MITEN SUOMESTA TEHDÄÄN DIGITALISAATION SUUNNANNÄYTTÄJÄ?
|
|
- Jyrki Mattila
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MITEN SUOMESTA TEHDÄÄN DIGITALISAATION SUUNNANNÄYTTÄJÄ? 1. Investoidaan TKI-toimintaan, tutkimusympäristöihin ja niissä työtä tekeviin ihmisiin. 2. Luodaan kestävä lainsäädäntö-, teknologia- ja osaamispohja datan hyödyntämiselle ja tekoälylle. 3. Tehdään Suomesta modernin oppimisen edelläkävijä. 4. Tehdään Suomesta tutkimuksen ja tuotekehityksen yhdistävä globaali dataliikenteen solmukohta. Johdanto Digitalisaatio ei ole olemassa olevien toimintojen digitalisointia, vaan uusien toimintatapojen luomista. Se vaatii uudenlaista ajattelua, osaamisen kehittämistä ja teknologiaosaamisemme hyödyntämistä uusilla tavoilla esimerkiksi palvelukehityksessä. Tekoäly mullistaa maailmaa radikaalisti, ja Suomen tulee olla aktiivisena toimijana valjastamassa tekoälyn yhteiskunnalliset vaikutukset teknologisesti korkeatasoisella ja eettisesti kestävällä tavalla. Tekoälyn kehittäminen vaatii kestäviä panostuksia tehokkaaseen laskentaan, ja tekoälyn raaka-aineena oleva data on läpileikkaava ilmiö, joka ei tunne hallinnonalojen tai sektoreiden rajoja. Siksi hallituksen on paitsi turvattava kansalliset laskentaresurssit, myös järjestelmällisesti poistettava datan liikkuvuuden esteitä, jotta Suomi ei jää jälkeen kehityksestä. Jatkuva oppiminen ja osaamisen kehittäminen ovat elintärkeitä Suomen
2 kilpailukyvyn kannalta. Hallituksen on huolehdittava siitä, että osaamisen kehittäminen ja koulutuksen suuntaaminen ovat linjassa ympäröivän yhteiskunnallisen kehityksen ja työelämän tarpeiden kanssa. Pitkien elinkaarien yhteiskunnassa kyky uudistua on välttämätöntä niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla. Suomella on edellytykset toimia tekoälyn edelläkävijänä ja globaalin dataliikenteen solmukohtana. Olemme jo nyt edelläkävijöitä avoimessa tieteessä ja koulutuksen digitalisaatiossa. Näitä kilpailuetuja on vahvistettava panostamalla tutkimukseen ja koulutukseen, sähköisten infrastruktuurien sekä osaamisen kehittämiseen. Suomi tarvitsee strategioita, lainsäädännön kehittämistä ja kestävää rahoitusta mutta ennen kaikkea toimintatapojen muutosta sekä aitoa luottamusta ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken. TAVOITTEET 1. Investoidaan TKI-toimintaan, tutkimusympäristöihin ja niissä työtä tekeviin ihmisiin Jotta Suomi olisi houkutteleva kumppani tutkijoille, tutkimusorganisaatioille, yrityksille ja sijoittajille, tarvitaan panostuksia TKI-toimintaan. Eksponentiaalisesti kasvavien datamäärien hyödyntäminen ja tekoälyn kehittäminen vaativat tieteellistä laskentaa, jotta dataa voidaan analysoida ja jatkojalostaa sellaiseen muotoon, joka on yhteiskunnan ja elinkeinoelämän hyödynnettävissä. Supertietokoneiden laskentakapasiteettia tarvitaan myös merkittävien globaalien haasteiden ratkomisessa, kuten esimerkiksi ilmastomallinnuksessa ja lääketieteessä. Dataintensiiviset ja laskennalliset menetelmät valtaavat yhä enemmän jalansijaa myös uusilla tieteenaloilla. Tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa varten tarvitaan kansallinen poikkihallinnollinen strategia, jonka omistajana on hallitus. Suomen tulee määrätietoisesti vaikuttaa EU:n seuraavan tutkimuksen puiteohjelman valmisteluun ja edistettävä suomalaisten
3 toimijoiden osallistumista ja menestymistä EU-hauissa. Samaan aikaan hallituksen pitää huolehtia siitä, että kansallinen rahoitus tutkimus- ja innovaatiotoimintaan on riittävällä tasolla. Opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa yhdessä tutkimus- ja innovaatiotoimijoiden kanssa vuosien aikana datanhallinnan ja laskennan kehittämisohjelman, jonka avulla pystytään vastaamaan alati kasvaviin kapasiteettitarpeisiin, ja voidaan kehittää kaikkia tieteenaloja hyödyttäviä laskentamenetelmiä ja laskennan infrastruktuureja. Pääsy huipputason kansainvälisiin infrastruktuureihin on turvattava myös jatkossa, ja se on nähtävä strategisena investointina Suomelle yli hallituskausien. Tähän liittyy olennaisena osana osaamisen kehittäminen. Datan hyödyntämisen, koneoppimisen ja tekoälyn osaamispohjaa on vuosien varrella rakennettu useassa korkeakoulussa ja tutkimuslaitoksessa. Meneillään oleva teknologinen murros tulee kuitenkin todennäköisesti olemaan paljon nopeampi kuin pystymme tänä päivänä arvioimaan. Erityisesti aineistojen käsittelyyn, hallintaan ja analysointiin perehtynyttä työvoimaa on pystyttävä nyt kouluttamaan nopeammin kuin perinteinen tutkintoon johtava koulutus mahdollistaa: yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa on mahdollistettava työssä oppimisen ja muiden jatkuvan oppimisen keinojen tehokas hyödyntäminen. Kotimaista osaamista vahvistamalla voidaan synnyttää uutta elinvoimaista liiketoimintaa, tukea julkishallinnon toimintoja sekä kasvattaa alan tutkimuksen ja koulutuksen tuloksien yhteiskunnallista vaikuttavuutta esimerkiksi tekoälyn sovelluksien saralla. Lisäksi on huolehdittava, että myös pk-yrityksillä ja muilla pienemmillä toimijoilla on mahdollisuus hyödyntää data-analyysiresursseja ja kehittää osaamistaan. Määrätietoinen ja kestävä panostaminen tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoimintaan (TKI-toiminta) on tärkeää Suomelle. Riittävä rahoitus on turvattava kansallisella tasolla, mutta myös EU-rahoituksen kotiuttamiseen tulee panostaa voimakkaammin. EU:n seuraavassa tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta (Horizon Europe 1 ) jaetaan merkittäviä summia tutkimuksen ja innovaatioiden rahoitukseen. Suomen hallituksen on profiloiduttava aktiivisena vaikuttajana ja suunnannäyttäjänä, ja otettava strategiseksi tavoitteekseen nostaa Suomen EU-vaikuttavuutta ja kotiuttaa enemmän EU- rahoitusta 1
4 suomalaisten toimijoiden ja innovaatioiden hyväksi. Suomi on allekirjoittanut Euroopan avoimen tieteen pilvipalvelun (European Open Science Cloud) 2 sekä Eurooppalaisen suurteholaskennan yhteistyöhankkeen (EuroHPC) 3 periaatejulistukset. Nämä hankkeet ovat Suomelle konkreettisia mahdollisuuksia kasvattaa vaikuttavuuttaan EU-tasolla, nostaa suomalaista osaamista sekä kotiuttaa EU-rahoitusta. Valtioneuvoston kanslian (VNK) teettämän selvityksen 4 mukaan suomalaisten aktiivisuus eurooppalaisessa tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnassa on kasvanut EU:n Horisontti puiteohjelman myötä. Suomalaiset osallistujat ovat saavuttaneet merkittäviä hyötyjä: Horisontti 2020-rahoituksen avulla on esimerkiksi synnytetty uutta tutkimustietoa ja kartutettu kansainvälisiä verkostoja ja osaamista. EU-rahoituksen aineettomat kerrannaisvaikutukset hyödyttävät myös hankkeiden ulkopuolisia toimijoita, ja mitä paremmin suomalaiset toimijat menestyvät EU-hankerahoituksen kotiuttamisessa, sitä enemmän osaamista sekä rahallista hyötyä kertyy myös Suomeen. EU-aktiivisuudessa ei kuitenkaan ole kysymys pelkästään suorasta rahallisesta hyödystä, vaan myös siitä, miten hyvin Suomi pääsee osallistumaan EU:n agendan määrittämiseen ja antamaan oman osaamisensa ja panoksensa EU:n kehittämiseen. Suomalaiset toimijat ovat kuitenkin menestyneet EU:n puiteohjelmarahoituksessa selvästi verrokkimaiden toimijoita (muut Pohjoismaat, Hollanti ja Itävalta) heikommin. 5 Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan hallitukselta järjestelmällisiä toimia. Kuten VNK:n edellä mainittu selvitys suosittaa, Suomi tarvitsee selkeän kansallisen TKI-strategian, jossa linjataan visio ja painopistealueet, ja joka sisältää myös toimeenpano- ja arviointisuunnitelman. Lisäksi tarvitaan analyysi EU-hankemenestyksen heikkouksista ja toimenpiteet niiden korjaamiseksi. Tarvitaan myös konkreettista tukea EU-rahoitushakuihin osallistuville toimijoille mm. hankkeiden valmisteluun ja vastinrahoitukseen, sillä on kestämätöntä, mikäli suomalaisten osallistuminen EU-rahoitteisiin hankkeisiin ja verkostoihin estyy kansallisen tuen puuttumisen vuoksi. Olemassa olevaa osaamista, kuten EU-hauissa menestyneiden e42f-44c7-b265-3f15c27b5f9b?version=1.0 5https://ec.europa.eu/programmes/horizon2020/sites/horizon2020/files/h2020_threeyearson_a4_horizontal_ 20 18_web.pdf
5 toimijoiden parhaita käytänteitä, on hyödynnettävä järjestelmällisesti. 6 Tehtävät tulevalle hallitukselle: Tieteen ja tutkimuksen tarvitsemat riittävät resurssit ja tutkijoiden työkalut on turvattava kaikissa olosuhteissa. Hallituksen on luotava pysyvä rahoitusmekanismi, joka mahdollistaa kansallisen datanhallinta- ja laskentainfrastruktuurin päivittämisen tarpeiden mukaisesti. Suomen on panostettava datanhallinnan ja laskennan osaajien kouluttamiseen ja huolehdittava kansalaisten mahdollisuudesta päivittää omaa osaamistaan jatkuvasti. Osaamisen kehittäminen on oltava systemaattinen osa koulutusohjelmia kaikilla asteilla ja aloilla, myös opettajankoulutuksessa ja täydennyskoulutuksessa. Suomelle on luotava TKI-rahoituksen strategia ja toimenpideohjelma, jonka toimeenpanosta huolehtimaan nimetään kansallinen vastuutaho. Suomalaisten toimijoiden menestys EU:n TKI-puiteohjelmissa on nostettava vähintään verrokkimaiden tasolle. Hallituksen on luotava rahoitusinstrumentti EUhankkeiden valmisteluun ja vastinrahoitukseen. Tämä on konkreettinen tapa kannustaa suomalaisia toimijoita mukaan EU-hankkeisiin. 2. Luodaan kestävä lainsäädäntö-, teknologia- ja osaamispohja datan hyödyntämiselle ja tekoälylle. Datatalous on yksi aikamme suurimpia mahdollisuuksia. Tehokas ja sujuva datan hyödyntäminen on keskeinen tekijä uusien innovaatioiden ja kasvun luomisessa ja uusien liiketoimintamuotojen kuten alustatalouden kehittämisessä. Suomella on mahdollisuus toimia edelläkävijänä tekoälyn kehittämisessä, mutta tekoälyä ei voi eristää omaksi sektorikseen, vaan se vaatii järjestelmällistä 6 at +merkitt%c3%a4v%c3%a4%c3%a4+tukea+suomalaisille+innovaatioille/2426b408-bf75-44fb-a34b cb5243?version=1.0
6 panostamista tehokkaaseen laskentainfrastruktuuriin, datan vapaaseen liikkuvuuteen ja osaamisen kehittämiseen. Lisäksi on tärkeää, että tekoälyä kehitetään globaalissa kontekstissa datan eettisen käytön ja demokratian edistämisen näkökulmasta, vastavoimana epädemokraattisille toimijoille. Yksilöllä tulee olla mahdollisuus määritellä, miten häntä itseään koskevaa dataa käytetään. Suomen hallituksen pitää tunnistaa digitalisaatioon ja datatalouteen vaikuttavat tekijät laajassa yhteiskunnallisessa viitekehyksessä. On erittäin tärkeää, että nähdään kokonaisuus eikä kehitetä asioita erillisissä siiloissa, mikä väistämättä muodostaa esteitä datatalouden kehittämiselle ja toimivuudelle. Avoin data on keskeinen lähtökohta, jonka edistämistä on jatkettava. Tieteen ja liike-elämän yhteistyö vaatii datan liikkuvuutta eri sektoreiden välillä. Jotta datan koko potentiaali voidaan hyödyntää, dataa koskevien toimenpiteiden ja lainsäädännön valmistelussa pitää edistää kokonaisvaltaisesti eri sektoreiden ja alojen välisen datan yhteentoimivuutta, liikkuvuutta ja uudelleenkäyttöä. Digitaalinen alustatalous mahdollistaa uudenlaisten palveluiden tarjoamisen sähköisessä ympäristössä ja globaalissa mittakaavassa. Tekesin 7 mukaan Eurooppa on jäämässä jälkeen alustatalouden kehityksessä ja tilanteen korjaamiseksi tarvitaan päämäärätietoisia toimia. Niin alustataloudessa kuin tekoälyn kehittämisessä keskeinen elementti on data, jonka avoimuutta, vapaata liikkuvuutta ja koneellisia louhintamahdollisuuksia pitää tukea. Datan liikkuvuus ja uudelleenkäyttö eri tieteenalojen ja sektoreiden välillä (tutkimus julkinen yksityinen) luovat aivan uudenlaisia mahdollisuuksia niin liiketoiminnalle kuin tutkimuksellekin. Avoin data edistää myös kansalaisten osallisuutta, tutkimustulosten laajempaa hyödyntämistä sekä poliittisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja demokratiaa. Suomi on jo nyt edelläkävijä datan avoimuuden ja liikkuvuuden sekä avoimen tieteen edistämisessä. Tätä on tuettava ja vahvistettava myös seuraavilla hallituskausilla. EUtasolla meneillään olevat avoimen tieteen, datan ja laskennan suuret hankkeet 8 tukevat Eurooppalainen pilvipalvelualoite ( Eurooppalainen suurteholaskennan aloite (
7 eurooppalaisen datatalouden kehittymistä ja Suomen tulee olla niissä aktiivisesti mukana. Data on myös merkittävä mahdollisuus startup-toiminnalle. Yksityisen ja julkisen sektorin on yhteistyössä luotava edellytyksiä yrittäjyysekosysteemeille, joissa aktiiviset yhteisöt voivat itse kehittää paikallisen digitaalisen talouden toimintamalleja. Tieteen ja liike-elämän välistä yhteiskehitystyötä on aktiivisesti tuettava, jotta voidaan synnyttää ainutlaatuisia tiedepohjaisia oivalluksia globaaliin levitykseen. VTT on todennut, että hyvin suunnitellun sääntelyn ja sopimusten myötä ihmisten henkilökohtaisen ja teollisuuden datan hyödyntäminen yhdessä julkisesti saatavilla olevan datan kanssa synnyttävät parhaimmillaan datamarkkinat, joista kaikki hyötyvät. 9 Yleisesti datatalouden kehittämisen pitää tarkoittaa sitä, että tuetaan aidosti datapohjaisia palveluita kehittäviä startup- ja kasvuyrityksiä ja luodaan niiden liiketoiminnalle suotuisat ja houkuttelevat olosuhteet. Datan potentiaalin valjastaminen yhteiskunnallisen kehityksen ja kilpailukyvyn edistämiseksi vaatii laajamittaista data-analyysiosaamisen kehittämistä, mihin hallituksen on panostettava voimakkaasti. EU-komissio on arvioinut 10, että korkean osaamistason asiantuntijatyöpaikat tekoälyn, data-analyysin ja kyberturvallisuuden kaltaisilla aloilla jäävät täyttämättä näillä aloilla on nykyisin yli avointa työpaikkaa. International Data Corporationin ennusteen 11 mukaan dataosaajien tarve kasvaa vuosina EU:n jäsenmaista eniten Suomessa. Arvion mukaan Suomen dataosaajien tarve voi kasvaa jopa yli 20 prosentilla. Tekoäly ei ole ilmiönä uusi, vaan sitä on kehitetty jo 1950-luvulta lähtien. Tekoälyn ennustetaan muuttavan maailmaa radikaalisti, ja siksi nyt on korkea aika pohtia, miten tätä muutosta suunnataan oikealla tavalla. Digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen on Suomen kilpailukyvyn avaintekijä, ja tekoäly on yksi kilpailukyvyn vahvistamiseen tarvittavista teknologioista. Tekoälyn kehittäminen edellyttää uusien tietosisältöjen keräämistä ja niiden innovatiivista yhdistämistä nykyisiin ja uusiin tietosisältöihin. Siksi on tärkeää tunnistaa tekoälyn tiivis yhteys dataan ja laskentaan ilman niitä ei ole kapasiteettia käsitellä suuria datamassoja eikä näin ollen myöskään tekoälyä, joten kestävä rahoitus datanhallintaan ja laskentaan (ks. tavoite 1) on edellytys myös tekoälyn hyödyntämiselle. 9 yritysten dataosaaminen korostuu
8 Uudet järjestelmät edellyttävät kykyä ja osaamista kouluttaa teköälyjärjestelmiä koneellisen datanlouhinnan avulla. Siksi tarvitaan lainsäädäntö, joka tukee datan vapaata liikkuvuutta. Esimerkiksi eurooppalaista tekijänoikeuslainsäädäntöä on muutettava siten, että tekstin- ja datanlouhinta on mahdollista sekä tutkimustarkoituksiin että pk-yrityksille. On tärkeää huolehtia, että tekoälyn hyödyntäminen ei jää ainoastaan erilaisten organisaatioiden työkaluksi, vaan myös yksityishenkilöillä tulee olla mahdollisuus hyötyä tekoälystä. Ns. omadatalla (MyData) viitataan ihmiskeskeisiin henkilötiedon organisointitapoihin, joissa yksityisyydensuojan ja pirstaleisuuden haasteita pyritään ratkaisemaan asettamalla ihminen tiedon hallinnan keskiöön 12. Muiden datavarantojen rinnalla onkin järjestelmällisesti kehitettävä omadataratkaisuja, jotka antavat yksilöille työkalut itseään koskevan datan hallintaan ja sen hyödyntämiseen jokapäiväisessä elämässä. Tekoälyn hyödyntäminen vaatii lisäksi olemassa olevan osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Oleellista on vahva ja monipuolinen osaaminen tekoälyteknologioissa sekä kyky soveltaa uutta ja nopeasti kehittyvää teknologiaa. Data-analytiikan, laskennan ja datanhallinnan osaamisen kehittämiseen on panostettava - koulutusta on merkittävästi lisättävä kaikilla aloilla. Kokonaisuudessaan tekoälyn kehittäminen edellyttää suomalaisten yritysten, tutkimus- ja koulutuslaitosten ja julkisten organisaatioiden syvempää yhteistyötä sekä eri hallinnonalojen välisten rajojen madaltamista. Tehtävät tulevalle hallitukselle: Datatieteen (data science) koulutus on tuotava useille eri koulutusaloille, jotta yhteiskunnan palvelukseen saadaan monipuolisia ja datankäsittelyn haasteisiin vastaavia osaajia. Hallituksen on otettava tämä osaksi koulutus- ja elinkeinopoliittista ohjelmaansa. Lainsäädännölliset esteet datan liikkuvuudelle on kartoitettava ja purettava. Esimerkiksi EU:n tekijänoikeusdirektiivin (DSM-direktiivi) 13 tuomisessa kansalliseen lainsäädäntöön on varmistettava poikkeussäännös, joka mahdollistaa koneellisen
9 tekstin- ja datanlouhinnan niin tutkimukseen kuin kaupalliseenkin käyttöön. Hallituksen on laadittava poikkihallinnollinen tekoälystrategia, jossa arvioidaan osaamis-, resurssi-, ja lainsäädäntötarpeet. Resursseja on ohjattava osaamisen kehittämiseen sekä monialaiseen ja poikkitieteelliseen tekoälyä hyödyntävään tutkimukseen ja koulutukseen. Yksilöiden mahdollisuutta hallita heitä itseään koskevaa dataa on vaalittava. Hallituksen tulee panostaa omadataratkaisujen kehittämiseen ja tehdä tarvittavat lainsäädännölliset muutokset. 3. Tehdään Suomesta modernin oppimisen edelläkävijä Osaaminen on Suomen kilpailukyvyn kulmakivi. Meidän on varmistettava oppimisen, opetuksen ja osaamisen jatkuva uudistuminen, jotta pystymme vastaamaan muuttuvan työelämän tarpeisiin. Koulutuksen, tutkimuksen ja elinkeinoelämän tiivis yhteistyö on hyvin tärkeää. Jotta jatkuvan oppimisen palveluinfrastruktuuria voidaan kehittää, Suomi tarvitsee selkeät tietopolitiikan linjaukset tarvittavan tiedon avoimuuden, saatavuuden ja yhteentoimivuuden varmistamiseksi. Lisäksi tarvitaan riittävä kehityspanostus alustoihin ja analytiikkaan, joiden kehityksellä varmistetaan koulutusjärjestelmän uusiutumiskyky. Suomi on edelläkävijä koulutuksen digitalisaatiossa tätä on vahvistettava myös EU-tason vaikuttavuuden kasvattamiseksi. Hallituksen on parannettava Suomen vetovoimaisuutta tarjoamalla ylivertaisia tutkimuksen, innovoinnin ja osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia. Yhteiskunnan, teknologian ja työn muutos on nostanut jatkuvan oppimisen entistä vahvemmin osaksi yhteiskunnallista keskustelua sekä kansallisella että EU-tasolla. Muuttuvien työmarkkinoiden ja ammattien keskellä yksilöiden oman osaamisen jatkuva kehittäminen korostuu. Yhä tärkeämmäksi nousee yksilön ymmärrys omasta osaamisestaan, kyky hankkia uutta osaamista sekä täydentää sitä puuttuvilta osin. Jotta osaaminen vastaisi kysyntää, on myös koulutustarjontaa kehitettävä vastaamaan paremmin työelämän vaatimuksia ja tarpeita. Jatkuva oppiminen ja joustavat opintopolut ovat erityisen tärkeitä. Hallituksen onkin jatkettava jatkuvan oppimisen edellytysten vahvistamista ja luotava sille digitaalinen
10 ekosysteemi, joka hyödyntää digitalisaatiota ja tekoälyä. Tarvitaan riittävät panostukset koulutusjärjestelmään, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä tulevien osaamistarpeiden ennakointiin. Tutkintopohjaisuudesta koulutuksen ainoana fokuksena on päästävä irti ja siirryttävä osaamispohjaiseen malliin. Koulutuksen järjestäjät nojaavat enenevässä määrin digitaalisiin palveluihin vastatakseen kysyntään. Hallituksen on tuettava heidän pyrkimyksiään. Oppimisanalytiikkaa on hyödynnettävä yhä laajemmin opetuksen suuntaamisessa ja yksilöiden vahvuuksien tunnistamisessa. Koulutusjärjestelmän tehtävänä tulee olla tunnistaa oppija, jolla on tarve päivittää osaamistaan. Koulutusjärjestelmää kehitettäessä on huomioitava erityisesti ohjaus, ja kansallisia ohjauspalveluita on kehitettävä oppijalähtöisesti sekä yksilöiden ohjauksen että koulutustarpeen arvioinnin pohjalta. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointitiedon käyttöä koulutuksen järjestäjien ja työelämän yhteistyön tarpeisiin on edistettävä. Koulutuspalveluiden kehittämisen pohjana on oltava oppijan omistajuus ja hallinta omaan dataansa omadatamallin mukaisesti. Tämä on varmistettava tietopolitiikan linjauksissa ja lainsäädännössä. Suomen on oltava mukana muotoilemassa kansainvälisiä linjauksia tästä aiheesta. Tehtävät tulevalle hallitukselle: Hallituksen on osaltaan huolehdittava edellytykset kuntoon sille, että jokaisella suomalaisella on käytössään joustavia keinoja päivittää omaa osaamistaan elämänsä ja työuransa aikana. Jatkuvan oppimisen reformin toteutus on varmistettava nivomalla yhteen oppijoiden, koulutusjärjestelmän ja elinkeinoelämän kehittämistarpeet. Suomelle on luotava luoda selkeät tietopolitiikan linjaukset jatkuvaan oppimiseen tarvittavan tiedon avoimuuden, saatavuuden ja yhteentoimivuuden takaamiseksi. Edellytykset omadatamallin käyttämiselle jatkuvan oppimisen pohjana on varmistettava. Digitalisaatio ja tekoäly on valjastettava jatkuvan oppimisen edistämiseksi se edellyttää riittävää rahoitusta oppimisen analytiikkaan sekä sen tarvitsemien alustojen ja menetelmien kehittämiseen.
11 4. Tehdään Suomesta tutkimuksen ja tuotekehityksen yhdistävä globaali dataliikenteen solmukohta Datakeskukset on nostettava Suomessa uudenlaiseen valoon. Sen lisäksi, että Suomi etsii määrätietoisesti uusia datakeskusinvestointeja, on Suomeen myös luotava kokonaisia datakeskusekosysteemejä. Ne tuovat yhteen erilaisia toimijoita ja palveluita, ja edistävät siten elinkeinoelämän ja tutkimuksen yhteistyötä. Suomen on etsittävä määrätietoisesti uusia datakeskusinvestointeja esimerkiksi EuroHPChankkeen kautta ja hyödynnettävä EU:ssa meneillään olevia sähköisten infrastruktuurihankkeiden tuomia mahdollisuuksia. Kuva 1. Esimerkki datakeskusekosysteemistä Datakeskusten taloudellisten ja työllistävien vaikutusten maksimoimiseksi tulee pelkkien datakeskusten sijasta kehittää kokonaisia datakeskusekosysteemejä. Ekosysteemit tuovat yhteen erilaisia toimijoita ja palveluita (esimerkiksi tutkimus, koulutus, tuotekehitys, dataanalytiikka, pilvipalvelut ja erilaiset tukipalvelut). Näin edistetään tutkimuksen ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä. Datakeskusekosysteemien kehittämisen haasteena on, että kiinnostusta on, mutta ei tekijöitä, joilla olisi resursseja edistää asiaa konkreettisella
12 tasolla. Siksi on välttämätöntä, että nimetään kansallinen vastuutaho, jolle allokoidaan riittävästi resursseja. Datakeskukset kuluttavat runsaasti sähköä, jonka hinta on merkittävä tekijä kilpailussa datakeskuksista. Suomen alhainen sähkönhinta on kilpailuetu, mutta energiaverotusta on kehitettävä, sillä se vaikuttaa merkittävästi siihen, onko Suomi riittävän houkutteleva datakeskusinvestoinneille vai ei. Suomessa konesaleja verotetaan kireämmin kuin Ruotsissa ja Norjassa 14. Nykyisin ainoastaan yli 5 MW:n datakeskukset pääsevät energiaverohelpotusten piiriin, mikä tarkoittaa sitä, että Suomi ei pysty kilpailemaan pienten ja keskisuurten datakeskusten sarjassa riittävän tehokkaasti. Lisäksi on ongelmallista, että energiaverohelpotusten ainoana kriteerinä käytetään sähkön kulutusta. Se voi kannustaa väärin perustein lähellä 5 MW:n rajaa olevia datakeskuksia tavanomaista suurempaan kulutukseen. Verohelpotusten kriteereiksi onkin sähkön kulutuksen ohella nostettava myös konesalien ekotehokkuus ja ympäristöystävällisyys. Kilpailussa datakeskusten sijoittautumispaikoista Suomen on hyödynnettävä EU:n älykkään erikoistumisen ajattelua (smart specialisation), jolla pyritään luomaan osaamiseen perustuvaa kasvua kunkin Euroopan alueen maantieteelliset, taloudelliset ja strategiset vahvuudet huomioon ottaen toisin sanoen, mitkä toiminnot kannattaa kustannustehokkuuden ja ekotehokkuuden näkökulmasta tehdä milläkin Euroopan alueella, hyödyntäen olemassa olevia rakenteita ja osaamista. EU:ssa etsitään lähivuosina sijoituspaikkaa suurten sähköisten infrastruktuurien datapalvelimille. Suomen ei tule jättää näitä mahdollisuuksia käyttämättä. Esimerkiksi eurooppalaisen suurteholaskennan hanke (EuroHPC) on Suomelle mahdollisuus, jossa meillä on kaikki edellytykset tarjota sijoittautumispaikka huippututkimuksen ja tuotekehityksen infrastruktuureille. Tästä näkökulmasta katsottuna myös arktisen datakaapelin rakentaminen on Suomelle ainutlaatuinen mahdollisuus profiloitua globaalin dataliikenteen solmukohtana, joka nostaa Suomen houkuttelevuuden datakeskusten sijoittautumispaikkana aivan uudelle tasolle. Hallituksen onkin aktiivisesti edistettävä arktisen datakaapelin rakentamista ja huolehdittava siitä, että Suomi hyödyntää niitä kilpailuetuja, joita sillä datakeskusten 14 Ks. Esim. EK:n selvitys
13 sijoittautumispaikkana on maantieteellinen sijainti, poliittinen vakaus, tietoturvan korkea taso ja erinomaiset tietoliikenneyhteydet. Tässä kontekstissa Suomen kannattaa lisäksi profiloitua data-analyysiosaajien koulutuspaikkana. Hallituksen onkin tartuttava tähän mahdollisuuteen ja otettava osaamisen kehittäminen osaksi strategista kokonaisuutta, jolla nostetaan Suomen profiilia datan hyödyntämisen edelläkävijänä. Tehtävät tulevalle hallitukselle: Hallituksen on huolehdittava siitä, että uusia datakeskusinvestointeja etsitään määrätietoisesti Suomeen. Tässä tulee hyödyntää EU:ssa meneillään olevien infrastruktuurihankkeiden tuomia mahdollisuuksia. Hallituksen on tehtävä tarvittavat muutokset energiaverotukseen: luovutaan 5MW:n kulutusajasta konesalien verohelpotusten kriteerinä, ja otetaan käyttöön energia- ja ekotehokkuuteen kannustavia kriteereitä. Hallituksen on edistettävä EU:n älykkään erikoistumisen strategioiden 15 rahoituksen hyödyntämistä datakeskuskilpailussa. ja Arktisen datakaapelin rakentamista on edistettävä aktiivisesti. Datakeskusekosysteemien kehittämiseen on nimitettävä kansallinen taho, jolle osoitetaan tarvittavat resurssit. 15
CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n hallitusohjelmatavoitteet
CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n hallitusohjelmatavoitteet 2019 2023 MITEN SUOMESTA TEHDÄÄN DIGITALISAATION SUUNNANNÄYTTÄJÄ? 1. Investoidaan tutkimusympäristöihin ja niissä työtä tekeviin ihmisiin.
Komission tiedonanto: Tekoälyn koordinoitu toimintasuunnitelma. Maikki Sipinen Työ- ja elinkeinoministeriö
Komission tiedonanto: Tekoälyn koordinoitu toimintasuunnitelma Maikki Sipinen Työ- ja elinkeinoministeriö Tiedonanto kuvaa toimintasuunnitelman eurooppalaisen tekoälyn kehittämiseen ja käyttämiseen Komissio
Ajankohtaista Tekesistä ja Business Finlandista. Aki Parviainen
Ajankohtaista Tekesistä ja Business Finlandista Aki Parviainen 7.11.2017 Business Finland 1.1.2018 alkaen Finpro ja Tekes yhdistyvät uudeksi Business Finland -organisaatioksi. Saman katon alla kaikki innovaatiotoiminnan,
Valtioneuvoston periaatepäätös datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa. Osaamiskysymykset ja osaamista koskevat toimet
Valtioneuvoston periaatepäätös datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa Osaamiskysymykset ja osaamista koskevat toimet 1 Ennuste dataosaajien kasvulle vuoteen 2020 2 Tavoite: Osaamisen kasvattaminen Datan
Älykkäitä tekoja Suomelle
Älykkäitä tekoja Suomelle Teknologiateollisuuden tavoitteet hallituskaudelle 2019-2023 TekojaSuomelle.fi Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 51 % Suomen viennistä 310 000 ihmistä työskentelee
Click to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia
Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän
Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi
Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi 15.3.2018 Opetusneuvos Petteri Kauppinen yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi
PPP-kumppanuudet vetovoimaisten ekosysteemien vahvistamiseksi. Antti Valle
PPP-kumppanuudet vetovoimaisten ekosysteemien vahvistamiseksi Antti Valle OSAAMISPOHJAN VARMISTAMINEN Osaamistaso nousee, osaaminen ja tarve kohtaavat TKI-voimavarojen vaikuttavuus ja kokoaminen Rajat
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta. 11/2018 Kaisa Oksanen VNK
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta 11/2018 Kaisa Oksanen VNK Tunnistaa ja nostaa esiin tulevan päätöksenteon kannalta tärkeitä ja huomiota vaativia asioita Rakentaa pitkän aikavälin
Päätösseminaari Pirjo Ståhle
Päätösseminaari 10.6.2019 Pirjo Ståhle Näkökulmamme Uudenmaan TKI lisäarvon, ohjauksen ja johtamisen näkökulmasta, mm. Mitkä ovat Uudenmaan TKI-toiminnan reunaehdot: lainsäädäntö ja strategiat Miltä TKI-toiminta
Missä Suomi on nyt? Tarvitaan tulevaisuudenuskoa vahvistava käänne!
Missä Suomi on nyt? Investoinnit jäissä Työpaikat vähenevät Yritykset eivät pärjää kansainvälisessä kilpailussa entiseen tapaan, markkinaosuudet pienenevät Talousnäkymä sumea Yritysten rahoituksen saatavuus
Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA
INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten
Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
Click to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
Tampere Grow. Smart. Together.
Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun
Eettistä tietopolitiikka tekoälyn aikakaudella. Syksy 2018
Eettistä tietopolitiikka tekoälyn aikakaudella Syksy 2018 Eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella selonteon tausta ja valmistelu Suomi tarvitsee tietopolitiikkaa -muistio. VM Kauhanen- Simanainen
Jatkuvan oppimisen Suomi
Jatkuvan oppimisen Suomi Osaamisen tulevaisuuspaneeli Matti Kajaste, OKM Osaamisen tulevaisuuspaneeli Nimitetty syyskuussa 2017 Toimii vaalikauden loppuun Mukana: Puheenjohtaja: Anne Brunila, Hanken Jäsenet:
Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes
Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1
BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018
BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018 BUSINESS FINLANDIN TAVOITTEET Luomme mahdollisuuksia globaaliin kasvuun: 1 2 3 4 edistämällä asiakkaiden uudistumista tukemalla nousevia liiketoimintaekosysteemejä
Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle
Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien
Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien Kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi Salon kaupunki 26.9.2018 Mika Mannervesi www.sijoitusaloon.fi Salon verotulot 2000-2018 Älykkään teknologian Salo
Ammattikorkeakoulujen koulutus, TKI-toiminta ja yritysyhteistyö. DL2021 vuosiseminaari Kirsi Viskari Saimaan ammattikorkeakoulu
Ammattikorkeakoulujen koulutus, TKI-toiminta ja yritysyhteistyö DL2021 vuosiseminaari Kirsi Viskari Saimaan ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulujen TKI-faktoja Vuoden 2017 lukuja 2250 tutkimus- ja kehittämishanketta
DL2021: Korkeakouluvision ehdotukset sekä datanhallinnan ja laskennan tutkimusinfrastruktuurien
DL2021: Korkeakouluvision ehdotukset sekä datanhallinnan ja laskennan tutkimusinfrastruktuurien eurooppalainen kehitys Erja Heikkinen tiedeasianneuvos, ryhmän päällikkö DL2021-kehittämisohjelman vuosiseminaari
BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE
BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 3.1.2019 STRATEGINEN TAVOITE SUOMEA VARTEN Käynnistämme uutta kestävää kasvua innovoinnin ja kansainvälisen yhteistyön kautta 1 2 Yritysten globaali kasvu
Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään
Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Sivistystyönantajat Suomalaisen koulutus järjestelmän visio Menestys tehdään yhdessä Tulevaisuutta on tunnetusti vaikea ennustaa, mutta yhdestä asiasta
VAIKUTTAVUUTTA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN. Ylijohtaja Mika Tammilehto
VAIKUTTAVUUTTA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN Ylijohtaja Mika Tammilehto 7.5.2019 TYÖN MURROS ON JO TODELLISUTTA Teknologinen kehitys muuttaa talouden toimintalogiikoita ja rakenteita, ammatti- ja tehtävärakenteita,
Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi
Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen
Takaisin tulevaisuuteen katse tulevaan
Takaisin tulevaisuuteen katse tulevaan Tietohallintoneuvos, yksikön päällikkö Maria Nikkilä JulkICT 8.4.2019 @VM_MariaNikkila JulkICT Suomi on vakaa ja kestävä yhteiskunta, jossa on hyvä hallinto ja toimivat
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan
Click to edit Master title style
Click Ehdotus to edit Suomelle: Master title Suomi style 100+ SIVISTYS, OSAAMINEN, TIEDE JA TEKNOLOGIA IHMISEN JA YHTEISKUNNAN HYVÄKSI Yli puolelle nuorista korkeakoulututkinto Korkeakoulutusta ja asiantuntijuuden
Suomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on
Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012
Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen
Komission tiedonanto: Tekoäly Euroopassa
Komission tiedonanto: Tekoäly Euroopassa Asiantuntijat: Kehittämispäällikkö Jussi Nissilä Erityisasiantuntija Isabella Paju Innovaatiot ja yritysrahoitus, TEM Kotimainen konteksti - Tekoälyohjelma Elinkeinoministeri
Luonnos valtioneuvoston selonteoksi "Eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella"
CSC-Tieteen tietotekniikan keskus Oy Lausunto 31.10.2018 Asia: VM057:00/2018 VM/2527/00.01.00.01/2017 Luonnos valtioneuvoston selonteoksi "Eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella" Lausunnonantajan
9 ratkaisua Suomelle - Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus 2018
9 ratkaisua Suomelle - Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus 2018 2 Teknologia muuttaa maailmaa, ihmiset rakentavat tulevaisuuden. 3 Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 51
Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen
Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden
Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020
Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Sisällys 4 LAMKin visio 2020 6 Arvomme ovat ilo, oivallus ja arvostus 8 Teot, jotka ratkaisevat LAMKin ja lamkilaisten tulevaisuuden 9 Profiloituminen 12 Strategiset
Ennakoinnin digitaalinen ekosysteemi valtakunnallisen osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoinnin näkökulmia
Ennakoinnin digitaalinen ekosysteemi valtakunnallisen osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoinnin näkökulmia 10 Valtakunnallinen alue-ennakoinnin seminaari Oulu 2132018 Projektipäällikkö, opetusneuvos Samuli
AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto
AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.10.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Uusia mahdollisuuksia Joustava palvelutarjonta:
INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK
INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???
Löydämme tiet huomiseen
Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan
Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla?
Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Suomessa toimii monipuolinen, globaaleja markkinoita ymmärtävä ja jatkuvasti uudistuva teollisuus, joka tuottaa korkeaa arvonlisää Suomeen Teollisuuden
Asia EU; Koulutus: Komission tiedonanto: EU:n uusi korkeakoulutussuunnitelma
Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM2017-00162 KTPO Haltia Petri(OKM) 14.08.2017 JULKINEN Asia EU; Koulutus: Komission tiedonanto: EU:n uusi korkeakoulutussuunnitelma Kokous Koulutus (EU30)
Yliopistolakiuudistuksen arviointi. Immo Aakkula Hallitusneuvos, OKM Sivistysvaliokunta
Yliopistolakiuudistuksen arviointi Immo Aakkula Hallitusneuvos, OKM Sivistysvaliokunta 8.12.2017 Keskeiset kysymykset Yliopistokollegion aseman kehittäminen Nykylain mahdollisuudet Hallituksen valintaprosessi
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA 2020-2023 TULEVAISUUSKUVA NÄIN ME NÄEMME TULEVAISUUDEN 2030 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastonmuutokseen ovat keskeisiä kriteerejä päätöksenteossa yhteiskunta-, yritys-
Eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella - tilannekatsaus Olli-Pekka Rissanen Ministeriryhmän kokous
Eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella - tilannekatsaus 4.9.2018 Olli-Pekka Rissanen Ministeriryhmän kokous Toimeenpano Tehtävä Pääministeri Sipilän hallitus päätti strategiaistunnossaan 29.1.2018
Tutkimus- ja innovaationeuvoston visio- ja tiekartta
Tutkimus- ja innovaationeuvoston visio- ja tiekartta Suomi 2030: Vetovoimaisin ja osaavin kokeilu- ja innovaatioympäristö Suomi on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa elämisen laatu ja yrittämisen
AMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019
AMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019 Sukupolvipolitiikka, osaaminen ja sivistys tulevaisuuden kivijalaksi. 12.10.2018 Vaalien tärkeät kysymykset 2 Miten kehitämme korkeakoulutusta vastaamaan tulevaisuuden
Luotettavaa kumppanuutta koulutuksen ja opetuksen edistämisessä. KOTA-seminaari Stina Westman, CSC
Luotettavaa kumppanuutta koulutuksen ja opetuksen edistämisessä KOTA-seminaari 2018 29.8.2018 Stina Westman, CSC CSC Finnish expertise in ICT for research, education, culture and public administration
Työvoimakoulutus osana ammatillista koulutusta-työkokous. Teija Felt, TEM
Työvoimakoulutus osana ammatillista koulutusta-työkokous Teija Felt, TEM Organisaatiomuutoksesta- TTM: Osaava työvoima- tehtävät/ Teija Felt työvoiman osaaminen ja kohtaanto työvoiman liikkuvuus (kansainvälinen,
Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste
JYU. Since 1863. Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste siirtyy Aasiaan. Globalisaatioprosessin
AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS
AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin
Projektien rahoitus.
Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto
Datanhallinnan ja laskennan tutkimusinfrastruktuurien ja palveluiden kehittämisohjelma DL2021: Tausta ja tavoitteet
Datanhallinnan ja laskennan tutkimusinfrastruktuurien ja palveluiden kehittämisohjelma 2017 2021 DL2021: Tausta ja tavoitteet Erja Heikkinen tiedeasianneuvos, ryhmän päällikkö Tervetuloa työstämään linjausta
PARASTA SUOMELLE. TEKin koulutuspoliittinen ohjelma YKSILÖN VASTUU OMASTA KEHITTYMISESTÄÄN TYÖELÄMÄN JA YLIOPISTON YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN
YKSILÖN VASTUU OMASTA KEHITTYMISESTÄÄN TYÖELÄMÄN JA YLIOPISTON YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN HUIPPULAADUKAS OPISKELU JA TUTKIMUS OPPIMISEN ILO JA HALU YLIOPISTOJEN RESURSSIEN PARANTAMINEN PARASTA SUOMELLE TEKin
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille
Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi
Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.
Julkisen hallinnon ICT-toiminto Aleksi Kopponen
Hallitusohjelman toimeenpano Kärkihanke: Digitalisoidaan julkiset palvelut Toimenpide 1: Luodaan kaikkia julkisia palveluita koskevat digitalisoinnin periaatteet 2.11.2015 Aleksi Kopponen Julkisen hallinnon
15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto
Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR
Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 11.4.2016
Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Liikenne- ja viestintäministeriö 327 Lausunto ehdotuksesta valtioneuvoston periaatepäätökseksi automatisaatiosta ja robotisaatiosta HEL 2016-002831 T 03
Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia
Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia Sosiaali- ja terveysvaliokunta 10.10.2017 Teollisuusneuvos Antti Valle Elinkeino- ja innovaatio-osasto #kasvustrategia @tem_uutiset Terveystoimialojen
tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen
TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin
Science with Arctic attitude
1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja
Datanhallinta, laskennan resurssit ja osaaminen
Datanhallinta, laskennan resurssit ja osaaminen Tutkimusinfrastruktuuritoiminnan strateginen kehittäminen Työpaja 25.4.2019 Anu Nuutinen Johtava tiedeasiantuntija Suomen Akatemia 1 SUOMEN AKATEMIA 2019
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
EK:n yrityskyselyn tulokset digitalouden osaamistarpeista 2019
EK:n yrityskyselyn tulokset digitalouden osaamistarpeista 2019 Johtava asiantuntija Mika Tuuliainen (mika.tuuliainen@ek.fi) Johtaja Riikka Heikinheimo (riikka.heikinheimo@ek.fi) EK:n yrityskyselyn tulokset
Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto
Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja
#ammattiosaaminen2023
Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Vaalitavoitteet Sisältö Osaaminen ratkaisee Tutkinto nuorille Digi muuttaa työtä Osaamisstrategia Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n vaalitavoitteet
Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello
Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu
Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen
Horisontti kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee?
Horisontti 2020 - kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee? Johtaja Ari Pouttu Centre for Wireless Communications Oulun yliopisto Esityksen taustoitukseksi: Kolme kokoavaa otsikkoa
Tekesin tutkimushaut 2012
Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen
Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue
Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS
KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa
Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa
Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa 23.11.2016 Neuvotteleva virkamies Ulla-Jill Karlsson Ammatillisen koulutuksen osasto Mitä reformissa tavoitellaan?
Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma
Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien
SUOMEN YRITTÄJIEN EUROVAALIOHJELMA KITEYTETTYNÄ
SUOMEN YRITTÄJIEN EUROVAALIOHJELMA KITEYTETTYNÄ Tavoitteena kestävän kasvun Eurooppa Tulevat Euroopan parlamentin vaalit ovat tärkeät myös yrittäjille. Suomen Yrittäjät vaikuttaakin Euroopan unionin asioihin
Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo
Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu
Talousarvioesitys vaikutukset opetukseen ja tieteeseen sekä innovaatiotoimintaan ja uuden työn luomiseen. Tulevaisuusvaliokunta 5.10.
Talousarvioesitys 2017 - vaikutukset opetukseen ja tieteeseen sekä innovaatiotoimintaan ja uuden työn luomiseen Tulevaisuusvaliokunta 5.10.2016 T&K&I - määrärahat talousarvioesityksessä T&K&I politiikan
Soteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistamisen ja verkostojen kehittämisen työkalupakki.
Mikä? Soteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistamisen ja verkostojen kehittämisen työkalupakki. Soteuttamot ovat avoimia tapahtumia, joissa yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajat
Erityisavustus korkeakouluille korkeakoulutuksen kehittämiseen ja OKM
Erityisavustus korkeakouluille korkeakoulutuksen kehittämiseen 2017-2019 ja 2018-2020 OKM 22.8.2017 Erityisavustukset korkeakoulutuksen kehittämishankkeisiin 2017-2019 Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti
Teknologiateollisuuden vaikuttamistavoitteista Teknologiateollisuus
Teknologiateollisuuden vaikuttamistavoitteista 2 Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä Teknologiayritykset työllistävät suoraan n. 300 000 ja välillisesti noin 750 000 henkilöä 30 % Suomen koko
Julkisen hallinnon ICT-toiminto Aleksi Kopponen
Hallitusohjelman toimeenpano Kärkihanke: Digitalisoidaan julkiset palvelut Toimenpide 1: Luodaan kaikkia julkisia palveluita koskevat digitalisoinnin periaatteet 23.10.2015 Aleksi Kopponen Julkisen hallinnon
Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä
DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta
ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella
ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella 2014-2020 Helavalkeat-ajankohtaisseminaari 29.5.2013 Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston
VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi
VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen
Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin
Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä
Tieto on rakkaus. Erityisasiantuntija Aleksi Kopponen AKUSTI
Tieto on rakkaus Erityisasiantuntija Aleksi Kopponen AKUSTI 12.6.2018 sitä ei ole koskaan liikaa https://en.wikipedia.org/wiki/love_lock#/media/ File:Lovelocks_on_pont_des_Arts,_Paris.jpg se luo uskoa
Espoon Avoimen osallisuuden malli
Espoon Avoimen osallisuuden malli Avoimen osallisuuden malli - mistä on kysymys? Kaupunkien kilpailukyky perustuu yhä tiiviimpään kumppanuuteen sekä alueen toimijoiden että muiden kaupunkien välillä.
Tekesin palvelut teollisuudelle
DM xx-2016 Tekesin palvelut teollisuudelle Nastolan Teollisuusryhmä 28.9.2017 Markku Mäkelä/Tekes Lahti Tekesin toimipisteet Suomessa Rovaniemi Kemi Oulu Jyväskylä Seinäjoki Vaasa Tampere Pori Turku Kajaani
Tredun strateginen ohjelma Ammatillista etumatkaa Rohkee, Retee ja Reilu Tredu
Tredun strateginen ohjelma 2019 2022 Ammatillista etumatkaa Rohkee, Retee ja Reilu Tredu Pääkohdat elinvoima-ja osaamislautakunnan 14.11.2018 hyväksymästä Tredun strategisesta ohjelmasta Missio Tredu kohottaa
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja
AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto
AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen
Click to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
Elinvoimaa monialaisista maakunnista
Elinvoimaa monialaisista maakunnista Kasvupalvelu-uudistus TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi alvelulla edistetään yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä