Toimintamallin kehittäminen laitospotilaiden suun terveydenhoitoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintamallin kehittäminen laitospotilaiden suun terveydenhoitoon"

Transkriptio

1 Toimintamallin kehittäminen laitospotilaiden suun terveydenhoitoon Birgitta Oksanen HELSINGIN AMMATTIKORKEAKOULU STADIAN JULKAISUJA SARJA C: OPINNÄYTETYÖT 10

2 Birgitta Oksanen Toimintamallin kehittäminen laitospotilaiden suun terveydenhoitoon Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian julkaisuja Sarja C: Opinnäytetyöt

3 2007 Tekijä Julkaisu on tekijänoikeussäädösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. Julkaisija Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia ISBN ISSN

4 Sisällys 1 Johdanto Kehittämistyön tavoitteet ja ongelmat Kehittämistyön lähtökohdat Ikääntyminen ja suun terveys Palveluohjaaja-toiminta (care/case management) Suun terveydenhoidon hoito- ja palvelusuunnitelma Yhteenveto Toimintaympäristön kuvaus Laitospotilaiden suun terveydenhoito Espoossa Aurorakoti Toimintatutkimus kehittämistyön menetelmänä Toimintatutkimus Interventio Kehittämisyön toteutus Tutkimusaineiston hankinta ja analyysi Tutkimuksen tulokset Yhteenveto tuloksista Palveluohjaustoimintamallin muodostuminen Suun hoidon koulutustilaisuuden suunnittelu ja sisältö Toimintamallin toimivuuden arviointi Kehittämishankkeen arviointi Kehittämistyön luotettavuus Eettiset näkökulmat Pohdinta Tulosten tarkastelua Johtopäätökset ja jatkokehittämishaasteet... 69

5 4

6 5 1 Johdanto Espoon vanhuspoliittisen ohjelman taustalla ovat koko Espoon kaupunkia koskevat arvot, visiot ja ikääntynyttä väestöä koskeva päämäärä: ikääntyneen väestön terveys, hyvinvointi ja elämän laatu ovat nykyistä paremmat. Vanhuspalvelujen laadulle asettuu tulevaisuudessa myös entistä enemmän vaatimuksia. Lääketieteen kehittyminen on tuonut moniin sairauksiin tuloksellisia hoitomuotoja ja siirtänyt useissa sairauksissa kuolleisuutta myöhäisempään ikävaiheeseen. (Espoon vanhuspoliittinen ohjelma 2002: 4 8.) Palvelurakenteen kehittämisohjelman voimavaroista tärkein on vanhuspalveluissa työskentelevän henkilöstön osaaminen ja määrä sekä nykyisten työntekijöiden työssä jaksaminen ja työssä kehittymisen mahdollisuudet. (Espoon vanhuspoliittinen ohjelma 2002: 35.) Espoon vanhuspoliittisen ohjelman tavoitteisiin kuuluu, että kaikilla asiakkailla on yhdessä laadittu hoito- ja palvelusuunnitelma, jossa palvelut muodostuvat eri tahojen kanssa yhteistyönä. Palvelutoiminta perustuu ehkäisevään ja kuntouttavaan työotteeseen. Asiakaspalveluprosesseja kehitetään kiinnittäen erityistä huomiota hoitoketjujen toimivuuteen. (Espoon vanhuspoliittinen ohjelma 2002: ) Laitoshoidossa olevien iäkkäiden hoito- ja palvelusuunnitelmaan kuuluu myös suun terveydenhoito. Toteutuakseen tämä vaatii suun terveydenhuollon henkilökunnan ja hoitohenkilökunnan välistä yhteistyötä. Kliinisissä tutkimuksissa on osoitettu, että iäkkäillä pitkäaikaishoidon potilailla on paljon suun hoidon tarvetta (Peltola-Haavisto Eerola Widström 2000: 16 18; Pirilä 2002: ). Kyetäkseen ohjaamaan ja auttamaan potilasta suun hoidossa hoitotyöntekijät tarvitsevat laajaalaiset tiedot suu- ja hammassairauksista sekä niiden ehkäisemisestä ja hoitamisesta (Pirilä 2002: 43). Tutkimusten mukaan hoitotyöntekijöille annetulla suun hoidon koulutuksella ja toimintatapoja muuttamalla on voitu parantaa pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien potilaiden suuhygieniaa (Paulsson Soderfeldt Nederfors Fridlund 2003; Nicole Petrina McHugh Bagg 2005; Strand Wolden Rykkje Gjellestad Stenerlund 2005). Käsillä olevan työn tavoitteena oli etsiä keinoja laitoshoidossa olevien ikääntyvien suun hoidon parantamiseksi kehittämällä hoitohenkilökunnan ja suun terveydenhuollon henkilökunnan väliseen yhteistyöhön toimintamalli, jolla pyritään ylläpitämään laitospotilaiden suun terveyttä. Kehittämistyö toteutettiin yhteistyössä Aurorakodista vastaavan suun terveydenhuollon henkilökunnan, hammaslääkärin ja suuhygie-

7 6 nistin sekä Aurorakodin osasto 5 hoitohenkilökunnan kanssa. Aurorakodin osasto 5 on Espoon kaupungin vanhuspalveluihin kuuluva psykogeriatrinen pitkäaikaishoidon osasto, joka tarjoaa ympärivuorokautista pitkä- ja lyhytaikaista hoitoa 30 potilaalle. Yhteistyössä oli mahdollisuus huomioida hoitohenkilökunnan tieto ja kokemus laitospotilaiden hoitotyöstä sekä suun terveydenhuollon henkilökunnan kokemus suun hoidosta. Kehittämishanke eteni toimintatutkimuksen metodilla. Lähestymistapa oli tietoisuutta lisäävä. Tällöin tutkija ei vie työyhteisöön mitään valmista mallia tai teoriaa, vaan mallia kehitetään yhdessä työyhteisön kanssa. (Lauri Elomaa 1999: ) Toimintatutkimuksen keskeisenä ideaalina pidetään muutosta parempaan; käytäntö on aina tilapäinen, kunnes kehitetään vielä parempi tapa toimia. Toiminnan kehittäminen ja tutkimus ovat pari, jossa molemmat hyötyvät toisistaan. (Heikkinen ym. 1999: ) Aineistona käytettiin kirjallisuutta, tutkimuksia, kokousmuistioita, eri osapuolien kanssa käydyistä keskusteluista tehtyjä muistiinpanoja ja laitoksen hoitohenkilökunnalle tehdyn kyselytutkimuksen tuloksia. Toimintamallia kehitettiin palveluohjaajaideologiaa soveltaen. Palveluohjauksen perusperiaatteena voidaan pitää asiakaslähtöisyyttä, vastuullisuutta ja tehokkuutta (Grönroos Perälä 2002:10). Palveluohjaaja koordinoi saatavilla olevat palvelut tarkoituksenmukaisesti potilaan tarpeista ja päämääristä lähtien, yhteiskunnan asettamien hallinnollisten ja taloudellisten ehtojen puitteissa (Ala-Nikkola Sipilä 1996: 17 18). Kehittämishanke on osahanke Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitoksessa toteutettavassa laajemmassa kehittämishankkeessa työn organisoinnin ja tehtävänjaon terveyspainotteisen toimintamallin kehittämiseksi suuhygienisti- ja hammaslääkärikoulutuksen yhteistyöhön Helsingissä. Kehittämishankkeen prosessin kuvaajasta käytetään tässä hankkeessa nimitystä koordinaattori.

8 7 2 Kehittämistyön tavoitteet ja ongelmat Tavoitteena oli etsiä keinoja laitoshoidossa olevien ikääntyvien suun hoidon parantamiseksi kehittämällä hoitohenkilökunnan ja suun terveydenhuollon henkilökunnan väliseen yhteistyöhön toimintamalli, jolla pyritään ylläpitämään laitospotilaiden suun terveyttä. Tutkimuksellisina tavoitteina oli kuvata: 1. hoitajien tiedot ikääntyneiden suun, hampaiden ja hammasproteesien tilasta sekä suu- ja hammassairauksista ja niiden ehkäisyn keinoista 2. hoitajien käsityksiä suun, hampaiden ja hammasproteesien hoidon toteutumisesta osastolla, toteutumisen esteitä ja kehittämisehdotuksia hoidon parantamiseksi 3. hoitajien omat valmiudet ohjata potilaita suu- ja hammassairauksien ehkäisyssä ja toteuttaa suun, hampaiden ja hammasproteesien hoitoa 4. toimintamallin toimivuuden arviointi.

9 8 3 Kehittämistyön lähtökohdat 3.1 Ikääntyminen ja suun terveys Suugerontologiassa ei paneuduta vain ikääntyneen suun terveyteen, vaan ihminen otetaan huomioon kokonaisuutena. Purentaelin on erottamaton osa ihmistä. Siksi suun terveys vaikuttaa yleisterveyteen ja yleisterveys suun terveyteen. Suun terveys vaikuttaa ravinnon käyttöön, vatsan toimintaan, puheen muodostukseen, hengitykseen, ulkonäköön ja sosiaalisiin kontakteihin. Näiden myötä se vaikuttaa fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Fyysiset ongelmat voivat aiheuttaa esimerkiksi syömisvaikeuksia ja johtaa aliravitsemukseen, josta voi aiheutua fyysisen kunnon ja immuniteetin heikentyminen. Psyykkiset ongelmat, kuten kipu, voivat aiheuttaa tuskaisuutta ja rauhattomuutta. Sosiaaliset ongelmat, kuten pelko pahanhajuisesta hengityksestä, saattavat johtaa eristäytymiseen. (Ekelund 1996: ) Biologiset muutokset ovat väistämättömiä, mutta niiden voimakkuus ja etenemisvauhti vaihtelevat yksilöstä toiseen. Suun ikämuutokset voidaan jakaa biologisiin, hankittuihin ja luultuihin muutoksiin. Biologisiin muutoksiin kuuluu limakalvojen oheneminen, hammaskudoksen maturoituminen, kiilteen fluoripitoisuuden kasvu, pulpan obliteroituminen, tubulusten ahtautuminen, kiinnityssäikeiden jäykistyminen ja purentavoimien väheneminen. Hankittuihin muutoksiin kuuluu hampaiden määrän väheneminen, restaurointikertymän kasvu, proteesikertymän kasvu, alveoliharjanteen madaltuminen ja suuhygieniataitojen huonontuminen. Luultuihin muutoksiin kuuluu syljen erityksen väheneminen, hampaiden irtoaminen ja huono proteesien istuvuus. (Vehkalahti Tilvis 2003: ) Ikääntyvän toimintakykyä voidaan merkittävästi edistää hyvällä suun kunnolla. Yhä useammalla ikääntyvällä on omat hampaat. Hyvä päivittäinen suuhygienia ehkäisee helposti yleisimpiä suusairauksia, kuten hampaiden reikiintymistä ja ientulehdusta, jotka ovat kroonisia, hitaasti eteneviä tauteja, eivätkä useinkaan aiheuta oireita suussa. Lääkkeistä ja sairauksista johtuen monilla iäkkäillä syljeneritys vähenee tai loppuu kokonaan. Siksi hampaiden reikiintymisen riski kasvaa iäkkäillä. Siihen, miten suun hoitoa on tarkoituksenmukaista toteuttaa, vaikuttavat myös monet sairaudet ja toimintakyvyn heikkeneminen. (Nordblad 2002: )

10 9 Suun alueen tulehduksilla, etenkin kiinnityskudostulehduksilla ja parodontaalisairauksilla, voi olla huomattava merkitys useiden, vakavienkin yleissairauksien kehittymiselle. Riskiryhmään kuuluvat vanhukset, monisairaat ja potilaat, joilla on heikentynyt vastustuskyky. Yleisimmän käsityksen mukaan suun infektioiden haitallinen vaikutus yleisterveyteen välittyy verenkiertoon päässeiden bakteerien kautta. Sairautta aiheuttava materia pääsee muualle kehoon usean reitin kautta. Näitä ovat verisuonisto, hengitystiet ja nielu. (Lamberg 2000: ) Erityisesti parodontiitti voi lisätä sydän- ja aivoinfarktin riskiä. Verenkiertoon päästyään bakteerit voivat aiheuttaa hengenvaarallisen sydäntulehduksen, endokardiitin, henkilöille, joilla on sydämen läppävika tai tekoläppä. Lisäksi ne voivat aiheuttaa komplikaatioita tekonivelpotilaille tekonivelten alueelle. Vuodepotilaalle suusta keuhkoihin joutuvat bakteerit voivat aiheuttaa keuhkokuumeen. Suuhygieniaa tehostamalla keuhkokuumeita on voitu vähentää. Suun tulehdukset vaikuttavat myös diabeteksen hoitotasapainoon, ja ne voivat pahentaa monia yleissairauksia, kuten Crohnin tautia, astmaa ja MS-tautia. Hammasproteeseja käyttävillä on todettu olevan enemmän mikrobeja suussaan kuin proteeseja käyttämättömillä. Potilaalle, jonka yleistila on heikentynyt, voi suussa oleva sieni vaurioituneen limakalvon kautta aiheuttaa henkeä uhkaavan syvän sieni-infektion. (Suomen hammaslääkäriliiton Vanhustyöryhmä 2003: ) Heikentynyt suun kunto, puremisongelmat, kuiva suu, kivut suussa ja nielemisongelmat liittyvät myös virheravitsemustilaan. (Soini 2004; Muurinen ym. 2003: 21.) Ikääntyneiden suun terveydentila Terveys tutkimus osoitti, että joka kolmas vuotiaista ja tätä vanhemmista joka toinen oli hampaaton. Eläkeläisillä hampaattomuus oli kaksi kertaa niin yleistä Pohjois-Suomessa kuin Etelä-Suomessa. (Vehkalahti 2004: 137.) Kliinisessä tutkimuksessa (n = 5295) ikääntyneistä naisista 40 prosentilla ja miehistä 22 prosentilla oli puhtaat hampaat (ei plakkia), mutta 14 %:lla naisista ja 30 %:lla miehistä plakkia oli runsaasti (Vehkalahti Knuuttila 2004: 44). Tutkituista naisista (n = 2856) ja miehistä (n = 2533) vanhimmilla oli karieshampaita selvästi enemmän kuin muilla: 75 vuotta täyttäneillä miehillä oli keskimäärin 1,7 ja naisilla 1,2 karieshammasta, kun vuotiailla miehillä niitä oli keskimäärin 1,1 ja naisilla 0,5 (Vehkalahti Varsio Hausen 2004: 77 78). Ientulehduksen esiintyvyys oli (n = 5245) vuotiailla 69 % ja 65-vuotiailla ja sitä vanhemmilla 73 %. Parodontiitin esiintyvyys oli (n = 5255)

11 vuotiailla 69 % ja 65-vuotiailla ja sitä vanhemmilla 73 %. (Knuuttila 2004: ) Tutkimukseen osallistuneista (n = 6727) yli 75-vuotiaista joka toisella oli kokoproteesi ylä- ja alaleuassa ja yli 55-vuotiaista viidesosalla oli vähintään yksi proteesi. Hammaslääkärin arvioimaa hammasproteesien korjaustarvetta oli joka toisella irtoproteesin käyttäjällä (48 %). Proteeseista 43 % oli hammaslääkärin arvion mukaan puhtaita. (Nordblad Könönen Suominen-Taipale 2004: ) Limakalvojen tutkimuksessa (n = 6315) lähes puolella (45 %) irrotettavien hammasproteesien käyttäjistä oli jokin proteesin aiheuttama limakalvomuutos. Proteesistomatiitti oli yleisin löydös, ja sitä havaittiin joka kolmannella (30 %) yläproteesin käyttäjällä. Proteesistomatiitin esiintyvyys ei ollut yhteydessä tutkittavan ikään. Painohaavoja oli 17 %:lla ja limakalvohyperplasia todettiin 12 %:lla. (Söderholm Suominen-Taipale 2004: ) Tutkimuksen mukaan suomalaisten aikuisten suun ja hampaiston terveys on parempi kuin 20 vuotta sitten. Vähemmän koulutetuilla on edelleen enemmän suun sairauksia. Karies on vähentynyt ja hampaita on aiempaa paljon enemmän. Hampaiden kiinnityskudossairauksien määrä on kuitenkin pysynyt lähes ennallaan. Hampaattomuus on vähentynyt koko väestössä, mutta eläkeläisillä se on edelleen yleistä, yleisintä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Irrotettavia hammasproteeseja on paljon, kuten myös niiden yhteydessä esiintyviä limakalvomuutoksia ja proteesien korjaustarvetta. Erilaisten kiinteiden proteettisten ratkaisujen tarve voi lisääntyä väestön ikääntyessä. (Suominen-Taipale Nordblad Vehkalahti Aromaa 2004: ) Tutkimuksessa Pitkäaikaisesti laitoshoidossa olevien ja palvelutaloissa asuvien suun terveydenhoito ja hoidontarve Hämeenlinnassa 1998 tutkittiin 277 pitkäaikaispotilaan ja palvelutaloissa asuvan suunhoitoa ja suunhoidon tarvetta. Hammaslääkärin tekemään tutkimukseen asukkaiden suun terveydentilasta ja arvioon hoidontarpeesta osallistuivat kaikki tutkitut (n = 175), joista hampaallisia oli 118. Tutkituista asukkaista hampaattomia oli 57 % ja irtoproteesia käytti 47 %. Hammaslääkärin arvion mukaan 58 %:lla tutkituista oli jotakin suunhoidon tarvetta. Proteettisen hoidon tarvetta oli 35 %:lla. Paikkaushoidon tarvetta oli noin kolmanneksella ja ehkäisevän karieshoidon tarvetta oli 80 %:lla hampaallisista tutkituista. Ienhoidon tarvetta oli 41 %:lla ja hammaskiven poiston tarvetta 48 %:lla hampaallisista tutkituista. Akuuttihoidon tarve oli vähäistä eikä esimerkiksi märkäpesäkkeitä havaittu lainkaan. (Peltola-Haavisto Eerola Widström 2000: ) Tutkimuksessa Laitoshoidossa olevien vanhusten suun hoito hammaslääkärin tekemässä kliinisessä tutkimuksessa tutkittiin 40 laitoshoidossa olevaa potilasta. Tutkituista 55 %:lla oli jäljellä ainakin yksi hammas. Kariesta

12 11 havaittiin 33 tutkitulla, reikiintyneitä hampaita oli yhdestä kahteenkymmeneen. Runsaasti plakkia oli 86 %:lla. Vaikea-asteista ientulehdusta oli 68 %:lla. Kokoproteesien käyttäjiä oli 15, ja kymmenellä proteesit olivat huonosti istuvat. Osaproteeseja ja/tai jommankumman leuan proteesit oli 14:llä. Näistä vain yhden proteettista tilannetta voitiin pitää hyvänä, kaikilla muilla oli proteettisen hoidon tarvetta. Kymmenellä tutkituista esiintyi proteesistomatiittia ja kolmella sieni-infektio. Vanhukset kokivat myös itse, että heillä oli hyvin paljon erilaisia suuhun, hampaisiin ja hammasproteeseihin liittyviä ongelmia. (Pirilä 2002: ) Tutkimus siitä, miten hoitotyötekijät arvioivat ikääntyneiden suun terveyttä laitoksessa, toteutettiin Helsingin Laakson sairaalassa (n = 255). Useimmat (77 %) potilaista olivat kyvyttömiä syömään normaalia ruokaa. Toiminnalliset rajoitukset dominoivat, ja sitä seurasivat psykososiaaliset ja kipuun tai epämukavuuteen liittyvät rajoitukset. Oman hoitajan arvioimana suun terveys oli hyvä 9 %:lla, kohtalainen 44 %:lla ja huono 47 %:lla. Kliinisen tutkimuksen perusteella suun terveys oli hyvä 19 %:lla, kohtalainen 33 %:lla ja huono 48 %:lla. Vähemmän rajoituksia todettiin niillä, joilla suun terveys oli parempi sekä omien hoitajien että kliinisen tutkimuksen perusteella. (Peltola Vehkalahti Simoila 2005: 22; ) Ikääntyneiden suun hoito laitoksissa Hoitohenkilökunnan käsityksiä laitoshoidossa olevien vanhusten suun terveydestä ja sen hoidosta tutkittiin Espoon sairaaloissa ja vanhainkodeissa (n = 128). Puolet hoitotyötekijöistä arvioi vanhusten suun terveyden hyväksi ja puolet huonoksi. Suun hoitoa pidettiin kuitenkin hoitotyön osana ja erittäin tärkeänä. Ikääntyminen, sairaudet ja niiden hoitoon käytettävät lääkkeet lisäsivät selvästi itsehoitotarvetta. Henkilökunnan mukaan vanhukset ilmaisivat itsehoitotarpeitaan kuitenkin vähäisesti. Suun terveydestä huolehtimisen kyky laski iän ja huonon kunnon myötä, ja siksi hoitotyöntekijät pitivät omaa osuuttaan vanhusten suun hoidossa tärkeänä. Hoitohenkilökunnan mukaan itsehoitovajautta lisäsivät yleiskunnon heikkous, käsien huono toiminta, huono liikkumiskyky, väsymys ja huono näkö. Suun hoitoon vaikuttivat käsitykset suun hoidon ongelmista, tärkeydestä, tarpeen määrästä ja sen ilmaisusta. Autettavien potilaiden hampaiden harjaus ja limakalvojen puhdistus sykeröillä toteutettiin hyvin. Vanhusten omia hampaita useammin puhdistettiin proteesit ja hammasvälien puhdistus oli vähäistä. (Holopainen 1995: ) Hoitajien näkökulmia laitoshoidossa olevien vanhusten suun ja hampaiden hoidosta tutkittiin Turun terveyskeskuksen sairaalan si-

13 12 sätautien ja geriatrian osastoilla (n = 102). Lähes kaikki hoitajat (99 %) vastasivat ohjaavansa vanhuksia suuhygieniasta huolehtimisessa. Myös hammasproteesien puhdistuksesta huolehdittiin hyvin. Hoitajista 62 % puhdisti vanhusten hampaat päivittäin. Fluorihoitoja hampaiden vastustuskyvyn lisäämiseksi käytti 25 % kysymykseen vastanneista hoitajista. Tutkimuksessa hoitajat tunnistivat useita suun alueen ongelmia, jotka ovat helposti havaittavissa ilman asiantuntemusta. Suun limakalvojen kuntoa arvioitiin melko vähän, ja niiden puhdistustoimet jäivät myös vähäisiksi. Lähes kaikki hoitajat olivat havainneet vanhusten suun kuivumista, mutta vain runsas kymmenesosa otti yhteyttä hammashoitolaan havaittuaan syljenerityksen vähenemistä. (Wilkman Välimäki 1997: ) Pitkäaikaisesti laitoshoidossa olevien ja palvelutaloissa asuvien suun terveydenhoito ja hoidontarve Hämeenlinnassa 1998 tutkimuksessa (n = 151) hoitajista vain 10 % ilmoitti, että uuden asukkaan tulotarkastukseen kuului suun terveyden tarkastus. Hoitaja oli useimmin (38 %:ssa) päättämässä asukkaan lähettämisestä suunhoitoon. Huollettavista vain noin kolmanneksen osalta hoitajat ilmoittivat viimeisimmän käynnin suunhoidossa. Suun hoito oli tehty 86 %:lle kolmen vuoden sisällä. (Peltola-Haavisto Eerola Widström 2000: ) Hoitajien ilmoituksen mukaan 80 % asukkaista puhdisti hampaat tai suun päivittäin. Kerran viikossa puhdisti 8 %. Miehistä 14 % ja naisista 12 % ei puhdistanut koskaan hampaitaan tai suutaan. Hoitaja avusti 70 % pitkäaikaispotilaista ja 25 % palvelutalojen asukkaista hampaiden tai proteesien pesussa. Pitkäaikaispotilaista 12 %:n kohdalla hoitaja avusti joskus, sen sijaan 16 % pitkäaikaispotilaista ja 72 % palvelutaloissa asuvista puhdisti hampaansa tai proteesinsa itse. Asukkaan janojuomana oli 31 %:lla sokerimehu ja 3 %:lla limonadi. Muilla oli janojuomana vesi tai sokeriton mehu. Hammastahnan lisäksi laitoksissa ei ollut yleisesti käytössä muuta kariesta ehkäisevää suunhoitoainetta. Hoitajista 65 % ilmoitti laitoksensa olevan kiinnostunut suunhoidollisista asioista. (Peltola-Haavisto Eerola Widström 2000: ) Tutkimuksessa Laitoshoidossa olevien vanhusten suun hoito selvitettiin vastaajien mielipiteitä suun hoidon toteutuksesta laitoksissa. Lähes kaikkien hoitotyötekijöiden yli (70 %) mielestä hammasproteesien puhdistuksesta huolehdittiin hyvin. Vastaajista 60 % oli sitä mieltä, että hampaat pestiin kerran päivässä ja 65 % mielestä syljen eritysongelmista kärsivien suun hoidosta huolehdittiin huonosti. Hoitotyönsuunnitelmaan kirjattiin vähän suun hoitoon liittyviä asioita, ja raportointitilanteiden yhteydessä ei kerrottu juuri mitään suun hoitoon liittyvää asiaa. (Pirilä 2002: )

14 Hoitohenkilökunnan valmiudet toteuttaa suun hoitoa Hoitohenkilökunnan käsityksiä laitoshoidossa olevien vanhusten suun terveydestä ja sen hoidosta tehdyssä tutkimuksessa (n = 128) ilmeni, että suun hoidon hyödyt ja haitat tunnettiin hyvin, mutta silti suun hoitoa ei aina toteutettu hyvin. Huonontavasti hoitoon vaikuttivat kiire ja keskustelun vähyys suun hoitoon liittyvistä asioista. Pääasiassa vanhusten suun hoidosta vastasi hoitohenkilökunta, mutta hammashoitolan vastuuta pidettiin myös tärkeänä ja sen toivottiin lisääntyvän. Koulutuksesta saadut valmiudet suun hoitoon olivat vähäiset. Valmiudet kehittyivätkin lähinnä työkokemuksen myötä. Lisätietoa tarvittiin suun hoidon ongelmien ja tarpeiden tunnistamiseen. (Holopainen 1995: ) Hoitajien näkökulma laitoshoidossa olevien vanhusten suun ja hampaiden hoidosta tutkimuksen (n = 102) tulosten mukaan hoitajien tiedot vanhusten suun alueen sairauksista eivät olleet riittäviä. Puutteita ilmeni myös suuhygieniaa koskevissa tiedoissa ja taidoissa. Tieto suun alueen kunnon merkityksestä näyttäisi olevan kokemuksen mukanaan tuomaa tietoa. Hoitajilla olevaan tiedon määrään olivat yhteydessä hoitajien ikä, työkokemuksen pituus ja vanhuspotilaita hoitavilla osastoilla toimitun ajan pituus. Hoitajista 22 %:lla kaikki suun ja hampaiden kunnon merkitystä käsittelevän tietotestin vastaukset oli oikein. Puolet oikeita ja puolet vääriä vastauksia oli 35 %:lla. Iäkkäämmät hoitajat tiesivät enemmän suun ja hampaiston kunnon merkityksestä vanhusten hyvinvoinnille. Mitä kauemmin hoitaja oli toiminut terveydenhuoltoalalla, sitä enemmän hänellä oli tietoa, samoin mitä pidempään hoitaja oli toiminut vanhuspotilaita hoitavilla osastoilla, sitä enemmän hänellä oli tietoa. Lisäksi mitä paremmin hoitaja arvioi osastolla huolehdittavan suun alueen hoidosta, sitä paremmat olivat hänen tietonsa suun ja hampaiden kunnon merkityksestä vanhuksen hyvinvoinnille. Hoitajien ammattikoulutuksella, suun alueen hoidon tärkeänä pitämisellä tai hoitajan arvioilla omista suun ja hampaiden hoidon valmiuksista ei ollut yhteyttä hoitajilla olevaan tietoon. Suun ja hampaiden hoitoon laitoksissa vaikuttavat hoitajien omat arviot siitä, miten tärkeänä suun hoitoa pidetään, millaiset valmiudet hoitajalla on sekä kuinka hyvin hänen mielestään osastolla huolehditaan suun alueen hoidosta. Suun alueen hoitoon saattavat vaikuttaa myös hoitajien asenteet. (Wilkman Välimäki 1997: ) Pitkäaikaisesti laitoshoidossa olevien ja palvelutaloissa asuvien suun terveydenhoito ja hoidontarve Hämeenlinnassa 1998 tutkimuksessa (n = 153) hoitajista suurin osa arvioi valmiutensa asukkaiden suun hoitoon hyviksi tai kohtuullisiksi, samoin valtaosa piti toteuttamista helppona tai kohtuullisen helppona. Hoitajan koulutustasolla ei ollut yhteyttä huollettavan suun hoi-

15 14 don koettuun helppouteen tai vaikeuteen. Hampaallisten asukkaiden päivittäisen suun hoidon hoitajat kokivat useammin vaikeaksi tai erittäin vaikeaksi kuin hampaattomien. Hoitajat eivät myöskään aina tienneet, oliko huollettavalla luonnonhampaita vai ei. Enemmistön (62 %) mielestä suun hoitoon liittyvistä asioista ei oltu saatu riittävästi opastusta. Opastajana suunhoidollisissa asioissa oli useimmiten työtoveri. (Peltola-Haavisto Eerola Widström 2000: 6 9.) Haastatelluista asukkaista vain viisi prosenttia olisi halunnut lisäapua päivittäiseen suunhoitoon. Hoitajien mukaan huollettavan sairaustila, kommunikaatiovaikeudet ja huono fyysinen kunto aiheuttivat lisäavun tarvetta. Lisäksi kiireinen työtahti ja hoitajan tietämättömyys huollettavan suun hoitoon liittyvistä asioista hankaloittivat hoitotyötä. Hammaslääkärin tekemässä tutkimuksessa havaittiin runsaasti erilaista suun hoidon tarvetta, joka olisi vaatinut hoitoa ja jatkohoito-ohjeita. Tutkituista kolmasosan kohdalla hoitajat eivät osanneet sanoa, olisiko huollettavalla ollut tarvetta suunhoitoon. Tutkimuksen haastatteluissa ilmeni, ettei ennaltaehkäisevän suunhoidon merkitystä tunnettu. Hoitolaitoksissa, joissa hammashuoltaja hoiti ennaltaehkäisevästi pitkäaikaispotilaita, omahoitajat eivät aina ilmoittaneet tästä vastauksissaan. Ilmeisesti hammashuoltajien työ ja omahoitajien työ eivät kohdanneet terveyskeskussairaaloissa, mikä johtaa siihen, että sairaanhoitohenkilöstön tieto ja kokemus potilaiden suunhoidosta ja hammashuoltajien kokemus hoitotyöstä jäävät vähäisiksi. Päivittäinen suun hoito on osa potilaan perushoitoa laitoksessa ja hoitohenkilökunnan vastuulla. (Peltola-Haavisto Eerola Widström 2000: ) Laitoshoidossa olevien vanhusten suun hoito tutkimuksessa selvitettiin vastaajien valmiuksia toteuttaa vanhuksen suun hoitoa. Hoitotyöntekijöiden ja -opiskelijoiden mielestä he olivat saaneet liian vähän opetusta suun terveydenhoitoon liittyvistä asioista. Vastaajilla oli paljon väärää tietoa suun sairauksien syistä. Valmiuksia ohjata vanhusta karieksen ehkäisyssä pidettiin molemmissa ryhmissä pääosin hyvinä. Huonoimmiksi valmiudet koettiin suun limakalvojen haavaumien ehkäisyssä. Hoidon toteuttamisessa parhaimpana valmiuksia pidettiin hammasproteesien puhdistamisessa ja huonoimpana suun limakalvojen infektioista kärsivän suunhoidossa. Käytännön valmiudet huolehtia vanhuksen suun hoidosta olivat hoitotyöntekijöiden ja -opiskelijoiden mielestä hyvät, vaikka he olivat saaneet vähän opetusta suu- ja hammassairauksien syistä, ehkäisyn keinoista ja suun, hampaiden ja hammasproteesien hoitamisesta. (Pirilä 2002: ) Hoitajat pitivät tärkeänä yhteistyötä hammashoitohenkilökunnan kanssa. Hammashoitohenkilökunnan toivottiin opastavan henkilökuntaa ja huolehtivan vaikeasti hoidettavien ikääntyneen suun hoidosta.

16 15 Ehdotettiin, että osastolla voisi olla suun terveydestä vastaava hoitaja, jonka vastuulla olisivat ikääntyneiden suun, hampaiden ja hammasproteesien hoidon kehittäminen ja valvonta. Koulutusta toivottiin lisää suu- ja hammassairauksista, niiden merkityksestä ihmisen yleisterveyteen sekä niiden ehkäisyn keinoista. Käytännön koulutusta toivottiin ikääntyneen suun, hampaiden ja hammasproteesien hoitamiseen sekä erityisongelmista kuten syljeneritysongelmista kärsivien auttamiseen. Koulutusta toivottiin myös tilanteisiin, joissa ikääntynyt on yhteistyöhaluton ja kieltäytyy suun hoidosta. Kiireen poistamista ja henkilökuntamäärien lisäämistä pidettiin myös tärkeänä. (Pirilä 2002: ) Kyetäkseen ohjaamaan ja auttamaan potilasta suun hoidossa hoitotyöntekijät tarvitsevat laaja-alaiset tiedot suu- ja hammassairauksista sekä niiden ehkäisemisestä ja hoitamisesta. (Pirilä 2002: 43.) Tutkimusten mukaan hoitotyötekijöille annetulla suun hoidon koulutuksella ja toimintatapoja muuttamalla on voitu parantaa pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien potilaiden suuhygieniaa (Paulsson Soderfeldt Nederfors Fridlund 2003: Nicole Petrina McHugh Bagg 2005: Strand Wolden Rykkje Gjellestad Stenerlund 2005). 3.2 Palveluohjaaja-toiminta (care/case management) Kehittämistyötä lähdettiin toteuttamaan palveluohjaajaideologiaa soveltuvin osin noudattaen. Palveluohjaus on Yhdysvalloissa syntynyt ja sieltä Iso-Britanniaan ja Saksaan levinnyt työmuoto. Palveluohjaaja-nimike on käännös englanninkielisistä sanoista case manager ja care manager. Palveluohjaaja on palveluohjauksesta vastaava sosiaali- ja terveydenhuollon tai muun sosiaaliturvan ammattihenkilö. (Kuusisto-Niemi 2002: 24.) Asiakasryhmien erilaisista tarpeista johtuen palveluohjauskäsitettä on käytetty eri hankkeissa eri merkityksissä ja erilaisia asioita painottaen. Palveluohjaajana voi toimia palvelujärjestelmän sisältä tuleva työntekijä tai ulkopuolinen, esimerkiksi jonkin järjestön työntekijä. (Pietiläinen Seppälä 2003: 19.) Palveluohjaus, yksilökohtainen palveluohjaus ja yksilöllinen palveluohjaus tarkoittavat toimintaa, jolla tuetaan erityisen palvelun tarpeessa olevan asiakkaan selviytymistä. Siinä kootaan yhteen asiakkaalle kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon ja muun sosiaaliturvan palvelut sekä neuvotaan ja ohjataan asiakasta palvelujen käytössä. Yksilökohtaisella palveluohjauksella ja yksilöllisellä palveluohjauksella tarkoitetaan erityisesti palvelujen kokoamista asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. (Stakes sosiaali- ja terveydenhuollon sanastoja 2001.)

17 16 Palveluohjauksen perusperiaatteena voidaan pitää asiakaslähtöisyyttä, vastuullisuutta ja tehokkuutta. Jotta mallin perusperiaatteet voivat toteutua, hoito toteutetaan niin, että hoitotiimi on mahdollisimman pieni ja pysyvä. Organisaation toiminnan keskipisteenä on asiakas. Kaikki hoitotiimin jäsenet suuntaavat asiantuntemuksensa siten, että hoito on mahdollisimman sujuvaa ja saumatonta. (Grönroos Perälä 2002: 10.) Asiakkaan ja työntekijän näkökulmasta katsottuna palveluohjauksessa korostuu palvelujen suunnittelu ja koordinointi, organisaation näkökulmasta katsottuna siinä korostuvat palveluita käyttävien asiakkaiden tunnistaminen ja resurssien käytön valvonta. (Valta 2003: 25.) Palveluohjaaja koordinoi saatavilla olevat palvelut tarkoituksenmukaisesti potilaan tarpeista ja päämääristä lähtien, yhteiskunnan asettamien hallinnollisten ja taloudellisten ehtojen puitteissa. Palveluohjaus alkaa yksilöllisten tarpeiden kartoituksella, jonka jälkeen yhdessä asiakkaan kanssa kootaan tarpeita vastaava palvelukokonaisuus. Yksilökohtaisessa palveluohjauksessa palvelujärjestelmän yhteistyöongelmia pyritään ratkaisemaan, jolloin lähtökohtana ovat yksittäisen ihmisen elämäntilanne ja hänen tarvitsemansa palvelut. Asiakkaalle nimetään henkilökohtainen vastuuhenkilö auttamaan oikeiden palvelujen valinnassa. Hankintapäätökset palveluista tehdään mahdollisimman lähellä asiakasta. Asiakkaan tilanteen kehitystä seurataan ja tarvittaessa palvelukokonaisuutta muutetaan. (Ala-Nikkola Sipilä 1996: 17 18; Ala-Nikkola Valokivi 1997: ) Palveluohjaus voidaan jakaa viisivaiheiseen prosessiin, joista ensimmäinen on valikointi. Asiakasvalikoinnin yhteydessä pohditaan, ketkä voivat kuulua palvelujen piiriin ja missä tapauksessa palveluohjaus kannattaa aloittaa. Toiseksi tehdään asiakkaan palvelutarpeen arviointi ja yksilöllisen palvelupaketin kokoaminen. Palvelujen tarpeet voivat olla hyvinkin vaihtelevia. Arvioinnissa mietitään, mihin asiakas pystyy, mitkä ovat hänen vahvuutensa, haluaako joku auttaa häntä ja miten se asiaan vaikuttaa. Miten olemassa olevilla palveluilla voidaan vastata asiakkaan tarpeisiin, mitkä ovat kustannukset. Tietoa hankitaan kaikilta asiakkaan hoitoon osallistuvilta. Tässä yhteydessä voidaan myös miettiä, riittääkö palvelupaketin kokoamiseen palveluohjaaja vai tarvitaanko tehtävään moniammatillista tiimiä. Kolmanneksi suunnitellaan ja järjestetään palvelut. Arvioinnin pohjalta tehdään hoivasuunnitelma ja asiakkaan kanssa sovitaan tulevista palveluista, niiden seurannasta, käyttäjien oikeuksista ja velvollisuuksista. Lisäksi mietitään palveluohjaajan tulevaa roolia ja seurantatapaa. Palvelun järjestämisvaiheessa hyödynnetään moniammatillisen tiimin tietoja. Neljänteen ja viidenteen vaiheeseen kuuluvat seuranta ja hoivajärjestelyn tarvittava korjaaminen. Palveluohjauksessa seuranta tarkoittaa jatkuvuutta. Palveluoh-

18 jaaja valvoo suunnitelman toteutumista ja tarpeiden muutosta, antaa palautetta palvelutyöntekijöille ja arvioi tilanteen uudelleen. Seurannan tarkoitus on, että tarpeen niin vaatiessa palveluita pystytään nopeasti muuttamaan. Palveluohjaustyö voidaan päättää, kun hoivan tarve loppuu. (Ala-Nikkola Sipilä 1996: 22 25; Ala-Nikkola 2000: ) Toimivia palveluohjauksen elementtejä selvitettiin Sanna Blomgrenin 2005 tekemässä kirjallisuuskatsauksessa suomalaisista palveluohjaustutkimuksista. Palveluohjausta on suunnattu mm. vanhuksille ja vammaisille, perheille ja lapsille, nuorille, pitkäaikaistyöttömille, huumekuntoutujille ja mielenterveyskuntoutujille (Blomgren 2005: 3). Kirjallisuuskatsauksessa palveluohjauksen toimivuuden elementeistä esille nousivat: luottamuksellinen asiakas työntekijäsuhde, henkilökohtainen ja paneutuva palvelu, oma vakituinen työntekijä, jolla on kokonaisvastuu ja kokonaisnäkemys asiakkaan tilanteesta, palveluohjaajan sijainti lähellä asiakasta ja palveluohjaajan helppo tavoitettavuus. Palveluohjaus olisi hyvä käynnistää muutostilanteessa tai siirtymävaiheessa. Perusteellinen ja kokonaisvaltainen asiakkaan tilanteen peruskartoitus alussa kannattaa, konkreettisten välineiden yhdistäminen palveluohjaukseen oli myös toimiva ratkaisu, esimerkiksi: vanhusten kuntoutustutkimukset, terveystarkastukset, työllistymispalvelut. Palveluohjaajan taustatukena tulisi olla tiimi tai henkilö, jonka kanssa yhdessä jakaa kokemuksia ja pohtia pulmallisia tilanteita, ja tärkeää on myös palveluohjaajien jatkuva koulutus, joka on suunnattu käytännön työstä lähtevään tarpeeseen. Esiin nousseita ongelmia olivat mm. jatkopalvelujen saatavuus ja palveluohjauksen lopettaminen. (Blomgren 2005: ) Palveluohjaajalla olisi oltava resursseja käytössään sekä päätös-, toimi- ja vaikutusvaltaa yli organisaatiorajojen. Palveluohjaajan asema voi olla palvelujärjestelmän ja asiakkaan välissä ristiriitainen. Toisaalta hän rahoittajan edustajana pyrkii minimoimaan kustannuksia ja toisaalta hänen olisi kuultava myös asiakasta ja hänen läheisiään. (Blomgren 2005: 7 12.) Suun terveydenhuollossa palveluohjausta on käytetty lasten suun terveyden edistämisessä Seatlessa (Wysen, Kristen H. Hennessy, Patricia M. Lieberman, Martin I. Garland, Tracy E. Johnson, Susan M. 2004: ). Espoossa palveluohjaustoimintamallia on kehitetty kotisaattohoitoon (Lehtomäki 2005: 32 34). Lisäksi Espoossa käytetään palveluohjausta päihdehoidon, kehitysvammaisten ja vammaisten sekä mielenterveyspalveluiden asiakkaiden ohjauksessa. 17

19 Suun terveydenhoidon hoito- ja palvelusuunnitelma Saumaton palvelukokonaisuus sosiaali- ja terveydenhuollossa on palvelujen yhteen liittämistä asiakkaan parhaaksi. Tavoitteena on asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukainen hoito- ja palvelukokonaisuus. Saumattomuus edellyttää sosiaalityön, lääketieteen ja hoitotyön ammattilaisten sekä muiden ikääntyneen hoitoon ja palveluun osallistuvien henkilöiden moniammatillista ja käytännönläheistä yhteistyötä, jolla turvataan hoidon jatkuvuus. Yhteistyössä kukin ammattiryhmä tuo asiakkaan käyttöön oman asiantuntemuksensa. Yhdessä suunnitellaan ikääntyneelle hänen tarpeitaan ja toiveitaan vastaava palvelukokonaisuus. Elämäntilanteen ja toimintakyvyn muuttuessa lisätään tai vähennetään palveluja tai yhdistetään niitä. (Paasivaara Nikkilä Voutilainen 2004: ) Luodaan moniammatillisesti palveluiden yhteinen tavoite, johon pyritään yhteisesti sovituilla toimenpiteillä. Yhteisesti sovituilla säännöillä käydään keskustelua niin, että kaikilla osallistujilla on mahdollisuus vaikuttaa keskusteluun ja päätöksentekoon. (Isoherranen 2004: ) Saumaton tiedonkulku on tärkeää, kun ikääntyvä asiakas ja häntä hoitava ammattihenkilökunta tarvitsevat tietoa muodostaakseen nopeasti kokonaiskäsityksen palveluketjun keskeisistä tavoitteista, toimijoista, tapahtumista ja etenemisestä. Haasteena jokaiselle ikääntyvän hoitoon ja palveluun osallistujalle on ajantasaisen hoito- ja palvelusuunnitelman ylläpitäminen ja arvioiminen. Tiedon kulun toteuttaminen on vaativaa silloin, kun ketju muodostuu eri organisaatioiden antamista hoidoista ja palveluista. Saumaton palveluketju vaatii hyvän yhteistyön lisäksi kustannustietoisuutta. Voimavarat on kohdennettava mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Toimijoilla tulee olla kyky punnita esimerkiksi sitä, annetaanko ikääntyneelle oikeaa hoitoa ja palvelua, onko se oikeaan aikaan annettua, onko sitä tarvittava määrä sekä onko se oikeantasoista suhteessa ikääntyvän tarpeisiin. (Paasivaara Nikkilä Voutilainen 2002: 53.) Hyvä hoito- ja palvelusuunnitelma parantaa tiedonkulkua, tukee iäkkään omatoimista selviytymistä ja kertoo muutoksista suun kunnossa. Suun hoidon osalta hoito- ja palvelusuunnitelman teko voidaan jakaa neljään vaiheeseen:

20 19 1. Asiakkaaksi tulovaiheessa selvitetään hoito- ja palvelusopimusta laadittaessa aikaisemmat suun hoito- ja puhdistustottumukset, hammasproteesin käyttö, lääkitykset sekä niiden mahdolliset sivuvaikutukset ja hammashoidon säännöllisyys. Sairaudet ja toimintakyvyn heikkeneminen vaikuttavat myös siihen, miten suun hoitoa on tarkoituksenmukaista toteuttaa. Lisäksi tehdään suun hoidon palvelujen tarpeen arviointi ja sovitaan suun hoitopalvelujen järjestämisestä. 2. Neuvotteluvaiheessa selvitetään asiakkaan toiveet ja odotukset suunhoitopalvelujen järjestämisestä. Sovitaan toimenpiteistä, joita tarvitaan suuhygienian ylläpitämiseksi ja keskustellaan mahdollisista kustannuksista. 3. Toimintavaiheessa päätetään suunhoitopalveluista ja arvioidaan asiakkaan mahdollisuudet käyttää niitä. Tarkistetaan päivittäiset suun hoitotoimet ja valmistaudutaan suun hoitotilanteeseen. Lisäksi tehdään suun tutkimus, hoitosuunnitelma, ajoitus ja kustannusarvio. 4. Palaute- ja seurantavaiheessa viestintä eri toimijoiden välillä on tärkeää: hyvä hoito- ja palvelusuunnitelma parantaa tiedonkulkua sekä mahdollistaa tarvittaessa puuttumisen nopeasti suun kunnossa tapahtuviin muutoksiin ja niiden korjaamiseen. Varmistetaan, sujuuko päivittäinen suun puhdistus, ja tarvittaessa tuetaan suun puhdistustoimia. Asiakirjoihin merkitään hoidon toteutus ja jatkotoimenpiteet. Arvioinnissa ja palautteessa huomioidaan asiakkaan ja omaisten kokemukset, yhteyksien ja yhteistyön toimivuus sekä saatu palaute hoidon toteutumisesta. (Nordblad 2002: ) 3.4 Yhteenveto Tutkimusten mukaan laitoshoidossa olevien ikääntyvien suun terveyden hoidossa on kehittämisen tarvetta. Ikääntyvän toimintakykyä voidaan merkittävästi edistää hyvällä suun kunnolla. Jos suuta ei puhdisteta päivittäin, suun mikrobien määrä kasvaa, ja niiden kyky aiheuttaa sairauksia lisääntyy. Suun alueen tulehduksilla, etenkin kiinnityskudostulehduksilla ja parodontaalisairauksilla, voi olla huomattava merkitys useiden, vakavienkin yleissairauksien kehittymiselle. Riskiryhmään kuuluvat vanhukset, monisairaat ja potilaat, joilla on heikentynyt vastustuskyky. Hyvällä päivittäisellä suuhygienialla voidaan helposti eh-

Ikääntyneiden suun terveyden edistäminen

Ikääntyneiden suun terveyden edistäminen Ikääntyneiden suun terveyden edistäminen Kukka-Maaria Leivonen, osastonhoitaja, suuhygienisti, TtM Sari Kyytinen, terveyden edistämisen asiantuntijahammaslääkäri Palveluntarve ja mitoitukset suun terveydenhuollossa

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Esitteitä 2008:8 ISSN 1236-2123 ISBN 978-952-00-2602-8 (PDF) Tämä esite on saatavilla verkosivuiltamme useilla kielillä. Sitä voi kopioida ja jakaa vapaasti. SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Voit itse pitää huolta

Lisätiedot

- Miten suun ja hampaiden hoito lisää hyvinvointiasi?

- Miten suun ja hampaiden hoito lisää hyvinvointiasi? Tervettä elämää munuaissairauden kanssa - Miten suun ja hampaiden hoito lisää hyvinvointiasi? Suuhygienisti, sairaanhoitaja Heidi Hänninen Tays/Suu- ja leukasairauksien poliklinikka Suun terveys osana

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää?

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 1 Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 10.10.2007 Anne Nordblad 2 Taustaa ja julkaistua tietoa mielenterveyspotilaiden suun hoidosta ja palveluista Hammassairauksien ehkäisy

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Maarit Hiltunen-Toura, Socom Mari Lehtonen, Eksote Tuula Partanen, Eksote Tommi Reiman, Kouvola Mervi Kauranen, Etelä-Kymenlaakso Heli Virtanen, Länsi-

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA 1 PALVELUOHJAUS - Asiakkaan etua korostava työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujärjestelmän

Lisätiedot

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus?

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus? Hammashoitotuki Mihintukeenminullaonoikeus? Alle 20 vuotiaiden hammashuolto Lapsilla ja nuorilla on oikeus maksuttomaan hammashoitoon joulukuun viimeiseen päivään saakka sinä vuonna, jonka aikana he täyttävät

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

SUUN TERVEYS OSANA HYVÄÄ RAVITSEMUSHOITOA

SUUN TERVEYS OSANA HYVÄÄ RAVITSEMUSHOITOA SUUN TERVEYS OSANA HYVÄÄ RAVITSEMUSHOITOA EHL, HLT Päivi Siukosaari, suugeriatrian erityispätevyys Yliopistohammasklinikka suu on ensimmäinen osa ruuansulatuselintä ruokavaliolla on yhteys suun terveyteen

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Työnimenä: Kanta-asiakkaat Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Asiakasnäkökulma Asiakkaalle tarjotaan yksilöllisesti laadittava hoitosuunnitelma

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Endoproteesihoitajan toimenkuva ja asiantuntijuus tekonivelpotilaan hoidossa. Raija Lemettinen Päivi Salonen 06.04.2005

Endoproteesihoitajan toimenkuva ja asiantuntijuus tekonivelpotilaan hoidossa. Raija Lemettinen Päivi Salonen 06.04.2005 Endoproteesihoitajan toimenkuva ja asiantuntijuus tekonivelpotilaan hoidossa Raija Lemettinen Päivi Salonen 06.04.2005 Esityksen sisält ltö Aiheen valinta Työn n kokoaminen Asiantuntijuus hoitotyöss ssä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Tiedosta hyvinvointia 1 Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Opinnäytetyö Suuhygienistiopiskelijat Mervi Loppukaarre ja Saija Okkonen Savonia-ammattikorkeakoulu 6.3.2012 Tuusniemen Palvelutalo

Opinnäytetyö Suuhygienistiopiskelijat Mervi Loppukaarre ja Saija Okkonen Savonia-ammattikorkeakoulu 6.3.2012 Tuusniemen Palvelutalo Opinnäytetyö Suuhygienistiopiskelijat Mervi Loppukaarre ja Saija Okkonen Savonia-ammattikorkeakoulu 6.3.2012 Tuusniemen Palvelutalo Tämän täydennyskoulutustilaisuuden tavoitteena on lisätä hoitohenkilökunnan

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

KYÄ JOKU ROTI OLLAP PITÄÄ Työsuojeluhallinto, valtakunnallinen Työsuojelunäyttely hoito- ja hoiva-alan alan ergonomiaosasto: Ergonomiaohjaus ja sen vaikuttavuus hoitohenkilöstön kokemana Raili Antila Marja-Liisa

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

Kuntouttavan toiminnan johtaminen

Kuntouttavan toiminnan johtaminen Tiedosta hyvinvointia 1 Kuntouttavan toiminnan johtaminen Rauha Heikkilä TtM, kehittämispäällikkö RAI-seminaari 23.9.8 Tiedosta hyvinvointia 2 Sosiaali- ja terveysjohtamisen sisällön yhteys johtamisen

Lisätiedot

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus Marjatta Luukkanen Helsingin sanomat 12.3 2+15 13.10.2015 Korhonen, Lassila, Luukkanen 2 Asiakasvastaava-toiminnan taustaa Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelma

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 21.4.2015 Tarve kehittää palveluita Tilanne vuonna 2010 palveluiden saatavuus ei ollut riittävä

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot