Päijät-Häme. Päijät-Hämeen julkisen Sote-tuottajan suunnitelma

Transkriptio

1 Päijät-Hämeen julkisen Sote-tuottajan suunnitelma 1

2 Suunnitelman pääviestit Julkisesti omistettu sote-tuotanto palvelee suoraan maakunnan asukkaita, maakuntaa järjestäjänä sekä muita asiakkaita. Tuotanto organisoidaan tehokkaaksi, se pärjää kilpailussa ja markkinaosuustavoitteet saavutetaan. Suunnitelma on yhdistelmä nykyisten vahvuuksien pohjalle rakentamista, sekä kriittisten kehityskohteiden nostamista samalle tasolle muiden markkinatoimijoiden kanssa. Suunnitelma perustuu Tehokkaan ja kilpailukykyisen liikelaitoksen tuottamiin palveluihin, joissa korostuu tiivis yhteistyö asiakasohjausyksikön kanssa ja palveluintegraation aktiivinen toteuttaminen järjestäjän asettamien tavoitteiden mukaisesti ja Erillisen tuotantoyksikön kasvuhakuiseen toimintaan valikoiduilla palvelualueilla, joihin odotetaan muodostuvan merkittävää kiinnostusta ja kilpailua myös muiden toimijoiden suunnalta. Maakunnan liikelaitos tuottaa palveluita, joissa korostuvat synergiat asiakasohjausyksikön kanssa ja palveluintegraation toteutuminen. Liikelaitoksen kilpailukykyisyys perustuu merkittävissä määrin olemassa olevien vahvuuksien hyödyntämiselle. Keskitetty asiakasohjaus optimoi ja minimoi järjestäjän kohdentamien resurssien käytön tavoiteasiakashyödyn saavuttamisessa sekä huolehtii palveluintegraation toteuttamisesta. Asiakasohjaus vastaa palvelutarpeen arvioinnista sekä asiakaskohtaisten palveluprosessien johtamisesta ja koordinoinnista. Asiakasohjauksessa tehdään viranhaltijapäätöksiä palveluiden ja etuuksien saamisesta. Viranomaistoimintaa sisältyy myös liikelaitoksen muihin yksiköihin. Lakisääteisten asiantuntijaryhmien toiminta edellyttää asiakasohjauksen ja liikelaitoksen muun toiminnan yhteistyötä. Liikelaitoksen markkina-alue on erikoissairaanhoidon osalta koko Suomi, asumispalveluiden osalta Etelä-Suomi. Muiden palveluiden maantieteellinen markkina-alue täsmennetään jatkotyöskentelyssä. Liikelaitos tavoittelee johtavaa asemaa maakunnassa kaikissa keskeisissä palveluissa. Maakunta omistaa vahvasti resursoidun erillisen tuotantoyksikön tarkkaan määritellyllä palveluvalikoimalla. Tuotantoyksikkö toimii kasvuhakuisesti valituilla palvelualueilla. Tuotantoyksikön kautta Päijät-Häme pystyy kehittämään hallitusti liiketoimintaosaamista ja markkinalähtöiseen toimintaan sopeutumista. Tuotantoyksikön tai tuotantoyksiköiden määrä päätetään liiketoimintasuunnitelman laadintaan mennessä, samoin kuin yhtiömuoto ja omistustausta. Tuotantoyksikön maantieteellinen markkina-alue on Etelä-Suomi, markkina-alueita täsmennetään palveluittain jatkotyöskentelyssä. Tuotantoyksikkö tavoittelee merkittävää markkinaosuutta kaikissa keskeisissä palveluissa. Tukipalvelut hankitaan tapauskohtaisesti markkinoilta tai sidosyksikköasemassa olevilta yhtiöiltä. Tuottajan valintaan vaikuttavat toimintavarmuus, talous ja lainsäädäntö. Tuottajana voi toimia maakunnan konsernipalvelu-yksikkö tai usean maakunnan omistama, todellisessa sidosyksikköasemassa oleva yhtiö. Maakunnalla on merkittävä vaikutusvalta yhtiöissä. 2

3 Johdatus julkisen tuottajan suunnitelmaan Sote-uudistuksen tavoitteina on tarjota ihmisille nykyistä yhdenvertaisempia palveluja, vähentää hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannusten kasvua. Yksi keskeinen keino tavoitteisiin pääsemiseksi on järjestämisen ja tuottamisen eriyttäminen. Eriyttämisellä tavoitellaan eri toimijoiden roolien selkiyttämistä, tuotannon läpinäkyvyyden lisäämistä sekä kustannusten hallintaa ja laadun kehittämistä. Yllä mainittujen asioiden tavoitteleminen on tärkeää joka tapauksessa riippumatta soteuudistuksen toteutumisesta. Tämä suunnitelma on laadittu tilanteeseen, jossa julkisen sektorin tuottamat palvelut tulevat altistumaan kilpailulle ja tässä suunnitelmassa painotetaan liiketoiminnallisia valintoja osana kilpailutilanteeseen reagoimista, se ei kuitenkaan tarkoita lakisääteisten velvoitteiden unohtamista tai ei-kilpailtujen toimintojen aliresursointia. Järjestäjällä on ylätasolla kokonaisvastuu palveluista, raamien ja pelisääntöjen määrittämisestä palvelutuotannolle sekä poliittisten valintojen tekemisestä. Järjestäjä myös päättää valinnanvapauden säännöistä lainsäädännön asettamien reunaehtojen sisällä. Toisin sanoen järjestäjä päättää tuotannon periaatteellisista, strategisen tason linjauksista ( mitä tuotetaan ) ja tuottajalle kuuluu operatiivinen päätöksenteko siitä, miten tuotanto käytännössä hoidetaan ( miten tuotetaan ). Tässä dokumentissa - ei oteta kantaa järjestäjän strategisiin linjauksiin, joita kuvataan: Maakuntastrategiassa, Sote-palvelustrategiassa ja Palvelulupauksessa 3 Julkisesti omistetun tuotannon suunnitelma toimii myös syötteenä maakunnan muuhun sotevalmistelutyöhön yleisesti ja erityisesti omistajaohjauksen suunnitteluun. Palvelutuotannolla tarkoitetaan tässä yhteydessä aina julkisesti omistettua palvelutuotantoa ellei toisin mainita. Suunnitelma on laadittu, sillä oletuksella, että sote-uudistus tulee voimaan suurin piirtein siinä muodossa ja laajuudessa kuin on julkisesti linjattu toukokuussa saatujen vahvistamattomien tietojen mukaan koko sote-uudistuksen aloitus olisi siirtymässä vuodella eteenpäin ja maakunnat aloittaisivat aikaisintaan Mikäli uudistus ei toteudu suunnitellussa laajuudessa tai aikataulut muuttuvat vielä merkittävästi, on suunnitelmaa päivitettävä. Julkisen tuotannon strategiatyö on jatkoa marraskuussa 2017 hyväksytylle järjestäjän strategialle. Järjestäjän strategiassa korostuu Päijät-Hämeen elinvoima ja asukkaiden etu. Sen ytimessä on uuden palvelumallin käyttöönotto. Strategiassa esitetyillä konkreettisilla toimenpiteillä pyritään kääntämään väestön terveyskehitystä, toimintakykyä ja maakunnan elinvoimaa parempaan suuntaan. Strategiassa linjataan myös konkreettisina toimenpiteinä kilpailukykyisen tuotannon varmistaminen, asiakasohjausyksikön perustaminen, sekä digitaalisten palveluiden kehittäminen: Asiakasohjausyksikkö vastaa palvelutarpeen arvioinneista ja asiakaspalveluprosessien koordinoinnista, palvelupäätöksistä, osaltaan valvonnasta henkilökohtaisista budjeteista ja niiden määrittelystä, asiakasseteleistä, avustuksista, maksusitoumuksista, ostopalveluista ja muualla kuin omassa maakunnassa tapahtuvan kiireellisen hoidon kustannuksista sekä asiantuntijatyöstä yhteistyöverkostoissa. Otetaan käyttöön tuottavuutta ja asiakaspalvelua parantavat integroidut digitaaliset ratkaisut. Seuraavaksi kuvattava julkisen tuotannon suunnitelma ei ota kantaa järjestäjän vastuulla oleviin asioihin, kuten esimerkiksi palveluiden vaikuttavuuteen tai niiden yhdenvertaiseen saatavuuteen. Julkisen tuottajan toiminta vaikuttaa kuitenkin merkittävästi järjestäjän vastuulla olevien tehtävien hoitamiseen laatu- ja taloustavoitteiden mukaisesti.

4 Päijät-Hämeen julkisesti omistetun sotepalvelutuotannon strategiset linjaukset Julkisesti omistettu tuotanto on kohdannut aivan uudenlaisen tilanteen, jossa kilpailu on lisääntynyt sekä julkisten tuottajien välillä, että yksityisten toimijoiden voimakkaan markkinoille tulon myötä. Julkisen palvelutuotannon volyymit tulevat todennäköisesti putoamaan, ainakin osassa palvelutuotteista reaaliset keskihinnat kääntyvät laskuun ja näiden seurauksena liikevaihto laskee ja kannattavuus heikkenee. Koska tuottajat eivät pysty vaikuttamaan palvelusta saatavaan hintaan, ovat ainoat mahdollisuudet vaikuttaa kannattavuuteen tuotannon tehostaminen tuotantokustannusten laskemisen kautta ja mahdolliset lisämyynnit esimerkiksi maakunnan ulkopuolelle tai uusille asiakasryhmille. Jotta yllä kuvattuun tilanteeseen voidaan vastata, on Päijät-Hämeen maakunta-konsernin tuottamien palveluiden oltava vetovoimaisia. Tuotanto on organisoitava tehokkaaksi, jotta se on kannattavaa. Nykyisten markkinaosuuksien puolustamiseksi ja uuden kasvun saavuttamiseksi on laadittava liiketoimintasuunnitelmat. Palvelujen vaikuttavuudesta ei tingitä kannattavuuden nimissä. Strategiatyötä ohjaavana kysymyksenasetteluna on: Miten omistajan kannattaa järjestää julkinen palvelutuotanto mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti? Suunnitelmassa kuvataan yleisluonteisesti keskeiset julkisesti omistetut toimijat ja toiminnot sekä niiden strategiset valinnat, joilla ne voivat menestyä tulevaisuudessa riippumatta sote-uudistuksen etenemisestä. Tämä suunnitelmadokumentti ei sisällä yksityiskohtaisia palveluiden järjestämissuunnitelmia tai liiketoimintasuunnitelmia, vaan kukin julkisesti omistettu tuotantoyksikkö tulee tekemään omat suunnitelmansa tämän dokumentin, sekä järjestäjän strategioiden pohjalta. Lisäksi tullaan laatimaan skenaarioita optimaalisen työnjaon ja palvelutuotannon suunnittelun tueksi. On myös huomioitava, että eri toimijoiden, toimintojen ja asiakassegmenttien välillä on suuria eroja niin lainsäädännön asettamien vaatimusten kuin esimerkiksi kilpailutilanteen osalta. Nämä yksityiskohdat huomioidaan palveluiden järjestämis- ja liiketoimintasuunnitelmissa. Palvelutuotannon kannalta keskeistä on löytää malli, joka mahdollistaa parhaiten toiminnan johtamisen, taloudellisesti kannattavan toiminnan, sekä tuotannon liikkumavaran strategisten ratkaisujen tekemiseksi. Suunnitelma on yhdistelmä tunnistettujen nykyisten vahvuuksien pohjalle rakentamista, sekä kriittisten kehityskohteiden nostamista samalle tasolle muiden markkinatoimijoiden kanssa. Päijät-Hämeen palvelutuotannon yksi keskeinen vahvuus on tiivis palveluintegraatio eri julkisten palveluyksiköiden välillä, jonka saavuttaminen kilpailijoiden toimesta on erittäin haastavaa. Vastaavasti yksi keskeinen palvelutuotannon heikkous on kokemattomuus markkinaehtoisesta toiminnasta ja kilpailusta. Palvelutuotannon kahden kärjen suunnitelma perustuu ensinnäkin tehokkaan ja kilpailukykyisen liikelaitoksen tuottamiin palveluihin, joissa korostuu tiivis yhteistyö asiakasohjausyksikön kanssa ja palveluintegraation aktiivinen toteuttaminen yhteistyössä järjestäjän kanssa. Suunnitelman toinen kärki rakentuu vahvasti resursoidun erillisen tuotantoyksikön kasvuhakuiseen toimintaan valikoiduilla palvelualueilla, joihin odotetaan muodostuvan merkittävää kiinnostusta ja kilpailua myös muiden toimijoiden suunnalta. Suunnitelma on valmisteltu hyvinvointikuntayhtymän, maakuntavalmisteluorganisaation ja Heinolan kaupungin yhteisessä ohjauksessa. 4

5 Julkisesti omistetun palvelutuotannon ensimmäinen kärki Maakunnan liikelaitos tuottaa palveluita, joissa korostuvat synergiat asiakasohjausyksikön kanssa ja palveluintegraation toteutuminen, sekä hyvinvoinnin ja terveyserojen kaventaminen. Liikelaitoksella tulee myös olemaan merkittävä viranomaisrooli. Liikelaitoksen kilpailukykyisyys perustuu merkittävissä määrin olemassa olevien vahvuuksien hyödyntämiselle. Liikelaitos tuottaa muun muassa seuraavia palveluita, lista ei kata kaikkia palveluita: PHKS Sosiaalihuollon lapsiperhepalvelut Osallisuutta ja toimintakykyä tukevat sosiaalihuollon palvelut työikäisille ja vammaisille Kotiin vietävät palvelut mielenterveys- ja päihdeasiakkaille Asumispalveluita soveltuvin osin Psykososiaaliset palvelut Geriatrinen keskus Neuvolat, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, seulonnat Muut sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät, joiden tuottamisesta on sovittu järjestäjän kanssa Maakunnan liikelaitos ei ole ensisijainen vaihtoehto palvelusetelituottajana tai henkilökohtaisen budjetin palveluntuottajana. Asiakkaalla on edellä mainituissa palveluissa oikeus valita aina maakunnan liikelaitoksen palvelu. Maakunnan liikelaitoksella on lain mukaan velvollisuus tarjota viimekädessä palveluita asiakkaalle. Siltä osin kuin liikelaitos ei ole paras toimija tuottamaan kyseisiä palveluita, hankkii liikelaitos ne lain sallimissa rajoissa alihankkijalta. Yllä mainittujen lisäksi maakunnan liikelaitos huolehtii lakisääteisistä tehtävistä ja tuottaa viranomaispalvelut, ympäristöterveydenhuollon sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen väestötasolla. Lisäksi liikelaitos huolehtii muista järjestäjän myöhemmin mahdollisesti määrittämistä tehtävistä. Edelleen kaikki yksilötason päätökset tehdään liikelaitoksessa. Lakisääteiset asiantuntijatyöryhmät kuuluvat liikelaitoksen vastuulle ja edellyttävät asiakasohjauksen ja palvelutuotannon yhteistyötä. Liikelaitoksen tärkeä työväline on keskitetty asiakasohjaus, joka optimoi ja minimoi resurssien käytön tavoiteasiakashyödyn saavuttamisessa sekä huolehtii palveluintegraation toteuttamisesta. Keskitetyn asiakasohjausyksikön toiminnan ylösajaminen ja käynnistäminen on keskeisiä ja ensimmäisiä tehtäviä suunnitelman toimeenpanossa. Maakunnan liikelaitoksen sote-keskuksen roolia tullaan arvioimaan suhteessa sote-keskuksille asetettaville palvelutasovaatimuksille ja sote-keskuksen roolia täsmennetään skenaariotyöskentelyn kautta jatkossa. Palvelutuotannon tulisi päästä tilanteeseen, jossa palveluita tarkastellaan kokonaisuutena ja julkisesti omistettu tuotanto pyrkisi aina tarjoamaan asiakkaan ja potilaan tarpeisiin kokonaistaloudellisesti edullisimman ratkaisun. Kyky tarjota kokonaistaloudellisesti edullisinta ratkaisua voisi olla yksi merkittävä kilpailuedun lähde. 5

6 Liikelaitoksen ensimmäisen kahden vuoden tärkeimmät toiminnalliset (ei-taloudelliset) tavoitteet ovat Asiakasohjausyksikön toiminnan käynnistäminen Palveluintegraation toteuttaminen Palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen Korkean asiakastyytyväisyyden saavuttaminen ja ylläpitäminen Muutoksen mahdollisimman sujuvan läpiviemisen varmistaminen ja siihen liittyvien riskien minimoiminen Liikelaitoksen tärkeimmät ensimmäisen kahden vuoden taloudelliset tavoitteet ovat: Liikelaitoksen toiminnan kannattavuuden varmistaminen Realistisen budjetin laatiminen ja budjetissa pysyminen Käyttöpääoman riittävyyden varmistaminen kaikissa tilanteissa Liikelaitoksen markkina-alue on erikoissairaanhoidon osalta koko Suomi, asumispalveluiden osalta Etelä- Suomi. Muiden palveluiden maantieteellinen markkina-alue täsmennetään jatkotyöskentelyssä. Liikelaitos tavoittelee johtavaa asemaa kaikissa keskeisissä palveluissa. Palvelut ja markkina-asema määritellään tarkemmin jatkotyöskentelyssä. 6

7 Julkisesti omistetun palvelutuotannon toinen kärki Maakunta omistaa vahvasti resursoidun erillisen tuotantoyksikön tarkkaan määritellyllä palveluvalikoimalla. Tuotantoyksikkö toimii kasvuhakuisesti valituilla markkina-alueilla. Toiminnot ovat joustavia ja niiden johtamisjärjestelmä on kevyt. Tuotantoyksikön kilpailukyky varmistetaan ennen toiminnan aloittamista. Alustavasti tunnistettuja palveluita on kuvattu alla, lopulliset palveluvalinnat vaativat tarkempaa markkinoiden ja oman tuotannon kilpailukykyisyyden arviointia: Kotiin vietävät palvelut Sote-keskukset lainsäädännön niin salliessa Asumispalvelut soveltuvin osin Suun terveydenhuolto Työterveyspalvelut Tuotantoyksikön kautta Päijät-Häme pystyy kehittämään hallitusti liiketoimintaosaamista ja markkinalähtöiseen toimintaan sopeutumista. Tuotantoyksikön tai tuotantoyksiköiden määrä päätetään liiketoimintasuunnitelman laadintaan mennessä, samoin kuin tuotantoyksikön yhtiömuoto ja omistustausta. Tässä dokumentissa puhutaan selvyyden vuoksi erillisestä tuotantoyksiköstä. Tuotantoyksikkö tulee myös aktiivisesti arvioimaan minkä palveluiden osalta on edellytyksiä tarjota kilpailukykyisiä palveluita myös muille asiakasryhmille kuin julkisesti rahoitettujen sote-palveluiden käyttäjille. Tuotantoyksikön ensimmäisen kahden vuoden tärkeimmät toiminnalliset (ei-taloudelliset) tavoitteet ovat Palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen Korkean asiakaspidon saavuttaminen ( client retention, asiakkaat eivät vaihda pois julkisesta sote-keskuksesta) korkean asiakastyytyväisyyden kautta Muutoksen mahdollisimman sujuvan läpiviemisen varmistaminen ja siihen liittyvien riskien minimoiminen Tuotantoyksikön ensimmäisen kahden vuoden tärkeimmät taloudelliset tavoitteet ovat: Kilpailukykyisen toiminnan luominen ja ylläpitäminen tarkoittaen sitä että yksikkö on liiketaloudellisesti kannattava Tuotantoyksikön maantieteellinen markkina-alue on Etelä-Suomi, markkina-alueita täsmennetään palveluittain jatkotyöskentelyssä. Markkinaosuuksien osalta tuotantoyksikkö tavoittelee merkittävää markkinaosuutta kaikissa keskeisissä palveluissa. 7

8 Julkisesti omistetun palvelutuotannon yleiset strategiset linjaukset Palvelukokonaisuuksien on oltava liiketaloudellisesti kannattavia järjestäjän määrittämällä hinnalla. Yksikkökustannuksien alentamiseksi tavoitellaan mahdollisimman suurta liikevaihtoa. Sote-keskustoiminnan organisoiminen riippuu siitä, miten organisoidaan yllä mainittu maakunnan tuotantoyksikkö. Sote-keskuksen eri organisoitumismuotojen osalta on arvioitava mikä yhtiömuoto on kilpailukykyisin ja mitä kaikkia palveluita sote-keskuksen kannattaa tuottaa lainsäädännön asettaman minimin lisäksi. Sote-keskuksen organisoitumismuotoja ovat: Liikelaitoksen sisäinen taseyksikkö Erillinen liikelaitos o Maakunnan omistama o Sote-liikelaitoksen omistama Osakeyhtiö o Maakunnan omistama o Sote-liikelaitoksen omistama o Yhteisomistettu osakeyhtiö Sote-keskuksen organisointitapoja on arvioitu liitteessä 3. Strategisena valintana sote-keskus voi pyrkiä hyötymään mahdollisimman tiiviistä integraatiosta suhteessa sote-liikelaitokseen tai sotekeskus voi pyrkiä maksimoimaan ketteryyden ja itsenäisyyden osakeyhtiömuodon kautta. Osakeyhtiömuotoisena sote-keskus voisi olla myös osa maakunnan erillistä tuotantoyksikköä mikäli tämä on yhtiömuotoinen. Tukipalvelut hankitaan tapauskohtaisesti markkinoilta tai sidosyksikköasemassa olevilta yhtiöiltä. Tuottajan valintaan vaikuttavat toimintavarmuus, talous ja lainsäädäntö. Tuottajana voi toimia maakunnan konsernipalvelu-yksikkö tai usean maakunnan omistama, todellisessa sidosyksikköasemassa oleva yhtiö. Maakunnalla on merkittävä vaikutusvalta yhtiöissä. Palvelutuotantoon haetaan lisää asiakaslähtöisyyttä ja kilpailukykyä kehittämällä digitaalisia palveluita asiakkaiden ja henkilöstön käyttöön. Investointien osalta tullaan välttämään tuotannon oman taseen kasvattamista. ICT-ratkaisujen osalta tukeudutaan mahdollisimman paljon valtakunnallisiin ja ylimaakunnallisiin ratkaisuihin. Toimitilojen osalta selvitetään kaikkien tilojen tarpeellisuus ja tarkoituksenmukaisuus, käyttötarkoitukseensa huonosti sopivista tiloista luovutaan ja uudet tilaratkaisut toteutetaan osaavien kumppanien kanssa. 8

9 Tiekartta työskentelyn etenemisestä Valmistelussa varaudutaan siihen, että palvelutuotanto pystyy vastaamaan markkinoiden avautumiseen ja valmistelu suoritetaan ripeästi. Tavoitteena on, että kaikki uudet palvelutoiminnot ovat testattuina vuoden 2019 loppuun mennessä ja tuotantovalmiudessa uudessa toimintaympäristössä , jolloin tuotannolle jää riittävästi aikaa sopeutua uuteen toimintaympäristöön uudistuksen tullessa voimaan Keskeisinä tehtävinä työskentelyn seuraavassa vaiheessa on eri toimijoiden roolien täsmentäminen yhteistyössä maakuntakonsernin järjestäjätoiminnon kanssa aloittaen maakunnan liikelaitoksen tehtävistä, toiminnasta ja laajuudesta, jonka jälkeen määritetään erillisen tuotantoyksikön ja sote-keskuksen roolit. Valmistelu eriytyy siinä vaiheessa, kun siirrytään yksityiskohtaisten liiketoimintamallien kuvaamiseen ja kilpailuetujen määrittämiseen Vaihe: Toiminnan suunnittelu (Elokuu joulukuu 2018) Vahvistetaan mitkä toiminnot sijoittuvat mihinkin yksikköön ja linjataan alustava organisaatiorakenne henkilöstöä osallistaen Suunnitellaan ja päätetään sote-keskuksen yhtiömuoto ja organisoituminen Alustavien arvioiden laatiminen eri toimijoiden liikevaihdon suuruudesta Alustavien arvioiden laatiminen henkilöstön siirtymisestä eri toimintoihin Kunkin toimijan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden määrittäminen ylätasolla Päätetään missä laajuudessa ja koska mikäkin toiminto käynnistyy valtakunnalliset aikataulut huomioiden Liiketoimintamallien ja palvelunjärjestämissuunnitelmien laatiminen Suunnitellaan ja päätetään asiakassetelipalveluiden ja henkilökohtaisen budjetin palveluiden toteutusmuodot Valmistelun vastuuhenkilöiden nimittäminen: järjestäjä, valinnanvapauspilotit, konsernin omistajaohjaus, liikelaitos, asiakasohjaus, liikelaitoksen tuotantoyksiköt, erillinen tuotantoyksikkö, sotekeskus ja tukipalvelut. Asiakasohjausyksikön suunnittelu Digitaalisten ja muiden ICT-palveluiden tarvemäärittely ja suunnittelu Valinnanvapaus-pilottien käynnistäminen 2. Vaihe: Valmisteluvaihe (2019) Talousarvioiden ja rahoituspakettien laatiminen Henkilöstön ja käyttöomaisuuden siirtosuunnitelmien laatiminen Uusien organisaatioiden perustaminen Henkilöstön siirrot ja valmentaminen Asiakasohjausyksikön toiminnan käynnistäminen Digitaalisten palveluiden kilpailutukset tarvittaessa Digitaalisten palveluiden ensimmäiset käyttöönotot 3. Vaihe: Toiminnan ylösajo 2020 Mahdolliset pilotoinnit Tuotannon käynnistäminen tulevan lainsäädännön mukaisessa toimintaympäristössä Kuntayhtymä ostaa palveluita uusilta tuotantoyksiköiltä Tarvittaessa nopeita muutoksia tuotannon organisointiin 4. Vaihe: Osaksi maakunnan organisaatiota 2021 Tuotanto on toiminnassa ja osa maakunnan organisaatiota

10 Liite 1: Lainsäädännön asettamat reunaehdot Tuottajan suunnitelmaa on valmisteltu tilanteessa, jossa uudistuksen lainsäädännöllinen pohja ei ole vielä varmistunut. Suunnitelmaa on valmisteltu perustuen touko-kesäkuun 2018 tietämykseen ja arvioihin lainsäädännön valmistelusta. Strategiset linjaukset perustuvat tässä kohdassa esiteltyihin keskeisiin julkiseen sote-tuotantoon vaikuttaviin säädöksiin Julkiseen sote-tuotantoon vaikuttavat päälait Rakenteet: Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Tuottajat: Laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta Palvelujen sisältö: Terveydenhuoltolaki, sosiaalihuoltolaki ja muu sote-lainsäädäntö Asiakkaan valinnanvapaus: Laki asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollosta Asiakkaiden oikeudet ja velvollisuudet: potilaslaki, sosiaalihuollon asiakaslaki, itsemääräämisoikeuslaki, asiakasmaksulaki Henkilöstö: Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki ja laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä Hankinnat: Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista Suoran valinnan sote-palveluiden tuottajia koskevat vaatimukset Kaikkien (yksityisten ja julkiset) sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien on täytettävä perusvaatimukset, joita tuottajarekisteriin pääseminen edellyttää (palveluntuottajalaki) Perusvaatimuksia ovat esimerkiksi: Tuottaja ei ole konkurssissa, liiketoimintakiellossa, ulosotossa tms. Riittävät asianmukaiset, sopivat ja turvalliset toimitilat ja välineet Riittävästi asianmukaisesti koulutettua henkilöstöä Laadukasta, asiakaskeskeistä ja turvallista tuotantoa Vastuuhenkilö, omavalvonta Maakunnat voivat edellyttää tuottajilta lisävaatimuksia (valinnanvapauslaki) Viranomaisten on ennakkotarkastettava sairaala ja vaativaa sosiaalihuoltoa tuottava palveluyksikkö, ellei tuottajalla ole sertifioitu laadunhallintajärjestelmä (palveluntuottajalaki) Tuottajat vastaavat palveluiden toteutumisesta ja palveluketjujen saumattomasta toimimisesta Sote-liikelaitos Lainsäädäntö asettaa seuraavia reunaehtoja liikelaitoksen toiminnalle. Tuotettavat palvelut Peruspalvelujen (suoran valinnan palvelut) lisäksi vaativa erikoissairaanhoito ja sosiaalihuolto, päivystys, perhekeskusten palvelut, kouluterveydenhuolto sekä kotihoito Saa tuottaa kaikkia sote-palveluja, paitsi lain nojalla yhdelle tai useammalle maakunnalle keskitettäviä palveluja Tuotettava asukkaille kaikki julkiset sote-palvelut sekä hammashoidon palvelut silloin, jos niitä ei ole muuten saatavilla Tekee palvelutarpeen arvion ja asiakassuunnitelman sekä päätökset henkilökohtaiseen budjettiin/asiakasseteliin liittyen, määrittelee henkilökohtaisen budjetin arvon ja tarjoaa asiakassetelin 10 o Vastaa näistä kieltäytyneen asiakkaan palvelujen tuottamisesta muulla tavoin tai jollei valittavana ole kyseistä palvelua (henkilökohtaisella budjetilla ei voi kuitenkaan saada palvelua maakunnan liikelaitoksen tuottamana 28 )

11 Tuotannon edellytykset / vaatimukset lainsäädännössä Kaikki maakunnan omat sote-palvelut annettava yhden liikelaitoksen tuotettavaksi (maakuntalaki 22 ) Voi tuottaa palvelut omissa sote-keskuksissaan tai suunhoidon yksiköissään, tai yhtiöittää ne erilleen liikelaitoksesta Vastaa siitä, että asiakassuunnitelma muodostaa asiakkaan palvelutarpeen kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden (5 ) Vastaa myös muiden kuin suoran valinnan palveluiden tuottamisesta, palvelutarpeen arvioinnista ja asiakassuunnitelman laadinnasta muiden palvelun tuottajien kanssa lukuun ottamatta poikkeustapauksia (34 ) Ohjattava asiakas tämän valitsemaan sote-keskukseen tai suunhoidon yksikköön, jos arvioi sen olevan tarpeen asiakkaan kannalta (34 ) Vastattava asiakkaan kaikkien palveluiden yhteensovittamisesta, jos asiakas saa myös muita kuin suoran valinnan palveluita (36 ) Varattava tarpeelliset resurssit sote-keskuksille annettavaa sosiaalihuollon konsultaatiota varten, huomioitava paljon palveluja ja erityistukea vaativat (37 ) Ei velvollisuutta tuottaa asiakkaan kotiin vietäviä palveluita alueensa ulkopuolelle (21 ) Eriytettävä suoran valinnan palveluiden kirjanpito muusta liikelaitoksen toiminnasta (57 ) wq Aikataulu Tiedotettava asukkailleen liikelaitoksen valintamenettelystä ja palveluyksiköistä viimeistään 1 päivästä lokakuuta 2019 (96 ), liikelaitosten toiminta käynnistyy tammikuun 1. päivä 2020 (97 ) Vaihtoehtoja tuotannon järjestämiselle: Maakunnan liikelaitoksessa toimii sosiaali- ja terveyskeskus (sote-keskus) ja suunhoidon yksikkö (hammashoitola) Vaihtoehtoisesti maakunta voi perustaa yhden tai useamman erillisen liikelaitoksen näitä palveluja varten Maakunta voi päättää yhtiöittää osan palvelutuotannostaan ja esimerkiksi perustaa julkisen sotekeskuksen lisäksi myös yhtiömuotoisen sote-keskuksen 11 Valinnanvapauden piirissä olevat julkisesti rahoitetut palvelut Valinnanvapauden piirissä olevia julkisesti rahoitettuja palveluita ovat: suora valinta, asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti). Suoran valinnan piiriin kuuluvat sote-keskusten ja suunhoidon yksiköiden tuottamat palvelut, joita ovat käytännössä perustason terveyspalveluiden avopalvelut sekä sosiaalihuollon neuvonta ja ohjaus. Asukkaat listautuvat haluamalleen rekisteröityneelle tuottajalle, ja raha seuraa asiakasta/potilasta. Lainsäädäntö asettaa seuraavia reunaehtoja suoran valinnan palveluiden tuottamiselle. Tuotettavat palvelut Sosiaalihuollon ohjaus- ja neuvontapalvelut Yleislääketieteen alaan kuuluvat terveydenhuollon ammattihenkilön toteuttama terveysneuvonta ja terveystarkastukset Asiakkaan oireiden, toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi ja hoito, laboratorio- ja kuvantamispalvelut Yllä oleviin liittyvät todistukset Maakunnan on määritettävä lisäksi sote-keskukseen kuuluvat terveydenhuollon erikoisalojen konsultaatiot vähintään kahdelta alueelta, joita tuotetaan vastaamaan alueen väestön palvelutarvetta

12 Tuotannon edellytykset / vaatimukset lainsäädännössä Ohjattava asiakas tarvittaessa palvelutarpeen arviointiin maakunnan liikelaitokseen Sosiaalihuollon ohjauksen ja neuvonnan saa toteuttaa vain suoran valinnan palveluntuottajaan palvelussuhteessa oleva henkilöstö ja vastaavien lääkäreiden työajan oltava väh. 30 tuntia viikossa (39 ) Täytettävä maakunnan hallintopäätöksellä asettamat ehdot, kuten laatuun, saatavuuteen, palveluketjuihin jne. liittyen (42 ja 43 ) Voi tuottaa palveluita myös alihankintana, jolloin on kokonaisvastuussa yksittäisen asiakkaan saamista palveluista (54 ) Annettava maakunnalle tiedot asiakkaistaan, heille antamistaan palveluista ja niiden vaikutuksista sekä kustannuksista (60 ) Omalta osaltaan vastuussa asiakassuunnitelman laatimisesta ja palvelutarpeen arvioinnista (5 ja 33 ) Annettava asiakkailleen valinnanvapauden käyttämiseen liittyvää ohjausta, neuvontaa ja tukea sekä huolehdittava, että asiakkaan etu toteutuu (32 ) Vastaa asiakkaansa palvelujen yhteensovittamisesta, jos asiakas saa vain suoran valinnan palveluja tai tehtävä yhteistyötä maakunnan liikelaitoksen kanssa, jos liikelaitos vastaa yhteensovittamisesta (35 ) Velvollisuus tuottaa palveluita määräytyy palveluyksikön sijaintimaakunnan päätöksen mukaisesti. Voi myös määritellä itse (jos maakunnan ehdoista ei muuta johdu) alueet, joilla tuottaa palveluyksikkönsä ulkopuolella annettavat palvelut (ilmoitettava ennalta). Olennaiset tuotantoon liittyvät muutokset viestittävä tiedonhallintapalveluja käyttäen. (55 ) Tehtävä yhteistyötä toiminta-alueellaan maakunnan ja kuntien kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tekemässään sopimuksessa maakunnan kanssa (55 ) Ilmoitettava tiedonhallintapalveluja käyttäen ajantasaisesti palveluun pääsyn tosiasialliset odotusajat (55 ) Aikataulu Sote-keskukset aloittavat toimintansa soveltuvin osin tammikuun 1. päivä 2021, erikoisalojen palvelut tammikuun 1. päivä 2022 (88 ) Suunhoidon yksiköiden tuotanto aloitettava 1. tammikuuta 2022 (89 ) Vaihtoehtoja tuotannon järjestämiselle: Suoran valinnan palveluita voidaan tuottaa ainakin seuraavissa muodoissa: Liikelaitos Oy, julkinen Oy Osuuskunta Säätiö Allianssimalli (yhteistyö maakunnan, kunnan, yritysten ja järjestöjen välillä) 12

13 Asiakasseteli ja henkilökohtaisen budjetin tuotanto Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti edellyttävät Päijät-Hämeen maakunnan liikelaitoksen tekemää palvelutarpeen arviointia. Asiakassetelin piirissä ovat laissa säädetyt ja maakunnan määrittämät yksittäiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Otettuaan asiakassetelin vastaan asiakas valitsee palveluntuottajan maakunnan hyväksymien yksityisten palveluntuottajien ja mahdollisesti Päijät-Hämeen maakunnan yhtiöitetyn asiakassetelitoimijan joukosta. Henkilökohtaisella budjetilla maksetaan muita kuin suoran valinnan palveluihin kuuluvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ja sillä tarkoitetaan asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelman perusteella laskettavaa ja asiakkaalle myönnettävää maksusitoumusta. Maakunnan vastuulla on kriteerien ja ehtojen asettaminen ja sopimusten laatiminen henkilökohtaisen budjetin palveluiden tuottajien kanssa. Lainsäädäntö asettaa seuraavia reunaehtoja asiakasseteli- ja henkilökohtaisen budjetin palveluiden tuottamiselle. Tuotettavat palvelut Muita kuin suoran valinnan palveluita Asiakasseteli: laissa määrätyt maakunnan päättämät palvelut mm. sosiaalinen kuntoutus, kotihoito, kotipalvelu, asumispalvelut, vammaisten työtoiminta, kotisairaanhoito, lääkinnällinen kuntoutus ja hammasproteettiset hoidot, omaishoidon vapaa Henkilökohtainen budjetti: Ikäihmisille ja vammaisille heidän itse valitsemansa apu tai tuki Tuotannon edellytykset / vaatimukset lainsäädännössä Asiakassetelillä annettavan palvelun tuottaja voi olla yksityinen palveluntuottaja, jonka jokin maakunta on hyväksynyt (26 ) Asiakkaalla on oikeus valita henkilökohtaiseen budjettiin sisältyvien palveluiden sisältö ja tuottajat tai palvelua tuottavat henkilöt budjettiin liittyvän päätöksen ja asiakassuunnitelman mukaisesti (30 ) Liikelaitos vastaa muulla tavoin tuottamisesta, jos asiakas kieltäytyy asiakassetelisetelistä tai henkilökohtaisesta budjetista tai niitä ei ole muutoin saatavilla (26 ja 29 sekä 30 ) Tuottajan on täytettävä maakunnan hallintopäätöksellä asettamat ehdot, kuten laatuun, saatavuuteen, palveluketjuihin jne. liittyen (42 ja 43 ) Tuottajan on annettava maakunnan liikelaitokselle tiedot asiakkaistaan, heille antamistaan palveluista ja niiden vaikutuksista sekä kustannuksista (60 ) Tuottajan on ilmoitettava henkilökohtaisenbudjetin tai asiakassetelin saaneen asiakkaan vastaanottamisesta liikelaitokselle ennen palvelun antamista ja sitouduttava tuottamaan kys. Palvelut (51 ) Vastaa palvelunsa sisällöstä ja tuottamisesta kys. palveluiden tuottamista koskevassa päätöksessä määrätyn mukaisesti, mutta voi itse määritellä, millä alueella tuottaa toimipisteensä ulkopuolelle annettavia palveluita. Ilmoitettava tällöin ennalta julkisesti maantieteellinen alue, jolla palveluja tuotetaan. (56 ) Asiakassetelipalvelun tuottajan on ilmoitettava tiedonhallintapalveluita käyttäen ajantasaisesti asiakassetelillä annettavat palvelut, mahdolliset setelin arvoa tai palvelun sisältöä koskevat ehdot (56 ) Asiakassetelipalvelun tuottajan on ilmoitettava tiedonhallintapalveluja käyttäen 13 ajantasaisesti palveluun pääsyn tosiasialliset odotusajat (56 ) Henkilökohtaisella budjetilla ei voi saada palvelua maakunnan liikelaitoksen tuottamana (28 ) Aikataulu: Otettava käyttöön viimeistään heinäkuun 1. päivä 2020, aiemmin maakunnan niin halutessaan (86 ja 87 )

14 Liite 2: Tukipalveluita Toimijakohtainen voidaan tuottaa ainakin jatkosuunnittelu seuraavissa muodoissa: esimerkkinä soteliikelaitoksen toiminnan suunnittelussa huomioitavat Tukipalvelut liikelaitoksesta asiat: 14 Tukipalvelut Lainsäädäntö asettaa seuraavia reunaehtoja tukipalveluille. Tuotettavat palvelut Hallitus on esittänyt kahden yhteisen valtakunnallisen palvelukeskuksen muodostamista: o Toimitila- ja kiinteistöhallinnon, o Tieto- ja viestintäteknisten palvelujen palvelukeskukset Erikseen määriteltävä sairaanhoidollisten jne. tukipalveluiden tuotantotapa (laboratorioja kuvantamistoiminnot) Erikseen määriteltävä maakunnan strategiset konsernipalvelut ja niiden tuotantotapa, kuten omistajaohjaus, tietohallinto, HR, viestintä, laki, päätösvalmistelu, sisäinen tarkastus Tuotannon edellytykset / vaatimukset lainsäädännössä Aikataulu Valtakunnallisten palvelukeskusten tehtävistä, käyttövelvoitteista ja omistussuhteista säädetään maakuntalaissa ja asetuksissa o Palvelut on hinnoiteltava markkinaperusteisesti (maakuntalaki 16 luku) o Palvelukeskukset olisivat maakuntien tai maakuntien ja valtion yhteisesti omistamia osakeyhtiöitä o Palvelukeskukset tuottaisivat palveluita maakunnille ja niiden tytäryhteisöille siltä osin kuin nämä eivät toimisi kilpailutilanteessa markkinoilla o Lisäksi maakunnat voisivat perustaa kuntien ja valtion vastaavien yksiköiden kanssa yhteisiä asiantuntija- ja tukipalveluyksiköitä Sairaanhoidolliset tukipalvelut (laboratorio ja kuvantaminen) ja niiden tuotantovaihtoehtoja o Palvelujen tuottaminen organisoidaan maakunnan liikelaitoksen omana toimintana o Palvelut tuotetaan järjestämislain 16 :n mukaisena maakuntien välisenä yhteistyönä (Sosiaali- ja terveydenhuollon viiden yhteistyöalueen keskeinen sopimus) o Palvelut tuotetaan ns. in house yksikkötoimintana o Palvelut hankitaan markkinoilla toimivilta osakeyhtiöiltä (kilpailutus) Strategisten konsernipalveluiden tuotanto ja organisoituminen on maakunnan vapaasti päätettävissä maakuntalain ja hankintalain rajojen puitteissa Palvelukeskusten omistus luovutetaan maakunnille vuoden 2020 alkuun mennessä, ajankohta tarkentuu myöhemmin (voimaanpanolaki 40 ) Vaihtoehtoja tuotannon järjestämiselle Tukipalveluiden järjestäminen on yksi keskeinen omistajastrateginen valinta Mahdollisuuksia järjestää tukipalvelut rajoittavat valtakunnalliset palvelukeskukset Tukipalvelut yhdeltä maakunnan omistamalta tukipalveluyhtiöltä Tukipalvelut yhdeltä maakunnan yhtiöltä ja yhdeltä sote-yhtiön tukipalveluyhtiöltä Sairaanhoidolliset tukipalvelut (laboratorio ja kuvantaminen) voitaisiin tuottaa liikelaitoksissa, maakuntien yhteistyönä, in-house yksikkötoimintana tai niitä voitaisiin hankkia yksityisiltä yhtiöiltä

15 Liite 3: Arvio sote-keskuksen organisointivaihtoehdoista Maakunnan sote-keskuksen organisointitavan ja organisatorisen sijainnin arviointia 15

16 Sote-keskuksen yhtiömuoto valitaan asetettujen strategisten ja operatiivisten tavoitteiden pohjalta 16

17 Liite 4: Päijät-Hämeen julkisesti omistetun sote-palvelutuotannon sisäinen analyysi Kuntayhtymän heikkoudet, vahvuudet, uhat ja riskit Päijät-Hämeen heikkouksiksi, vahvuuksiksi, uhiksi ja mahdollisuuksiksi on tunnistettu alla esitetyt: Vahvuudet Julkisen tuotannon palveluintegraatio nykytilassa Osaava henkilöstö ja hyvä sijainti Nykyinen palvelutarjonta on laaja, paikalliset asukkaat tavoittava sekä osittain kustannustehokas PHKS-brändi ja imago koetaan vahvana ja vakiintuneena Laaja palveluverkko Laajan päivystyksen sairaala Väestö tottunut käyttämään julkisia palveluita, pääosin hyvä maine Heikkoudet Kokemattomuus markkinaehtoisessa toiminnassa ja kilpailussa Henkilöstön rajalliset voimavarat, aliresursointi ja puutteet asiakaspalvelussa Toiminta paikoin jäykkää ja kehitystoiminta sekä innovointi rajoittunutta, siiloutuminen ja päällekkäinen työ Teknologia osittain puutteellista niin asiakkaiden kuin työntekijöiden näkökulmasta Talous ja tietopuutteet Negatiivinen julkisuus Uhat Maakunnan pieni koko, jos oma toiminta jaetaan moneen eri organisaatioon, toiminta ei ole enää kustannustehokasta Henkilöstön kriittinen rooli korostuu, esimerkiksi miten henkilöstön saatavuus ja pysyvyys varmistetaan Markkinoiden ja tuotannon toimimattomuus Rahoituksen riittävyys ja kustannusten hallinta Yksityisiin yhtiöihin mahdollisesti siirtyvät erikoislääkärit ja muut asiantuntijat Mahdollisuudet Brändin uudistaminen niin työntekijöiden kuin asiakkaiden houkuttelemiseksi. Fyysiseen sijaintiin liittyvät mahdollisuudet Asiantuntijuuden kehittäminen edelleen huippuosaamiseksi Muutoksen tuoma uusiutuminen ja kehittyminen, jos siihen osataan vastata oikein 17

18 Päijät-Hämeen julkisesti omistetun sote-palvelutuotannon kilpailuedun lähteet Sisäisen arvion perusteella Päijät-Hämeen julkisesti omistetun tuotannon kilpailukyvyn lähteenä korostuu asiakaskokemuksen tärkeys kilpailun voittamisessa. Asiakaskokemus koettiin niin asiakkaiden valintaperusteeksi, liiketoiminnan kilpailuedun lähteeksi kuin yhdeksi pakko-onnistua-asiaksi ( must win battle ). Lisäksi henkilöstön osaaminen on tunnistettu keskeiseksi kilpailun voittamisen keinoksi. Alla on kuvattuna tarkemmin Päijät-Hämeen kilpailukyvyn lähteitä. Millä perusteella asiakkaamme valitsevat meidät? Asiakkaiden valintaan vaikuttaa erityisesti palveluiden saatavuus (vaivattomuus, helppous) Palveluiden on oltava luotettavia ja palvelutarjonnan laaja. Markkinointiin sekä brändin ja imagon vahvistamiseen tarvitaan lisäresursseja asiakkaiden houkuttelemiseksi Millä perusteella henkilöstö valitsee meidät? Henkilöstön houkutteleminen edellyttää erityisesti periaatteiltaan reilua palkkausta, hyvää työnantajakuvaa sekä kehittymismahdollisuuksien ja tuen tarjoamista Työyhteisön ja ilmapiirin merkitys korostuu tulevassa tilanteessa, sekä hyvien työvälineiden ja läheisen sijainnin merkitys Mistä syntyy liiketoimintamme kilpailuedut? Asiantuntijuus ja osaaminen Kattavasta palveluverkosta Tuotannon tehokkuudesta Laadukkaista palveluista Pitkäaikaiset asiakassuhteet Työntekijöiden mahdollisuuksista vaikuttaa omaan tehtäväänsä Missä asioissa meidän on onnistuttava ( must win battle )? Onnistuminen asiakaskokemuksessa ja vaadittavan osaamisen varmistaminen Brändäys ja imago Toiminnan rahoitus viimeisinä kuntayhtymävuosina 18

19 Liite 5: Valtion rahoituksen jakautuminen 19

20 Liite 6: Arvio julkisen ja yksityisen tuotannon jakautumisesta 20

21 21 Päijät-Häme