Potilaana somali. Auttaako kulttuurinen tieto lääkärin työssä? Kulttuurien kohtaaminen. Terveydenhuolto Somaliassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Potilaana somali. Auttaako kulttuurinen tieto lääkärin työssä? Kulttuurien kohtaaminen. Terveydenhuolto Somaliassa"

Transkriptio

1 Kulttuurien kohtaaminen Mulki Mölsä ja Marja Tiilikainen Potilaana somali Auttaako kulttuurinen tieto lääkärin työssä? Monet kysymykset maahanmuuttajien kohtaamisesta suomalaisessa terveydenhuollossa ovat nousseet somalipotilaiden kautta. Somalikulttuuriin kuuluvat käsitykset sairauksien etiologiasta ja hoidosta, erityisesti mielenterveysongelmissa, poikkeavat länsimaisen lääketieteen käytännöistä. Suomessa somaliperheet ovat kohdanneet suuria muutoksia, mm. uudenlaisen terveydenhuoltojärjestelmän. Somaliassa julkiset terveyspalvelut olivat heikkoja jo ennen sisällissotaa, ja rinnan lääketieteellisten hoitojen kanssa on käytetty perinteisiä hoitomenetelmiä. Somalien kesken on suuria eroja siinä, kuinka islamiin liittyviä sääntöjä tulkitaan. Kulttuurinen tieto voi auttaa lääkäriä potilaan tilanteen hahmottamisessa sekä antaa rohkeutta ja ideoita uudenlaisten kysymysten esittämiseen. S omalit ovat merkittävä terveyspalvelujen käyttäjäryhmä erityisesti pääkaupunkiseudulla. Turvapaikanhakijoita alkoi saapua Somaliasta Suomeen vuonna 1990, ja somalit ovat edelleen suurin yksittäinen muslimi ja afrikkalaistaustainen maahanmuuttajaryhmämme. Vuoden 2005 lopussa Suomessa oli yli somalia äidinkielenään puhuvaa. Heistä lähes puolet oli alle 15 vuotiaita perheiden suuruuden vuoksi. Ikääntyneiden osuus on hyvin pieni: vain noin 5 % Suomen somaleista on yli 50 vuotiaita. Monet käytännön kysymykset kulttuurisesti ja uskonnollisesti erilaisten maahanmuuttajien kohtaamisesta suomalaisessa terveydenhuollossa ovat nousseet nimenomaan somalipotilaiden kautta. Tutkimuksissa on tuotu esiin mm. se, että somalikulttuuriin kuuluvat käsitykset sairauksien etiologiasta ja hoidosta, erityisesti mielenterveysongelmissa, poikkeavat länsimaisen lääketieteen käytännöistä (Serkkola 1994, Pelizzari 1997, Lewis 1998, Rousseau ym. 1998, Duodecim 2007;123:451 7 Tiilikainen 2003 ja 2004, Carroll 2004). Tämän kulttuurieron on Suomessakin usein koettu vaikeuttavan hoitoa. Tässä artikkelissa käsitellään joitakin kulttuurisia ja uskonnollisia seikkoja, joiden tiedostaminen voi auttaa suomalaista lääkäriä somaliasiakkaiden kanssa työskenneltäessä. Samalla haluamme virittää lukijan miettimään sitä, mikä ylipäätään voisi olla kulttuurisen tiedon paikka ja merkitys, kun potilaalla on maahanmuuttajan tausta. Terveydenhuolto Somaliassa Somalian valtio sijaitsee Afrikan sarvessa. Alue on pääosin kuivaa ja kuumaa, ja pääelinkeinona on paimentolaisuus. Tärkein kotieläin on kameli. Somalit ovat sunnimuslimeja. Uskonnon harjoittaminen on osa somalialaista elämäntapaa, johon kuuluvat päivittäiset rukoukset, islamin ruokasäännöt ja esimerkiksi paastokuukauden ramadanin vietto. Islam antaa perustan myös 451

2 Somalialaisen sanonnan mukaan sairaalla miehellä on sata neuvonantajaa sille, kuinka terveyteen ja sairauteen suhtaudutaan. Terveys ja sairaus ovat Allahin kädessä. Sairaus tulee kestää kärsivällisesti eikä uskoa saa menettää sen vuoksi. Ihmisen tulee kuitenkin itse etsiä parannusta, koska samalla kun Jumala on luonut sairauden, hän on luonut myös siihen hoidon. Islamilaisen ajattelun mukaan myös henget, niin kutsutut jinnit, noituus ja paha silmä voivat aiheuttaa sairautta (Perho 1995). Julkiset terveydenhuoltopalvelut olivat Somaliassa heikkoja jo ennen sisällissotaa. Maan terveysministeriön budjetti vuonna 1987 oli 65 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria silloisen rahanarvon mukaan (Omar 2001). Pääsairaalat olivat pääkaupungissa Mogadishussa, jossa oli vuonna 1987 puoli miljoonaa asukasta ja kahdeksan julkista sairaalaa. Somaliassa oli 18 lääniä ja jokaisessa läänissä yksi yleissairaala. Jokaisessa kunnassa oli yksi terveyspiste. Maaseudun paimentolaisväestön pääsy terveyspalveluihin oli erittäin heikkoa. Mielenterveyspalvelut olivat lähes olemattomia. Koko Somaliassa oli vain yksi mielisairaala, joka sijaitsi Berberassa Pohjois Somaliassa. Yleissairaaloilla oli psykiatrinen osasto vain Mogadishussa ja Hargeisassa (WHO 2004). Somalian itsenäistymistä (1960) seuranneena aikana vallalla ovat olleet lääketieteellisten terveyspalvelujen riittämättömyyden vuoksi perinteiset hoitomenetelmät. Slikkerveerin (1990) mukaan perinteisessä somalialaisessa hoidossa voidaan erottaa kaksi rinnakkaista menetelmää, 1) yliluonnollisiin ja sosiaalisiin asioihin kuten Jumalaan, henkiin ja ihmisten välisiin suhteisiin sekä 2) luonnollisiin hoitomenetelmiin kuten haavojen ja murtumien hoitoon ja yrttilääkintään perustuva. Erilaisia hoitomenetelmiä voidaan käyttää samanaikaisesti ja myös lääketieteelliseen hoitoon yhdistäen. Sisällissodan seurauksena Somalian valtiollinen infrastruktuuri tuhoutui ja julkiset terveydenhuoltopalvelut ajautuivat katastrofaaliseen tilaan. Palkkojen pienuuden vuoksi koulutetut lääkärit ja sairaanhoitajat siirtyvät lukuisiin pieniin yksityisklinikoihin, joiden palveluihin vain harvoilla on varaa. Lääkkeiden laatua, säilytystä tai jakelua sairaille ei valvota. Yksityisyrittäjyys kukoistaa myös perinteisten parantajien toiminnassa. Esimerkiksi Pohjois Somaliassa toimii lukuisia uskonnollisten ja muiden perinteisten parantajien perustamia klinikoita, joihin asiakkaat jonottavat mitä moninaisimpien vaivojen kanssa. Joidenkin parantajien ja lääkäreiden välille on syntynyt myös yhteistyötä. Perinteiset parantajat ohjaavat potilaan tarvittaessa jatkotutkimuksiin lääkärille ja lääkärit puolestaan ohjaavat potilaitaan perinteiselle parantajalle, ellei lääketiede pysty heitä auttamaan. Suuri äitiys ja imeväiskuolleisuus sekä tarttuvat taudit, kuten tuberkuloosi, ovat vakavia ongelmia. Elämää maanpaossa Suomeen muuttaminen on merkinnyt somaliperheille monia suuria muutoksia. Ilmasto, kieli, uskonto ja kulttuuriset tavat heijastuvat moniin arkisiin käytäntöihin, kuten sosiaaliseen kanssakäymiseen ja ruokakulttuuriin. Ympäristöön liittyvien muutosten lisäksi monet perheet ovat läpikäyneet perheen sisäisiä muutoksia ja haasteita. Suurperheet ovat hajonneet, ja naisen asema sekä vanhempien ja lasten väliset suhteet muuttuvat ympäröivän kulttuurin vaikutuksesta. Vaikka Suomi on tarjonnut perheille turvapaikan sisällissodan levottomuuksilta, elämää varjostavat rasismin ja syrjinnän uhka, työttömyys sekä huoli Somaliassa olevista sukulaisista ja sotaan liittyvät henkilökohtaiset muistot. Nämä monikerroksiset kokemukset heijastuvat myös somaattisena oireiluna, kuten monien somaliäitien valittamina kipuina ja uupumuksena (Tiilikainen 2003). Suomessa somaliperheet ovat kohdanneet myös uudenlaisen terveydenhuoltojärjestelmän neuvoloineen ja vanhusten palvelutaloineen. Ajanvarausjärjestelmä minuuttiaikatauluineen on uudelle tulijalle outo, samoin terveydenhuollon pitkälle kehittynyt teknologia. Toimenpiteistä saatetaan kieltäytyä jo pelkän pelon takia. Somalialaisen sanonnan mukaan sairaalla miehellä on sata neuvonantajaa nin bukaa boqol u tali. Perhe ja yhteisö osallistuvat sairaan hoitoon ja 452 M. Mölsä ja M. Tiilikainen

