olisi liian suuri harppaus, kun muitakaan sitovia energiansäästöä koskevia määräyksiä ei ole niiden osalta vielä tehty. Työryhmä laskee huoneistokohtaisen järjestelmän asennuksen maksavan noin euroa asuntoa kohti. Lisäksi talous maksaa vuosittain parinkymmenen euron luenta-, laskutus- ja huoltokustannukset. Lisäksi mittarijärjestelmä on peruskorjattava noin kymmenen vuoden välein, mistä aiheutuu parinsadan euron kustannukset jokaiselle asunnolle. Taloyhtiöiden remontit verottajan tehovalvontaan Verohallinto valvoo tehostetusti asunto- ja kiinteistöyhtiöiden saneerauksia toteuttavia urakoitsijoita aliurakkaketjuineen, jotta lakisääteiset velvollisuudet tulisivat hoidettua. Valvonnan kohteena ovat erityisesti taloyhtiöt, jotka ovat saaneet suhdanneluonteista avustusta korjaus- ja saneeraustöihin. Kiinteistöliitto muistuttaa, että ennakkoperintärekisteri osoittaa, että yrittäjä on verotuksen piirissä. Rekisteriä ylläpitää verottaja. Yrityksen kuulumisen rekisteriin voi tarkistaa Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän verkkosivuilta. Tehostetun valvonnan tavoitteena on kilpailun edistäminen, harmaan talouden torjunta sekä ulkomaisten yritysten ja työntekijöiden valvonta mahdollisimman reaaliaikaisesti. Maaliskuussa tuli voimaan uusi laki, joka koskee suhdanneluonteisia avustuksia asuntoosakeyhtiöille ja kiinteistöyhtiöille korjaus- ja saneeraustoimiin. Valtion vuoden 2009 lisätalousarviossa on varattu tähän tarkoitukseen 123 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa 1,2 miljardin euron investointeja, koska avustusta myönnetään enintään 10 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Tämän lain avulla valtiolla on tarkoitus antaa elvytysrahaa rakennustoimialalle. 6

7 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) vastaa kuntien ohjeistamisesta avustusten myöntämismenettelyssä. ARA on sopinut Verohallituksen kanssa yhteistyöstä näiden suhdanneavustusten osalta niin, että ARA ohjaa kuntia ilmoittamaan Verohallinnolle avustushakemuksista ilmenevät urakkatiedot sähköisessä muodossa. Verohallinto suorittaa myös muiden viranomaisten kanssa työmaavalvontakäyntejä saneeraustyömaille eri puolella Suomea. Rakennus- ja korjaushankkeiden valvontakäynnit tehdään vuosina 2009 ja 2010 ja ne ovat osa jo vuonna 2008 käynnistynyttä RAKSA-verovalvontahanketta. Rakennusten energiatehokkuuteen keskittyvä portaali avattu Euroopan komissio on avannut rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen keskittyvän portaalin Portaalin tarkoituksena on levittää euroopanlaajuisesti energiatehokkuutta koskevaa tietoutta. Palvelu pyrkii yhdistämään rakentamisen ammattilaiset, paikalliset viranomaiset ja kansalaiset. Nyt avattu ensimmäinen vaihe on tarkoitettu lähinnä ammattilaisille, mutta kesän loppuun mennessä avataan osasto myös suurelle yleisölle. Jo nyt portaali sisältää suuren määrän tietoa. Palvelusta löytyy esimerkiksi yli asiaan liittyvää julkaisua, lähes 250 rakennusten energiatehokkuuteen liittyvää verkkosivujen linkkiä sekä energiatehokkaiden rakennusten suunnittelua helpottavia työkaluja. Lisäksi portaali sisältää rakennusten energiatehokkuutta koskevia uutisia ympäri Eurooppaa. Palvelun käyttäjä voi myös itse ladata relevanttia tietoa portaaliin. Ennen julkaisua asiantuntijat kuitenkin tarkastavat, että ladattu informaatio täyttää Euroopan komission laatukriteerit. VAIKUTTAMINEN Kiinteistöliitto vastustaa kiinteistöveron korotusaikeita Suomen Kiinteistöliitto tyrmää työministeri Anni Sinnemäen ja vihreiden esityksen kiinteistöveron pakkokorotuksesta 0,1 prosenttiyksiköllä. Kiinteistöliitto suhtautuu kielteisesti myös hallituksen aiemmin keväällä päättämään kiinteistöveron alaja ylärajojen korotusesitykseen. Kiinteistöliitto kritisoi kiinteistöveroa vastaavilla argumenteilla, joilla Omakotiliittokin on aiemmin moittinut kiinteistöveron korotusaikeita. Kiinteistöveron nähdään rasittavan eniten pientuloisimpia kuntalaisia, koska se ei ota lainkaan huomioon asunnonomistajan tulotasoa. Kiinteistöliitto katsoo myös, että on väärin verrata suoraan Suomen kiinteistöverotuksen tasoa muiden maiden kiinteistöverojen tasoon, koska monissa maissa ei ole käytössä kunnallista tuloveroa. Näissä maissa kiinteistöjen verotuksella on korostunut asema kuntien rahoituksessa. Kiinteistöliiton mukaan kiinteistöverotusta pitää kehittää lisäämällä kuntien päätösvaltaa. Tämä voitaisiin toteuttaa säätämällä kiinteistöveron alarajaksi 0 prosenttia. Lisäksi kunnille pitää antaa mahdollisuus vaikuttaa asumisen verotuksen tasoon siten, että asuntotontit ja muut tontit erotettaisiin toisistaan maapohjan verotuksessa. Tämä voidaan toteuttaa hyödyntämällä tonttien käyttötarkoitusta koskevia kaavamerkintöjä. Kiinteistöveron alarajan korotuksella pakotetaan 184 sellaista kuntaa, jotka ovat halunneet säilyttää asumisen verotuksen keskimääräistä kevyempänä, kiristämään asumisen verotusta ja nostamaan asumiskustannuksia. Kiinteistöliiton mukaan kunnilla on jo nyt tarpeeksi mahdollisuuksia halutessaan kiristää kiinteistöverotusta ilman hallituksen ja vihreiden pakkokorotusesityksiä. Nykyisten kiinteistöverotuksen ylä- ja alarajojen puitteissa kaikki muut paitsi neljä kuntaa (Heinola, Nummi-Pusula, Puolanka, Yli-Ii) voivat korottaa kiinteistöverotusta. Peräti 326 manner-suomen kuntaa voi korottaa vakituisen asunnon kiinteistöveroa. Vastaavasti 308 kuntaa voisi korottaa yleistä kiinteistöveroa nykyistenkin rajojen puitteissa. Kiinteistöliitto kummastelee erityisesti sitä, että kiinteistöveroprosentteja muokataan tässä vaiheessa, kun asuntoministeri Jan Vapaavuoren asettama työryhmä pohtii rakennusten energiatehokkuuden mukaan ottamista kiinteistöveron määräytymisperusteisiin. 7

8 LAKIASIAT Energiayhtiöille velvoite neuvoa asiakkaita energian säästössä Kaikkien energiayhtiöiden on jatkossa annettava asiakkailleen palautetietoa ja energiansäästöneuvoja. Sähkön, kaukolämmön ja maakaasun laskutuksen pitää lisäksi perustua nykyistä useammin todettuun kulutukseen eli asiakkaiden saamien arviolaskujen osuus vähenee. Säännökset sisältyvät lakiesitykseen energiamarkkinoilla toimivien yritysten energiatehokkuuspalveluista. Lakiesityksen mukaan sähkön, kaukolämmön ja maakaasun laskutuksen pitää vuodesta 2014 alkaen perustua vähintään kolme kertaavuodessa todettuun mittaukseen. Energiayhtiön on lisäksi vuosittain toimitettava asiakkailleen raportti, josta hän saa tietoa omasta energiankäytöstään verrattuna aikaisempaan kulutukseensa muihin vastaaviin kuluttajiin. Nyt annetun lakiesityksen mukaan liikenne- ja lämmityspolttoaineiden myyjien on annettava kuitissa, laskussa tai muulla sopivalla tavalla polttoaineen loppukäyttäjälle neuvoja energiansäästöstä sekä sellaisten tahojen yhteystietoja, joilta saa lisää neuvontaa energiatehokkuudesta. Kotitalousvähennyksestä uusi ohje Verohallinto on julkaissut päivätyn uuden ohjeen kotitalousvähennyksestä. Pääosin ohje on samansisältöinen kuin aikaisemmin annettu ohje. Sisältö on muuttunut aikaisempaan ohjeeseen verrattuna mm. ennakkoperintärekisteröinnin merkityksen ja kotitalousvähennykseen oikeuttavan työn osalta. Lue lisää osoitteesta N&domain=VERO_MAIN&path=,40 OIKEUSTAPAUKSET Käsirahan palauttaminen asunnon kunnon vuoksi KKO:2009: Diaarinumero S2008/456 Myytävänä olleessa asuinhuoneistossa oli ostotarjouksen tekemisen ja sovitun kaupantekopäivän välillä havaittu kosteusvaurio. Tarjouksen tekijät olivat edellä mainitun johdosta vetäytyneet kaupasta. Koska asunnossa oli tarjouksen tekemisen jälkeen havaittu objektiivisesti arvioituna merkityksellinen kunnon puutteellisuus, asuntokauppa ei ollut jäänyt syntymättä tarjouksen tekijöiden puolella olevasta syystä eikä myyjällä ollut oikeutta pitää maksettua käsirahaa. Korkein oikeus päätyi ratkaisussaan, toisin kuin käräjäoikeus ja hovioikeus, velvoittamaan myyjän palauttamaan ostotarjouksen yhteydessä maksetun käsirahan ostotarjouksen tekijöille. Päätöksen perusteluissa todetaan mm. käsirahan käyttämisestä lähemmin seuraavaa: Asuntokauppalain 3 luvun 3 :n 2 momentin (843/1994) mukaan myyjällä on oikeus pitää käsiraha, jos kauppa jää syntymättä tarjouksen tekijän puolella olevasta syystä. Laissa ei tarkemmin määritellä sitä, milloin kysymys on tällaisesta syystä. Käsirahan maksamalla tarjouksen tekijä tarjoutuu alustavasti ostamaan kyseisen asunnon tarjoamallaan hinnalla. Käsiraha maksetaan tarjouksen pysyvyyden vakuudeksi. Käsirahan vastaanottamalla myyjä puolestaan lupautuu olemaan myymättä asuntoa kolmannelle taholle niin kauan kuin käsirahan antajan tarjous on voimassa ja aikaa lopullisen kaupan tekemiselle on jäljellä. Aiottua kauppaa voidaan käsirahasopimuksen syntymisen jälkeen ryhtyä valmistelemaan ilman, että myyjän tarvitsee jatkaa asunnon markkinointia tai että tarjouksen tekijän tarvitsee varautua asunnon tulemiseen myydyksi toiselle ostajalle. Tarjouksen tekijä kantaa yleensä vastuun siitä, että hän voi tehdä kaupan sovittuun aikaan ja sovitulla hinnalla. Korkein oikeus katsoo, että tarjouksen tekemisen jälkeen havaittu, objektiivisesti arvioituna merkityksellinen asunnon kunnon puutteellisuus on tyypillisesti sellainen seikka, jonka johdosta tarjouksen tekijä voi vetäytyä kaupasta ilman, että kaupan syntymättä jäämisen voitaisiin katsoa johtuvan hänen puolellaan olevasta syystä. Koska käsirahan käyttäminen liittyy edellä kerrotuin tavoin asuntokaupan valmisteluun, ei asunnon kunnossa ilmenneen puutteellisuuden merkitystä käsirahan 8

9 palauttamisen edellytyksenä tule arvioida samalla tavalla kuin arvioitaessa asunnon virhettä ja siitä aiheutuvia seuraamuksia sen jälkeen, kun sitova kauppasopimus on tehty. Myyjän velvollisuus palauttaa käsiraha asunnon kunnossa havaitun puutteellisuuden vuoksi ei siten edellytä, että asunnon tulisi olla kunnoltaan merkittävästi huonompi kuin mitä tarjouksen tekijällä on ollut perusteltua aihetta edellyttää tarjousta tehdessään. Tässä tapauksessa tieto siitä, että huoneistossa oli kosteusvaurio, on tullut ostajien tietoon ostotarjouksen tekemisen jälkeen mutta ennen suunniteltua kaupantekopäivää. Näiden ajankohtien välillä on siten tullut ilmi sellaisia myytävää kohdetta koskevia seikkoja, jotka ovat perustellusti vaikuttaneet kielteisesti ostajien arviointiin huoneistosta. Ostajien ei voida katsoa tarjouksen tekemällä hyväksyneen sitä, että huoneistossa on kosteusvaurioita, vaikka he ovatkin luopuneet vaatimasta kosteusmittausta. Kosteusvaurioiden johdosta huoneiston kunto on ollut huonompi kuin mitä ostajat ovat tarjousta tehdessään edellyttäneet. Tässä yhteydessä on vailla merkitystä, onko vaurioiden korjaamisesta ollut odotettavissa heille kustannuksia. Päätös suojellun rakennuksen purkamislupaa koskevassa asiassa KHO:2009:67, , taltionumero 1664 Voikkaan teollisuusalueella sijaitseva vanha selluloosatehdasrakennus oli osoitettu asemakaavan suojelumääräyksellä sr-1 rakennustaiteellisesti tai historiallisesti arvokkaaksi rakennukseksi, jota ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Korkein hallinto-oikeus katsoi pakottavan syyn olevan käsillä rakennuksen huonoon kuntoon ja sen aiheuttamaan ilmeiseen turvallisuusriskiin liittyvistä syistä, eikä purkamisluvan myöntäminen siten edellyttänyt poikkeusta kaavamääräyksestä. Kosteusvaurioden korjaaminen ei kuulunut taloyhtiölle KKO:2009:60 KKO:2009:60, , taltio 1524, diaarinumero: S2007/319 Kellarikerroksessa sijaitsevan osakashallinnassa olevan lämminvaraston pinnoitteiden kosteusvaurioiden korjaamisen ei katsottu kuuluvan taloyhtiölle, koska kosteusvaurioiden ei näytetty johtuneen lattiarakenteen viasta tai muustakaan asunto-osakeyhtiön vastuulla olevasta seikasta. Asuintalon kellarikerroksessa sijaitsee osakkeenomistajan hallinnassa oleva lämminvarasto sekä taloyhtiön hallinnassa olevia asukkaiden käytössä olevia kellarikomeroita. Kellarikerroksen tilat poikkeavat toisistaan pinnoitteiltaan. Osakashallinnassa olevan lämminvaraston tiloissa on maalattu lattioita, pinnoitettu seinien alaosia sekä asennettu tilaan puupaneeleja. Muita kellarikerroksen lattioita ei ole maalattu eikä pinnoitteita muutoinkaan ole lisätty. Osakkaan hallinnassa olevan lämminvaraston lattian ja seinien maalipinta on hilseillyt, tilaan asennetut puupaneelit ovat osin lahonneita ja tilassa on lievästi ummehtunut haju. Tilassa on todettu myös home- ja mikrobikasvustoa. Nämä vahingot ovat kosteuden aiheuttamia. Korkein oikeus toteaa päätöksen perusteluissa, että pohjaveden pinta on kyseisellä asuntoalueella korkealla. Pohjaveden läheisyyden ja kellarin lattian rakenteen vuoksi kosteutta nousee tiloihin kapillaarisesti, ja lattiarakenteessa on siitä syystä jatkuvasti kosteutta. Suoritetun katselmuksen perusteella korkein oikeus toteaa, että kellarikerroksen tilat vastaavat yleisilmeeltään rakennuksen rakentamisajankohdan eli vuoden 1938 tasoa. Kellaritiloihin noussut vesi on jättänyt jälkiä eri puolille kellarikerrosta. Kosteus ei ole kuitenkaan vahingoittanut asunto-osakeyhtiön hallinnassa olevia kellaritiloja. Epäselväksi on jäänyt, milloin ja millä tavoin muutoksia on tehty osakashallinnassa olevan lämminvaraston pinnoitteisiin. Kellarikerroksen pinnoitteiden poikkeavuuksista on kuitenkin pääteltävissä, että pinnoitteet lämminvarastossa on tehty vasta asunto-osakeyhtiön perustamisen jälkeen. Mikään ei myöskään viittaa siihen, että lattiat ja seinät olisi jälkikäteen pinnoitettu asunto-osakeyhtiön toimesta. Asunto-osakeyhtiön talo on rakennettu vuonna 1938 voimassa olleiden rakennusmääräysten ja tason mukaisesti. Tuon ajan rakennuksissa betonilattiaan ei useinkaan ole asennettu kosteussulkua tai muuta eristettä, vaan kosteus pääsee nousemaan rakenteen läpi. Rakenne on toimiva, jos se pystyy luovuttamaan siihen tulleen kosteuden huonetilaan. Tämä edellyttää, että lattiassa on kosteutta läpäisevä pinnoite eikä tilassa käytetä kosteutta kestämättömiä pinnoitteita. Kosteusvahingoista kärsineen lämminvaraston pinnoitteet poikkeavat muista saman kellarikerroksen tilojen pinnoitteista. Kun tilat muutoin ovat toisiinsa verrattavissa, on tästä pääteltävissä, että lämminvaraston lattia olisi toimiva, jos se 9

10 olisi oikein pinnoitettu tai pinnoittamaton. Lämminvaraston kosteusvauriot ovat todennäköisimmin seurausta siitä, että tila on pinnoitettu hengittämättömin ja kosteutta sietämättömin materiaalein. Arvioidessaan asunto-osakeyhtiön väitettyä vastuuta lämminvaraston kunnosta Korkein oikeus katsoo, ettei kantaja ole näyttänyt kosteusvaurioiden johtuneen asunto-osakeyhtiön vastuulla olevasta seikasta. Kosteusvauriot ovat mitä todennäköisimmin aiheutuneet väärästä pinnoitteesta, joka on lisätty rakenteisiin jonkun muun kuin asunto-osakeyhtiön toimesta sen jälkeen, kun tila on luovutettu osakkeenomistajan hallintaan. Asiassa ei myöskään ole osoitettu kosteushaitan lisääntyneen jostakin muusta asuntoosakeyhtiön vastuulla olevasta syystä tai tällaisen syyn myötävaikuttaneen haitan nykyiseen laajuuteen. Jonkin asteinen kosteus tulee myös vastaisuudessa haittaamaan kyseisen lämminvaraston käyttöä, jollei ryhdytä tilan käyttöarvoon nähden varsin laajoihin korjaustoimenpiteisiin. Korkein oikeus toteaa, että kyseistä lämminvarastoa on jo yhtiöjärjestystä laadittaessa pidetty toisarvoisena tilana, koska sen haltija ei yhtiöjärjestyksen mukaan edes suorita siitä yhtiölle vastiketta. Tilaa voidaan vastedeskin käyttää yhtiöjärjestyksen mukaisen käyttötarkoituksensa mukaisesti lämminvarastona, kunhan käytössä otetaan huomioon kosteuden asettamat vaatimukset. Se seikka, että nykyään maanalaisiin kellaritiloihin rakennetaan huomattavasti korkeammat vaatimukset täyttäviä lämminvarastoja, ei vaikuta asunto-osakeyhtiön vastuuseen tämän noin 70 vuotta vanhan varastotilan kunnosta. Asunto-osakeyhtiötä ei ole näistäkään syistä syytä velvoittaa korjauksiin, jotka parantaisivat tilan käyttömahdollisuuksia. Kuluttajariitalautakunnan ratkaisu 1708/82/08 Asunto-osakkeen kaupassa katsottiin olevan virhe kun myyntiesitteen mukaan asuntoon kuuluneeseen autopaikkaan olikin ainoastaan yhtiökokouksen myöntämä käyttöoikeus. A oli ostanut asunto-osakkeet. Myyntiesitteen mukaan kaupan kohteeseen kuului autotallipaikka sekä paikka toiselle autolle sisäänkäynnin edessä. Kaupanteon jälkeen kävi ilmi, ettei sisäänkäynnin edessä oleva autopaikka kuulunut huoneistoon, vaan tällä oli vain yhtiökokouksen myöntämä lupa käyttää paikkaa. Kaupanteon jälkeen yhtiökokous poisti huoneiston käyttöoikeuden ko. autopaikkaan. Kuluttajariitalautakunta toteaa ratkaisussaan, että mikäli yhtiöjärjestyksen mukaan autopaikka tai autotalli ei kuulu myytävään huoneistoon, ei sitä myöskään voida edelleen myydä. Autopaikka on näin ollen taloyhtiön omaisuutta, josta taloyhtiö voi tehdä päätöksiä ilman huoneiston omistajan suostumusta. Ostaja on kuitenkin myyntiesitteen perusteella voinut olettaa, että autopaikka kuuluu pysyvästi myydylle huoneistolle. Koska huoneistoon ei tässä tapauksessa ole kuulunut huoneiston edessä olevaa autopaikkaa, vaan sillä on ollut ko. paikkaan ainoastaan yhtiökokouksen päätökseen perustuva käyttöoikeus, lautakunta katsoo, ettei kaupan kohde tässä tapauksessa ole vastannut niitä tietoja, jotka myyjä siitä on ennen kaupantekoa antanut ja kaupan kohteessa on edellä mainituilla perusteilla asuntokauppalaissa tarkoitettu virhe ja ostaja katsotaan näin olleen oikeutetuksi hinnanalennukseen. Kuluttajariitalautakunnan ratkaisu 1655/82/08 Kuluttajariitalautakunnan ratkaisu 1655/82/08 myyjän vastuusta huoneiston hallinnan luovutuksen viivästymisestä Ostajat ostivat päivätyllä kauppakirjalla jakamattomalta kuolinpesältä asuntoosakkeet. Kauppakirjan ehdon mukaan huoneiston hallinnan tuli siirtyä ostajille viimeistään kauppakirjan allekirjoituspäivänä eli Kauppakirjassa oli sovittu myös hallinnan viivästyskorvauksista. Ostajien pankki kieltäytyi maksamasta kauppahintaa, koska selvitys myyjänä toimineen kuolinpesän oikeudenomistajista oli puutteellinen. Ostajat kieltäytyivät myös huoneiston avaimien vastaanottamisesta. Pankki maksoi sittemmin kauppahinnan myyjän toimitettua sukuselvityksen. Kuluttajariitalautakunta toteaa ratkaisussaan, että myyjällä on kaupantekotilanteessa velvollisuus osoittaa omistusoikeutensa myytävään kohteeseen. Koska asiassa on tässä tapauksessa ollut epäselvyyttä, ostajilla on ollut oikeus pidättyä kauppahinnan suorittamisesta, kunnes tarvittava selvitys on toimitettu, ja myyjän omistusoikeus huoneistoon on varmistunut. Ostajilla ei ole ollut velvollisuutta vastaanottaa huoneiston hallintaa ennen kuin myyjä on osoittanut oikeutensa huoneiston myyntiin ja siten myös hallinnan luovutukseen. Viivästys on aiheutunut myyjän puolella. 10

11 Pysäköintihalli ja yleinen kiinteistöveroprosentti KHO:2009:26 Keskinäinen kiinteistöyhtiö A Oy omisti kaupungin vuokratontilla olevan pysäköintihallirakennuksen. Autopaikkojen hallinta perustui osakkeisiin, jotka omistivat neljä A Oy:n osakasyhtiötä ja kaupunki. Osakasyhtiöt olivat asunto- ja kiinteistöyhtiöitä, joiden huoneistoista pääosa oli vakituisessa asumiskäytössä. Osakasyhtiöiden osakkaiden käytössä oli noin 73 prosenttia autopaikoista ja kaupungin käytössä yleisinä autopaikkoina noin 27 prosenttia. Pysäköintihallia ei pidetty kiinteistöverolain 12 :n 1 momentissa tarkoitettuna asuinrakennuksena eikä saman pykälän 4 momentissa tarkoitettuna asuinrakennukseen liittyvänä erillisenä talous- ja autotallirakennuksena vaan sellaisena rakennuksena, johon sovellettiin yleistä kiinteistöveroprosenttia. Verovuodet Kiinteistöverolaki 11 ja 12 1 ja 4 momentti Oikeus kotitalousvähennykseen ulottuu myös työkorvauksen sisältämiin laitekuluihin KHO:2009:73 A:lla oli oikeus kotitalousvähennyksen tekemiseen maalämpöjärjestelmän toimitukseen liittyvästä työkorvauksesta, johon sisältyi maalämpöjärjestelmän toimittavan yrityksen palkkakustannukset, toimittajan kiinteitä ja muuttuvia kustannuksia sekä myös porauksessa käytettävistä laitteista aiheutuvia kustannuksia. Ennakkoratkaisu verovuosille 2008 ja Äänestys 3-2. A pyysi maalämpöjärjestelmiä toimittavalta yhtiöltä tarjouksen maalämpöjärjestelmän asentamisesta. Tarjouksen mukainen toimitus käsitti kaiken maalämpöpumpun mitoituksesta poraukseen ja asennukseen. Toimituksen kokonaishinta oli euroa, josta työkorvauksen osuus oli euroa ja tarvikkeiden euroa. Työkorvaus piti sisällään paitsi työn suorittavien henkilöiden palkkakustannukset myös osuuden maalämpöjärjestelmän toimittavan yrityksen kiinteistä ja muuttuvista kustannuksista toimitukseen kohdistuvalta osalta. Erityisesti poraustyön osuus piti sisällään paitsi poraustyön suorittavien henkilöiden palkkakustannukset myös osuuden porauksessa käytettävistä laitteista aiheutuvista kustannuksista. Korkein hallinto-oikeus pysytti äänestyksen jälkeen keskusverolautakunnan ennakkoratkaisun, jonka mukaan A:lla on oikeus kotitalousvähennykseen kokonaisuudessaan hakemuksessa tarkoitetusta euron suuruisesta työkorvauksesta. Päätöksen perusteluissa todetaan mm. seuraavaa: Tuloverolain 127 a :n 1 momentin mukaan verovelvollinen saa vähentää verosta osan käyttämässään asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa tehdystä työstä maksamistaan määristä (kotitalousvähennys). Vähennykseen oikeuttaa tavanomainen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyö sekä asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyö. Tuloverolain 127 b :n 2 kohdassa säädetään kotitalousvähennyksen perusteesta siten, että verovelvollinen saa vähentää kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä ennakkoperintälain (1118/1996) 25 :ssä tarkoitetulle ennakkoperintärekisteriin merkitylle tuloveronalaista toimintaa harjoittavalle maksetusta työkorvauksesta 60 prosenttia. A aikoo tilata X Oy:ltä omakotitaloonsa asennettavan maalämpöjärjestelmän. X Oy:n antaman tarjouksen mukaan maalämpöpumpun hinta kaikkine lisävarusteineen ja -töineen on hakemuksessa tarkemmin eritellyn mukaisesti yhteensä euroa, josta työn osuus on euroa. A Oy on merkitty ennakkoperintärekisteriin. Maalämpöjärjestelmän toimitukseen liittyvä, hakemuksessa tarkemmin selvitetty poraustyö, asennus, lopputarkastus, käyttökoulutus sekä lisätyö ovat tuloverolain 127 a :ssä tarkoitettua kotitalousvähennykseen oikeuttavaa työtä, josta maksamansa määrän A saa vähentää verostaan tuloverolain 127 b :n 2 kohdassa tarkoitettuna työkorvauksena. 11

12 TUTKIMUS JA KEHITYS Biojätteiden kompostointi kannattaa myös kerrostaloissa Biojätteiden kompostointi olisi kannattavaa myös kerros- ja rivitaloissa, muistuttaa Kuntaliitto. Jos biojätteet kompostoidaan kiinteistöllä, säästytään niiden kuljetus- ja käsittelymaksuilta. Lisäksi saadaan omaan käyttöön pihoilla ja istutuksilla tarvittavaa multaa. Joillakin alueilla kompostin hoitamista on jo kaavailtu yhdeksi huoltoyhtiön tai talomiehen tehtäväksi, koska kerros- tai rivitaloissa ei aina löydy vapaaehtoista kompostorin hoitajaa. - Taloyhtiöiden kannattaisikin kiinteistönhoitopalveluja kilpailuttaessaan sisällyttää tarjouspyyntöönsä myös kompostin hoito, Kuntaliiton ympäristöinsinööri Seija Paajanen suosittelee. Kompostointi tuo säästöä jätemaksuihin Biojäteastia joudutaan tyhjentämään haju- yms. haittojen takia yleensä useammin kuin sekajäteastia. Tästä syystä jätemaksut kiinteistöillä, joilla on erilliset astiat bio- ja sekajätteitä varten, ovat huomattavasti korkeammat kuin sellaisten kiinteistöjen jätemaksut, joilla on vain sekajäteastia. Alueellisiin keräyspisteisiin jätteitään toimittavien jätemaksut ovat yleensä kompostoiville kiinteistöille prosenttia alhaisemmat kuin niille, jotka eivät kompostoi biojätteitään. Vaikka myös kompostorin hankkimisesta ja hoidosta aiheutuu kustannuksia, saattavat nämä kustannukset jäädä huomattavasti alhaisemmiksi kuin biojätteiden erilliskeräykseen ja laitosmaiseen käsittelyyn toimittamisesta aiheutuvat kustannukset. Kustannussäästöjen takia voisi joissakin tapauksissa olla perusteltua hankkia naapureiden yhteinen tai alueelliseen käyttöön tarkoitettu kompostori. Kaatopaikkojen biojätteet ympäristöongelma - Biohajoavat jätteet aiheuttavat kaatopaikalla ilmastonmuutoksen kannalta haitallisia metaanikaasuja, joiden vaikutus kasvihuonekaasuna on 21-kertainen hiilidioksiidiin verrattuna, Seija Paajanen perustelee. Kaatopaikoille ei saa enää toimittaa sellaisia jätteitä, joista ei ole eroteltu suurinta osaa biohajoavista jätteistä. Ilmasto- ja energiastrategiassa esitetään biohajoaville jätteille täydellinen kaatopaikkakielto vuoteen 2020 mennessä. Biojätteitä käsitellään erilaisissa kompostointilaitoksissa, biokaasulaitoksissa, mädättämöissä ja osa niistä myös poltetaan. Jätteitä joudutaan kuljettamaan usein pitkiä, jopa satojen kilometrien matkoja. Useiden kuntien jätehuoltomääräyksissä biojätteet velvoitetaan lajittelemaan syntypaikalla erilleen muista jätteistä ja toimittamaan jätelaitosten järjestämään käsittelyyn. Yleensä lajitteluvelvoite koskee kuntien taajama-alueita ja suurimpia kiinteistöjä. Joissakin kunnissa kuitenkin kaikkien kiinteistöjen biojätteet on joko toimitettava erilliskeräykseen tai kompostoitava kiinteistöllä. Useissa jätehuoltomääräyksissä suositellaan biojätteiden kiinteistökohtaista kompostointia asianmukaisissa kompostoreissa. Omakotikiinteistöillä on jo yleistä, että biojätteet kompostoidaan kiinteistöllä eikä niitä toimiteta keräykseen. Lähde: Kuntaliitto Vuotovahingot kasvussa taloyhtiöissä Vakuutusyhtiöiden korvaamien vuotovahinkojen määrä on viime vuosina kasvanut huomattavasti. Myös vahinkojen keskimääräinen korvaussumma kasvaa erityisesti kotitalouksissa. Viime vuonna vakuutusyhtiöt korvasivat yli vuotovahinkoa, joista korvauksia maksettiin noin 135 miljoonaa euroa. Finanssialan Keskusliiton tuoreen vuotovahinkotutkimuksen mukaan erityisesti luvuilla rakennettujen taloyhtiöiden putkistoissa on paljon ongelmia. Erittäin yleistä kerrostaloyhtiöissä on viemäreiden tukkeutuminen, minkä vuoksi taloyhtiöiden putkistosaneerauksia pitäisi valmistella ja toteuttaa nyt kiihtyvällä tahdilla. Huonoimmassa kunnossa ovat vuotta sitten rakennettujen talojen putkiverkostot. Erityinen ongelma ovat putkitöissä ilmenneet rakennusvirheet. Yllättäen rakennusvirheet ja huonon työn jälki näkyvät myös uusissa, 2000-luvulla rakennetuissa taloissa. Astianpesukoneet aiheuttavat vesivahinkoja Vuotovahinkotutkimuksesta käy ilmi, että 15 prosenttia vesivahingoista saa alkunsa astianpesukoneista. Pesukoneita ei tule käyttää valvomatta, hana tulee aina käytön jälkeen sulkea ja letkujen kunto pitää tarkistaa säännöllisesti. Myös pesuko- 12

13 neen alle asennettava vuotoallas tai vuotovahti kertoo nopeasti, jos jotain on vialla. Finanssialan Keskusliiton vuotovahinkotutkimuksessa tutkittiin tarkoin vuosina yli vuotovahinkoa Uudenmaan ja Seinäjoen talousalueilla. Aikaisempi vastaava tutkimus on vuosilta Vuotovahinkotutkimus on saatavissa FK:n sivuilta pdf-muodossa. Oy:n verkkosivuilta osoitteesta Hakemukset tulee toimittaa ministeriön kirjaamoon klo mennessä osoitteella: Työ- ja elinkeinoministeriö, kirjaamo, PL 32, Valtioneuvosto tai sähköisesti osoitteeseen kirjaamo(at)tem.fi tai käyntiosoitteeseen Aleksanterinkatu 4, Helsinki TEM, Motiva ja Sitra: Kuluttajien energianeuvonnan hankehaku käynnistynyt Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt hankehaun, jolla haetaan toteuttajia kuluttajille suunnatulle energianeuvonnalle. Neuvonnan tavoitteena on tehostaa energian käyttöä ja lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Neuvonnan aihepiirejä voivat olla esimerkiksi uudis- ja korjausrakentamisen energiatehokkuus, rakennusten lämmitystapavalinnat, muut asumisen energiatehokkuuteen liittyvät kysymykset, kestokulutustavaroiden kuten kodinkoneiden energiatehokkuus ja liikkumisen energiatehokkuus. Tukea voidaan myöntää alueellisille tai valtakunnallisille hankkeille. Niiden toteuttajia voivat olla muun muassa kunnat, maakuntien liitot, seurakunnat, energiatoimistot ja muut alueelliset toimijat sekä valtakunnalliset järjestöt. Etusijalla ovat laajahkot, useampien toimijoiden yhteishankkeet, joissa toiminnan pysyvyydelle on hankerahoituksen jälkeenkin hyvät edellytykset. Hankkeita rahoittaa työ- ja elinkeinoministeriö (valtion budjetin energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistämiseen ja energiatiedotukseen tarkoitetulta momentilta) ja Sitra. Yhteistyöhön osallistuvat myös ympäristöministeriö ja mahdollisesti muut ministeriöt. Hankerahoitukseen on nyt käytettävissä enintään noin 1,5 miljoonaa euroa. Hakijan oma tai muualta hankittu rahoitus katsotaan hankkeelle eduksi. Ministeriön rahoitus voi kestää 1-2 vuotta. Kuluttajille suunnattu energianeuvonta on osa ilmasto- ja energiastrategian, kuluttajapoliittisen ohjelman ja energiatehokkuustoimikunnan ehdotusten toteutusta. Hankkeiden tavoitteena on myös edistää Sitran organisoimana valmistellun energianeuvontamallin toteutusta. Tarkemmat määrittelyt, hakulomake ja hakuohjeet löytyvät koordinaattorina toimivan Motiva MARKKINA JA SUHDANTEET Vuokra- ja asumisoikeusasuntoja rakennetaan nyt aiempaa edullisemmin Asuntorakentamisen elvytystoimet ovat tehonneet jopa ennakoitua paremmin. Liikkeelle on lähtenyt tai on lähtemässä jo valtion tukemaa vuokra- ja asumisoikeusasuntuotantoa eli ns. ARAasuntoa. Tänä vuonna tuotanto voi nousta asuntoon, mikä olisi kolminkertainen määrä viime vuosiin verrattuna. Suhdannetilanteesta johtuva rakentamisen hintatason lasku on kanavoitunut myös ARAtuotantoon. Rakentamisen hinta on alentunut ARA-tuotannossa niin pääkaupunkiseudulla kuin muualla maassakin. Pääkaupunkiseudulla rakentamisen hinta on laskenut kuluvan vuoden aikana 6 % edellisvuoteen verrattuna. Näköpiirissä on, että rakentamisen hinta voi edelleenkin laskea ja myös ensi vuosi on otollista aikaa ARA - hankkeiden toteuttamiselle. Ympäristöministeriö asetti työryhmän selvittämään valtion asuntorakentamisen elvytystoimien vaikutusta asuntorakentamisen kustannustasoon. Työryhmän tehtävänä on seurata ja analysoida valtion tukeman asuntotuotannon kustannuskehitystä sekä selvittää valtion elvytystoimien vaikutuksia asuntorakentamisen hintoihin. Työryhmä luovutti tänään asuntoministeri Jan Vapaavuorelle toimeksiannon mukaisen väliraportin. Ministeri Vapaavuori pitää hyvänä, että alun perin omistusasuntokohteiksi suunniteltuja kohteita on voitu muuntaa vuokra- ja asumisoikeusasuntohankkeiksi nopealla aikataululla. Näin on voitu parantaa rakennusalan työllisyystilannetta. "Rakennusliikkeiden tontteja ja kiinnostusta ARAtuotantoa kohtaan kannattaa hyödyntää täysimääräisesti kuluvan ja ensi vuoden aikana. Suhdanteiden muuttuessa on vaarana, ettei vuokraasuntotuotantoon ole enää yhtä hyvin tontteja ja muita resursseja saatavilla", toteaa Vapaavuori. 13

14 Ministeri Vapaavuori on tyytyväinen tukia myöntävän viranomaisen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) ripeään toimintaan hankkeiden käsittelyssä. Hänen mukaansa on tärkeää, ettei tukipäätösten käsittely aiheuta viiveitä elvytystoimenpiteiden toteutumiselle. "Asuntorakentamisen elvytyshankkeet etenevät ja työllistävät jopa paremmin kuin alun perin on arvioitu. On myös hyvä ja tärkeä asia, että rakentamisen alentunut hintataso näkyy valtion tukemassa asuntotuotannossa ja ARAn hintavalvonta toimii elvytystoimenpiteiden aikana", jatkaa Vapaavuori. Työryhmän raportti: > Asuminen Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi kesäkuussa Kesäkuussa 2009 rakennuslupia myönnettiin yhteensä 4,1 miljoonalle kuutiometrille, mikä on noin neljänneksen vähemmän kuin vuosi sitten. Kuutiomäärät vähenivät melkein kaikissa rakennustyypeissä. Tammi-kesäkuussa 2009 rakennuslupia myönnettiin kaikkiaan lähes 20 miljoonan kuutiometrin edestä, mikä on neljänneksen vähemmän kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Kuutiomäärät vähenivät kaikissa rakennustyypeissä lukuun ottamatta maatalousrakennuksia. Rakennusluvan sai vajaat uutta asuntoa, mikä on runsaan neljänneksen vähemmän kuin viime vuoden tammikesäkuussa. Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 4,2 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 4,2 prosenttia vuoden 2009 toisella neljänneksellä vuoden 2008 vastaavasta ajanjaksosta. Ylläpitokustannuksista vuodessa eniten kallistuivat kaukolämmön kustannukset 19,0 prosenttia. Työkustannukset nousivat 6,4 prosenttia, hoitokustannukset 5,9 prosenttia, kunnossapitokustannukset 2,8 prosenttia ja muut kustannukset 5,0 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä 2005=100. Uusien asuntolainojen nostot vähenivät selvästi heinäkuussa 2009 Suomen Pankin ennakkotietojen mukaan kotitalouksien Suomen rahalaitoksilta nostamien uusien asuntolainojen määrä kääntyi laskuun kuluvan vuoden heinäkuussa. Kotitaloudet nostivat heinäkuussa 2009 uusia asuntolainoja 1,300 miljardin euron edestä eli 0,391 miljardia vähemmän kuin heinäkuussa 2008 ja 0,178 miljardia vähemmän kuin kesäkuussa Rahalaitosten kotitalouksille myöntämien asuntolainojen kanta oli heinäkuun 2009 lopussa 69,848 miljardia euroa, jossa on lisäystä 6,0 prosenttia vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna. Asuntolainakannan kasvuvauhti hidastui yhä kesäkuusta, jolloin kasvuvauhti oli 6,2 prosenttia. Asuntolainakannan kasvuvauhti on ollut laskutrendissä jo vuoden 2005 loppupuolelta, jolloin lainakannan 12 kuukauden muutosvauhti lähenteli 17 prosenttia. Uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko painui heinäkuussa 2,38 prosenttiin, joka oli 0,22 prosenttiyksikköä vähemmän kuin kesäkuussa. Koko asuntolainakannan keskikorko puolestaan painui 0,21 prosenttiyksikköä 2,68 prosenttiin. Kiinteistökauppojen määrä laski neljänneksen alkuvuonna Talouden syvän taantuman vaikutus pienentää edelleen kiinteistökaupan volyymiä. Vuoden 2009 alkupuoliskolla tehtiin kiinteistökauppaa. Kauppojen määrä laski 24 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kiinteistökauppaan käytetty rahamäärä oli 2,7 miljardia euroa, mikä on 34 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Pientalotontteja myytiin vuoden 2009 alkupuoliskolla koko maassa 35 % vähemmän kuin vuoden 2008 vastaavana aikana ja 44 % vähemmän kuin alkuvuonna Hintojen vertailua vaikeuttaa kauppojen lukumäärien vähäisyys. Kuntien ja yksityishenkilöiden myymien tonttien hinnat pysyivät asemakaava-alueilla kuitenkin koko maan puitteissa samoina ja laskivat hajaasutusalueella 15 prosenttia. Helsingissä yksityisten myymien kaavatonttien keski- eli mediaanihinta oli 827 euroa kerrosneliömetriltä (laskua 12 %), Espoossa 699 /k-m2 (-17 %), Vantaalla 490 / k-m2 (-9 %). 14

15 Pientalokauppoja tehtiin vuoden 2009 alkupuoliskolla yhteensä Kauppojen määrä laski 23 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Hinnat laskivat kaava-alueilla keskimäärin yhden prosentin ja nousivat hajaasutusalueilla kaksi prosenttia. Omakotikiinteistön keskihinta (mediaanihinta) kaava-alueilla oli Espoossa euroa (laskua 8 %), Helsingissä (-16 %), Vantaalla (+4 %), Turussa (-1 %), Tampereella (-14 %) ja Oulussa (-24 %). Hypo: Asuntomarkkinoiden tilanne selvästi parantunut Suomen Hypoteekkiyhdistyksen vuoden 2009 kolmatta neljännestä koskevan asuntomarkkinaanalyysin mukaan markkinat ovat parantuneet selvästi toisen neljänneksen tilanteesta. Asuntoluotottaja antaa asuntomarkkinoille nyt arvosanan +27,0 prosenttia, kun lukema oli vielä edellisessä katsauksessa -0,5 prosenttia. Asuntomarkkinoilla volyymi on laskenut huippuvuosista neljänneksen ja toipuminen vie aikaa. Markkinoiden syksyn ja talven näkymät riippuvat hyvin paljon siitä, kuinka asunnonvaihtajaperheet lähtevät liikkeelle. Alhainen korkotaso ja alentuneet asuntohinnat ovat joka tapauksessa madaltaneet asunnon ostokynnystä varsin selvästi ja se varmasti vaikuttaa markkinoihin positiivisesti. Työttömyyden kasvu ja lomautusuhat vaikuttavat luonnollisesti toiseen suuntaan. Hypon mukaan rakentamisen kustannukset ja tonttihinnat ovat alentuneet prosenttia. Asuntojen hinnoissa laskua on puolestaan kertynyt noin 5-10 prosenttia. Myös hintajoustoa on vihdoin alkanut löytyä markkinoilta. Hypo arvioi hintakehityksen säilyvän vakaana, eli voimakasta nousua tai laskua ei ole näkyvissä. Vuokra-asunnoista on nyt kova kysyntä ja vuokrat ovat nousseet reippaasti erityisesti uusissa vuokrasuhteissa. Omistusasuminen säilyttää silti suosionsa, eivätkä ihmiset ole siirtymässä vuokraasujiksi. Suomalaisista 86 prosenttia tähtää edelleen omaan asuntoon, kun vain 10 prosenttia pitää vuokra-asumista parempana vaihtoehtona. Suomen asuntolainamarginaalit eurooppalaisittain alhaiset Suomen asuntolainoissa on Euroopan halvimmat korot. Vaikka Suomessa marginaalit ovat olleet nousussa ja ne liikkuvat tällä hetkellä 1 prosenttiyksikön tuntumassa, muualla Euroopassa marginaalit ovat jopa yli 2 prosenttiyksikön luokkaa. Maksumiehenä ovat liian pankkiuskolliset säästöja talletustiliasiakkaat. Hypo ennakoi euribor-korkotason säilyvän melko pitkään hyvin alhaisella tasolla, koska talous tarvitsee nyt korkoelvytystä. Ensi vuonna on kuitenkin näköpiirissä jo korkojen nousua ja erityisesti pitkät markkinakorot voivat nousta paljon aikaisemmin ennen kuin se näkyy euribor-koroissa. Asuntovelka tuplaantunut kuudessa vuodessa Suomalaisten asuntokuntien asuntovelat kasvoivat vuodesta 2002 vuoteen 2008 ulottuvalla jaksolla reaalisesti 99 prosenttia. Nimellisesti asuntovelkojen kasvu ylsi samaan aikaan 120 prosenttiin. Kaikkiaan asuntokunnilla oli viime vuonna asuntolainaa 64,4 miljardia euroa, kun vuonna 2002 asuntovelkoja oli yhteensä 29,3 miljardia euroa. Nämä tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen velkaantumistilastosta. Asuntolainojen kasvuvauhti on kuitenkin hieman hidastunut viime vuosina. Tarkastelujaksolla velkaantumisen kasvu oli suurinta vuonna 2005, jolloin asuntokuntien asuntovelat kasvoivat 17,5 prosenttia. Vuonna 2007 asuntolainat kasvoivat 12,5 prosenttia ja viime vuonna 8,6 prosenttia. Asuntolainaa oli viime vuonna asuntovelallista asuntokuntaa kohti keskimäärin euroa. Eniten asuntovelkaa oli vuotiaiden asuntokunnilla, keskimäärin euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohti. Asuntovelkojen määrässä on huomattavia eroja eri puolilla Suomea. Pääkaupunkilaisten asuntovelat olivat viime vuonna selvästi muuta maata suurempia, keskimäärin euroa velallisasuntokuntaa kohti. Maakunnittain tarkasteltuna asuntovelat asuntovelallista asuntokuntaa kohti olivat suurimmat Uudellamaalla ( euroa), Itä- Uudellamaalla ( euroa) ja Ahvenanmaalla ( euroa). Rakennuskustannukset laskivat 1,7 % kesäkuussa Rakennuskustannukset laskivat 1,7 prosenttia vuoden 2009 kesäkuussa edellisen vuoden kesäkuusta. Rakentamisen työkustannukset nousivat vuodessa 2,7 prosenttia. Sen sijaan rakennustarvikkeiden hinnat laskivat 2,9 prosenttia ja muiden 15

16 kustannusten hinnat 6,0 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksistä. Vuositasolla oli laskua muun muassa rahoituksen, betoniteräksen, sähköjohtojen, rakenneteräksen, paneelien sekä kyllästetyn puutavaran hinnoissa. Rakennuskustannusten osatekijöistä eniten nousivat vesiputkien, työmaan energian, valaisimien sekä bitumikatteen hinnat. Vuodessa tapahtuneet suurimmat muutokset, %, kesäkuu Toukokuusta kesäkuuhun rakennuskustannusten kokonaisindeksi laski 0,2 prosenttia. Työpanosten hinnat pysyivät ennallaan, tarvikepanosten hinnat laskivat 0,3 prosenttia. Muiden panosten hinnat pysyivät myöskin ennallaan. Katsaus Tilastokeskuksen sivuilla: Rakennuskustannukset laskivat kesäkuussa 1,7 prosenttia Julkaisu Tilastokeskuksen sivuilla, 8 sivua: Rakennuskustannusindeksi 2009, kesäkuu (pdf, 261,6 kb) Lähde: Rakennuskustannusindeksi 2009, kesäkuu. Tilastokeskus Viivästyskorko 8 prosenttiin Korkolain mukainen viitekorko on 1 % ajalle ja viivästyskorko samalle ajanjaksolle on siten 8 % vuodessa. Viivästyskorko on viitekorko lisättynä korkolain mukaisella 7 %:n lisäkorolla. Viivästyskoron määrittämisessä käytettävä viitekorko on Euroopan keskuspankin viimeisimpään perusrahoitusoperaatioon ennen kunkin puolivuotiskauden ensimmäistä kalenteripäivää soveltama korko pyöristettynä ylöspäin lähimpään seuraavaan puoleen prosenttiyksikköön. Tätä viitekorkoa sovelletaan seuraavan kuuden kuukauden ajan. Lähde: Suomen Pankki Asuntojen hinnoissa nousua huhti-kesäkuussa alkuvuoteen verrattuna Ennakkotietojen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat nousivat koko maassa 3,9 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 5,8 prosenttia ja muualla maassa 2,3 prosenttia. Kuitenkin edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat laskivat koko maassa 2,8 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla laskua oli 3,7 prosenttia ja muualla maassa 2,1 prosenttia. Vuoden 2009 toisella neljänneksellä vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta koko maassa oli euroa, pääkaupunkiseudulla euroa ja muualla maassa euroa. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta asuntojen hintatilastosta, joka perustuu verohallinnon aineistoon. Ennakkotiedot sisältävät noin kaksi kolmasosaa vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen kaupoista. Edellisestä neljänneksestä vanhojen asuntojen hinnat nousivat Helsingissä 5,4 prosenttia, Espoo- Kauniaisissa 7,6 prosenttia ja Vantaalla 4,0 prosenttia. Turussa hinnat nousivat 4,6 ja Tampereella 3,7 prosenttia. Verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan hinnat laskivat kaikissa näissä kaupungeissa. Uusien kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat laskivat vuoden 2009 toisella neljänneksellä koko maassa 1,0 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 1,6 prosenttia, kun taas muualla Suomessa hinnat laskivat 2,4 prosenttia. Uusien asuntojen keskineliöhinta oli euroa koko maassa, euroa pääkaupunkiseudulla ja euroa muualla Suomessa. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna uusien asuntojen hinnat laskivat koko maassa 4,5 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 0,7 prosenttia ja muualla Suomessa 6,5 prosenttia. Tiedot perustuvat suurimpien rakennuttajien ja kiinteistövälittäjien kauppahintatietoihin. Vuokrat nousivat 4,5 prosenttia huhti-kesäkuussa Vuokrat nousivat vuoden 2009 toisella neljänneksellä 4,5 prosenttia edellisvuodesta. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat kohosivat koko maassa keskimäärin 4,3 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousivat 6,3 prosenttia ja muualla Suomessa 3,3 prosenttia. Arava-asuntojen vuokrat kohosivat koko maassa 4,9 prosenttia edellisvuodesta. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta vuokrien neljännesvuositilastosta. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 1,7 prosenttia. Arava-asuntojen vuokrat nousivat 0,7 prosenttia vastaavalla ajanjaksolla. 16

17 TALOUS JA VEROT Kiinteistöverotuspäätökset tulivat postissa elokuun aikana Verohallinto lähettää elokuun ensimmäisellä viikolla kiinteistöverotuspäätöksen n. 1,9 miljoonalle kiinteistön omistajalle. Valtaosa kiinteistön omistajista saa päätöksen vuoden 2009 kiinteistöverotuksesta elokuun ensimmäisellä viikolla. Eräpäivät ovat ja Noin tuhannella kiinteistöveroasiakkaalla kiinteistöveron maksuunpano on vielä kesken ja he saavat kiinteistöverotuspäätöksen vasta elokuun puolivälissä. Valtaosa myöhemmin lähetettävistä verotuspäätöksistä liittyy vuodenvaihteen osakuntaliitoksiin ja koskee pääasiassa Helsinkiin liitettyjä kiinteistöjä. Vuoden 2009 kiinteistöveron perusteet Vuoden 2009 kiinteistöveron perusteena ovat vuoden 2008 verotusarvot ja kiinteistön sijaintikunnan vuodelle 2009 määräämät veroprosentit. Rakennusten ja rakennelmien vuoden 2008 jälleenhankinta-arvon laskentaperusteisiin on tehty rakennuskustannusindeksin nousua vastaava korotus. Jälleenhankinta-arvot ovat tämän vuoksi nousseet n. 4 prosenttia. Ikäalennusten johdosta rakennusten verotusarvojen nousu on kuitenkin voinut jäädä tätä pienemmäksi. Myös tonttien verotusarvoihin on tullut muutoksia. Verotusarvon perusteena olevia aluehintoja on nostettu hajaasutusalueiden asuintonttien ja lomatonttien osalta. Tontin verotusarvo on voinut nousta myös aikaisempina vuosina tehtyjen tarkistusten perusteella, jos verotusarvo ei vielä ole ollut tavoitearvossaan (73,5 % aluehinnasta). Eräpäivät Alle 170 euron kiinteistövero maksetaan kerralla ensimmäisenä eräpäivänä ja sitä suurempi vero tulee maksettavaksi kahdessa erässä. Eräpäivät ovat ja Kiinteistöveron voi maksaa myös suoraveloituksella Jos suoraveloitusvaltuutus on tehty viimeistään , tieto suoraveloituksesta näkyy päätöksen mukana tulevalla tilisiirtolomakkeella. Myöhemminkin tehty valtuutus ehtii vielä kiinteistöveron ensimmäisen erän maksuun, jos se tehdään viimeistään Asiakas saa tällöin erillisen ilmoituksen suoraveloituksesta ennen eräpäivää. Myös jälkeen tehdyt valtuutukset voidaan ottaa huomioon, mutta vasta veron toisen erän maksussa Valtuutus on tällöin tehtävä viimeistään Korjauspyynnöt ennen elokuun puoltaväliä Jos verotuksessa on tapahtunut virhe, korjauspyyntö on hyvä tehdä välittömästi ja viimeistään elokuun puoliväliin mennessä. Tällöin uuden korjatun verotuspäätöksen ehtii saada ennen ensimmäistä eräpäivää. Selvissä virheissä korjauspyynnön voi tehdä puhelimitse asuinkunnan tai kiinteistön sijaintikunnan verotoimistoon. Muutoksenhaku Ensimmäisen eräpäivän jälkeen muutosta voi hakea verotuksen oikaisulautakunnalta. Kirjallinen oikaisuvaatimus osoitetaan oikaisulautakunnalle ja se toimitetaan verotoimistoon tai muuhun Verohallinnon yksikköön. Kiinteistöliitto ilahtui sähkön hinnoittelun valottamisesta Kiinteistöliitto pitää tärkeänä, että Energiamarkkinavirasto selvittää, miten suuri osuus suomalaisten sähköyhtiöiden hinnoista koostuu kiinteistä maksuista. Nykyinen sähkön hinnoittelu ei kannusta taloyhtiöitä eikä asukkaita säästämään. Hinnoittelujärjestelmän kehittämisessä Kiinteistöliitto kehottaa ottamaan mallia esimerkiksi puhelinoperaattorien tavasta kehittää erilaisten asiakasryhmien tarpeisiin soveltuvia hintaratkaisuja. Kiinteistöliiton mukaan nykyisestä sähkön hinnoittelumallia kuvaa hyvin sen vertaaminen auton tankkaukseen. - Jos nykyisiä sähkön laskutusmalleja sovellettaisiin huoltoasemilla se, tarkoittaisi, että auton tankkauksesta olisi maksettava ensin perusmaksu, esimerkiksi 10 euroa tankkaukselta. Loput maksusta määräytyisi bensan litrahinnan perusteella. Tätä mallia tuskin autoilijat hyväksyisivät, toteaa Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen. Kiinteistöliitto esittää, että sähkön hinnoittelussa voisi ottaa käyttöön kiinteään perusmaksuun ja kulutukseen perustuvan hinnoittelun rinnalle puhtaasti kulutukseen perustuvan laskutuksen. Vaihtoehtoisesti hinta voisi olla kiinteä kuukausi- tai vuosimaksu, joka sisältää tietyn määrän kilowatteja. Kiinteän maksun ylittävästä kulutuksesta käyttäjä maksaisi lisähintaa kulutuksensa perusteella. - Suoraan kulutukseen perustuva hinta kannustaisi taloyhtiöitä ja asukkaita pitämään kurissa sähkömittarin vinhan pyörimisen, koska siitä koituva taloudellinen hyöty olisi huomattavasti nykyistä 17

18 suurempi.. Vaihtoehtoiset hinnoittelumallit tarjoaisivat energianostajille lisää mahdollisuuksia suojautua hinnanvaihteluilta, korostaa Hiltunen. Vastaavanlainen hinnoittelun uudistustarve on myös kaukolämmössä, johon sovelletaan samoja hinnoittelumekanismeja kuin sähkönmyyntiin. Kiinteiden maksujen osuutta sähkölaskussa on lisännyt sähköenergian hinnan lasku viime vuodesta. Viranomaisten toiveissa on, että kiinteät maksut pysyvät kohtuudessa. Muussa tapauksessa taloyhtiöillä, kiinteistönomistajilla tai asukkailla ei ole taloudellista motiivia energian säästämiseen. Kiinteistöliiton mielestä Energiaviraston selvitys siitä, mikä osuus laskuista koostuu kiinteistä maksuista ja mikä taas määräytyy käytetyn sähkön mukaan, on ratkaisevassa asemassa sähkön hinnoittelun kehittämisessä ja uudistamisessa. Lisätietoja: Suomen Kiinteistöliitto, toimitusjohtaja Harri Hiltunen puh JULKAISUT JA TAPAHTUMAT Isännöintipäivät Tampereella Suomen Isännöintiliitto järjestää 37. Isännöintipäivät Tampere-talolla. Seminaariohjelman lisäksi tapahtumassa on yritysten näyttelyosastot ensimmäisenä päivänä sekä erilaisia oheistapahtumia. Isännöintipäivät tarjoavat hyvän tilaisuuden tavata kollegoita ja yhteistyötahoja, päivittää omaa osaamista sekä saada virikkeitä oman työn kehittämiseen. Lisätietoa Isännöintiliiton sivuilta osoitteesta: Osto-oppaat kiinteistöpalvelujen ja isännöinnin tilaajille Kiinteistöliitto Pirkanmaa eli Pirkanmaan kiinteistöyhdistys on julkaissut taloyhtiöiden hallitusten jäsenille käytettäväksi kaksi osto-opasta. Yksi opas käsittelee kiinteistönhoitopalveluiden ostamiseen liittyviä yleisimpiä ongelmakohtia, alalla valllitsevia käytäntöjä ja pelisääntöjä. Toisen oppaan aiheena on Isännöintipalveluiden ostaminen. Molemmat oppaat ovat saatavina Taloyhtio.netin sivuilta pdf-muodossa. Kiinteistöpalvelujen osto-opas toimii yleisluontoisena kiinteistönhoitopalveluiden hankintaprosessin kuvauksena antaen taloyhtiöiden hankinnoista päättäville käytännöllisiä perustietoja palvelun osto-prosessin eri vaiheista. Isännöintipalveluiden osto-oppaan tarkoituksena on selvittää isännöitsijän valintaprosessin eri vaiheita. Oppaan tekijät ovat myös halunneet korostaa asiakassuhteen kumppanuusajattelua sekä isännöintipalvelun laadun esille tuomista. Isännöintipalveluiden osto-opas: Kiinteistöpalvelujen osto-opas: Kiinteistöliitto Pirkanmaa tarjoaa oppaat kaikkien halukkaiden saatavaksi ja hyödynnettäväksi. Ensimmäinen palveluiden RYL ilmestynyt Ensimmäinen KiinteistöRYL eli kiinteistöpalveluiden yleiset laatuvaatimukset -kirja on syntynyt lähes sadan kiinteistöalan ammattilaisen yhteistyönä. Siinä luodaan ensimmäistä kertaa kiinteistöalalle yhtenäinen ja yhteinen kuvaus kiinteistöpalveluiden yleisistä laatuvaatimuksista. KiinteistöRYL 2009 on tarkoitettu hyvän kiinteistönpitotavan perusteokseksi. Se auttaa kiinteistöpalveluiden ostajaa, myyjää ja käyttäjää kiinteistönpidon määrittelyssä, toteutuksessa ja toteutuksen valvonnassa. KiinteistöRYL 2009 sisältää yleiset laatuvaatimukset ja ohjeet erilaisten kiinteistöjen operatiiviselle kiinteistöjohtamiselle, käyttäjäpalveluille, yleishoidolle ja valvonnalle, rakennuksen ja teknisten järjestelmien hoidolle ja kunnossapidolle, ulkoalueiden hoidolle ja kunnossapidolle, siivoukselle sekä jätehuollolle. KiinteistöRYL on laadittu Rakennustietosäätiössä TEKESin tuella yhteistyössä kiinteistöalan asiantuntijoiden, järjestöjen ja yritysten kanssa. Se julkaistaan myös internetsovelluksena KH Net -kiinteistötietopalvelun osana. KH Net sisältää ennakoivan ja suunnitelmallisen kiinteistönpidon taloudelliset ja tekniset ohjeet. KiinteistöRYL 2009 Kiinteistöpalveluiden yleiset laatuvaatimukset Julkaisija: Rakennustietosäätiö RTS Kustantaja: Rakennustieto Oy 176 s., 150 euroa (sis. alv.) ISBN

19 Lisätietoja antaa Suomen Kiinteistöliitto ry:n kehityspäällikkö Jari Virta. Puh. suora (09) , sähköposti Raakamaan hinta -julkaisu ilmestynyt Maanmittauslaitoksen uusi julkaisu "Raakamaan hinta" on ilmestynyt Raakamaa tarkoittaa lähitulevaisuudessa mahdollisesti asemakaavoitettavaa maata. Julkaisussa kerrotaan raakamaasta tehtyjen kauppojen hinnoista vuosina Tutkimuksessa on tunnistettu viisi tärkeintä hintaan vaikuttavaa tekijää uusien hintamallien avulla. Hintamalleja hyödynnetään Maanmittauslaitoksen kiinteistönarvioinnissa. Tutkimuksen "uutuus" on siinä, että raakamarkkinat nähdään systemaattisesti asunto- ja tonttimarkkinoiden luomassa kontekstissa. Raakamaan kysyntä nähdään asuntojen ja toimitilojen kysynnästä johdettuna. Asuntojen ja tonttien hintaerojen odotetaan heijastuvan raakamaan hintaeroina, koska asuntojen ja tonttien hintaan vaikuttavien tekijöiden tiedetään olevan osittain samoja. Tutkimuksessa tunnistettiin viisi tärkeintä raakamaan hintaan vaikuttavaa tekijää: asuntotontin hintataso, asuntojen hintakehitys, kunnallistekniikan kytkentäkustannusten suuruus, yleiskaavavaraus ja kohteen pinta-ala. Tekijöiden vaikutus ei ole kaikkialla sama, vaan se riippuu asuntojen paikallisesta hintatasosta. Asuntojen ja raakamaan hintojen muutokset yhteydessä Yleiskaavassa asuntoalueeksi osoitettu raakamaa on % kalliimpaa kuin maatalousalueeksi kaavoitettu maa. Taajaman vieressä oleva raakamaa on kaksi kertaa kalliimpaa kuin parin kilometrin päässä taajamasta oleva maa. Suurin syy hintaeroon on se, että tonttien tuottaminen kaukana olemassa olevasta kunnallistekniikasta on kallista. Asuntojen hintojen muutokset siirtyvät raakamaan hintaan. Raakamaan hintaindeksi seuraa asuntojen hintaindeksiä yllättävän tarkasti. Tonttien hintojen vaihtelu on kaksinkertaista asuntojen hintoihin verrattuna. Raakamaan hinta puolestaan vaihtelee hieman vähemmän kuin asuntojen hinnat. Kasvavilla seuduilla noin 80 % asuntojen hinnan noususta tai laskusta siirtyy raakamaan hintaan. Väestöltään vähenevillä alueilla noin puolet asuntojen hintojen muutoksesta siirtyy raakamaan hintaan. Raakamaan ja asuntotontin hintojen suhde vaihtelee alueellisesti. Kunnissa, joissa tontit ovat kalliita, on raakamaan ja asuntotontin tyypillinen hintasuhde 5-10 %. Pienissä kunnissa, joissa tonttimaa on halpaa, on hintasuhde yleensä yli 10 %. Selityksenä ilmiölle on se, että raakamaa on vähintään maatalousmaan hintaista, ja tonttien ollessa halpoja, pelto maksaa enemmän kuin kymmenesosan tonttimaan hinnasta. Lisäksi raakamaan hinta vaihtelee joidenkin kuntien sisällä. Kiinteistöjen vakuutuspäivä Kiinteistöalan Koulutuskeskus KIINKO ja Finanssija vakuutuskoulutus FINVA järjestävät yhteistoiminnassa kiinteistö- ja vakuutusalalle suunnatun Kiinteistöjen vakuutuspäivän keskiviikkona Ajankohtaispäivän tavoitteena on koota kiinteistö- ja vakuutusalan ammattilaiset päivittämään tietojaan sekä käydä hyviä keskusteluja asiantuntijaluentojen innostamina. XIX Kiinteistöjen vakuutuspäivän aikana keskitytään ajankohtaisiin kiinteistö- ja vakuutusalaa koskeviin lainsäädäntöasioihin ja ajankohtaisiin aiheisiin kuten kunnossapitovastuu ja muutostöiden uudet säännökset ja vakuutuskysymykset, asunto-osakekaupan kuluttajariidat - opit ja käytännöt, pelastuslain uudistus, palotorjunta- ja pelastussuunnitelmat kiinteistöissä, isännöitsijän ja yhteistyökumppaneiden vakuutusturvan varmistaminen sekä lainsäädäntö- ja oikeustapauskatsaus. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan: 19

20

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Kuinka valtio kannustaa energiatehokkuuteen?

Kuinka valtio kannustaa energiatehokkuuteen? Kuinka valtio kannustaa energiatehokkuuteen? Riitta Kimari Ympäristöministeriö Ammattilaisseminaari 24.11.2009 Suhdanneluonteiset avustukset (ns. 10 %:n avustus) Suhdanneluonteiset energiapainotteiset

Lisätiedot

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 18 Asuminen on Suomessa kallista. Asunto-osakkeen ostaminen on monelle elämän suurin yksittäinen hankinta, ja oma koti on jokaiselle hyvin tärkeä. Lisäksi taloyhtiön korjaushankkeet ovat kalliita, erityisesti

Lisätiedot

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien

Lisätiedot

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset Kuulemistilaisuus 6.10.2015, Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan verojaosto (VeJ) Juho

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti:

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti: Kaupunginhallitus 345 26.10.2015 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2016 1978/02.03.01.01/2015 Kaupunginhallitus 26.10.2015 345 Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi,

Lisätiedot

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010)

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Arvoisat yhteistyökumppanit, Ensi vuoden tariffit ovat nyt selvillä. Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö

Lisätiedot

TALOUS JA TILINPÄÄTÖSILTA- PÄIVÄ 15.1.2013 PÄÄLAKIMIES ANU KÄRKKÄINEN

TALOUS JA TILINPÄÄTÖSILTA- PÄIVÄ 15.1.2013 PÄÄLAKIMIES ANU KÄRKKÄINEN TALOUS JA TILINPÄÄTÖSILTA- PÄIVÄ 15.1.2013 PÄÄLAKIMIES ANU KÄRKKÄINEN VARAINSIIRTOVEROLAIN UUDISTUS VARAINSIIRTOVEROLAIN UUDISTUS Voimaan 1.1.2013 (HE 125/2012) Muutoksia sovelletaan 1.3.2013 tai sen jälkeen

Lisätiedot

Tarjoudumme ostamaan tässä mainitut osakkeet tarjouksessa mainituilla ja muuten sovittavilla kauppaehdoilla. Kauppakirja allekirjoitetaan viimeistään.

Tarjoudumme ostamaan tässä mainitut osakkeet tarjouksessa mainituilla ja muuten sovittavilla kauppaehdoilla. Kauppakirja allekirjoitetaan viimeistään. TARJOUS, asunto-osake Tarjoudumme ostamaan tässä mainitut osakkeet tarjouksessa mainituilla ja muuten sovittavilla kauppaehdoilla. 1. Kaupantekopäivä Kauppakirja allekirjoitetaan viimeistään. 2. Kaupan

Lisätiedot

Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi

Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi Taloyhtiöiden hallitusforum 6.10.2012 Pääekonomisti Jukka Kero, Kiinteistöliitto Esityksen sisältö Näkymät 2012-2013 Talousarvio 2013

Lisätiedot

KORJAUSAVUSTUKSET VETERAANINEUVOTTELU 13.01.2014

KORJAUSAVUSTUKSET VETERAANINEUVOTTELU 13.01.2014 KORJAUSAVUSTUKSET VETERAANINEUVOTTELU 13.01.2014 KORJAUSAVUSTUKSET KEURUULLA 2013 Keuruun kaupunki myönsi asuntorahaston (ARA) kaupungille osoittamasta määrärahasta v. 2013 vanhusten asuntojen korjaukseen

Lisätiedot

Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa. Tutkimustulokset. Yhteenveto

Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa. Tutkimustulokset. Yhteenveto Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa Tutkimustulokset Yhteenveto KVKL pähkinänkuoressa Perustettu: 18.3.2008 Perustajat: Realia Group Oy Kiinteistömaailma Oy OP-Keskus

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Vuoden 2012 korjaus ja energia avustukset. Eeva Liisa Anttila, asuntotoimi

Vuoden 2012 korjaus ja energia avustukset. Eeva Liisa Anttila, asuntotoimi Vuoden 2012 korjaus ja energia avustukset Eeva Liisa Anttila, asuntotoimi Laki avustuksista 1184/2005, muutokset 1059/2008 JA 1254/2010 Valtionavustuslaki 688/2001 Asetukset 128/2006, muutokset 115/2008,

Lisätiedot

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti, Energiateollisuus ry Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Helsinki 9.11.2010 Laki energiamarkkinoilla toimivien

Lisätiedot

Korjausrakentamisen linjaukset

Korjausrakentamisen linjaukset Korjausrakentamisen linjaukset Tarmo Pipatti Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1. 2010, VTT Korjausrakentamisen painoarvo kasvaa 15000 12000 Korjaus- ja uudisrakentamisen arvon kehitys

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on jokseenkin tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Asumismenot 2012. Tiedotustilaisuus 12.6.2012

Asumismenot 2012. Tiedotustilaisuus 12.6.2012 Asumismenot 2012 Tiedotustilaisuus 12.6.2012 Tutkimuskysymys Mitä asuminen maksaa eri kotitalouksille, eri asumismuodoissa ja eri kaupungeissa nyt ja viiden vuoden päästä? Yhteenveto Keskimääräinen asumismenojen

Lisätiedot

Paikka: Varsinais-Suomen ulosottovirasto, Sairashuoneenkatu 2-4, 20100 Turku, käynti oikeustalon pääsisäänkäynnistä, sali 3, 1 krs.

Paikka: Varsinais-Suomen ulosottovirasto, Sairashuoneenkatu 2-4, 20100 Turku, käynti oikeustalon pääsisäänkäynnistä, sali 3, 1 krs. MYYNTIESITE 1 VARSINAIS-SUOMEN MYYNTIESITE ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Linnankatu 43 20101 TURKU 18.12.2015 Puhelin Vaihde 029 56 26400, Telekopio 029 56 26488 Sähköposti varsinais-suomi.uo@oikeus.fi KERROSTALOHUONEISTO

Lisätiedot

ARA-tuotannon tilanne Investointiavustusten haku 2011

ARA-tuotannon tilanne Investointiavustusten haku 2011 ARA-tuotannon tilanne Investointiavustusten haku 2011 14.12.2010 Johtaja Jarmo Lindén Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA johtaja Jarmo Jarmo Linden 14.12.2010 Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin

Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin Ympäristöministeriön tiedote 21.2.2008 Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin Valtioneuvosto on tänään antanut korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksia koskevan asetuksen muutoksen.

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS Sivu 1/2 TALOYHTIÖ Asunto-osakeyhtiön nimi ja osoite Huoneiston numero OSAKAS Huoneiston osakkeenomistajan nimi ja puhelinnumero

Lisätiedot

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua?

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? 1. AsOy vastaa siitä, että huoneistot soveltuvat käyttötarkoitukseensa. 2. Osakkaan, vuokralaisen tai muun huoneiston haltijan ilmoitus heikosta sisäilman

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonta Kainuussa - Enemmän energiasta. Kainuun kuntakierros 12.9. - 17.10.2013 Kainuun Energiatoimisto

Kuluttajien energianeuvonta Kainuussa - Enemmän energiasta. Kainuun kuntakierros 12.9. - 17.10.2013 Kainuun Energiatoimisto Kuluttajien energianeuvonta Kainuussa - Enemmän energiasta Kainuun kuntakierros 12.9. - 17.10.2013 Kainuun Energiatoimisto TAUSTAA Kuluttajien maksuton energianeuvonta, on Motivan organisoima valtakunnallinen

Lisätiedot

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä.

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. Sivu: 1(5) Kysytty 01-09-2014. Voimassa 28-08-2014 lähtien Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä Yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. 2 Yhtiön kotipaikka on Tyrnävä. 3 Yhtiön

Lisätiedot

Energiatehokkaan talon tunnusmerkit. Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008

Energiatehokkaan talon tunnusmerkit. Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008 Energiatehokkaan talon tunnusmerkit Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008 Ilmastonmuutos on maailman vakavin huolenaihe. Eurobarometri-tutkimus, syyskuu 2008 20 20 20 vuoteen 2020 Kasvihuonekaasuja vähennetään

Lisätiedot

Markkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA

Markkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Markkinakommentti Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Jos perheasuntojen kauppalukumäärät ovat loppukesän ja alkusyksyn aikana kasvaneet voimakkaasti verrattuna

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Uusi asunto-osakeyhtiölaki Osakkeenomistajan remontit Pakkalan Sali 2. 9 2010 Pekka Luoto Uusien määräysten tavoitteita, miksi uudet määräykset ovat

Lisätiedot

HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 YM:n pääluokka 35: talousarvioesitys ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla

HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 YM:n pääluokka 35: talousarvioesitys ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 YM:n pääluokka 35: talousarvioesitys ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla Eduskunnan valtiovarainvaliokunta Asunto- ja ympäristöjaosto

Lisätiedot

Tariffit 2012 (versio 5.12.2011)

Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö Vattenfallin kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2012

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. 56 Asuntotontin myynti TA-Asumisoikeus Oy:lle Kauklahdesta, korttelin 44058 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. 56 Asuntotontin myynti TA-Asumisoikeus Oy:lle Kauklahdesta, korttelin 44058 tontti 1 01.06.2015 Sivu 1 / 1 2561/02.07.00/2015 56 Asuntotontin myynti TA-Asumisoikeus Oy:lle Kauklahdesta, korttelin 44058 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Henry Laine, puh. 050 395 2151 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 31.08.2015 Sivu 1 / 1 2478/02.07.00/2015 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey, puh. 040 536 1739 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kuluttajaoikeuden linjauksia

Kuluttajaoikeuden linjauksia Kuluttajaoikeuden linjauksia Kuluttaja virasto asiamies RAKENNUTTAJA JA VAKUUKSIEN ASETTAMINEN Tutustu tähän ohjeeseen, jos aiot myydä uuden asunnon hallintaan oikeuttavia asunto-osakkeita tai muita yhteisöosuuksia

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2015 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne pysynee yhä ennallaan Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Tariffit 2014 (versio 14.11.2013)

Tariffit 2014 (versio 14.11.2013) Tariffit 2014 (versio 14.11.2013) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö (2014) Elenian kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2014

Lisätiedot

Asunto Oy Vantaan Kaneli Tikkurilantie 35,01370 Vantaa Asunto Oy Vantaan Kaneli sijaitsee omalla tontilla.

Asunto Oy Vantaan Kaneli Tikkurilantie 35,01370 Vantaa Asunto Oy Vantaan Kaneli sijaitsee omalla tontilla. Asunto Oy Vantaan Kaneli Tikkurilantie 35,01370 Vantaa Asunto Oy Vantaan Kaneli sijaitsee omalla tontilla. MYYNTIHINTALUETTELO pvm 26.1.2015 Hinnat voimassa toistaiseksi Päivitetty 4.1.2016 Huoneisto tyyppi

Lisätiedot

HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 YM:n pääluokka 35: talousarvioesitys ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla

HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 YM:n pääluokka 35: talousarvioesitys ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 YM:n pääluokka 35: talousarvioesitys ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla Eduskunnan ympäristövaliokunta 11.10.2013 Harri Hiltunen

Lisätiedot

Asunto Oy Vantaan Kaneli

Asunto Oy Vantaan Kaneli Asunto Oy Vantaan Kaneli Ennakkomarkkinoinnin alustava MYYNTIHINTALUETTELO pvm 26.1.2015 Hinnat voimassa toistaiseksi Päivitetty Huoneisto tyyppi m2 myyntihinta lainaosuus velaton hinta velaton hinta 1.

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

29.10.2014. Jäsenpalvelut. Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa

29.10.2014. Jäsenpalvelut. Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014 Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Kiinteistöliitto Uusimaa Suomen Kiinteistöliiton suurin aluejärjestö 10150 jäsentä Jäsenistö pääosin asunto-osakeyhtiöitä

Lisätiedot

Isännöintiliiton. markkinakatsaus. Toimitusjohtaja j Tero Heikkilä Isännöintipäivät Tampere 24.9.2009

Isännöintiliiton. markkinakatsaus. Toimitusjohtaja j Tero Heikkilä Isännöintipäivät Tampere 24.9.2009 Isännöintiliiton korjausrakentamisen markkinakatsaus Toimitusjohtaja j Tero Heikkilä Isännöintipäivät Tampere 24.9.2009 Tutkimuksen toteutus Verkkokysely 15.-21.9 2009 Vastaajina 490 isännöitsijää eri

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa?

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Kiinteistö 2013 14.11.2013 Jukka Kero, Pääekonomisti Suomen Kiinteistöliitto ry Sisältö Taloustilanne ja lähiaikojen näkymät Taloyhtiöiden hoitokulujen kehitys

Lisätiedot

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä.

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä. 3 Huoneiston hallintaanotto 3.1 Hallintaanotto lyhyesti Huoneiston hallintaanotolla tarkoitetaan sitä, että taloyhtiö ottaa osakkaan huoneiston hallintaansa määräajaksi osakkaan tai esimerkiksi tämän vuokralaisen

Lisätiedot

SOPIMUSOIKEUS, pakolliset aineopinnot 6.5.2013

SOPIMUSOIKEUS, pakolliset aineopinnot 6.5.2013 SOPIMUSOIKEUS, pakolliset aineopinnot 6.5.2013 Mallivastaukset Kysymys 1 Osakeyhtiö X:n (myöhemmin X Oy) edustaja ottaa yhteyttä paikanninlaitteita mittatilaustyönä valmistavan osakeyhtiö Y:n (myöhemmin

Lisätiedot

tonttiosasto TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄT PIENTALOTONTIT VANTAALTA 2006 Tiedustelut: suunnittelija Helena Vuolanto Puh.

tonttiosasto TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄT PIENTALOTONTIT VANTAALTA 2006 Tiedustelut: suunnittelija Helena Vuolanto Puh. tonttiosasto TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄT PIENTALOTONTIT VANTAALTA 2006 Tiedustelut: suunnittelija Helena Vuolanto Puh. 169 3955 Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tonttiosasto Helsinki 14.2.2006

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon ut iv es yt Nä 40 Kylppärit kuntoon 4 REMONTTITYYPPI 3: KAIKKIEN KYLPYHUONEIDEN YHTÄAIKAINEN SANEERAUS Kylpyhuoneiden käyttöikä on yleensä noin 20 25 vuotta. Yhtiössä tulee aloittaa kylpyhuonesaneerausten

Lisätiedot

InSert - putkiremonttien asukaskysely. Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008

InSert - putkiremonttien asukaskysely. Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008 InSert - putkiremonttien asukaskysely Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008 Yhteenveto vastaajista Kyselyyn vastasi noin 400 taloyhtiön osakkeenomistajaa Vastaajat asuvat noin 330 eri taloyhtiössä Noin

Lisätiedot

Putkiremontti yhden mahdollisuus, toisen uhka. Tommi Rytkönen 29.3.2011

Putkiremontti yhden mahdollisuus, toisen uhka. Tommi Rytkönen 29.3.2011 Putkiremontti yhden mahdollisuus, toisen uhka Tommi Rytkönen 29.3.2011 Kiinteistömaailma lyhyesti Ketjuun kuluu 116 asuntomyymälää, 58 eri paikkakunnalla. Jokaisesta asuntomyymälästä vastaa itsenäinen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 14.05.2012 Sivu 1 / 1 3449/02.07.00/2011 54 Tontin myyminen Laaksolahdesta Kiinteistö Oy Espoon Lähdekeskukselle liikerakennushankkeen rakentamista varten, kortteli 60022 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Turku Runosmäki Majoitusmestarinkatu 3 A 6, 20360 Turku Runosmäen kaupunginosa

Turku Runosmäki Majoitusmestarinkatu 3 A 6, 20360 Turku Runosmäen kaupunginosa MYYNTIESITE 1 VARSINAIS-SUOMEN MYYNTIESITE ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Sairashuoneenkatu 2-4 20100 TURKU 24.09.2015 Puhelin Vaihde 029 56 26400, Telekopio 029 56 26488 Sähköposti varsinais-suomi.uo@oikeus.fi

Lisätiedot

SISÄLLYS KIINTEISTÖYHDISTYS TIEDOTTAA... 3. Jäsenlehti 4/2009 KIINTEISTÖLIITTO TIEDOTTAA... 4 AJANKOHTAISTA... 4 MARKKINA JA SUHDANTEET...

SISÄLLYS KIINTEISTÖYHDISTYS TIEDOTTAA... 3. Jäsenlehti 4/2009 KIINTEISTÖLIITTO TIEDOTTAA... 4 AJANKOHTAISTA... 4 MARKKINA JA SUHDANTEET... 2 OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Jäsenlehti 4/2009 Julkaisija Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry Kirkkokatu 19 A 15 90100 OULU Puh. (08) 371712 Faksi (08) 3121933 oulu@kiinteistoliitto.fi www.kiinteistoyhdistysoulu.fi

Lisätiedot

Me allekirjoittaneet sopijapuolet olemme tänään tällä asiakirjalla tehneet seuraavan osakekaupan:

Me allekirjoittaneet sopijapuolet olemme tänään tällä asiakirjalla tehneet seuraavan osakekaupan: KAUPPAKIRJA Me allekirjoittaneet sopijapuolet olemme tänään tällä asiakirjalla tehneet seuraavan osakekaupan: OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Ylöjärven kaupunki Y-tunnus: 0158221-7 Kutuntie 14 33470 Ylöjärvi (jäljempänä

Lisätiedot

VUOKRAVÄLITTÄJÄKOE 20.11.2010

VUOKRAVÄLITTÄJÄKOE 20.11.2010 KESKUSKAUPPAKAMARI 1 (5) VUOKRAVÄLITTÄJÄKOE 20.11.2010 Lue nämä ohjeet ennen kokeen alkua Kysymysten 1-4 vastaukset on kirjoitettava eri paperiarkeille. Jokaiseen vastauspaperiin tulee merkitä selvästi

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminenammattilaispäivä. Helsinki

Energiatehokas korjausrakentaminenammattilaispäivä. Helsinki 12.10.2007 Tekijän nimi Energiatehokas korjausrakentaminenammattilaispäivä 1.2.2010 Helsinki ARA:n rahoitustuotteita korjausrakentamiseen www.ara.fi ARA:n rahoitustuotteita korjausrakentamiseen Kehittämisinsinööri,

Lisätiedot

Toteutunut jälkiasennushissihanke, esimerkkinä As Oy Pesäpönttö

Toteutunut jälkiasennushissihanke, esimerkkinä As Oy Pesäpönttö Toteutunut jälkiasennushissihanke, esimerkkinä As Oy Pesäpönttö Esteettömyys- ja hissiseminaari 26.10.2015, Kotka Sami Tammisto Toiminnanjohtaja Etelä-Kymenlaakson Kiinteistöyhdistys ry Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Hoitovastike + erillisveloitukset. Rahoitusvastike. Myyntihinta. Lainaosuus. Velaton hinta. lyhennysvapaan. Osakkeiden numerot lkm

Hoitovastike + erillisveloitukset. Rahoitusvastike. Myyntihinta. Lainaosuus. Velaton hinta. lyhennysvapaan. Osakkeiden numerot lkm MYYNTIHINNASTO 1 (7) asunnot, autopaikat, pienajoneuvopaikat 27.12.2011 Asunto Oy Keravan Akatemia voimassa toistaiseksi Keskikatu 1, 04200 KERAVA Päivitetty 30.11.2012 Krs. Huoneistotyyppi Pinta-ala m

Lisätiedot

KERROSTALOHUONEISTO 4H+K SALOSSA, HALIKON KÄRÄVUORESSA. Myydään nettihuutokaupalla www.huutokaupat.com -sivustolla ajalla 1.6.-20.6.

KERROSTALOHUONEISTO 4H+K SALOSSA, HALIKON KÄRÄVUORESSA. Myydään nettihuutokaupalla www.huutokaupat.com -sivustolla ajalla 1.6.-20.6. MYYNTIESITE 1 VARSINAIS-SUOMEN MYYNTIESITE ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Sairashuoneenkatu 2-4 20100 TURKU 31.05.2016 Puhelin Vaihde 029 56 26400, Telekopio 029 56 26488 Sähköposti varsinais-suomi.uo@oikeus.fi

Lisätiedot

JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n esitys jätetaksaksi 2015: JÄTETAKSAESITYS VUODELLE 2015

JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n esitys jätetaksaksi 2015: JÄTETAKSAESITYS VUODELLE 2015 Saarijärven seudun jätelautakunta 26 02.12.2014 Saarijärven seudun jätelautakunta 43 17.12.2014 Saarijärven seudun jätelautakunta 17 03.03.2015 JÄTETAKSA 2015 107/5/2014 JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN KOMPASTUSKIVET JA MENESTYSTEKIJÄT. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN KOMPASTUSKIVET JA MENESTYSTEKIJÄT. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN KOMPASTUSKIVET JA MENESTYSTEKIJÄT Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Kiinteistöliitto Uusimaa (Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys) Suomen Kiinteistöliiton suurin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 78

Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 11.11.2013 Sivu 1 / 1 757/02.05.03/2013 78 Vuoden 2014 erityisryhmähankkeiden avustusten sekä niihin liittyvien korkotukilainahakemusten käsittely sekä yhden asumisoikeustalohankkeen puoltaminen Valmistelijat

Lisätiedot

MIKÄ PELASTAISI TALOYHTIÖN TALOUDEN? Markku Kulomäki, toimitusjohtaja

MIKÄ PELASTAISI TALOYHTIÖN TALOUDEN? Markku Kulomäki, toimitusjohtaja MIKÄ PELASTAISI TALOYHTIÖN TALOUDEN? Markku Kulomäki, toimitusjohtaja TOIMIVALTASUHTEET YHTIÖKOKOUS Ylin päättävä elin Yhtiöjärjestyksen ja lain mukaiset asiat Laajakantoiset asiat Hallituksen valitseminen

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Sivu 1 / 5 TARJOUS 21.5.2014. YIT Rakennus Oy Panuntie 11 00620 Helsinki. Realia Management Oy Juha Kivelä. juha.kivela@realia.fi

Sivu 1 / 5 TARJOUS 21.5.2014. YIT Rakennus Oy Panuntie 11 00620 Helsinki. Realia Management Oy Juha Kivelä. juha.kivela@realia.fi Sivu 1 / 5 YIT Rakennus Oy Panuntie 11 00620 Helsinki TARJOUS 21.5.2014 Realia Management Oy Juha Kivelä juha.kivela@realia.fi Hallintorakennus 31, Sipoo, Nikkilä Kiitämme mahdollisuudesta tarjota Sipoon

Lisätiedot

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia K: Mikä on rakennuksen energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 215. Kaupunginhallitus 20.06.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 215. Kaupunginhallitus 20.06.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 0.06.06 Sivu / 68/06 0.05.05 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 7 5..06 Kaupunginhallitus 59 8..06 5 Kiinteistö Oy Ankkurin osakkeiden myyntiä koskevan päätöksen tarkistaminen Valmistelijat

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Lokakuu 2015 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne on korkeintaan tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne on heikentynyt

Lisätiedot

MYYNTIESITE KERROSTALOYKSIÖ PORISSA VARSINAIS-SUOMEN. ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Linnankatu 43 20101 TURKU 10.11.2014

MYYNTIESITE KERROSTALOYKSIÖ PORISSA VARSINAIS-SUOMEN. ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Linnankatu 43 20101 TURKU 10.11.2014 MYYNTIESITE 1 VARSINAIS-SUOMEN MYYNTIESITE ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Linnankatu 43 20101 TURKU 10.11.2014 Puhelin Vaihde 029 56 26400, Telekopio 029 56 26488 Sähköposti varsinais-suomi.uo@oikeus.fi KERROSTALOYKSIÖ

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2015

TILASTOKATSAUS 1:2015 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 1:2015 1 23.1.2015 VELKAANTUNEISUUS VANTAALLA JA MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN KEHYSKUNNISSA Vantaalaisista asuntokunnista 55 prosentilla oli velkaa

Lisätiedot

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta Kunnanhallitus 193 03.11.2015 Kunnanvaltuusto 81 09.11.2015 Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta 597/000/2015 Kunnanhallitus 03.11.2015 193 Kuntalain mukaan

Lisätiedot

Y-tunnus: 0151364-1 PL 4, 15561 Nastola. Jukka-Matti Jäppinen

Y-tunnus: 0151364-1 PL 4, 15561 Nastola. Jukka-Matti Jäppinen Kunnanhallitus 37 16.03.2015 Kauppakirja, Jäppinen Kunnanhallitus 37 Nastolan kunnan ja Jukka-Matti Jäppisen kesken on laadittu seu raavan sisältöinen kauppakirja. Kauppa perustuu kunnanhallituksen lainvoimaiseen

Lisätiedot

HAKEMUS 16.1 0.2007. Tarvittaessa lisätietoja asiassa antaa Jouni Puhakka, gsm 040-50 6363 8 tai jouni.puhakka@lindstro~ninvest.fi.

HAKEMUS 16.1 0.2007. Tarvittaessa lisätietoja asiassa antaa Jouni Puhakka, gsm 040-50 6363 8 tai jouni.puhakka@lindstro~ninvest.fi. * Lindström v HAKEMUS C-?,!. "Q-$:j.,.c*,.g./ew- 16.1 0.2007 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Lindström Oy suunnittelee Konalassa osoitteessa Ristipellontie 14, Helsinki sijaitsevan palvelukeskuskiinteistönsä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Petri Pylsy Kiinteistöliitto

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Petri Pylsy Kiinteistöliitto ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Petri Pylsy Kiinteistöliitto 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Käytössä kaikissa EU maissa, toteutustapa kansallinen

Lisätiedot

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Yhtiö, vanha osakas ja uusi osakas Yhtiö Vahingonkorvaus Kunnossapitovastuu Vanha Uusi osakas Asuntokauppa

Lisätiedot

PEIKKO VAI MAHDOLLISUUKSIEN PUTKIREMONTTI?

PEIKKO VAI MAHDOLLISUUKSIEN PUTKIREMONTTI? PEIKKO VAI MAHDOLLISUUKSIEN PUTKIREMONTTI? Putkiremontti koetetaan joissakin taloyhtiössä peikkona, jota halutaan vältellä niin pitkään kun mahdollista. Yleisimmät syyt remontin välttelyyn ovat: kallein

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Matti Kasso ISBN 978-952-14-2157-0 ISBN 978-952-14-2158-7

Lisätiedot

Työterveyslaitos, Rauno Holopainen

Työterveyslaitos, Rauno Holopainen Työterveyslaitos, Rauno Holopainen Työskentelen Työterveyslaitoksella teknologiajohtajan tehtävässä. Koulutukseltani olen tekniikan tohtori (TKK/2004). Työkokemusta minulla on rakentamisen (Kostamus),

Lisätiedot

Asumismenot 2013. Tiedotustilaisuus 20.8.2013

Asumismenot 2013. Tiedotustilaisuus 20.8.2013 Asumismenot 2013 Tiedotustilaisuus 20.8.2013 Esityksen rakenne 1. Kotitalouksien asumismenojen mennyt ja tuleva kehitys 2. Verojen merkitys hoitokuluissa, pois lukien pääomakulut 3. Kotitalouksien tyyppiremontit

Lisätiedot

Hallituksen vastuu korjaushankkeissa

Hallituksen vastuu korjaushankkeissa Hallituksen vastuu korjaushankkeissa Hallitusforum 24.9.2011 Jaana Sallmén lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä hallitukselta korjaushankkeessa odotetaan? Hallituksen toimittava h u o

Lisätiedot

Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja

Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja Taloyhtiöiden hallitusforum 24.9.2011 Mikko Peltokorpi Matinkylän Huolto Oy toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Tarvitaan lisää tietoa Taloyhtiöllä

Lisätiedot

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Uudistuneet EU:n julkista tukea koskevat säännöt - keskeiset muutokset kuntien näkökulmasta Kuopio 27.8.2015 Hallitussihteeri Ville Koponen Sisältö Mitä

Lisätiedot

MONIPALVELULIITTYMÄVERKKOON LIITTYMISEN ERITYISEHDOT. 1. Yleistä

MONIPALVELULIITTYMÄVERKKOON LIITTYMISEN ERITYISEHDOT. 1. Yleistä MONIPALVELULIITTYMÄVERKKOON LIITTYMISEN ERITYISEHDOT 1. Yleistä Näillä sopimusehdoilla määritellään sopimuksen kohteena olevan kiinteistön, rakennuksen, huoneiston tai vastaavan kohteen (jäljempänä Kohde)

Lisätiedot

HISSIAVUSTUKSET Hissillä mukavuutta ja arvoa asukkaille

HISSIAVUSTUKSET Hissillä mukavuutta ja arvoa asukkaille HISSIAVUSTUKSET Hissillä mukavuutta ja arvoa asukkaille Hanna Koskela/ARA johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Asumisen rahoitus-

Lisätiedot

Kauppakirja allekirjoitetaan viimeistään. Kunta, kaupunginosa / alue Kiinteistön osoite Tunnus. Kauppahinta maksetaan kokonaan kaupantekohetkellä.

Kauppakirja allekirjoitetaan viimeistään. Kunta, kaupunginosa / alue Kiinteistön osoite Tunnus. Kauppahinta maksetaan kokonaan kaupantekohetkellä. TARJOUS, vuokraoikeus Tarjoudumme ostamaan tässä mainitun kiinteistön vuokraoikeuden ja sillä olevat rakennukset tarjouksessa mainituilla ja muuten sovittavilla kauppaehdoilla. 1. Kaupantekopäivä Kauppakirja

Lisätiedot

TERVETULOA OSASTOLLEMME. B1 2krs. VUOKRATASOKLINIKKAAN SELVITTÄMÄÄN VUOKRAHUONEISTOSI KÄYPÄ VUOKRA

TERVETULOA OSASTOLLEMME. B1 2krs. VUOKRATASOKLINIKKAAN SELVITTÄMÄÄN VUOKRAHUONEISTOSI KÄYPÄ VUOKRA TERVETULOA OSASTOLLEMME B1 2krs. VUOKRATASOKLINIKKAAN SELVITTÄMÄÄN VUOKRAHUONEISTOSI KÄYPÄ VUOKRA Asuntosijoittaja ja putkiremontti VERO2010, 10.3.2010 Marina Congress Center DI Paavo Marttila, hallituksen

Lisätiedot

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Erityisryhmien asuminen - kuntien keskeinen elok.2013, ARA, M. Aho

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Erityisryhmien asuminen - kuntien keskeinen elok.2013, ARA, M. Aho Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien asuminen - Erityisryhmien kuntien keskeinen asuminen rooli kunnan keskeinen rooli elokuu 2013 elok.2013, ARA, M. Aho Erityisryhmien

Lisätiedot

Tarjoudumme ostamaan tässä mainitun kiinteistön ja sillä olevat rakennukset tarjouksessa mainituilla ja muuten sovittavilla kauppaehdoilla.

Tarjoudumme ostamaan tässä mainitun kiinteistön ja sillä olevat rakennukset tarjouksessa mainituilla ja muuten sovittavilla kauppaehdoilla. TARJOUS, kiinteistö Tarjoudumme ostamaan tässä mainitun kiinteistön ja sillä olevat rakennukset tarjouksessa mainituilla ja muuten sovittavilla kauppaehdoilla. 1. Kaupantekopäivä Kauppakirja allekirjoitetaan

Lisätiedot

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta Laki ulosottokaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulosottokaaren (705/2007) 1 luvun 34 :n 2 momentti, muutetaan 1 luvun 31 :n 4 momentti, 3 luvun 1 :n 1 momentti, 5 :n 1 momentti,

Lisätiedot

VUODEN 2015 TULOVEROPROSENTIT JA KIINTEISTÖVEROPROSENTIT. ORSI-Ilmoitukset@vero.fi

VUODEN 2015 TULOVEROPROSENTIT JA KIINTEISTÖVEROPROSENTIT. ORSI-Ilmoitukset@vero.fi VEROHALLINTO PL 325 00052 VERO 24.10.2014 Suomen Kuntaliitto Toinen Linja 14 Diaarinumero 00530 HELSINKI A7/31000/2014 VUODEN 2015 TULOVEROPROSENTIT JA KIINTEISTÖVEROPROSENTIT Verohallinto pyytää huomioimaan,

Lisätiedot

Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa

Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014 Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Sisältö Asunto-osakeyhtiön toimielimet Hallituksen toiminta Kokoontuminen ja päätöksenteko

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki yhtiökokoukselle on esitettävä hallituksen

Lisätiedot

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari SISÄLTÖ Pätevä päätös Kunnossapitovastuunjako, osakasmuutokset Vastikeperuste Osakkeenomistajan

Lisätiedot