Uudenmaan liiton julkaisuja E Uudenmaan liitto. Työperäinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaissa ja Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uudenmaan liiton julkaisuja E 102-2009. Uudenmaan liitto. Työperäinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaissa ja Suomessa"

Transkriptio

1 Uudenmaan liiton julkaisuja E Uudenmaan liitto Työperäinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaissa ja Suomessa

2

3 Uudenmaan liiton julkaisuja E Työperäinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaissa ja Suomessa Selvitys tehty tilaustyönä Uudenmaan liitolle, joulukuu 2008 Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Tuula Ilmonen, suunnittelija VTM Uudenmaan liitto 2009 Työperäinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaissa ja Suomessa : 1

4 Uudenmaan liiton julkaisuja E ISBN ISSN (nidottu) ISBN ISSN (verkkoversio) Ulkoasu: BNL Euro RSCG Kuvat: Tuula Palaste-Eerola Kannen piirros ja taitto: Arja-Leena Berg Painotalo Kyriiri Helsinki kpl Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +358 (0) fax +358 (0) : Työperäinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaissa ja Suomessa

5 Esipuhe Työperäisen maahanmuuton taloudellinen vaikutus on lähtökohtaisesti myönteinen sekä vastaanottaja- että lähtömaan kuin myös maahanmuuttajan itsensä kannalta. Maahanmuuttaja lisää vastaanottajamaan työvoiman tarjontaa ja parantaa olemassa olevan pääomakannan tuottavuutta; toisin sanoen rakennusten, koneiden, laitteiden ja immateriaalisten tuotannontekijöiden käyttöaste nousee, kun useampi työntekijä on niitä käyttämässä. Yksinkertaistetun mallin toimiminen myös käytännössä edellyttää kuitenkin onnistunutta maahanmuuttopolitiikkaa. Maahanmuuttajien työllistyminen on maassa asuvaa väestöä vaikeampaa, erityisesti tilanteissa, joissa maahanmuuton (oikeudellinen) peruste ei ole ollut taloudellinen, vaan esimerkiksi suojelun tarpeeseen tai perheen kokoamiseen liittyvää. Kokonaisarvion saamiseksi on vaikutuksia tarkasteltava pitkällä aikavälillä. Joissakin tapauksissa taloudelliset vaikutukset tulevat näkyviin koko elinkaaren tai vieläkin pidemmällä ajalla: monilapsisten perheiden maahanmuutto voi alentaa työvoimaosuutta useiksi vuosiksi, mutta vaikuttaa tulevaan työvoiman tarjontaan ja huoltosuhteeseen myönteisesti. Kaiken kaikkiaan on perusteltua todeta seuraavaa: työperäinen maahanmuutto on, odotettavissa oleva väestökehitys huomioon ottaen, välttämätöntä Suomelle ja koko EU:lle. Kuitenkin hyvinvointimalliimme liittyvät ongelmat työllistymisessä on ratkaistava maahanmuuttopolitiikan onnistumiseksi. Viime vuosina on oivallettu, että työperäinen maahanmuutto hyödyttää myös lähtömaita. Maahanmuuttajien kotimaihinsa lähettämien tulojen merkitys on erityisen suuri kehittyville maille, vuotuiset tulonsiirrot kehittyneistä maista ovat suurempia kuin virallisen kehitysyhteistyön määrärahat. Tämän lisäksi on otettava huomioon osittainen paluumuutto, joka siirtää lähtömaihin kohdemaissa hankittua osaamista ja rakentaa kaikkia osapuolia hyödyttäviä kansainvälisiä verkostoja. Maahanmuuttajan oman hyödyn ja hyvinvoinnin ratkaisee viime kädessä hän itse. Tilanteissa, joissa muuttopäätös tapahtuu vapaaehtoisesti, lähtökohtana on maahanmuuttajan hyvinvoinnin parantuminen. Tässäkin suhteessa on syytä varoa yksinkertaistuksia: lupaus paremmasta täyttyy, vain työllistymisen ja kotoutumisen onnistuessa. Pertti Rauhio Johtaja, aluekehittäminen Työperäinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaissa ja Suomessa : 3

6 Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +385 (0) fax +358 (0) Kuvailulehti Julkaisija(t) Uudenmaan liitto Nimeke Työperäinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaissa ja Suomessa Sarjan nimeke Uudenmaan liiton julkaisuja E Sarjanumero Julkaisuaika Sivuja 24 Tiivistelmä Liitteitä ISBN ISSN (nid.), (verkkojulk.) Kieli, koko teos suomi Yhteenveto ruotsi Selvityksessä Työperäinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaissa ja Suomessa tarkastellaan työperäisen maahanmuuttopolitiikan rakennetta Alankomaissa ja Suomessa. Alankomaiden maahanmuuttopolitiikkaa käsitellään yleisellä tasolla, mutta Suomessa kohteiksi on rajattu pääkaupunkiseutu ja Karkkila, joka on tapausesimerkki pienestä kunnasta. Alankomaissa maahanmuuttohallinto on järjestetty pääasiallisesti oikeusministeriön alaisuuteen. Suomessa maahanmuuttopolitiikasta ja -hallinnosta on keskitetysti vastannut sisäasiainministeriö vuoden 2008 alusta lähtien. Sekä Suomi että Alankomaat tarvitsevat tulevaisuudessa kasvavissa määrin ulkomaalaista työvoimaa työperäisiä maahanmuuttajia. Valtioilla on kuitenkin tarpeilleen erilaiset lähtökohdat: Alankomaissa kaivataan etenkin korkeasti koulutettua työvoimaa, kun taas Suomessa työvoimapulaa on tietyillä sektoreilla (esim. hoiva-ala). Suomessa maahanmuuttopolitiikan historiallinen kehitys on kulkenut Alankomaihin nähden hitaammin. Alankomailla on merkittävästi pidempi menneisyys työperäisiä maahanmuuttajia vastaanottavana maana, mikä ilmenee maahanmuuttajien lukumäärässä. Alankomaissa valtion johto sisäisti luvulla maahanmuuttopolitiikan pysyväksi ilmiöksi, mutta Suomessa maahanmuuttoasioiden organisointi ja toimintatavat ovat vasta muotoutumassa. Työperäinen maahanmuutto on uusi ilmiö Suomessa, ja se on yleistynyt laajemmassa mittakaavassa vasta 2000-luvulla. Vuonna 1999 tuli voimaan kotouttamislaki, jolloin maahanmuuton painopiste oli humanitaarisessa maahanmuutossa. Lainsäädännössä ei ole riittävästi huomioitu työperäisiä maahanmuuttajia, mikä johtaa siihen, että yhteiskunnan palveluiden tarjonta maahanmuuttajille ja maahanmuuttajien tarpeet eivät kaikilta osin kohtaa. Suomessa maahanmuuttoasioita hoidetaan usein erilaisten hankkeiden kautta. Näin menetellään myös esimerkiksi aivan tavallisia neuvontapalveluita järjestettäessä. Hankemaailma on yksi esimerkki siitä, miten Euroopan unioni omalta osaltaan vaikuttaa maahanmuuttopolitiikkaan. Kunnat joutuvat maahanmuuttajien palveluiden järjestämisessä kiinnittämään jatkuvasti huomioita taloudellisiin resursseihin, sillä kunnille ei ole tarjolla valtion rahoitusta työperäisten maahanmuuttajien palveluiden järjestämiseksi. Maahanmuuttopalveluiden tarjonnassa on paikkakuntien välillä merkittäviä eroja: pääkaupunkiseudulla maahanmuuttopalveluita on saatavilla verrattain hyvin, kun vastaavasti pienillä kunnilla ei useinkaan ole taloudellisia resursseja huomioida maahanmuuttajia erityisenä ryhmänä. Raportin laatija Tuula IImonen, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, ja Pertti Rauhio, Uudenmaan liitto (esipuhe) Avainsanat (asiasanat) työperäinen maahanmuutto, työvoiman riittävyys, kotouttaminen, maahanmuuttajapalvelut Huomautuksia Julkaisusta on myös verkkoversio kotisivuillamme 4 : Työperäinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaissa ja Suomessa

7 Uudenmaan liitto Nylands förbund Presentationsblad Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +385 (0) fax +358 (0) Utgivare Nylands förbund Publikation Työperäinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaissa ja Suomessa (Arbetsrelaterad invandringspolitik i Nederländerna och i Finland) Seriens namn Nylands förbunds publikationer E Seriens nummer Utgivningsdatum Sidor Bilagor 24 ISBN ISSN (inb.), (nätversion) Språk finska Sammanfattning Sammandrag svenska Utredningen Arbetsrelaterad invandring i Nederländerna och i Finland tar fasta på den arbetsrelaterade invandringspolitikens struktur i Nederländerna och i Finland. För Nederländernas del betraktas invandringspolitik på en mer allmän nivå, medan man för Finlands del koncentrerar sig på huvudstadsregionen och Högfors som är ett typexempel på en liten kommun. I Nederländerna sorterar invandringsfrågorna i huvudsak under justitieministeriet. I Finland är det inrikesministeriet som sedan början av år 2008 haft huvudansvaret för invandringspolitiken och -förvaltningen. I framtiden kommer både Finland och Nederländerna att i allt större utsträckning behöva utländsk arbetskraft arbetskraftsinvandrare. Länderna har dock mycket olika utgångspunkter vad gäller behovet av utländsk arbetskraft: Nederländerna är ute efter högutbildade människor medan Finland har arbetskraftsbrist inom vissa enskilda branscher (t.ex. vårdbranschen). Invandringspolitiken har utvecklats långsammare i Finland jämfört med Nederländerna. Nederländerna har ett betydligt längre perspektiv när det gäller arbetskraftsinvandring, vilket ses tydligt i antalet invandrare. Statsledningen i Nederländerna insåg på talet att invandringspolitiken är ett bestående fenomen, medan man i Finland håller först nu på att organisera och bygga upp verksamhetsformerna kring invandringsfrågor. Den arbetsrelaterade invandringen är ett nytt fenomen i vårt land och har fått en mer synlig roll först på 2000-talet. Lagen om invandrares integration trädde i kraft år Då låg tyngdpunkten i den humanitära invandringen. Däremot har arbetskraftsinvandring inte beaktats tillräckligt i lagstiftningen, vilket leder till att utbudet av samhällstjänster för invandrare och invandrarnas behov inte alltid möts. I Finland sköts invandringsfrågor ofta via olika projekt. Detta är fallet även när det är fråga om att ordna helt vanliga rådgivningstjänster. Det stora utbudet av olika projekt är ett exempel på hurdan inverkan Europeiska unionen har på invandringspolitiken. När kommuner ordnar tjänster för invandrare, måste de fästa uppmärksamhet vid de ekonomiska resurserna. Kommunerna får ingen statlig finansiering för ordnandet av tjänster för arbetskraftsinvandrare. Skillnaderna mellan orter är rätt stora: i huvudstadsregionen finns det ganska gott om olika tjänster för invandrare, medan mindre kommuner ofta saknar ekonomiska resurser att bemöta invandrare som en enskild grupp. Rapporten är utarbetad av Tuula IImonen, Utbildnings- och utvecklingscentret Palmenia, och Pertti Rauhio, Nylands förbund (förord) Nyckelord (ämnesord) arbetsrelaterad invandring, arbetskraftens tillräcklighet, integrering, invandrartjänster Övriga uppgifter Publikationen finns även på vår webbplats: Työperäinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaissa ja Suomessa : 5

8 Sisällysluettelo Esipuhe 3 Kuvailulehdet 4 1 Johdanto 7 2 Euroopan unionin vaikutus 8 3 Alankomaat Maahanmuuttopolitiikan kehittyminen toisen maailmansodan jälkeen Nykyinen maahanmuuttopolitiikka Maahanmuuttopolitiikan toteuttaminen, organisaatio ja toimijat 12 4 Suomi Maahanmuuttopolitiikan kehittyminen 1900-luvulta nykyaikaan Maahanmuuttopolitiikan toteuttaminen, organisointi ja toimijat Kotouttamislaki Työperäisten maahanmuuttajien neuvontapalvelut pääkaupunkiseudulla Case Helsinki Case Karkkila Esimerkkejä hankkeista 20 5 Päätelmät 22 Lähteet 23 6 : Työperäinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaissa ja Suomessa

9 1 Johdanto Selvityksessä tarkastellaan työperäisen maahanmuuttopolitiikan rakennetta Alankomaissa ja Suomessa. Suomen kohdalla työssä käsitellään sitä, kuinka pääkaupunkiseudulla on huomioitu erityisesti työperäiset maahanmuuttajat. Karkkilan kaupunkia tarkastellaan tapausesimerkkinä sen suhteen, että minkälaisia haasteita kasvava maahanmuutto tuo pienelle kunnalle. Kiinnostuksen kohteena selvityksessä ovat ne toimijat, jotka edesauttavat työperäisiä maahanmuuttajia integroitumaan yhteiskuntaan. Minkälaisia toimijoita kentällä on? Mitkä ovat niiden roolit? Kun Suomessa vielä reilu kymmenen vuotta sitten maahanmuuttoa käsiteltiin lähinnä pakolaiskysymyksenä, niin nykyään puhutaan siitä, kuinka työvoima tulee riittämään tulevaisuudessa sekä työperäisten maahanmuuttajien roolista työmarkkinoilla. Alankomailla on huomattavasti pidempi historia työperäisten maahanmuuttajien vastaanottavana maana, mikä näkyy edelleen maahanmuuttajien määrissä. Alankomaissa noin 19 prosentilla on ulkomaalainen tausta. Vuonna 2005 Alankomaiden väestö oli 16,3 miljoonaa, joista 1,6 miljoonaa maahanmuuttajaa on tullut muista kuin länsimaista ja 1,4 miljoonaa maahanmuuttajaa on länsimaisia. Suomen väkiluku vuonna 2006 oli 5,2 miljoonaa, joista 2,3 prosentilla ulkomaan kansalaisista oli pysyväluonteinen tai kotikuntaoikeus Suomessa. Puolet ulkomaan kansalaisista asui pääkaupunkiseudulla ja neljännes Helsingissä. Vertaillessa muita Euroopan unionin jäsenmaita, Suomessa maahanmuuttajien osuus väestöstä on yksi pienimmistä. Sekä Alankomaat että Suomi tarvitsevat kasvavassa määrin ulkomaista työvoimaa. Alankomailla ja Suomella on kuitenkin toisistaan jonkin verran poikkeavat tarpeet. Alankomaihin kaivataan korostuneesti osaavaa, korkeasti koulutettua väkeä. Suomessa on tietyillä aloilla pulaa ammattitaitoisista työntekijöistä kuten esimerkiksi hoiva-alalla niin sairaanhoitajista, vanhusten hoitajista että lääkäreistä. Mitä on työperäinen maahanmuutto? Voimassa oleva ulkomaalaislain (301/2004) 2 sisältää määritelmiä, jotka viittaavat työperäiseen ja muuhun kuin työperäiseen maahanmuuttoon. Viime mainittua on esimerkiksi pakolaissopimuksen (SopS 77/1968) perusteella turvapaikan, pakolaisasemaa vastaavan suojelun tarpeen perusteella ja perheenkokoamisen perusteella oleskeluluvan saaneiden henkilöiden maahanmuutto. Työperäistä maahanmuuttoa on elinkeinonharjoittamista tai ansiotyötä varten tapahtuva maahanmuutto. Suppeaa oikeudellista määrittelyä on tarpeen täydentää taloudellisella määritelmällä: vastaanottajamaan työvoiman tarjontaa kasvattava maahanmuutto on työperäistä maahanmuuttoa. Huolimatta siitä, että on olemassa tiettyjä määritelmiä maahanmuuttajista, ei maahanmuuttopolitiikan rakenteesta voida eriyttää varsinaista työperäistä maahanmuuttopolitiikkaa ja niiden toimijoita. Vaikkakin selvitys keskittyy niin sanottuun työperäisen maahanmuuttopolitiikan tarkasteluun, on otettava huomioon laajempi konteksti. Suomen maahanmuuttopolitiikka on vasta muotoutumassa. Suomen maahanmuuttopolitiikan uudet suuntaviivat määriteltiin vuonna 2006 hyväksytyssä hallituksen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa. Työperusteisen maahanmuuton lisääminen on ohjelman keskeinen tavoite. Myös työperusteisten maahanmuuttajien neuvontajärjestelmän ja kotouttamisjärjestelmän kehittäminen ovat maahanmuuttopolitiikan keskeisiä painopisteitä. Työperäinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaissa ja Suomessa : 7

10 2 Euroopan unionin vaikutus Euroopan unionin jäsenyydellä (ja sitä edeltäneellä ETA-sopimuksella) on ollut merkittävä vaikutus Suomen maahanmuuttopolitiikkaan, erityisesti työperäisen maahanmuuton osalta. EU-maiden kesken vallitsee työvoiman vapaa liikkuvuus, eli oikeus asettua toiseen jäsenvaltioon. EU:n liikkumisvapaus ei merkitse vapautusta oleskelu- ja työlupavelvoitteesta, mutta EU-kansalaisella on oikeus oleskella jäsenmaassa työtä hakemassa ja oikeus saada asianmukaiset luvat työllistyttyään. Liikkumisvapautta on määräaikaisesti rajoitettu eräiden maiden liittymissopimuksissa: näin kävi esimerkiksi useiden vuonna 2004 liittyneiden maiden kohdalla. Amsterdamin sopimuksen voimaantulo toukokuussa 1999 sekä Eurooppa-neuvoston erityiskokous Tampereella lokakuussa 1999 olivat merkittäviä edistysaskeleita eurooppalaisessa maahanmuuttopolitiikassa. Amsterdamin sopimus siirsi siviili-, turvapaikka- ja maahanmuuttoasiat yhteisön toimivallan piiriin. EU:n lainsäädännön ja toimenpiteiden avulla pyritään muun muassa varmistamaan se, että EU:n kansalaiset voivat matkustaa ja asettautua vapaasti ja turvallisesti tekemään työtä mihin tahansa Euroopan unionin jäsenvaltioon. Tampereella 1999 EU:n valtioiden ja hallitusten päämiehet myönsivät Eurooppa-neuvoston kokouksessa, että maahanmuuttoasioiden hallintaan tarvitaan yhteinen lähestymistapa, minkä vuoksi he päättivät luoda yhteisen maahanmuuttopolitiikan. Tampereen päätelmät korostavat muun muassa tehokasta kotouttamispolitiikkaa. Myös Haagin ohjelman linjauksessa nostettiin maahanmuuttopolitiikka-asia yhdeksi aiheeksi. Komissio haluaa määritellä eurooppalaiset puitteet kotouttamiselle ja edistää kotouttamista koskevien kokemusten ja tietojen järjestäytynyttä vaihtoa. Maahanmuuttajien kotouttaminen Euroopan unionissa kuuluu jäsenmaiden kansalliseen toimivaltaan. Koska kotouttaminen on kuitenkin osa maahanmuuttopolitiikkaa, vaikuttavat maahanmuuttopolitiikan yhdenmukaistamisesta käydyt keskustelut myös kotouttamisesta käytävään keskusteluun. EU:n jäsenmaissa on yleisesti myönnetty maahanmuuttajien kotoutuminen keskeiseksi asiaksi. Mipex-raportti ja kansainvälistä vertailua Mipex (Migration Integration Policy Index) on maahanmuuttajien kotoutumispolitiikkaa kartoittava hanke, jolla pyritään kehittämään Euroopan kotouttamispolitiikkaa antamalla puolueetonta aineistoa tarkempaan tarkasteluun. Mipexissä tarkastellaan kuutta keskeistä toimintalohkoa: maahanmuuttajan pääsyä työmarkkinoille, perheiden yhdistämistä, pitkäaikaista maassa oleskelua, poliittista osallistumista, kansalaisuuden saamista sekä syrjinnän vastaisia toimia. Jokaista muuttujaa verrataan ihannemalliin, joka perustuu Euroopan neuvoston yleissopimuksiin tai Euroopan yhteisön direktiiveihin. Mipex-raportti on julkaistu vuonna 2007 ja se perustuu vuoden 2006 tilanteisiin. Alankomaat ja Suomi pärjäsi vertailussa melko hyvin, sillä kumpikin maa kuului viiden parhaan yhteispisteiden piiriin. Muut parhaat yhteispisteet saivat Ruotsi, Portugali ja Belgia. Ruotsi oli kuitenkin ainoa maa, joka voitiin luokitella kiitettävään kastiin. EURES Eures-verkosto on Euroopan työnvälistyspalvelu, jonka koordinoinnista vastaa Euroopan komissio. Se on esimerkki Euroopan unionin jäsenmaiden yhteistyöstä edesauttaa eu-kansalaisten vapaata liikkuvuutta Euroopan talousalueella. Verkoston kumppaneita ovat julkiset työnvälityspalvelut sekä ammatti- ja työnantajajärjestöt. EU-hankerahoitus Euroopan unionin luoma hankemaailma mahdollistaa maahanmuuttajapalveluiden toteuttamisen, sillä suureen osaan palveluista ei ole ohjattu muuta rahoitusta. Tämä johtaa siihen, että esimerkiksi Suomessa suuri osa maahanmuuttajapalveluiden toteuttamisesta tapahtuu hankerahoitusten kautta. 8 : Työperäinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaissa ja Suomessa

11 Työperäinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaissa ja Suomessa : 9

12 3 Alankomaat 3.1 Maahanmuuttopolitiikan kehittyminen toisen maailmansodan jälkeen Alankomaita voidaan pitää eräänlaisena monikulttuurisena yhteiskuntana, jolla on pitkät perinteet muuttoliikkeestä. Maan vauraus ja suhteellisen vapaamielinen ilmapiiri ovat houkutelleet sinne runsaasti ulkomaalaisia. Maahanmuuttopolitiikka on monelta osin ollut yhdenmukaista monien muiden Länsi-Euroopan maiden kanssa: 1950-luvulta aina 1970-luvun alkuun työvoimaa pyrittiin hankkimaan aktiivisesti, erityisesti maan entisistä siirtomaista. Vuoden 1973 jälkeen maahanmuuttoa pyrittiin rajoittamaan. Toisen maailmansodan jälkeinen maahanmuutto Alankomaihin on vaikuttanut yhteiskuntaan monin tavoin. Indonesian itsenäistyttyä maahan muutti yli neljännesmiljoona sukujuuriltaan osin alankomaalaista tai siirtomaavallan palveluksessa ollutta ihmistä. Muuttotase kääntyi kuitenkin positiiviseksi vasta 1960-luvulla. Alankomaat vastaanotti siirtotyöläisiä pääasiassa Välimeren alueelta. Huomattava taloudellinen kasvu johti luvulla monilla aloilla työvoimapulaan, jota helpotettiin rekrytoimalla matalasti koulutettua työvoimaa Välimeren valtioista. Alankomaiden hallitus laati Turkin ja Marokon kanssa värväyssopimuksia ja välitti työvoiman pestaamisessa. Kaikesta huolimatta erityisesti mm luvun öljykriisin myötä ulkomaalaispolitiikka muuttui selvästi tiukemmaksi ja valtiovalta yritti hillitä maahanmuuttoa lopettamalla värväyspolitiikan kuitenkin heikolla menestyksellä. Tämä johti siihen, että turvapaikan hakemisesta tuli monille käytännössä ainoa mahdollisuus päästä Alankomaihin ja turvapaikkahakijoiden määrä kasvoikin jyrkästi 1970-luvulta 1990-luvulle. Maahanmuuttopolitiikka ei siis pääsääntöisesti ole ollut tietoisen politiikan toivottu seuraus ja poliittiset päättäjät pitivätkin maahanmuuttoa vain väliaikaisena ilmiönä. Näin ollen maahanmuuttajien sopeuttamiseen ei ole vastaavasti kiinnitetty erityistä huomiota. Itse asiassa 1970-luvulla tuettiin maahanmuuttajien oman kulttuurin ja identiteetin ylläpitämistä juuri siksi, että tämän ajateltiin helpottavan paluuta kotimaahan. Tietoisuus yhteiskunnallisesta muutoksesta ja sen seurauksista kuitenkin kasvoi. Hallituksen neuvoa-antava tieteellinen neuvosto (WRR) julkaisi vuonna 1979 raportin, jossa korostettiin maahanmuuttajien muuttumista pysyviksi vähemmistöryhmiksi ja poliittisten toimenpiteiden tarpeellisuutta. Tavoitteeksi asetettiin vähemmistöjen täydellinen osallistuminen alankomaalaiseen yhteiskuntaan, yhdenvertaisuudeksi lain edessä sekä yhtäläisiin mahdollisuuksiin. Ajatus integroitumisesta identiteetin säilyttäen nousi uudeksi tunnuslauseeksi luvulla Alankomaissa koettiin toinen maahanmuuttoaalto, jossa keskeisessä roolissa olivat humanitaarisin perustein hakeutuvat maahanmuuttajat ja painopiste siirtyi selvästi monikulttuurisuudesta integraatiopolitiikkaan. Siinä missä aikaisemmin valtion tehtävänä oli ollut antaa tilaa, toimintaedellytyksiä ja tarvittaessa tukea erilaisille ryhmille ja yhteisöille, nyt korostettiin yksilöiden velvollisuutta itse löytää oma paikkansa yhteiskunnassa. Vuonna 1996 hallitus aloitti kansallisen integraatiopolitiikan, jonka keskeinen seuraus oli vuonna 1998 säädetty laki kotouttamisesta. Maahanmuuttajat velvoitettiin osallistumaan kursseille (mm. kielikouluihin ja ohjauksiin toimimisesta yhteiskunnassa), joiden tarkoituksena oli edistää erityisesti pääsyä työmarkkinoille. Merkittävää oli myös sen asian myöntäminen, että maahanmuutto ymmärrettiin nyt paremmin pysyväksi ilmiöksi. Vuosina 2002 ja 2004 tapahtuneet poliittiset murhat (oikeistopopulisti Pim Fortuyn ja elokuvaohjaaja Theo van Gogh) antoivat sysäyksen Alankomaissa jo pidemmän aikaa jatkuneelle suhteiden jännittymiselle maahanmuuttajien ja alkuperäisväestön välillä ja vaikutti poliittiseen keskusteluun. Nämä kyseiset tapahtumat ovat tiukentaneet Alankomaissa maahanmuuttopolitiikkaa. 10 : Työperäinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaissa ja Suomessa

13 3.2 Nykyinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaiden nykyinen maahanmuuttopolitiikka on huomattavan valikoivaa ja työnantajavetoista. Tällä tarkoitetaan käytännössä sitä, että työperäiset maahanmuuttajat ovat suurelta osin hyvin koulutettuja ja hyvin ansaitsevia. Mitä korkeampi ammatillinen pätevyys maahanmuuttajalla on, sitä paremmat työmarkkinamahdollisuudet hänelle tarjoutuu. Kääntäen tämä johtaa siihen, että alhaisesti koulutetulle työvoimalle ei myönnetä työlupia ennen kuin on selvitetty työvoiman saatavuus Alankomaista tai Euroopan unionin sisältä. Tätä nykyä suurin osa maahanmuuttajista saapuu Alankomaihin perhesyistä, jonka taustalla ovat ja 70-lukujen siirtolaiset. Näin ollen enemmistö maahanmuuttajista on muita kuin työperäisiä. Alankomaat harjoittaa aktiivista kotouttamispolitiikkaa. Kotouttamisohjelmat on kuitenkin suunnattu Alankomaihin pysyvästi muuttaville, käytännössä pääasiassa perhesyistä saapuville tai saapuneille maahanmuuttajille. Tämän ryhmän kohdalla katsotaan olevan eniten kotoutumisongelmia. Kotouttamispolitiikan ensisijaisena kohderyhmänä eivät siten ole työperäiset maahanmuuttajat, koska heidän oleskelunsa on usein tilapäistä. Poikkeuksena tästä ovat hengellistä työtä tekemään tulevat, (esim. imaamit, papit) jotka ovat kotoutumisvelvollisia. Kotoutumisvelvollisten on suoritettava kieli- ja kotoutumiskurssi. Mikäli työperäiset maahanmuuttajat haluavat muuttaa oleskelulupansa pysyviksi (tämä ei ole kaikkien kohdalla mahdollista), tulee heidän läpäistä riittävä hollannin kielen osaamistaso sekä osoittaa yhteiskunnan tuntemus. Maahanmuuttajien kotoutumisongelmat joista Alankomaiden kohdalla niin usein kuulee puhuttavan saivat alkunsa kun nämä ja 70-luvuilla työperäiset maahanmuuttajat jäivät maahan pysyvästi ja heidän perheenjäsenensä muuttivat heidän perässään. Alankomaissa ei vielä tuolloin harjoitettu juuri minkäänlaista kotoutumispolitiikka ja näin muodostui suuri ihmisryhmä, jolla ei ollut minkäänlaista kosketuspintaa hollantilaiseen yhteiskuntaan. Alankomaiden kotoutumispolitiikan keskeisenä perusolettamuksena on, että kotoutumisen kannalta erityisen tärkeää on yhteiskuntaan osallistuminen. Yhteiskuntaan osallistumisella tarkoitetaan joko työelämään tai vapaaehtoistyöhön osallistumista. Näin ollen katsotaan, että työperäisten maahanmuuttajien yhteiskuntaan osallistuminen on jo oikeastaan lähtökohtaisesti hoidettu. Viime vuosina on kiinnitetty kasvavassa määrin huomiota myös kielen oppimisen tärkeyteen ja kaikkia maahanmuuttajia rohkaistaan opiskelemaan hollannin kieltä. Työperäinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaissa ja Suomessa : 11

14 3.3 Maahanmuuttopolitiikan toteuttaminen, organisaatio ja toimijat Maahanmuuttohallinto on järjestetty Alankomaissa pääasiallisesti oikeusministeriön alaisuuteen. Oikeusministeriöllä on yleisvastuu maahanmuuttopolitiikasta. Ministeriössä työskentelee oikeusministerin lisäksi erillinen maahanmuutto- ja kotouttamisministeri. Maahanmuuttopolitiikasta vastaavat oikeusministeri ja oikeusasioiden valtiosihteeri, jotka työskentelevät oikeusministeriössä. Vuoden 2007 alusta lähtien maahanmuuttajien kotouttamisasioiden koordinointi siirrettiin oikeusministeriöstä asutus-, kaupunkisuunnittelu- ja ympäristöministeriöön, missä kotouttamisasioista vastaava ministeri työskentelee. Hänen tittelinsä on asutus-, lähiö- ja kotouttamisministeri (vapaa käännös sanasta minister van wonen, wijken en interatie). Ko. ministerin vastuulla on maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvät toimet. Kunnat ovat kotouttamisohjelmien täytäntöönpanijoita. Maahanmuutto- ja kansalaisuusvirasto (Immgratie- en Naturalisatiedienst, IND) on oikeusministeriön alainen osasto, joka vastaa ulkomaalaispolitiikan toteuttamisesta. Virasto tekee päätökset turvapaikka- ja oleskelulupaasioissa sekä myöntää kansalaisuuden. Päävastuu ulkomaalaispolitiikan toteuttamisesta on oikeusasioiden valtiosihteerillä, joka vastaa maahanmuutto- ja kansalaisuusviraston IND:n toiminnasta. Työvoiman maahanmuuttoa koskevissa kysymyksissä vetovastuu on sosiaali- ja työministeriöllä. Ministeriön alainen työvoimaviranomainen myöntää työluvat Alankomaissa. Ulkomaalaispoliisin tehtävänä on kerätä tietoa laittomasti maassa oleskelevista. Ulkomaalaispoliisi tekee tiivistä yhteistyötä maahanmuutto- ja kansalaisuusviraston kanssa. Alankomaiden merkittävimmät maahanmuuttopolitiikan toimijat ovat oikeusministeriön, sosiaali- ja työministeriön ja ulkoministeriön alaisuudessa olevat yksiköt, jotka vastaavat omalta osaltaan maahanmuuttoasioihin liittyviä toimia. Kotouttamispolitiikan tärkein toimija on asutus-, lähiö- ja kotouttamisministeri. AiNP on verkkopohjainen tiedonlähde maahanmuuttajalle. Sivusto on ikään kuin virtuaalinen kirjasto, josta maahanmuuttaja saa hyvää perustietoa Alankomaiden poliittisesta rakenteesta ja informaatiota niistä tahoista, jotka maahanmuuttajalle ovat tärkeitä. 12 : Työperäinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaissa ja Suomessa

15 4 Suomi 4.1 Maahanmuuttopolitiikan kehittyminen 1900-luvulta nykyaikaan Antero Leitzingerin väitöskirja osoittaa, että Suomessa on ollut ulkomaalaisia yhtä kauan kuin suomalaisia. Suomen autonomian ja erityinen Suomen kansalaisuuden muotoutuminen johti ulkomaalaispoliittisiin kysymyksiin. Ulkomaalaisten maahan tulosta, maassa oleskelusta ja Suomen kansalaisuuden hakemisesta säädettiin monilla asetuksilla ja laeilla. Itsenäisessä Suomessa ulkomaalaishallinto keskitettiin syksystä Ulkomaalaistoimisto eriytettiin turvallisuuspoliisin yhteydestä vuoden 1949 alusta ja useiden nimenmuutosten jälkeen laitosta kutsutaan nykyään Maahanmuuttovirastoksi (vuoden 2008 alusta lähtien). Ulkomaalaispolitiikkaan on Suomessa keskitytty perinteisesti vain vähän ja se on ollut luonteeltaan lähinnä käytännönläheistä reagointia ajankohtaisiin ongelmiin. Suomen maahanmuuttoon liittyy useita eri vaiheita: välillä keskiössä ovat olleet paluumuuttajat tai pakolaiset, nykyään puhutaan paljon työperäisistä maahanmuuttajista. Ei voi väittää, ettei Suomella olisi ollenkaan kokemusta ja historiaa maahanmuuttajista. Silti Suomea on pidetty pitkään maastamuuttomaana. Erityisesti ja 1970-luvuilla Suomesta muutettiin Ruotsin työmarkkinoille. Suomeen muutto on ollut suhteellisen vähäistä (mutta ei siis olematonta), kunnes 1990-luvun alussa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen tapahtuneissa muutoksissa Suomeen muutto kasvoi. Tuolloin maahanmuutto oli kuitenkin etupäässä humanitaarisin perustein tapahtuvaa muuttoa ja Suomeen muuttivat myös paluumuuttajina inkerinsuomalaiset. Yleisin maahanmuuton peruste on edelleen perheside. Työperäinen maahanmuutto laajemmassa mittakaavassa sen sijaan on yleistynyt vasta 2000-luvulla. Mistään maahan ryntäämisestä ei voida kuitenkaan puhua. Kotoutumisessa on keskitetty huomiota erityisesti pakolaisiin ja työn perusteella muuttaneiden on pitkään arvioitu kotoutuvan työelämän avulla. 4.2 Maahanmuuttopolitiikan toteuttaminen, organisointi ja toimijat VALTIO VN MINISTERIÖT PALVELUT Valtioneuvosto (VN) eli Suomen hallitus ohjaa maahanmuuttopolitiikkaa ja -hallintoa hallitusohjelmaan sisältyvien tavoitteiden ja valtioneuvoston hyväksymien periaatepäätösten avulla. Valtion niin sanotussa säädöspankissa on kattavasti ajankohtaista tietoa Suomen lainsäädännöstä, jotka vaikuttavat maahanmuuttopolitiikkaan. Näitä säädöksiä ovat muun muassa kotouttamislaki (1999), ulkomaalaislaki (2004), valtioneuvoston asetus kansalaisuudesta (2004) ja yhdenvertaisuuslaki (2004). Kotouttamislakia käsitellään luvun lopussa. Maahanmuutto- ja eurooppaministerin tehtävänä on vahvistaa osana sisäasiainhallinnon toiminta- ja taloussuunnitelmaa maahanmuuttohallinnon keskeiset toiminnan painopisteet, päätoimintalinjat ja tulostavoitteet. Sisäasiainministeriö on vastannut keskitetysti vuoden 2008 alusta lähtien maahanmuuttopolitiikasta ja -hallinnosta, josta aikaisemmin oli vetovastuussa työministeriö. Sisäasianministeriön alaisuuteen on perustettu maahanmuutto-osasto, jolle kuuluu muun muassa yleisvastuu kotouttamisen yhteensovittamisesta. Kotouttamiseen liittyvistä asioista vastaa maahanmuutto-osastolla kotouttamisyksikkö. Työperäinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaissa ja Suomessa : 13

16 Sisäasianministeriö ohjaa Maahanmuuttovirastoa (entinen Ulkomaalaisvirasto) sekä työvoimaja elinkeinokeskuksia. Ulkomaalaisviraston toiminta aloitettiin vuonna 1995, mutta nimi vaihtui Maahanmuuttovirastoksi vuoden 2008 alusta lähtien. Viraston tehtävänä on käsitellä ja ratkaista ulkomaalaisten maahantuloon, maassa oleskeluun, maasta poistamiseen, pakolaisuuteen ja kansalaisuuteen liittyviä, yksittäisiä henkilöitä koskevia asioita. Työvoima- ja elinkeinokeskuksilla on alueellinen vastuu maahanmuutto- ja kotouttamisasioissa. TE-keskus rahoittaa maksutonta työvoimapoliittista kielikoulutusta maahanmuuttajille. Tämä tarkoittaa sitä, että niille pääsevät vain työttömät työvoimaan kuuluvat maahanmuuttajat. Alueellisen toiminnan tehostamiseksi voidaan perustaa TE-keskus-kohtaisia maahanmuuttoasiain toimikuntia. Lääninhallitus osallistuu kotouttamisen edistämiseen ja sitä tukeviin palveluihin omalla toimialallaan. Sisäasiainministeriön hallinnon alaisuuteen kuuluvat rajavartiolaitos sekä poliisi hoitavat myös omalta osaltaan maahanmuuttoasioita. Rajatarkastusviranomainen päättää muun muassa eräissä poikkeustapauksissa viisumin myöntämisestä tai käännyttämisestä. Paikallispoliisin tehtäviin kuuluu vastaanottaa lupahakemuksia maahanmuuttoasioissa sekä kansalaisuushakemuksia ja -ilmoituksia, myöntää tietyissä tapauksissa oleskelulupia sekä paluuviisumeita, pidentää viisumeita ja päättää ulkomaalaisen käännyttämisestä. Paikallispoliisi suorittaa myös EU-kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä osalta ulkomaalaislain mukaisen rekisteröinnin sekä oleskelukorttien myöntämisen. Vaikka sisäasiainministeriöön on nykyään keskitetty maahanmuuttopolitiikan hallinto, myös muut ministeriöt vastaavat omalta osaltaan kunkin ministeriön alaisuuteen kuuluvien palveluiden tarjonnasta. Ulkoasiainministeriön funktiona on vastata viisumipolitiikasta. Työ- ja elinkeinoministeriölle vastuuseen kuuluu yhdessä sisäasiainministeriön kanssa työperäisen maahanmuuton määrien ja rakenteen seuranta sekä seurannan välineiden kehittäminen. Opetusministeriön toimiala on kotoutumisen ja hyvien etnisten suhteiden edistämisen kannalta keskeinen osa maahanmuuttopolitiikkaa. Opetusministeriön alaisuuteen kuuluu myös kansainvälinen henkilövaihdonkeskus CIMO. Oikeusministeriö ja sen alaisena olevat hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus toimivat muutoksenhakuviranomaisina. Maahanmuuttajapalveluiden järjestäminen koskee kaikkia ministeriöitä, sillä niiden tulee vastata suomalaisten palveluista. Sosiaali- ja terveysministeriöllä oli vuonna 2007 valtakunnallinen kehittämishanke: Maahanmuuttajien palvelut ja työllistyminen sosiaalialalle. Raportti sisältää sosiaalialan henkilöstön kehittämistyöryhmän ehdotukset siitä, miten voitaisiin edistää sekä maahanmuuttajien palveluita että työllistymistä. Kotoutettavien sekä työperäisten maahanmuuttajien kanssa työskenneltäessä tavoitteena on erityisesti ehkäistä syrjintää kaikissa muodoissa. Maahanmuuttajien kieliopetus on tärkeää yhteiskuntaan osallistumisen edistämisen vuoksi sekä koulutuksiin ja työmarkkinoille pääsyä helpottamaan. Onnistuneen maahanmuuton perustana ovat kotoutumisen tueksi suunnatut henkilökohtaiset palvelut sekä perheiden kokonaisvaltainen tuki. Tärkeää on myös ennakoida minkälaisiin uusiin palvelumuotoihin sosiaali- ja terveysalalla pitää valmistautua. Tästä voidaan antaa esimerkkinä vanhustenhoito, jossa joudutaan lähitulevaisuudessa kiinnittämään entistä enemmän huomiota, kun esimerkiksi 1990-luvun maahanmuuttajat tulevat tarvitsemaan niitä palveluita. Sosiaaliala tarvitsee tulevina vuosina runsaasti työntekijöitä ja rekrytointi maahanmuuttajien keskuudesta tulee kasvamaan. Työyhteisöjen ja maahanmuuttajien rekrytoinnin kehittäminen on välttämätöntä sosiaalipalvelujen turvaamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön alainen kansanterveyslaitos KELA on maahanmuuttajan keskeinen asiointipaikka, josta maahanmuuttaja saa mm. sosiaaliturvatunnuksen. Työvoimatoimistojen tehtävänä on huolehtia työvoima- ja elinkeinokeskusten kanssa tarvittavien työvoimapoliittisten toimenpiteiden sekä työvoi- 14 : Työperäinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaissa ja Suomessa

17 mapalvelujen järjestämisestä maahanmuuttajille. Työvoimatoimistot tekevät tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa. Työvoimatoimisto ohjaa kotoutumissuunnitelmaan oikeutetun maahanmuuttajan kunnan toimenpiteiden ja palvelujen piiriin. Työvoimatoimisto ja kunta tekevät yhteistyötä kotoutumista edistävien ja tukevien toimenpiteiden ja palvelujen järjestämisessä. Kotouttamisen edistämisestä vastaavat useat eri viranomaiset. Etnisten suhteiden neuvottelukunnan tehtävänä on edistää hyviä etnisiä suhteita ja etnistä yhdenvertaisuutta. Kotouttamisessa keskeisiä ovat koulutus, kielen opetus ja asenteet. Tämän vuoksi laissa korostetaan viranomaisten, maahanmuuttajien, kansalaisjärjestöjen ja muiden tahojen hyvää yhteistyötä. Laki asettaa kunnalle vastuun kotouttamisen kehittämisestä ja seurannasta sekä yhteensovittamisessa, johon kuuluu toimivan yhteistyöverkoston aikaansaaminen. 4.3 Kotouttamislaki Suomessa käsiteltiin maahanmuuttopolitiikkaa perusteellisesti ensimmäisen kerran vuonna 1997, jolloin valtioneuvosto antoi periaatepäätöksen hallituksen pakolais- ja maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi. Tuolloin määriteltiin ensimmäisen kerran tavoitteeksi kaikkien maahanmuuttajien joustava ja tehokas kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. Lähtökohtana oli, että koko yhteiskunnan ja maahanmuuttajien oman edun mukaista on se, että maahanmuuttajat voivat ylläpitää äidinkieltään ja vaalia alkuperäistä kulttuuriaan. Kotouttamislaki astui voimaan vuonna Tuolloin maahanmuuton painopiste oli humanitaarisessa maahanmuutossa ja työperusteisen maahanmuuton merkitys oli vähäinen. Kotouttamisen tarkoituksena on kotouttamisen virallisen määritelmän mukaisesti tukea maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä tavoitteena osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan samalla omaa kieltään ja kulttuuriaan säilyttäen. Kotouttamisen tavoitteena tulee olla maahanmuuttajan oman aktiivisuuden edistäminen. Onnistuneessa kotoutumisessa maahanmuuttaja saavuttaa muun väestön kanssa tasavertaisen aseman yhteiskunnassa niin oikeuksien kuin velvollisuuksienkin osalta. Lain keskeiset välineet kotouttamisen edellytysten luomiseksi ovat kunnan kotouttamisohjelma ja maahanmuuttajan yksilöllinen kotoutumissuunnitelma. Kotoutumisen tärkein edellytys on kielitaito. Suomen kotouttamislaki oli voimaan tullessaan ensimmäisiä Euroopassa. Vaikka EU:n toimivalta ei ulotu kotouttamisen alueelle, niin sitä mukaa kun kotouttamisen haasteet ovat jäsenmaissa 2000-luvulla kasvaneet, ne ovat kehittäneet yhteistyötään ja muun muassa sopineet kotouttamisen yhteisistä periaatteista. Niissä korostetaan muun muassa kotouttamisen kaksisuuntaisuutta: toisaalta maahanmuuttajan aktiivista pyrkimystä kotoutua ja toisaalta vastaanottavan yhteiskunnan mukautumista uuteen tilanteeseen. Periaatteet vastaavat pitkälti myös Suomen kotouttamislain ja suomalaisen kotouttamispolitiikan lähtökohtia. Valtioneuvoston hyväksymässä maahanmuuttoohjelmassa 2006 keskeiset teemat liittyvät varautumiseen tulevaisuuden työvoiman saatavuusongelmiin sekä työperusteisen maahanmuuton kehittämiseen. Ohjelman yksi linjaus on, että kaikki myös työperäiset maahanmuuttajat ja heidän perheenjäsenensä tarvitsevat opastusta suomalaiseen yhteiskuntaan asettumisensa tueksi. Työperäinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaissa ja Suomessa : 15

18 Linjauksen mukaisesti parhaillaan valmistellaan kotouttamista täydentävää opastusjärjestelmää, jossa tarkoituksena on perehdyttää mahdollisimman monet maahan määräaikaisestikin muuttavat heti maahantulon alkuvaiheessa kieleen ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämän tavoitteena on luoda hyvät mahdollisuudet kotoutumisprosessin jatkamiseen tapauksissa, jolloin oleskelu muuttuukin pysyväksi. Opastusjärjestelmän luominen on valtion vastuulla. Syksyllä 2008 on alkanut kotouttamislain kokonaisuudistus. Vuoden 2006 kotouttamislain uudistuksessa selkeytettiin eri viranomaisten tehtäviä. Korostettiin kuntien ja työvoimatoimistojen yhteistyön merkitystä ja selvennettiin vastuun jakamista. Aluetasolla lääninhallitukset lisättiin vastaamaan oman toimialansa osalta. Maahanmuuttopoliittisen ohjelman linjauksia ovat myös kotoutumisen kaksisuuntaisuus ja siihen liittyen se, että kotoutuminen otetaan huomioon läpivirtauksena eri valtakunnallisissa ohjelmissa ja strategioissa ja eri osa-alueet sisällyttävät laatukriteereihin kotoutumisen edistämisen. Merkittävinä sektoreina pidetään asumista, koulutusta, päivähoitoa ja muita sosiaalipalveluja ja terveydenhuoltoa sekä työvoimapalveluja. Kunnat, työvoimatoimistot ja muut paikallisen tason toimijat tarvitsevatkin uudessa tilanteessa aiempaa enemmän ohjausta ja tietoa kotoutumisen edistämisessä. KUNTA Kunnan hallitus PALVELUT Kunnilla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä, suunnittelusta ja seurannasta. Kunnat järjestävät kotoutumista edistäviä ja tukevia toimenpiteitä ja palveluja maahanmuuttajille. Lainsäädäntö ohjaa kuntien toimintaa, mutta ei anna esimerkiksi kotouttamisohjelmiin tiukkoja rajoja. Työperäiset maahanmuuttajat eivät vielä toistaiseksi kuulu kotouttamislain piiriin, eikä valtio rahoita työperäisten maahanmuuttajien palveluita. Tästä johtuen eri kunnissa maahanmuuttoasioiden koordinointi voi olla hyvin eriarvoista. Vuotta 2007 koskeneen kuntakyselyn mukaan maahanmuuttajien tiedotus on järjestetty parhaiten niissä kunnissa, joissa on omaa maahanmuuttohallintoa (esim. koordinaattori tai yksikkö). Erityisesti pienissä kunnissa maahanmuuttoasiat koetaan haastaviksi vähäisten resurssien ja ammattitaidon puuttumisen vuoksi. Pienet kunnat tai ne kunnat, joissa ei ole erillistä maahanmuuttohallintoa ilmoittivat, ettei maahanmuuttajille ole järjestetty neuvontaa. Kuntien tehtävänä on järjestää yhdessä muiden toimijoiden kanssa kotouttamista edistäviä ja tukevia toimenpiteitä ja palveluita maahanmuuttajille. Pääkaupunkiseudun kunnat tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään. Kuntien tulee tarjota maahanmuuttajille kuten muillekin kuntalaisille monenlaisia palveluita, joita ovat mm. koulutuspalvelut, sosiaalipalvelut, terveyspalvelut, asumispalvelut ja tulkkipalvelut. Parhaiten kunnissa on saatavilla alle 16-vuotiaiden maahanmuuttajien kotoutumista tukevia palveluja, sen sijaan vanhemman väestön (yli 64-vuotiaiden) palveluiden saatavuudessa on kuntien mielestä toivomisen varaa. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaiset oppilaat ohjataan valmistavaan opetukseen, jos heillä ei koulun arvion mukaan ole riittäviä kielellisiä valmiuksia opiskella perusopetuksessa. Ikääntyvien maahanmuuttajien palveluiden kehittämisen yleisenä tavoitteena on syrjäytymisen ehkäiseminen. Keväällä 2006 aloitettiin Helsingissä yhteistyöryhmä, jossa Helsingin kaupungin sosiaaliviraston vanhuspalveluiden lisäksi mukana on muita tahoja kuten esimerkiksi Vanhustyön keskusliitto ja Inkerikeskus ry. Työ- 16 : Työperäinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaissa ja Suomessa

19 ryhmän tarkoituksena on kartoittaa maahanmuuttajavanhusten palvelutarvetta. Vuoden 2006 alussa työministeriön ohjeet uudistivat käytäntöjä tulkkipalveluiden käytöstä ja rahoituksesta. Nykyinen käytäntö on, että kunnat maksavat tulkkipalveluiden kustannukset ja hakevat jälkikäteen korvaukset valtiolta, joihin ne oikeuttavat. Helsingin seudun asioimistulkkikeskus tarjoaa maksuttomia tulkkauspalveluja pakolaisille ja turvapaikanhakijoille, mutta työperäisille maahanmuuttajille palvelut ovat maksullisia. Maahanmuuttajia ei välttämättä ole mahdollisuus käsitellä palveluiden suhteen erityisryhmänä (esimerkiksi asumispalveluissa), vaikka esimerkiksi terveyspalveluja kehittäessä tavoitteena on pyrkiä huomioimaan monikulttuurisuuden mukanaan tuomat haasteet. 4.4 Työperäisten maahanmuuttajien neuvontapalvelut pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudulla järjestetään maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluita useiden toimijoiden toimesta. Palvelu on kattavaa, mutta hajanaista ja melko sekavaa. Vaikka toimijat huolehtivat vastuualueensa palveluista hyvin, niin asiakkaan kannalta tilanne voi olla sekava. Toimintatahoja ovat muun muassa valtion ja kaupunkien viranomaispalvelut, yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin palvelut ja ulkomaalaisten osaajien kohdalla ilman muuta myös yliopistojen, korkeakoulujen, kaupunkien, seudun markkinointiyhteisöjen ja työnantajien palvelut. Maahanmuuttajan näkökulmasta tilanne on haastava, koska hänen on ensin selvitettävä mihin kategoriaan hän kulloinkin kuuluu. Kaikkia maahanmuuttajia ei palvella jokaisessa palvelupisteessä. Esimerkiksi Helsingin sosiaaliviraston ylläpitämä Itäkeskuksen Maahanmuuttajien neuvontapiste on tarkoitettu vain helsinkiläisille. Tavoitteena kuitenkin on, että tulevaisuudessa neuvontapalveluiden käyttö muuttuisi joustavammaksi maahanmuuttajan näkökulmasta, sillä kuten kantaväestö, niin maahanmuuttajat liikkuvat eri paikkakuntien välillä. Maahanmuuttajilla on pääkaupunkiseudulla hyvät mahdollisuudet saada tietoa ja apua jos tietää mistä hakea ja kysyä. Kaupunkien verkkosivuilla on yleistä tietoa seudusta ja usein löytyy ohjeistusta maahanmuuttajille. Tietoa ei kuitenkaan ole välttämättä tarjolla usealla kielellä. Seuraavaksi neuvontapalveluja pääkaupunkiseudulla: - Kulttuurikeskus Caisa avattiin vuonna Caisa on kansainvälinen ja monikulttuurinen toimitila, jonka keskeisiin tehtäviin kuuluu toimia rasismia sekä kulttuurisia ja etnisiä ennakkoluuloja vastaan. Caisa järjestää muun muassa erilaisia luentoja ja kursseja. Caisa palkittiin tiedon julkistamisen valtionpalkinnolla vuonna 2008 tiedon tuottamisesta sekä kohdistettuna maahanmuuttajille että maahanmuuttajista. - Caisa Enterprise Centre tarjoaa palveluita ja yritysneuvontaa yrittäjiksi aikoville maahanmuuttajille pääkaupunkiseudulla. - Maahanmuuttajien neuvontapiste, Itäkeskus - Tikkurilan neuvontapiste maahanmuuttajille - Myyrmäen neuvontapiste maahanmuuttajille - Maahanmuuttajien toimintakeskus Alma, Leppävaara - Otaniemen Kehitys Oy, Infopiste - Maahanmuuttajien toimintakeskus, Matinkylä - Kivenkolon asukastila maahanmuuttajille, Espoonlahti - Helsingin kaupungin maahanmuuttajien neuvontapiste Työperäinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaissa ja Suomessa : 17

20 - In To -palvelupiste avattiin marraskuun alussa Palvelupiste on tarkoitettu pääkaupunkiseudulle töihin tuleville ulkomaalaisille. Palvelupiste tarjoaa maahanmuuttajille alkuvaiheen neuvontaa ja ohjausta. Kyseessä on pilottihanke, joka kestää vuoden 2009 loppuun. In To -palvelupiste tarjoaa pääkaupunkiseudulle tuleville työperäisille maahanmuuttajille Kelan ja Verohallinnon palvelut yhdestä paikasta. Työtä tekevien ja työtä hakevien lisäksi piste palvelee ulkomaisia yrittäjiä ja opiskelijoita. Myös ulkomaisia työntekijöitä rekrytoivat työnantajat ja työvoimaa ulkomailta välittävät yritykset saavat palvelupisteestä neuvoja ja opastusta. Palvelua tarjotaan suomen ja ruotsin lisäksi mm. englanniksi, venäjäksi ja viroksi. - Ulkomaalaiskirjasto helmikuun 1995 alusta lähtien Helsingin kaupunginkirjasto yleisten kirjastojen keskuskirjasto sai opetusministeriöltä tehtäväkseen toimia Ulkomaalaiskirjastona Suomessa. Tätä tehtävää varten kaupunginkirjasto saa erityisen valtionavustuksen. Ulkomaalaiskirjaston tehtävänä on Suomessa asuvan vieraskielisen väestön kirjastopalvelujen tukeminen. Päävastuu ulkomaalaisväestön yleisistä kirjastopalveluista on edelleen kunnilla. Ulkomaalaiskirjaston toiminnan yksityiskohtaisemmista tavoitteista sovitaan vuosittain opetusministeriön ja Helsingin kaupunginkirjaston kesken käytettävissä olevan määrärahan sallimissa puitteissa. Sähköisiä tietopankkeja maahanmuuttajille ja maahanmuuttoasioiden kanssa työskenteleville: Finlex: Valtion säädöstietopankki, jossa on tietoa lainsäädännöstä, oikeuskäytännöstä ja valtiosopimuksista. Infopankki: Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa ylläpitää Infopankki-verkkosivustoa. Sivuilla on tärkeää perustietoa maahanmuuttajille yhteiskunnan toiminnasta ja mahdollisuuksista Suomessa 15 eri kielellä. Suomi.fi: Tietoa julkishallinnon palveluista. Selma: Seudullinen Monikulttuurinen Tietopalvelukeskuksen verkkopalvelu tarjoaa pääkaupunkiseudun kunnissa (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Järvenpää, Kerava ja Tuusula) toimiville, monikulttuurista työtä tekeville henkilöille ja tahoille hyödyllistä ja ajankohtaista tietoa seudun monikulttuurisesta kentästä. Muuttaisinko Suomeen -palvelu: Maahanmuuttoviraston (migri) palvelu maahanmuuttajalle, joka on aikeissa muuttaa Suomeen ja hakee ensimmäistä oleskelulupaa. Integroitumiseen tähtäävää toimintaa on vielä tarjolla suhteellisen vähän. Kulttuurikeskus Caisa on tästä kuitenkin oivallinen esimerkki. Kolmatta sektoria voidaan pitää integroitumisen suhteen keskeisenä toimijana. Esimerkiksi sellaiset verkostot kuten Jolly Dragon ( iloinen lohikäärme ) tarjoaa erityisesti nuorille maahanmuuttajille mahdollisuuden sosiaaliseen toimintaan suomalaisten kanssa. Maahanmuuttajalle suomalaisen ystävän omistaminen olisi yhteiskuntaan integroitumisen kannalta erityisen tärkeää, sillä monet väylät ovat kiinni suomea taitamattomalle. Esimerkiksi sellaista nettisivustoa, josta löytyisivät kaikki englanninkieliset työpaikkailmoitukset, ei ole olemassa. Myös asunnon hankinta voi olla ongelmallista, sillä verkossa olevat hakukoneet ovat suomenkielisiä. 4.5 Case Helsinki Helsingin ulkomaalaisprofiili on selkeästi erilainen kuin muissa Suomen kunnissa: Helsinkiin muutetaan muun muassa työn, opiskelun ja avioliiton perusteella. Palveluiden yhdenvertaisuus taataan parhaiten niin sanotusti yleisten palveluiden periaatteella. Helsingin kaupungin palvelutuotannon keskeisin lähtökohta on yhdenvertaisuuden huomioiminen palveluiden toteuttamisessa. Huomioitavaa kuitenkin on, että nykyään kotouttamislain- ja toimenpiteiden piiriin kuuluu Helsingissä vain pieni osa maahanmuuttajista. Potentiaalista tarvetta kotouttamistoimenpiteiden piiriin olisi huomattavasti laajemmin. 18 : Työperäinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaissa ja Suomessa

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Luetaan yhdessä-verkosto 15.10.2011 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman 26.10.2011 Muutokset pähkinänkuoressa: 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Vähemmistövaltuutetun vuosi 2010 Minoritetsombudsmannens år 2010. 15.6.2011 Maria Swanljung

Vähemmistövaltuutetun vuosi 2010 Minoritetsombudsmannens år 2010. 15.6.2011 Maria Swanljung Vähemmistövaltuutetun vuosi 2010 Minoritetsombudsmannens år 2010 15.6.2011 Maria Swanljung Espoolaisia nuoria puhumassa syrjinnästä Lisää koulumateriaalia saameksi Valtio osoitti saamenkielisten oppimateriaalien

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä 30.1.2013 Turun kristillinen opisto Laki kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa

Lisätiedot

ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa

ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa 3.3.2016 2 Ennen tulijoiden määrän kasvua: Ensimmäiset oleskeluluvat ja EU-oleskeluoikeuden rekisteröinnit 2014 Oleskeluluvat vuonna 2015 Yhteensä 20 709 oleskelulupaa

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön asetus. Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta

Sisäasiainministeriön asetus. Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2008 Sisäasiainministeriön asetus Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta Sisäasiainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä helmikuuta

Lisätiedot

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ylitarkastaja Tiina Pesonen SM/MMO/Kotouttamisyksikkö Oulu 18.3.2010 18.3.2010 Kotouttamislain kokonaisuudistus - soveltamisala Soveltamisala koskisi kaikkia

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Kaikkien yhteinen Vantaa

Kaikkien yhteinen Vantaa Kaikkien yhteinen Vantaa Monikulttuurisuusohjelma 2014-2017, monikulttuurisuusasiain päällikkö 12.2.2014 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Sisältö 1. Ohjelman tausta - uusia väestötietoja - lähtökohdat

Lisätiedot

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Sosiaalisten verkostojen merkitys työllistymisessä, Kemi 2012 Terhi Jantunen Maahanmuuttotyön ja monikulttuurisuuden

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Euroopan kansalaisten teemavuosi ) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö

Euroopan kansalaisten teemavuosi ) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö Euroopan kansalaisten teemavuosi 2013 1) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö Kansalaisten teemavuoden taustalla Vuosi Euroopan parlamentin vaaleihin 20 vuotta EU-kansalaisuuden luomisesta (Maastricht)

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Rovaniemen MAKO-verkosto 22.2.2012 ja Meri-Lapin MAKO-verkosto 23.2.2012 Anne-Mari Suopajärvi/ Lapin ELY-keskus

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Maakuntauudistuksesta aiheutuvat muutokset kotoutumisen edistämiseen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä joulukuuta /2013 Sisäministeriön asetus. Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä joulukuuta /2013 Sisäministeriön asetus. Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 2013 872/2013 Sisäministeriön asetus Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2013

Lisätiedot

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulkomaalaislain (301/2004) 88 a, sellaisena kuin se on laissa 323/2009, muutetaan 3 :n 13 kohta, 10 a ja 35, 56 :n 4 momentti,

Lisätiedot

Miten Suomen turvapaikkapolitiikka on muuttunut siirtolaisuuden kesän jälkeen?

Miten Suomen turvapaikkapolitiikka on muuttunut siirtolaisuuden kesän jälkeen? Miten Suomen turvapaikkapolitiikka on muuttunut siirtolaisuuden kesän jälkeen? KARKOTETUT - SEMINAARI EUROOPPALAISESTA SIIRTOLAISPOLITIIKASTA 6. 7.9. 2016 MARKUS HIMANEN, TURUN YLIOPISTO, 6.9.2016 Siirtolaisuuden

Lisätiedot

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP.

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Liitteen 3 lähteet: Kaivopuiston Ison Puistotien puukujanteen uusiminen. Peruskorjaussuunnitelma 2007. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisu

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Sisäministeriön asetus

Sisäministeriön asetus Sisäministeriön asetus Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta Sisäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään valtion maksuperustelain (150/1992) 8 :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994:

Lisätiedot

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille PALAPELI2-PROJEKTI 1.8.2008-31.12.2012 Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille Palapeli2-projektin tavoite saada hyvin ja tehokkaasti alkuun maahanmuuttajan kotoutumisja

Lisätiedot

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Maahanmuuttotilanne Jyväskylässä Ulkomaalaistaustaisia asukkaita Jyväskylässä

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp. Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp. Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta

Lisätiedot

Säädösvalmistelun tilanne Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista

Säädösvalmistelun tilanne Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista Säädösvalmistelun tilanne Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista 8.2.2017 Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista luo perustan maakunnallisille kasvupalveluille Maakunnallisina kasvupalveluina

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla. Pirkanmaa ELY-keskus

Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla. Pirkanmaa ELY-keskus Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla Pirkanmaa ELY-keskus 1.11.2016 Maahanmuuttajat Pirkanmaalla Pirkanmaalla asui vuoden 2015 lopussa yhteensä 506 114 asukasta, joista 21 485 oli vieraskielisiä (4,2 %). Vieraskielisillä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 6. kesäkuuta 2001 PE 305.694/1-21 TARKISTUKSET 1-21 LAUSUNTOLUONNOS: Jean Lambert (PE 305.694) YHTEISÖN MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA Päätöslauselmaesitys

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Kuntamarkkinat 14.9.2011 Ylitarkastaja Peter Kariuki 14.9.2011 14.9.2011 Maahanmuuton Suomen kartta Ulkomaalaisten osuus (%) kunnan asukasluvusta 31.12.2009

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1. Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Case Id: 3089c594-b72b-4e83-859d-30a60afe4acd Date: 24/06/2015 11:15:00 Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Tähdellä (*) merkityt kentät

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta

Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta Eija Kyllönen-Saarnio 28.1.2016 Viestintä turvapaikanhakijoiden vastaanotosta ja maahanmuuttajien kotouttamisesta -seminaari

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Säädösvalmistelun tilanne

Säädösvalmistelun tilanne Säädösvalmistelun tilanne Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalvelusta Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista 1.3.2017 Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista luo perustan maakunnallisille

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Maahanmuuttajanuorten tilanne Pirkanmaalla selvityksen alustavia tuloksia Projektikoordinaattori Lilli Rasilainen Tampereen kaupungin ALMA Alueellisen maahanmuuton

Lisätiedot

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sopimus ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden neuvonnasta

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sopimus ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden neuvonnasta 1 Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sopimus ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden neuvonnasta 1. Sopimuksen osapuolet: Helsingin kaupunki Espoon kaupunki Vantaan kaupunki Kauniaisten kaupunki

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä 3.11.2010 Toiminnan tavoitteet Tavoitteena on turvata nykyistä useammalle oppilaalle mahdollisuus opiskella englannin

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014 Rajat ylittävä sosiaaliturva Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014 Kansaneläke Työttömyyskassat Perheetuudet Kela Työttömyys Työtapaturmaja ammattitautietuudet Terveydenhoito huolto Sairaus- ja äitiysetuudet

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

MAAHANMUUTON ESR-PROJEKTIEN TUKIRAKENTEET

MAAHANMUUTON ESR-PROJEKTIEN TUKIRAKENTEET MAAHANMUUTON ESR-PROJEKTIEN TUKIRAKENTEET Manner-Suomen ESR-ohjelma 2007-2013 Paula Kuusipalo Tapani Kojonsaari 20.3.2009 MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN KEHITTÄMISOHJELMAT Ohjelman valtakunnallinen osio toteutetaan

Lisätiedot

Varavaltuutettu Jari Valkosen valtuustoaloite: Vastaanottokeskus / avoimet keskustelut ja päätökset

Varavaltuutettu Jari Valkosen valtuustoaloite: Vastaanottokeskus / avoimet keskustelut ja päätökset Kaupunginvaltuusto 119 08.12.2015 Kaupunginhallitus 459 14.12.2015 Kaupunginhallitus 123 29.03.2016 Kaupunginvaltuusto 27 04.04.2016 Varavaltuutettu Jari Valkosen valtuustoaloite: Vastaanottokeskus / avoimet

Lisätiedot

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO 14.11.2011 Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) Valtioneuvoston

Lisätiedot

HE 73/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kotoutumisen

HE 73/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kotoutumisen Hallituksen esitys Eduskunnalle kotoutumisen edistämisestä annetun lain, ulkomaalaislain 91 ja 93 :n sekä kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain 7 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Opin ovi Etelä-Savossa Maarit Heinikainen

Opin ovi Etelä-Savossa Maarit Heinikainen Opin ovi Etelä-Savossa 20.11.2013 Maarit Heinikainen Etelä-Savon elinikäisen oppimisen ja ohjauksen yhteistyöryhmän ja nuorisotakuun neuvottelukunnan yhteinen kokoontuminen 2 AIKUISKOULUTUKSEN OHJAUSPALVELUHANKE

Lisätiedot

Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta

Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta Sanna Penttinen 19.-20.3.2009 sanna.penttinen@oph.fi 040 348 7414 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Yleistä Hallitus: aktiivinen maahanmuuttopolitiikka

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä KV 11.10.2010 18 Valtuutettu Ismo Soukola jätti valtuustolle, siitä ennen

Lisätiedot

Perusturvalautakunta Joutsan kunnanhallitus Joutsan kunnanhallitus Joutsan kunnanhallitus

Perusturvalautakunta Joutsan kunnanhallitus Joutsan kunnanhallitus Joutsan kunnanhallitus Perusturvalautakunta 89 28.10.2009 Joutsan kunnanhallitus 280 09.11.2009 Joutsan kunnanhallitus 143 28.06.2010 Joutsan kunnanhallitus 13 10.01.2011 JOUTSAN SEUDUN KOTOUTTAMISOHJELMAN 2010 HYVÄKSYMINEN

Lisätiedot

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto 106 10.6.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 220 6.11.2013 Kaupunginhallitus 412 18.11.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 62

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut

HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut 1 HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut hanke 1.5.2008 30.4.2011 2 NORMI PROJEKTIN VAIHEET 1.Valtava innostus 2.Hirveä hämminki 3.Eläimellinen sekaannus 4.Järkiintymisvaihe

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 13. tammikuuta 2004 VÄLIAIKAINEN 2002/0043(CNS) LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnalta kansalaisvapauksien

Lisätiedot

Kirjastolaki käyttöön Opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintovirastojen koulutus- ja keskustelutilaisuus uudesta kirjastolaista

Kirjastolaki käyttöön Opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintovirastojen koulutus- ja keskustelutilaisuus uudesta kirjastolaista Kirjastolaki käyttöön Opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintovirastojen koulutus- ja keskustelutilaisuus uudesta kirjastolaista Lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen

Lisätiedot

ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä

ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä Asia: Pakolaisten vastaanottoa koskevan sopimuksen tekeminen ELY-keskuksen kanssa Päätöksentekijä:

Lisätiedot

Sisäministeriön asetus Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta

Sisäministeriön asetus Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta Source: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151522 (accessed:27.4.16) 1552/2015 Sisäministeriön asetus Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta Sisäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

PUNAISEN RISTIN HAASTEET. Kristiina Kumpula pääsihteeri. Olemme rohkeita ja luotettavia auttajia kotona ja maailmalla kotona ja maailmalla.

PUNAISEN RISTIN HAASTEET. Kristiina Kumpula pääsihteeri. Olemme rohkeita ja luotettavia auttajia kotona ja maailmalla kotona ja maailmalla. PUNAISEN RISTIN HAASTEET Kristiina Kumpula pääsihteeri Olemme rohkeita ja luotettavia auttajia kotona ja maailmalla kotona ja maailmalla. SUOMEN PUNAINEN RISTI Julkisoikeudellinen yhdistys: Laki Suomen

Lisätiedot

Hyvä polku: kotoutumista tukevia palveluita ja prosesseja

Hyvä polku: kotoutumista tukevia palveluita ja prosesseja Hyvä polku: kotoutumista tukevia palveluita ja prosesseja Katariina Tcheuffa Pirkanmaan ja Keski-Suomen aluekoordinaattori Kotona Suomessa on vuoden 2015 alussa alkanut Uudenmaan ELY-keskuksen hallinnoima

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJISTA KASVUA JA KANSAINVÄLISYYTTÄ ELINKEINOELÄMÄÄN

MAAHANMUUTTAJISTA KASVUA JA KANSAINVÄLISYYTTÄ ELINKEINOELÄMÄÄN MAAHANMUUTTAJISTA KASVUA JA KANSAINVÄLISYYTTÄ ELINKEINOELÄMÄÄN CASE JOENSUU 19.06.2016 Säätytalo Kari Karjalainen Kaupunginjohtaja JOENSUUN PERUSTILANNE Selkeä maakuntakeskus, asukkaita Joensuussa 75 600,

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013 Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt

Lisätiedot

Monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuodelta 2014

Monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuodelta 2014 Monikulttuurisuusohjelman 2014-2017 seurantatiedot vuodelta 2014 Teemu Haapalehto Maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö Monikulttuuriasiain neuvottelukunta 4.6.2015 Vieraskielisen väestön määrä

Lisätiedot