Uudenmaan liiton julkaisuja E Uudenmaan liitto. Työperäinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaissa ja Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uudenmaan liiton julkaisuja E 102-2009. Uudenmaan liitto. Työperäinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaissa ja Suomessa"

Transkriptio

1 Uudenmaan liiton julkaisuja E Uudenmaan liitto Työperäinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaissa ja Suomessa

2

3 Uudenmaan liiton julkaisuja E Työperäinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaissa ja Suomessa Selvitys tehty tilaustyönä Uudenmaan liitolle, joulukuu 2008 Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Tuula Ilmonen, suunnittelija VTM Uudenmaan liitto 2009 Työperäinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaissa ja Suomessa : 1

4 Uudenmaan liiton julkaisuja E ISBN ISSN (nidottu) ISBN ISSN (verkkoversio) Ulkoasu: BNL Euro RSCG Kuvat: Tuula Palaste-Eerola Kannen piirros ja taitto: Arja-Leena Berg Painotalo Kyriiri Helsinki kpl Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +358 (0) fax +358 (0) : Työperäinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaissa ja Suomessa

5 Esipuhe Työperäisen maahanmuuton taloudellinen vaikutus on lähtökohtaisesti myönteinen sekä vastaanottaja- että lähtömaan kuin myös maahanmuuttajan itsensä kannalta. Maahanmuuttaja lisää vastaanottajamaan työvoiman tarjontaa ja parantaa olemassa olevan pääomakannan tuottavuutta; toisin sanoen rakennusten, koneiden, laitteiden ja immateriaalisten tuotannontekijöiden käyttöaste nousee, kun useampi työntekijä on niitä käyttämässä. Yksinkertaistetun mallin toimiminen myös käytännössä edellyttää kuitenkin onnistunutta maahanmuuttopolitiikkaa. Maahanmuuttajien työllistyminen on maassa asuvaa väestöä vaikeampaa, erityisesti tilanteissa, joissa maahanmuuton (oikeudellinen) peruste ei ole ollut taloudellinen, vaan esimerkiksi suojelun tarpeeseen tai perheen kokoamiseen liittyvää. Kokonaisarvion saamiseksi on vaikutuksia tarkasteltava pitkällä aikavälillä. Joissakin tapauksissa taloudelliset vaikutukset tulevat näkyviin koko elinkaaren tai vieläkin pidemmällä ajalla: monilapsisten perheiden maahanmuutto voi alentaa työvoimaosuutta useiksi vuosiksi, mutta vaikuttaa tulevaan työvoiman tarjontaan ja huoltosuhteeseen myönteisesti. Kaiken kaikkiaan on perusteltua todeta seuraavaa: työperäinen maahanmuutto on, odotettavissa oleva väestökehitys huomioon ottaen, välttämätöntä Suomelle ja koko EU:lle. Kuitenkin hyvinvointimalliimme liittyvät ongelmat työllistymisessä on ratkaistava maahanmuuttopolitiikan onnistumiseksi. Viime vuosina on oivallettu, että työperäinen maahanmuutto hyödyttää myös lähtömaita. Maahanmuuttajien kotimaihinsa lähettämien tulojen merkitys on erityisen suuri kehittyville maille, vuotuiset tulonsiirrot kehittyneistä maista ovat suurempia kuin virallisen kehitysyhteistyön määrärahat. Tämän lisäksi on otettava huomioon osittainen paluumuutto, joka siirtää lähtömaihin kohdemaissa hankittua osaamista ja rakentaa kaikkia osapuolia hyödyttäviä kansainvälisiä verkostoja. Maahanmuuttajan oman hyödyn ja hyvinvoinnin ratkaisee viime kädessä hän itse. Tilanteissa, joissa muuttopäätös tapahtuu vapaaehtoisesti, lähtökohtana on maahanmuuttajan hyvinvoinnin parantuminen. Tässäkin suhteessa on syytä varoa yksinkertaistuksia: lupaus paremmasta täyttyy, vain työllistymisen ja kotoutumisen onnistuessa. Pertti Rauhio Johtaja, aluekehittäminen Työperäinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaissa ja Suomessa : 3

6 Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +385 (0) fax +358 (0) Kuvailulehti Julkaisija(t) Uudenmaan liitto Nimeke Työperäinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaissa ja Suomessa Sarjan nimeke Uudenmaan liiton julkaisuja E Sarjanumero Julkaisuaika Sivuja 24 Tiivistelmä Liitteitä ISBN ISSN (nid.), (verkkojulk.) Kieli, koko teos suomi Yhteenveto ruotsi Selvityksessä Työperäinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaissa ja Suomessa tarkastellaan työperäisen maahanmuuttopolitiikan rakennetta Alankomaissa ja Suomessa. Alankomaiden maahanmuuttopolitiikkaa käsitellään yleisellä tasolla, mutta Suomessa kohteiksi on rajattu pääkaupunkiseutu ja Karkkila, joka on tapausesimerkki pienestä kunnasta. Alankomaissa maahanmuuttohallinto on järjestetty pääasiallisesti oikeusministeriön alaisuuteen. Suomessa maahanmuuttopolitiikasta ja -hallinnosta on keskitetysti vastannut sisäasiainministeriö vuoden 2008 alusta lähtien. Sekä Suomi että Alankomaat tarvitsevat tulevaisuudessa kasvavissa määrin ulkomaalaista työvoimaa työperäisiä maahanmuuttajia. Valtioilla on kuitenkin tarpeilleen erilaiset lähtökohdat: Alankomaissa kaivataan etenkin korkeasti koulutettua työvoimaa, kun taas Suomessa työvoimapulaa on tietyillä sektoreilla (esim. hoiva-ala). Suomessa maahanmuuttopolitiikan historiallinen kehitys on kulkenut Alankomaihin nähden hitaammin. Alankomailla on merkittävästi pidempi menneisyys työperäisiä maahanmuuttajia vastaanottavana maana, mikä ilmenee maahanmuuttajien lukumäärässä. Alankomaissa valtion johto sisäisti luvulla maahanmuuttopolitiikan pysyväksi ilmiöksi, mutta Suomessa maahanmuuttoasioiden organisointi ja toimintatavat ovat vasta muotoutumassa. Työperäinen maahanmuutto on uusi ilmiö Suomessa, ja se on yleistynyt laajemmassa mittakaavassa vasta 2000-luvulla. Vuonna 1999 tuli voimaan kotouttamislaki, jolloin maahanmuuton painopiste oli humanitaarisessa maahanmuutossa. Lainsäädännössä ei ole riittävästi huomioitu työperäisiä maahanmuuttajia, mikä johtaa siihen, että yhteiskunnan palveluiden tarjonta maahanmuuttajille ja maahanmuuttajien tarpeet eivät kaikilta osin kohtaa. Suomessa maahanmuuttoasioita hoidetaan usein erilaisten hankkeiden kautta. Näin menetellään myös esimerkiksi aivan tavallisia neuvontapalveluita järjestettäessä. Hankemaailma on yksi esimerkki siitä, miten Euroopan unioni omalta osaltaan vaikuttaa maahanmuuttopolitiikkaan. Kunnat joutuvat maahanmuuttajien palveluiden järjestämisessä kiinnittämään jatkuvasti huomioita taloudellisiin resursseihin, sillä kunnille ei ole tarjolla valtion rahoitusta työperäisten maahanmuuttajien palveluiden järjestämiseksi. Maahanmuuttopalveluiden tarjonnassa on paikkakuntien välillä merkittäviä eroja: pääkaupunkiseudulla maahanmuuttopalveluita on saatavilla verrattain hyvin, kun vastaavasti pienillä kunnilla ei useinkaan ole taloudellisia resursseja huomioida maahanmuuttajia erityisenä ryhmänä. Raportin laatija Tuula IImonen, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, ja Pertti Rauhio, Uudenmaan liitto (esipuhe) Avainsanat (asiasanat) työperäinen maahanmuutto, työvoiman riittävyys, kotouttaminen, maahanmuuttajapalvelut Huomautuksia Julkaisusta on myös verkkoversio kotisivuillamme 4 : Työperäinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaissa ja Suomessa

7 Uudenmaan liitto Nylands förbund Presentationsblad Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +385 (0) fax +358 (0) Utgivare Nylands förbund Publikation Työperäinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaissa ja Suomessa (Arbetsrelaterad invandringspolitik i Nederländerna och i Finland) Seriens namn Nylands förbunds publikationer E Seriens nummer Utgivningsdatum Sidor Bilagor 24 ISBN ISSN (inb.), (nätversion) Språk finska Sammanfattning Sammandrag svenska Utredningen Arbetsrelaterad invandring i Nederländerna och i Finland tar fasta på den arbetsrelaterade invandringspolitikens struktur i Nederländerna och i Finland. För Nederländernas del betraktas invandringspolitik på en mer allmän nivå, medan man för Finlands del koncentrerar sig på huvudstadsregionen och Högfors som är ett typexempel på en liten kommun. I Nederländerna sorterar invandringsfrågorna i huvudsak under justitieministeriet. I Finland är det inrikesministeriet som sedan början av år 2008 haft huvudansvaret för invandringspolitiken och -förvaltningen. I framtiden kommer både Finland och Nederländerna att i allt större utsträckning behöva utländsk arbetskraft arbetskraftsinvandrare. Länderna har dock mycket olika utgångspunkter vad gäller behovet av utländsk arbetskraft: Nederländerna är ute efter högutbildade människor medan Finland har arbetskraftsbrist inom vissa enskilda branscher (t.ex. vårdbranschen). Invandringspolitiken har utvecklats långsammare i Finland jämfört med Nederländerna. Nederländerna har ett betydligt längre perspektiv när det gäller arbetskraftsinvandring, vilket ses tydligt i antalet invandrare. Statsledningen i Nederländerna insåg på talet att invandringspolitiken är ett bestående fenomen, medan man i Finland håller först nu på att organisera och bygga upp verksamhetsformerna kring invandringsfrågor. Den arbetsrelaterade invandringen är ett nytt fenomen i vårt land och har fått en mer synlig roll först på 2000-talet. Lagen om invandrares integration trädde i kraft år Då låg tyngdpunkten i den humanitära invandringen. Däremot har arbetskraftsinvandring inte beaktats tillräckligt i lagstiftningen, vilket leder till att utbudet av samhällstjänster för invandrare och invandrarnas behov inte alltid möts. I Finland sköts invandringsfrågor ofta via olika projekt. Detta är fallet även när det är fråga om att ordna helt vanliga rådgivningstjänster. Det stora utbudet av olika projekt är ett exempel på hurdan inverkan Europeiska unionen har på invandringspolitiken. När kommuner ordnar tjänster för invandrare, måste de fästa uppmärksamhet vid de ekonomiska resurserna. Kommunerna får ingen statlig finansiering för ordnandet av tjänster för arbetskraftsinvandrare. Skillnaderna mellan orter är rätt stora: i huvudstadsregionen finns det ganska gott om olika tjänster för invandrare, medan mindre kommuner ofta saknar ekonomiska resurser att bemöta invandrare som en enskild grupp. Rapporten är utarbetad av Tuula IImonen, Utbildnings- och utvecklingscentret Palmenia, och Pertti Rauhio, Nylands förbund (förord) Nyckelord (ämnesord) arbetsrelaterad invandring, arbetskraftens tillräcklighet, integrering, invandrartjänster Övriga uppgifter Publikationen finns även på vår webbplats: Työperäinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaissa ja Suomessa : 5

8 Sisällysluettelo Esipuhe 3 Kuvailulehdet 4 1 Johdanto 7 2 Euroopan unionin vaikutus 8 3 Alankomaat Maahanmuuttopolitiikan kehittyminen toisen maailmansodan jälkeen Nykyinen maahanmuuttopolitiikka Maahanmuuttopolitiikan toteuttaminen, organisaatio ja toimijat 12 4 Suomi Maahanmuuttopolitiikan kehittyminen 1900-luvulta nykyaikaan Maahanmuuttopolitiikan toteuttaminen, organisointi ja toimijat Kotouttamislaki Työperäisten maahanmuuttajien neuvontapalvelut pääkaupunkiseudulla Case Helsinki Case Karkkila Esimerkkejä hankkeista 20 5 Päätelmät 22 Lähteet 23 6 : Työperäinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaissa ja Suomessa

9 1 Johdanto Selvityksessä tarkastellaan työperäisen maahanmuuttopolitiikan rakennetta Alankomaissa ja Suomessa. Suomen kohdalla työssä käsitellään sitä, kuinka pääkaupunkiseudulla on huomioitu erityisesti työperäiset maahanmuuttajat. Karkkilan kaupunkia tarkastellaan tapausesimerkkinä sen suhteen, että minkälaisia haasteita kasvava maahanmuutto tuo pienelle kunnalle. Kiinnostuksen kohteena selvityksessä ovat ne toimijat, jotka edesauttavat työperäisiä maahanmuuttajia integroitumaan yhteiskuntaan. Minkälaisia toimijoita kentällä on? Mitkä ovat niiden roolit? Kun Suomessa vielä reilu kymmenen vuotta sitten maahanmuuttoa käsiteltiin lähinnä pakolaiskysymyksenä, niin nykyään puhutaan siitä, kuinka työvoima tulee riittämään tulevaisuudessa sekä työperäisten maahanmuuttajien roolista työmarkkinoilla. Alankomailla on huomattavasti pidempi historia työperäisten maahanmuuttajien vastaanottavana maana, mikä näkyy edelleen maahanmuuttajien määrissä. Alankomaissa noin 19 prosentilla on ulkomaalainen tausta. Vuonna 2005 Alankomaiden väestö oli 16,3 miljoonaa, joista 1,6 miljoonaa maahanmuuttajaa on tullut muista kuin länsimaista ja 1,4 miljoonaa maahanmuuttajaa on länsimaisia. Suomen väkiluku vuonna 2006 oli 5,2 miljoonaa, joista 2,3 prosentilla ulkomaan kansalaisista oli pysyväluonteinen tai kotikuntaoikeus Suomessa. Puolet ulkomaan kansalaisista asui pääkaupunkiseudulla ja neljännes Helsingissä. Vertaillessa muita Euroopan unionin jäsenmaita, Suomessa maahanmuuttajien osuus väestöstä on yksi pienimmistä. Sekä Alankomaat että Suomi tarvitsevat kasvavassa määrin ulkomaista työvoimaa. Alankomailla ja Suomella on kuitenkin toisistaan jonkin verran poikkeavat tarpeet. Alankomaihin kaivataan korostuneesti osaavaa, korkeasti koulutettua väkeä. Suomessa on tietyillä aloilla pulaa ammattitaitoisista työntekijöistä kuten esimerkiksi hoiva-alalla niin sairaanhoitajista, vanhusten hoitajista että lääkäreistä. Mitä on työperäinen maahanmuutto? Voimassa oleva ulkomaalaislain (301/2004) 2 sisältää määritelmiä, jotka viittaavat työperäiseen ja muuhun kuin työperäiseen maahanmuuttoon. Viime mainittua on esimerkiksi pakolaissopimuksen (SopS 77/1968) perusteella turvapaikan, pakolaisasemaa vastaavan suojelun tarpeen perusteella ja perheenkokoamisen perusteella oleskeluluvan saaneiden henkilöiden maahanmuutto. Työperäistä maahanmuuttoa on elinkeinonharjoittamista tai ansiotyötä varten tapahtuva maahanmuutto. Suppeaa oikeudellista määrittelyä on tarpeen täydentää taloudellisella määritelmällä: vastaanottajamaan työvoiman tarjontaa kasvattava maahanmuutto on työperäistä maahanmuuttoa. Huolimatta siitä, että on olemassa tiettyjä määritelmiä maahanmuuttajista, ei maahanmuuttopolitiikan rakenteesta voida eriyttää varsinaista työperäistä maahanmuuttopolitiikkaa ja niiden toimijoita. Vaikkakin selvitys keskittyy niin sanottuun työperäisen maahanmuuttopolitiikan tarkasteluun, on otettava huomioon laajempi konteksti. Suomen maahanmuuttopolitiikka on vasta muotoutumassa. Suomen maahanmuuttopolitiikan uudet suuntaviivat määriteltiin vuonna 2006 hyväksytyssä hallituksen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa. Työperusteisen maahanmuuton lisääminen on ohjelman keskeinen tavoite. Myös työperusteisten maahanmuuttajien neuvontajärjestelmän ja kotouttamisjärjestelmän kehittäminen ovat maahanmuuttopolitiikan keskeisiä painopisteitä. Työperäinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaissa ja Suomessa : 7

10 2 Euroopan unionin vaikutus Euroopan unionin jäsenyydellä (ja sitä edeltäneellä ETA-sopimuksella) on ollut merkittävä vaikutus Suomen maahanmuuttopolitiikkaan, erityisesti työperäisen maahanmuuton osalta. EU-maiden kesken vallitsee työvoiman vapaa liikkuvuus, eli oikeus asettua toiseen jäsenvaltioon. EU:n liikkumisvapaus ei merkitse vapautusta oleskelu- ja työlupavelvoitteesta, mutta EU-kansalaisella on oikeus oleskella jäsenmaassa työtä hakemassa ja oikeus saada asianmukaiset luvat työllistyttyään. Liikkumisvapautta on määräaikaisesti rajoitettu eräiden maiden liittymissopimuksissa: näin kävi esimerkiksi useiden vuonna 2004 liittyneiden maiden kohdalla. Amsterdamin sopimuksen voimaantulo toukokuussa 1999 sekä Eurooppa-neuvoston erityiskokous Tampereella lokakuussa 1999 olivat merkittäviä edistysaskeleita eurooppalaisessa maahanmuuttopolitiikassa. Amsterdamin sopimus siirsi siviili-, turvapaikka- ja maahanmuuttoasiat yhteisön toimivallan piiriin. EU:n lainsäädännön ja toimenpiteiden avulla pyritään muun muassa varmistamaan se, että EU:n kansalaiset voivat matkustaa ja asettautua vapaasti ja turvallisesti tekemään työtä mihin tahansa Euroopan unionin jäsenvaltioon. Tampereella 1999 EU:n valtioiden ja hallitusten päämiehet myönsivät Eurooppa-neuvoston kokouksessa, että maahanmuuttoasioiden hallintaan tarvitaan yhteinen lähestymistapa, minkä vuoksi he päättivät luoda yhteisen maahanmuuttopolitiikan. Tampereen päätelmät korostavat muun muassa tehokasta kotouttamispolitiikkaa. Myös Haagin ohjelman linjauksessa nostettiin maahanmuuttopolitiikka-asia yhdeksi aiheeksi. Komissio haluaa määritellä eurooppalaiset puitteet kotouttamiselle ja edistää kotouttamista koskevien kokemusten ja tietojen järjestäytynyttä vaihtoa. Maahanmuuttajien kotouttaminen Euroopan unionissa kuuluu jäsenmaiden kansalliseen toimivaltaan. Koska kotouttaminen on kuitenkin osa maahanmuuttopolitiikkaa, vaikuttavat maahanmuuttopolitiikan yhdenmukaistamisesta käydyt keskustelut myös kotouttamisesta käytävään keskusteluun. EU:n jäsenmaissa on yleisesti myönnetty maahanmuuttajien kotoutuminen keskeiseksi asiaksi. Mipex-raportti ja kansainvälistä vertailua Mipex (Migration Integration Policy Index) on maahanmuuttajien kotoutumispolitiikkaa kartoittava hanke, jolla pyritään kehittämään Euroopan kotouttamispolitiikkaa antamalla puolueetonta aineistoa tarkempaan tarkasteluun. Mipexissä tarkastellaan kuutta keskeistä toimintalohkoa: maahanmuuttajan pääsyä työmarkkinoille, perheiden yhdistämistä, pitkäaikaista maassa oleskelua, poliittista osallistumista, kansalaisuuden saamista sekä syrjinnän vastaisia toimia. Jokaista muuttujaa verrataan ihannemalliin, joka perustuu Euroopan neuvoston yleissopimuksiin tai Euroopan yhteisön direktiiveihin. Mipex-raportti on julkaistu vuonna 2007 ja se perustuu vuoden 2006 tilanteisiin. Alankomaat ja Suomi pärjäsi vertailussa melko hyvin, sillä kumpikin maa kuului viiden parhaan yhteispisteiden piiriin. Muut parhaat yhteispisteet saivat Ruotsi, Portugali ja Belgia. Ruotsi oli kuitenkin ainoa maa, joka voitiin luokitella kiitettävään kastiin. EURES Eures-verkosto on Euroopan työnvälistyspalvelu, jonka koordinoinnista vastaa Euroopan komissio. Se on esimerkki Euroopan unionin jäsenmaiden yhteistyöstä edesauttaa eu-kansalaisten vapaata liikkuvuutta Euroopan talousalueella. Verkoston kumppaneita ovat julkiset työnvälityspalvelut sekä ammatti- ja työnantajajärjestöt. EU-hankerahoitus Euroopan unionin luoma hankemaailma mahdollistaa maahanmuuttajapalveluiden toteuttamisen, sillä suureen osaan palveluista ei ole ohjattu muuta rahoitusta. Tämä johtaa siihen, että esimerkiksi Suomessa suuri osa maahanmuuttajapalveluiden toteuttamisesta tapahtuu hankerahoitusten kautta. 8 : Työperäinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaissa ja Suomessa

11 Työperäinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaissa ja Suomessa : 9

12 3 Alankomaat 3.1 Maahanmuuttopolitiikan kehittyminen toisen maailmansodan jälkeen Alankomaita voidaan pitää eräänlaisena monikulttuurisena yhteiskuntana, jolla on pitkät perinteet muuttoliikkeestä. Maan vauraus ja suhteellisen vapaamielinen ilmapiiri ovat houkutelleet sinne runsaasti ulkomaalaisia. Maahanmuuttopolitiikka on monelta osin ollut yhdenmukaista monien muiden Länsi-Euroopan maiden kanssa: 1950-luvulta aina 1970-luvun alkuun työvoimaa pyrittiin hankkimaan aktiivisesti, erityisesti maan entisistä siirtomaista. Vuoden 1973 jälkeen maahanmuuttoa pyrittiin rajoittamaan. Toisen maailmansodan jälkeinen maahanmuutto Alankomaihin on vaikuttanut yhteiskuntaan monin tavoin. Indonesian itsenäistyttyä maahan muutti yli neljännesmiljoona sukujuuriltaan osin alankomaalaista tai siirtomaavallan palveluksessa ollutta ihmistä. Muuttotase kääntyi kuitenkin positiiviseksi vasta 1960-luvulla. Alankomaat vastaanotti siirtotyöläisiä pääasiassa Välimeren alueelta. Huomattava taloudellinen kasvu johti luvulla monilla aloilla työvoimapulaan, jota helpotettiin rekrytoimalla matalasti koulutettua työvoimaa Välimeren valtioista. Alankomaiden hallitus laati Turkin ja Marokon kanssa värväyssopimuksia ja välitti työvoiman pestaamisessa. Kaikesta huolimatta erityisesti mm luvun öljykriisin myötä ulkomaalaispolitiikka muuttui selvästi tiukemmaksi ja valtiovalta yritti hillitä maahanmuuttoa lopettamalla värväyspolitiikan kuitenkin heikolla menestyksellä. Tämä johti siihen, että turvapaikan hakemisesta tuli monille käytännössä ainoa mahdollisuus päästä Alankomaihin ja turvapaikkahakijoiden määrä kasvoikin jyrkästi 1970-luvulta 1990-luvulle. Maahanmuuttopolitiikka ei siis pääsääntöisesti ole ollut tietoisen politiikan toivottu seuraus ja poliittiset päättäjät pitivätkin maahanmuuttoa vain väliaikaisena ilmiönä. Näin ollen maahanmuuttajien sopeuttamiseen ei ole vastaavasti kiinnitetty erityistä huomiota. Itse asiassa 1970-luvulla tuettiin maahanmuuttajien oman kulttuurin ja identiteetin ylläpitämistä juuri siksi, että tämän ajateltiin helpottavan paluuta kotimaahan. Tietoisuus yhteiskunnallisesta muutoksesta ja sen seurauksista kuitenkin kasvoi. Hallituksen neuvoa-antava tieteellinen neuvosto (WRR) julkaisi vuonna 1979 raportin, jossa korostettiin maahanmuuttajien muuttumista pysyviksi vähemmistöryhmiksi ja poliittisten toimenpiteiden tarpeellisuutta. Tavoitteeksi asetettiin vähemmistöjen täydellinen osallistuminen alankomaalaiseen yhteiskuntaan, yhdenvertaisuudeksi lain edessä sekä yhtäläisiin mahdollisuuksiin. Ajatus integroitumisesta identiteetin säilyttäen nousi uudeksi tunnuslauseeksi luvulla Alankomaissa koettiin toinen maahanmuuttoaalto, jossa keskeisessä roolissa olivat humanitaarisin perustein hakeutuvat maahanmuuttajat ja painopiste siirtyi selvästi monikulttuurisuudesta integraatiopolitiikkaan. Siinä missä aikaisemmin valtion tehtävänä oli ollut antaa tilaa, toimintaedellytyksiä ja tarvittaessa tukea erilaisille ryhmille ja yhteisöille, nyt korostettiin yksilöiden velvollisuutta itse löytää oma paikkansa yhteiskunnassa. Vuonna 1996 hallitus aloitti kansallisen integraatiopolitiikan, jonka keskeinen seuraus oli vuonna 1998 säädetty laki kotouttamisesta. Maahanmuuttajat velvoitettiin osallistumaan kursseille (mm. kielikouluihin ja ohjauksiin toimimisesta yhteiskunnassa), joiden tarkoituksena oli edistää erityisesti pääsyä työmarkkinoille. Merkittävää oli myös sen asian myöntäminen, että maahanmuutto ymmärrettiin nyt paremmin pysyväksi ilmiöksi. Vuosina 2002 ja 2004 tapahtuneet poliittiset murhat (oikeistopopulisti Pim Fortuyn ja elokuvaohjaaja Theo van Gogh) antoivat sysäyksen Alankomaissa jo pidemmän aikaa jatkuneelle suhteiden jännittymiselle maahanmuuttajien ja alkuperäisväestön välillä ja vaikutti poliittiseen keskusteluun. Nämä kyseiset tapahtumat ovat tiukentaneet Alankomaissa maahanmuuttopolitiikkaa. 10 : Työperäinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaissa ja Suomessa

13 3.2 Nykyinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaiden nykyinen maahanmuuttopolitiikka on huomattavan valikoivaa ja työnantajavetoista. Tällä tarkoitetaan käytännössä sitä, että työperäiset maahanmuuttajat ovat suurelta osin hyvin koulutettuja ja hyvin ansaitsevia. Mitä korkeampi ammatillinen pätevyys maahanmuuttajalla on, sitä paremmat työmarkkinamahdollisuudet hänelle tarjoutuu. Kääntäen tämä johtaa siihen, että alhaisesti koulutetulle työvoimalle ei myönnetä työlupia ennen kuin on selvitetty työvoiman saatavuus Alankomaista tai Euroopan unionin sisältä. Tätä nykyä suurin osa maahanmuuttajista saapuu Alankomaihin perhesyistä, jonka taustalla ovat ja 70-lukujen siirtolaiset. Näin ollen enemmistö maahanmuuttajista on muita kuin työperäisiä. Alankomaat harjoittaa aktiivista kotouttamispolitiikkaa. Kotouttamisohjelmat on kuitenkin suunnattu Alankomaihin pysyvästi muuttaville, käytännössä pääasiassa perhesyistä saapuville tai saapuneille maahanmuuttajille. Tämän ryhmän kohdalla katsotaan olevan eniten kotoutumisongelmia. Kotouttamispolitiikan ensisijaisena kohderyhmänä eivät siten ole työperäiset maahanmuuttajat, koska heidän oleskelunsa on usein tilapäistä. Poikkeuksena tästä ovat hengellistä työtä tekemään tulevat, (esim. imaamit, papit) jotka ovat kotoutumisvelvollisia. Kotoutumisvelvollisten on suoritettava kieli- ja kotoutumiskurssi. Mikäli työperäiset maahanmuuttajat haluavat muuttaa oleskelulupansa pysyviksi (tämä ei ole kaikkien kohdalla mahdollista), tulee heidän läpäistä riittävä hollannin kielen osaamistaso sekä osoittaa yhteiskunnan tuntemus. Maahanmuuttajien kotoutumisongelmat joista Alankomaiden kohdalla niin usein kuulee puhuttavan saivat alkunsa kun nämä ja 70-luvuilla työperäiset maahanmuuttajat jäivät maahan pysyvästi ja heidän perheenjäsenensä muuttivat heidän perässään. Alankomaissa ei vielä tuolloin harjoitettu juuri minkäänlaista kotoutumispolitiikka ja näin muodostui suuri ihmisryhmä, jolla ei ollut minkäänlaista kosketuspintaa hollantilaiseen yhteiskuntaan. Alankomaiden kotoutumispolitiikan keskeisenä perusolettamuksena on, että kotoutumisen kannalta erityisen tärkeää on yhteiskuntaan osallistuminen. Yhteiskuntaan osallistumisella tarkoitetaan joko työelämään tai vapaaehtoistyöhön osallistumista. Näin ollen katsotaan, että työperäisten maahanmuuttajien yhteiskuntaan osallistuminen on jo oikeastaan lähtökohtaisesti hoidettu. Viime vuosina on kiinnitetty kasvavassa määrin huomiota myös kielen oppimisen tärkeyteen ja kaikkia maahanmuuttajia rohkaistaan opiskelemaan hollannin kieltä. Työperäinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaissa ja Suomessa : 11

14 3.3 Maahanmuuttopolitiikan toteuttaminen, organisaatio ja toimijat Maahanmuuttohallinto on järjestetty Alankomaissa pääasiallisesti oikeusministeriön alaisuuteen. Oikeusministeriöllä on yleisvastuu maahanmuuttopolitiikasta. Ministeriössä työskentelee oikeusministerin lisäksi erillinen maahanmuutto- ja kotouttamisministeri. Maahanmuuttopolitiikasta vastaavat oikeusministeri ja oikeusasioiden valtiosihteeri, jotka työskentelevät oikeusministeriössä. Vuoden 2007 alusta lähtien maahanmuuttajien kotouttamisasioiden koordinointi siirrettiin oikeusministeriöstä asutus-, kaupunkisuunnittelu- ja ympäristöministeriöön, missä kotouttamisasioista vastaava ministeri työskentelee. Hänen tittelinsä on asutus-, lähiö- ja kotouttamisministeri (vapaa käännös sanasta minister van wonen, wijken en interatie). Ko. ministerin vastuulla on maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvät toimet. Kunnat ovat kotouttamisohjelmien täytäntöönpanijoita. Maahanmuutto- ja kansalaisuusvirasto (Immgratie- en Naturalisatiedienst, IND) on oikeusministeriön alainen osasto, joka vastaa ulkomaalaispolitiikan toteuttamisesta. Virasto tekee päätökset turvapaikka- ja oleskelulupaasioissa sekä myöntää kansalaisuuden. Päävastuu ulkomaalaispolitiikan toteuttamisesta on oikeusasioiden valtiosihteerillä, joka vastaa maahanmuutto- ja kansalaisuusviraston IND:n toiminnasta. Työvoiman maahanmuuttoa koskevissa kysymyksissä vetovastuu on sosiaali- ja työministeriöllä. Ministeriön alainen työvoimaviranomainen myöntää työluvat Alankomaissa. Ulkomaalaispoliisin tehtävänä on kerätä tietoa laittomasti maassa oleskelevista. Ulkomaalaispoliisi tekee tiivistä yhteistyötä maahanmuutto- ja kansalaisuusviraston kanssa. Alankomaiden merkittävimmät maahanmuuttopolitiikan toimijat ovat oikeusministeriön, sosiaali- ja työministeriön ja ulkoministeriön alaisuudessa olevat yksiköt, jotka vastaavat omalta osaltaan maahanmuuttoasioihin liittyviä toimia. Kotouttamispolitiikan tärkein toimija on asutus-, lähiö- ja kotouttamisministeri. AiNP on verkkopohjainen tiedonlähde maahanmuuttajalle. Sivusto on ikään kuin virtuaalinen kirjasto, josta maahanmuuttaja saa hyvää perustietoa Alankomaiden poliittisesta rakenteesta ja informaatiota niistä tahoista, jotka maahanmuuttajalle ovat tärkeitä. 12 : Työperäinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaissa ja Suomessa

15 4 Suomi 4.1 Maahanmuuttopolitiikan kehittyminen 1900-luvulta nykyaikaan Antero Leitzingerin väitöskirja osoittaa, että Suomessa on ollut ulkomaalaisia yhtä kauan kuin suomalaisia. Suomen autonomian ja erityinen Suomen kansalaisuuden muotoutuminen johti ulkomaalaispoliittisiin kysymyksiin. Ulkomaalaisten maahan tulosta, maassa oleskelusta ja Suomen kansalaisuuden hakemisesta säädettiin monilla asetuksilla ja laeilla. Itsenäisessä Suomessa ulkomaalaishallinto keskitettiin syksystä Ulkomaalaistoimisto eriytettiin turvallisuuspoliisin yhteydestä vuoden 1949 alusta ja useiden nimenmuutosten jälkeen laitosta kutsutaan nykyään Maahanmuuttovirastoksi (vuoden 2008 alusta lähtien). Ulkomaalaispolitiikkaan on Suomessa keskitytty perinteisesti vain vähän ja se on ollut luonteeltaan lähinnä käytännönläheistä reagointia ajankohtaisiin ongelmiin. Suomen maahanmuuttoon liittyy useita eri vaiheita: välillä keskiössä ovat olleet paluumuuttajat tai pakolaiset, nykyään puhutaan paljon työperäisistä maahanmuuttajista. Ei voi väittää, ettei Suomella olisi ollenkaan kokemusta ja historiaa maahanmuuttajista. Silti Suomea on pidetty pitkään maastamuuttomaana. Erityisesti ja 1970-luvuilla Suomesta muutettiin Ruotsin työmarkkinoille. Suomeen muutto on ollut suhteellisen vähäistä (mutta ei siis olematonta), kunnes 1990-luvun alussa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen tapahtuneissa muutoksissa Suomeen muutto kasvoi. Tuolloin maahanmuutto oli kuitenkin etupäässä humanitaarisin perustein tapahtuvaa muuttoa ja Suomeen muuttivat myös paluumuuttajina inkerinsuomalaiset. Yleisin maahanmuuton peruste on edelleen perheside. Työperäinen maahanmuutto laajemmassa mittakaavassa sen sijaan on yleistynyt vasta 2000-luvulla. Mistään maahan ryntäämisestä ei voida kuitenkaan puhua. Kotoutumisessa on keskitetty huomiota erityisesti pakolaisiin ja työn perusteella muuttaneiden on pitkään arvioitu kotoutuvan työelämän avulla. 4.2 Maahanmuuttopolitiikan toteuttaminen, organisointi ja toimijat VALTIO VN MINISTERIÖT PALVELUT Valtioneuvosto (VN) eli Suomen hallitus ohjaa maahanmuuttopolitiikkaa ja -hallintoa hallitusohjelmaan sisältyvien tavoitteiden ja valtioneuvoston hyväksymien periaatepäätösten avulla. Valtion niin sanotussa säädöspankissa on kattavasti ajankohtaista tietoa Suomen lainsäädännöstä, jotka vaikuttavat maahanmuuttopolitiikkaan. Näitä säädöksiä ovat muun muassa kotouttamislaki (1999), ulkomaalaislaki (2004), valtioneuvoston asetus kansalaisuudesta (2004) ja yhdenvertaisuuslaki (2004). Kotouttamislakia käsitellään luvun lopussa. Maahanmuutto- ja eurooppaministerin tehtävänä on vahvistaa osana sisäasiainhallinnon toiminta- ja taloussuunnitelmaa maahanmuuttohallinnon keskeiset toiminnan painopisteet, päätoimintalinjat ja tulostavoitteet. Sisäasiainministeriö on vastannut keskitetysti vuoden 2008 alusta lähtien maahanmuuttopolitiikasta ja -hallinnosta, josta aikaisemmin oli vetovastuussa työministeriö. Sisäasianministeriön alaisuuteen on perustettu maahanmuutto-osasto, jolle kuuluu muun muassa yleisvastuu kotouttamisen yhteensovittamisesta. Kotouttamiseen liittyvistä asioista vastaa maahanmuutto-osastolla kotouttamisyksikkö. Työperäinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaissa ja Suomessa : 13

16 Sisäasianministeriö ohjaa Maahanmuuttovirastoa (entinen Ulkomaalaisvirasto) sekä työvoimaja elinkeinokeskuksia. Ulkomaalaisviraston toiminta aloitettiin vuonna 1995, mutta nimi vaihtui Maahanmuuttovirastoksi vuoden 2008 alusta lähtien. Viraston tehtävänä on käsitellä ja ratkaista ulkomaalaisten maahantuloon, maassa oleskeluun, maasta poistamiseen, pakolaisuuteen ja kansalaisuuteen liittyviä, yksittäisiä henkilöitä koskevia asioita. Työvoima- ja elinkeinokeskuksilla on alueellinen vastuu maahanmuutto- ja kotouttamisasioissa. TE-keskus rahoittaa maksutonta työvoimapoliittista kielikoulutusta maahanmuuttajille. Tämä tarkoittaa sitä, että niille pääsevät vain työttömät työvoimaan kuuluvat maahanmuuttajat. Alueellisen toiminnan tehostamiseksi voidaan perustaa TE-keskus-kohtaisia maahanmuuttoasiain toimikuntia. Lääninhallitus osallistuu kotouttamisen edistämiseen ja sitä tukeviin palveluihin omalla toimialallaan. Sisäasiainministeriön hallinnon alaisuuteen kuuluvat rajavartiolaitos sekä poliisi hoitavat myös omalta osaltaan maahanmuuttoasioita. Rajatarkastusviranomainen päättää muun muassa eräissä poikkeustapauksissa viisumin myöntämisestä tai käännyttämisestä. Paikallispoliisin tehtäviin kuuluu vastaanottaa lupahakemuksia maahanmuuttoasioissa sekä kansalaisuushakemuksia ja -ilmoituksia, myöntää tietyissä tapauksissa oleskelulupia sekä paluuviisumeita, pidentää viisumeita ja päättää ulkomaalaisen käännyttämisestä. Paikallispoliisi suorittaa myös EU-kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä osalta ulkomaalaislain mukaisen rekisteröinnin sekä oleskelukorttien myöntämisen. Vaikka sisäasiainministeriöön on nykyään keskitetty maahanmuuttopolitiikan hallinto, myös muut ministeriöt vastaavat omalta osaltaan kunkin ministeriön alaisuuteen kuuluvien palveluiden tarjonnasta. Ulkoasiainministeriön funktiona on vastata viisumipolitiikasta. Työ- ja elinkeinoministeriölle vastuuseen kuuluu yhdessä sisäasiainministeriön kanssa työperäisen maahanmuuton määrien ja rakenteen seuranta sekä seurannan välineiden kehittäminen. Opetusministeriön toimiala on kotoutumisen ja hyvien etnisten suhteiden edistämisen kannalta keskeinen osa maahanmuuttopolitiikkaa. Opetusministeriön alaisuuteen kuuluu myös kansainvälinen henkilövaihdonkeskus CIMO. Oikeusministeriö ja sen alaisena olevat hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus toimivat muutoksenhakuviranomaisina. Maahanmuuttajapalveluiden järjestäminen koskee kaikkia ministeriöitä, sillä niiden tulee vastata suomalaisten palveluista. Sosiaali- ja terveysministeriöllä oli vuonna 2007 valtakunnallinen kehittämishanke: Maahanmuuttajien palvelut ja työllistyminen sosiaalialalle. Raportti sisältää sosiaalialan henkilöstön kehittämistyöryhmän ehdotukset siitä, miten voitaisiin edistää sekä maahanmuuttajien palveluita että työllistymistä. Kotoutettavien sekä työperäisten maahanmuuttajien kanssa työskenneltäessä tavoitteena on erityisesti ehkäistä syrjintää kaikissa muodoissa. Maahanmuuttajien kieliopetus on tärkeää yhteiskuntaan osallistumisen edistämisen vuoksi sekä koulutuksiin ja työmarkkinoille pääsyä helpottamaan. Onnistuneen maahanmuuton perustana ovat kotoutumisen tueksi suunnatut henkilökohtaiset palvelut sekä perheiden kokonaisvaltainen tuki. Tärkeää on myös ennakoida minkälaisiin uusiin palvelumuotoihin sosiaali- ja terveysalalla pitää valmistautua. Tästä voidaan antaa esimerkkinä vanhustenhoito, jossa joudutaan lähitulevaisuudessa kiinnittämään entistä enemmän huomiota, kun esimerkiksi 1990-luvun maahanmuuttajat tulevat tarvitsemaan niitä palveluita. Sosiaaliala tarvitsee tulevina vuosina runsaasti työntekijöitä ja rekrytointi maahanmuuttajien keskuudesta tulee kasvamaan. Työyhteisöjen ja maahanmuuttajien rekrytoinnin kehittäminen on välttämätöntä sosiaalipalvelujen turvaamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön alainen kansanterveyslaitos KELA on maahanmuuttajan keskeinen asiointipaikka, josta maahanmuuttaja saa mm. sosiaaliturvatunnuksen. Työvoimatoimistojen tehtävänä on huolehtia työvoima- ja elinkeinokeskusten kanssa tarvittavien työvoimapoliittisten toimenpiteiden sekä työvoi- 14 : Työperäinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaissa ja Suomessa

17 mapalvelujen järjestämisestä maahanmuuttajille. Työvoimatoimistot tekevät tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa. Työvoimatoimisto ohjaa kotoutumissuunnitelmaan oikeutetun maahanmuuttajan kunnan toimenpiteiden ja palvelujen piiriin. Työvoimatoimisto ja kunta tekevät yhteistyötä kotoutumista edistävien ja tukevien toimenpiteiden ja palvelujen järjestämisessä. Kotouttamisen edistämisestä vastaavat useat eri viranomaiset. Etnisten suhteiden neuvottelukunnan tehtävänä on edistää hyviä etnisiä suhteita ja etnistä yhdenvertaisuutta. Kotouttamisessa keskeisiä ovat koulutus, kielen opetus ja asenteet. Tämän vuoksi laissa korostetaan viranomaisten, maahanmuuttajien, kansalaisjärjestöjen ja muiden tahojen hyvää yhteistyötä. Laki asettaa kunnalle vastuun kotouttamisen kehittämisestä ja seurannasta sekä yhteensovittamisessa, johon kuuluu toimivan yhteistyöverkoston aikaansaaminen. 4.3 Kotouttamislaki Suomessa käsiteltiin maahanmuuttopolitiikkaa perusteellisesti ensimmäisen kerran vuonna 1997, jolloin valtioneuvosto antoi periaatepäätöksen hallituksen pakolais- ja maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi. Tuolloin määriteltiin ensimmäisen kerran tavoitteeksi kaikkien maahanmuuttajien joustava ja tehokas kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. Lähtökohtana oli, että koko yhteiskunnan ja maahanmuuttajien oman edun mukaista on se, että maahanmuuttajat voivat ylläpitää äidinkieltään ja vaalia alkuperäistä kulttuuriaan. Kotouttamislaki astui voimaan vuonna Tuolloin maahanmuuton painopiste oli humanitaarisessa maahanmuutossa ja työperusteisen maahanmuuton merkitys oli vähäinen. Kotouttamisen tarkoituksena on kotouttamisen virallisen määritelmän mukaisesti tukea maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä tavoitteena osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan samalla omaa kieltään ja kulttuuriaan säilyttäen. Kotouttamisen tavoitteena tulee olla maahanmuuttajan oman aktiivisuuden edistäminen. Onnistuneessa kotoutumisessa maahanmuuttaja saavuttaa muun väestön kanssa tasavertaisen aseman yhteiskunnassa niin oikeuksien kuin velvollisuuksienkin osalta. Lain keskeiset välineet kotouttamisen edellytysten luomiseksi ovat kunnan kotouttamisohjelma ja maahanmuuttajan yksilöllinen kotoutumissuunnitelma. Kotoutumisen tärkein edellytys on kielitaito. Suomen kotouttamislaki oli voimaan tullessaan ensimmäisiä Euroopassa. Vaikka EU:n toimivalta ei ulotu kotouttamisen alueelle, niin sitä mukaa kun kotouttamisen haasteet ovat jäsenmaissa 2000-luvulla kasvaneet, ne ovat kehittäneet yhteistyötään ja muun muassa sopineet kotouttamisen yhteisistä periaatteista. Niissä korostetaan muun muassa kotouttamisen kaksisuuntaisuutta: toisaalta maahanmuuttajan aktiivista pyrkimystä kotoutua ja toisaalta vastaanottavan yhteiskunnan mukautumista uuteen tilanteeseen. Periaatteet vastaavat pitkälti myös Suomen kotouttamislain ja suomalaisen kotouttamispolitiikan lähtökohtia. Valtioneuvoston hyväksymässä maahanmuuttoohjelmassa 2006 keskeiset teemat liittyvät varautumiseen tulevaisuuden työvoiman saatavuusongelmiin sekä työperusteisen maahanmuuton kehittämiseen. Ohjelman yksi linjaus on, että kaikki myös työperäiset maahanmuuttajat ja heidän perheenjäsenensä tarvitsevat opastusta suomalaiseen yhteiskuntaan asettumisensa tueksi. Työperäinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaissa ja Suomessa : 15

18 Linjauksen mukaisesti parhaillaan valmistellaan kotouttamista täydentävää opastusjärjestelmää, jossa tarkoituksena on perehdyttää mahdollisimman monet maahan määräaikaisestikin muuttavat heti maahantulon alkuvaiheessa kieleen ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämän tavoitteena on luoda hyvät mahdollisuudet kotoutumisprosessin jatkamiseen tapauksissa, jolloin oleskelu muuttuukin pysyväksi. Opastusjärjestelmän luominen on valtion vastuulla. Syksyllä 2008 on alkanut kotouttamislain kokonaisuudistus. Vuoden 2006 kotouttamislain uudistuksessa selkeytettiin eri viranomaisten tehtäviä. Korostettiin kuntien ja työvoimatoimistojen yhteistyön merkitystä ja selvennettiin vastuun jakamista. Aluetasolla lääninhallitukset lisättiin vastaamaan oman toimialansa osalta. Maahanmuuttopoliittisen ohjelman linjauksia ovat myös kotoutumisen kaksisuuntaisuus ja siihen liittyen se, että kotoutuminen otetaan huomioon läpivirtauksena eri valtakunnallisissa ohjelmissa ja strategioissa ja eri osa-alueet sisällyttävät laatukriteereihin kotoutumisen edistämisen. Merkittävinä sektoreina pidetään asumista, koulutusta, päivähoitoa ja muita sosiaalipalveluja ja terveydenhuoltoa sekä työvoimapalveluja. Kunnat, työvoimatoimistot ja muut paikallisen tason toimijat tarvitsevatkin uudessa tilanteessa aiempaa enemmän ohjausta ja tietoa kotoutumisen edistämisessä. KUNTA Kunnan hallitus PALVELUT Kunnilla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä, suunnittelusta ja seurannasta. Kunnat järjestävät kotoutumista edistäviä ja tukevia toimenpiteitä ja palveluja maahanmuuttajille. Lainsäädäntö ohjaa kuntien toimintaa, mutta ei anna esimerkiksi kotouttamisohjelmiin tiukkoja rajoja. Työperäiset maahanmuuttajat eivät vielä toistaiseksi kuulu kotouttamislain piiriin, eikä valtio rahoita työperäisten maahanmuuttajien palveluita. Tästä johtuen eri kunnissa maahanmuuttoasioiden koordinointi voi olla hyvin eriarvoista. Vuotta 2007 koskeneen kuntakyselyn mukaan maahanmuuttajien tiedotus on järjestetty parhaiten niissä kunnissa, joissa on omaa maahanmuuttohallintoa (esim. koordinaattori tai yksikkö). Erityisesti pienissä kunnissa maahanmuuttoasiat koetaan haastaviksi vähäisten resurssien ja ammattitaidon puuttumisen vuoksi. Pienet kunnat tai ne kunnat, joissa ei ole erillistä maahanmuuttohallintoa ilmoittivat, ettei maahanmuuttajille ole järjestetty neuvontaa. Kuntien tehtävänä on järjestää yhdessä muiden toimijoiden kanssa kotouttamista edistäviä ja tukevia toimenpiteitä ja palveluita maahanmuuttajille. Pääkaupunkiseudun kunnat tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään. Kuntien tulee tarjota maahanmuuttajille kuten muillekin kuntalaisille monenlaisia palveluita, joita ovat mm. koulutuspalvelut, sosiaalipalvelut, terveyspalvelut, asumispalvelut ja tulkkipalvelut. Parhaiten kunnissa on saatavilla alle 16-vuotiaiden maahanmuuttajien kotoutumista tukevia palveluja, sen sijaan vanhemman väestön (yli 64-vuotiaiden) palveluiden saatavuudessa on kuntien mielestä toivomisen varaa. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaiset oppilaat ohjataan valmistavaan opetukseen, jos heillä ei koulun arvion mukaan ole riittäviä kielellisiä valmiuksia opiskella perusopetuksessa. Ikääntyvien maahanmuuttajien palveluiden kehittämisen yleisenä tavoitteena on syrjäytymisen ehkäiseminen. Keväällä 2006 aloitettiin Helsingissä yhteistyöryhmä, jossa Helsingin kaupungin sosiaaliviraston vanhuspalveluiden lisäksi mukana on muita tahoja kuten esimerkiksi Vanhustyön keskusliitto ja Inkerikeskus ry. Työ- 16 : Työperäinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaissa ja Suomessa

19 ryhmän tarkoituksena on kartoittaa maahanmuuttajavanhusten palvelutarvetta. Vuoden 2006 alussa työministeriön ohjeet uudistivat käytäntöjä tulkkipalveluiden käytöstä ja rahoituksesta. Nykyinen käytäntö on, että kunnat maksavat tulkkipalveluiden kustannukset ja hakevat jälkikäteen korvaukset valtiolta, joihin ne oikeuttavat. Helsingin seudun asioimistulkkikeskus tarjoaa maksuttomia tulkkauspalveluja pakolaisille ja turvapaikanhakijoille, mutta työperäisille maahanmuuttajille palvelut ovat maksullisia. Maahanmuuttajia ei välttämättä ole mahdollisuus käsitellä palveluiden suhteen erityisryhmänä (esimerkiksi asumispalveluissa), vaikka esimerkiksi terveyspalveluja kehittäessä tavoitteena on pyrkiä huomioimaan monikulttuurisuuden mukanaan tuomat haasteet. 4.4 Työperäisten maahanmuuttajien neuvontapalvelut pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudulla järjestetään maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluita useiden toimijoiden toimesta. Palvelu on kattavaa, mutta hajanaista ja melko sekavaa. Vaikka toimijat huolehtivat vastuualueensa palveluista hyvin, niin asiakkaan kannalta tilanne voi olla sekava. Toimintatahoja ovat muun muassa valtion ja kaupunkien viranomaispalvelut, yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin palvelut ja ulkomaalaisten osaajien kohdalla ilman muuta myös yliopistojen, korkeakoulujen, kaupunkien, seudun markkinointiyhteisöjen ja työnantajien palvelut. Maahanmuuttajan näkökulmasta tilanne on haastava, koska hänen on ensin selvitettävä mihin kategoriaan hän kulloinkin kuuluu. Kaikkia maahanmuuttajia ei palvella jokaisessa palvelupisteessä. Esimerkiksi Helsingin sosiaaliviraston ylläpitämä Itäkeskuksen Maahanmuuttajien neuvontapiste on tarkoitettu vain helsinkiläisille. Tavoitteena kuitenkin on, että tulevaisuudessa neuvontapalveluiden käyttö muuttuisi joustavammaksi maahanmuuttajan näkökulmasta, sillä kuten kantaväestö, niin maahanmuuttajat liikkuvat eri paikkakuntien välillä. Maahanmuuttajilla on pääkaupunkiseudulla hyvät mahdollisuudet saada tietoa ja apua jos tietää mistä hakea ja kysyä. Kaupunkien verkkosivuilla on yleistä tietoa seudusta ja usein löytyy ohjeistusta maahanmuuttajille. Tietoa ei kuitenkaan ole välttämättä tarjolla usealla kielellä. Seuraavaksi neuvontapalveluja pääkaupunkiseudulla: - Kulttuurikeskus Caisa avattiin vuonna Caisa on kansainvälinen ja monikulttuurinen toimitila, jonka keskeisiin tehtäviin kuuluu toimia rasismia sekä kulttuurisia ja etnisiä ennakkoluuloja vastaan. Caisa järjestää muun muassa erilaisia luentoja ja kursseja. Caisa palkittiin tiedon julkistamisen valtionpalkinnolla vuonna 2008 tiedon tuottamisesta sekä kohdistettuna maahanmuuttajille että maahanmuuttajista. - Caisa Enterprise Centre tarjoaa palveluita ja yritysneuvontaa yrittäjiksi aikoville maahanmuuttajille pääkaupunkiseudulla. - Maahanmuuttajien neuvontapiste, Itäkeskus - Tikkurilan neuvontapiste maahanmuuttajille - Myyrmäen neuvontapiste maahanmuuttajille - Maahanmuuttajien toimintakeskus Alma, Leppävaara - Otaniemen Kehitys Oy, Infopiste - Maahanmuuttajien toimintakeskus, Matinkylä - Kivenkolon asukastila maahanmuuttajille, Espoonlahti - Helsingin kaupungin maahanmuuttajien neuvontapiste Työperäinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaissa ja Suomessa : 17

20 - In To -palvelupiste avattiin marraskuun alussa Palvelupiste on tarkoitettu pääkaupunkiseudulle töihin tuleville ulkomaalaisille. Palvelupiste tarjoaa maahanmuuttajille alkuvaiheen neuvontaa ja ohjausta. Kyseessä on pilottihanke, joka kestää vuoden 2009 loppuun. In To -palvelupiste tarjoaa pääkaupunkiseudulle tuleville työperäisille maahanmuuttajille Kelan ja Verohallinnon palvelut yhdestä paikasta. Työtä tekevien ja työtä hakevien lisäksi piste palvelee ulkomaisia yrittäjiä ja opiskelijoita. Myös ulkomaisia työntekijöitä rekrytoivat työnantajat ja työvoimaa ulkomailta välittävät yritykset saavat palvelupisteestä neuvoja ja opastusta. Palvelua tarjotaan suomen ja ruotsin lisäksi mm. englanniksi, venäjäksi ja viroksi. - Ulkomaalaiskirjasto helmikuun 1995 alusta lähtien Helsingin kaupunginkirjasto yleisten kirjastojen keskuskirjasto sai opetusministeriöltä tehtäväkseen toimia Ulkomaalaiskirjastona Suomessa. Tätä tehtävää varten kaupunginkirjasto saa erityisen valtionavustuksen. Ulkomaalaiskirjaston tehtävänä on Suomessa asuvan vieraskielisen väestön kirjastopalvelujen tukeminen. Päävastuu ulkomaalaisväestön yleisistä kirjastopalveluista on edelleen kunnilla. Ulkomaalaiskirjaston toiminnan yksityiskohtaisemmista tavoitteista sovitaan vuosittain opetusministeriön ja Helsingin kaupunginkirjaston kesken käytettävissä olevan määrärahan sallimissa puitteissa. Sähköisiä tietopankkeja maahanmuuttajille ja maahanmuuttoasioiden kanssa työskenteleville: Finlex: Valtion säädöstietopankki, jossa on tietoa lainsäädännöstä, oikeuskäytännöstä ja valtiosopimuksista. Infopankki: Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa ylläpitää Infopankki-verkkosivustoa. Sivuilla on tärkeää perustietoa maahanmuuttajille yhteiskunnan toiminnasta ja mahdollisuuksista Suomessa 15 eri kielellä. Suomi.fi: Tietoa julkishallinnon palveluista. Selma: Seudullinen Monikulttuurinen Tietopalvelukeskuksen verkkopalvelu tarjoaa pääkaupunkiseudun kunnissa (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Järvenpää, Kerava ja Tuusula) toimiville, monikulttuurista työtä tekeville henkilöille ja tahoille hyödyllistä ja ajankohtaista tietoa seudun monikulttuurisesta kentästä. Muuttaisinko Suomeen -palvelu: Maahanmuuttoviraston (migri) palvelu maahanmuuttajalle, joka on aikeissa muuttaa Suomeen ja hakee ensimmäistä oleskelulupaa. Integroitumiseen tähtäävää toimintaa on vielä tarjolla suhteellisen vähän. Kulttuurikeskus Caisa on tästä kuitenkin oivallinen esimerkki. Kolmatta sektoria voidaan pitää integroitumisen suhteen keskeisenä toimijana. Esimerkiksi sellaiset verkostot kuten Jolly Dragon ( iloinen lohikäärme ) tarjoaa erityisesti nuorille maahanmuuttajille mahdollisuuden sosiaaliseen toimintaan suomalaisten kanssa. Maahanmuuttajalle suomalaisen ystävän omistaminen olisi yhteiskuntaan integroitumisen kannalta erityisen tärkeää, sillä monet väylät ovat kiinni suomea taitamattomalle. Esimerkiksi sellaista nettisivustoa, josta löytyisivät kaikki englanninkieliset työpaikkailmoitukset, ei ole olemassa. Myös asunnon hankinta voi olla ongelmallista, sillä verkossa olevat hakukoneet ovat suomenkielisiä. 4.5 Case Helsinki Helsingin ulkomaalaisprofiili on selkeästi erilainen kuin muissa Suomen kunnissa: Helsinkiin muutetaan muun muassa työn, opiskelun ja avioliiton perusteella. Palveluiden yhdenvertaisuus taataan parhaiten niin sanotusti yleisten palveluiden periaatteella. Helsingin kaupungin palvelutuotannon keskeisin lähtökohta on yhdenvertaisuuden huomioiminen palveluiden toteuttamisessa. Huomioitavaa kuitenkin on, että nykyään kotouttamislain- ja toimenpiteiden piiriin kuuluu Helsingissä vain pieni osa maahanmuuttajista. Potentiaalista tarvetta kotouttamistoimenpiteiden piiriin olisi huomattavasti laajemmin. 18 : Työperäinen maahanmuuttopolitiikka Alankomaissa ja Suomessa

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa 29.3.2010 SM:n maahanmuutto-osaston organisaatiorakenne OSASTOPÄÄLLIKKÖ Muuttoliike - laillinen maahanmuutto

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Neo-Vantaa, Neo-seudun osahanke 2009-2012 Sari Pajala, Neo-Vantaa & Yhteispalvelu 22.11.2012 Neo-seudun lähtötilanne v. 2009

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke SUOMI Kouluttajaosaamista lähtömaihin Työllistävät Yritykset Jääminen, viihtyminen Viranomaistoimijat; TE-keskus, työhallinto Työperäistä maahanmuuttoa

Lisätiedot

Vähemmistövaltuutetun vuosi 2010 Minoritetsombudsmannens år 2010. 15.6.2011 Maria Swanljung

Vähemmistövaltuutetun vuosi 2010 Minoritetsombudsmannens år 2010. 15.6.2011 Maria Swanljung Vähemmistövaltuutetun vuosi 2010 Minoritetsombudsmannens år 2010 15.6.2011 Maria Swanljung Espoolaisia nuoria puhumassa syrjinnästä Lisää koulumateriaalia saameksi Valtio osoitti saamenkielisten oppimateriaalien

Lisätiedot

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 sosiaali- ja terveyspiiri

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

Muonion kunnan maahanmuuttosuunnitelma

Muonion kunnan maahanmuuttosuunnitelma Muonion kunnan maahanmuuttosuunnitelma 2 1. Kotoutumislaki Kotoutumislaki (1386/2010) astui voimaan 01.09.2011. Lain mukaan kuntien on huomioitava kaikki eri syistä Suomeen muuttavat/muuttaneet henkilöt.

Lisätiedot

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 30.3.2011 Taustaa Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999)

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Rovaniemen MAKO-verkosto 22.2.2012 ja Meri-Lapin MAKO-verkosto 23.2.2012 Anne-Mari Suopajärvi/ Lapin ELY-keskus

Lisätiedot

Minister Astrid Thors

Minister Astrid Thors Pohjoiskalottikonferenssi Nordkalottkonferens 21.08.2010 Minister Astrid Thors 20.8.2010 Peruskäsitteitä Maahanmuuttaja: Maahan muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia

Lisätiedot

Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä

Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä Pohjanmaan maakuntaohjelma 2011-2014 Verkostoseminaari 14.11.2012/Marjo Hannu-Jama MAAHANMUUTTAJASTA KUNTALAISEKSI (ESR

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Työperäisen maahanmuuton monet kasvot Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Suurimmat kansalaisuusryhmät Suomessa 2011 (pysyvästi maassa asuvat) Maa Henkilöitä Osuus ulkomaiden

Lisätiedot

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 44/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 7 :n ja 4 luvun :n sekä työttömyysturvalain 8 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011

Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011 Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Alueen maahanmuuttajien syrjäytymisen ehkäiseminen

Lisätiedot

VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA!

VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA! VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA! MAAHANMUUTON ESR-KEHITTÄMISTYÖN SAAVUTUKSET Helsinki 13.11.2014 Tapani Kojonsaari EUROOPPALAISEN YHTEISTYÖN LISÄÄMINEN TYÖVOIMA-, KOULUTUS JA ELINKEINOPOLITIIKASSA EDISTÄMÄLLÄ

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Maahanmuuttotilanne Jyväskylässä Ulkomaalaistaustaisia asukkaita Jyväskylässä

Lisätiedot

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Kuntamarkkinat 14.9.2011 Ylitarkastaja Peter Kariuki 14.9.2011 14.9.2011 Maahanmuuton Suomen kartta Ulkomaalaisten osuus (%) kunnan asukasluvusta 31.12.2009

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

This document was produced from http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20111279 (accessed 11 Dec 2012)

This document was produced from http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20111279 (accessed 11 Dec 2012) This document was produced from http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20111279 (accessed 11 Dec 2012) 1279/2011 Annettu Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2011 Sisäasiainministeriön asetus Maahanmuuttoviraston

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010 Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano ROMPO yleisesitys 2010 Romanipoliittisen ohjelman valmistelu Laajapohjainen työryhmä Työryhmän toimikausi 1.1.2009-30.9.2009 Romaniväestön kuulemistilaisuudet

Lisätiedot

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1. Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,

Lisätiedot

Työskentely ja työnhaku ulkomailla

Työskentely ja työnhaku ulkomailla Työskentely ja työnhaku ulkomailla Miksi lähteä töihin ulkomaille? Uudet haasteet Opit uutta Työskentelytavat, kommunikointi, kulttuuri, kieli Verkostoidut Työkokemus Työkokemus ulkomailta on sinulle eduksi

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Mikä muuttuu kansanopistojen maahanmuuttajakoulutuksessa? Seurakuntaopisto, Järvenpää 24.5.2012 Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) Alkuvaiheeseen johdonmukainen

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Case Id: 3089c594-b72b-4e83-859d-30a60afe4acd Date: 24/06/2015 11:15:00 Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Tähdellä (*) merkityt kentät

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Oleskelulupalajit Määräaikainen - tilapäinen (B) - jatkuva (A) Pysyvä (P) - voimassa toistaiseksi - 4 vuoden jatkuvan (A) oleskelun

Lisätiedot

SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella

SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella Tilannekatsaus 1/2 Maahanmuuttajat maaseudun arjessa hanke jatkaa Maahanmuuttajat kylille -hankkeen hyvien käytäntöjen jalkauttamista

Lisätiedot

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 25.3.2015

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 25.3.2015 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Kauden 2015-2016 aloituskokous Toimintakertomus 2013-2014 6-7 kokousta vuodessa Kokouksissa yleensä ajankohtainen teema, esim. asuminen, yrittäjyys, työllisyys,

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN KORKEAKOULUTUKSEEN PÄÄSYN EDISTÄMINEN

MAAHANMUUTTAJIEN KORKEAKOULUTUKSEEN PÄÄSYN EDISTÄMINEN MAAHANMUUTTAJIEN KORKEAKOULUTUKSEEN PÄÄSYN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen kv-päivät 22.5.2012 Asiantuntija, projektipäällikkö Kati Isoaho, Metropolia Ammattikorkeakoulu 27/5/12 Helsinki Metropolia University

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

Työlinja ja Työlinjan maahanmuuttajapalvelut. ALPO-verkostopäivät Mikkelissä 21. 22.5.2014

Työlinja ja Työlinjan maahanmuuttajapalvelut. ALPO-verkostopäivät Mikkelissä 21. 22.5.2014 Työlinja ja Työlinjan maahanmuuttajapalvelut ALPO-verkostopäivät Mikkelissä 21. 22.5.2014 Irma Valtonen Juulia Lätti Mikkeli 22.05.2014 TE-ASIAKASPALVELUKESKUS Tietoa, neuvontaa ja ohjausta puhelimen,

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA

SATAKUNNAN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA SATAKUNNAN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA 15.11.2012 maakunta-asiantuntija Tuula Telin Visio: SATAKUNTA ON MONIARVOINEN MAAKUNTA, JOSSA KAIKILLA MAAKUNNAN ASUKKAILLA ON MAHDOLLISUUS TEHDÄ TYÖTÄ, SAADA TOIMEENTULO

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Kansainvälinen työharjoittelu. Kansainvälisty. kätevästi palkkaamalla. harjoittelija

Kansainvälinen työharjoittelu. Kansainvälisty. kätevästi palkkaamalla. harjoittelija Kansainvälinen työharjoittelu Kansainvälisty kätevästi palkkaamalla ulkomainen harjoittelija Hyvä työnantaja! CIMO järjestää yhdessä oppilaitosten, opiskelijajärjestöjen ja työhallinnon kanssa ulkomaisille

Lisätiedot

Hyvinvointialan työvoiman turvaaminen

Hyvinvointialan työvoiman turvaaminen Hyvinvointialan työvoiman turvaaminen Asiantuntijaseminaari 13.1.2011, Helsinki Tapani Kojonsaari 13.1.2011 Maahanmuuton tilannekatsaus Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelman väliarviointi Työvoiman

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Valtakunnallinen kehittäminen kotouttamistyössä

Valtakunnallinen kehittäminen kotouttamistyössä Valtakunnallinen kehittäminen kotouttamistyössä - ESR TL2 kehittämisohjelma kotoutumislain toimeenpanon tukena ALIPI-projektin seminaari 23.3.2011/ Paula Kuusipalo Alpo-tukirakenneprojekti ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta

Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta Eija Kyllönen-Saarnio 28.1.2016 Viestintä turvapaikanhakijoiden vastaanotosta ja maahanmuuttajien kotouttamisesta -seminaari

Lisätiedot

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Järjestö palveluiden tarjoajana

Järjestö palveluiden tarjoajana Järjestö palveluiden tarjoajana Hotelli Arthur 3.11. 2011 - Järjestöhautomo 11.11.2011 Maahanmuuttajien järjestäytyminen Suomessa arviolta 700-900 maahanmuuttajayhdistystä Yhdistykset ovat melko nuoria

Lisätiedot

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Maahanmuuttajanuorten tilanne Pirkanmaalla selvityksen alustavia tuloksia Projektikoordinaattori Lilli Rasilainen Tampereen kaupungin ALMA Alueellisen maahanmuuton

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014 Rajat ylittävä sosiaaliturva Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014 Kansaneläke Työttömyyskassat Perheetuudet Kela Työttömyys Työtapaturmaja ammattitautietuudet Terveydenhoito huolto Sairaus- ja äitiysetuudet

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

Gateway-projekti 1.10.2008 31.3.2011. Päivi Jylli Projektipäällikkö Luksia aikuisopisto

Gateway-projekti 1.10.2008 31.3.2011. Päivi Jylli Projektipäällikkö Luksia aikuisopisto Gateway-projekti 1.10.2008 31.3.2011 Päivi Jylli Projektipäällikkö Luksia aikuisopisto Mitä projekti teki? Tuotti työperusteiseen maahanmuuttoon toimintamallin jossa aikuiskoulutuskeskusten rooli keskeinen

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien omakielisen neuvonnan ja ohjauksen vakiinnuttaminen Tampereella ja muissa pirkanmaalaisissa

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA

KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA 2012 1 STRATEGIA Koulutusyhtymän kansainvälisen toiminnan tarkoituksena on, että opiskelijalla on meiltä valmistuessaan oikea asenne erilaisia kulttuureita, eri kieliä

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

ALIPI-HANKE 1.4.2008 31.3.2011 PÄÄTÖSSEMINAARI 23.3.2011 SIBELIUSTALO

ALIPI-HANKE 1.4.2008 31.3.2011 PÄÄTÖSSEMINAARI 23.3.2011 SIBELIUSTALO ALIPI-HANKE 1.4.2008 31.3.2011 PÄÄTÖSSEMINAARI 23.3.2011 SIBELIUSTALO Ulkomaan kansalaisten määrä Päijät-Hämeessä vuoden 2010 vaihteessa Määrä Muun kieliset (ei suomi, ruotsi, saame) Asikkala 110 116 Hartola

Lisätiedot

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Valtakunnalliset sisäisen turvallisuuden päivät Mikkeli 6.9.2013 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

KOTOUTTAMISTYÖN OSAAMINEN KÄYTTÖÖN POHJOIS-KARJALASSA. Pohjois-Karjalan kuntien maahanmuuttoasioiden toimintamalli 2015-2017

KOTOUTTAMISTYÖN OSAAMINEN KÄYTTÖÖN POHJOIS-KARJALASSA. Pohjois-Karjalan kuntien maahanmuuttoasioiden toimintamalli 2015-2017 KOTOUTTAMISTYÖN OSAAMINEN KÄYTTÖÖN POHJOIS-KARJALASSA Pohjois-Karjalan kuntien maahanmuuttoasioiden toimintamalli 2015-2017 POHJOIS - KARJALA MAAHANMUUTTOALUEENA Yhteensä 13 kuntaa: Joensuu, Kontiolahti,

Lisätiedot