3 Potilaana somali ohjaukseen. Suomessa oleva somalipotilas voi hämmentyä keskellä tätä neuvonantajien piiriä, varsinkin jos hän itse ei ymmärrä suomalaista järjestelmää ja hänen kielitaitonsa on heikko. Yksi solmukohta on somalin kielen vahva suullinen perintö. Somalin kirjakieli on luotu vasta 1972, ja suullinen viestintä on kirjoitettua merkityksellisempää. Suomessa sen sijaan tärkeät viestit esimerkiksi viranomaisilta tulevat kirjallisesti. Suulliseen viestintään tottuneen maahanmuuttajan on vaikea saada selvää, mikä postiluukusta sisään tulevasta paperipostista on tärkeää, ja hän saattaa olla luku ja kirjoitustaidoton. Onkin suositeltavaa, että tärkeät potilaille tarkoitetut viestit, esimerkiksi ajanvaraukset lääkärille, kerrotaan aina myös suullisesti. Somaliasta tulleiden yleinen terveystieto esimerkiksi rokotuksista tai sairauksien kotihoidosta voi olla hyvinkin puutteellinen. Somaliassa apteekista on vapaasti saatavissa esimerkiksi antibiootteja, ja niitä on käytetty perheissä ilman tietoa lääkityksen haittavaikutuksista. Ehkäisevän terveydenhuollon merkitys ei useinkaan ole perheille tuttu. Esimerkiksi raskaudenaikainen seuranta on tuttua lähinnä suurimmista kaupungeista tulleille. Somaliperheet kuitenkin yleensä arvostavat suomalaisia terveyspalveluja ja käyttävät niitä. Suomalaisten mielenterveyspalvelujen käytössä näyttää kuitenkin olevan ongelmia, jotka liittyvät lääketieteellisistä käsityksistä poikkeaviin sairauden selitysmalleihin. Mielenterveysongelmien somalialaiset selitysmallit Länsimaiset mielenterveyden häiriöihin liittyvät diagnoosit, kuten depressio, psykoosi tai skitsofrenia, ja niiden hoito lääkityksen avulla eivät ole Somaliassa laajalti tunnettuja. Somalikulttuurissa tunnistetaan kyllä sairauden oireet, kuten liika ajatteleminen, huoli, pelko, painajaiset, epäluuloisuus, itsekseen puhuminen, äänten kuuleminen, laihtuminen, unettomuus tai väkivaltaisuus. Näitä oireita ei kuitenkaan liitetä esimerkiksi depressioon vaan erilaisiin henkiin, kuten jinni tai zar henkiin, noituuteen ja pahaan silmään. Tällöin myös hoito toteutetaan sairauden syyhyn sopivalla tavalla. Koraanin lukeminen, yrttilääkintä tai erilaiset henkipossessiorituaalit suitsukkeineen ja lauluineen tehoavat tällaisen sairauden aiheuttajaan. Somalialaisen käsityksen mukaan»hulluus», waalli, ei yleensä enää ole parannettavissa. Mielisairaala on Somaliassa paikka, johon sairastunut perheenjäsen tuodaan 453

4 Potilastapaus Nuori somalinainen kärsi jatkuvista vatsakivuista, ruokahaluttomuudesta ja laihtumisesta. Psykiatri määräsi lääkkeitä masennukseen ja unettomuuteen. Nainen matkusti Somaliaan, ja siellä uskonnollinen parantaja totesi hänen kärsivän noituuden aiheuttamista ongelmista. Naista hoidettiin kuukauden verran Koraanin ja yrttien avulla. Hän voi nyt paremmin, mutta hän haluaisi taas matkustaa Somaliaan jatkamaan hoitoa. Hän ei halua käyttää lääkärin määräämiä mielialalääkkeitä. vasta, kun on vuosikausia kierretty eri parantajien luona tai perhe on väsynyt hänen hoitamiseensa esimerkiksi väkivaltaisuuden vuoksi.»hulluksi» tulemiseen ja mielisairaalassa olemiseen liittyy Somaliassa vahva stigma: potilaan ei uskota enää toipuvan ja pystyvän normaaliin elämään. Yksi syy suomalaisten mielenterveyspalvelujen torjunnalle somalien keskuudessa voikin olla hulluksi leimautumisen pelko (Tiilikainen 2004). Psykiatriset diagnoosit nähdään pysyvinä tiloina, kun taas henkien ja noituuden aiheuttamista oireista voidaan parantua. Hoitomyöntyvyyden puute on haaste monen mielenterveyshäiriöistä kärsivän tapauksessa (Kampman 2005), ja erityinen haaste se on, kun potilas tulee toisesta kulttuurista. Maahanmuuttaja saattaa herkästi lopettaa lääkityksen sen hyötyä epäillessään. Lääkityksen lopettamisen riski on moninkertainen, jos lääkkeiden käytöstä seuraa haittavaikutuksia. Monilla somaleilla on ennakkoluuloja psyykenlääkkeitä kohtaan niiden haittojen vuoksi. Unilääkkeet sen sijaan hyväksytään helpommin, koska somalialaisen ajattelun mukaan nukkumisvaikeus kertoo häiriöstä ihmisen terveydessä. Oiretta on tärkeää hoitaa vakavamman sairauden ehkäisemiseksi. Joskus tilanne voi muuttua niin vakavaksi, että Suomessa asuva somali matkustaa kotimaahansa hoidettavaksi. Varsinkin kesäisin Somaliassa toimivien perinteisten parantajien luo hakeutuu hoitoon Euroopassa ja muualla länsimaissa asuvia somaleita, joilla on lääketieteellisen ajattelun mukaan esimerkiksi masennukseen sopivia oireita. Näitä oireita on joskus yritetty ensin hoitaa lääkärin määräämällä lääkityksellä tai psykoterapialla; joskus taas potilaat kertovat, että lääkäri ei pystynyt antamaan mitään diagnoosia epämääräisille oireille. Somaliassa annettava hoito vaihtelee sen mukaan, millaiselle parantajalle henkilö hakeutuu ja millaisen diagnoosin hän potilaalle antaa. Esimerkiksi noituuden aiheuttamia oireita voidaan hoitaa yrttilääkkein, Koraania lukemalla ja myös siten, että parantaja konkreettisesti etsii ja purkaa noidan tekemän»paketin», joka aiheuttaa potilaan oireet. Henkien aiheuttamia oireita voidaan hoitaa karkottamalla tai tappamalla henget Koraanin ja muiden hoitojen avulla. Henkien ja ihmisen välistä suhdetta hoidetaan myös perinteisten rituaalien avulla niin, että henget leppyvät eivätkä enää aiheuta sairauden oireita. Islam vastaanotolla Uskonnon merkitys on somaliperheissä suurempi kuin suomalaisissa perheissä keskimäärin. Mutta vaikka lähes kaikki somalit ovat muslimeita, on perheiden ja yksilöiden välillä suuria eroja siinä, kuinka uskontoon liittyviä sääntöjä tulkitaan ja noudatetaan. Tämän vuoksi on mahdotonta antaa yksityiskohtaisia ohjeita siitä, miten eri tilanteissa tulisi toimia. Tärkeintä on potilaan ja hänen perheensä kanssa keskusteleminen ja eri vaihtoehdoista neuvotteleminen. Eräitä yleisiä seikkoja on kuitenkin hyvä pitää mielessä, kun potilaana on muslimi. Islamin ruokasäännöt, joiden mukaan ei saa syödä tai juoda alkoholia, sikaperäisiä aineita tai verituotteita, koskevat myös lääkkeitä. Tosin tässäkin on tulkintaeroja. Joissakin perheissä on esimerkiksi kieltäydytty sikaperäistä liivatetta sisältävistä rokotteista, kun taas toisissa ne on hyväksytty perustelujen jälkeen. Vastasyntyneiden osalta on hyvä tietää, että toisen äidin luovuttama rintamaito on ongelma, ellei luovuttajaa tiedetä: Islamin mukaan saman äidin imettämistä lapsista tulee ns. maitosisaruksia, jotka eivät voi mennä naimisiin toistensa kanssa. Vuosittainen noin 30 päivää kestävä ramadan paasto on tärkeä uskonnollinen ja sosiaalinen tapahtuma. Tänä aikana muslimi ei saisi syödä tai juoda mitään auringonnousun ja las 454 M. Mölsä ja M. Tiilikainen

5 kun välisenä aikana. Paastokuukauden ajankohta siirtyy vuosittain muutamia päiviä aikaisemmaksi. Paasto ei ole pakollinen, jos terveydentila ei sitä salli. Sairaiden tai raskaana olevien ei sen mukaan tarvitse paastota, mutta monet yrittävät paastota siitä huolimatta. Paastoava potilas voi yleensä antaa verinäytteen sekä saada ruiskeita, suonensisäistä lääkitystä ja iholle, silmiin, korviin ja nenään pantavia lääkkeitä. Sen sijaan paasto mitätöityy, jos paastoava ottaa lääkkeitä suun kautta tai nestemäisen peräruiskeen taikka nenätippoja valuu nieluun (Hallenberg 2006). Esimerkiksi diabeetikoiden tai säännöllistä lääkitystä saavien kanssa on hyvä keskustella siitä, kuinka ramadanin aikana voidaan menetellä. Viime kädessä elämän suojeleminen menee paaston edelle. Ramadan on perheissä kiireistä aikaa, jolloin läsnäolon varmistamiseksi saattaa olla parempi siirtää sellaisia tapaamisia ja kokoontumisia, jotka eivät ole aivan välttämättömiä. Muslimin tulee olla rituaalisen puhtauden tilassa rukoillessaan, paastotessaan tai mennessään moskeijaan. Naiset ovat epäpuhtaita, kun heillä on kuukautiset tai heillä on lapsivuodeaika (yleensä 40 päivää). Yhdynnän, kuukautisten tai synnytyksen jälkeen muslimin pitää suorittaa ns. suuri puhdistautuminen, jolloin pestään koko vartalo. Pieni puhdistautuminen eli wudu suoritetaan ennen rukousta. Siihen kuuluu käsien, suun, nenän, kasvojen, käsivarsien, pään, kaulan, korvien ja jalkojen pesu. Ennen wudu ta käydään myös WC:ssä, sillä muuten rituaalinen puhtaus rikkoutuu. WC hygienian hoitamiseen ja pesemiseen käytetään vasenta kättä, ja siksi vain oikealla kädellä saa syödä (Akar ja Tiilikainen 2004). Sairaalassa vuodepotilaana olevan muslimin ja hänen omaistensa kanssa on hyvä keskustella siitä, millaista apua potilas mahdollisesti tarvitsee päivittäisten rukousten suorittamiseksi. Somalinaisten pukeutuminen Suomessa vaihtelee suurista hunnuista ja kasvojen peittämisestä tiukkoihin farkkuihin ja paljastaviin pikkupaitoihin. Islamin mukaisesti kuitenkin usein katsotaan, että naisten pitäisi peittää itsensä lukuun ottamatta kasvoja ja käsiä, ja miesten vartalonsa navasta polviin. Alasti riisuttamista on hyvä mahdollisuuksien mukaan välttää myös Potilaana somali tutkimustilanteissa. Mikäli mahdollista muslimiasiakas toivoo yleensä samaa sukupuolta olevan lääkärin. Somalinaisille naislääkäri on tärkeä erityisesti gynekologisissa vaivoissa. Häveliäisyyssyistä mieslääkärille ei ehkä kerrota käynnin todellista syytä lainkaan. Diagnosoinnin vaikeus Kun potilaalla on vaikeuksia ilmaista oireitaan kielitaidon puutteellisuuden vuoksi tai hän on jo ehtinyt saada somatisoivan potilaan leiman, oikeisiin jatkotutkimuksiin lähettäminen voi viivästyä. Epämääräiset oireet saattavat luonnollisesti peittää alleen vakaviakin sairauksia ja tiloja. Varsinkin Suomessa harvinaiset trooppiset sairaudet tai vaikkapa somaleilla tavallinen tuberkuloosi voivat jäädä diagnosoimatta. Joskus taas pitkäkestoisen oireilun taustalla on helposti hoidettava asia, kuten D vitamiinin puutos. Tästä syystä potilaan ruokailu ja pukeutumistottumusten tunteminen on hyödyllistä. Lääkärin onkin tärkeä kuunnella potilasta tarkkaan pelkkä empatia ei riitä, vaan tarvitaan lääkärin koko asiantuntemusta ja ammattitaitoa. Myös sairauden aiheuttajan todetessaan lääkärin on syytä käydä tilan taustat ja hoito perusteellisesti läpi potilaan ja tämän omaisten kanssa. Somalien perustiedot monista sairauksista, kuten laktoosi intoleranssista, keliakiasta tai allergioista, voivat olla vähäisiä. Somalialaisten sairausselitysten mukaan esimerkiksi helikobakteerin tai Crohnin taudin aiheuttamat vatsakivut voidaan nähdä noituuden aiheuttamiksi tai epilepsia jinneistä johtuvaksi oireiluksi. Kroonisia sairauksia, kuten diabetesta ja verenpainetautia, saatetaan puolestaan pitää parantuvina tiloina, joita hoidetaan esimerkiksi yrteillä ja kamelinmaitoa juomalla. Se, että lääkäri kuuntelee potilaan huolia ja käsityksiä eikä vähättele tämän kokemuksia perinteisistä hoitotavoista, luo pohjan luottamukselliselle hoitosuhteelle. Toisaalta lääkärin on annettava potilaalle oikeaa tietoa. Hänen on osattava tuoda selkeästi esiin myös lääkityksen laiminlyömiseen tai perinteisiin hoitoihin liittyvät riskit ja haitat. Potilaalla ei myöskään välttämättä ole riittävää tietoa sairauden kroonisuudesta ja siihen mahdollisesti liittyvistä 455

6 Potilastapaus Somalialainen 29 vuotias nainen tuli Suomeen 14 vuotiaana. Kaksi kuukautta Etelä Eurooppaan suuntautuneen matkan jälkeen hän alkoi yskiä ja tuntea olonsa heikoksi. Muita oireita olivat ruokahaluttomuus, laihtuminen ja huimaus. Terveysasemalla tehtiin laboratoriokokeita ja kuunneltiin keuhkot, minkä jälkeen potilaalle määrättiin doksisykliinikuuri bronkiittiepäilyn vuoksi. Potilaan iltakuumeilu kuitenkin jatkui. Eräänä päivänä hän pyörtyi, ja ystävä toimitti hänet ambulanssilla päivystyspoliklinikkaan. Korkeasta kuumeesta huolimatta potilas kotiutettiin, ja jatkohoidoksi määrättiin tarvittaessa parasetamolia. Seuraavaksi potilas hakeutui yksityislääkärille, ja tämä määräsi uusia laboratoriokokeita. Pian hän joutui hakeutumaan uudelleen päivystykseen. Nyt hänet lähetettiin tuberkuloosiepäilyn vuoksi sairaalaan, ja siellä keuhkotuberkuloosi varmistui. Ennen oikeaan hoitoon pääsyä potilas oli ehtinyt olla kontaktissa moneen ihmiseen. pitkäaikaiskomplikaatioista. Näiden kysymysten läpikäymiseksi täytyy varata riittävästi aikaa. Lopuksi Mikä on lopulta kulttuurisen tiedon merkitys potilastyössä? Pahimmillaan kulttuurinen tieto sumentaa lääkärin ammattimaisen asenteen. Potilaan eksotisoiminen, kulttuurinen stereotyypittäminen sekä liiallinen»ymmärtäminen» ja psykologisointi voivat estää lääkäriä näkemästä ja toimimasta ammattimaisesti. Parhaimmillaan kulttuurinen tieto auttaa lääkäriä potilaan tilanteen hahmottamisessa sekä antaa rohkeutta ja ideoita uudenlaisten kysymysten esittämiseen potilaalle ja itselleen. Kirjallisuutta Akar S, Tiilikainen M. Katsaus islamilaiseen maailmaan. Naiset, perhe ja seksuaaliterveys. Helsinki: Väestöliitto, Carroll JK. Murug, Waali, and Gini: Expressions of distress in refugees from Somalia. Prim Care Companion J Clin Psychiatry 2004;6: Hallenberg H. Terveys ja sairaus islamin maailmassa. Suom Lääkäril 2006; 61: Kampman O. Hoitomyöntyvyys psyykenlääkkeitä käyttävillä. Suom Lääkäril 2005;60: Lewis IM. Saints and Somalis: Popular Islam in a clan-based society. London: HAAN Associates, Omar AB. Health problems as the consequences of the absence of state structures. Teoksessa: Muddle Suzanne Lilius, toim. Variations on the theme of Somaliness. Proceedings of the EASS/SSIA International Congress of Somali Studies. Turku: Centre for Continuing Education, Åbo Akademi University, 2001, s Pelizzari E. Possession et thérapie dans la Corne de l Afrique. Paris: L Harmattan, Perho I. The Prophet s medicine: A creation of the Muslim traditionalist scholars. Studia Orientalia vol. 74. Helsinki: The Finnish Oriental Society, Rousseau C, Said TM, Gagné MJ, Bibeau G. Between myth and madness: the premigration dream of leaving among Somali refugees. Cult Med Psychiatry 1998;22: Serkkola A. A sick man is advised by a hundred: pluralistic control of tuberculosis in Southern Somalia. Kuopio University Publications D. Medical Sciences 40. Kuopio: University of Kuopio, Slikkerveer LJ. Plural medical systems in the Horn of Africa: the legacy of Sheikh Hippocrates. London: Kegan Paul International, Tiilikainen M. Arjen islam. Somalinaisten elämää Suomessa. Tampere: Vastapaino, Tiilikainen M. Näkökulmia somalialaisnaisten mielenterveyteen. Suomen Antropologi 2004;(3): WHO WHO Somalia. Annual Report 2003: World Health Organisation. Mulki Mölsä, LL, tutkija Marja Tiilikainen, FT, tutkija Helsingin yliopisto, sosiologian laitos PL 10, Helsingin yliopisto y d i n a s i a t Kuuntele maahanmuuttajapotilasta tarkkaan. Ole kiinnostunut hänen sairauteen liittyvistä selityksistään ja huolistaan sekä perinteisiin hoitoihin liittyvistä kokemuksistaan. Oikean diagnoosin tekemiseen tarvitset empatian ja kulttuurisen tiedon lisäksi koko asiantuntemustasi ja ammattitaitoasi. Varaa potilaalle riittävästi aikaa. 456 M. Mölsä ja M. Tiilikainen

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Maahanmuuttajat kuntoutuspalvelujen asiakkaina. Ulla Buchert, Mirkka Vuorento Kuntoutussäätiö 12.4.2011

Maahanmuuttajat kuntoutuspalvelujen asiakkaina. Ulla Buchert, Mirkka Vuorento Kuntoutussäätiö 12.4.2011 Maahanmuuttajat kuntoutuspalvelujen asiakkaina Ulla Buchert, Mirkka Vuorento Kuntoutussäätiö 12.4.2011 Esityksen rakenne Maahanmuuttajan käsite Maahanmuuttajien kuntoutusta sivunneiden tutkimusten tuloksia

Lisätiedot

Ymmärrämmekö toisiamme

Ymmärrämmekö toisiamme Ymmärrämmekö toisiamme Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Kristiina Salovaara/Filha 1 Kertomus 1 Kyseessä on 23-vuotias turvapaikanhakijana maahan tullut mies, joka asuu

Lisätiedot

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan siirtomaiksi. Kun Somalia itsenäistyi jäivät somalialaiset usean

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

PAKOLAISET, MAAHANMUUTTAJAT, ROMANIT Toisen rodun, kultturin, uskonnon omaavien ihmisten kohtaaminen.

PAKOLAISET, MAAHANMUUTTAJAT, ROMANIT Toisen rodun, kultturin, uskonnon omaavien ihmisten kohtaaminen. Koulutuspäivä Pörkenäs 3.5.2011 PAKOLAISET, MAAHANMUUTTAJAT, ROMANIT Toisen rodun, kultturin, uskonnon omaavien ihmisten kohtaaminen. Tausta - pakosta vai vapaaehtoisesti - yksin vai perheen kanssa - traumaattisia

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito Merja Äijänen, Terveyden-sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Ryhmäkoti Redi Oy Suolahden ryhmäkoti ja tukiasumisyksikkö 27.4.2016 Merja Äijänen 1 Ryhmäkoti

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

Mohamed Hassan Turku University of Applied Sciences

Mohamed Hassan Turku University of Applied Sciences Mohamed Hassan Turku University of Applied Sciences Sisällysluettelo TAUSTAA Islam Muslimit Islamin perusopit Islamilainen näkökulma terveydenhoitoon yleisesti Islamilaiset normit Perhesuunnittelusta Vastasyntynyttä

Lisätiedot

Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys. Eemeli Mikkonen, 2.11.2015, Pie Huolta - Alueellinen Hoitotyönpäivä

Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys. Eemeli Mikkonen, 2.11.2015, Pie Huolta - Alueellinen Hoitotyönpäivä Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys 1. Maahanmuuttajat Suomessa 2. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 3. Eri potilasryhmien erot 4. Miten kohdata eri kulttuurista tulevia potilaita? 5. Monikulttuurisen

Lisätiedot

Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta maahan saapuessaan.

Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta maahan saapuessaan. Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta maahan saapuessaan. Hänen suojelun tarpeensa todetaan hakemukseen annetulla päätöksellä. Turvapaikkahakemus käsitellään joko normaalissa

Lisätiedot

Terhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos

Terhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos Terhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos Uskontotiede Kuolema oman elämän keskellä ja omien arvojen mukaisesti Ars moriendi; kuolemisen taito? Monikulttuurisuuden haasteet: islam ja buddhalaisuus

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJA MAINI EKLUND

SAIRAANHOITAJA MAINI EKLUND SAIRAANHOITAJA MAINI EKLUND Helsingin vastaanottokeskus on transitkeskus, josta asiakkaat siirtyvät eteenpäin muualle Suomeen ns. odotusajan vastaanottokeskuksiin Transitkeskuksessa ollaan yleensä muutamia

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 Termistö Siirtolainen/maahanmuuttaja Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan paremman elämän toiveen, työn, opiskelun tai ihmissuhteen perusteella Turvapaikan

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

Maahanmuuttajien mielenterveystyön haasteet ja hyvät käytännöt

Maahanmuuttajien mielenterveystyön haasteet ja hyvät käytännöt Maahanmuuttajien mielenterveystyön haasteet ja hyvät käytännöt Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki 9.6.2015 kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Maahanmuuttajien mielenterveystyö haasteiden

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri. 3.11.2011 muslimit Suomessa 1

Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri. 3.11.2011 muslimit Suomessa 1 Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri 3.11.2011 muslimit Suomessa 1 Islam ja muslimit Islam 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5 miljardia

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET. Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13

KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET. Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13 KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13 Henkilön oma ilmaisu siitä, kuinka haluaa ja tahtoo itseään hoidettavan silloin, kun ei pysty sitä itse kertomaan Hoitotahdon voi

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset

Lisätiedot

Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia

Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia 14.5.2012 14.5.2012 Anu Castaneda 1 Esityksen sisältö 1. Maamu-tutkimus ja sen tavoitteet 2. Menetelmät 3. Tutkimuksen

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

SEKSITAUDIT Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus Vaihde 0207 465 700 (ma - pe 9-16) Neuvonta ja ajanvaraus 0207 465 705 (ma - pe 10-15.30) www.aidstukikeskus.fi SEKSUAALITERVEYS Rakkaus, seksuaalisuus ja seksi

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA MITÄ SE ON? "HISTORY OF MEDICINE & HEALTH" SAIRAUKSIEN JA NIIDEN HALLINNAN HISTORIAA

Lisätiedot

Terveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista?

Terveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista? Terveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista? Anna-Maria Mäki-Kuutti, tutkija Tampereen yliopisto, COMET Ehkäisevän työn päivät Lahti 25.9.2014 Sisältö Mistä puhumme,

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Terveysviestinnän tutkimus ja siihen liittyvät käsitteet

Terveysviestinnän tutkimus ja siihen liittyvät käsitteet Terveysviestinnän tutkimus ja siihen liittyvät käsitteet Sinikka Torkkola Viestintätieteiden tutkijakoulun koordinaattori Tampereen yliopisto, puheopin laitos sinikka.torkkola@uta.fi Terveysviestinnän

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9.

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9. Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus Potilaiden ääni osallistuva potilas Biomedicum Helsinki, 25.9.2012 Hannu Tavio KYSELYN TOTEUTUS Kyselyn oli suunnitellut PROPO,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys 2013

Asiakastyytyväisyys 2013 Hallitus 3.3.2014, OHEISMATERIAALI 2 Asiakastyytyväisyys 2013 Vastausmäärät kyselyittäin, koko HUS: Vuodeosastot 3909 Lähetepoliklinikat 2332 Tehovalvonta, heräämö, päiväkirurgia 1935 Psykiatria 634 Synnytyssalit

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN ERI AIKAKAUSINA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN ERI AIKAKAUSINA TERVEYDEN EDISTÄMINEN ERI AIKAKAUSINA MITEN TERVEYTTÄ ON PARANTANUT Suonenisku eli venesektio Verenseisautus? Miten ennen vanhaan ehkäistiin sukupuolitauteja? venesektio, venisektio, venaesectio, venisectio,

Lisätiedot

Nuorten keravalaisten mielenterveyspotilaiden suun hoidon palvelujen käyttö ja hoidon tarve 2008-2009

Nuorten keravalaisten mielenterveyspotilaiden suun hoidon palvelujen käyttö ja hoidon tarve 2008-2009 Nuorten keravalaisten mielenterveyspotilaiden suun hoidon palvelujen käyttö ja hoidon tarve 2008-2009 Johtava hammaslääkäri Kirsi Peltola-Haavisto Salon sosiaali- ja terveystoimi Tutkimuksen tarkoitus

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Voinko saada HIV-tartunnan työssäni?

Voinko saada HIV-tartunnan työssäni? Voinko saada HIV-tartunnan työssäni? Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Haastateltavana: LT Pia Kivelä, HUS Tartuntataudit VOK:ssa Turvapaikan hakijoilla tarttuvia tauteja,

Lisätiedot

9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010

9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010 Ohje 2/2010 1 (5) 9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010 Lääkkeiden haittavaikutusten ilmoittaminen Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika Ohje tulee voimaan

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa TÄRKEÄT YHTEYSTIEDOT Yleinen hätänumero 112 Myrkytystietokeskus 09 471 977 Omat terveysasemat ma to klo 8 16 ja pe klo 8 15 Armila 05 352 7260 Lauritsala 05 352 6701 Sammonlahti 05 352 7501 Joutseno 05

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

Yleiset kulttuurierot ja stereotypisointi: Islamilainen perhe- ja tapakulttuuri

Yleiset kulttuurierot ja stereotypisointi: Islamilainen perhe- ja tapakulttuuri 1(6) Yleiset kulttuurierot ja stereotypisointi: Islamilainen perhe- ja tapakulttuuri Kontiolahti 11.5. ja 18.5.2011 FT Sylvia Akar, Helsingin yliopisto, FT Marja Tiilikainen, Helsingin yliopisto Islam,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/20 26.02.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/20 26.02.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) 44 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto paperittomien siirtolaisten terveyspalveluja koskevasta ponnesta HEL 2012-013915 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa. Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri

Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa. Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri Mitä on työkyky? Työn vaatimukset ja työympäristö Osaaminen Terveydentila

Lisätiedot

Neuvolan rooli tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyssä. Seija Parekh, Erityisasiantuntija, THL

Neuvolan rooli tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyssä. Seija Parekh, Erityisasiantuntija, THL Neuvolan rooli tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyssä Seija Parekh, Erityisasiantuntija, THL Maailman terveysjärjestö WHO:n määritelmä (2008) Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksella tarkoitetaan

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2013

Mielenterveysbarometri 2013 Mielenterveysbarometri 2013 Tutkimuksen tavoitteena: Selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia Tutkia suomalaisten käsityksiä mielenterveysongelmista ja mielenterveyskuntoutujista

Lisätiedot

MITEN PARANNAN LÄÄKEHOIDON TURVALLISUUTTA KOTIHOIDOSSA?

MITEN PARANNAN LÄÄKEHOIDON TURVALLISUUTTA KOTIHOIDOSSA? MITEN PARANNAN LÄÄKEHOIDON TURVALLISUUTTA KOTIHOIDOSSA? Leila Mäkinen kotihoidon koordinaattori LÄÄKEHOITO RAI:SSA Keskimäärin asiakkailla on käytössä n. 7,7 lääkevalmistetta viikoittain Yli seitsemän

Lisätiedot

Kihomadot Suomen Apteekkariliitto 2010

Kihomadot Suomen Apteekkariliitto 2010 Kihomadot Suomen Apteekkariliitto 2010 Lukijalle Lapset ja lapsiperheet kärsivät melko yleisesti kihomadoista. Tartunta tapahtuu helposti esimerkiksi käsien välityksellä. Vaiva talttuu, kunhan lääkehoitoa

Lisätiedot

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Taustaa Lääkintävoimistelijan tutkinto 1986, elv 1994, fysioterapeutti 1995, akupunktiotutkinto Singapore 2006, FYSIN

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Terveys- ja sairauskäsitykset eri kulttuureissa - seminaari 22.11.2011, Joensuu

Terveys- ja sairauskäsitykset eri kulttuureissa - seminaari 22.11.2011, Joensuu MONIKKO Monikulttuurisen kasvatustyön, kotoutumisen ja opetuksen kehittäminen hanke Terveys- ja sairauskäsitykset eri kulttuureissa - seminaari 22.11.2011, Joensuu Sisältö Terveys- ja sairauskäsitykset

Lisätiedot

Välikasvattamojen lääkitykset

Välikasvattamojen lääkitykset Välikasvattamojen lääkitykset Tulosseminaari 4.11.2014 Mari Heinonen HY/ELTDK, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto 04.11.2014 1 Tänään - Muutamia tuloksia hankkeesta - Ajatuksia näytteenotosta ja

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA Tuija Kallio Päivystyksen ylilääkäri Tietohallintoylilääkäri ESSHP LÄÄKITYKSESSÄ TAPAHTUVAT POIKKEAMAT =Lääkehoitoon liittyvä, suunnitellusta tai sovitusta

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Akne. totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä

Akne. totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä Akne totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä LÄHES KAIKKI NUORET KÄRSIVÄT JOSSAKIN VAIHEESSA FINNEISTÄ KASVOISSA, RINNASSA JA SELÄSSÄ. NE OVAT NUORUUSIÄSSÄ NIIN TAVALLISIA, ETTÄ NIIDEN KATSOTAAN KUULUVAN

Lisätiedot

TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN!

TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN! TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN! Osaston esittely Lasten- ja nuortenosastolla hoidetaan 0-16 vuotiaita erilaisia sairauksia sairastavia lapsia ja nuoria.

Lisätiedot

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015

ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015 ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015 Asiakaskokemuksia lastensuojelun-, aikuissosiaalityön-sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden käyttäjiltä 2 Mitä palveluita vastaajat olivat käyttäneet Vastaaja on voinut

Lisätiedot

Luottamuksellinen kyselylomake

Luottamuksellinen kyselylomake Luottamuksellinen kyselylomake Hakemus terapiaan terapeuttikandidaatille, joka opiskelee HumaNova Utbildning OY:ssa Terapiapalkkio on 30 /istunto (sis. alv.) ja maksetaan suoraan terapeuttikandidaatille

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot