Ympäristövaikutusten arviointi, Lintunevan turvetuotanto, Kurikka ja Teuva

Transkriptio

1 Lausunto Dnro EPOELY/8/07.04/2010 Etelä-Pohjanmaa I Södra Österbotten Vapo Oy Energia PL JYVÄSKYLÄ Viite Ympäristövaikutusten arviointi, Lintunevan turvetuotanto, Kurikka ja Teuva Asia Yhteysviranomaisen lausunto Lintunevan turvetuotantohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 1. HANKETIEDOT JA YVA- MENETTELY Hankkeen nimi: Hankkeesta vastaava: Lintunevan turvetuotanto Vapo Oy Energia Hankkeesta vastaavan YVA- konsultti: Pöyry Finland Oy Yhteysviranomainen: Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue, PL 262, VAASA Arviointiselostus saapunut: Ympäristövaikutusten arviointimenettely Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettelyn) tarkoituksena on edistää hankkeen kannalta merkittävien ympäristövaikutusten tunnistamista, arviointia ja huomioonottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVA-menettelyssä ei tehdä hanketta koskevia päätöksiä, vaan tavoitteena on tuottaa monipuolista tietoa päätöksenteon perustaksi. YVA- asetuksen (713/2006) 6 hankeluettelon 2 e) kohdan mukaan arviointimenettelyä sovelletaan turvetuotantoon, kun yhtenäiseksi katsottava tuotantopinta-ala on yli 150 hehtaaria, jolloin ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei ole sovellettu hankkeeseen suoraan hankeluettelon perusteella. YVA- lain (468/1994) 4 mukaan arviointimenettelyä sovelletaan yksittäistapauksessa hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, YVAasetuksen mukaisten hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Tarkasteltaessa vaikutusten merkittävyyttä yksittäistapauksessa huomioidaan lisäksi hankkeen ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne sekä muut YVAasetuksen 7 sisältämät asiat. ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS, Ympäristö ja luonnonvarat Vaihde Alvar Aallonkatu 8 PL 156, Seinäjoki Korsholmanpuistikko 44 PL 262, Vaasa NÄRINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖCENTRALEN I SÖDRA ÖSTERBOTTEN, Miljö och naturresurser Växel Alvar Aallonkatu 8 PB 156, Seinäjoki Korsholmsesplanaden 44 PB 262, Vasa Torikatu 40 PL 77, Kokkola Torggatan 40 PB 77, Karleby

2 Dnro POELY/113/07.04/2010 2/37 Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) on päättänyt YVA-lain 6 :n mukaisesti, että Lintunevan turvetuotantohankkeeseen tulee soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Kaksivaiheisen arviointimenettelyn ensimmäisessä vaiheessa on käsitelty arviointiohjelmaa, joka on hankkeesta vastaavan laatima suunnitelma tarvittavista selvityksistä sekä arviointimenettelyn järjestämisestä. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus antoi lausuntonsa Vapo Oy:n vuonna 2010 laatimasta hankkeen arviointiohjelmasta. Arviointiohjelmasta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden perusteella laaditaan ympäristövaikutusten arviointiselostus, jossa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden ympäristövaikutuksista. Yhteysviranomainen kokoaa eri tahoilta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta oman lausuntonsa, jossa tarkastellaan arviointiselostusta koskevien YVAasetuksen mukaisten sisällöllisten vaatimusten toteutumista. YVA- menettely päättyy tähän. Arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto liitetään mahdollisiin lupa- tai muihin hankkeen toteuttamista edellyttäviin hakemuksiin. Hanketta koskevista päätöksistä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon. 1.2 Hanketiedot Vapo Oy suunnittelee turvetuotannon käynnistämistä Kurikan kaupungin ja Teuvan kunnan alueella sijaitsevalla Lintunevalla. Lintunevan pohjoisosa sijaitsee Kurikan kaupungin Jurvan taajaman Jakkulan kylässä ja eteläosa Teuvan kunnan Norinkylässä. Vapo Oy omistaa alueelta maata 223,45 ha. Vaikutusten arvioinnin aikana tuotantoaluetta on pienennetty suon pohjoisosasta siten, että tuotantokelpoinen pinta- ala on 134,3 ha, josta auma- alueita 5,8 ha. Hankkeen tarkoituksena on tuottaa energia- ja ympäristöturvetta. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin m 3 jyrsinpolttoturvetta. Turvetta alueella on noin MWh ja sitä tuotettaisiin noin vuoteen 2035 saakka. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasteltavat vaihtoehdot 0-vaihtoehto: Hanke jätetään toteuttamatta. 1-vaihtoehto: Turvetuotannon toteuttaminen koko tuotantokelpoisella alueella. Vaikutusten arvioinnin aikana pohjoinen purkureitti on jätetty kokonaan pois ja kuivatusvedet johdetaan ainoastaan etelään Kainastonjokeen ja edelleen Kyrönjokeen. Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet, padottavalla rakenteella ja pintapuomilla varustetut laskeutusaltaat sekä yksi ympärivuotinen pintavalutuskenttä. 1.3 Hankkeen edellyttämät suunnitelmat, luvat ja päätökset Hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat luvat on esitetty pääpiirteissään asianmukaisesti mutta vaativat joitakin täydennyksiä. Arviointiselostuksessa todetaan, että turvetuotannon käynnistäminen edellyttää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan. Ympäristöluvan myöntää hakemuksesta aluehallintovirasto. Hanke voi vaatia myös vesilain 10 luvun 6 mukaista lupaa vesien johtamiseen toisen maalla olevaan ojaan, johon antaa päätöksen aluehallintovirasto. Lisäksi hanke vaatii vesilain 1 luvun 15 a :n mukaisen luvan aluehallintovirastolta, mikäli hanke vaarantaa enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen säilymisen luonnontilaisena (Lintulammet).

3 Dnro POELY/113/07.04/2010 3/37 YVA-menettelyn aikana yhteysviranomaiselle tulleiden yhteydenottojen ja valokuvilla varustettujen mielipiteiden mukaan hankealueella sijaitsee useita lähteitä ja hankealueen itäosassa virtaa suopuro. Jos kyseinen uoma on luonnontilainen, ei sitä saa muuttaa niin, että uoman säilyminen luonnontilaisena vaarantuu. Sama vesilain 17 a :n mukainen kielto on koko maassa voimassa luonnontilaisesta lähteestä. Luonnontilaisen uoman tai lähteen muuttaminen edellyttää vesilain 1 luvun 17 a :n mukaista poikkeuslupaa aluehallintovirastolta. Lintunevalle suunnitellulta turpeenottoalueelta ja sen lähivaikutusalueelta ei ole toistaiseksi selvitetty Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV (a) lajistoa. Hakijan ja viranomaisten tulee olla tietoisia hankeen mahdollisista vaikutuksista luontodirektiivin liitteen IV (a) eläinlajeihin. Lintunevalle suunniteltu turpeenottoalue saattaa olla mainittujen lajien lisääntymis- ja levähdyspaikka, jonka hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 :n nojalla kielletty. Hankkeen jatkosuunnittelussa tulee harkita poikkeamistarvetta myös luonnonsuojelulain 39 :n kielloista, koska turvetuotannon aloittamisessa on kyse useiden rauhoitettujen lajien elinympäristön hävittämisestä. Rauhoitettujen lajien pesien vahingoittamista tai yksilöiden häirintää ei voida välttää, jos turpeenottoa valmistelevia toimia aiotaan tehdä pesimäaikana, tärkeällä muuton aikaisella levähdysalueella tai muutoin lajien elämänkierron kannalta tärkeällä paikalla. Tällöin toiminta edellyttäisi myös luonnonsuojelulain 49 :n mukaista poikkeamislupaa, jonka voi myöntää alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 1.4 Arviointimenettelyn yhdistäminen muiden lakien mukaisiin menettelyihin Lintunevan turvetuotannon ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei ole yhdistetty muiden lakien mukaisiin menettelyihin. Lupahakemus on jätetty Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon , josta aluehallinnon uudistuksen jälkeen käsittely on siirtynyt Etelä-Suomen aluehallintovirastoon Hakija on peruuttanut ympäristölupahakemuksensa Etelä-Suomen aluehallintovirastossa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ja sen vaatiman käsittelyajan vuoksi. 2. ARVIOINTISELOSTUKSESTA TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN Arviointiselostus ja kuulutus ovat olleet virallisesti nähtävillä Kurikan kaupungin ja Teuvan kunnan virallisilla ilmoitustauluilla ja pääkirjastoissa sekä internetsivuilla Kuulutus on julkaistu sanomalehdissä Ilkka ja Pohjalainen. Kaikille avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus hankkeen arviointiselostuksesta on pidetty Jurvassa 14. huhtikuuta 2011 klo Tarina Ravintolassa, osoitteessa Kauppatie 2. Lausunnot arviointiselostuksesta on pyydetty seuraavilta tahoilta: Kurikan kaupunginhallitus, Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen, Teuvan kunnanhallitus, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristöpalvelut, Etelä-Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/kalatalous, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto/sosiaali- ja terveydenhuollon yksikkö, Museovirasto, Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry, Metsähallitus/Pohjanmaan luontopalvelut, ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaan riistanhoitopiiri, Suupohjan lintutieteellinen yhdistys, Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus ry, Etelä- Pohjanmaan metsäkeskus, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ liikenne ja infrastruktuuri, Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry. Yhteysviranomaiselle on toimitettu yhteensä 10 lausuntoa ja 8 mielipidettä, joissa on yhteensä 1268 allekirjoittajaa.

4 Dnro POELY/113/07.04/2010 4/37 3. YHTEENVETO ESITETYISTÄ LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ Saapuneissa lausunnoissa (10 kpl) esitetään useita täydennyksiä vaikutusarvioihin sekä otetaan kantaa myös hankkeen toteuttamiskelpoisuuteen. Useissa lausunnoissa todetaan, että luontoselvitykset ovat suppeita. Erityisesti pesimälinnuston ja perhoslajiston selvityksiä on esitetty täydennettäväksi. Myös hankkeen vaikutuksia vesistöihin, pohjavesiin ja niiden virtaamiin sekä luonnontilaiselle, tien länsipuolella sijaitsevalle Lintunevan allikkoalueelle aiheutuvia vaikutuksia ei lausuntojen mukaan ole selvitetty riittävästi. Mielipiteissä, joissa allekirjoittaneita on yhteensä 1268 yksityishenkilöä tai yhdistystä, nousevat esille erityisesti luontoarvoihin kohdistuvat vaikutukset. Keskeiset huolenaiheet liittyvät Lintuluoman ja Säläisjärven hydrologisiin muutoksiin, kun tuotantoalueen pohjoisosan luontainen valunta 40 ha:n suuruiselta suoalueelta tultaisiin hankkeen toteutuessa ohjaamaan vedenjakajan eteläpuolelle ja toisaalta Lintulampien hydrologiaan, jos suunnitellun pintavalutuskentän eteläpuolelta nostettaisiin turvetta. Myös alueella muodostuvan pohjaveden pilaantumisriski on noussut esiin useissa mielipiteissä. Vesistökuormituksesta on esitetty kysymyksiä liittyen mm. Kainastonjoen vedenlaatutietojen käyttökelpoisuuteen ja hankkeen haittavaikutuksiin alapuolisissa vesistöissä. Myös pölyämisen vaikutuksista viihtyvyyteen, luontoon ja moottoriurheiluun on otettu kantaa. Tehtyihin luontoselvityksiin on kohdistettu mielipiteissä voimakasta kritiikkiä ja esitetty, että alueen aktiivisten luontoharrastajien tekemät selvitykset otettaisiin mukaan hankkeen jatkokäsittelyyn. Erityisesti on mainittu perhos- ja linnustoselvitykset, joista saataisiin arviointiselostusta merkittävästi monipuolisempi arvio alueen lajistosta ja yksilömääristä. Mielipiteiden mukaan hankkeen vaikutusten arvioinnissa tulisi huomioida myös suunnittelualueella sijaitsevat lähteet ja suopuro, joista ei ole lainkaan mainintaa arviointiselostuksessa. Lausunnot ja mielipiteet esitetään osittain lyhenneltynä liitteessä 1 ja niiden keskeinen sisältö on huomioitu yhteysviranomaisen lausunnossa. 4. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO 4.1 Hankekuvaus Hankekuvauksen tulee sisältää riittävät tiedot ympäristövaikutusten arvioinnin lähtökohdaksi. Arviointiselostuksessa on esitetty tiedot hankkeesta, sen tarkoituksesta, suunnitteluvaiheesta ja vaihtoehdoista, joihin sisältyy myös hankkeen toteuttamatta jättäminen. Hankkeen tarve ja tavoitteet on perusteltu asianmukaisesti. Hankkeen tarkoituksena on tuottaa energia- ja ympäristöturvetta. Energiaturpeen käyttöpaikkoja ovat mm. Porin, Pietarsaaren ja Seinäjoen voimalaitokset. Ympäristöturve menee lähiympäristöön kuivikkeeksi, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen. Vaikutusten arvioinnin aikana hankesuunnitelmaa on muutettu siten, että tuotantoaluetta on pienennetty suon pohjoisosasta siten, että tuotantokelpoinen pinta-ala on vähentynyt 145,2 hehtaarista 134,3 hehtaariin. Myös valumavesien pohjoinen purkureitti Närpiönjoen vesistöalueen suuntaan (Lintuluoma Lintuluomankanava - Kivi- ja Levalammen tekojärvi ja osin Säläisjärvi) on jätetty kokonaan pois ja tarkistetussa toteutusvaihtoehdossa (VE 1) kuivatusvedet johdetaan ainoastaan etelään Kainastonjokeen ja edelleen Kyrönjokeen.

5 Dnro POELY/113/07.04/2010 5/37 Arviointiselostuksessa on esitetty hankkeen päävaiheet kuntoonpanosta jälkihoitovaiheeseen. Suon jälkikäyttönä on tarkasteltu vain metsittämistä tai peltoviljelyä. Myös mahdollisuutta uudelleen soistamiseen olisi tullut tarkastella, ottaen huomioon, että turvekerroksen alla olevan kivennäismaan kääntäminen ei ole mahdollista etenkään tuotantoalueen pohjavesialueen puoleisella osalla. Arviointiselostuksessa tulisi lisäksi selkeämmin esittää Kainastonjoen valuma-alueen nykyiset ja käytöstä poistetut turvetuotantoalueet ja arvio turvetuotannon yhteisvaikutuksista ainakin vesistöja luontovaikutusten osalta Hankkeen suhde maankäyttösuunnitelmiin sekä luonnonvarojen käyttöä ja ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin Arviointiselostuksessa on käsitelty hankkeen suhdetta maankäyttösuunnitelmiin sekä hankkeen kannalta olennaisiin luonnonvarojen käyttöä ja ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin. Tarkistetuissa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VAT) todetaan, että maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja soita tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistuneita suopeltoja. Turpeenoton vaikutuksia tulee tarkastella valuma-alueittain, ja huomioon on erityisesti otettava suoluonnon monimuotoisuuden säilyminen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset. Lintunevan hankealue sijaitsee sekä Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan suunnittelumääräyksen III (vyöhyke tt-2) ja suunnittelumääräyksen II (vyöhyke tt-1) alueilla. Suunnittelumääräyksen III alueella turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Suunnittelumääräyksen II alueella turvetuotannon kokonaiskuormituksen ei saisi vaarantaa vesistöjen luontoarvoja. Lisäksi koko maakuntaan kohdistuu maakuntakaavan suunnittelumääräys I, jonka mukaan turvetuotantovyöhykkeen käytön suunnittelussa on otettava huomioon luonnonsuojelualueet sekä valtioneuvoston hyväksymät suojeluohjelmat ja päätökset sekä Natura 2000 verkosto. Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin turvetuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Arviointiselostuksessa on todettu, ettei hanke toteuta tai täytä valtakunnallisia ja maakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, koska Lintuneva ei ole luonnontilaltaan merkittävästi muuttunut suo. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesiensuojelun suuntaviivoiksi vuoteen 2015 on turvetuotannon osalta (arviointiselostuksen sivulla 25 todetun lisäksi) mainittu, että turvetuotantoalueiden vesiensuojelun tehostamisen ja uusien turvealueiden käyttöönoton tarpeet arvioidaan erityisen tarkoin sellaisilla valuma-alueilla, joilla vesien tilatavoitteet edellyttävät tilan parantamista tai joilla vesien tila uhkaa heiketä turvetuotannon vaikutuksesta. Samoin mainitaan, että turvetuotannon sijoittumista tulee suunnata tuotannossa oleville tai jo ojitetuille alueille välttäen alueiden sijoittumista vesistön tai suojelualueen välittömään läheisyyteen. EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin tarkoituksena on luoda puitteet sekä sisämaan että rannikon pintavesien ja pohjavesien suojelulle. Direktiivin tavoitteena on estää vesistöjen tilan heikkeneminen ja parantaa niiden tilaa. Tavoitteiden saavuttamiseksi on laadittu alueelliset

6 Dnro POELY/113/07.04/2010 6/37 toimenpideohjelmat ja vesienhoitosuunnitelmat. Arviointiselostuksessa on todettu, että Lintunevan hankkeella on yhtymäkohtia Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelmaan, Kyrönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelmaan ja Närpiönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelmaan. Valtioneuvoston hyväksymässä Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiassa ja toimintaohjelmassa ( ) Suomen kansallisena tavoitteena on turvata soiden elinympäristöjen ja eliölajiston monimuotoisuus ja edistää uhanalaisten lajien kantojen vakiintumista ja vahvistumista. Lintunevan ottaminen turpeenottoon olisi näin ollen ristiriidassa kansallisten tavoitteiden kanssa, sillä Lintunevalla tavataan useita uhanalaisia elinympäristöjä ja lajeja. Arviointiselostuksessa on lisäksi todettu hankkeella olevan yhtymäkohtia Länsi-Suomen ympäristöstrategian, Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman, Kansallisen energia- ja ilmastostrategian sekä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian kanssa. Lintuneva kuuluu selvitettäviin kohteisiin Etelä-Pohjanmaan suoselvityshankkeessa, jossa kartoitetaan maakunnan laajimpien ojittamattomien soiden luontoarvoja. Lintunevan hankkeen vaikutusalueella vesistöjen rakenteelliseen tilaan ja hydrologiaan vuoteen 2015 mennessä vaikuttaa myös Kainastonjoen alaosan ja Päntäneenjoen tulvasuojelu ja kunnostussuunnitelma. 4.2 Vaikutusten selvittäminen ja merkittävyyden arviointi Arviointiselostuksessa on käsitelty YVA- lain 2 ympäristövaikutuksia koskevan määritelmän mukaisia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia eri vaikutuskohteisiin sekä niiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. Arviointiselostuksessa käytetyt aineistot ja menetelmät on esitetty jokaisen arviointiosuuden alussa ja ne on pääosin kuvattu riittävästi, jotta voidaan saada käsitys arviointitulosten luotettavuudesta. Seuraavassa esitetään eri vaikutuskohteiden mukaan jaoteltuna täydennyksiä ja kommentteja ympäristön nykytilan kuvaukseen, arvioihin ympäristövaikutuksista, käytettyihin menetelmiin sekä esitettyjen tietojen mahdollisiin puutteisiin Vaikutukset luonnonympäristöön Arviointiselostuksen lisäksi useissa lausunnoissa ja mielipiteissä todetaan, että Lintuneva on merkittävä paikallisesti ja maakunnallisesti koskien joitakin luontoarvoja. Luontotyypit ja kasvillisuus Suomen luontotieto Oy teki Pöyry Oy:n ja Vapo Oy:n toimeksiannosta kasvillisuusselvityksen Lintunevalla Lintunevan todetaan koostuvan kahdesta keidassuokuviosta, jotka tie erottaa. Suunnitellusta turpeenottoalueesta 65 % on ojittamatonta suoalaa 50 metrin puskurivyöhykkeet ojiin huomioiden. Ojittamattoman alueen yhtenäisyyden rikkovat paikoin lähinnä yksittäiset suolle kaivetut ojat. Myös alueen reunoilla on harvakseltaan ojia, eniten pohjoisosassa. Suo koostuu sekä harvapuustoisista rämeistä että avoimista nevoista. Arviointiselostukseen kuuluvan selvityksen mukaan Lintunevalla tavattiin Etelä-Suomessa uhanalaiseksi arvioiduista suotyypeistä ainoastaan tupasvillaräme (NT). Kuitenkin myös seuraavat

7 Dnro POELY/113/07.04/2010 7/37 Etelä-Suomessa uhanalaiset suotyypit mainitaan kasvillisuuskuviokartassa: saraneva (VU), minerotrofinen (mesotrofinen) rimpineva (VU) ja minerotrofinen (oligotrofinen) lyhytkorsineva (VU). Mainituista suotyypeistä tupasvillaräme ja minerotrofinen lyhytkorsineva esiintyvät Lintunevalla runsaimpina. Tosin selvitysalueen pohjoisosassa esiintyvä, kasvillisuuskuviokartassa tupasvillarämeeksi merkitty alue vaikuttaa ilmakuvien perusteella tyypilliseltä keidasrämeeltä. Arviointiselostuksen mukaan turvetuotantoon otettavien alueiden kasvillisuus ja luontotyypit häviävät kokonaan. Tuotantoalueen reunaosien kasvillisuustyypit muuttuvat jonkin verran nykyisestään tuotantoalueiden eristysojien kuivaavan vaikutuksen takia, laajimmillaan arviolta noin 50 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Arviointiselostuksessa todetaan, että viettokeitaiden valtakunnallisen suotuisan suojelutason arvioiminen on vaikeaa vähäisen aineiston vuoksi. Varovaisuusperiaatteiden perusteella on arvioitu, että viettokeidas-suoyhdistymien ottaminen turvetuotantoon heikentää luontotyypin suotuisan suojelutason säilymistä valtakunnallisesti, mutta ei niin merkittävästi kuin paikallisella tasolla. Esitettyä arviota voidaan pitää asianmukaisena, mutta hankkeen jatkotarkastelussa tulee huomioida lisäksi seuraavaa. Lintuneva koostuu pääosin luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteessä I mainituista priorisoidusta luontotyypeistä "keidassuot" (7310). Häviämisvaarassa olevat luontotyypit, joiden levinneisyys Euroopan yhteisön alueella on merkittävä suhteessa koko levinneisyysalueeseensa, on priorisoitu tarkoittaen suojelun erityisvastuuta. Luontodirektiivin mukaan yhteisön tavoitteena on säilyttää liitteen I luontotyyppien suojelutaso suotuisana. Luontotyypin "keidassuot" suojelun taso on kuitenkin Suomen EU:n komissiolle toimittamassa raportissa (Suomen raportti EU:lle luontodirektiivin toimeenpanosta lajeittain ja luontotyypeittäin ) arvioitu boreaalisella vyöhykkeellä epäsuotuisaksi ja huonoksi. Näin ollen Natura 2000-luontotyyppien säilyttämistä tulee tarkastella myös suojelualueiden ulkopuolella. Lintunevan kaltaisen keidas- ja aapasoita sisältävän merkittävän kohteen ottaminen turvetuotantoon tulisi edelleen heikentämään kyseisten priorisoitujen luontotyyppien ja niihin sidoksissa olevan lajiston suotuisan suojelun tason saavuttamista sekä alueellisesti, kansallisesti että kansainvälisesti. Luonnonsuojelulain 5 :n 2 momentissa todetaan seuraavaa: "Luontotyypin suojelutaso on suotuisa, kun sen luontainen levinneisyys ja kokonaisala riittävät turvaamaan luontotyypin säilymisen ja sen ekosysteemin rakenteen ja toimivuuden pitkällä aikavälillä sekä luontotyypille luonteenomaisten eliölajien suojelutaso on suotuisa". Turpeenottoalueen avaaminen Lintunevalle olisi näin ollen ristiriidassa Euroopan unionin luontodirektiivin 1 artiklan sekä luonnonsuojelulain 5 :n 2 momentin kanssa. Linnusto Suomen luontotieto Oy teki Pöyry Oy:n ja Vapo Oy:n toimeksiannosta pesimälinnustoselvityksen Lintunevalla. Selvitys sisältää merkittäviä puutteita. Lintunevan linnusto on selvitetty ainoastaan yhdellä käyntikerralla ( ), vaikka alue on huomattavan laaja. Menetelmänä oli kartoituslaskenta. Lintunevalla havaittiin pesivänä 88 lintuparia 22 lajista. Lintunevalla havaittiin pesivänä 15 paria Euroopan unionin lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteessä I mainittuja lajeja (laulujoutsen 1 pari, kurki 2 paria, teeri 3 paria, kapustarinta 5 paria, liro 4 paria). Keltavästäräkki (7 paria) on uhanalainen (VU) ja niittykirvinen (7 paria) silmälläpidettävä laji. Riekko on taantunut erittäin voimakkaasti erityisesti eteläisessä Suomessa. Selvityksen tuloksista huolimatta riekkoja saattaa pesiä alueella, sillä kyseisenä selvitysajankohtana riekot eivät ole aktiivisimmillaan eikä niiden esiintymisestä siten saada käsitystä. Linnustoselvitystä tulee täydentää kevättalvella toteutettavalla riekkoselvityksellä.

8 Dnro POELY/113/07.04/2010 8/37 Kun pesimälinnustoselvitys toteutetaan näinkin laajalla alueella vain yhden kerran kartoituslaskennalla, saattaa tuloksiin sisältyä epävarmuustekijöitä, jotka liittyvät mm. lintujen satunnaiseen liikkumiseen, olosuhteisiin ja havaittavuuteen. Näin ollen tehty selvitys ei välttämättä anna oikeaa kuvaa Lintunevan pesimälinnustosta, ja ympäristölupahakemukseen liitettävän linnustoselvityksen tekemiseen tulisi näinkin laajalla alueella käyttää vähintään kaksi selvityskertaa. Myös Turveteollisuusliitto ry:n oman ohjeistuksen mukaisesti linnustoselvityksen tulee perustua vähintään kahteen käyntikertaan. Linnustoselvitys tulee tehdä tämän ohjeistuksen mukaisesti uudelleen siten, että alueen kartoitukseen käytetään vähintään kaksi käyntikertaa (touko- ja kesäkuussa). Pesimälinnuston kartoitus ei koskenut myöskään Lintunevan jakavan tien länsipuolista osaa Lintulampien ympäristössä. Koska suunnitellun hankkeen vaikutukset todennäköisesti ulottuisivat myös tälle alueelle, on pesimälinnuston selvitystarve ilmeinen. Pesimälinnustoselvityksen lisäksi arviointiselostuksessa on tarkasteltu Lintunevan merkitystä muutonaikaisena levähdysalueena. Selvitys toteutettiin pistelaskennan sovelluksella (35 pistettä, 10 minuuttia/piste) ja Selvitysalueella, joka oli hankerajausta laajempi kattaen myös Lintulampien ympäristön, havaittiin 47 lajia. Alueella havaittiin muuttavina EU:n lintudirektiivin liitteessä I mainituista lajeista teeri, mustakurkku-uikku, sääksi, kapustarinta, kurki ja liro. Suomen kansainvälisiä erityisvastuulajeja olivat osan mainituista lisäksi metsähanhi, tavi, telkkä, pikkukuovi, kuovi, mustaviklo, valkoviklo ja leppälintu. Selvityksen perusteella Lintunevan läntinen alue rimpineen ja lampineen on kahlaajien ja vesilintujen osalta Lintunevan arvokkain alue. Kokonaisuudessaan Lintuneva arvioidaan tehdyn selvityksen perusteella maakunnallisesti arvokkaaksi lintujen muutonaikaiseksi levähdysalueeksi, vaikka muuttolinnuston kannalta arvokkain alue sijaitseekin suunnitellun turpeenottoalueen ulkopuolella. Arviointiselostuksen mukaan hankkeen toteuttaminen ei lähtökohtaisesti heikennä tuotantoalueen länsipuolisen Lintulammen alueen merkitystä muuttolintujen levähdysalueena, mikäli em. alueen vesitalous ja olosuhteet pysyvät nykyisen kaltaisina. Lisäksi todetaan, että tuotantoon suunnitellulta alueelta häviää huomionarvoisista lintulajeista lähinnä liron, kapustarinnan ja kurjen elinympäristöjä. Tuotannolla voi olla vaikutusta myös tuotantoalueen läheisyydessä havaittuihin teeren elinympäristöihin. Yhteysviranomainen katsoo, että turpeenoton aloittaminen Lintunevan itä- ja eteläosissa tarkoittaisi kuitenkin suurta häiriötekijää, ja sen kielteiset vaikutukset ulottuisivat myös Lintunevan muuttolinnustollisesti arvokkaimmalle osalle, Lintulampien ympäristöön. Suunniteltu turpeenottoalue rajautuisi osittain tähän alueeseen. Lintunevan merkitystä maakunnallisesti merkittävänä muuttolinnuston levähdysalueena voidaan pitää erityisinä luonnonolosuhteina, ja turpeenotosta aiheutuvat päästöt (melu, pöly ja vesistövaikutukset) tulisivat uhkaamaan tätä Lintunevan turpeenottoalueen ulkopuolista arvoa myös lintujen muuttoaikana. Turpeenotto tulisi mahdollisesti huonontamaan Lintunevan länsiosan mainittuja erityisiä luonnonolosuhteita, mikä tulee huomioida harkittaessa luvan myöntämisen edellytyksiä ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin 4 kohdan nojalla. Jo olemassa olevien, vaikkakin täydennystä kaipaavien, Lintunevaa koskevien linnustotietojen valossa suon linnusto on monipuolinen ja Lintunevaa voidaan pitää arvokkaana linnustokohteena. Lintudirektiivin 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti Euroopan unionin jäsenvaltioiden on myös suojelualueiden ulkopuolella pyrittävä estämään lintudirektiivin 1 artiklassa mainittujen lajien elinympäristöjen pilaantuminen ja huonontuminen. EY-tuomioistuimen ennakkopäätöksen (C- 117/00) mukaan jäsenmaa rikkoo lintudirektiiviä, mikäli jonkun lintulajin kanta laskee sen vuoksi, ettei jäsenmaa huolehdi elinympäristön ylläpidosta, suojelusta ja hoidosta. Kannan laskuksi

9 Dnro POELY/113/07.04/2010 9/37 katsotaan myös elinalueen pieneneminen. Lintudirektiivin velvoitteet koskevat kaikkia luonnonvaraisia lintulajeja ja niiden elinympäristöjä. Muuttolinnuista lintudirektiivin 4 artiklan 2 kohdassa todetaan seuraavaa: "Jäsenvaltioiden on toteutettava vastaavat toimenpiteet sellaisten säännöllisesti esiintyvien muuttavien lajien osalta, joita ei luetella liitteessä I, ottaen huomioon niiden suojelun tarve sillä maantieteellisellä vesi- ja maa-alueella, johon tätä direktiiviä sovelletaan, kun kyseessä ovat niiden muuttoreittien varrella sijaitsevat pesimä-, sulkasato- ja talvehtimisalueet ja levähdyspaikat. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden on kiinnitettävä erityistä huomiota kosteikkojen ja erityisesti kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen suojeluun." Ojittamattomilla soilla tapahtuva turpeenotto on merkittävä uhka useille lintulajeille, sillä useita Lintunevallakin pesiviä lajeja tavataan Etelä-Pohjanmaalla ainoastaan ojittamattomina, kosteapintaisina säilyneiltä soilta. Aluetasolla turpeenotto uhkaa esimerkiksi kapustarinnan, liron, ja keltavästäräkin alueellisten populaatioiden elinvoimaisuutta ja tätä kautta lajien levinneisyyttä Suomessa. Turpeenottohankkeita on lupaprosessissa pelkästään Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella noin 2100 ojittamattomalle suohehtaarille ( ), mikä on noin 12 % lajeille soveltuvista suojelualueiden ulkopuolisista elinympäristöistä alueella. Suojelualueiden ulkopuolisissa elinympäristöissä tapahtuvat näinkin laajamittaiset muutokset heijastuisivat koko alueen kantaan ja myös laajemmalle alueelle. Lisäksi mainitun kaltaiset suuret muutokset saattaisivat heijastua Etelä-Pohjanmaan ja muiden lähialueiden erityisillä suojelualueilla eli SPAalueilla pesiviin populaatioihin, millä olisi vaikutusta useiden Etelä-Pohjanmaan ja lähialueiden Natura 2000-verkostoon kuuluvien kohteiden suojelun perusteena oleville luontoarvoille. Merkittävien linnustonsuojelullisten arvojensa sekä EU:n jäsenvaltioille asettamien linnustonsuojeluvelvoitteiden perusteella turpeenottoa ei tulisi aloittaa Lintunevalle suunnitellulla turpeenottoalueella, vaan turpeenotto olisi osoitettava luonnontilansa menettäneille ojitetuille soille. Perhoslajisto Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky on laatinut arviointiselostuksen liitteenä olevan Lintunevan alueen perhosselvityksen. Selvitys tehtiin seitsemällä käyntikerralla Perhosia selvitettiin sekä visualisella kartoitusmenetelmällä että kolmella rysällä suon ojittamattomilta osilta. Suolta tavattiin 52 lajia, joista 16 oli varsinaisia suolajeja. Kolme havaituista lajeista oli silmälläpidettäviä (muurainhopeatäplä, rämekylmänperhonen ja metsänpohjamittari). Lintunevan todettiin olevan paikallisesti merkittävä suoperhosten esiintymisalue ja elinympäristö. Yhteysviranomaiselle on toimitettu YVA-menettelyn aikana tiedoksi myös arviointiselostuksen ulkopuolinen perhosselvitys. Suomen perhostutkijain seura on selvittänyt Lintunevan perhoslajistoa Kyseisessä selvityksessä havaittiin 92 lajia, joihin sisältyvät mm. erittäin uhanalainen (EN) suovenhokas sekä vaarantuneet (VU) luumittari, kihokkisulkanen, sademittari ja rämekulmumittari. Uhanalaisten lajien lisäksi Suomen perhostutkijain seura löysi Lintunevalta useita merkittäviä suolajeja, kuten rämepörhömittarin, suokirjosiiven ja rahkahopeatäplän. Kyseiset lajit ovat ojittamattomien soiden lajeja, joiden elinolosuhteet ovat huomattavasti huonontuneet elinympäristöjen häviämisen ja pirstoutumisen seurauksena. Näin ollen Lintunevan arvo perhoslajiston kannalta on vielä huomattavasti suurempi kuin mitä hankkeesta vastaavan tilaamasta perhosselvityksestä käy ilmi. Arviointiselostuksen mukaan perhosten elinympäristöt tuotantoon suunnitellulla alueella häviävät. Suon reunaosissa aluksi säilyvät elinympäristöt voivat ajan myötä muuttua riippuen tuotantoalueen ympäristöään kuivattavan vaikutuksen ulottuvuudesta, lähtökohtaisesti muutamien kymmenien metrien etäisyydelle tuotantoalueen reunasta. Esitettyä arviota voidaan pitää riittävänä ottaen huomioon,

10 Dnro POELY/113/07.04/ /37 että elinympäristöjen tuhoutuminen ja heikkeneminen koskee arviointiselostusta huomattavasti suurempaa lajimäärää. Hankkeen jatkotarkastelussa tulee lisäksi huomioida, että merkittävänä uhanalaisten perhoslajien esiintymisalueena Lintunevalle suunnitellun turpeenoton toteuttaminen olisi ristiriidassa luonnonsuojelulain 5 :n 3 momentin kanssa, sillä turpeenoton aloittaminen vaikuttaisi kielteisesti edellä mainittujen uhanalaisten lajien suotuisan suojelun tason saavuttamiseen. Muu lajisto Arviointiselostuksen mukaan toteuttamisvaihtoehdossa Lintunevalla nykyisin elävien nisäkkäiden elinympäristöt häviävät ja lajit joutuvat etsimään korvaavia elinympäristöjä suon reunaosista ja kauempaa Lintunevan ympäristöstä. Turvetuotanto ei estä lajien liikkumista alueella. Lintunevalle suunnitellulta turpeenottoalueelta ja sen lähivaikutusalueelta ei ole toistaiseksi selvitetty Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV (a) lajistoa. Hakijan ja viranomaisten tulee olla tietoisia hankeen mahdollisista vaikutuksista luontodirektiivin liitteen IV (a) eläinlajeihin. Suolla ja siihen liittyvillä pienvesillä, etenkin Lintulampien alueella, voivat elää lummelampikorento (Leucorrhinia caudalis), sirolampikorento (Leucorrhinia albifrons), isolampisukeltaja (Graphoderus bilineatus), jättisukeltaja (Dytiscus latissimus) ja viitasammakko (Rana arvalis). Lintunevalle suunniteltu turpeenottoalue saattaa olla mainittujen lajien lisääntymis- ja levähdyspaikka, jonka hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 :n nojalla kielletty. Mainittujen lajien osalta tulee tehdä tarvittavat selvitykset, joiden tulee kattaa paitsi itse turpeenottoon suunniteltu alue, myös turpeenoton päästöjen piirissä olevat vesimuodostumat. Lintunevalta tulee lisäksi selvittää luonnonsuojeluasetuksessa (LSA 22, liite 4) mainitun erityisesti suojeltavan (LSL 47 ) rämeristihämähäkin (Aculepeira ceropegia) esiintyminen. Mainittujen lajien esiintyminen Lintunevalla ja mainituilla vesialueilla tulee selvittää oikea-aikaisesti tehtävillä inventoinneilla. Vaikutukset pintavesien hydrologiaan Muutetun hankesuunnitelman mukaan hankealueen pohjoisosan kuivatusvesiä käännetään noin 40 hehtaarin alueelta nykyiseltä Närpiönjoen vesistöalueelta Kyrönjoen vesistöalueelle. Arviointiselostuksen mukaan pintaveden (pohjaveden) virtaus vähenee pohjoisen suuntaan jossain määrin. Lintuluoma saa vetensä Lintunevan pohjoisosasta, alueen metsistä ja mahdollisesti pohjavesipurkauksista. Jos Lintuluoman yläosalla oleva, Lintunevan sisältämä vesivarasto kuivataan ja käännetään virtaamaan etelän suuntaan, saattaa toimenpiteellä olla vaikutuksia Lintuluoman erityisesti kesäaikaisiin alivirtaamiin, vedenlaatuun ja samalla Säläisjärven tulovirtaamiin. Hankkeesta esitetyissä lausunnoissa ja mielipiteissä on korostettu, että suunniteltu turvetuotanto ei saa heikentää Lintuluoman ja etenkin Säläisjärven vedensaantia ja virkistyskäyttöarvoa, joka on merkittävä yli kuntarajojen. Jatkossa tulisikin selvittää valumavesien kääntämisestä ja turvetuotantoalueen kuivaamisesta johtuvat vaikutukset Lintuluoman ja Säläsjärven hydrologiaan ja toisaalta tulvaherkän Kainastonjoen virtaamiin. Arviointiselostuksessa tulisi käsitellä tarkemmin hankkeen mahdollisia vaikutuksia myös Lintulampien hydrologiaan ja veden laatuun. Arviointiselostuksessa todetaan, että suunnitellulla pintavalutuskentällä ei ole vaikutuksia pohjaveden laatuun, koska ko. kohteiden vesipintojen perusteella vesipinta on ylempänä pohjoispuolen kohteissa ja ojastojen virtaussuuntien perusteella Lintulampien suoalueelta pintavesi virtaa etelän ja osin lännen suuntaan. Suunnitellulta pintavalutuskentältä ei ole ojayhteyksiä pohjoisen suuntaan ja pintavalutus tapahtuu etelän suuntaan. Hankkeen jatkokäsittelyssä tulisi kuitenkin selvittää, saattaako turvetuotannolla pitkällä

11 Dnro POELY/113/07.04/ /37 aikavälillä olla Lintulampien vesitaloutta tai veden laatua heikentävä vaikutus ottaen huomioon, että vesilain 1 luvun 15 a :n mukaan toimenpide, joka vaarantaa enintään hehtaarin suuruisen lammen tai järven säilymisen luonnontilaisena, on kielletty (ks. lausunnon kohta 1.3 Hankkeen edellyttämät suunnitelmat, luvat ja päätökset). Arviointiselostuksen mukaan noin 2 km tuotantoalueesta itäkaakkoon sijaitsevan Viiattin pohjavesielueen länsireunalla on useita lähteitä ja todetaan, että muita lähteitä ei karttatarkastelun perusteella ole havaittavissa. YVA-menettelyn aikana yhteysviranomaiselle tulleen palautteen ja valokuvilla varustettujen mielipiteiden mukaan hankealueella sijaitsee useita lähteitä ja hankealueen itäosassa virtaa suopuro, joka virtaa suon keskeltä koilliseen suon laiteeseen ja kerää vedet keskustan kuljupinnoilta Lintuluomaan. Hallituksen esityksessä (79/1996) luonnonsuojelulainsäädännön uudistamiseksi todetaan, että luonnonuomien eli pienten purojen suojelu vaatii tehostamista, koska näiden luonnontilaisten pienvesien säilyttämisellä on biodiversiteetin kannalta erittäin suuri merkitys. Ne ovat tärkeitä elinympäristöjä ja leviämisteitä monille eliölajeille. Esimerkiksi kaloille, simpukoille ja useille vesieliöille ne ovat keskeinen lisääntymis- ja elinympäristö. Useat virtaavien vesien lajit ovat herkkiä virtaaman muutoksille. Luonnontilaiset virtaavat purot ovat viime vuosikymmeninä ojitusten, perkausten ja metsätaloudellisten toimenpiteiden myötä romahdusmaisesti vähentyneet, eräistä osista maata lähes tyystin kadonneet. Vain Lapin läänissä voidaan vielä katsoa olevan suhteellisen runsaasti luonnontilaisia puroja. Arviointiselostusta tulee täydentää mielipiteissä esitettyjen hankealueella sijaitsevien lähteiden ja luonnontilaisen puron osalta siten että kyseiset kohteet kartoitetaan maastokäynneillä koko Lintunevan hankealueelta ja laaditaan niiden osalta asianmukaiset vaikutusarviot. Jos selvitysten perusteella voidaan todeta, että kyseinen uoma on luonnontilainen, ei sitä vesilain mukaan saa muuttaa niin, että uoman säilyminen luonnontilaisena vaarantuu. Sama kielto on koko maassa voimassa luonnontilaisesta lähteestä. (ks. lausunnon kohta 1.3 Hankkeen edellyttämät suunnitelmat, luvat ja päätökset). Arviointiselostuksessa on kerrottu yleisellä tasolla luonnontilaisen suon valuntaolosuhteiden muuttumisesta turvetuotannon myötä, mutta arvioita ko. muutosten vaikutuksista ei ole esitetty. Ojittamattomat suot ovat merkittäviä erittäin pitkäaikaisia vesivarastoja. Suon kuivattaminen ja vesivaraston vapauttaminen todennäköisesti tulevat lisäämään ylivirtaamia alapuolisissa vesistöissä, joten virtaamat äärevöityvät entisestään. Seurauksena saattaa olla tulvariski alapuolisessa vesistössä, sillä Kainastonjoen peltoalueet ovat erityisen tulvaherkkää aluetta. Ilmastonmuutoksen seurauksena sademäärät tulevat mahdollisesti kasvamaan Pohjois- Euroopassa. Tulevaisuudessa eräs merkittävä keino tulvavesien ja rankkasateiden hillitsemiseksi saattaa olla vesien pidättäminen valuma-alueella, jolloin luonnontilaiset kosteikot, Etelä- Pohjanmaan tapauksessa ojittamattomat suot, nousevat erittäin merkittäviksi. Tästä johtuen myös Lintunevan turvetuotantohankkeen sekä lyhytaikaiset että pitkäkestoiset tulvasuojelulliset vaikutukset tulisi selvittää ja huomioida hankkeen jatkokäsittelyssä. Kainastonjoen veden laatua on pyritty parantamaan Linnanojan, Vehkaluoman ja Kainastonjoen perkauksilla 2000-luvulla maanomistajien toimesta. Lintunevan hankkeen vaikutusalueella on vireillä myös vesistöjen rakenteelliseen tilaan ja hydrologiaan vuoteen 2015 mennessä vaikuttava Kainastonjoen alaosan ja Päntäneenjoen tulvasuojelu- ja kunnostushanke. Arviointiselostuksesta saaduissa lausunnoissa on todettu, että kuivatusvesimäärien lisääntyessä Linnanojassa ja edelleen Kainastonjoessa, hankkeen jatkokäsittelyssä tulee painottaa näiden vesistöjen

12 Dnro POELY/113/07.04/ /37 vesiensuojelua, jotta jo toteutettujen suojelutoimien positiivisia vaikutuksia ei menetettäisi. Uuden turvetuotantoalueen perustamisella ja valumavesien johtamisella Kainastonjokeen ei myöskään saa pitkällä tähtäimellä nopeuttaa jokiuomien rehevöitymistä ja umpeenkasvua siten, että niiden perkaamistarve tulevaisuudessa nopeutuu. Vaikutukset pintavesien laatuun ja kalastoon Vesistövaikutusten arvioinnin tulee perustua riittävään käsitykseen turvetuotannon kuivatusvesiä vastaanottavien vesistöjen nykytilasta. Vesistövaikutusten arvioinnissa tulee huomioida, että turvetuotannosta aiheutuva vesistökuormitus, kuten ravinteet, kiintoaines, liukoinen humus sekä rautapitoisuuden ja happamuuden lisäys, vaihtelevat vuosittain, vuodenajoittain ja maantieteellisen sijainnin mukaan. Eri tuotantoalueiden ominaispäästöissä on suurta vaihtelua turpeen ja veden laadusta sekä valunnasta johtuen. Kun perustetaan uusi turvetuotantoalue, sisältyy laskennallisiin muiden alueiden tarkkailutuloksiin perustuvien kuormitusarvioihin aina merkittäviä epävarmuustekijöitä. Epävarmuustekijöitä aiheuttaa myös se, että virtavesissä harvoin tapahtuva näytteenotto ei anna kattavaa kuvaa virtaveden tilasta, jossa vuotuiset ja vuodenaikaiset vaihtelut voivat olla merkittäviä. Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon mukaan hankkeen vaikutusten arvioinnin kannalta on tärkeää verrata hankkeen vaikutuksia vesienhoitosuunnitelmien tavoitteisiin ja niiden mahdolliseen saavuttamiseen. Arviointiselostuksessa (s. 63) on esitetty Kyrönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelman vähennystarpeiksi ihmisen aiheuttaman fosforikuormituksen vähentäminen %:lla ja typpikuormituksen vähentäminen %:lla sekä kiintoainekuormituksen selkeä vähentäminen. Hankkeen kannalta olennaista on kuitenkin, että toimenpideohjelmassa turvetuotannon kuormituksen vähennystarpeeksi on asetettu fosforin osalta % ja typen osalta % vuoteen Lintunevan kuntoonpano- ja tuotantovaiheen brutto- ja nettokuormitukset on arvioitu Vapon Etelä- Suomen tarkkailussa olevien turvesoiden keskimääräisten ominaiskuormituslukujen perusteella. Arviointiselostuksessa on esitetty, että Lintunevan nettokuormitus vesistöön vesienkäsittelyn jälkeen on kiintoaineen osalta ensimmäisenä kuntoonpanovuotena 3233 kg/vuodessa ja tuotantovaiheessa 1622 kg/vuodessa. Tuotannon aikainen fosforikuormitus on arvioitu olevan 20,9 kg ja typpikuormitus 931 kg vuodessa. Kuormitusarvioinnissa ei ole otettu muiden tekijöiden, kuten humuksen, happaman valunnan, raudan ja muiden metallien kuormituksen lisääntymistä alapuolisessa vesistössä. Arviointiselostuksessa hankkeen vesistökuormitus Kainastonjoessa on arvioitu joen olemassa oleviin keskimääräisiin ravinnepitoisuuksiin nähden vähäisiksi. Lintunevan turvetuotannon aiheuttamaa kuormitusta Kyrönjoessa ei arviointiselostuksen mukaan voida enää erottaa vesistöalueen muusta kuormituksesta. Laskennallisissa kuormitusarvioissa ei kuitenkaan näy turvetuotannon kuivatusvesien vaikutus erilaisissa virtaamatilanteissa. Pienillä virtaamilla kuivatusvesien kuormitusvaikutus korostuu purkuvesistöissä, kun laimenemisolot ovat huonot. Ainepitoisuudet voivat siten olla purkuvesistöissä kuivina kausina huomattavasti suuremmat kuin mitä laskennallinen pitoisuuslisä vaikuttaa keskimäärin. Näin ollen vaikutustarkasteluun tulee lisätä turvetuotannon kuivatusvesien vaikutus erilaisissa virtaamatilanteissa. Vesistövaikutusten arvioinnissa tulisi huomioida myös kuormituksen mahdolliseen kasvu tuotannon loppuvaiheessa, kun edetään maatuneimpiin turvekerroksiin ja pintavalutuskentän toiminta on saattanut heikentyä. Vesistötarkkailusta saatujen tietojen perusteella tulisi tarvittaessa tehostaa vesienkäsittelyä, jotta kuormitus alapuolisiin vesistöihin ei kasva.

13 Dnro POELY/113/07.04/ /37 Selostuksessa ei ole arvioitu turvetuotannon osuutta alapuolisen vesistön eri kuormituslähteiden kokonaiskuormituksesta. Vanha turvetuotanto (mm. Lammasneva ja Isoneva) on heikentänyt osaltaan vesistön tilaa; Vehkaluomaan ja Kainastonjokeen tulevaa lähes 500 hehtaarin turvetuotannosta aiheutuvaa kuormitusta voidaan pitää jo nyt merkittävänä. Vesistövaikutuksia arvioitaessa tulee siten huomioida myös yhteisvaikutukset muiden alapuolista vesistöä kuormittavien turvetuotantohankkeiden kanssa. On mahdollista, että Vehkaluoman alaosalle nousee kevätkutuisia kaloja kuten särkiä, ahvenia ja haukia, jolloin Vehkaluoman vedenlaatutietojen merkitys korostuu. Vehkaluoman vedenlaatutiedoista puuttuu lupakäsittelyn kannalta keskeisiä vedenlaadun muuttujia 2000-luvulta (kiintoaine, väri, sameus, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi) ja vedenlaatutietoja tulisi näiltä osin täydentää ajan tasalla olevilla tiedoilla. Lisäksi tulisi esittää arvio tuotantotoiminnan vaikutuksista Vehkaluoman ja Kainastonjoen ph-arvoon. Kainastonjoen kalastustiedustelu on vuodelta Kainastonjoki on vähävetisellä Etelä- Pohjanmaalla merkittävä virkistyskalastusalue. Kalastus painottuu kesäaikaan, mutta joella on myös järjestetty talvisia pilkkikilpailuja. Kainastonjoen ja Vehkaluoman alueella tulisi tehdä uusi kalastustiedustelu, jotta saataisiin luotettava kuva nykypäivän kalastustilanteesta. Arviointiselostuksessa todetaan, että Lintunevan kuntoonpano ja tuotanto lisäävät Kainastonjokeen kohdistuvaa kuormitusta, mutta vesistövaikutusarvioiden mukaan vaikutukset ovat niin vähäiset, etteivät Kainastonjoen tai sen alapuolisten vesialueiden kalasto, kalastus tai vesistön käyttökelpoisuus muutu nykytilanteesta. Arviointiselostusta tulisi täydentää edellä mainitusti vesistön nykytilan ja vesistövaikutusten osalta sekä tarkentaa vaikutusarviota kalastoon, kalastukseen ja vesiluontoon päivitettyjen vedenlaatutietojen ja kalastustilanteen perusteella. Vaikutukset pohjavesiin Lähin luokiteltu pohjavesialue on Kurikan puolella oleva Lintuharjun pohjavesialue, joka rajoittuu noin 600 m:n matkalta hankealueen pohjoisosaan. Vedenottamo sijaitsee noin 5,5 km:n etäisyydellä Säläisjärven rannalla. Teuvan puolella sijaitsevaan Jussinmäen pohjavesialueeseen on matkaa 600 m hankealueen eteläreunasta ja Viiatin pohjavesialueelle 1900 m. Arviointiselostuksessa esitetään, että kun huolehditaan siitä, ettei sarka- tai kokoojaojia tai muitakaan rakenteita uloteta kivennäismaahan etenkin pohjavesialueen puoleisella osalla, ei suunnitellusta toiminnasta aiheudu muutoksia pohjaveden laatuun tai määrään Lintuharju B pohjavesialueella. Arviointiselostuksessa viitataan Geologian tutkimuskeskuksen selvitykseen Kurikan/Teuvan Lintunevan suunnitellun turvetuotantoalueen mahdollisista pohjavesivaikutuksista Lintuharju B-pohjavesialueeseen (Auri ja Valpola 2009). Kyseisessä selvityksessä todetaan, että mikäli Lintunevan turvetuotanto toteutetaan noudattaen tuotantosuunnitelman mukaisia vesiensuojelurakenteita, ja tuotantojärjestelyt erityisesti pintavalutuskenttien alueella tehdään mineraalimaata rikkomatta, ovat turvetuotannon vaikutukset Lintuharju B-pohjavesialueen laatuun ja määrään korkeintaan vähäiset, eivätkä vaaranna alueen pohjaveden muodostumista tai mahdollista vedenhankintaa. Pohjavesialueiden kartoitus perustuu siihen, että pohjavesialueeksi rajatulla alueella on vaikutusta pohjaveden laadulle ja määrälle. Jotta haitallisia vaikutuksia pohjavesialueeseen ei pääsisi syntymään, yhteysviranomainen katsoo, että Lintunevalle suunnitellun tuotantoalueen ja Lintuharjun pohjavesialueen väliin tulee jättää vähintään metrin suojavyöhyke. Ojia ei tule

14 Dnro POELY/113/07.04/ /37 pohjavesialueen tuntumassa kaivaa mineraalimaahan saakka, eikä ojitusta tule kohdistaa pohjavesialuetta kohden. Kuivatusvesien johtaminen etelän suuntaan tulee varmistaa kaikissa tilanteissa. Kuivatusvesiä ei tule johtaa missään tilanteessa pohjoisen suuntaan. Arviointiselostuksessa esitettyjen suunnitelmakarttojen mukaan Lintuharjun pohjavesialueelta tehdään tieyhteys turvetuotantoalueelle. Ensisijaisesti pohjavesialueille ei tulisi enää tehdä uusia teitä. Teiden ja tieojien rakentaminen tulee harkita erityisen tarkkaan ja niiden sijoittaminen pohjavesialueelle tulee olla perusteltua. Teiden ojitusten pohjavesiriskit liittyvät ojien kuivattavaan vaikutukseen, mikä voi pienentää pohjavesivarantoa, sekä humuspitoisten ojavesien pääsyyn pohjaveteen. Hankesuunnitelman mukaan Lintuharjun pohjavesialueen rajan itäpuolelle sijoitettaisiin myös 2 auma-aluetta (2,2 ha), jolloin pohjavesialueella ja sen läheisyydessä tapahtuisi merkittävässä määrin kuormaus- ja kuljetustoimintoja. Arviointiselostusta tulee siten täydentää uusien teiden, tieojien ja auma-alueiden pohjavesivaikutusten sekä kuljetuksista ja lastauksesta aiheutuvien pohjavesialueeseen kohdistuvien riskien osalta. Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon Arviointiselostuksen mukaan turvetuotannon ilmapäästöt ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikaista turpeen pölyämistä sekä tuotannosta ja kuljetuksista aiheutuvia pakokaasupäästöjä. Turvetuotantoaluetta ympäröivän kasvillisuuden määrä ja laatu vaikuttaa turvepölyn leviämiseen. Kasvillisuus sitoo pölyä tehokkaasti, jolloin alueen metsänhoitotoimilla voi olla vaikutuksia pölyn leviämiseen. Arviointiselostuksen mukaan turvekuljetuksista aiheutuvan liikenteen suurimmat päästöt muodostuvat hiilidioksidista ja typen oksideista. Raskaanliikenteen päästöt ovat typen oksidien, rikkidioksidin ja hiilidioksidin osalta suuremmat, kuin muun ajoneuvoliikenteen. Vaikutusten osalta todetaan, että Lintunevan toteutusvaihtoehdon pakokaasupäästöjen osuudet ovat alhaiset verrattuna Teuvan ja Kurikan alueen päästömääriin. Lisäksi turvekuljetusten päästöt jakautuvat laajalle alueelle, tuotantoalueelta aina käyttökohteisiin saakka. Arviointiselostuksessa esitettyjä pölyämisen ja liikenteen päästöjen vaikutuksia ilmaan voidaan pitää riittävinä. Arviointiselostuksessa on arvioitu hankkeen ilmastovaikutuksia laskentamallin avulla. Laskennassa on pyritty käyttämään turvemaiden eri maankäyttömuotojen kaasutaseita, jotka perustuvat pitkän aikavälin mittaussarjoihin ja ilmastomalleihin. Laaditun vaikutusarvion mukaan turvetuotanto lisäisi hiilidioksidin vuosittaisia ekvivalenttipäästöjä nelinkertaisesti nykytilanteesta. Arviointiselostuksessa todetaan, että jälkikäytössä suo sitoo tehokkaasti hiilidioksidia, mutta ei esitetä tarkempia vaikutusarvioita päästömääristä. Hankealueen jälkikäyttömuodoista on esitetty metsänkasvatuksen ja peltoviljelyn vaihtoehdot, mutta hankkeen jatkosuunnittelussa tulisi selvittää myös alueen uudelleensoistamisen mahdollisuus ja vaikutukset Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Hankealueen lähin kiinteistö, vapaa-ajanasunto, sijaitsee pintavalutuskentän luoteispuolella. Etäisyys pintavalutuskentästä on 150 m ja tuotantoalueesta 500 m. Hankealueen pohjoispuolella noin 800 m:n etäisyydellä sijaitsee Botniaringin moottoriurheilurata sekä 700 m etäisyydellä Lintuharjun maatilamatkailutila. Arviointiselostuksen ja siitä saatujen mielipiteiden ja yleisötilaisuuden perusteella voidaan todeta, että nykyisellään hankealue on monipuolisessa virkistyskäytössä (marjastus, sienestäminen, metsästys ja retkeily) ja tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet luonnon havainnoimiseen. Arviointiselostuksen mukaan hankealueella tai sen lähiympäristössä ei ole runsaasti meluavia kohteita tai toimintoja. Lintunevan pohjoispuolella sijaitsevan moottoriurheiluradan toiminnasta