PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN SOVELTAMISESTA. 1. HANKE Lintunevan turpeenottohanke, Teuva, Kurikka

Transkriptio

1 Päiväys Datum Dnro Dnr EPOELY/8/07.04/2010 VAPO Oy PL JYVÄSKYLÄ Viite / Hänvisning Ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeen harkinta, Vapo Oy Lintunevan turpeenottohanke, Teuva, Kurikka. Entinen diaarinumero LSU-2009-R-58(531). Asia / Ärende PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN SOVELTAMISESTA 1. HANKE Lintunevan turpeenottohanke, Teuva, Kurikka 2. HANKKEESTA VASTAAVA VAPO Oy, PL 22, JYVÄSKYLÄ 3. HANKEKUVAUS Vapo Oy on hakenut Teuvan kunnan ja Kurikan kaupungin alueella sijaitsevalle Lintunevalle ympäristölupaa ja toiminnan aloittamislupaa 137 ha: n suuruiselle alueelle. Lintunevan pohjoisosa kuuluu Kurikan kaupungin Jurvan taajamaan ja eteläosa Teuvan kuntaan. Lintuneva sijaitsee Jurvan taajamasta noin 7 kilometriä etelään. Tuotantoalueen pohjoisosa kuuluu valtakunnallisen vesistöaluejaotuksen mukaan Närpiönjoen vesistöalueen Kivi- ja Levalammen tekojärven valuma-alueeseen ja eteläosa Kyrönjoen vesistöalueen Kainastonjoen alueeseen. Ympäristölupahakemuksen mukaan Lintunevalla tuotetaan energia- ja ympäristöturvetta. Lintunevan kuivatusvesistä osa ohjataan Närpiönjoen vesistöalueen Lintuluomaan ja edelleen Lintuluoman kanavan kautta Kivi- ja Levalammen tekojärveen sekä myös Säläisjärveen Lintuluomasta putkea pitkin. Osa Lintunevan eteläosan kuivatusvesistä ohjataan Kyrönjoen vesistöalueelle Linnanojan, Vehkaluoman ja Kainastonjoen kautta. Vesienkäsittelymenetelmiin kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet ja padottavalla rakenteella sekä pintapuomilla varustetut laskeutusaltaat sekä kaksi pintavalutuskenttää. Vedet johdetaan pintavalutuskentille pumppaamalla ympärivuotisesti. Lintunevan suunniteltu turvetuotantoalue muodostuu kahdesta lohkosta, joiden tuotantoala massansiirtoalueineen on yhteensä 127,7 ha sekä viidestä auma- alueesta, joiden pinta- ala on 9,3 ha. Tuotantokelpoinen ala on näin yhteensä 137 ha. Toiminta, joka käsittää kuntoonpano-, tuotanto- ja jälkihoitovaiheen, aloitettaisiin ympäristöluvan täytäntöönpanokelpoiseksi tulon jälkeen. Kuntoonpanovaihe eli tiestön rakentaminen, puuston poisto ja alueen ojitus kestää suunnitelman mukaan noin 1-3 vuotta ja tuotantovaihe vuotta päättyen vuonna Tämän jälkeen alue siirtyisi jälkihoitovaiheeseen ja sitä seuraavaan uuteen käyttömuotoon alueen maanomistajille palauttamisen jälkeen. Tuotanto olisi jyrsinpolttoturvetta ja alkuvuosina myös ympäristöturvetta. Keskimääräinen vuosituotantomäärä olisi noin m3 päätuotetta jyrsinturvetta. Turvetta alueella on noin Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue

2 2/ MWh. Kysynnän mukaan voidaan tuottaa myös palaturvetta. Energiaturpeen käyttöpaikkoja olisivat mm. Porin, Pietarsaaren ja Seinäjoen voimalaitokset. Ympäristöturve menisi lähiympäristöön kuivikkeeksi, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen. Vapo Oy omistaa Lintunevan alueelta maata 157,45 ha. Hankkeen toteuttaminen edellyttää ympäristölupahakemuksen mukaan lisäalueiden hankintaa, jota koskevat neuvottelut ovat käynnissä. 4. ASIAN KÄSITTELY Asian vireilletulo Asia on tullut vireille kun Länsi- Suomen ympäristökeskukselta on pyydetty lausuntoa hankkeen ympäristölupahakemuksesta. Ympäristökeskus otti kysymyksen ympäristövaikutusten arvioinnista harkittavaksi Länsi- Suomen ympäristökeskus on siirtynyt osaksi Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskusta, jossa on ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue. Asialle on siksi annettu uusi uuden viraston diaarinumero. Viranomaisneuvottelu, kuuleminen Hankkeesta vastaavan ja kuntien edustajia on kuultu Seinäjoella pidetyssä kokouksessa Hankkeesta vastaavan edustaja katsoi, ettei ympäristövaikutusten arviointi olisi tarpeen. Kuntien edustajat (Suupohjan ympäristöpalvelut ja Kurikan ympäristösihteeri) puolsivat menettelyn tarvetta. Etelä- Pohjanmaan liitolta on pyydetty lausunto asiassa Etelä- Pohjanmaan maakuntakaavassa on suunnittelumääräyksiä turpeenottoalueista. Etelä- Pohjanmaan liitto on antanut lausunnon hankkeen suhteesta maakuntakaavaan. Lausunto on saapunut Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen Liitto toteaa, että suunnittelualue sijaitsee maakuntakaavan suunnittelumääräyksen III (tt-2) sisäpuolella, mikä tarkoittaa sitä, että turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Lisäksi koko maakuntaan kohdistuu maakuntakaavan suunnittelumääräys I, jossa todetaan, että turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin turvetuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Liiton lausunnossa todetaan lisäksi, että suunnittelualue on ojittamaton ja luonnontilainen, ja aivan alueen vieressä on vedenhankintaan soveltuva Lintuneva B -pohjavesialue, jonka vedenlaatu voi selvitysten mukaan vaarantua mahdollisten kuivatusvesien seurauksena. Mahdollinen YVA- selvitys tulisi kohdentaa näihin erityiskysymyksiin. Etelä-Pohjanmaan liitto katsoo, että tähänastisten selvitysten ja Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan perusteella Lintunevan turpeenottoon suunniteltu alue ei sovellu turvetuotantoalueeksi. Mm. Kurikan ympäristölautakunta on ottanut kantaa hankkeeseen ympäristöluvan yhteydessä, ja sen mielestä olisi tärkeää esittää luontoon kohdistuvat vaikutukset tarkemmin. Ympäristölautakunnan mielestä Lintuluomaan ja Säläisjärveen kohdistuvaan kuormitukseen ja sen tarkkailuun tai vaihtoehtoiseen vesien johtamiseen ei myöskään ole kiinnitetty riittävästi huomiota. 5. YMPÄRISTÖN TILA JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Luonnonympäristö Lintuneva (tien itäpuolinen osa) on karuhko, reunoiltaan ojitettu, mutta muutoin jokseenkin luonnonmukaisena säilynyt keidassuoyhdistymän osa, jolla on merkitystä sekä suoluontotyyppien monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta (TN on Etelä- Suomessa taantunut, silmälläpidettävä) että taantuneen suolinnuston elinympäristönä. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin mukaan alueelta on lisäksi tavattu alueellisesti uhanalaisia perhoslajeja.

3 3/10 Hankkeen ympäristölupahakemusasiakirjoissa on Luontotieto Oy:n laatima kasvillisuus- ja linnustokartoitus. Kasvillisuuskartoitus on tehty Ajankohtaa voidaan pitää myöhäisenä, koska osa lajeista on voinut jäädä havaitsematta. Hankealueen luonne huomioon selvityksestä saa kuitenkin riittävän kuvan alueen luontotyypeistä ja kasvillisuudesta. Pesimälinnustoa on selvitetty kartoituslaskennalla vain kerran Osa lajistosta on tämän vuoksi voinut jäädä huomaamatta. EU- direktiivin mukaisia lajeja on kuitenkin tavattu, mm. kurki, kapustarinta, laulujoutsen, liro, ja teeri. Harrastajien mukaan alueella tavataan riekkoa, ja on tavattu myös mm. mustakurkku- uikku ja sinisuohaukka. Hanhien metsästystä harrastetaan alueella syksyisin. Hankealueen muutonaikaisesta merkityksestä linnustolle selvityksessä ei ole mitään arviota. Tätä on syytä vielä selvittää. Hankealueella näyttää kasvillisuusselvityksen mukaan olevan kohtalaisen runsaasti myös luonnontilaisen kaltaista harvapuustoista rämettä (TR), jollaisella voi elää myös uhanalaisia perhosia. Tämän vuoksi luontoselvitystä olisi tarpeen täydentää uhanalaista perhoslajistoa koskevalla selvityksellä. Harrastajien mukaan uhanalaisia perhosia on tavattu alueella. Selvitystä EU:n luontodirektiivin uhanalaislajistosta ei ole tehty esimerkiksi nisäkkäistä tai matelijoista. Pintavesistöjen tila Valtakunnallisen vesistöaluejaotuksen mukaan hankealue sijoittuu Närpiönjoen vesialueen Kivi- ja Levalammin tekojärven valuma- alueelle ja osin Kyrönjoen vesistöalueen ja Kainastonjoen valuma- alueen Kainastonjoen alueelle. Närpiönjoen alueen osalta sekä Säläisjärvi että Kivi- ja Levalampi ovat vesistöjä jotka eivät siedä lisäkuormitusta. Happitilanne on jo nyt Kivi- ja Levalammessa erittäin heikko talvella jään alla ja lisää orgaanista ainetta järvi ei siedä. Myös Säläisjärven pohjanläheisissä vesikerroksissa on heikko happitilanne. Molempien järvien luontaisesti esiintyvissä petokaloissa elohopeapitoisuudet ovat joko yli tai hyvin lähellä syöntirajaa ja lisää maaperän muokkausta valuma-alueella vapauttaa vielä lisää elohopeaa. Koko Närpiönjoki on Vesienhoitosuunnitelmassa luokiteltu huonoksi ja tavoitteena on vesistön hyvä tila. Närpiönjoen keskimääräinen fosforipitoisuus tulisi pienentää nykyisestä 80 µg/l tasosta 40 µg/l tasolle. Turvetuotannolle on asetettu tavoitteeksi fosforikuormituksen puolittaminen nykytasolta vuoteen 2015 mennessä. Lisäkuormitus ei edistä hyvää tilaa ja on siis vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden vastainen. Kyrönjoen alueen puolella Kainastonjoki on jo nykyään hyvin rehevä ja tumma ja jos tulee lisää turvetuotannon kuivatusvesiä se heikentää tilannetta edelleen sekä Kainastonjoessa että myös Kyrönjoessa. Kyrönjoki on vedenhankintavesistö jossa tavoitteena on hyvä tila ja ravinnepitoisuuksien puolittaminen. Pohjavesialueet Geologian tutkimuskeskus on tehnyt Lintuharju B:n pohjavesialueella maastotutkimuksia heinäkuussa 2009 selvittääkseen Lintunevan suunnitellun turvetuotantoalueen mahdollisia pohjavesivaikutuksia Lintuharju B:n pohjavesialueeseen. Loppuraportissa todetaan, että suunnitellun tuotantoalueen ja Lintuharju B:n pohjavesialueen väliin jäävän suoalueen leveys on verraten pieni metriä, mutta sitä voidaan pitää riittävänä. Tuotantojärjestelyissä on kuitenkin noudatettava pintavalutuskenttien ja niiltä johdettavien vesien osalta erityistä huolellisuutta. Ojia ei ole suotavaa kaivaa mineraalimaahan saakka, eikä ojitusta tule kohdistaa pohjavesialuetta kohden. Lintunevan hankealuetta lähinnä sijaitsee vedenhankintaan soveltuva Lintuharju B:n pohjavesialue (luokka II), joka sijaitsee lähimmillään 20 metrin etäisyydellä hankealueesta. Lintuharju B:n pohjavesialueen jatkona pohjoisessa on vedenhankintaa varten tärkeä Lintuharju A:n pohjavesialue (luokka I), joka sijaitsee hankealueesta noin 1,2 kilometrin päässä luoteeseen. Lintuharju on osa moreenipeitteistä harjumuodostumaa. Muodostuma jatkuu pohjoiseen ensin paksun moreenipeitteen alla ja edelleen Haapalankankaana (luokka I), jonka muodostumisalueena Lintuharju toimii. Lintuharju on pohjavesitasoltaan kaksiosainen ja näiden tasojen välillä on yli 10 metrin korkeusero, joka johtuu joko moreeni- tai kallioselänteestä. Muodostuman reunoilla on paksuja ranta- ja dyynikerrostumia. Lintuharju rajoittuu turvealueisiin, joissa on hiek-

4 4/10 kaselänteitä. Pohjaveden virtaussuunta on pohjoiseen ja luoteisosasta, jossa pohjavesi on tasolla metriä, pohjavesi virtaa Haapalankankaalle. Korkeammalla tasolla olevasta pohjavedestä osa purkautuu alemmalle tasolle ja osa Lintuluomaan ja täyttökanavaan. Haapalankankaan pohjavesialue (luokka I) noin 3,5 kilometrin päässä hankealueesta luoteeseen. Haapalankangas on osa lähes pohjois-eteläsuuntaista harjua, joka tulee etelästä Lintuharjun alueelta moreenipeitteisenä ja jatkuu peitteellisenä pohjoiseen. Pohjaveden virtaussuunta on pohjoinen eikä muodostuman alueella ole vedenvirtausta haittaavia kynnyksiä. Lintuharjun alueelta purkautuu pohjavettä muodostumaan, mikä näkyy Kyläjokeen tapahtuvan purkautuman suuruutena verrattuna Haapalankankaalla muodostuvaan pohjaveden määrään. Muodostuma kerää myös ympäristöstään pohjavettä. Säläisjärvestä tapahtuvan suotautumisen osuus on epävarma, sillä Säläisjärven ottamolla ei näy järviveden vaikutusta huolimatta järven läheisyydestä. Kyläjoen pohjavesipurkautuma on syntynyt 60-luvulla siltatyön yhteydessä. Tällöin tiiviin moreenikerroksen puhkaisu on aiheuttanut Haapalankankaan pohjoispäässä 0,5-1 metrin pohjaveden pinnan laskun. Vedenhankintaa varten tärkeä Rauhakankaan pohjavesialue (luokka I) sijaitsee hankealueesta noin 3,7 kilometrin päässä koillisessa. Vedenottamo on rakennettu lähteeseen, joka sijaitsee Rauhakankaan luoteisrinteen alaosissa. Alueella on todennäköisesti vettä johtavana kerroksena ylempää rinteeltä huuhtoutunutta hiekkaa (rantakerrostuma). Hankealueesta noin 600 metrin päässä etelässä sijaitsee vedenhankintaan soveltuva Jussinmäen pohjavesialue (luokka II). Jussinmäki on osa moreenipeitteistä harjujaksoa, joka jatkuu noin 20 kilometriä pohjoiseen Jurvan kunnan alueelle ja etelään Kauhajoen kunnan puolelle. Muodostuma on hiekkavaltainen ja moreenipeitteinen myöhäisemmän jäätiköitymisen seurauksena. Moreenikerroksen paksuus vaihtelee 1-3 metriä. Pohjaveden yleinen virtaussuunta on etelään purkautumisen tapahtuessa pääosin Norinluomaan. Pohjavedessä on käyttökelpoisuutta vähentävänä tekijänä rautaa ja humusta. Noin 1,7 kilometrin päässä kaakossa vedenhankintaa varten tärkeä Viiatin pohjavesialue (luokka I). Viiatti on moreenipeitteinen rantavoimien huuhtoma rinne, jonka alareunassa on hiekkakerroksia. Pohjavesi virtaa rinnettä myöten länteen. Pohjoisessa kuivatusvedet on suunniteltu ohjattavaksi Lintuluomaan sekä Lintuluoman kanavaan, jotka kulkevat Lintuharju B:n, Lintuharju A:n ja Rauhakankaan pohjavesialuiden läpi. Pohjaveden virtaussuunta on Lintuharjun pohjavesialueella pohjoiseen kohti Haapalankankaan pohjavesialuetta. Etelässä kaivatusvedet kulkevat Jussinmäen pohjavesialueen länsipuolelta ohitse. Vedenottamot Lintunevan vaikutusalueella sijaitsee kolme vedenottamoa. - Osa kuivatusvesistä on suunniteltu ohjattavaksi Lintuluoman kautta Säläisjärveen. Säläisjärvi sijaitsee puoliksi vedenhankintaa varten tärkeällä Haapalankankaan pohjavesialueella. Säläisjärven pohjavedenottamo sijaitsee noin 50 metrin päässä Säläisjärven rannasta ja veden suotautuminen pohjaveteen on epäselvää. Vedenottamolla on lupa 1200 m 3 /d suuruiseen pohjavedenottoon. Mikäli kuivatusvesiä johdetaan Lintuluomaan, joka ei ole tiivis, ne pääsevät pohjaveteen ja pohjaveden virtauksen mukana kulkeutumaan myös Haapalankankaan pohjavesialueelle. Hydraulinen yhteys Lintuharjun pohjavesialueiden ja Haapalankankaan pohjavesialueen välillä on olemassa, ja ympäristökeskus tulee harkitsemaan pohjavesialueiden yhdistämistä ensi vuonna alkavassa suojelusuunnitelmahankkeessa. Säläisjärven vedenlaatua ei tule huonontaa. - Osa kuivatusvesistä on suunniteltu johdettavaksi Lintuluoman kanavaan, joka kulkee vain noin 35 metrin päästä Peräloukon pohjavedenottamoa Rauhakankaan pohjavesialueella. Peräloukon vedenottamolta otetaan vettä 6 m 3 /d. - Viiatin pohjavesialueella sijaitsee Norin vedenottamo, joka on noin 2 kilometriä hankealueesta kaakkoon. Norin vedenottamolta otetaan vettä noin 50 m 3 /d. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä annettujen vesiensuojelun tavoitteiden mukaan vuoteen 2015 mennessä metsätaloustoimien, erityisesti kunnostusojitusten tarpeet arvioi-

5 5/10 daan erityisen tarkoin sellaisilla valuma-alueilla, joilla vesin tilatavoitteen edellyttävät tilan parantamista tai joilla vesien tila uhkaa heiketä. Pohjavesien suojelun yleistavoitteena on, että pohjaveden laadullinen ja määrällinen tila säilyvät vähintään nykyisellä tasolla. Erityisesti vedenhankinnan kannalta tärkeiden ja muiden vedenhankintaan soveltuvien pohjavesialueiden veden laadun säilymisestä luonnontilaisena tulee huolehtia. Turvetuotantoa ei tule sijoittaa tärkeälle tai vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle. Turvetuotantoalueen vieressä sijaitsevan pohjavesiesiintymän ja tuotantoalueen välissä kaivu ei saa ulottua kivennäismaan reunaan saakka, sillä kivennäismaahan ulottuva ojitus voi aiheuttaa pohjaveden pinnan alentumista tai virtaussuunnan muuttumista myös tuotantoalueen ulkopuolella ja siten vähentää pohjaveden saatavuutta. Ojitus voi aiheuttaa myös pohjaveden purkautumista tuotantoalueelle. Jos tuotantoalueen vesiä suotautuu pohjaveden muodostumisalueelle, voivat ne aiheuttaa myös vedenlaadun heikentymistä kuten rauta-, mangaani- tai humuspitoisuuden lisääntymistä. Pohjavesialueet on kartoitettu siten, että pohjavesialueeksi rajatulla alueella on vaikutusta pohjaveden laadulle ja määrälle. Lintunevan suunnitellun tuotantoalueen ja Lintuharjun pohjavesialueen väliin tarvitaan vähintään metrin suojavyöhyke. Ojia ei tule pohjavesialueen tuntumassa kaivaa mineraalimaahan saakka, eikä ojitusta tule kohdistaa pohjavesialuetta kohden. Lintuharjun ja Rauhakankaan pohjavesialueille voi johtaa ojavesiä vain, jos Lintuluoma ja kanava ovat tutkitusti tiiviitä, jolloin johtamisesta ei aiheudu vaaraa pohjaveden laadulle. Lintuluoma virtaa Lintuharjun pohjavesialueella yli 4,5 kilometrin alueella, joten kuivatusvedet aiheuttavat merkittävän riskin pohjavedelle. Hakija voi myös tiivistää ojan tai käsitellä kemiallisesti tuotantoalueelta tulevat vedet. Ojan tiiviys pohjavesialueilla tulee tutkia. Maaperäolosuhteita tutkittaessa tulee kivennäismaan puhkaisua välttää. Kuivatusvesien ohjaaminen kokonaisuudessaan etelän suuntaan tulee pohjavesien näkökulmasta selvittää. Käsittelemättömien kuivatusvesien johtaminen pohjavesialueille nykyisiin uomiin vaarantaa pohjaveden laadun (YSL 8 ). Kuivatusvesien ohjaamisella kokonaisuudessaan etelän suuntaan on kuitenkin vaikutuksia pintavesien hydrologiaan. Tämä tulee ottaa huomioon vaihtoehtoa harkittaessa. Luonnonympäristö Lintuneva (tien itäpuolinen osa) on karuhko, reunoiltaan ojitettu, mutta muutoin jokseenkin luonnonmukaisena säilynyt keidassuoyhdistymän osa, jolla on merkitystä sekä suoluontotyyppien monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta (TN on Etelä- Suomessa taantunut, silmälläpidettävä) että taantuneen suolinnuston elinympäristönä. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin mukaan alueelta on lisäksi tavattu alueellisesti uhanalaisia perhoslajeja. Hankkeen ympäristölupahakemusasiakirjoissa on Luontotieto Oy:n laatima kasvillisuus- ja linnustokartoitus. Kasvillisuuskartoitus on tehty Ajankohtaa voidaan pitää myöhäisenä, koska osa lajeista on voinut jäädä havaitsematta. Hankealueen luonne huomioon selvityksestä saa kuitenkin riittävän kuvan alueen luontotyypeistä ja kasvillisuudesta. Pesimälinnustoa on selvitetty kartoituslaskennalla vain kerran Osa lajistosta on tämän vuoksi voinut jäädä huomaamatta. Linnuston osalta on alueelta yhden päivän selvityksessä löydetty EU:n lintudirektiivin mukaisista lajeista jo mm. laulujoutsen, kurki, kapustarinta, liro ja teeri. Harrastajien mukaan alueelta tavataan riekkoa, ja on havaittu mm. mustakurkkuuikku ja sinisuohaukka, ja suolla harrastetaan syksyisin mm. hanhien metsästystä. Hankealueen muutonaikaisesta merkityksestä linnustolle selvityksessä ei ole mitään arviota. Tätä on syytä vielä selvittää. Hankealueella näyttää kasvillisuusselvityksen mukaan olevan kohtalaisen runsaasti myös luonnontilaisen kaltaista harvapuustoista rämettä (TR), jollaisella voi elää myös uhanalaisia perhosia. Tämän vuoksi luontoselvitystä olisi tarpeen täydentää uhanalaista perhoslajistoa koskevalla selvityksellä. Harrastajien mukaan uhanalaisia perhosia on tavattu alueella.

6 6/10 Selvitystä EU:n luontodirektiivin uhanalaislajistosta ei ole tehty esimerkiksi nisäkkäistä tai matelijoista. Lähialueiden maankäyttö Suunnittelualue rajautuu Jurvalta etelään johtavaan maantiehen nro 685. Hankealueen pohjoispuolella 300 m etäisyydellä sijaitsee Jurvan Moottoriurheilurata Botniaring (maakuntakaavassa mu) sekä sen tuntumassa ravirata. Jurvan Sääksjärven virkistysalue (maakuntakaavassa V-1) sijaitsee noin 4,5 km päässä hankealueesta. Moottorikelkkareitti sivuaa Lintunevan länsireunaa. Luontoreitti kulkee Jurvalta etelään johtavan maantien länsipuolella. Hankealuetta lähimmät kaksi kiinteistöä sijaitsevat ympäristölupahakemuksen mukaan 600 m etäisyydellä. Ympäristölupahakemuksessa on luonnonsuojelualuekohteista mainittu Lintunevan länsipuolella oleva Natura alue Kurpanneva (FI ) ja itäpuolella oleva Pässinrämäkkä (FI ), mutta ei pohjoisempana olevaa Levanevaa (FI ), josta on jo perustettu luonnonsuojelulain mukainen luonnonsuojelualuekin. Turpeenottoalueelta on suunniteltu las kettavan vesiä Kivi- ja Levalampeen, jonka pohjois-luoteisosat sisältyvät Natura-alueeseen. Kaavoitustilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet VAT, tarkistettuna Valtioneuvoston päätöksellä , sisältävät yhtenä erityistavoitteena kohdan jossa todetaan: Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltava valuma- alueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset. Suunnittelualue sijaitsee vahvistetun Etelä- Pohjanmaan maakuntakaavan suunnittelumääräyksen III (tt-2) sisäpuolella, mikä tarkoittaa sitä, että turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Lisäksi koko maakuntaan kohdistuu maakuntakaavan suunnittelumääräys I, jossa todetaan, että turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin turvetuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Merkittävinä pidetään luonnonsuojelualueita ja valtioneuvoston hyväksymiä suojeluohjelmia ja päätöksiä sekä Natura verkostoa. Alueella ei ole detaljikaavaa eikä yleiskaavaa. 6. ELINKEINO-, LIIKENNE JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN YMPÄRISTÖ- JA LUONNONVARAT VASTUUALUEEN RATKAISU Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus päättää ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 6 nojalla, että Lintunevan turpeenottohankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. 7. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (YVA- laki) 4 mukaan hankkeisiin, joista voi aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, tulee soveltaa YVA- lain mukaista arviointimenettelyä. YVA- asetuksen 6 hankeluettelon kohdan 2) luonnonvarojen otto ja käsittely e) turvetuotanto, sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä turpeenottohankkeisiin lain 4 nojalla, kun yhtenäiseksi katsottava tuotantopinta- ala on yli 150 hehtaaria. Lintunevan hanke on tätä kokorajaa pienempi, ympäristölupahakemus koskee 137 ha kokoista aluetta. Vapo Oy:n omistuksessa on laajempi, 157,5 ha kokoinen alue. Kuulemistilaisuudessa

7 7/10 Vapo Oy ilmoitti, että turpeenottoa ei suunnitella koko alueelta, koska muu kuin hakemuksen mukainen osa alueesta ei ole siihen tarkoituksenmukaista. Arviointimenettelyä sovelletaan kuitenkin yksittäistapauksissa myös sellaiseen hankeluettelossa tarkoitettuja hankkeita vastaavaan hankkeeseen, joka todennäköisesti laajuudeltaan ja laadultaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutus huomioon ottaen, aiheuttaa hankeluettelossa mainittuihin YVA- asetuksen (713/2006) hankkeisiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Yksittäistapauksissa hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista päättää alkaen alueen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus YVA- lain 6 nojalla. Tarkasteltaessa vaikutusten merkittävyyttä yksittäistapauksessa huomioidaan lisäksi hankkeen ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne sekä muut YVA- asetuksen 7 luetellut seikat. Lintunevan turvetuotantohanketta tarkasteltaessa on erityisesti otettu huomioon luonnonvarojen käyttö, hankkeen sijainti, kuten maankäyttö, alueen luonnonvarojen suhteellinen runsaus, laatu ja uudistumiskyky, luonnon sietokyky, lain nojalla luokitellut tai suojellut alueet, ympäristön tila, vaikutuksen suuruus ja monitahoisuus, todennäköisyys, kesto ja palautuvuus. Lintuneva kuuluu taantuneeseen silmällä pidettävään suoluontotyyppiin. Luonnonsuojelun kannalta merkittävistä lajeista tarvitaan lisäselvitystä. Lintunevalla on merkitystä ekologisena yhteytenä luonnonsuojelualueiden verkostossa. Turvetuotantoon soveltuvia soita ja suoluontotyyppejä koskeva selvityshanke on käynnistymässä Etelä- Pohjanmaalla. Turve on hyvin hitaasti uusiutuva luonnonvara joka voidaan luokitella myös uusiutumattomaksi, ja luonnontilaisen suon ottaminen turvetuotantoon muuttaa alueen luontoarvot peruuttamattomasti. Tuotannon ympäristövaikutukset jatkuvat toiminnan päättymiseen asti, arviolta ainakin 25 vuotta, eikä aluetta voida palauttaa ennalleen. Hankkeella on todennäköisiä vaikutuksia erityisesti pinta- ja pohjavesistöjen tilaan. Hakemuksessa esitetyt vesienpuhdistusmenetelmät pyrkivät edustamaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa olevia ratkaisuja kyseessä olevalla tuotantoalalla. Vesistöt, joihin puhdistetut kuivatusvedet johdetaan, ovat kuitenkin tähän saakka saadun selvityksen mukaan siinä tilassa, etteivät ne kestä minkäänlaista lisäkuormitusta, kuten edellä Ympäristön tila ja ympäristövaikutukset -kohdassa on kuvattu. Lintunevan tuotantoalue tulee hakemuksen mukaisesti sijoittumaan pääosin ojittamattomalle suoalueelle, mikä on vastoin vesienhoitosuunnitelmaa sekä Valtioneuvoston periaatepäätöstä vesiensuojelun suuntaviivoiksi vuoteen Tämä edellyttää huolellisia selvityksiä ja perusteluja jos hanketta viedään eteenpäin. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesiensuojelun suuntaviivoiksi vuoteen 2015 on turvetuotannon osalta todettu muun muassa, että vesiensuojelun tehostamisen ja uusien turvealueiden käyttöönoton tarpeet tulee arvioida erityisen tarkoin kohteissa, joissa vesien tilatavoitteet edellyttävät tilan parantamista. Lain vesienhoidon järjestämiseksi (1299/2004) nojalla on valmisteltu toimenpideohjelmat ja vesienhoitosuunnitelmat. Suunnitelmat on hyväksytty Valtioneuvostossa. Lisäksi pintavalutuskenttä 2 sijaitsee aivan Lintulammet nimisen lampiryhmän vieressä. Lähimpään lampeen on noin 30 metriä ja useita lampia on 150 metrin etäisyydellä kentästä. Lammet ovat ilmeisesti vesilain 1 luvun 15a mukaisia enintään yhden hehtaarin suuruisia lampia, joiden luonnontilaisena säilymistä ei saa vaarantaa. Pitkällä aikavälillä näin lähellä vesilain 1 luvun 15a tarkoittamaa lampea sijaitseva pintavalutuskenttä voi vaarantaa lammen luonnontilaa. Myös pintavalutuskentän keräilyojien ja muiden rakenteiden rakentaminen voi vaikuttaa lampien vesitaseeseen. Hankesuunnitelmaa tulisi tarkistaa siirtämällä pintavalutuskenttä 2 kauemmaksi. Selvitys siitä, vaikuttaako hanke ja miten alapuolisten vesistöjen hydrologiaan ja kuivatustilanteeseen, puuttuu.

8 8/10 Pohjavesien osalta voidaan mm. todeta, että Lintuharjun ja Rauhankankaan pohjavesialueille voidaan johtaa ojavesiä vain, jos Lintuluoma ja kanava ovat tutkitusti tiiviitä, jolloin johtamisesta ei aiheudu vaaraa pohjaveden laadulle. Lintuluoma virtaa Lintuharjun pohjavesialueella yli 4,5 kilometrin alueella, joten kuivatusvedet aiheuttavat merkittävän riskin pohjavedelle. Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen käsityksen mukaan kuivatusvesien ohjaaminen kokonaisuudessaan etelän suuntaan tulee YVA- menettelyssä vaihtoehtona selvittää, mikäli hanketta viedään eteenpäin. Käsittelemättömien kuivatusvesien johtaminen pohjavesialueille nykyisiin uomiin vaarantaa pohjaveden laadun (YSL 8 ). Hankkeella on todennäköisiä vaikutuksia vesistöjen virkistyskäyttöön. Säläisjärvi on koko vähävetisen Etelä-Pohjanmaan tärkeimpiä virkistyskalastuskohteita. Sen vedenlaatu on heikko. Myös Kainastonjoki on erityisen tärkeä virkistyskalastuskohde. Sen kalastoon kuuluu myös harvinainen purotaimen. Esitetty turvetuotantohanke ja sen aiheuttama vesistökuormitus vaikuttaisivat todennäköisesti kielteisesti virkistyskalastusmahdollisuuksiin ja virkistyskalastuksen kehittämiseen alueilla. Hanke ei tähän asti saadun selvityksen mukaan ota maakuntakaavaa (turvetuotantoa koskevat suunnittelumääräykset) huomioon joten se todennäköisesti vaikeuttaisi maakuntakaavan toteuttamista. YVA- menettelyssä vaikutukset kaavoitukseen tulisi tutkia huolellisesti. Tarkistetuissa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on tavoite pitää luonnontilaiset suot turvetuotannon ulkopuolella lisäksi tiukentunut edellisten, vuoden 2000 tavoitteiden, ja vuonna 2005 vahvistetun maakuntakaavan jälkeen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet VAT, tarkistettuna Valtioneuvoston päätöksellä , sisältävät yhtenä erityistavoitteena kohdan jossa todetaan: Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltava valuma- alueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset. Edellisissä Valtioneuvoston hyväksymissä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa erityistavoite kuului seuraavasti: Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turpeenottoalueiksi varataan ensisijaisesti jo ojitettuja soita. Turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltava valuma-alueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset. YVA- menettelyn tarvetta puoltaa myös se, että osa tähän asti laadituista selvityksistä alueen ympäristöstä ei ole riittäviä tai joitakin selvityksiä puuttuu kokonaan. Luontoselvityksiä on tarpeen täydentää ainakin linnuston osalta, puuttuvista hyönteisselvityksistä vähintään selvitys uhanalaisista perhosista olisi tarpeen, eikä mm. matelijoista ja nisäkkäistä ole selvitystä. Metsälain mukaiset luontotyypit on tarpeen selvittää alueelta, ainakin lain 10 mukainen noro saattaa olla kyseessä pintavalutuskentän itälaidalla. Vaikutusten arvioinnin tarve Levanevan Natura alueeseen on myös tarkemmin selvitettävä. Ympäristölupahakemuksessa ei ole mainittu Levanevaa (FI ), josta on jo perustettu luonnonsuojelulain mukainen luonnonsuojelualue. Turpeenottoalueelta on suunniteltu laskettavan vesiä Kivi- ja Levalampeen, jonka pohjois-luoteisosat sisältyvät Natura-alueeseen. Hakemuksessa todetaan, että pitkien etäisyyksien vuoksi hankekohteella ei ole vaikutuksia luonnonsuojelualueiden luontoon. Tätä ei voida pitää riittävänä pohdintana hankkeen vaikutuksista (Luonnonsuojelulaki 65 : "yksinään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden kanssa") Levanevan Natura-alueen luonnonarvoihin. Vaikutusten luonnetta ja suuruutta tulee perus-

9 9/10 tellusti tarkastella, jotta voidaan arvioida, onko Luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittama vaikutusarvio tarpeen vai ei. Hankkeen tässä päätöksessä kuvatut vaikutukset ovat todennäköisesti laadultaan ja laajuudeltaan, ottaen huomioon hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutusten luonne, YVA- asetuksen hankeluettelon kohdan 2 e) mukaisen hankkeen vaikutuksiin rinnastettavissa olevia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Selvitykset mahdollisista vaikutuksista ovat lisäksi joiltakin osin puutteellisia. Jos hanketta viedään eteenpäin, on tarpeen myös tutkia vaihtoehtoisia suunnitelmaratkaisuja. 8. MUUTOKSENHAKU Hankkeesta vastaava voi hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Vaasan hallinto- oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava Vaasan hallinto- oikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun hankkeesta vastaava on saanut tiedon päätöksestä. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Tähän päätökseen ei muutoin saa hakea valittamalla muutosta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 :n 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan (YVA- lain 19 :n 3 momentti). 9. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994, muutos 458/2006) 2, 4, 6 ja 19. Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 4, 6 ja PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hankkeesta vastaava Vapo Oy, saantitodistuksin Maksu Päätöksestä ei peritä maksua Päätöksen jäljennös Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirasto, Suomen ympäristökeskus, Kurikan kaupunki, Kurikan kaupungin ympäristösihteeri, Teuvan kunta, Suupohjan ympäristöpalvelut/tapani Ojala, Etelä- Pohjanmaan liitto, Ympäristöministeriö, Etelä- Pohjanmaan ELY; ympäristövastuualueen yksiköt Päätöksen nähtävillä olo Kuulutus ja päätös ovat nähtävillä Kurikan kaupungin ja Teuvan kunnan ilmoitustauluilla 14 päivän ajan ja sähköisesti Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen sivuilla >ajankohtaista> kuulutukset sekä Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen internetsivuilla LIITE Valitusosoitus Pertti Sevola Ympäristö- ja luonnonvarat- vastuualueen johtajan sijainen Riitta Kankaanpää-Waltermann Kehityspäällikkö

10 10/10 V A L I T U S O S O I T U S Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä osoitetaan valitusviranomaiselle ja se on toimitettava valitusajassa Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tiedoksisaantipäivän osoittaa saantitodistus. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava: - valittajan nimi ja kotikunta, - päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan sekä - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: - päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä, - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta, - asiamiehen valtakirja sekä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valituskirjelmän toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuullaan lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköpostilla. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen aukioloajan päättymistä. Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon aukioloaika on kello Vaasan hallinto-oikeuden postiosoite: PL 204, Vaasa käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43 puhelinvaihde: telekopio: sähköpostiosoite: vaasa.hao@om.fi Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa, ellei valittaja tuomioistuinten ja eräiden oikeushallinto-viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain 7 :n nojalla vapaudu maksuvelvollisuudesta.