VARHAISKASVATUSPALVELUJEN KEHITTÄMISVAIHTOEHTOJA

Transkriptio

1 EURAN KUNTA Kasvatus- ja opetuspalvelut VARHAISKASVATUSPALVELUJEN KEHITTÄMISVAIHTOEHTOJA luonnos PV ohjausryhmä esittely- ja keskustelutilaisuus henkilöstölle ja kuntalaisille ohjausryhmä koulutuslautakunta kunnanhallitus ohjausryhmä /24

2 Johdanto 1. Varhaiskasvatuksen käsitteitä ja valtakunnalliset reunaehdot Varhaiskasvatus ja päivähoito Esiopetus Erityispäivähoito ja varhainen tuki Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Eri kieli- ja kulttuuriryhmien varhaiskasvatus Moniammatillinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteita 3 2. Varhaiskasvatuksen valtakunnallinen kehittäminen ja muutostarpeet Varhaiskasvatuspalvelujen kehittäminen Varhaiskasvatuslainsäädännön kehittäminen Varhaiskasvatus kytkettynä Euran kunnan asiakirjoihin Varhaiskasvatussuunnitelmat ja esiopetussuunnitelma Euran kunnan strategiset linjaukset vv Rauman seudun kuntien lapsipoliittinen ohjelma Lastensuojelun suunnitelma Pyhäjärviseudun oppilas- ja opiskelijahuollon käsikirja Hyvää lykkyä! Selvitys koulun aloittamiseen liittyvistä erilaisista mahdollisuuksista.9 4. Varhaiskasvatuksen nykyinen tilanne Euran kunnassa Varhaiskasvatuksen organisaatio ja asiakkaat Varhaiskasvatuksen organisaatio...10

3 4.1.2 Lapset Varhaiskasvatuspalvelut Kunnallinen päiväkotihoito Kunnallinen perhepäivähoito Yksityinen varhaiskasvatus ja yksityisen hoidon tuki Lasten kotihoidon tuki Esiopetus Vuoropäivähoito Erityispäivähoito Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten varhaiskasvatus Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Varhaiskasvatushenkilöstö ja moniammatillinen yhteistyö Varhaiskasvatushenkilöstö Varhaiskasvatuksen yhteistyö eri sidosryhmien kanssa Kelpo-hanke Oppilas- ja opiskelijahuollon työryhmä Varhaiskasvatuksen laadun arviointi Palvelutaso Puitetekijät Välilliset ja prosessitekijät Vaikuttavuustekijät Varhaiskasvatuksen talous Varhaiskasvatuksen tulot ja nettomenot Varhaiskasvatuksen toteuttamisvaihtoehtojen kustannukset Varhaiskasvatuksen kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä Perusturvapalveluista koulutus- ja sivistyspalveluihin Euran kunnan varhaiskasvatuksen kehittämistarpeet Varhaiskasvatuksen SWOT-analyysi ja johtajuuden kehittäminen Kehitystarpeita henkilöstökyselyn pohjalta Yhteenveto kehittämisen lähtökohdista...28

4 7. Varhaiskasvatuksen tulevaisuus ja toimenpide-ehdotukset Varhaiskasvatuksen organisaatio, aluemalli ja johtajuus Varhaiskasvatuspalvelujen kehittämisvaihtoehdot alueittain Varhaiskasvatuksen muu kehittäminen Lopuksi...48 LÄHTEET.49 LIITTEET: Liite 1. Varhaiskasvatuksen laadunarviointimalli Liite 2. Varhaiskasvatuspalvelut 2010 Liite 3. Varhaiskasvatusyksiköt alueittain syyskuussa 2010 Liite 4. Varhaiskasvatusyksiköt sijoitettuna karttaan Liite 5. Varhaiskasvatuksen organisaatio ja henkilöstö 2008 ja elokuussa 2011 Liite 6. Varhaiskasvatuksen organisaatio ja palvelut elokuussa 2011 Liite 7. Lasten ja nuorten kasvatus- ja opetuspalvelut

5 Kaikkien huomisten kaikki kukat ovat tämän päivän siemenissä Intialainen sananlasku

6 Johdanto Miten varhaiskasvatuksen ja päivähoidon tehtävä kunnan monien muiden tehtävien joukossa ymmärretään? Kunnan velvollisuudeksi huolehtia alle kouluikäisistä lapsista, jotta vanhemmat voivat käydä töissä vai pienten lasten oikeudeksi olla osallisena kasvatukselliseen vuorovaikutukseen ja pedagogiseen toimintaan, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista? Vaihtoehtoja voi tietenkin olla useita. Edellä mainitut molemmat vaihtoehdot ovat yhteiskunnan kannalta merkityksellisiä. Kunnissa voidaan lähestyä asiaa velvollisuuden näkökulmasta. Subjektiivinen päivähoito-oikeus takaa lapselle oikeuden päivähoitopaikkaan vanhempien näin tahtoessa, ja kuntien velvollisuus on järjestää palvelu. Vaihtoehtoja palvelujen järjestämiseen on erilaisia. Vanhemmat maksavat palvelusta, mutta kuntien osaksi jää suuri osuus kustannuksista. Näin mahdollistetaan kuitenkin vanhempien työssä käyminen. Näkemyksessä korostuu kuntien vastuu palvelun tuottajana sekä vanhempien tahto ja oikeudet. Varhaiskasvatus ja päivähoito lapsen oikeutena tarkastelee asiaa eri näkökulmasta. Hieman alempaa, lapsen silmin, oikeutena olla osallisena vuorovaikutuksessa aikuisten ja muiden lasten kanssa. Oikeutena kasvaa, kehittyä ja oppia omaa vauhtiaan turvallisessa ympäristössä, jossa jokaisena aamuna oven avauduttua välittyy viesti: Olet tärkeä. Mukavaa että tulit tänään tänne. Varhaiskasvatuksen ja päivähoidon rooli on muuttunut voimakkaasti viimeisten vuosikymmenien aikana. Tähän liittyy yhteiskunnan muutos. Lapsia ja perheitä ympäröivä todellisuus ja tarpeet ovat erilaisia kuin 70-luvun alussa, jolloin tällä hetkellä voimassa oleva päivähoitolaki näki päivänvalon. Yhteiskunta on kehittynyt, mutta kehityksellä on ollut myös toinen puoli. Vaativan työelämän ja perhe-elämän yhteensovittaminen, työttömyys ja yksinhuoltajuus venyttävät vanhempia joskus äärirajoille. Eriarvoisuus on lisääntynyt. On erittäin hyvin voivia lapsia, joiden lähtökohdat kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen ovat parhaat mahdolliset. Jakauman toisessa päässä on kuitenkin yhä enemmän lapsia ja perheitä, jotka tarvitsevat tukea (taloudellista, psyykkistä, sosiaalista) pärjätäkseen päivästä ja vuodesta toiseen. Jakauman keskitasolta siirtyy yhä enenevässä määrin perheitä kumpaakin päätä kohti. Ongelmilla on taipumus kasautua ja periytyä sukupolvelta toiselle. Emotionaaliset ja käyttäytymiseen liittyvät ongelmat ennakoivat huonoa koulumenestystä, työttömyyttä, pieniä ansiotuloja, teinivanhemmuutta, parisuhdeongelmia ja rikollisuutta. Toisaalta oppimisen vaikeudet ja epäonnistumisen kokemukset koulussa ovat yhteydessä heikkoon sosiaaliseen selviytymiseen ja mielenterveysongelmiin. Yksi yhteiskunnasta syrjäytynyt aiheuttaa tutkimusten mukaan julkiselle taloudelle noin menetyksen 40 vuodessa. Kannattaako varhaiskasvatukseen ja perheiden tukemiseen panostaa? Miksi kehittää pienten lasten hoitoa, kasvatusta ja opetusta? Tutkittua tietoa ja perusteluja löytyy nykyään runsaasti. Dosentti Jouko Kajanoja puhuu varhaiskasvatukseen investoimisen puolesta. Pitkäaikaiset seurantatutkimukset ovat osoittaneet selvää näyttöä siitä, että emotionaaliset ja käyttäytymisen taipumukset muotoutuvat varhain, ja niiden muuttaminen saattaa olla erittäin vaikeaa myöhemmin. Mielenterveydeltään häiriintyneen lapsen ylimääräiset hoito- ja lääkekulut ovat runsaat 1 miljoonaa euroa, kun psykiatrisia hoitoja on 10 vuotta. Kansainvälisesti arvostetun psykologian professori Lea Pulkkisen pitkittäistutkimusten

7 mukaan erityisesti aggressiivisen käyttäytymisen taipumus on erittäin pysyvää. Alle kouluikäisenä aggressiivisesti käyttäytyvällä lapsella on erittäin suuri todennäköisyys aggressiivisiin toimintamalleihin myös nuoruus- ja aikuisiässä. Varhaisnuorista 5-6% voidaan luokitella käytöshäiriöisiksi, 45% jonkin verran ongelmallisiksi ja vain puolet ongelmattomiksi. Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen viittaa uusimpaan aivotutkimukseen, jonka mukaan varhaisten vuosien kokemukset kiintymyssuhteiden ja vertaissuhteiden määrässä vaikuttavat aivojen reagoimiseen vielä aikuisiällä. Tällaisia taipumuksia ovat mm. stressiherkkyys ja aggressiivisuus. Näitä ja lukuisia muita tutkimustuloksia vasten ei ole vaikea ymmärtää miksi uudessa perusopetuslaissa ja toivottavasti myös tulevassa varhaiskasvatuslaissa (päivähoitolaissa) korostetaan jokaisen lapsen ja nuoren oikeutta kasvun, kehityksen ja oppimisen varhaiseen tukeen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn. Kajanojan mukaan tehokkaimmat interventiot kohdistuvat usein päiväkoti-ikäisiin. Tutkimusten mukaan interventiot (esim. päiväkotiikäisille suunnattu terapia) vähensivät haittoja 30%. Laaja kunnallinen päivähoito kannattaa niin kansantaloudellisesti kuin julkisen talouden kannalta. Naisten työssäkäynti, varhainen puuttuminen, syrjäytymisen ehkäisy sekä sosiaalisen pääoman kasvu on huomioitu yhteiskunnan kustannuksia laskettaessa; varhaiskasvatukseen sijoitetut varat tulevat takaisin moninkertaisina. Lapsen viettämä aika varhaiskasvatuksessa, ja kokemukset siitä evät siis suinkaan ole yhdentekeviä. Tärkeää on päättää tyydytäänkö kunnissa hoitamaan pelkästään jo olemassa olevia ongelmia, vai tartutaanko ongelmiin silloin, kun ne ovat syntymässä tai silloin kun herää huoli riskeistä. Toisaalta pitää myös muistaa, että lapsuus ei ole pelkkä etappi matkalla nuoruuteen ja aikuisuuteen, vaan lapsuus on arvo sinänsä. Kukaan meistä ei olisi se ihminen kuin on ilman lapsuuden kokemuksia. Riittävästi resursoidun kunnallisen varhaiskasvatuksen mahdollisuudet laadukkaaseen toteutukseen sekä lapsien ja perheiden varhaiseen tukemiseen ovat moniammatillisen yhteistyön voimin toteutettuna erinomaiset. Varhaiskasvatuksen suunnittelijana ja lastentarhanopettajana olen lähestynyt huhtikuussa aloittamaani projektia kuin tutkimuksen tekemistä. Suunnitelman tarkoitus on tuoda esiin vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia varhaiskasvatuspalvelujen järjestämiseen ja kehittämiseen lähivuosina. Tutkimusongelmani, eli kysymykset joihin olen hakenut vastauksia ovat: 1. Miten Euran kunnan varhaiskasvatuspalvelut tällä hetkellä järjestetään? 2. Mitä hyvää ja säilytettävää on olemassa? 3. Mitkä asiat vaativat selkeää kehittämistä ja/tai muutosta? 4. Mitkä asiat vaativat pidempää pohtimista? Teoriatausta muodostuu valtakunnallisista reunaehdoista (lait ja määrittelyt), asiakirjoista ja tutkimuksista, sekä kunnan omista suunnitelmista ja asiakirjoista. Oman osuutensa teoriaan toivat myös esimiesten ja henkilöstön mielipiteet ja ajatukset. Tätä taustaa vasten olen yrittänyt vastata kysymyksiin. Euran kunnan varhaiskasvatus on monilta osin hyvällä pohjalla. Muutostarpeet liittyvät lähinnä varhaiskasvatuksen palvelurakenteeseen, johtamiseen ja sisältöihin. Siirtyminen osaksi koulutus- ja sivistyspalveluja tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia. Varhaiskasvatus nähdään voimakkaammin alkuosana kasvun, kehityksen ja oppimisen polkua, jossa jokainen lapsi kulkee omaa vauhtiaan. Erityisen tärkeää on kuitenkin säilyttää kiinteä yhteys ja siteet sosiaalitoimen henkilöstöön, jonka asiantuntemusta varhaiskasvatuksen kentällä tarvitaan edelleen monissa asioissa.