Hankkeen käynnistyspäätöstä esitetään kunnanvaltuuston hy väk syt tä väk si ja hankesuunnittelun käynnistämiseksi kokouksessa.

Transkriptio

1 Sivistyslautakunta Yhdyskuntalautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kolmannen yläkoulun hankesuunnitelman käynnistys 3688/ /2017 SIVLTK Kasva ja Opi Lempäälässä sivistystoimen palveluverkkoselvityksen yhtenä kunnanvaltuuston hyväksymänä ke hit tä mis lin jaukse na on kolmannen yläkoulun rakentaminen kun ta kes kuk seen. Palveluverkkoselvityksen perusteella tarvitaan n. 200 yläkoululaiselle koulu paik ka vuonna Uuteen yläkouluun tulevat oppilaat Kelhon, Mat ti lan, Lastusten, Lempoisten, Säijän ja Nurmen kouluista sekä uu sim man oppilaaksiottotarkastelun osalta myös Kuokkalan koulusta Kul jun ja Moision koulun oppilasmäärän kasvun vuoksi. Sääksjärven kou lun oppilaaksiottoalueen rajaa siirretään etelään, jolloin Sääksjärven kou luun tulevat oppilaat koulun laajennetulta oppilaaksiottoalueelta. Kul jun koulun oppilaat käyvät kolmannen yläkoulun valmistuttua vuo si luo kat 7-9 Hakkarin koulussa. Siirtymäaikatauluista päättää si vis tys lau ta kun ta erikseen. Palvelusuunnitteluryhmä (pasu) on monialaisesti vas tan nut jatkovalmistelusta kehittämislinjausten osalta. Kokouksessa esi tel lään luonnos uusista oppilaaksiottoalueista, joissa on otettu huo mi oon kuntastrategiassa vahvistettu 2 % väestönkasvun ja kolmannen ylä kou lun vaikutukset. Uuden yläkoulun toimintojen sekä rahoitus- ja toteutusvaihtoehtojen osal ta järjestettiin sivistyslautakunnan ja yh dys kun ta lau ta kun nan yhteinen teemakokous ja kunnanvaltuuston vastaava tee ma se mi naa ri jatkovalmistelun pohjaksi. Näiden pohjalta jär jes te tään kunnanvaltuuston puurakentamisen teemaseminaari, jos sa kuullaan mm. puurakentamisen asiantuntijaa ja käyttäjäkokemuksia. Li säk si kerrotaan elinkaarimalli -rakentamisesta. Hankkeen käynnistyspäätöstä esitetään kunnanvaltuuston hy väk syt tä väk si ja hankesuunnittelun käynnistämiseksi kokouksessa. Sivistyslautakunta toimii hankesuunnittelussa huomioon otettavien toi minto jen osalta ns. tilaajan roolissa. Tavoitteena on toimiva, terve, ajan mu kainen ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisesti toteutettu tu le vai suu den oppimisympäristö. Sivistyslautakunta esittää seuraavien toimintojen sisällyttämistä han kesuun ni tel maan: Toiminto Uusi koulurakennus Perustelu Terveet ja ajanmukaiset koulutilat

2 Monikäyttöiset tilat Koulunuorisotyön mah dollis ta mi nen koulun tiloissa Koulun toimintojen lisäksi tilojen hyödyntäminen eri toimijoiden käytössä Kasva ja Opi Lempäälässä Si vis tys toimen palveluverkkoselvitys Liikuntahalli Lisää koululiikunnan lisäksi kunnan mahdol lis ta maa liikuntapaikkatarjontaa. - laaditaan valtionavustushakemus mennessä Ulkoliikuntakenttä koulun välittömässä läheisyydessä Liikunnan opetussuunnitelman toteuttaminen ja monikäyttöinen lähiliikuntapaikka Hankesuunnittelun edetessä tullaan uuden koulun tulevia käyttäjiä osallistamaan eri tavoin. Lisäksi sivistyslautakunta pitää tärkeänä vanhan lukiorakennuksen kult tuuri his to rial li sen katsauksen laatimista hyödyntäen laadittuja Kanavan kou lun rakennusinventointi dokumenttia ja Lempäälän lukion his to riik kia. Esityslistan mukana toimitetaan Kohti kolmatta yläkoulua kooste hankkeen perusteluista ja aikataulusta. Lisätiedot: sivistysjohtaja Nina Lehtinen, puh Sivistysjohtajan ehdotus Sivistyslautakunta esittää edellä selostetun mukaisia toimintoja kol mannen yläkoulun osalta käynnistyspäätöksen ja hankesuunnitelman poh jak si. Esittelijä, sivistysjohtaja Nina Lehtinen selosti asiaa. Sivistyslautakunta hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen. YHDLTK Kolmannen yläasteen hanketta on valmisteltu yhdyskunnan pal ve lu alu eel la yhdessä sivistyksen palvelualueen kanssa. Hankkeesta on laadittu ti la ohjel ma, jossa koulun oppilasmäärä on 440 oppilasta ja hen ki lö kun taa on noin 60. Kerrosalaa kouluun on tulossa noin 4500 k-m2 ja brut to alaa noin 7000 br-m2. Lisäksi koulun yhteyteen on suunniteltu ra ken net ta van nuorisotoimen toimistotilat sekä tilat koulunuorisotyölle ja nuo ri so toi min nalle. Näin voidaan hyödyntää koulun ja nuorisotoimen tiloja jous ta vas ti. Arkkitehtuuritoimisto Jaakko Nieminen on laatinut ti la oh jel man pohjalta Kanavan koulun hankesuunnitelman, jossa kou lu ra ken nuk sen sijoitus perustuu kaavaehdotukseen. Asemakaavaehdotus on par hail laan nähtävillä pääsiäiseen saakka.

3 Tilaohjelman pohjalta Insinööritoimisto LaRa Oy on laatinut kus tan nus arvion, jossa koulutilojen kustannukset ovat 12,8 milj.e nuoriso- ja toi mis to tilo jen kustannukset 1,7 milj.. Kokonaiskustannusarvio on 14,5 milj.e, johon tulee vielä lisäksi irtokalustus noin 1,0 milj.e. LaRa Oy:n kustannusarvion pohjalta teetettiin Granlund Consulting Oy:llä vertaileva kustannusarvio puurunkovaihtoehdolla. Vertailun te ki jäk si valittiin Granlund Consulting Oy, koska heillä oli kokemusta puu ra ken ta mi ses ta. Puurakennuksen kustannusarvion kouluosuus on 14,5 milj.e ja nuorisotilojen1,9 milj.e, yhteensä 16,4 milj.e. Puu run ko vaih to eh to on noin 12,8 % kalliimpi kuin betonirunkovaihtoehto. Hankesuunnitelma ja kustannusarvio on tehty 500 m2:n liikuntasalille. Liikun ta sa lin kasvattaminen n. 800 m2:n kokoiseksi sekä pesu- ja pu ku ti lo jen lisäys kasvattaa kustannuksia noin e, johon on mah dol lis ta hakea valtionapua. Tähän hankkeeseen soveltuu puu hyvin julkisivuverhoukseen. Ra ken nus toteutetaan 3-4 kerroksisena, jännevälit ovat pitkiä ja as kel ää ni eris tyk sen vaatimukset ovat hankalia toteuttaa puurakenteilla, joten näin mas sii vi sen rakennuksen runko on parempi toteuttaa be to ni ra ken tei se na. Elinkaarimallissa elinkaarihankkeen toteuttaja vastaa hankkeen suun nit telus ta, ja rakentamisesta sekä ylläpidosta sovitun ajan, yleensä vuotta. Näin toteuttajalla on intressi toteuttaa hanke elin kaa ri kus tan nuk siltaan mahdollisimman edullisella tavalla ja hoitaa rakennusta hy vin, jolloin rakennukselle ei muodostu korjausvelkaa. Elinkaarimallin omis tuk ses sa ja rahoituksessa on erilaisia vaihtoehtoja. Talousjohtaja tarkentaa sovitusti hankkeen rahoituskulut sekä ta se lai naettä kiinteistöleasing- vaihtoehdoille. Lisätiedot: yhdyskuntajohtaja Tiia Levonmaa puh Yhdyskuntajohtajan ehdotus Yhdyskuntalautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kun nan val tuus tol le yläkoulu-hankkeen käynnistämistä seuraavilla reu na ehdoil la: 1. hankkeeseen sisällytetään sivistyslautakunnan edellyttämät toi minnot. 2. hanke toteutetaan elinkaarimallina Lisäksi kunnanhallitus päättää rahoitusmallin esittämisestä valtuustolle. Tiia Levonmaa teki lisäyksen päätösehdotukseen: 3. hankkeessa varaudutaan 16,5 miljoonan euron kustannuksiin,joka pi tää sisällään kalusteet, suuremman liikuntahallin sekä mah dol listaa pääosin puurakentamisen. Liikuntahalliin ja puurakentamiseen kar toi te taan valtionavustuksen mahdollisuudet. 4. rakennus toteutetaan pääosin puurakenteisena

4 Keskutelun aikana Kirsi Kallio teki ehdotuksen, että hanke toteutetaan kvr-urakkana. Ehdotus raukesi kannattamattomana. Keskustelun aikana Tapio Kuisma ehdotti että kohta 2 poistetaan päätösehdotuksesta. Kirsi Kallio kannatti ehdotusta. Julistettuaan keskustelun asiasta päättyneeksi puheenjohtaja totesi,että kos ka oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, asiasta on äänestettävä ja teki seuraavan äänestysesityksen, joka hy väk syt tiin yksimielisesti: Ne, jotka ovat esittelijän tekemän esityksen hyväksymisen kannalla ää nestä vät "jaa" ja ne jotka ovat Tapio Kuisman tekemän esityksen hy väk sy misen kannalla äänestävät "ei". Äänestys toimitetaan ni men huu to ää nes tyk senä. Toimitetussa äänestyksessä annettiin 3 "jaa" ääntä (Hannu Kiviaho, Tui ja Seppänen ja Kari Tolonen) ja 8 "ei" ääntä (Henri Haapajoki, Kirsi Kal lio, Katja Korpela, Tapio Kuisma, Nina Söderholm, Mikko Tappura, Ta pa ni Touru ja Arto Herala) Äänestyksen tuloksena puheenjohtaja totesi, että päätösehdotuksesta pois te taan kohta 2, muutoin päätösehdotus tulee yh dys kun ta lau ta kun nan päätökseksi. Yhdyskuntalautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnan val tuus tol le yläkoulu-hankkeen käynnistämistä seuraavilla reu na eh doilla: 1. hankkeeseen sisällytetään sivistyslautakunnan edellyttämät toi minnot. 2. hankkeessa varaudutaan 16,5 miljoonan euron kustannuksiin,joka pi tää sisällään kalusteet, suuremman liikuntahallin sekä mah dol listaa pääosin puurakentamisen. Liikuntahalliin ja puurakentamiseen kar toi te taan valtionavustuksen mahdollisuudet. 3. rakennus toteutetaan pääosin puurakenteisena Lisäksi kunnanhallitus päättää rahoitusmallin esittämisestä valtuustolle. KHAL Merkittiin että Tapio Kuisma ja rakennuttamispäällikkö Mervi Järvinen pois tui vat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen klo Nykyisen taloussuunnitelman yleisperustelujen mukaisesti hanke on otettu huomioon kunnan lähivuosien investointiohjelmassa 12 miljoonan euron tasoon siten, että hankkeen vaatima rahoitus kasvattaisi valmistuttuaan yhdyskunnan palvelualueen käyttötalouden kiinteistöleasingkustannuksia. Tämän jälkeen jatkuneen tilaohjelmavalmistelun ja sen perusteella vuonna 2018 laskettujen kustannusarviotietojen mukaan hanke tulisi olemaan toteutusvaihtoehdosta ja -tavasta riippuen kustannusarvioltaan jopa +30 % alustavia suunnitelmavarauksia kalliimpi. Lähivuosien kokonaistalouden tasapainon ylläpitäminen edellyttää monista eri syistä johtuen vastuullista harkintaa ja päätöksentekoa sekä

5 käyttötalousraamin että lähivuosien investointien osalta. Tämän johdosta myös 3. yläkouluhankkeen toteutustapaa ja laajuutta on harkittava perusteellisesti hankekustannusarvion kasvun pienentämiseksi. Lisäksi hankkeen jatkovalmistelua on tärkeää viedä eteenpäin siten, että kunnanhallituksella säilyy yhä mahdollisuus harkita koulukiinteistön rahoitustavaksi joko kiinteistöleasing- tai taselainavaihtoehtoa. Rakennuksen käyttöikä huomioiden on tärkeää pohtia myös tulevien vuosien käyttötarkoitusta lähivuosien lisäksi. On todennäköistä, että yhteiskunnan muutoksista johtuen rakennuksessa tapahtuva toiminta ja käyttötarkoitus tulee vuosien varrella muuttumaan. Tästä syystä suunnittelun lähtökohtana tulee olla tilojen monikäyttöisyys. Varsinaisen koulurakennuksen tilat suunnitellaan monikäyttötiloiksi, joita voidaan muunnella erilaisten tarpeiden mukaisesti. Sivistyksen palveluverkkoselvityksen mukaan 5/2016 nuorisotyölle voidaan osoittaa tilat myös muualta kuntakeskuksessa. Koulunuorisotyötä pystytään hoitamaan koulun monikäyttöisissä tiloissa. Isomman liikuntatilan rakentamiseen on selkeä tarve ja liikuntahallin kasvattamiselle voidaan hakea valtionavustusta. Jotta investointi pystytään toteuttamaan, on kunnan kokonaistalouden näkökulma otettava huomioon heti suunnittelun alkuvaiheessa. Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle kolmas yläkoulu -hankkeen käynnistämistä seuraavilla reunaehdoilla: 1. hankkeeseen sisällytetään sivistyslautakunnan edellyttämät toiminnot, mutta erillisiä nuorisotiloja ei rakenneta vaan palvelu järjestetään koulun tiloissa. 2. hankkeessa varaudutaan 14,6 miljoonan euron kustannuksiin, joka pitää sisällään kalusteet, suuremman liikuntahallin sekä mahdollistaa pääosin puurakentamisen. Liikuntahalliin ja puurakentamiseen haetaan valtionavustusta. 3. rakennus toteutetaan pääosin puurakenteisena 4. valtuusto valtuuttaa kunnanhallituksen päättämään hankkeen rahoitusmuodosta myöhemmässä vaiheessa Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti päätösehdotuksen. Merkittiin pöytäkirjaan, että sivistysjohtaja Nina Lehtinen saapui kokoukseen ennen tämän pykälän käsittelyä ja päätöksentekoa klo Merkittiin pöytäkirjaan, että yhdyskuntajohtaja Tiia Levonmaa poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon jälkeen klo Merkittiin pöytäkirjaan, että Riku Floman poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon jälkeen klo

6 KVAL Käsittely Merkittiin pöytäkirjaan, että Juha Kuisma oli poissa kokouksesta klo Keskustelun kuluessa Mikko Kärki esitti, että kunnanvaltuusto ei käynnistä kolmas yläkoulu -hanketta, vaan kunnanvaltuusto päättää selvittää uudelleen ja kunnolla myös vaihtoehtoja vanhan lukiorakennuksen peruskorjaamiseksi. Keskustelun kuluessa Tuula Petäkoski-Hult esitti, että kunnanhallituksen pohjaehdotuksesta poiketen päätösehdotuksen kohta 4 kuuluu seuraavasti: Valtuusto edellyttää, että kunnanhallitus valmistelee toteutusja rahoitusvaihtoehdot ja tuo ehdotukset valtuuston päätettäväksi. Keskustelun kuluessa Mikko Blomqvist esitti, että kunnanhallituksen pohjaehdotukseen lisätään kohta 5, jossa todetaan, että hanke toteutetaan elinkaarimallilla. Keskustelun kuluessa Satu Kosola ja Hannu Tiensuu kannattivat Tuula Petäkoski-Hultin muutosehdotusta. Keskustelun kuluessa Kristian Lella ja Jocka Träskbäck kannattivat Mikko Blomqvistin muutosehdotusta. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kolme muutosehdotusta, joista Tuula Petäkoski-Hultin ja Mikko Blomqvistin muutosehdotuksia on kannatettu. Puheenjohtaja totesi, että näin ollen Mikko Kärjen muutosehdotus raukeaa kannattamattomana. Puheenjohtaja tiedusteli valtuustolta sitä voidaanko kunnanhallituksen päätösehdotuksen kohdat 1, 2, ja 3 hyväksyä yksimielisesti, sillä kannatetut muutosehdotukset ovat kohdistuneet vain kohdan 4 sisältöön. Kunnnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen päätösehdotuksen kohdat 1, 2, ja 3. Puheenjohtaja totesi, että asiassa on tehty kaksi kannatettua muutosehdotusta, joten asiassa tulee äänestää. Hyväksyttiin yksimielisesti puheenjohtajan ehdotuksesta nimenhuutoäänestys äänestysmenettelyksi. Hyväksyttiin yksimielisesti äänestysjärjestykseksi puheenjohtajan ehdotuksesta, että ensimmäisessä äänestyksessä ovat vastakkain kaksi muutosehdotusta. Ensimmäisen äänestyksen voittanut muutosehdotus asetetaan vastakkain toisessa äänestyksessä kunnanhallituksen pohjaehdotuksen kanssa. Puheenjohtaja totesi, että ensimmäisessä äänestyksessä ovat vastakkain Tuula Petäkoski-Hultin muutosehdotus ja Mikko Blomqvistin muutosehdotus siten, että ne jotka kannattavat Tuula Petäkoski-Hultin muutosehdotusta, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Mikko Blomqvistin muutosehdotusta, äänestävät EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 30 JAA-ääntä (Alenius, Haapajoki, Haapasalmi, Huhtala, Kallio, Kosola, Kuisma J., Kärki, Lehikoinen, Lipsanen, Liuha, Niemi, Nieminen, Nurmela, Ojala, Petäkoski-Hult,

7 Päivänen, Rajamäki, Rossi, Saarelainen, Selin, Tiensuu, Wesslin, Virtanen H., Virtanen K., Österberg, Viitanen, Lahtinen, Eloranta ja Kunnas) ja 13 EI-ääntä (Aspila, Blomqvist, Hakala, Hämäläinen, Lella, Lundán, Länsipuro, Mäkinen, Papinsaari, Perälä, Söderström, Träskbäck ja Sundström). Puheenjohtaja totesi, että äänestys päättyi äänin Puheenjohtaja totesi, että ensimmäisen äänestyksen voitti Tuula Petäkoski-Hultin muutosehdotus. Puheenjohtaja totesi, että toisessa äänestyksessä ovat vastakkain kunnanhallituksen pohjaehdotus ja Tuula Petäkoski-Hultin muutosehdotus siten, että ne jotka kannattavat kunnanhallituksen pohjaehdotusta, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Tuula Petäkoski-Hultin muutosehdotusta, äänestävät EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 11 JAA-ääntä (Blomqvist, Hakala, Hämäläinen, Lella, Lundán, Länsipuro, Mäkinen, Papinsaari, Söderström, Träskbäck ja Sundström) ja 32 EI-ääntä (Alenius, Aspila, Haapajoki, Haapasalmi, Huhtala, Kallio, Kosola, Kuisma J., Kärki, Lehikoinen, Lipsanen, Liuha, Niemi, Nieminen, Nurmela, Ojala, Perälä, Petäkoski-Hult, Päivänen, Rajamäki, Rossi, Saarelainen, Selin, Tiensuu, Wesslin, Virtanen H., Virtanen K., Österberg, Viitanen, Lahtinen, Eloranta ja Kunnas). Puheenjohtaja totesi, että äänestys päättyi äänin Puheenjohtaja totesi, että kunnanvaltuuston päätökseksi tulee Tuula Petäkoski-Hultin muutosehdotus. Kunnanvaltuusto päätti käynnistää kolmas yläkoulu -hankkeen seuraavilla reunaehdoilla: 1. hankkeeseen sisällytetään sivistyslautakunnan edellyttämät toiminnot, mutta erillisiä nuorisotiloja ei rakenneta vaan palvelu järjestetään koulun tiloissa. 2. hankkeessa varaudutaan 14,6 miljoonan euron kustannuksiin, joka pitää sisällään kalusteet, suuremman liikuntahallin sekä mahdollistaa pääosin puurakentamisen. Liikuntahalliin ja puurakentamiseen haetaan valtionavustusta. 3. rakennus toteutetaan pääosin puurakenteisena 4. valtuusto edellyttää, että kunnanhallitus valmistelee toteutus- ja rahoitusvaihtoehdot ja tuo ehdotukset valtuuston päätettäväksi. Merkittiin pöytäkirjaan, että Mikko Kärki jätti asiassa pöytäkirjan liitteenä olevan eriävän mielipiteen. Merkittiin pöytäkirjaan, että Pauliina Alenius oli poissa kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana klo