Maakunta- ja soteuudistus Strategiset lähtökohdat. Ismo Rautiainen, hankejohtaja Päijät-Hämeen Liitto/ Phhyky

Transkriptio

1 Maakunta- ja soteuudistus Strategiset lähtökohdat Ismo Rautiainen, hankejohtaja Päijät-Hämeen Liitto/ Phhyky

2 Tilannekatsaus valtakunnalliseen ja maakunnan valmistelun tilanteesta

3

4

5 PARASTA PÄIJÄTHÄMÄLÄISILLE! Päijät-Hämeessä on jo maakunnallinen sote-kokonaisuus Järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2021 alusta Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymältä, Heinolalta ja Sysmältä maakunnalle Pukkila ja Myrskylä järjestämisvastuussa Uusimaa 2021> Päijät-Hämeen valmistelu: Järjestäjän valmistelu on maakunnassa Tuotannon valmistelu Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä esitys tuotantorakenteesta Molempien valmisteluun osallistuvat Päijät-Hämeen hyvnvointiyhtymä, Heinola ja Sysmä Hyvinvointiyhtymä, Heinola ja Sysmä osallistuvat maakuntakonsernin valmisteluun Yli 90 % asukkaista 40 km:n säteellä Lahden torilta

6 Uudistuksen valmistelu Lakkaavissa organisaatioissa noin 40 vastuuvalmistelijaa oman työn ohella Liiton projektitoimistossa työskentelee noin 20 henkilöä, joista puolet kokoaikaisia. Yhteystiedot löytyvät tai ovat projektitoimistolta saatavissa. Lisäksi perustettu useita työryhmiä, yhteensä noin 25 erilaista työryhmää. Sote-valmistelutiimissä työskentelee 8 henkilöä, joista osa-aikaisia 5 ja lisäksi valmistelua tukevat muut projektitoimiston valmistelijat. Lisähenkilöstöä rekrytoidaan. Sotessa 14 eri projektoitua valmistelukokonaisuutta/ työryhmää. Tällä hetkellä Sotevalmisteluun osallistuu noin 50 henkilön joukko

7 Sote valmistelu Päijät-Hämeessä jatkuu Valmisteluhenkilöstöä voidaan palkata maalis- tai huhtikuun 2019 loppuu. Jatkopäätökset sen jälkeen, kun lait on hyväksytty Valmistelussa on pääpaino syytä laittaa sellaisiin valmistelukokonaisuuksiin, joista on hyötyä joka tapauksessa hyvinvointiyhtymän toiminnan kehittämiselle. Rekrytoimme uusia valmistelijoita loppuvuodeksi VM/STM ohjaavat valmistelua

8 Sote-valmistelijat Ismo Rautiainen, sote hankejohtaja, 100 % (Phhyky) Anu Lindfors, sote-koordinaatori, 100 % Kirsi Korttila, erityisasiantuntija, terveydenhuolto ja palvelulupaus, 50 % (Heinola) Minna Veistilä 40 % sosiaalihuolto (Sysmä) Kirsi Kuusinen-James 50 % Sote TKIO ja valinnanvapaus (Verso) Susanna Leimio 50 %, Hyte-rakenteen valmistelu (Verso) Hilkka Kemppi 50 % ja > 100 %, järjestäjän tiedolla johtaminen (Lape) Pirkko Valtanen 80 %, asiakasohjauksen valmistelu, alkanut (Phhyky) Minna Immonen, 60 %, palveluketjut, Phhyky

9 Sote-valmistelu 1. Sote-koordinaatio ja asiakasohjaus (käynnistynyt) Sote yhteistyö ja verkostojohtaminen, sote integraation varmistaminen ja asiakasohjaus 2. Maakunta Sote-palvelujen järjestäjänä Maakunnallisen palvelukokonaisuuden suunnittelu (käynnistynyt) Maakunnallisen palvelukokonaisuuden järjestäminen, hankinta ja hallinta (käynnistynyt) Sote-järjestäjän organisoituminen (käynnistynyt) Sote-viranomaistoiminta (syksyllä 2018) Yritykset ja kolmas sektori palveluntuottajina (käynnistynyt) Palvelujen järjestämisen strategiset kärkitavoitteet (toteutuu osana Hyky:n järjestäjästrategian toimeenpanoa) Sote-tukipalvelut (osana konsernivalmistelua, käynnistymässä) Sote-kehittäminen ja laadunhallinta (syksyllä 2018) 3. Sote palvelujen järjestäminen ja tuotanto Maakunnan sote-liikelaitoksen organisoituminen (käynnistynyt) Sote-palvelutuotannon suunnitelma (käynnistynyt) 4. Sote-palvelutuotannon seuranta Sote-tiedolla johtaminen ja palvelujen seurannan toteutus (käynnistynyt) Sote-järjestäjän omavalvonta (syksyllä 2018) 5. Sote-ensihoito (käynnistynyt, esitys valmistuu 6/2018), toimeenpano 6. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (valmistelussa) 7. ICT-ratkaisut ja digitaaliset palvelut 8. 9 YTA-alueen valmistelu (käynnistynyt)

10 Ajankohtaista valmistelussa Valtakunnallisen tilanteen arvio on, että lait ovat suuressa salissa maaliskuussa Järjestäjän toimintojen valmistelu 10-12/2018 Markkina-analyysi 11/2018 > Tiedolla johtamisen valmistelu 9/2018 > Hyte-rakenteen valmistelu vuoden loppuun mennessä Asiakasohjauksen toimialan valmistelu 2018, toimeenpano 2021, sitä ennen kehityshankkeena Maakunnan palvelukokonaisuuden, palvelulupauksen ja palveluketjujen valmistelu käynnissä 10 Poliittinen ohjausryhmä linjasi elokuussa sotevalmistelun jatkoa niin, että työssä painotetaan kokonaisuuksia, jotka hyödyttävät sotepalveluja riippumatta sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädännön toteutumisesta

11 Järjestäminen Organisoituminen Keskeiset organisoitumista määrittävät periaatteet tiivistettiin neljään kohtaan Poliittiset elimet Konsernipalvelut Sote-johtaja Maakuntaorganisaatio Maakuntakonserni Maakuntajohtaja Tuottaminen (maakunnan liikelaitokset) Yksityiset palveluntuottajat Järjestämistoiminto Substanssiosaamiset -Havainnollistava- Järjestämisosaamiset Asiakasohjaus Omistajaohjaus Maakunnan yhtiöitetyt toiminnot Muut 1. Maakuntakonsernissa on tiettyjä toimintoja / kokonaisuuksia, jotka tulee eriyttää selkeästi omaksi kokonaisuudekseen. Näitä ovat ainakin: - Järjestämistoiminto - Tuottaminen (LL) - Omistajaohjaus - Konsernipalvelut (koko konsernin sisäiset tukipalvelut) - Lisäksi asiakasohjaus ollaan eriyttämässä omaksi toimialakseen 2. Päijät-Häme on pienehkö maakunta ja eri tehtäväkokonaisuuksilla (sote, elinvoima, turvallisuus) on paljon liittymäpintoja ja rajalliset resurssit - Siiloutumista pyrittävä välttämään, kokonaisuus pidettävä oikeassa suuruusluokassa - Lähtökohtana yksi järjestämistoiminto ja poikkihallinnollinen yhteistyö 3. On useita strategisia osaamisalueita (mm. tietotuotanto & tiedolla johtaminen), jotka ovat kriittisiä järjestäjän onnistumiselle - Ainakin osan näistä tulisi olla järjestäjätoiminnon alla, vaikka palvelisivatkin myös koko konsernin tarpeita, jotta järjestäjän tarvitsema resurssisaatavuus on turvattu - Konsernipalveluissa tulisi olla riittävän ylätasoiset tehtävät, joista kaikki konsernin osat hyötyvät konsernipalveluilla koordinoiva rooli 4. Järjestämistoiminnossa tarvitut osaamiset voidaan karkeasti jakaa substanssiosaamisiin ja järjestämisosaamisiin - Substanssiosaamiset = asiakasryhmä- / palveluspesifi asiantuntijuus - Järjestämisosaamiset = yleiset järjestämisen kyvykkyydet (strateginen suunnittelu, tiedolla johtaminen jne.) Huom. Maakunnalla täytyy olla nimettynä maakuntajohtaja ja sote-johtaja (voivat olla sama henkilö)

12 Strategia & tavoitteet Palvelujen järjestäminen Ohjaus Seuranta & reagointi Tiedolla johtaminen Järjestäjä määrittää maakunnan strategiset painopisteet ja tavoitteet kolmen linjadokumentin kautta pohjalla ajantasainen tilannekuva Maakuntastrategia ohjaa maakunnan toimintaa Maakuntavaltuusto päättää Väline koko maakunnan kaiken toiminnan ylätason ohjaamiseen ja johtamiseen Sisältää näkemyksen maakunnan toimintaympäristöstä sekä toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista väestötasolla Määrittelee tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat keinot ja resurssit Palvelustrategia kuvaa palvelujärjestelmän strategiset suuntaviivat Maakuntavaltuusto päättää Määrittelee maakunnan keskeisten palveluiden tavoitteet, valikoiman ja toiminnan mittaamisen periaatteet ja linjaukset Määrittelee ylätasolla palveluiden tuottamisen tapoja, kuten valinnanvapauden käyttöönoton ja aikataulu sekä oman tuotannon ja ulkopuolisen tuotannon roolin ja jakautumisen Poliittisen järjestäjän toiminta erityisesti näiden linjadokumenttien määrittelyn ympärillä Palvelulupaus konkretisoi palvelustrategian asukkaille Maakuntavaltuusto päättää Maakunnan palvelulupaus on asukkaille osoitettu tahdonilmaisu siitä, miten maakunta toteuttaa sen järjestämisvastuulla olevat palvelut Ylätason strategisesta palvelulupauksesta johdetaan konkreettisempia palvelu- ja asiakasryhmäkohtaisia tavoitteita Lähde: Alueuudistus.fi, hallituksen esitykset

13 Järjestäjän strategia ohjaa valmistelua sekä yhtymässä että maakunnassa

14 Sote-järjestäjän strategia 2022

15 Julkisen tuottaja suunnitelmassa hahmotetaan maakunnan oman palvelutuotannon järjestämistä

16 Suunnitelman pääviestit 1 Julkisesti omistettu sote-tuotanto palvelee suoraan maakunnan asukkaita, maakuntaa järjestäjänä sekä muita asiakkaita. Tuotanto organisoidaan tehokkaaksi, se pärjää kilpailussa ja markkinaosuustavoitteet saavutetaan. Strategia on yhdistelmä nykyisten vahvuuksien pohjalle rakentamista, sekä kriittisten kehityskohteiden nostamista samalle tasolle muiden markkinatoimijoiden kanssa. Strategia perustuu Tehokkaan ja kilpailukykyisen liikelaitoksen tuottamiin palveluihin, joissa korostuu tiivis yhteistyö asiakasohjausyksikön kanssa ja palveluintegraation aktiivinen toteuttaminen järjestäjän asettamien tavoitteiden mukaisesti ja Erillisen tuotantoyksikön kasvuhakuiseen toimintaan valikoiduilla palvelualueilla, joihin odotetaan muodostuvan merkittävää kiinnostusta ja kilpailua myös muiden toimijoiden suunnalta. Tällä hetkellä tuotannosta vastaavien mukaan markkinoille altistuva julkinen tuotanto voi pärjätä vain erillisessä tuotantoyksikössä

17 Suunnitelman pääviestit 2 Maakunnan liikelaitos tuottaa palveluita, joissa korostuvat synergiat asiakasohjausyksikön kanssa ja palveluintegraation toteutuminen. Liikelaitoksen kilpailukykyisyys perustuu merkittävissä määrin olemassa olevien vahvuuksien hyödyntämiselle. Keskitetty asiakasohjaus optimoi ja minimoi järjestäjän kohdentamien resurssien käytön tavoiteasiakashyödyn saavuttamisessa sekä huolehtii palveluintegraation toteuttamisesta. Liikelaitoksen markkina-alue on erikoissairaanhoidon osalta koko Suomi, asumispalveluiden osalta Etelä-Suomi. Muiden palveluiden maantieteellinen markkina-alue täsmennetään jatkotyöskentelyssä. Liikelaitos tavoittelee johtavaa asemaa maakunnassa kaikissa palveluissa Esimerkkejä mahdollisista palveluista: PHKS Sosiaalihuollon palvelut lapsiperheille ja osallisuutta ja toimintakykyä tukevat palvelut työikäisille ja vammaisille Kotiin vietävät palvelut mielenterveys- ja päihdeasiakkaille Asumispalveluita soveltuvin osin Psykososiaaliset palvelut Geriatrinen keskus, neuvolat, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, seulonnat

18 Suunnitelman pääviestit 3 Maakunta omistaa vahvasti resursoidun erillisen tuotantoyksikön tarkkaan määritellyllä palveluvalikoimalla. Tuotantoyksikkö toimii kasvuhakuisesti valituilla palvelualueilla. Erillinen liikelaitos tai osakeyhtiö. Tuotantoyksikön kautta Päijät-Häme pystyy kehittämään hallitusti liiketoimintaosaamista ja markkinalähtöiseen toimintaan sopeutumista. Tuotantoyksikön tai tuotantoyksiköiden määrä päätetään liiketoimintasuunnitelman laadintaan mennessä, samoin kuin organisointimuoto ja omistustausta. Tuotantoyksikön maantieteellinen markkina-alue on Etelä-Suomi, markkina-alueita täsmennetään palveluittain jatkotyöskentelyssä. Tuotantoyksikkö tavoittelee merkittävää markkinaosuutta kaikissa keskeisissä palveluissa. Esimerkkejä mahdollisista palveluista: kotiin vietävät palvelut Sote-keskukset lainsäädännön niin salliessa asumispalvelut soveltuvin osin suun terveydenhuolto työterveyspalvelut

19 Suunnitelman pääviestit 4 Tukipalvelut hankitaan tapauskohtaisesti markkinoilta tai sidosyksikköasemassa olevilta yhtiöiltä tai Maakunnan omilta tuotantoyksiköiltä Tuottajan valintaan vaikuttavat Toimintavarmuus Talous lainsäädäntö. Hankintayksiköllä on merkittävä vaikutusvalta sidosyksikköasemassa olevissa yhtiöissä

20 Tähän suuntaan PHHYKY:n aikana: Asiakasohjausta kehitetään yhtymän kehityshankkeena ja organisoidaan omaksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi vuoden 2021 alusta 2019 TA sisältää 10m liiketoiminnan myyntiä > arvioidaan niitä liiketoimintoja joissa merkittävä markkinaosuus riittää Terveysasemien/sote-keskusten siirrot edellyttävät, että lainsäädäntö selkiytyy Uusi tuotanto-organisaatio jo alkaen? Vai siirtyykö 2021? Vrt. asiakasohjauksen kehittäminen Valinnanvapauspilotit, jos lait hyväksytään

21 Asiakasohjaus tukee asiakkaiden omaehtoisia ratkaisuja sekä optimoi palveluja

22 Palvelu/asiakasohjauksen tasot (Jaakko Herrala, Pirkanmaa) Monisairaat/ paljon palveluita käyttävät 2-5 % väestöstä n. 20% T u e t a a n E h k ä i s t ä ä n Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen perustana Pitkäaikaissairaiden palvelukokonaisuus Kaiser Permanente Triangle (Bodenheimer ym. 2002, muokannut Honkanen) 22

23 Miten turvataan sujuvat integroidut palvelut? (Jaakko Herrala, Pirkanmaa) 1. Asiakkuuksien ja asiakastarpeiden tunnistaminen (asiakassegmentaatio ) 9. Palveluprosessin tiedolla johtaminen ja valvonta 2. Henkilökohtainen asiakas- ja palveluohjaus 8. Valinnanvapauden sähköiset tiedonhallintapalvelut asiakkaiden ja ammattilaisten käyttöön Kilpailu parantaa saatavuutta ja laatua 3. Matalan kynnyksen palvelut (yhteispalvelupisteet ja lähitorit ym) 7. Hoito ja palveluprosessien kuvaukset näkyviin 4. Uudistuvat sähköiset palvelut ( CRM ratkaisut) 6. Kelan Kanta-palvelut ja uudet potilastietojärjestelmät (UNA, Apotti ym.) 5. Sähköiset asiakassuunnitelmat tiedonkulun varmistamiseen

24 Neuvonnalla ja ohjauksella sekä asiakasohjauksella varmistetaan, että asukkaat saavat oikea-aikaista ja oikein kohdentuvaa tietoa ja ohjausta sekä vaikuttavia ja oikein mitoitettuja palveluja Asukkaat Ensivaiheen neuvonta ja ohjaus Asiakasohjaus Palvelutuottajat Sähköinen/digitaalinen sekä puhelimitse tapahtuva neuvonta ja ohjaus Fyysiset alueelliset neuvontapisteet Koordinointi Arviointi Palvelun järjestäminen Päätös Julkinen palvelutuotanto Yksityiset ja kolmannen sektorin tuottajat Terveysasemat ja sairaalat Palvelutarpeen arviointi, päätökset sekä palvelujen järjestäminen ja koordinointi Huomioidaan tulevaisuudessa mahdolliset henkilökohtaisen budjetin ja asiakassetelin tuomat muutokset Asiakasmäärä vähenee, palvelun tarve ja intensiteetti lisääntyvät

25 Strategia & tavoitteet Palvelujen järjestäminen Ohjaus Seuranta & reagointi Tiedolla johtaminen Asiakasohjaus on keskeisessä roolissa asiakkaiden ja järjestäjän rahoituksen kanavoimisessa muissa kuin suoran valinnan palveluissa Neuvonta ja ohjaus sekä suora valinta Asiakasohjaus Palvelutuotanto Kunnan ja/tai maakunnan neuvontapisteet Puhelin-/digi- neuvonta Maakunnan asiakasohjaus Toimii portinvartijana muihin paitsi suoran valinnan palveluihin, akuutteihin tai lähetteellisiin palveluihin Henkilökohtaisen budjetin palvelut Asiakas Sote-keskuksen sosiaalihuollon neuvonta & ohjaus + palvelut Suun th. Kanavoi asiakkaat ja rahoituksen palvelutuotantoon niissä palveluissa, jotka ovat asiakasohjauksen toimivallan piirissä Lähete Asiakassetelin palvelut Liikelaitoksen tuottamat palvelut valinnanvapauden ulkopuolella Omarahoitteisia ja akuutteja palveluja ei huomioitu

26 Tulevaisuuden sote on järjestäjälle verkostojen johtamista Maakunnan liikelaitoksen asiakasohjaus Asiakasohjauksen kehittämishanke käynnistynyt 3/2018: - Maakunnan liikelaitoksen tehtävä - Etulinjan neuvonta ja ohjaus - Hyte-etulinjaan hyte palvelut - Palvelukanvavien kehittäminen - Paljon palvelua tarvitsevien asiakkaiden palvelutarpeen arviointi, palvelujen suunnittelu, valinnan vapauden toteutus sekä palveluprosessien koordinointi - Asiakkuuden hallinta!

27 Kuntoutuksen uudistaminen

28 Mitä asioita kuntoutuksen uudistamisessa tulisi ottaa huomioon? (kuntoutusylilääkäreiden kannanotosta) 28 Kuntoutus tulisi olla mainittuna muuhun hoitoon integroituna ja myös erillisenä kohtana laissa Kuntouttava työote koskee kaikkia palveluja Lääkinnällisestä kuntoutuksesta terveydenhuollon kuntoutukseksi termi Valtakunnalliset perusteet kuntoutuspalvelujen järjestämiseksi Velvoite integroitujen yhteispalvelun järjestämisestä (terveyspalvelut, sosiaalipalvelut, Kela, kasvupalvelut, työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu) Vastuullisen asiakasohjauksen (case management) malli velvoitetaan ottamaan käyttöön Toimintakyvyn arvio (psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen toimintakyky) ja mittaaminen tulisi toteutua kaikissa terveydenhuollon kontakteissa Velvoite tehdä yksi yhteinen asiakassuunnitelma ja käyttää eri viranomaisten tietoja sen tekemisessä Vaativa ja erittäin vaativa akuuttikuntoutus tulisi järjestää riittävästi keskitettynä moniammatillisena toimintana (AVH, aivovamma, lonkkamurtuma) Kerätään tietoa toteutuneesta kuntoutuksesta ja sen vaikuttavuudesta Lääkinnällisen kuntoutuksen palveluvalikon täsmentäminen Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen luovutusperusteet otettava käyttöön. Apuvälinepalveluita koordinoitava maakunnallisina (tai muina laajempina) kokonaisuuksina

29 Kiitos! Facebook: Päijät-Hämeen maakunta- ja