Korjausvelan vähentämiseksi on nostettu sisäisiä vuokria, mutta vaikutukset eivät näy no peasti.

Transkriptio

1 Vastineet vuoden 2016 arviointikertomukseen Lappeenranta 2028 strategian toteutuminen Tarkastuslautakunta toteaa strategiaa koskevan raportoinnin kehittyneen parempaan suuntaan valtuustokaudella Kolmannen tason tavoitteiden määrä (n. 400} on kuitenkin varsin suuri ja tavoitteiden määrän tarkoituksenmukaisuutta tulisi tarkastella kriittisesti. Kuntalain mukaan kunnan toimintaa ohjaa strategia, jonka toteuttamiseksi laaditaan vuosittain talousarvio. Lappeenrannassa strategia ja talousarvio on vuonna 2017 esitetty ensimmäistä kertaa samassa dokumentissa, minkä toivotaan parantavan myös raportointia. Myös strategian rakennetta, tavoiteasetantaa ja mittareita on pyritty kehittämään Lappeenranta 2033 strategiassa. Uudelle strategia/le on asetettu kahdeksan supermittaria, jotka ohjaavat valtuustokaudella koko kaupunkikonsernin toimintaa. Strategian jalkautumisen ja toiminnanohjauksen näkökulmasta on kuitenkin nähty tarkoituksenmukaisena asettaa myös ohjelma- ja toimenpidekohtaisia tavoitteita. Se miten ja mille taholle eri tavoitetasoista raportoidaan, tarkentuu vuoden 2018 aikana. Kaupungin taloudellinen asema Tarkastuslautakunta toistaa näkemyksensä, että olennaiset poikkeamat (alitukset ja yli tykset) on tarpeen perustella tarkemmin tilinpäätöksessä. Tarkastuslautakunta toistaa esityksensä, että tilinpäätöksessä ja talousarviossa kerrottai siin perusparannusinvestointien ja uudisrakennushankkeiden välinen suhde. Kiinteistöihin kohdistuva korjausvelka on edelleen suuri ja kiinteistöissä esiintyy sisäilma ongelmia. Kaupungin korjausvelan absoluuttinen rahamäärä vuoden 2015 lopussa oli rei lut 63,5 miljoonaa euroa. Tarkasteluperiodilla omaisuuden korjausvelka nousi 5,4 % ja perusparannustarve 6,1 %. Korjausvelan vähentämiseksi on nostettu sisäisiä vuokria, mutta vaikutukset eivät näy no peasti. Investointihankkeiden toteutus jakautuu tyypillisesti vähintään kahdelle eri tilikaudelle. Etenkin rakennushankkeissa budjetti on perinteisesti jaettu melko tasan kahdelle vuodelle. Hankkeen käynnistämisvuonna ei usein toteudu menoja samassa suhteessa. Kyseessä on ollut varovaisuutta korostava käytäntö, mikä on johtanut siihen, että niin sanottuja siirtyviä investointimäärärahoja on ollut kohtalaisen runsaasti. Rakennusinvestointien toteutus on siirtynyt Lappeenrannan Kuntakiinteistöt Oy:1/e. Kaupungille jäävät investoinnit ovat lähinnä infrastruktuuriin tehtäviä melko vakiintuneella tasolla toteutettavia kohteita, jolloin budjetin jaksottaminenkin on paremmin ennakoitavissa. Rakennushankkeiden osalta Kuntakiinteistöt Oy:n valmistelemaan budjetin jaksottamiseen on vuodesta 2018 alkaen kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota. Perusparannusinvestointien ja uudisrakennusinvestointien välinen suhde raportoidaan vuoden 2017 tilinpäätöksessä. Korjausvelan hallitsemiseksi valmistellaan pitkän tähtäimen investointiohjelma, joka ulottuu vuoteen 2032.

2 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen toimialoilla Sosiaali- ja terveyspalvelut Kokonaisarviona tarkastuslautakunta toteaa, että sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnan ja talouden tavoitteet saavutettiin talousarvion mukaisena. Eksote-kuntayhtymä saavutti ylijäämäisen tuloksen ja onnistui siten kattamaan kokonaisuudessaan taseeseen kertyneet alijäämänsä. Lasten ja nuorten palveluissa on onnistuttu matalan kynnyksen palvelujen kehittämisessä ja saatavuudessa. Näiden palvelujen järjestäminen on selkiytynyt Lasten ja nuorten talon käynnistymisen myötä. Tarkastuslautakunta on huolestunut mm. kotiin tarjottavien palvelujen riittävyydestä, koska ympärivuorokautisen hoivan paikkoja on vähennetty merkittävästi. Eksoten strategisena tavoitteena on tukea toimintakykyä ja mahdollistaa kodinomainen asuminen. Laitoshoitoa on purettu palveluverkkosuunnitelman mukaisesti ja siirretty painospistettä kevyemmin tuettuun asumiseen. Kotiin vietäviä palveluja on tehostettu ja vuoden 2017 aikana on suunnattu lisäresurssia kotihoitoon. Kotiin vietävien palvelujen valikkoa on myös laajennettu; muun muassa yhden hengen päivystysyksikkö tukee kotihoitoa. Kasvatus- ja opetustoimi Kasvatus- ja opetustoimi onnistui hyvin vuoden 2016 tavoitteissaan. Erityisesti on onnistuttu perusopetuksen päättäneiden oppilaiden jatko-opintoihin hakeutumisessa. Tarkastuslautakunta on huolissaan siitä, vaikuttaako tavoiteltu päivähoidon käyttöasteiden nostaminen päivähoidon laatuun ja henkilöstön jaksamiseen. Päivähoidon tarpeen kasvu on ollut nopeaa useana vuonna, mikä on asettanut haasteita palvelujen tarjonnalle. Tarkastuslautakunta edellyttää, että kasvatus- ja opetustoimen tilojen toimivuuteen ja terveellisyyteen kiinnitetään huomiota. Toimialan pitää saada vaikuttaa tilojen suunnitteluun aikaisempaa enemmän. Kaupunginvaltuusto/le on annettu selvitys varhaiskasvatukseen kohdistuneiden päätösten vaikutuksista. Vuonna 2016 päiväkotien käyttöaste oli 66,9 prosenttia ja helmikuussa 2017 käyttöaste oli 76,2 prosenttia. Vuodelle 2017 käyttöastetavoitteeksi on asetettu 82 prosenttia ja vuodelle 2018 tavoite on 85 prosenttia. Päiväkodeissa on 350 lasta, jotka ovat varhaiskasvatuksessa vain 20 tuntia viikossa. Puolet heistä käyttää samaa varhaiskasvatuspaikkaa, eivätkä lapset ole paikalla yhtä aikaa. Henkilöstön työtyytyväisyys oli vuoden 2016 alussa 3,61; muutos vuodesta ,01 (asteikolla 1-5). Vuoden 2017 alussa tehdyssä kyselyssä keskiarvo oli 3,60-0,1. Koska erityistä tukea tarvitsevien lasten sekä eri kieli -ja kulttuuritaustaisten lasten kasvatus ja hoito koettiin kuormittavaksi, palkattiin varhaiskasvatukseen viisi uutta varhaiserityisopettajaa. He mallintavat toimintaa lapsiryhmissä. Työskentelytapa on todettu tehokkaaksi myös valtakunnallisesti.

3 Varhaiskasvatuksen laatua on mitattu asiakastyytyväisyyskyselyllä ja päiväkotien itsearvioinneilla. Asiakkaat ovat olleet palveluun edelleen tyytyväisiä. Huoltajien vastausten keskiarvo asteikolla 1-5 oli 4,24 (muutos vuodesta 2015 oli +0,6). Vuonna ,31 {+0,7}. Varhaiskasvatushenkilöstön arvio toiminnan laadusta oli 4,2 (asteikolla 1-5). Laadussa ei vastausten mukaan ollut eroa vuoteen Vuoden 2016 jälkeen on laadittu mm. Hovinpellon päiväkodin hankesuunnitelma, Kesämäen koulun (Kesämäenrinteen rakennuksen) peruskorjaussuunnitelma sekä valmisteltu Sammontalon hankesuunnitelmaa. Lisäksi Joutsenon koulun yhteyteen on hankittu tilaelementit. Toimialan edustajat ovat voineet osallistua hankesuunnitteluun ja toimialan näkemyksiä on kuultu siltä osin, kuin se on ollut mahdollista määrärahojen puitteissa. Kulttuuritoimi Kulttuuritoimi saavutti suurimman osan tavoitteistaan. Museon kokoelmatilakysymys on parantunut uusien tilojen myötä, mutta pysyvää ratkaisua ei ole löytynyt. Teatterin tilakustannukset ovat kasvaneet suunnitellusti verrattuna vanhaan teatteriin. Teatterin vuokriin saatu määräraha ei kuitenkaan ole kattanut kasvaneita tilakustannuksia. Teatterin täyttöaste jäi alhaiseksi vuonna 2016, ja se on jatkossa saatava nousemaan, jotta koko kulttuuritoimen budjetti pysyy tasapainossa. Pysyvää ratkaisua museon kokoelmatilakysymykseen haetaan, ja Kaakkois-Suomen yhteisen kokoelmakeskuksen toteuttamismahdollisuudet ovat selvitystyön alla. Teatteri tekee töitä täyttöasteen parantamiseksi yleisöä kiinnostavin ohjelmistovalinnoin, ja markkinointiin ja myyntiin panostetaan. Vuonna 2017 teatterin täyttöaste on saatu noususuuntaiseksi. Nuoriso- ja liikuntatoimi Nuoriso- ja liikuntatoimi onnistui toiminnallisissa tavoitteissaan hyvin. Erityisesti liikuntatoimen BMl-kortista on saatu hyviä kokemuksia. Ohjaama-toiminta on vakiintumassa, ja se tulisi saada osaksi pysyvää toimintaa. Kaupungin avustamien nuorisojärjestöjen toimintaedellytykset ovat heikentyneet kaupungin yleisavustusten pienentymisen ja tilavuokrien hintojen nousun myötä. Kuitenkin nuorisolle avointen kaupungin tilojen käyttöaste on parantunut. Liikuntapalvelut ovat kaupungissa hyvällä tasolla. Tarkastuslautakunta kuitenkin kiinnittää huomiota liikuntatoimen henkilöstön määrän vähentymiseen ja eläköitymiseen, mikä voi tulevaisuudessa näkyä liikuntapaikkojen ylläpidossa. Nuorisotoimen tavoitteena on juurruttaa ohjaamotoiminta pysyväksi toiminnaksi. Työ- ja elinkeinoministeriö osoitti TE- hallinnolle määrärahaa toiminnan vakiinnuttamiseksi. Samalla TEM velvoitti nykyisiä toimijoita säilyttämään nykyiset resurssit ohjaamoiden monialaisessa toimintamallissaan. Ohjaamon vakinaistaminen edellyttää 1 htv työpanoksen lisäämistä ohjaamoon. Nuorisotoimen yleisavustusmäärärahaa jouduttiin leikkaamaan 5000 vuoden 2013 koko valtuustokautta koskevan säästöpäätöksen vuoksi. Samalla tarkastettiin myös nuoriso- ja lii-

4 kuntatoimen hinnastoa. Nuorisotoimen hinnasto on laadittu siten, että paikalliset nuorisojärjestöt ja urheiluseurojen junioritoiminta on hinnoiteltu huokeimpaan maksuluokkaan. Tällä tavalla olemme halunneet tukea toimijoita yhtenä avustusmuotona. Konserniyhtiöiden tavoitteiden toteutuminen Tarkastuslautakunta kiinnitti huomioita siihen, että kaikista yhteisöistä ei ole tilinpäätöksessä esitetty valtuuston asettamia tavoitteita ja niiden toteutumista vaan yhteisön toiminnasta on kerrottu yleisemmin. Tarkastuslautakunta suosittelee, että myös konserniyhteisöistä esitetään yhdenmukaisesti valtuuston asettamat tavoitteet ja annetaan selvitys niiden toteutumisesta. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan kuntakonsernin merkitys on huomioitu hyvin kaupungin johtamisessa. Konserniyhteisöjen tavoiteasetantanaan ja siihen liittyvään raportointiin kiinnitetään entistä paremmin huomiota seuraavan strategiakauden toiminnallisten tavoitteiden jalkauttamisen yhteydessä. On syytä huomioida, että kaupunginvaltuusto voi asettaa tavoitteita tytäryhtiöilleen ja mikäli näissä on muita osakkaita, täytyy vähemmistöosakkaat huomioida.. Osakkuusyhtiöiden ja kuntayhtymien tavoiteasetantaan kaupungilla on rajallisempi mahdollisuus. Eksoten tavoitteet näkyvät osana sosiaali- ja terveystoimen raportointia. Muut arviot Henkilöstöhallinto Kaupungin henkilöstöhallintoa on tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan hoidettu hyvin. Henkilöstökyselyn tulokset säilyivät positiivisina. Sairauspoissaolojen määrä säilyi edelleen alhaisena. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että henkilöstön jaksamiseen kiinnitetään huomiota työn henkisen kuormittavuuden lisääntyessä ja henkilöstömäärän vähentyessä. Uuden strategian toimeenpanon yhteydessä on myös työhyvinvointitoimintaan tulossa uusia elementtejä. Muilta osin ei ole lisättävää tai kommentoitavaa tarkastuslautakunnan havaintoihin.

5 Työllisyyden hoito Tarkastuslautakunta toistaa käsityksenään, että työllistämistä tukevien toimenpiteiden ja uusien toimintamuotojen hakeminen on syytä asettaa yhdeksi kaupungin avaintavoitteeksi. Työllisyydenhoidon palvelujen toteutumisen kannalta on tärkeää, että yhteistyö Eksoten, TE-toimiston ja Kelan kanssa on saumatonta. Työllistämistoimenpiteillä on mahdollisuus saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä. Työllisyyden hoito on koko maakunnan yhteinen ongelma ja edellyttääkin saumatonta ja tehokasta yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Uuden valtuustokauden strategiassa työllisyyden edistäminen on nostettu vahvasti esille. Yhteistyötä eri toimijoiden kesken on tiivistetty ja muun muassa maakunta- ja sate-uudistuksen valmistelussa on nostettu esille yhteisen työllisyysstrategian valmistelu. Muilta osin ei ole lisättävää tai kommentoitavaa tarkastuslautakunnan havaintoihin. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Tilikauden aikana kaupungin sopimustenhallinnassa on havaittu puutteita, joihin myös tilintarkastaja on kiinnittänyt huomiota tilintarkastuskertomuksessa ja -pöytäkirjassa. Sopimustenhallinnan puutteista on aiheutunut kaupungille riskejä, joista osa on realisoitunut (mahdollisten asfalttikartellikorvausten saamatta jääminen ja toteutuneet korkomenot). Kaupunginhallitus on kokouksessaan käsitellyt tilintarkastuspöytäkirjassa esiin nostettuja sopimustenhallintaa koskevia puutteita. Uusi asiakirjahallintajärjestelmä on parhaillaan käyttöönottovaiheessa ja täysin käytössä alkuvuodesta 2018.