Toimintamallin kehittäminen laitospotilaiden suun terveydenhoitoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintamallin kehittäminen laitospotilaiden suun terveydenhoitoon"

Transkriptio

1 Toimintamallin kehittäminen laitospotilaiden suun terveydenhoitoon Birgitta Oksanen HELSINGIN AMMATTIKORKEAKOULU STADIAN JULKAISUJA SARJA C: OPINNÄYTETYÖT 10

2 Birgitta Oksanen Toimintamallin kehittäminen laitospotilaiden suun terveydenhoitoon Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian julkaisuja Sarja C: Opinnäytetyöt

3 2007 Tekijä Julkaisu on tekijänoikeussäädösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. Julkaisija Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia ISBN ISSN

4 Sisällys 1 Johdanto Kehittämistyön tavoitteet ja ongelmat Kehittämistyön lähtökohdat Ikääntyminen ja suun terveys Palveluohjaaja-toiminta (care/case management) Suun terveydenhoidon hoito- ja palvelusuunnitelma Yhteenveto Toimintaympäristön kuvaus Laitospotilaiden suun terveydenhoito Espoossa Aurorakoti Toimintatutkimus kehittämistyön menetelmänä Toimintatutkimus Interventio Kehittämisyön toteutus Tutkimusaineiston hankinta ja analyysi Tutkimuksen tulokset Yhteenveto tuloksista Palveluohjaustoimintamallin muodostuminen Suun hoidon koulutustilaisuuden suunnittelu ja sisältö Toimintamallin toimivuuden arviointi Kehittämishankkeen arviointi Kehittämistyön luotettavuus Eettiset näkökulmat Pohdinta Tulosten tarkastelua Johtopäätökset ja jatkokehittämishaasteet... 69

5 4

6 5 1 Johdanto Espoon vanhuspoliittisen ohjelman taustalla ovat koko Espoon kaupunkia koskevat arvot, visiot ja ikääntynyttä väestöä koskeva päämäärä: ikääntyneen väestön terveys, hyvinvointi ja elämän laatu ovat nykyistä paremmat. Vanhuspalvelujen laadulle asettuu tulevaisuudessa myös entistä enemmän vaatimuksia. Lääketieteen kehittyminen on tuonut moniin sairauksiin tuloksellisia hoitomuotoja ja siirtänyt useissa sairauksissa kuolleisuutta myöhäisempään ikävaiheeseen. (Espoon vanhuspoliittinen ohjelma 2002: 4 8.) Palvelurakenteen kehittämisohjelman voimavaroista tärkein on vanhuspalveluissa työskentelevän henkilöstön osaaminen ja määrä sekä nykyisten työntekijöiden työssä jaksaminen ja työssä kehittymisen mahdollisuudet. (Espoon vanhuspoliittinen ohjelma 2002: 35.) Espoon vanhuspoliittisen ohjelman tavoitteisiin kuuluu, että kaikilla asiakkailla on yhdessä laadittu hoito- ja palvelusuunnitelma, jossa palvelut muodostuvat eri tahojen kanssa yhteistyönä. Palvelutoiminta perustuu ehkäisevään ja kuntouttavaan työotteeseen. Asiakaspalveluprosesseja kehitetään kiinnittäen erityistä huomiota hoitoketjujen toimivuuteen. (Espoon vanhuspoliittinen ohjelma 2002: ) Laitoshoidossa olevien iäkkäiden hoito- ja palvelusuunnitelmaan kuuluu myös suun terveydenhoito. Toteutuakseen tämä vaatii suun terveydenhuollon henkilökunnan ja hoitohenkilökunnan välistä yhteistyötä. Kliinisissä tutkimuksissa on osoitettu, että iäkkäillä pitkäaikaishoidon potilailla on paljon suun hoidon tarvetta (Peltola-Haavisto Eerola Widström 2000: 16 18; Pirilä 2002: ). Kyetäkseen ohjaamaan ja auttamaan potilasta suun hoidossa hoitotyöntekijät tarvitsevat laajaalaiset tiedot suu- ja hammassairauksista sekä niiden ehkäisemisestä ja hoitamisesta (Pirilä 2002: 43). Tutkimusten mukaan hoitotyöntekijöille annetulla suun hoidon koulutuksella ja toimintatapoja muuttamalla on voitu parantaa pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien potilaiden suuhygieniaa (Paulsson Soderfeldt Nederfors Fridlund 2003; Nicole Petrina McHugh Bagg 2005; Strand Wolden Rykkje Gjellestad Stenerlund 2005). Käsillä olevan työn tavoitteena oli etsiä keinoja laitoshoidossa olevien ikääntyvien suun hoidon parantamiseksi kehittämällä hoitohenkilökunnan ja suun terveydenhuollon henkilökunnan väliseen yhteistyöhön toimintamalli, jolla pyritään ylläpitämään laitospotilaiden suun terveyttä. Kehittämistyö toteutettiin yhteistyössä Aurorakodista vastaavan suun terveydenhuollon henkilökunnan, hammaslääkärin ja suuhygie-

7 6 nistin sekä Aurorakodin osasto 5 hoitohenkilökunnan kanssa. Aurorakodin osasto 5 on Espoon kaupungin vanhuspalveluihin kuuluva psykogeriatrinen pitkäaikaishoidon osasto, joka tarjoaa ympärivuorokautista pitkä- ja lyhytaikaista hoitoa 30 potilaalle. Yhteistyössä oli mahdollisuus huomioida hoitohenkilökunnan tieto ja kokemus laitospotilaiden hoitotyöstä sekä suun terveydenhuollon henkilökunnan kokemus suun hoidosta. Kehittämishanke eteni toimintatutkimuksen metodilla. Lähestymistapa oli tietoisuutta lisäävä. Tällöin tutkija ei vie työyhteisöön mitään valmista mallia tai teoriaa, vaan mallia kehitetään yhdessä työyhteisön kanssa. (Lauri Elomaa 1999: ) Toimintatutkimuksen keskeisenä ideaalina pidetään muutosta parempaan; käytäntö on aina tilapäinen, kunnes kehitetään vielä parempi tapa toimia. Toiminnan kehittäminen ja tutkimus ovat pari, jossa molemmat hyötyvät toisistaan. (Heikkinen ym. 1999: ) Aineistona käytettiin kirjallisuutta, tutkimuksia, kokousmuistioita, eri osapuolien kanssa käydyistä keskusteluista tehtyjä muistiinpanoja ja laitoksen hoitohenkilökunnalle tehdyn kyselytutkimuksen tuloksia. Toimintamallia kehitettiin palveluohjaajaideologiaa soveltaen. Palveluohjauksen perusperiaatteena voidaan pitää asiakaslähtöisyyttä, vastuullisuutta ja tehokkuutta (Grönroos Perälä 2002:10). Palveluohjaaja koordinoi saatavilla olevat palvelut tarkoituksenmukaisesti potilaan tarpeista ja päämääristä lähtien, yhteiskunnan asettamien hallinnollisten ja taloudellisten ehtojen puitteissa (Ala-Nikkola Sipilä 1996: 17 18). Kehittämishanke on osahanke Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitoksessa toteutettavassa laajemmassa kehittämishankkeessa työn organisoinnin ja tehtävänjaon terveyspainotteisen toimintamallin kehittämiseksi suuhygienisti- ja hammaslääkärikoulutuksen yhteistyöhön Helsingissä. Kehittämishankkeen prosessin kuvaajasta käytetään tässä hankkeessa nimitystä koordinaattori.

8 7 2 Kehittämistyön tavoitteet ja ongelmat Tavoitteena oli etsiä keinoja laitoshoidossa olevien ikääntyvien suun hoidon parantamiseksi kehittämällä hoitohenkilökunnan ja suun terveydenhuollon henkilökunnan väliseen yhteistyöhön toimintamalli, jolla pyritään ylläpitämään laitospotilaiden suun terveyttä. Tutkimuksellisina tavoitteina oli kuvata: 1. hoitajien tiedot ikääntyneiden suun, hampaiden ja hammasproteesien tilasta sekä suu- ja hammassairauksista ja niiden ehkäisyn keinoista 2. hoitajien käsityksiä suun, hampaiden ja hammasproteesien hoidon toteutumisesta osastolla, toteutumisen esteitä ja kehittämisehdotuksia hoidon parantamiseksi 3. hoitajien omat valmiudet ohjata potilaita suu- ja hammassairauksien ehkäisyssä ja toteuttaa suun, hampaiden ja hammasproteesien hoitoa 4. toimintamallin toimivuuden arviointi.

9 8 3 Kehittämistyön lähtökohdat 3.1 Ikääntyminen ja suun terveys Suugerontologiassa ei paneuduta vain ikääntyneen suun terveyteen, vaan ihminen otetaan huomioon kokonaisuutena. Purentaelin on erottamaton osa ihmistä. Siksi suun terveys vaikuttaa yleisterveyteen ja yleisterveys suun terveyteen. Suun terveys vaikuttaa ravinnon käyttöön, vatsan toimintaan, puheen muodostukseen, hengitykseen, ulkonäköön ja sosiaalisiin kontakteihin. Näiden myötä se vaikuttaa fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Fyysiset ongelmat voivat aiheuttaa esimerkiksi syömisvaikeuksia ja johtaa aliravitsemukseen, josta voi aiheutua fyysisen kunnon ja immuniteetin heikentyminen. Psyykkiset ongelmat, kuten kipu, voivat aiheuttaa tuskaisuutta ja rauhattomuutta. Sosiaaliset ongelmat, kuten pelko pahanhajuisesta hengityksestä, saattavat johtaa eristäytymiseen. (Ekelund 1996: ) Biologiset muutokset ovat väistämättömiä, mutta niiden voimakkuus ja etenemisvauhti vaihtelevat yksilöstä toiseen. Suun ikämuutokset voidaan jakaa biologisiin, hankittuihin ja luultuihin muutoksiin. Biologisiin muutoksiin kuuluu limakalvojen oheneminen, hammaskudoksen maturoituminen, kiilteen fluoripitoisuuden kasvu, pulpan obliteroituminen, tubulusten ahtautuminen, kiinnityssäikeiden jäykistyminen ja purentavoimien väheneminen. Hankittuihin muutoksiin kuuluu hampaiden määrän väheneminen, restaurointikertymän kasvu, proteesikertymän kasvu, alveoliharjanteen madaltuminen ja suuhygieniataitojen huonontuminen. Luultuihin muutoksiin kuuluu syljen erityksen väheneminen, hampaiden irtoaminen ja huono proteesien istuvuus. (Vehkalahti Tilvis 2003: ) Ikääntyvän toimintakykyä voidaan merkittävästi edistää hyvällä suun kunnolla. Yhä useammalla ikääntyvällä on omat hampaat. Hyvä päivittäinen suuhygienia ehkäisee helposti yleisimpiä suusairauksia, kuten hampaiden reikiintymistä ja ientulehdusta, jotka ovat kroonisia, hitaasti eteneviä tauteja, eivätkä useinkaan aiheuta oireita suussa. Lääkkeistä ja sairauksista johtuen monilla iäkkäillä syljeneritys vähenee tai loppuu kokonaan. Siksi hampaiden reikiintymisen riski kasvaa iäkkäillä. Siihen, miten suun hoitoa on tarkoituksenmukaista toteuttaa, vaikuttavat myös monet sairaudet ja toimintakyvyn heikkeneminen. (Nordblad 2002: )

10 9 Suun alueen tulehduksilla, etenkin kiinnityskudostulehduksilla ja parodontaalisairauksilla, voi olla huomattava merkitys useiden, vakavienkin yleissairauksien kehittymiselle. Riskiryhmään kuuluvat vanhukset, monisairaat ja potilaat, joilla on heikentynyt vastustuskyky. Yleisimmän käsityksen mukaan suun infektioiden haitallinen vaikutus yleisterveyteen välittyy verenkiertoon päässeiden bakteerien kautta. Sairautta aiheuttava materia pääsee muualle kehoon usean reitin kautta. Näitä ovat verisuonisto, hengitystiet ja nielu. (Lamberg 2000: ) Erityisesti parodontiitti voi lisätä sydän- ja aivoinfarktin riskiä. Verenkiertoon päästyään bakteerit voivat aiheuttaa hengenvaarallisen sydäntulehduksen, endokardiitin, henkilöille, joilla on sydämen läppävika tai tekoläppä. Lisäksi ne voivat aiheuttaa komplikaatioita tekonivelpotilaille tekonivelten alueelle. Vuodepotilaalle suusta keuhkoihin joutuvat bakteerit voivat aiheuttaa keuhkokuumeen. Suuhygieniaa tehostamalla keuhkokuumeita on voitu vähentää. Suun tulehdukset vaikuttavat myös diabeteksen hoitotasapainoon, ja ne voivat pahentaa monia yleissairauksia, kuten Crohnin tautia, astmaa ja MS-tautia. Hammasproteeseja käyttävillä on todettu olevan enemmän mikrobeja suussaan kuin proteeseja käyttämättömillä. Potilaalle, jonka yleistila on heikentynyt, voi suussa oleva sieni vaurioituneen limakalvon kautta aiheuttaa henkeä uhkaavan syvän sieni-infektion. (Suomen hammaslääkäriliiton Vanhustyöryhmä 2003: ) Heikentynyt suun kunto, puremisongelmat, kuiva suu, kivut suussa ja nielemisongelmat liittyvät myös virheravitsemustilaan. (Soini 2004; Muurinen ym. 2003: 21.) Ikääntyneiden suun terveydentila Terveys tutkimus osoitti, että joka kolmas vuotiaista ja tätä vanhemmista joka toinen oli hampaaton. Eläkeläisillä hampaattomuus oli kaksi kertaa niin yleistä Pohjois-Suomessa kuin Etelä-Suomessa. (Vehkalahti 2004: 137.) Kliinisessä tutkimuksessa (n = 5295) ikääntyneistä naisista 40 prosentilla ja miehistä 22 prosentilla oli puhtaat hampaat (ei plakkia), mutta 14 %:lla naisista ja 30 %:lla miehistä plakkia oli runsaasti (Vehkalahti Knuuttila 2004: 44). Tutkituista naisista (n = 2856) ja miehistä (n = 2533) vanhimmilla oli karieshampaita selvästi enemmän kuin muilla: 75 vuotta täyttäneillä miehillä oli keskimäärin 1,7 ja naisilla 1,2 karieshammasta, kun vuotiailla miehillä niitä oli keskimäärin 1,1 ja naisilla 0,5 (Vehkalahti Varsio Hausen 2004: 77 78). Ientulehduksen esiintyvyys oli (n = 5245) vuotiailla 69 % ja 65-vuotiailla ja sitä vanhemmilla 73 %. Parodontiitin esiintyvyys oli (n = 5255)

11 vuotiailla 69 % ja 65-vuotiailla ja sitä vanhemmilla 73 %. (Knuuttila 2004: ) Tutkimukseen osallistuneista (n = 6727) yli 75-vuotiaista joka toisella oli kokoproteesi ylä- ja alaleuassa ja yli 55-vuotiaista viidesosalla oli vähintään yksi proteesi. Hammaslääkärin arvioimaa hammasproteesien korjaustarvetta oli joka toisella irtoproteesin käyttäjällä (48 %). Proteeseista 43 % oli hammaslääkärin arvion mukaan puhtaita. (Nordblad Könönen Suominen-Taipale 2004: ) Limakalvojen tutkimuksessa (n = 6315) lähes puolella (45 %) irrotettavien hammasproteesien käyttäjistä oli jokin proteesin aiheuttama limakalvomuutos. Proteesistomatiitti oli yleisin löydös, ja sitä havaittiin joka kolmannella (30 %) yläproteesin käyttäjällä. Proteesistomatiitin esiintyvyys ei ollut yhteydessä tutkittavan ikään. Painohaavoja oli 17 %:lla ja limakalvohyperplasia todettiin 12 %:lla. (Söderholm Suominen-Taipale 2004: ) Tutkimuksen mukaan suomalaisten aikuisten suun ja hampaiston terveys on parempi kuin 20 vuotta sitten. Vähemmän koulutetuilla on edelleen enemmän suun sairauksia. Karies on vähentynyt ja hampaita on aiempaa paljon enemmän. Hampaiden kiinnityskudossairauksien määrä on kuitenkin pysynyt lähes ennallaan. Hampaattomuus on vähentynyt koko väestössä, mutta eläkeläisillä se on edelleen yleistä, yleisintä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Irrotettavia hammasproteeseja on paljon, kuten myös niiden yhteydessä esiintyviä limakalvomuutoksia ja proteesien korjaustarvetta. Erilaisten kiinteiden proteettisten ratkaisujen tarve voi lisääntyä väestön ikääntyessä. (Suominen-Taipale Nordblad Vehkalahti Aromaa 2004: ) Tutkimuksessa Pitkäaikaisesti laitoshoidossa olevien ja palvelutaloissa asuvien suun terveydenhoito ja hoidontarve Hämeenlinnassa 1998 tutkittiin 277 pitkäaikaispotilaan ja palvelutaloissa asuvan suunhoitoa ja suunhoidon tarvetta. Hammaslääkärin tekemään tutkimukseen asukkaiden suun terveydentilasta ja arvioon hoidontarpeesta osallistuivat kaikki tutkitut (n = 175), joista hampaallisia oli 118. Tutkituista asukkaista hampaattomia oli 57 % ja irtoproteesia käytti 47 %. Hammaslääkärin arvion mukaan 58 %:lla tutkituista oli jotakin suunhoidon tarvetta. Proteettisen hoidon tarvetta oli 35 %:lla. Paikkaushoidon tarvetta oli noin kolmanneksella ja ehkäisevän karieshoidon tarvetta oli 80 %:lla hampaallisista tutkituista. Ienhoidon tarvetta oli 41 %:lla ja hammaskiven poiston tarvetta 48 %:lla hampaallisista tutkituista. Akuuttihoidon tarve oli vähäistä eikä esimerkiksi märkäpesäkkeitä havaittu lainkaan. (Peltola-Haavisto Eerola Widström 2000: ) Tutkimuksessa Laitoshoidossa olevien vanhusten suun hoito hammaslääkärin tekemässä kliinisessä tutkimuksessa tutkittiin 40 laitoshoidossa olevaa potilasta. Tutkituista 55 %:lla oli jäljellä ainakin yksi hammas. Kariesta

12 11 havaittiin 33 tutkitulla, reikiintyneitä hampaita oli yhdestä kahteenkymmeneen. Runsaasti plakkia oli 86 %:lla. Vaikea-asteista ientulehdusta oli 68 %:lla. Kokoproteesien käyttäjiä oli 15, ja kymmenellä proteesit olivat huonosti istuvat. Osaproteeseja ja/tai jommankumman leuan proteesit oli 14:llä. Näistä vain yhden proteettista tilannetta voitiin pitää hyvänä, kaikilla muilla oli proteettisen hoidon tarvetta. Kymmenellä tutkituista esiintyi proteesistomatiittia ja kolmella sieni-infektio. Vanhukset kokivat myös itse, että heillä oli hyvin paljon erilaisia suuhun, hampaisiin ja hammasproteeseihin liittyviä ongelmia. (Pirilä 2002: ) Tutkimus siitä, miten hoitotyötekijät arvioivat ikääntyneiden suun terveyttä laitoksessa, toteutettiin Helsingin Laakson sairaalassa (n = 255). Useimmat (77 %) potilaista olivat kyvyttömiä syömään normaalia ruokaa. Toiminnalliset rajoitukset dominoivat, ja sitä seurasivat psykososiaaliset ja kipuun tai epämukavuuteen liittyvät rajoitukset. Oman hoitajan arvioimana suun terveys oli hyvä 9 %:lla, kohtalainen 44 %:lla ja huono 47 %:lla. Kliinisen tutkimuksen perusteella suun terveys oli hyvä 19 %:lla, kohtalainen 33 %:lla ja huono 48 %:lla. Vähemmän rajoituksia todettiin niillä, joilla suun terveys oli parempi sekä omien hoitajien että kliinisen tutkimuksen perusteella. (Peltola Vehkalahti Simoila 2005: 22; ) Ikääntyneiden suun hoito laitoksissa Hoitohenkilökunnan käsityksiä laitoshoidossa olevien vanhusten suun terveydestä ja sen hoidosta tutkittiin Espoon sairaaloissa ja vanhainkodeissa (n = 128). Puolet hoitotyötekijöistä arvioi vanhusten suun terveyden hyväksi ja puolet huonoksi. Suun hoitoa pidettiin kuitenkin hoitotyön osana ja erittäin tärkeänä. Ikääntyminen, sairaudet ja niiden hoitoon käytettävät lääkkeet lisäsivät selvästi itsehoitotarvetta. Henkilökunnan mukaan vanhukset ilmaisivat itsehoitotarpeitaan kuitenkin vähäisesti. Suun terveydestä huolehtimisen kyky laski iän ja huonon kunnon myötä, ja siksi hoitotyöntekijät pitivät omaa osuuttaan vanhusten suun hoidossa tärkeänä. Hoitohenkilökunnan mukaan itsehoitovajautta lisäsivät yleiskunnon heikkous, käsien huono toiminta, huono liikkumiskyky, väsymys ja huono näkö. Suun hoitoon vaikuttivat käsitykset suun hoidon ongelmista, tärkeydestä, tarpeen määrästä ja sen ilmaisusta. Autettavien potilaiden hampaiden harjaus ja limakalvojen puhdistus sykeröillä toteutettiin hyvin. Vanhusten omia hampaita useammin puhdistettiin proteesit ja hammasvälien puhdistus oli vähäistä. (Holopainen 1995: ) Hoitajien näkökulmia laitoshoidossa olevien vanhusten suun ja hampaiden hoidosta tutkittiin Turun terveyskeskuksen sairaalan si-

13 12 sätautien ja geriatrian osastoilla (n = 102). Lähes kaikki hoitajat (99 %) vastasivat ohjaavansa vanhuksia suuhygieniasta huolehtimisessa. Myös hammasproteesien puhdistuksesta huolehdittiin hyvin. Hoitajista 62 % puhdisti vanhusten hampaat päivittäin. Fluorihoitoja hampaiden vastustuskyvyn lisäämiseksi käytti 25 % kysymykseen vastanneista hoitajista. Tutkimuksessa hoitajat tunnistivat useita suun alueen ongelmia, jotka ovat helposti havaittavissa ilman asiantuntemusta. Suun limakalvojen kuntoa arvioitiin melko vähän, ja niiden puhdistustoimet jäivät myös vähäisiksi. Lähes kaikki hoitajat olivat havainneet vanhusten suun kuivumista, mutta vain runsas kymmenesosa otti yhteyttä hammashoitolaan havaittuaan syljenerityksen vähenemistä. (Wilkman Välimäki 1997: ) Pitkäaikaisesti laitoshoidossa olevien ja palvelutaloissa asuvien suun terveydenhoito ja hoidontarve Hämeenlinnassa 1998 tutkimuksessa (n = 151) hoitajista vain 10 % ilmoitti, että uuden asukkaan tulotarkastukseen kuului suun terveyden tarkastus. Hoitaja oli useimmin (38 %:ssa) päättämässä asukkaan lähettämisestä suunhoitoon. Huollettavista vain noin kolmanneksen osalta hoitajat ilmoittivat viimeisimmän käynnin suunhoidossa. Suun hoito oli tehty 86 %:lle kolmen vuoden sisällä. (Peltola-Haavisto Eerola Widström 2000: ) Hoitajien ilmoituksen mukaan 80 % asukkaista puhdisti hampaat tai suun päivittäin. Kerran viikossa puhdisti 8 %. Miehistä 14 % ja naisista 12 % ei puhdistanut koskaan hampaitaan tai suutaan. Hoitaja avusti 70 % pitkäaikaispotilaista ja 25 % palvelutalojen asukkaista hampaiden tai proteesien pesussa. Pitkäaikaispotilaista 12 %:n kohdalla hoitaja avusti joskus, sen sijaan 16 % pitkäaikaispotilaista ja 72 % palvelutaloissa asuvista puhdisti hampaansa tai proteesinsa itse. Asukkaan janojuomana oli 31 %:lla sokerimehu ja 3 %:lla limonadi. Muilla oli janojuomana vesi tai sokeriton mehu. Hammastahnan lisäksi laitoksissa ei ollut yleisesti käytössä muuta kariesta ehkäisevää suunhoitoainetta. Hoitajista 65 % ilmoitti laitoksensa olevan kiinnostunut suunhoidollisista asioista. (Peltola-Haavisto Eerola Widström 2000: ) Tutkimuksessa Laitoshoidossa olevien vanhusten suun hoito selvitettiin vastaajien mielipiteitä suun hoidon toteutuksesta laitoksissa. Lähes kaikkien hoitotyötekijöiden yli (70 %) mielestä hammasproteesien puhdistuksesta huolehdittiin hyvin. Vastaajista 60 % oli sitä mieltä, että hampaat pestiin kerran päivässä ja 65 % mielestä syljen eritysongelmista kärsivien suun hoidosta huolehdittiin huonosti. Hoitotyönsuunnitelmaan kirjattiin vähän suun hoitoon liittyviä asioita, ja raportointitilanteiden yhteydessä ei kerrottu juuri mitään suun hoitoon liittyvää asiaa. (Pirilä 2002: )

14 Hoitohenkilökunnan valmiudet toteuttaa suun hoitoa Hoitohenkilökunnan käsityksiä laitoshoidossa olevien vanhusten suun terveydestä ja sen hoidosta tehdyssä tutkimuksessa (n = 128) ilmeni, että suun hoidon hyödyt ja haitat tunnettiin hyvin, mutta silti suun hoitoa ei aina toteutettu hyvin. Huonontavasti hoitoon vaikuttivat kiire ja keskustelun vähyys suun hoitoon liittyvistä asioista. Pääasiassa vanhusten suun hoidosta vastasi hoitohenkilökunta, mutta hammashoitolan vastuuta pidettiin myös tärkeänä ja sen toivottiin lisääntyvän. Koulutuksesta saadut valmiudet suun hoitoon olivat vähäiset. Valmiudet kehittyivätkin lähinnä työkokemuksen myötä. Lisätietoa tarvittiin suun hoidon ongelmien ja tarpeiden tunnistamiseen. (Holopainen 1995: ) Hoitajien näkökulma laitoshoidossa olevien vanhusten suun ja hampaiden hoidosta tutkimuksen (n = 102) tulosten mukaan hoitajien tiedot vanhusten suun alueen sairauksista eivät olleet riittäviä. Puutteita ilmeni myös suuhygieniaa koskevissa tiedoissa ja taidoissa. Tieto suun alueen kunnon merkityksestä näyttäisi olevan kokemuksen mukanaan tuomaa tietoa. Hoitajilla olevaan tiedon määrään olivat yhteydessä hoitajien ikä, työkokemuksen pituus ja vanhuspotilaita hoitavilla osastoilla toimitun ajan pituus. Hoitajista 22 %:lla kaikki suun ja hampaiden kunnon merkitystä käsittelevän tietotestin vastaukset oli oikein. Puolet oikeita ja puolet vääriä vastauksia oli 35 %:lla. Iäkkäämmät hoitajat tiesivät enemmän suun ja hampaiston kunnon merkityksestä vanhusten hyvinvoinnille. Mitä kauemmin hoitaja oli toiminut terveydenhuoltoalalla, sitä enemmän hänellä oli tietoa, samoin mitä pidempään hoitaja oli toiminut vanhuspotilaita hoitavilla osastoilla, sitä enemmän hänellä oli tietoa. Lisäksi mitä paremmin hoitaja arvioi osastolla huolehdittavan suun alueen hoidosta, sitä paremmat olivat hänen tietonsa suun ja hampaiden kunnon merkityksestä vanhuksen hyvinvoinnille. Hoitajien ammattikoulutuksella, suun alueen hoidon tärkeänä pitämisellä tai hoitajan arvioilla omista suun ja hampaiden hoidon valmiuksista ei ollut yhteyttä hoitajilla olevaan tietoon. Suun ja hampaiden hoitoon laitoksissa vaikuttavat hoitajien omat arviot siitä, miten tärkeänä suun hoitoa pidetään, millaiset valmiudet hoitajalla on sekä kuinka hyvin hänen mielestään osastolla huolehditaan suun alueen hoidosta. Suun alueen hoitoon saattavat vaikuttaa myös hoitajien asenteet. (Wilkman Välimäki 1997: ) Pitkäaikaisesti laitoshoidossa olevien ja palvelutaloissa asuvien suun terveydenhoito ja hoidontarve Hämeenlinnassa 1998 tutkimuksessa (n = 153) hoitajista suurin osa arvioi valmiutensa asukkaiden suun hoitoon hyviksi tai kohtuullisiksi, samoin valtaosa piti toteuttamista helppona tai kohtuullisen helppona. Hoitajan koulutustasolla ei ollut yhteyttä huollettavan suun hoi-

15 14 don koettuun helppouteen tai vaikeuteen. Hampaallisten asukkaiden päivittäisen suun hoidon hoitajat kokivat useammin vaikeaksi tai erittäin vaikeaksi kuin hampaattomien. Hoitajat eivät myöskään aina tienneet, oliko huollettavalla luonnonhampaita vai ei. Enemmistön (62 %) mielestä suun hoitoon liittyvistä asioista ei oltu saatu riittävästi opastusta. Opastajana suunhoidollisissa asioissa oli useimmiten työtoveri. (Peltola-Haavisto Eerola Widström 2000: 6 9.) Haastatelluista asukkaista vain viisi prosenttia olisi halunnut lisäapua päivittäiseen suunhoitoon. Hoitajien mukaan huollettavan sairaustila, kommunikaatiovaikeudet ja huono fyysinen kunto aiheuttivat lisäavun tarvetta. Lisäksi kiireinen työtahti ja hoitajan tietämättömyys huollettavan suun hoitoon liittyvistä asioista hankaloittivat hoitotyötä. Hammaslääkärin tekemässä tutkimuksessa havaittiin runsaasti erilaista suun hoidon tarvetta, joka olisi vaatinut hoitoa ja jatkohoito-ohjeita. Tutkituista kolmasosan kohdalla hoitajat eivät osanneet sanoa, olisiko huollettavalla ollut tarvetta suunhoitoon. Tutkimuksen haastatteluissa ilmeni, ettei ennaltaehkäisevän suunhoidon merkitystä tunnettu. Hoitolaitoksissa, joissa hammashuoltaja hoiti ennaltaehkäisevästi pitkäaikaispotilaita, omahoitajat eivät aina ilmoittaneet tästä vastauksissaan. Ilmeisesti hammashuoltajien työ ja omahoitajien työ eivät kohdanneet terveyskeskussairaaloissa, mikä johtaa siihen, että sairaanhoitohenkilöstön tieto ja kokemus potilaiden suunhoidosta ja hammashuoltajien kokemus hoitotyöstä jäävät vähäisiksi. Päivittäinen suun hoito on osa potilaan perushoitoa laitoksessa ja hoitohenkilökunnan vastuulla. (Peltola-Haavisto Eerola Widström 2000: ) Laitoshoidossa olevien vanhusten suun hoito tutkimuksessa selvitettiin vastaajien valmiuksia toteuttaa vanhuksen suun hoitoa. Hoitotyöntekijöiden ja -opiskelijoiden mielestä he olivat saaneet liian vähän opetusta suun terveydenhoitoon liittyvistä asioista. Vastaajilla oli paljon väärää tietoa suun sairauksien syistä. Valmiuksia ohjata vanhusta karieksen ehkäisyssä pidettiin molemmissa ryhmissä pääosin hyvinä. Huonoimmiksi valmiudet koettiin suun limakalvojen haavaumien ehkäisyssä. Hoidon toteuttamisessa parhaimpana valmiuksia pidettiin hammasproteesien puhdistamisessa ja huonoimpana suun limakalvojen infektioista kärsivän suunhoidossa. Käytännön valmiudet huolehtia vanhuksen suun hoidosta olivat hoitotyöntekijöiden ja -opiskelijoiden mielestä hyvät, vaikka he olivat saaneet vähän opetusta suu- ja hammassairauksien syistä, ehkäisyn keinoista ja suun, hampaiden ja hammasproteesien hoitamisesta. (Pirilä 2002: ) Hoitajat pitivät tärkeänä yhteistyötä hammashoitohenkilökunnan kanssa. Hammashoitohenkilökunnan toivottiin opastavan henkilökuntaa ja huolehtivan vaikeasti hoidettavien ikääntyneen suun hoidosta.

16 15 Ehdotettiin, että osastolla voisi olla suun terveydestä vastaava hoitaja, jonka vastuulla olisivat ikääntyneiden suun, hampaiden ja hammasproteesien hoidon kehittäminen ja valvonta. Koulutusta toivottiin lisää suu- ja hammassairauksista, niiden merkityksestä ihmisen yleisterveyteen sekä niiden ehkäisyn keinoista. Käytännön koulutusta toivottiin ikääntyneen suun, hampaiden ja hammasproteesien hoitamiseen sekä erityisongelmista kuten syljeneritysongelmista kärsivien auttamiseen. Koulutusta toivottiin myös tilanteisiin, joissa ikääntynyt on yhteistyöhaluton ja kieltäytyy suun hoidosta. Kiireen poistamista ja henkilökuntamäärien lisäämistä pidettiin myös tärkeänä. (Pirilä 2002: ) Kyetäkseen ohjaamaan ja auttamaan potilasta suun hoidossa hoitotyöntekijät tarvitsevat laaja-alaiset tiedot suu- ja hammassairauksista sekä niiden ehkäisemisestä ja hoitamisesta. (Pirilä 2002: 43.) Tutkimusten mukaan hoitotyötekijöille annetulla suun hoidon koulutuksella ja toimintatapoja muuttamalla on voitu parantaa pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien potilaiden suuhygieniaa (Paulsson Soderfeldt Nederfors Fridlund 2003: Nicole Petrina McHugh Bagg 2005: Strand Wolden Rykkje Gjellestad Stenerlund 2005). 3.2 Palveluohjaaja-toiminta (care/case management) Kehittämistyötä lähdettiin toteuttamaan palveluohjaajaideologiaa soveltuvin osin noudattaen. Palveluohjaus on Yhdysvalloissa syntynyt ja sieltä Iso-Britanniaan ja Saksaan levinnyt työmuoto. Palveluohjaaja-nimike on käännös englanninkielisistä sanoista case manager ja care manager. Palveluohjaaja on palveluohjauksesta vastaava sosiaali- ja terveydenhuollon tai muun sosiaaliturvan ammattihenkilö. (Kuusisto-Niemi 2002: 24.) Asiakasryhmien erilaisista tarpeista johtuen palveluohjauskäsitettä on käytetty eri hankkeissa eri merkityksissä ja erilaisia asioita painottaen. Palveluohjaajana voi toimia palvelujärjestelmän sisältä tuleva työntekijä tai ulkopuolinen, esimerkiksi jonkin järjestön työntekijä. (Pietiläinen Seppälä 2003: 19.) Palveluohjaus, yksilökohtainen palveluohjaus ja yksilöllinen palveluohjaus tarkoittavat toimintaa, jolla tuetaan erityisen palvelun tarpeessa olevan asiakkaan selviytymistä. Siinä kootaan yhteen asiakkaalle kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon ja muun sosiaaliturvan palvelut sekä neuvotaan ja ohjataan asiakasta palvelujen käytössä. Yksilökohtaisella palveluohjauksella ja yksilöllisellä palveluohjauksella tarkoitetaan erityisesti palvelujen kokoamista asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. (Stakes sosiaali- ja terveydenhuollon sanastoja 2001.)

17 16 Palveluohjauksen perusperiaatteena voidaan pitää asiakaslähtöisyyttä, vastuullisuutta ja tehokkuutta. Jotta mallin perusperiaatteet voivat toteutua, hoito toteutetaan niin, että hoitotiimi on mahdollisimman pieni ja pysyvä. Organisaation toiminnan keskipisteenä on asiakas. Kaikki hoitotiimin jäsenet suuntaavat asiantuntemuksensa siten, että hoito on mahdollisimman sujuvaa ja saumatonta. (Grönroos Perälä 2002: 10.) Asiakkaan ja työntekijän näkökulmasta katsottuna palveluohjauksessa korostuu palvelujen suunnittelu ja koordinointi, organisaation näkökulmasta katsottuna siinä korostuvat palveluita käyttävien asiakkaiden tunnistaminen ja resurssien käytön valvonta. (Valta 2003: 25.) Palveluohjaaja koordinoi saatavilla olevat palvelut tarkoituksenmukaisesti potilaan tarpeista ja päämääristä lähtien, yhteiskunnan asettamien hallinnollisten ja taloudellisten ehtojen puitteissa. Palveluohjaus alkaa yksilöllisten tarpeiden kartoituksella, jonka jälkeen yhdessä asiakkaan kanssa kootaan tarpeita vastaava palvelukokonaisuus. Yksilökohtaisessa palveluohjauksessa palvelujärjestelmän yhteistyöongelmia pyritään ratkaisemaan, jolloin lähtökohtana ovat yksittäisen ihmisen elämäntilanne ja hänen tarvitsemansa palvelut. Asiakkaalle nimetään henkilökohtainen vastuuhenkilö auttamaan oikeiden palvelujen valinnassa. Hankintapäätökset palveluista tehdään mahdollisimman lähellä asiakasta. Asiakkaan tilanteen kehitystä seurataan ja tarvittaessa palvelukokonaisuutta muutetaan. (Ala-Nikkola Sipilä 1996: 17 18; Ala-Nikkola Valokivi 1997: ) Palveluohjaus voidaan jakaa viisivaiheiseen prosessiin, joista ensimmäinen on valikointi. Asiakasvalikoinnin yhteydessä pohditaan, ketkä voivat kuulua palvelujen piiriin ja missä tapauksessa palveluohjaus kannattaa aloittaa. Toiseksi tehdään asiakkaan palvelutarpeen arviointi ja yksilöllisen palvelupaketin kokoaminen. Palvelujen tarpeet voivat olla hyvinkin vaihtelevia. Arvioinnissa mietitään, mihin asiakas pystyy, mitkä ovat hänen vahvuutensa, haluaako joku auttaa häntä ja miten se asiaan vaikuttaa. Miten olemassa olevilla palveluilla voidaan vastata asiakkaan tarpeisiin, mitkä ovat kustannukset. Tietoa hankitaan kaikilta asiakkaan hoitoon osallistuvilta. Tässä yhteydessä voidaan myös miettiä, riittääkö palvelupaketin kokoamiseen palveluohjaaja vai tarvitaanko tehtävään moniammatillista tiimiä. Kolmanneksi suunnitellaan ja järjestetään palvelut. Arvioinnin pohjalta tehdään hoivasuunnitelma ja asiakkaan kanssa sovitaan tulevista palveluista, niiden seurannasta, käyttäjien oikeuksista ja velvollisuuksista. Lisäksi mietitään palveluohjaajan tulevaa roolia ja seurantatapaa. Palvelun järjestämisvaiheessa hyödynnetään moniammatillisen tiimin tietoja. Neljänteen ja viidenteen vaiheeseen kuuluvat seuranta ja hoivajärjestelyn tarvittava korjaaminen. Palveluohjauksessa seuranta tarkoittaa jatkuvuutta. Palveluoh-

18 jaaja valvoo suunnitelman toteutumista ja tarpeiden muutosta, antaa palautetta palvelutyöntekijöille ja arvioi tilanteen uudelleen. Seurannan tarkoitus on, että tarpeen niin vaatiessa palveluita pystytään nopeasti muuttamaan. Palveluohjaustyö voidaan päättää, kun hoivan tarve loppuu. (Ala-Nikkola Sipilä 1996: 22 25; Ala-Nikkola 2000: ) Toimivia palveluohjauksen elementtejä selvitettiin Sanna Blomgrenin 2005 tekemässä kirjallisuuskatsauksessa suomalaisista palveluohjaustutkimuksista. Palveluohjausta on suunnattu mm. vanhuksille ja vammaisille, perheille ja lapsille, nuorille, pitkäaikaistyöttömille, huumekuntoutujille ja mielenterveyskuntoutujille (Blomgren 2005: 3). Kirjallisuuskatsauksessa palveluohjauksen toimivuuden elementeistä esille nousivat: luottamuksellinen asiakas työntekijäsuhde, henkilökohtainen ja paneutuva palvelu, oma vakituinen työntekijä, jolla on kokonaisvastuu ja kokonaisnäkemys asiakkaan tilanteesta, palveluohjaajan sijainti lähellä asiakasta ja palveluohjaajan helppo tavoitettavuus. Palveluohjaus olisi hyvä käynnistää muutostilanteessa tai siirtymävaiheessa. Perusteellinen ja kokonaisvaltainen asiakkaan tilanteen peruskartoitus alussa kannattaa, konkreettisten välineiden yhdistäminen palveluohjaukseen oli myös toimiva ratkaisu, esimerkiksi: vanhusten kuntoutustutkimukset, terveystarkastukset, työllistymispalvelut. Palveluohjaajan taustatukena tulisi olla tiimi tai henkilö, jonka kanssa yhdessä jakaa kokemuksia ja pohtia pulmallisia tilanteita, ja tärkeää on myös palveluohjaajien jatkuva koulutus, joka on suunnattu käytännön työstä lähtevään tarpeeseen. Esiin nousseita ongelmia olivat mm. jatkopalvelujen saatavuus ja palveluohjauksen lopettaminen. (Blomgren 2005: ) Palveluohjaajalla olisi oltava resursseja käytössään sekä päätös-, toimi- ja vaikutusvaltaa yli organisaatiorajojen. Palveluohjaajan asema voi olla palvelujärjestelmän ja asiakkaan välissä ristiriitainen. Toisaalta hän rahoittajan edustajana pyrkii minimoimaan kustannuksia ja toisaalta hänen olisi kuultava myös asiakasta ja hänen läheisiään. (Blomgren 2005: 7 12.) Suun terveydenhuollossa palveluohjausta on käytetty lasten suun terveyden edistämisessä Seatlessa (Wysen, Kristen H. Hennessy, Patricia M. Lieberman, Martin I. Garland, Tracy E. Johnson, Susan M. 2004: ). Espoossa palveluohjaustoimintamallia on kehitetty kotisaattohoitoon (Lehtomäki 2005: 32 34). Lisäksi Espoossa käytetään palveluohjausta päihdehoidon, kehitysvammaisten ja vammaisten sekä mielenterveyspalveluiden asiakkaiden ohjauksessa. 17

19 Suun terveydenhoidon hoito- ja palvelusuunnitelma Saumaton palvelukokonaisuus sosiaali- ja terveydenhuollossa on palvelujen yhteen liittämistä asiakkaan parhaaksi. Tavoitteena on asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukainen hoito- ja palvelukokonaisuus. Saumattomuus edellyttää sosiaalityön, lääketieteen ja hoitotyön ammattilaisten sekä muiden ikääntyneen hoitoon ja palveluun osallistuvien henkilöiden moniammatillista ja käytännönläheistä yhteistyötä, jolla turvataan hoidon jatkuvuus. Yhteistyössä kukin ammattiryhmä tuo asiakkaan käyttöön oman asiantuntemuksensa. Yhdessä suunnitellaan ikääntyneelle hänen tarpeitaan ja toiveitaan vastaava palvelukokonaisuus. Elämäntilanteen ja toimintakyvyn muuttuessa lisätään tai vähennetään palveluja tai yhdistetään niitä. (Paasivaara Nikkilä Voutilainen 2004: ) Luodaan moniammatillisesti palveluiden yhteinen tavoite, johon pyritään yhteisesti sovituilla toimenpiteillä. Yhteisesti sovituilla säännöillä käydään keskustelua niin, että kaikilla osallistujilla on mahdollisuus vaikuttaa keskusteluun ja päätöksentekoon. (Isoherranen 2004: ) Saumaton tiedonkulku on tärkeää, kun ikääntyvä asiakas ja häntä hoitava ammattihenkilökunta tarvitsevat tietoa muodostaakseen nopeasti kokonaiskäsityksen palveluketjun keskeisistä tavoitteista, toimijoista, tapahtumista ja etenemisestä. Haasteena jokaiselle ikääntyvän hoitoon ja palveluun osallistujalle on ajantasaisen hoito- ja palvelusuunnitelman ylläpitäminen ja arvioiminen. Tiedon kulun toteuttaminen on vaativaa silloin, kun ketju muodostuu eri organisaatioiden antamista hoidoista ja palveluista. Saumaton palveluketju vaatii hyvän yhteistyön lisäksi kustannustietoisuutta. Voimavarat on kohdennettava mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Toimijoilla tulee olla kyky punnita esimerkiksi sitä, annetaanko ikääntyneelle oikeaa hoitoa ja palvelua, onko se oikeaan aikaan annettua, onko sitä tarvittava määrä sekä onko se oikeantasoista suhteessa ikääntyvän tarpeisiin. (Paasivaara Nikkilä Voutilainen 2002: 53.) Hyvä hoito- ja palvelusuunnitelma parantaa tiedonkulkua, tukee iäkkään omatoimista selviytymistä ja kertoo muutoksista suun kunnossa. Suun hoidon osalta hoito- ja palvelusuunnitelman teko voidaan jakaa neljään vaiheeseen:

20 19 1. Asiakkaaksi tulovaiheessa selvitetään hoito- ja palvelusopimusta laadittaessa aikaisemmat suun hoito- ja puhdistustottumukset, hammasproteesin käyttö, lääkitykset sekä niiden mahdolliset sivuvaikutukset ja hammashoidon säännöllisyys. Sairaudet ja toimintakyvyn heikkeneminen vaikuttavat myös siihen, miten suun hoitoa on tarkoituksenmukaista toteuttaa. Lisäksi tehdään suun hoidon palvelujen tarpeen arviointi ja sovitaan suun hoitopalvelujen järjestämisestä. 2. Neuvotteluvaiheessa selvitetään asiakkaan toiveet ja odotukset suunhoitopalvelujen järjestämisestä. Sovitaan toimenpiteistä, joita tarvitaan suuhygienian ylläpitämiseksi ja keskustellaan mahdollisista kustannuksista. 3. Toimintavaiheessa päätetään suunhoitopalveluista ja arvioidaan asiakkaan mahdollisuudet käyttää niitä. Tarkistetaan päivittäiset suun hoitotoimet ja valmistaudutaan suun hoitotilanteeseen. Lisäksi tehdään suun tutkimus, hoitosuunnitelma, ajoitus ja kustannusarvio. 4. Palaute- ja seurantavaiheessa viestintä eri toimijoiden välillä on tärkeää: hyvä hoito- ja palvelusuunnitelma parantaa tiedonkulkua sekä mahdollistaa tarvittaessa puuttumisen nopeasti suun kunnossa tapahtuviin muutoksiin ja niiden korjaamiseen. Varmistetaan, sujuuko päivittäinen suun puhdistus, ja tarvittaessa tuetaan suun puhdistustoimia. Asiakirjoihin merkitään hoidon toteutus ja jatkotoimenpiteet. Arvioinnissa ja palautteessa huomioidaan asiakkaan ja omaisten kokemukset, yhteyksien ja yhteistyön toimivuus sekä saatu palaute hoidon toteutumisesta. (Nordblad 2002: ) 3.4 Yhteenveto Tutkimusten mukaan laitoshoidossa olevien ikääntyvien suun terveyden hoidossa on kehittämisen tarvetta. Ikääntyvän toimintakykyä voidaan merkittävästi edistää hyvällä suun kunnolla. Jos suuta ei puhdisteta päivittäin, suun mikrobien määrä kasvaa, ja niiden kyky aiheuttaa sairauksia lisääntyy. Suun alueen tulehduksilla, etenkin kiinnityskudostulehduksilla ja parodontaalisairauksilla, voi olla huomattava merkitys useiden, vakavienkin yleissairauksien kehittymiselle. Riskiryhmään kuuluvat vanhukset, monisairaat ja potilaat, joilla on heikentynyt vastustuskyky. Hyvällä päivittäisellä suuhygienialla voidaan helposti eh-

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää?

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 1 Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 10.10.2007 Anne Nordblad 2 Taustaa ja julkaistua tietoa mielenterveyspotilaiden suun hoidosta ja palveluista Hammassairauksien ehkäisy

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Kainuun terveyshyötymalli. Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä

Kainuun terveyshyötymalli. Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä Kainuun terveyshyötymalli Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä Omahoidon tuki Palveluvalikoima Päätöksentuk i Tiedon tehokäyttö

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA 1 PALVELUOHJAUS - Asiakkaan etua korostava työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujärjestelmän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY

HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY 15.9. 31.10.2015 TAUSTAA Vanhuspalvelulaissa (2013) ja sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa laatusuosituksissa (2013, 2008) korostetaan, että eri palveluissa

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Palotutkimuksen päivät 2015, Espoo Tarja Ojala, DI, KM, tutkija Palotutkimuksen

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

KYÄ JOKU ROTI OLLAP PITÄÄ Työsuojeluhallinto, valtakunnallinen Työsuojelunäyttely hoito- ja hoiva-alan alan ergonomiaosasto: Ergonomiaohjaus ja sen vaikuttavuus hoitohenkilöstön kokemana Raili Antila Marja-Liisa

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin 1 Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin Pisara koordinaatio Oulun kaupunki Projektijohtaja Koordinaattori Minna Angeria Vastuullinen johtaja Keijo Koski 29.4 2010 Hymykin on herkässä kun on kumppani

Lisätiedot

Yhteinen vastuu ikääntyneistä ihmisistä. Tukevasti kotona

Yhteinen vastuu ikääntyneistä ihmisistä. Tukevasti kotona Yhteinen vastuu ikääntyneistä ihmisistä Tukevasti kotona Iäkkäiden suun terveydenhuollon palvelujen nivominen kiinteäksi osaksi muita iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluita sekä erityisasiantuntemuksen

Lisätiedot

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus Marjatta Luukkanen Helsingin sanomat 12.3 2+15 13.10.2015 Korhonen, Lassila, Luukkanen 2 Asiakasvastaava-toiminnan taustaa Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelma

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2016 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen 10.1.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 21.4.2015 Tarve kehittää palveluita Tilanne vuonna 2010 palveluiden saatavuus ei ollut riittävä

Lisätiedot

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Raportti 1 (2) 1882/05.01.05.07/2010 22.06.2010 VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Valviran ja Aluehallintovirastojen

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit Osaamisen kuvaus Asiakaslähtöisyys - osaa kohdata asiakkaan/perheen/yhteisön jäsenen oman elämänsä asiantuntijana - saa hyödyntää asiakkaan kokemuksellista tietoa

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma.

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin 1.6.2011 31.12.2013 Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tuula Suominen Salon väestöennusteet 2010 2040 75 vuotta täyttäneiden osalta Teknologian

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄSSÄ TYÖKOKOUS. 28.9.2008 Keski-Suomessa

PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄSSÄ TYÖKOKOUS. 28.9.2008 Keski-Suomessa PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2008 Keski-Suomessa TYÖKOKOUKSEN TAVOITE Saavuttaa yhteistä ymmärrystä palveluohjauksen mahdollisuuksista vammaispalveluissa Keski-Suomessa. Tuotetaan rakennustarpeita

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 101 LAUSUNTO ALOITTEESTA KOTIHOIDOSSA OLEVIEN HYVIEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUSPALVELUJEN EDELLYTYKSISTÄ Terke 2010-272 Esityslistan asia TJA/11 TJA Terveyslautakunta

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Voimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote

Voimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote Voimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote Pia Vähäkangas, TtT Sosiaali- ja terveysjohtaja, Pietarsaaren alue Erityisasiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Asiantuntija, GeroFuture Kohti

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

Ikäihmisten asiakasnäkökulma Kommenttipuheenvuoro

Ikäihmisten asiakasnäkökulma Kommenttipuheenvuoro Ikäihmisten vaikuttajaraati 9.3.2016 Ikäihmisten asiakasnäkökulma Kommenttipuheenvuoro Sisältö: Ikääntyvät hämeenlinnalaiset / ikäihmisten vaikuttajaraati SOTE -kokonaisuus SOTE -suunnittelu 2016 Hämeenlinnan

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot