Potilaana somali. Auttaako kulttuurinen tieto lääkärin työssä? Kulttuurien kohtaaminen. Terveydenhuolto Somaliassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Potilaana somali. Auttaako kulttuurinen tieto lääkärin työssä? Kulttuurien kohtaaminen. Terveydenhuolto Somaliassa"

Transkriptio

1 Kulttuurien kohtaaminen Mulki Mölsä ja Marja Tiilikainen Potilaana somali Auttaako kulttuurinen tieto lääkärin työssä? Monet kysymykset maahanmuuttajien kohtaamisesta suomalaisessa terveydenhuollossa ovat nousseet somalipotilaiden kautta. Somalikulttuuriin kuuluvat käsitykset sairauksien etiologiasta ja hoidosta, erityisesti mielenterveysongelmissa, poikkeavat länsimaisen lääketieteen käytännöistä. Suomessa somaliperheet ovat kohdanneet suuria muutoksia, mm. uudenlaisen terveydenhuoltojärjestelmän. Somaliassa julkiset terveyspalvelut olivat heikkoja jo ennen sisällissotaa, ja rinnan lääketieteellisten hoitojen kanssa on käytetty perinteisiä hoitomenetelmiä. Somalien kesken on suuria eroja siinä, kuinka islamiin liittyviä sääntöjä tulkitaan. Kulttuurinen tieto voi auttaa lääkäriä potilaan tilanteen hahmottamisessa sekä antaa rohkeutta ja ideoita uudenlaisten kysymysten esittämiseen. S omalit ovat merkittävä terveyspalvelujen käyttäjäryhmä erityisesti pääkaupunkiseudulla. Turvapaikanhakijoita alkoi saapua Somaliasta Suomeen vuonna 1990, ja somalit ovat edelleen suurin yksittäinen muslimi ja afrikkalaistaustainen maahanmuuttajaryhmämme. Vuoden 2005 lopussa Suomessa oli yli somalia äidinkielenään puhuvaa. Heistä lähes puolet oli alle 15 vuotiaita perheiden suuruuden vuoksi. Ikääntyneiden osuus on hyvin pieni: vain noin 5 % Suomen somaleista on yli 50 vuotiaita. Monet käytännön kysymykset kulttuurisesti ja uskonnollisesti erilaisten maahanmuuttajien kohtaamisesta suomalaisessa terveydenhuollossa ovat nousseet nimenomaan somalipotilaiden kautta. Tutkimuksissa on tuotu esiin mm. se, että somalikulttuuriin kuuluvat käsitykset sairauksien etiologiasta ja hoidosta, erityisesti mielenterveysongelmissa, poikkeavat länsimaisen lääketieteen käytännöistä (Serkkola 1994, Pelizzari 1997, Lewis 1998, Rousseau ym. 1998, Duodecim 2007;123:451 7 Tiilikainen 2003 ja 2004, Carroll 2004). Tämän kulttuurieron on Suomessakin usein koettu vaikeuttavan hoitoa. Tässä artikkelissa käsitellään joitakin kulttuurisia ja uskonnollisia seikkoja, joiden tiedostaminen voi auttaa suomalaista lääkäriä somaliasiakkaiden kanssa työskenneltäessä. Samalla haluamme virittää lukijan miettimään sitä, mikä ylipäätään voisi olla kulttuurisen tiedon paikka ja merkitys, kun potilaalla on maahanmuuttajan tausta. Terveydenhuolto Somaliassa Somalian valtio sijaitsee Afrikan sarvessa. Alue on pääosin kuivaa ja kuumaa, ja pääelinkeinona on paimentolaisuus. Tärkein kotieläin on kameli. Somalit ovat sunnimuslimeja. Uskonnon harjoittaminen on osa somalialaista elämäntapaa, johon kuuluvat päivittäiset rukoukset, islamin ruokasäännöt ja esimerkiksi paastokuukauden ramadanin vietto. Islam antaa perustan myös 451

2 Somalialaisen sanonnan mukaan sairaalla miehellä on sata neuvonantajaa sille, kuinka terveyteen ja sairauteen suhtaudutaan. Terveys ja sairaus ovat Allahin kädessä. Sairaus tulee kestää kärsivällisesti eikä uskoa saa menettää sen vuoksi. Ihmisen tulee kuitenkin itse etsiä parannusta, koska samalla kun Jumala on luonut sairauden, hän on luonut myös siihen hoidon. Islamilaisen ajattelun mukaan myös henget, niin kutsutut jinnit, noituus ja paha silmä voivat aiheuttaa sairautta (Perho 1995). Julkiset terveydenhuoltopalvelut olivat Somaliassa heikkoja jo ennen sisällissotaa. Maan terveysministeriön budjetti vuonna 1987 oli 65 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria silloisen rahanarvon mukaan (Omar 2001). Pääsairaalat olivat pääkaupungissa Mogadishussa, jossa oli vuonna 1987 puoli miljoonaa asukasta ja kahdeksan julkista sairaalaa. Somaliassa oli 18 lääniä ja jokaisessa läänissä yksi yleissairaala. Jokaisessa kunnassa oli yksi terveyspiste. Maaseudun paimentolaisväestön pääsy terveyspalveluihin oli erittäin heikkoa. Mielenterveyspalvelut olivat lähes olemattomia. Koko Somaliassa oli vain yksi mielisairaala, joka sijaitsi Berberassa Pohjois Somaliassa. Yleissairaaloilla oli psykiatrinen osasto vain Mogadishussa ja Hargeisassa (WHO 2004). Somalian itsenäistymistä (1960) seuranneena aikana vallalla ovat olleet lääketieteellisten terveyspalvelujen riittämättömyyden vuoksi perinteiset hoitomenetelmät. Slikkerveerin (1990) mukaan perinteisessä somalialaisessa hoidossa voidaan erottaa kaksi rinnakkaista menetelmää, 1) yliluonnollisiin ja sosiaalisiin asioihin kuten Jumalaan, henkiin ja ihmisten välisiin suhteisiin sekä 2) luonnollisiin hoitomenetelmiin kuten haavojen ja murtumien hoitoon ja yrttilääkintään perustuva. Erilaisia hoitomenetelmiä voidaan käyttää samanaikaisesti ja myös lääketieteelliseen hoitoon yhdistäen. Sisällissodan seurauksena Somalian valtiollinen infrastruktuuri tuhoutui ja julkiset terveydenhuoltopalvelut ajautuivat katastrofaaliseen tilaan. Palkkojen pienuuden vuoksi koulutetut lääkärit ja sairaanhoitajat siirtyvät lukuisiin pieniin yksityisklinikoihin, joiden palveluihin vain harvoilla on varaa. Lääkkeiden laatua, säilytystä tai jakelua sairaille ei valvota. Yksityisyrittäjyys kukoistaa myös perinteisten parantajien toiminnassa. Esimerkiksi Pohjois Somaliassa toimii lukuisia uskonnollisten ja muiden perinteisten parantajien perustamia klinikoita, joihin asiakkaat jonottavat mitä moninaisimpien vaivojen kanssa. Joidenkin parantajien ja lääkäreiden välille on syntynyt myös yhteistyötä. Perinteiset parantajat ohjaavat potilaan tarvittaessa jatkotutkimuksiin lääkärille ja lääkärit puolestaan ohjaavat potilaitaan perinteiselle parantajalle, ellei lääketiede pysty heitä auttamaan. Suuri äitiys ja imeväiskuolleisuus sekä tarttuvat taudit, kuten tuberkuloosi, ovat vakavia ongelmia. Elämää maanpaossa Suomeen muuttaminen on merkinnyt somaliperheille monia suuria muutoksia. Ilmasto, kieli, uskonto ja kulttuuriset tavat heijastuvat moniin arkisiin käytäntöihin, kuten sosiaaliseen kanssakäymiseen ja ruokakulttuuriin. Ympäristöön liittyvien muutosten lisäksi monet perheet ovat läpikäyneet perheen sisäisiä muutoksia ja haasteita. Suurperheet ovat hajonneet, ja naisen asema sekä vanhempien ja lasten väliset suhteet muuttuvat ympäröivän kulttuurin vaikutuksesta. Vaikka Suomi on tarjonnut perheille turvapaikan sisällissodan levottomuuksilta, elämää varjostavat rasismin ja syrjinnän uhka, työttömyys sekä huoli Somaliassa olevista sukulaisista ja sotaan liittyvät henkilökohtaiset muistot. Nämä monikerroksiset kokemukset heijastuvat myös somaattisena oireiluna, kuten monien somaliäitien valittamina kipuina ja uupumuksena (Tiilikainen 2003). Suomessa somaliperheet ovat kohdanneet myös uudenlaisen terveydenhuoltojärjestelmän neuvoloineen ja vanhusten palvelutaloineen. Ajanvarausjärjestelmä minuuttiaikatauluineen on uudelle tulijalle outo, samoin terveydenhuollon pitkälle kehittynyt teknologia. Toimenpiteistä saatetaan kieltäytyä jo pelkän pelon takia. Somalialaisen sanonnan mukaan sairaalla miehellä on sata neuvonantajaa nin bukaa boqol u tali. Perhe ja yhteisö osallistuvat sairaan hoitoon ja 452 M. Mölsä ja M. Tiilikainen

3 Potilaana somali ohjaukseen. Suomessa oleva somalipotilas voi hämmentyä keskellä tätä neuvonantajien piiriä, varsinkin jos hän itse ei ymmärrä suomalaista järjestelmää ja hänen kielitaitonsa on heikko. Yksi solmukohta on somalin kielen vahva suullinen perintö. Somalin kirjakieli on luotu vasta 1972, ja suullinen viestintä on kirjoitettua merkityksellisempää. Suomessa sen sijaan tärkeät viestit esimerkiksi viranomaisilta tulevat kirjallisesti. Suulliseen viestintään tottuneen maahanmuuttajan on vaikea saada selvää, mikä postiluukusta sisään tulevasta paperipostista on tärkeää, ja hän saattaa olla luku ja kirjoitustaidoton. Onkin suositeltavaa, että tärkeät potilaille tarkoitetut viestit, esimerkiksi ajanvaraukset lääkärille, kerrotaan aina myös suullisesti. Somaliasta tulleiden yleinen terveystieto esimerkiksi rokotuksista tai sairauksien kotihoidosta voi olla hyvinkin puutteellinen. Somaliassa apteekista on vapaasti saatavissa esimerkiksi antibiootteja, ja niitä on käytetty perheissä ilman tietoa lääkityksen haittavaikutuksista. Ehkäisevän terveydenhuollon merkitys ei useinkaan ole perheille tuttu. Esimerkiksi raskaudenaikainen seuranta on tuttua lähinnä suurimmista kaupungeista tulleille. Somaliperheet kuitenkin yleensä arvostavat suomalaisia terveyspalveluja ja käyttävät niitä. Suomalaisten mielenterveyspalvelujen käytössä näyttää kuitenkin olevan ongelmia, jotka liittyvät lääketieteellisistä käsityksistä poikkeaviin sairauden selitysmalleihin. Mielenterveysongelmien somalialaiset selitysmallit Länsimaiset mielenterveyden häiriöihin liittyvät diagnoosit, kuten depressio, psykoosi tai skitsofrenia, ja niiden hoito lääkityksen avulla eivät ole Somaliassa laajalti tunnettuja. Somalikulttuurissa tunnistetaan kyllä sairauden oireet, kuten liika ajatteleminen, huoli, pelko, painajaiset, epäluuloisuus, itsekseen puhuminen, äänten kuuleminen, laihtuminen, unettomuus tai väkivaltaisuus. Näitä oireita ei kuitenkaan liitetä esimerkiksi depressioon vaan erilaisiin henkiin, kuten jinni tai zar henkiin, noituuteen ja pahaan silmään. Tällöin myös hoito toteutetaan sairauden syyhyn sopivalla tavalla. Koraanin lukeminen, yrttilääkintä tai erilaiset henkipossessiorituaalit suitsukkeineen ja lauluineen tehoavat tällaisen sairauden aiheuttajaan. Somalialaisen käsityksen mukaan»hulluus», waalli, ei yleensä enää ole parannettavissa. Mielisairaala on Somaliassa paikka, johon sairastunut perheenjäsen tuodaan 453

4 Potilastapaus Nuori somalinainen kärsi jatkuvista vatsakivuista, ruokahaluttomuudesta ja laihtumisesta. Psykiatri määräsi lääkkeitä masennukseen ja unettomuuteen. Nainen matkusti Somaliaan, ja siellä uskonnollinen parantaja totesi hänen kärsivän noituuden aiheuttamista ongelmista. Naista hoidettiin kuukauden verran Koraanin ja yrttien avulla. Hän voi nyt paremmin, mutta hän haluaisi taas matkustaa Somaliaan jatkamaan hoitoa. Hän ei halua käyttää lääkärin määräämiä mielialalääkkeitä. vasta, kun on vuosikausia kierretty eri parantajien luona tai perhe on väsynyt hänen hoitamiseensa esimerkiksi väkivaltaisuuden vuoksi.»hulluksi» tulemiseen ja mielisairaalassa olemiseen liittyy Somaliassa vahva stigma: potilaan ei uskota enää toipuvan ja pystyvän normaaliin elämään. Yksi syy suomalaisten mielenterveyspalvelujen torjunnalle somalien keskuudessa voikin olla hulluksi leimautumisen pelko (Tiilikainen 2004). Psykiatriset diagnoosit nähdään pysyvinä tiloina, kun taas henkien ja noituuden aiheuttamista oireista voidaan parantua. Hoitomyöntyvyyden puute on haaste monen mielenterveyshäiriöistä kärsivän tapauksessa (Kampman 2005), ja erityinen haaste se on, kun potilas tulee toisesta kulttuurista. Maahanmuuttaja saattaa herkästi lopettaa lääkityksen sen hyötyä epäillessään. Lääkityksen lopettamisen riski on moninkertainen, jos lääkkeiden käytöstä seuraa haittavaikutuksia. Monilla somaleilla on ennakkoluuloja psyykenlääkkeitä kohtaan niiden haittojen vuoksi. Unilääkkeet sen sijaan hyväksytään helpommin, koska somalialaisen ajattelun mukaan nukkumisvaikeus kertoo häiriöstä ihmisen terveydessä. Oiretta on tärkeää hoitaa vakavamman sairauden ehkäisemiseksi. Joskus tilanne voi muuttua niin vakavaksi, että Suomessa asuva somali matkustaa kotimaahansa hoidettavaksi. Varsinkin kesäisin Somaliassa toimivien perinteisten parantajien luo hakeutuu hoitoon Euroopassa ja muualla länsimaissa asuvia somaleita, joilla on lääketieteellisen ajattelun mukaan esimerkiksi masennukseen sopivia oireita. Näitä oireita on joskus yritetty ensin hoitaa lääkärin määräämällä lääkityksellä tai psykoterapialla; joskus taas potilaat kertovat, että lääkäri ei pystynyt antamaan mitään diagnoosia epämääräisille oireille. Somaliassa annettava hoito vaihtelee sen mukaan, millaiselle parantajalle henkilö hakeutuu ja millaisen diagnoosin hän potilaalle antaa. Esimerkiksi noituuden aiheuttamia oireita voidaan hoitaa yrttilääkkein, Koraania lukemalla ja myös siten, että parantaja konkreettisesti etsii ja purkaa noidan tekemän»paketin», joka aiheuttaa potilaan oireet. Henkien aiheuttamia oireita voidaan hoitaa karkottamalla tai tappamalla henget Koraanin ja muiden hoitojen avulla. Henkien ja ihmisen välistä suhdetta hoidetaan myös perinteisten rituaalien avulla niin, että henget leppyvät eivätkä enää aiheuta sairauden oireita. Islam vastaanotolla Uskonnon merkitys on somaliperheissä suurempi kuin suomalaisissa perheissä keskimäärin. Mutta vaikka lähes kaikki somalit ovat muslimeita, on perheiden ja yksilöiden välillä suuria eroja siinä, kuinka uskontoon liittyviä sääntöjä tulkitaan ja noudatetaan. Tämän vuoksi on mahdotonta antaa yksityiskohtaisia ohjeita siitä, miten eri tilanteissa tulisi toimia. Tärkeintä on potilaan ja hänen perheensä kanssa keskusteleminen ja eri vaihtoehdoista neuvotteleminen. Eräitä yleisiä seikkoja on kuitenkin hyvä pitää mielessä, kun potilaana on muslimi. Islamin ruokasäännöt, joiden mukaan ei saa syödä tai juoda alkoholia, sikaperäisiä aineita tai verituotteita, koskevat myös lääkkeitä. Tosin tässäkin on tulkintaeroja. Joissakin perheissä on esimerkiksi kieltäydytty sikaperäistä liivatetta sisältävistä rokotteista, kun taas toisissa ne on hyväksytty perustelujen jälkeen. Vastasyntyneiden osalta on hyvä tietää, että toisen äidin luovuttama rintamaito on ongelma, ellei luovuttajaa tiedetä: Islamin mukaan saman äidin imettämistä lapsista tulee ns. maitosisaruksia, jotka eivät voi mennä naimisiin toistensa kanssa. Vuosittainen noin 30 päivää kestävä ramadan paasto on tärkeä uskonnollinen ja sosiaalinen tapahtuma. Tänä aikana muslimi ei saisi syödä tai juoda mitään auringonnousun ja las 454 M. Mölsä ja M. Tiilikainen

5 kun välisenä aikana. Paastokuukauden ajankohta siirtyy vuosittain muutamia päiviä aikaisemmaksi. Paasto ei ole pakollinen, jos terveydentila ei sitä salli. Sairaiden tai raskaana olevien ei sen mukaan tarvitse paastota, mutta monet yrittävät paastota siitä huolimatta. Paastoava potilas voi yleensä antaa verinäytteen sekä saada ruiskeita, suonensisäistä lääkitystä ja iholle, silmiin, korviin ja nenään pantavia lääkkeitä. Sen sijaan paasto mitätöityy, jos paastoava ottaa lääkkeitä suun kautta tai nestemäisen peräruiskeen taikka nenätippoja valuu nieluun (Hallenberg 2006). Esimerkiksi diabeetikoiden tai säännöllistä lääkitystä saavien kanssa on hyvä keskustella siitä, kuinka ramadanin aikana voidaan menetellä. Viime kädessä elämän suojeleminen menee paaston edelle. Ramadan on perheissä kiireistä aikaa, jolloin läsnäolon varmistamiseksi saattaa olla parempi siirtää sellaisia tapaamisia ja kokoontumisia, jotka eivät ole aivan välttämättömiä. Muslimin tulee olla rituaalisen puhtauden tilassa rukoillessaan, paastotessaan tai mennessään moskeijaan. Naiset ovat epäpuhtaita, kun heillä on kuukautiset tai heillä on lapsivuodeaika (yleensä 40 päivää). Yhdynnän, kuukautisten tai synnytyksen jälkeen muslimin pitää suorittaa ns. suuri puhdistautuminen, jolloin pestään koko vartalo. Pieni puhdistautuminen eli wudu suoritetaan ennen rukousta. Siihen kuuluu käsien, suun, nenän, kasvojen, käsivarsien, pään, kaulan, korvien ja jalkojen pesu. Ennen wudu ta käydään myös WC:ssä, sillä muuten rituaalinen puhtaus rikkoutuu. WC hygienian hoitamiseen ja pesemiseen käytetään vasenta kättä, ja siksi vain oikealla kädellä saa syödä (Akar ja Tiilikainen 2004). Sairaalassa vuodepotilaana olevan muslimin ja hänen omaistensa kanssa on hyvä keskustella siitä, millaista apua potilas mahdollisesti tarvitsee päivittäisten rukousten suorittamiseksi. Somalinaisten pukeutuminen Suomessa vaihtelee suurista hunnuista ja kasvojen peittämisestä tiukkoihin farkkuihin ja paljastaviin pikkupaitoihin. Islamin mukaisesti kuitenkin usein katsotaan, että naisten pitäisi peittää itsensä lukuun ottamatta kasvoja ja käsiä, ja miesten vartalonsa navasta polviin. Alasti riisuttamista on hyvä mahdollisuuksien mukaan välttää myös Potilaana somali tutkimustilanteissa. Mikäli mahdollista muslimiasiakas toivoo yleensä samaa sukupuolta olevan lääkärin. Somalinaisille naislääkäri on tärkeä erityisesti gynekologisissa vaivoissa. Häveliäisyyssyistä mieslääkärille ei ehkä kerrota käynnin todellista syytä lainkaan. Diagnosoinnin vaikeus Kun potilaalla on vaikeuksia ilmaista oireitaan kielitaidon puutteellisuuden vuoksi tai hän on jo ehtinyt saada somatisoivan potilaan leiman, oikeisiin jatkotutkimuksiin lähettäminen voi viivästyä. Epämääräiset oireet saattavat luonnollisesti peittää alleen vakaviakin sairauksia ja tiloja. Varsinkin Suomessa harvinaiset trooppiset sairaudet tai vaikkapa somaleilla tavallinen tuberkuloosi voivat jäädä diagnosoimatta. Joskus taas pitkäkestoisen oireilun taustalla on helposti hoidettava asia, kuten D vitamiinin puutos. Tästä syystä potilaan ruokailu ja pukeutumistottumusten tunteminen on hyödyllistä. Lääkärin onkin tärkeä kuunnella potilasta tarkkaan pelkkä empatia ei riitä, vaan tarvitaan lääkärin koko asiantuntemusta ja ammattitaitoa. Myös sairauden aiheuttajan todetessaan lääkärin on syytä käydä tilan taustat ja hoito perusteellisesti läpi potilaan ja tämän omaisten kanssa. Somalien perustiedot monista sairauksista, kuten laktoosi intoleranssista, keliakiasta tai allergioista, voivat olla vähäisiä. Somalialaisten sairausselitysten mukaan esimerkiksi helikobakteerin tai Crohnin taudin aiheuttamat vatsakivut voidaan nähdä noituuden aiheuttamiksi tai epilepsia jinneistä johtuvaksi oireiluksi. Kroonisia sairauksia, kuten diabetesta ja verenpainetautia, saatetaan puolestaan pitää parantuvina tiloina, joita hoidetaan esimerkiksi yrteillä ja kamelinmaitoa juomalla. Se, että lääkäri kuuntelee potilaan huolia ja käsityksiä eikä vähättele tämän kokemuksia perinteisistä hoitotavoista, luo pohjan luottamukselliselle hoitosuhteelle. Toisaalta lääkärin on annettava potilaalle oikeaa tietoa. Hänen on osattava tuoda selkeästi esiin myös lääkityksen laiminlyömiseen tai perinteisiin hoitoihin liittyvät riskit ja haitat. Potilaalla ei myöskään välttämättä ole riittävää tietoa sairauden kroonisuudesta ja siihen mahdollisesti liittyvistä 455

6 Potilastapaus Somalialainen 29 vuotias nainen tuli Suomeen 14 vuotiaana. Kaksi kuukautta Etelä Eurooppaan suuntautuneen matkan jälkeen hän alkoi yskiä ja tuntea olonsa heikoksi. Muita oireita olivat ruokahaluttomuus, laihtuminen ja huimaus. Terveysasemalla tehtiin laboratoriokokeita ja kuunneltiin keuhkot, minkä jälkeen potilaalle määrättiin doksisykliinikuuri bronkiittiepäilyn vuoksi. Potilaan iltakuumeilu kuitenkin jatkui. Eräänä päivänä hän pyörtyi, ja ystävä toimitti hänet ambulanssilla päivystyspoliklinikkaan. Korkeasta kuumeesta huolimatta potilas kotiutettiin, ja jatkohoidoksi määrättiin tarvittaessa parasetamolia. Seuraavaksi potilas hakeutui yksityislääkärille, ja tämä määräsi uusia laboratoriokokeita. Pian hän joutui hakeutumaan uudelleen päivystykseen. Nyt hänet lähetettiin tuberkuloosiepäilyn vuoksi sairaalaan, ja siellä keuhkotuberkuloosi varmistui. Ennen oikeaan hoitoon pääsyä potilas oli ehtinyt olla kontaktissa moneen ihmiseen. pitkäaikaiskomplikaatioista. Näiden kysymysten läpikäymiseksi täytyy varata riittävästi aikaa. Lopuksi Mikä on lopulta kulttuurisen tiedon merkitys potilastyössä? Pahimmillaan kulttuurinen tieto sumentaa lääkärin ammattimaisen asenteen. Potilaan eksotisoiminen, kulttuurinen stereotyypittäminen sekä liiallinen»ymmärtäminen» ja psykologisointi voivat estää lääkäriä näkemästä ja toimimasta ammattimaisesti. Parhaimmillaan kulttuurinen tieto auttaa lääkäriä potilaan tilanteen hahmottamisessa sekä antaa rohkeutta ja ideoita uudenlaisten kysymysten esittämiseen potilaalle ja itselleen. Kirjallisuutta Akar S, Tiilikainen M. Katsaus islamilaiseen maailmaan. Naiset, perhe ja seksuaaliterveys. Helsinki: Väestöliitto, Carroll JK. Murug, Waali, and Gini: Expressions of distress in refugees from Somalia. Prim Care Companion J Clin Psychiatry 2004;6: Hallenberg H. Terveys ja sairaus islamin maailmassa. Suom Lääkäril 2006; 61: Kampman O. Hoitomyöntyvyys psyykenlääkkeitä käyttävillä. Suom Lääkäril 2005;60: Lewis IM. Saints and Somalis: Popular Islam in a clan-based society. London: HAAN Associates, Omar AB. Health problems as the consequences of the absence of state structures. Teoksessa: Muddle Suzanne Lilius, toim. Variations on the theme of Somaliness. Proceedings of the EASS/SSIA International Congress of Somali Studies. Turku: Centre for Continuing Education, Åbo Akademi University, 2001, s Pelizzari E. Possession et thérapie dans la Corne de l Afrique. Paris: L Harmattan, Perho I. The Prophet s medicine: A creation of the Muslim traditionalist scholars. Studia Orientalia vol. 74. Helsinki: The Finnish Oriental Society, Rousseau C, Said TM, Gagné MJ, Bibeau G. Between myth and madness: the premigration dream of leaving among Somali refugees. Cult Med Psychiatry 1998;22: Serkkola A. A sick man is advised by a hundred: pluralistic control of tuberculosis in Southern Somalia. Kuopio University Publications D. Medical Sciences 40. Kuopio: University of Kuopio, Slikkerveer LJ. Plural medical systems in the Horn of Africa: the legacy of Sheikh Hippocrates. London: Kegan Paul International, Tiilikainen M. Arjen islam. Somalinaisten elämää Suomessa. Tampere: Vastapaino, Tiilikainen M. Näkökulmia somalialaisnaisten mielenterveyteen. Suomen Antropologi 2004;(3): WHO WHO Somalia. Annual Report 2003: World Health Organisation. Mulki Mölsä, LL, tutkija Marja Tiilikainen, FT, tutkija Helsingin yliopisto, sosiologian laitos PL 10, Helsingin yliopisto y d i n a s i a t Kuuntele maahanmuuttajapotilasta tarkkaan. Ole kiinnostunut hänen sairauteen liittyvistä selityksistään ja huolistaan sekä perinteisiin hoitoihin liittyvistä kokemuksistaan. Oikean diagnoosin tekemiseen tarvitset empatian ja kulttuurisen tiedon lisäksi koko asiantuntemustasi ja ammattitaitoasi. Varaa potilaalle riittävästi aikaa. 456 M. Mölsä ja M. Tiilikainen

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito Merja Äijänen, Terveyden-sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Ryhmäkoti Redi Oy Suolahden ryhmäkoti ja tukiasumisyksikkö 27.4.2016 Merja Äijänen 1 Ryhmäkoti

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteusvauriot ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet LKT, prof Tutkimus ja kehitysrahoitus sisäilmahankkeisiin Suomen Akatemia, EU, säätiöt,

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Terhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos

Terhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos Terhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos Uskontotiede Kuolema oman elämän keskellä ja omien arvojen mukaisesti Ars moriendi; kuolemisen taito? Monikulttuurisuuden haasteet: islam ja buddhalaisuus

Lisätiedot

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 Termistö Siirtolainen/maahanmuuttaja Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan paremman elämän toiveen, työn, opiskelun tai ihmissuhteen perusteella Turvapaikan

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

Maahanmuuttajaväestön toimintakyky ja kuntoutuspalveluiden käyttö

Maahanmuuttajaväestön toimintakyky ja kuntoutuspalveluiden käyttö Maahanmuuttajaväestön toimintakyky ja kuntoutuspalveluiden käyttö Shadia Rask, tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Apuvälinealan valtakunnalliset koulutus- ja neuvottelupäivät 12.10.2016 Shadia Rask

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Pakolaisuus ja kulttuuriset asiat vastaanotolla

Pakolaisuus ja kulttuuriset asiat vastaanotolla Pakolaisuus ja kulttuuriset asiat vastaanotolla XI Valtakunnallinen tuberkuloosipäivä 18.5.2016 Terveyskeskuslääkäri, psykoterapeutti Valentina Oroza Sidonnaisuudet Työ ja sivutoimi: Työnantaja Turun hyvinvointitoimiala

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Hannamaria Kuusio, erikoistutkija, FT 1 Esityksen sisältö Ketä kotoutetaan Kotoutumisen tarkastelua

Lisätiedot

Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri. 3.11.2011 muslimit Suomessa 1

Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri. 3.11.2011 muslimit Suomessa 1 Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri 3.11.2011 muslimit Suomessa 1 Islam ja muslimit Islam 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5 miljardia

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää.

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Raskauden ehkäisy Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Jokaisella on oikeus saada oikeaa tietoa ja neuvontaa raskauden ehkäisyn keinoista sekä niiden hyödyistä,

Lisätiedot

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti:

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti: MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT Sukunimi: Etunimet: Henkilötunnus: Ikä: Osoite: Puhelin: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Ammatti: Elätkö vakituisessa parisuhteessa: Parisuhde vuodesta:

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN!

TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN! TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN! Osaston esittely Lasten- ja nuortenosastolla hoidetaan 0-16 vuotiaita erilaisia sairauksia sairastavia lapsia ja nuoria.

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä

Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä 17.9.2015 Potilasdirektiivi taustalla Vakuutusjäsenvaltion asiana on määrittää, millaisesta terveydenhuollosta vakuutettu on oikeutettu

Lisätiedot

Islamin perusteet. ja islamilainen arki. 12. lokakuuta 16

Islamin perusteet. ja islamilainen arki. 12. lokakuuta 16 Islamin perusteet ja islamilainen arki Luennoitsijasta Veijo Fiskaali Valtiotieteiden maisteri Käytännöllinen filosofia (tunnef.) Filosofian maisteri Uskontotiede (islamin synty) Uskonnondidaktiikan tohtoriopiskelija

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Ohje 27.2.2017 6895/00.01.02/2016 1/2017 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa. Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri

Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa. Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri Mitä on työkyky? Työn vaatimukset ja työympäristö Osaaminen Terveydentila

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN ERI AIKAKAUSINA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN ERI AIKAKAUSINA TERVEYDEN EDISTÄMINEN ERI AIKAKAUSINA MITEN TERVEYTTÄ ON PARANTANUT Suonenisku eli venesektio Verenseisautus? Miten ennen vanhaan ehkäistiin sukupuolitauteja? venesektio, venisektio, venaesectio, venisectio,

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa Yksin asuvien köyhyys Anna-Maria Isola 10.12.2008 Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Yksin asuvat köyhät tilastoissa Tarkastelussa minimituilla (sairauspäivärahat, toimeentulotuki, työmarkkinatuki) elävät

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa Työssä raportti JAANA RAJAKANGAS psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus, psykiatrian yksikkö TAINA HELLSTEN LT, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus

Lisätiedot

sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle

sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle Tuen antajien kokemuksia sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle Ira Virtanen ab, Seija Pekkala b ja Saila Poutiainen b a Viestinnän, median

Lisätiedot

VARAVOIMAA FARMARILLE

VARAVOIMAA FARMARILLE VARAVOIMAA FARMARILLE Tavoitteina on ensiapu talousasioihin, jaksamiseen, työhyvinvointiin ym. liittyvissä vaikeuksissa keskusteluavun antaminen ohjata tarvittaessa eteenpäin eri asiantuntijoille avun

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT Jussi Huttunen Tampere 20.4.2016 LÄÄKETIETEEN MEGATRENDIT Väestö vanhenee ja sairauskirjo muuttuu Teknologia kehittyy - HOITOTEKNOLOGIA - tietoteknologia Hoito yksilöllistyy

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut

Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 18.11.2015 MRSA MRSA-tapausten määrät kasvavat VSSHP:n alueella Usein avohoidossa

Lisätiedot

Kirjataan tunnistetiedot Kirjataan allergiat/riskitiedot

Kirjataan tunnistetiedot Kirjataan allergiat/riskitiedot POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- MEO 1 (6) Pinnallinen haava (pituus alle 3 cm) Jäykkäkouristusrokote Ei vuoda runsaasti Puhdistus ja syvyyden tarkistaminen (varovaisuutta silmien ja kasvojen alueella) Tarvittaessa

Lisätiedot

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Musliminuoret ja sukupolvien kuilu Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Islam ja muslimit 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5

Lisätiedot

TERKKARIN KUMPPANI UUDET PALVELUT APTEEKIN TERVEYSPISTE

TERKKARIN KUMPPANI UUDET PALVELUT APTEEKIN TERVEYSPISTE TERKKARIN KUMPPANI TEKSTI JAANA AHLBLAD KUVAT MAURI RATILAINEN Apteekin Terveyspiste ei uhkaa yksityisiä lääkäripalveluita, sanoo apulaisylilääkäri Kirsi Valtonen Vantaalta. Hän pitää Terveyspistettä yhtenä

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Tarkastuslista määrättäessä asitretiinia naispotilaille

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Tarkastuslista määrättäessä asitretiinia naispotilaille Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Tarkastuslista määrättäessä asitretiinia naispotilaille (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit Asitretiini on erittäin teratogeenistä ja

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta: perusteet Tutkimuksesta vastaavan henkilön (TVH) tulee havaita ja arvioida tutkimukseen liittyvät eettiset

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

ACOLIN VAPAAEHTOINEN FLUNSSAROKOTUSOHJELMA

ACOLIN VAPAAEHTOINEN FLUNSSAROKOTUSOHJELMA ACOLIN VAPAAEHTOINEN FLUNSSAROKOTUSOHJELMA Kuten epäilemättä tiedät, flunssa voi iskeä nopeasti ja laajalti talven aikana. Se voi heikentää uhrinsa viikkokausiksi. Paras puolustus virusta vastaan on hyväkuntoinen

Lisätiedot

HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA

HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT HOITOTYÖN SESSIO 25.5.2010 Ritva Sundström Oh, TtM, TTT-opiskelija Tampereen yliopistollinen sairaala/psykiatrian toimialue Pitkäniemen

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen

Lisätiedot

Suomeksi Näin käytät ereseptiä

Suomeksi Näin käytät ereseptiä Suomeksi Näin käytät ereseptiä Kaikkialla Suomessa siirrytään vaiheittain käyttämään sähköistä reseptiä eli ereseptiä. Tarkista, mitkä apteekit ja terveydenhuollon toimipaikat käyttävät jo ereseptiä. Saat

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0 kysymyksen versio, haastattelu Esittely Tämä arviointimenetelmä kehitettiin Maailman terveysjärjestön (WHO) Classification, Terminology and Standards -tiimin toimesta osana WHO:n National Institutes of

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Uskontojen maailmassa. Pelikortit ala- ja yläkouluun

Uskontojen maailmassa. Pelikortit ala- ja yläkouluun Uskontojen maailmassa Pelikortit ala- ja yläkouluun JOHDANTO Monikulttuuristuminen on nostanut esille tarpeen uudenlaiseen, käytännönläheiseen uskontodialogiseen keskusteluun ja oman taustansa tuntemiseen.

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot