Kokousmatkailun kehitys jatkuvan uudistumisen väylällä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kokousmatkailun kehitys jatkuvan uudistumisen väylällä"

Transkriptio

1 Sente SENTE työraportteja 24/2008 Kokousmatkailun kehitys jatkuvan uudistumisen väylällä Kanta-Hämeen kokous- ja kongressimatkailun kehittämisen prosessit itse-uudistumisen näkökulmasta Kati-Jasmin Kosonen Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Tampereen yliopisto Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö ISSN ISBN

2 Kokousmatkailun kehitys jatkuvan uudistumisen väylällä Kanta-Hämeen kokous- ja kongressimatkailun kehittämisen prosessit itse-uudistumisen näkökulmasta Kati-Jasmin Kosonen Jo h d a n t o 1 Julkisessa keskustelussa Suomen menestyksen avaimiksi on nostettu koulutus, tutkimus, teknologia ja innovatiivisuus. Valtion ja aluehallinnon toimijat korostavat huippuosaamista, globaalia kilpailukykyä ja kansainvälistymistä. Innovatiivisuuden ja innovaatioiden keskeinen rooli globaalissa taloudessa on tunnustettu yleisesti ja innovaatio-, teknologia ja koulutuspolitiikka on noussut korkealle yhteiskunnallisen kehittämisen agendalle. Benneworthia (2004) mukaillen voidaan todeta, että keskustelijat, niin tutkijat, liike-elämän edustajat kuin päättäjätkin, ovat erimielisiä lähinnä siitä, miten tieto ja innovaatioiden tuottaminen tuovat lisäarvoa ja kilpailuetua aluekehityksessä. Innovaatioiden ja uuden tiedon ja tietämyksen luonnissa kehittäjäverkostot muodostavat keskeisen osan alueen innovaatiojärjestelmää. Erityisen keskeisenä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioyhteistyö on nähty korkeaa teknologiaa hyödyntävillä aloilla. Nämä kehittäjäverkostot linkittyvät verkoiksi, ketjuiksi tai ryhmittyvät saarekkeiksi erilaisten kehittämisteemojen ympärille. Teknologiakehityksessä taas puhutaan teknologiaalustoista, teknologiaan keskittyvistä monialaisista ja monitoiminaisista kehitysalustoista. Kehitysalustojen määritelmää on mutkatonta laajentaa muihin toimialoihin ja kehittämisteemoihin siten, että yhteisen kehittämisteeman tai ongelman ympärille ryhmittyvä laaja-alainen ryhmä muodostaa alueelle erityisen kehittämisalustan. Alueellisen kehityksen näkökulmasta innovaatioita painottava kehittämislinjaus on joka tapauksessa haastava. Usein keskusteluissa ja jopa tutkimuksen piirissä alueellisista 1 Tämä tutkimusraportti liittyy Tekesin, Helsingin kaupungin, Oulun kaupungin ja Hämeenlinnan seudun rahoittamaan projektiin Self-Renewal Capacity of Clusters: Three Level Analysis on Resilience and Innovation Policy [Sere] 1

3 innovaatiojärjestelmistä saa käsityksen, että olisi olemassa jonkinlainen innovaatiojärjestelmän ihannemalli, joka toimisi kaikkialla. Kansalliset innovaatiojärjestelmät muokkaavat merkittävällä tavalla alueellisia kehityskulkuja, mutta saman maan eri alueiden välillä voi olla hyvinkin suuria eroja innovaatiotoiminnan laadussa ja määrässä. Innovaatiojärjestelmä-tutkimus on keskittynyt enimmäkseen näiden maiden keskusseutuihin, urbaaneihin metropoleihin tai tieto- ja teknologia-intensiivisiin globaaleihin solmukohtiin (hubeihin). Myös suomalainen tutkimus- ja kehittämistoiminta on erityisesti 1990-luvun laman jälkeen keskittynyt muutamalle harvalle tutkimus- ja kehittämisintensiiviselle sekä monialaiselle kaupunkiseudulle (Tilastokeskus, tutkimus- ja kehittämistoiminta 2007, Kosonen 2007a, Kosonen & Vilhula 2006, Lievonen & Lemola 2004, OECD 2005a ja 2005b, Rantanen 2004). Suomessa institutionaalisesti ohuilla alueilla resurssien puutetta on paikattu sekä alueen sisäisten että sieltä ulospäin suuntautuvien verkostojen avulla (Kosonen 2008, Kosonen 2007 a ja b). Institutionaalisesti ohuina alueina voidaan pitää sellaisia alueita, joilla ei ole tietämystalouden edellyttämiä uutta tietoa luovia ja soveltavia organisaatioita ja toimintatapoja. Tampereen yliopiston Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikön SERE-projektin Hämeenlinnan osiossa innovaatiotoimintaa ja kokousmatkailun kehittämisalustaa tarkasteltiin pienen mutta kehittyvän kaupunkiseudun kehittämistoiminnan näkökulmasta 2. Tutkimus ja artikkeli perustuvat sille paljon esillä olleelle ajatukselle, että keskeisten toimijoiden vuorovaikutus on innovaatioympäristöjen ja niitä muokkaavien instituutioiden luomisen ja uudistamisen ytimessä. Huomio kohdistetaan erityisesti niihin kehittämisalustoihin, jotka kokoavat ja suuntaavat Hämeenlinnan seudun ja Kanta-Hämeen kokousmatkailun kehittämiseen tähtääviä vuorovaikutteisia kehittämistoimintoja. Vuorovaikutteisilla kehittämisalustoilla tarkoitetaan monia toimijoita ja kompetensseja yhdistäviä, yhteiseltä osaamis-, teknologia- ja/tai tietämyspohjalta ponnistavia ja alueellisesti kohdennettuja yhteistyön areenoita. Innovaatiotoimintaa ja kehittämisalustoja tarkastellaan pienen kaupunkiseudun kehittämistoiminnan näkökulmasta. Tutkimuskysymykset SERE-projektin Hämeenlinnan kokous- ja kongressimatkailun osalta ovat: Selvittää miten uuden tiedon hakemista, etsimistä ja soveltamista sekä tutkimusmatkailua on mahdollista kokousmatkailun alalla Hämeenlinnan seudulla tietoisesti edistää useiden organisaation yhteistyönä, Selvittää miten uudistumista on mahdollista edistää kaikissa verkoston toiminnoissa, Selvittää miten kokousmatkailun verkostossa on mahdollista linkittää uudet oivallukset ja uusi tieto osaksi jokapäiväistä toimintaa. Tutkimus pohjautuu kirjalliseen materiaaliin ja haastatteluaineistoon, jotka molemmat kerättiin lähinnä vuoden 2007 aikana. Tutkimuksen tuloksia havainnollistetaan Hämeenlinnan seudun Kokous- ja kongressimatkailun kehittämisverkoston keskeisten toimijoiden haastattelujen avulla. Suurin osa haastatteluista (yhteensä 21 kpl) ajoittui kevätkesään Lisäksi Tampereen yliopiston Yhdyskuntatieteiden laitoksen perustutkin- 2 Englanninkielisessä kirjallisuudessa tällaisesta alueesta voi käyttää nimitystä less favoured region, (ks. esim. Kosonen 2007a ja 2007b, Landabaso ym. 1999) 2

4 toharjoittelija Antti Mikkola koosti harjoittelussaan Kehittämiskeskus Oy Hämeessä strategia-analyysin kokousmatkailun kehittämisen strategialinjauksista Kanta-Hämeen alueella 2000-luvulla. Kapasiteetin vahvistaminen osaksi innovaatioympäristöjen vuor o va i k u t u s j ä r j e s t e l m ä ä Parin viime vuosikymmenen kehityskulut ovat pelkän tiedon ja puhtaan informaation lisäksi korostaneet paikallisten tuotanto- ja yrityskeskittymien ja samalla paikallisen tietämys(toiminta)ympäristön merkitystä. (Asheim 2006.) Innovaatiojärjestelmien tutkimus on kohdistanut huomion useimmiten kansallisiin rakenteellisiin instituutioihin, joiden avulla on mahdollista ymmärtää eri maiden teknologisessa ja taloudellisessa suorituskyvyssä olevia eroja (Braczyk yms. 1998, Saarivirta 2008, Tödtling & Trippl 2005). Sotaraudan (2007, myös Turok 2004) mukaan paikallinen innovaatioympäristö tukee erityisesti avoimia innovaatioprosesseja eli 1) jatkuvaa ideoiden keräämistä ja suodattamista, 2) uusien ideoiden pitämistä hengissä, 3) ideoiden sovelluskohteiden ja niiden käytännön merkitysten etsimistä sekä 4) uusien ideoiden ja asioiden kokeilemista ja testaamista käytännössä. (Saarivirta 2008, Sotarauta 2007). Yleisesti innovaatiojärjestelmän käsitteellä voidaan ymmärtää taloudellisesti käyttökelpoisen tietämyksen tuottamiseen, levittämiseen ja hyödyntämiseen osallistuvien toimijoiden järjestäytynyttä rakennetta tai verkostoa, systeemiä, ja näiden toimijoiden välistä vuorovaikutusta. Näkemys innovaatiosta on laajentunut kattamaan teknologisten tulkintojen lisäksi myös innovaatioiden sosiaalisen puolen. Näin ollen innovaation voidaan katsoa olevan jonkin uuden idean tai radikaaleimmillaan keksinnön taloudellisesti tai sosiaalisesti hyödynnettävä seuraamus. Avoimen innovaation ja erityisesti virtuaaliverkoston käsitteet ovat nostaneet esille aiempaa vahvemmin myös ajasta ja paikasta riippumattoman yhdessä tekemisen, sekä sen mukana yksilöt ja yksilöiden oppimisen (mm. Grabher & Ibert 2006, Healey 2004 ja 2006). Erityisesti yhteiskunnallisesti tai alueellisesti uudella tavalla hyödynnetty tieto ja osaaminen vaativat yhdessä toimimista ja kanssakäymistä, vuorovaikutuksessa kehittämistä ja yhdessä oppimista. Samalla toimijoiden välistä yhteistyötä ja tiedon hyödyntämistä edistävän innovaatioympäristön merkitys on korostunut (ks. Cooke & Morgan 1998, Cooke 2004, Asheim 2006). Innovaatioympäristöjen ja kehittämisalustojen rakentaminen ja vahvistaminen on siis vuorovaikutteinen prosessi. Healey, de Magalhaes ja Madanipour (1999, ks. myös Healey 2004 ja 2006) korostavat erityisesti institutionaalisen kapasiteetin merkitystä. Institutionaalisella kapasiteetilla he tarkoittivat lähinnä alueen kehittäjäorganisaatioita, niiden varassa rakentuvaa ja muuttuvaa kehittämiskulttuuria sekä toimijoiden kykyä verkostoitua ja aktivoida yksilöt taustayhteisöineen mukaan kehittämistoimintaan. Runsaskaan organisaatioiden ja toimijoiden määrä tai läsnäolo alueella ei kuitenkaan riitä alueen tai jonkin toimialan menestymiseen. Toimiva vuorovaikutus merkitsee verkostomaisia suhteita kehittäjäorganisaatioiden, paikallisen elinkeinoelämän ja korkeakoulujen välillä (Healey ym. 1999, Smedlund ym. 2005). Perusoletuksena kuitenkin on, että toimijat 3

5 ovat jollain tavalla (keskinäis)riippuvaisia muiden verkostoon kuuluvien toimijoiden resursseista, osaamisesta ja yhteyksistä erityisesti kansallis-kansainvälisiin verkostoihin (Scott 2006, Scott & Storper 2003, Storper 1995, Sotarauta ym. 2007). Cooken ym. (1998, Cooke 2004) mukaan menestyksellinen alueellinen innovaatiojärjestelmä kannustaa toimijoita oppimiseen kaikilla taloudellisen toiminnan tasoilla. Lambooyn (2004) mukaan alueellisen innovaatiojärjestelmän tehtävänä on mahdollistaa alueelliset toimijat hyödyntämään ja kehittämään omia kompetenssejaan niin hyvin kuin mahdollista. Usein jokin alue nähdään innovaatioympäristönä, vaikka oikeampaa olisi puhua erilaisten toimijoiden monista erilaisista innovaatioympäristöistä (Kautonen 2006). Lambooy (2004) korostaa myös loppukäyttäjien roolia, mutta lähinnä tarpeiden esille nostajina. Käytännössä tämä tarkoittaa monipuolisia henkilökohtaisia kontakteja moneen eri suuntaan yhteisillä areenoilla tai kehitysalustoilla. Intensiivinen vuorovaikutus ja uuden toimintamallin etsintä voivat itsessään toimia toimijoita yhteen liittävänä liimana sekä muille toimijoille houkuttimena liittyä uuden etsintään. Woolthuis, Lankhuizen ja Gilsing (2005) kuvaavat instituutioita pelin säännöiksi ja toimijoita, yksilöitä ja organisaatioita pelaajiksi. Tämä tutkimuslinja on laajentunut tuomaan yksittäisten perinteisten instituutioiden ja rakenteellisten tekijöiden rinnalle sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä elementtejä. Kovat instituutiot vaikuttavat pelaamisen puitteisiin, mutta pehmeät instituutiot puolestaan vaikuttavat pelin sujuvuuteen ja menestykseen (Woolthuis et al. 2005). Innovaatioympäristöjen tapauksessa pehmeät instituutiot vaikuttavat innovaatiopelin tuloksellisuuteen. Kehittäjäverkostojen toimivuudella onkin todettu Suomessa olevan keskeinen merkitys niukkojen resurssien hyödyntämisessä ja uusien luomisessa (Linnamaa 2004, Sotarauta ym. 2003, Sotarauta, Kosonen ja Viljamaa 2007). Kehittämisalustan toimijat yrittävät vaikuttaa alueensa kehitykseen muuttamalla yhtäältä kovia instituutioita ja toisaalta muokkaamalla pehmeitä instituutioita. Pehmeiden instituutioiden kehitys- tai muutosagentteina toimivat nimenomaan yksilöt, osana paikallista organisaationaalista kenttää. Näiden yksilötason kehitysmoottoreiden eli sovinnaisten toimintatapojen murtajien ja toimintatapojen välillä sukkuloivien aktiivisten yksilöiden toiminnassa korostuu erityisesti epäsuora kehittäminen ja muihin toimijoihin vaikuttaminen (vertaa Sotarauta ym. 2007, Smedlund ym. 2005, myös Healey ym. 1999). Kaikilla alueilla ei voi kaikissa niille tärkeissä asioissa olla vahvaa uuden etsinnän kapasiteettia. Näin ollen yhä tärkeämpään asemaan on nousemassa vahvojen yhteyksien luominen oman kehityksen kannalta tärkeisiin osaamiskeskittymiin. Suomen tapaisissa avoimissa talouksissa pienen, kasvavankin, kaupunkiseudun osaamis-, teknologia- ja instituutiopohja voi olla ohut verrattuna suureen ja monialaiseen kehittyvään kaupunkiseutuun, mutta alueen toimintaympäristöön kohdistuvat vaatimukset ovat aivan samalla tasolla kuin suuremmilla kaupunkiseuduilla. Tässä erityisesti pienillä kaupunkiseuduilla on monenlaisia haasteita, koska institutionaalinen T&K- ympäristö saattaa olla ohut. Lisäksi kehittämistä luotaava tarkasteluhorisontti voi olla kapea tai rajoittunut eikä omia vahvuuksia ja avautumassa olevia mahdollisuuksia välttämättä havaita ajoissa. (Kosonen 2007a ja 2007 b, Landabaso ym. 1999, Rosenfeld 4

6 2002 ja 2003, Tödtling ja Trippl 2005). Stuart Rosenfeld (2003) mukaan pienillä ja syrjäisillä alueilla klusterikehitys voi olla ponnetonta, koska alueella ei havaita olemassa olevia mahdollisuuksia, tulevaisuuden mahdollisuuksista puhumattakaan. Syitä tähän hän löytää julkisen palvelutarjonnan hajanaisuudesta, tutkimustiedon ja tietämyksen puutteista tai kyvyttömyydestä hyödyntää niitä, tukeutumisesta liian erikoistuneisiin niche-aloihin tai vanhoihin muutoskyvyttömiin teollisuudenaloihin sekä poliittisesta lukkiumista, jotka estävät hedelmällisen toimialojen välisen yhteistyön (ema, 2003, 363.) Pienten kaupunkiseutujen innovaatioympäristöjen kehityksessä kaikki innovaatioympäristön osatekijät voivat olla olemassa, mutta tietyllä tapaa pienoiskoossa. Myös kansalliset kehittämisinstrumentit ovat hyvin samankaltaisia riippumatta kaupunkiseudun koosta. Rosenfeld (2002) on edelleen listannut joukon mahdollisia puutteita pienten ja syrjäisten seutujen T&K- ympäristössä, mitkä saattavat vaikeuttaa innovaatioympäristöjen ja toimivien klustereiden syntyä. Näitä ovat mm. puutteelliset T&K perus- ja palvelurakenteet, pääoman saannin vaikeudet, heikko teknologinen osaamispohja, alueellinen sisäänpäin kääntyneisyys ja erilaiset lukkiumat, osaavan työvoiman vähäisyys sekä hankaluudet koulutuksen tai rekrytointien kautta houkutella sitä, sekä paikallisten tai alueellisten yrityskeskittymien sijoittuminen lähinnä alihankinta- tai satelliittiklustereiksi kansallisessa klusterien hierarkiassa (2002 ja 2003). Jos paikkakunnan toimijoiden oma kapasiteettipohja ei ole riittävä taloudellisiin investointeihin, olisi innovaatioympäristön toimijoiden kyettävä ulottamaan verkostonsa laajempiin rahoittajatahoihin ja kansallisiin tai kansainvälisiin yhteistyökumppaneihin. Näin ollen yksittäisten verkostojen solmukohtien muuttuminen vuorovaikutukselliseksi monia rajoja rikkovaksi ja kompetensseja yhdistäväksi kehittämisalustaksi voi olla yksi keskeisimmistä innovaatiotoiminnan keinoista. Itse-uudistumiskapasiteetin keskeiset prosessit ja elementit Perinteisesti innovaatiojärjestelmien tutkimuksessa on keskitytty analysoimaan innovaatioiden tuottamiseen vaikuttavia organisaatioita, niiden muodostamia alajärjestelmiä sekä toisinaan niiden välistä vuorovaikutusta. Myös institutionaalisen kokonaisuuden on katsottu olevan merkittävä tekijä innovaatiojärjestelmän muotoutumisessa jollekin alueelle. Innovaatioympäristöissä paikallisia tekemisen ja vuorovaikutuksen tapoja voidaan myös tietoisesti kehittää siten, että ne kannustavat yhteistoimintaan, uuden luomiseen verkostojen avulla ja kehittämisyhteisöjen uudistumiseen. Tutkijoista muun muassa Patsy Healey (2006) on korostanut yksittäisten kehittäjien - niin luovien kokeilijoiden, brokereiden kuin mobilisoijienkin - merkitystä kehittämisilmapiirin luomisessa (esim. Healey 2004; 2006, myös Kosonen 2006, 2007a, 2007b). Nämä toimijat kohtaavat toisensa useimmiten jollakin yhteisellä kehittämistoimintaan liittyvällä alustalla ; foorumilla tai areenalla, joita tässä tutkimuksessa nimitetään kehittämisalustoiksi. Itse-uudistumisen kapasiteetin tutkimuksessa analyysiyksiköksi valitaan useimmiten jokin toimija tai toimijaryhmä tai mikro- ja makrotason prosessien välinen suhde (Saarivirta 2008). Karkeasti muotoillen itse-uudistumisen kapasiteetilla tarkoitetaan kykyä valmistautua toimintaympäristön muutoksiin, kykyä sopeutua niihin ja edelleen kykyä 5

7 kehittää omaa toimintaansa muuttuvassa toimintaympäristössä. Pirjo Ståhle (1998, myös Ståhle yms. 2004) on todennut, että itse-uudistumisen kapasiteetti tarkoittaa organisaation (sisäistä) kykyä hallita muutoksia omissa strategioissaan, toiminnoissaan ja tietoperustassaan. Itse-uudistumisen kapasiteetti jossakin kehittämisteemassa, toimialalla tai kehittämisalustalla viittaa puolestaan kaikkien niiden kykyjen ja prosessien muodostamaan kokonaisuuteen, joka mahdollistaa jatkuvan uudistumisen (Sotarauta 2005 ja 2007, Saarivirta 2008). Alueellisiin kehittämisteemoihin pureutuva itse-uudistumisen kapasiteetti nivoo yhteen useampia sektoreita, toimijoita, organisaatioita, intressinäkemyksiä sekä puhtaasti yksilöitäkin. Alueiden uusiutumiskyvyn kannalta on oleellista, että alueella (tai toimialalla) on riittävästi sellaista toimintaa, jossa etsitään uusia pelisääntöjä, uutta tietoa, uusia kompetensseja ja uusia resursseja, eikä vain keskitytä hyödyntämään olemassa olevia resursseja ja kompetensseja (exploitation, mm. Holmqvist 2004). Tällaista jatkuvan uuden etsintää kutsutaan tutkimusmatkailuksi (exploration; mm. Holmqvist 2004) ja sen keskeisimpänä tehtävänä on luoda uutta tietoa ja uusia ideoita ja siten rakentaa perustaa myös ajattelutapojen uudistumiselle. Tutkimusmatkailussa aikajänne ulottuu joko tietoisesti tai tiedostamattomasti pitkälle tulevaisuuteen. Tutkimusmatkailussa on hyvin olennaista etsiä sellaisia kysymyksiä, joiden olemassaolosta ei edes tiedetä ja joita ei näin ollen ole ennen edes osattu kysyä eikä etsiä, myös erilaisten osaamisalueiden ja verkostojen rajapinnoilta. Lisäksi monet alan kirjoittajat painottavat variaation merkitystä. Tällöin olisi hyvä huolehtia toimialojen, osaamisalojen, yritystoiminnan ja muun yrittäjämäisen toiminnan vaihtelusta, heterogeenisuudesta ja mahdollisuuksien kirjosta, mikä mahdollistaa vaikutteiden ja tiedon tihkumisen toimijoiden ja toimialojen välillä (Asheim 2006, Asheim & Coenen 2005, Boschma & Sotarauta 2007, Gilsing & Nooteboom 2006, Sotarauta & Srinivas 2006, Woolthuis ym. 2005). Tutkimusmatkailuun kuuluvat muun muassa yliopistojen tutkimus, suurten osaamisintensiivisten yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä muut sellaiset toiminnot, joissa etsitään ja luodaan tulevaisuutta ilman selkeitä kysymyksiä. Hyödyntämisessä puolestaan aikajänne voi olla hyvinkin lyhyt ja toiminta voi keskittyä hyvinkin suoraviivaiseen ongelmanratkaisuun (Lester ja Sotarauta, toim. 2007). Seuraava kuva (kuva 1) selventää näiden prosessien välistä suhdetta. 6

8 Uuden tiedon ja tietämyksen luominen Haasteiden ja mahdollisten ratkaisujen tunnistaminen Tutkimusmatkailu ja merkitysten etsintä Uuden tiedon ja tietämyksen soveltaminen Integraatio Strategisuus Johtaminen Uuden tiedon ja toiminnan kautta instituutioiden uudistaminen Hyödyntäminen & ongelmanratkaisu Juurruttaminen ja rakenteiden uudistaminen Uuden tiedon ja kompetenssien kautta uusien toimintatapojen luonti Kati-Jasmin Kosonen University of Tampere Research Unit for Urban and Regional Development Studies KUVA 1. Itse-uudistumisen kapasiteetti ja uuden tiedon luominen SERE-tutkimuksen näkökulmasta. (Modifioitu mm. Sotarauta 2007, Kosonen 2008a). Itse-uudistumisen kapasiteetin mallin ytimessä voi lisäksi olettaa olevan sopeutumisen muuttuviin toimintaedellytyksiin (Sotarauta, 2005 ja 2008, Ståhle, 1998, Saarivirta, 2007 ja, 2008, Kostiainen, 2007). Tämä johtuu itse-uudistumisen kapasiteetin mallissa siitä, että yksikään alue ei voi täysin muokata omaa toimintaansa tai toimintaympäristöään haluamansa kaltaiseksi, vaan ne ovat aina enemmän tai vähemmän pakotettuja sopeutumaan toimintaympäristön muutokseen. Sen sijaan siihen voi ennakolta pyrkiä varautumaan ja muokkaamaan toimintaympäristöä niin, että se on joustava ja kestää erilaisia suunnanmuutoksia ja rakenteiden muutoksia. Sopeutumisen voi katsoa koostuvan linkittävästä integraatiosta, (tulkinnasta, yhdistämisestä, verkottumisesta), toimintaan sulauttavasta ja juurruttavasta integraatiosta. Johtajuudella ja strategialla puolestaan pyritään pitämään kokonaisuutta hallittuna ja samalla sitä voidaan yrittää ohjata haluttuun suuntaan. Näin ollen innovaatioympäristöjen itse-uudistumisen kapasiteettiin liitettävinä keskeisinä kehitettävinä prosessinomaisina elementteinä voidaan pitää: Tutkimusmatkailu: sellaisten kysymysten tietoinen etsintä (skannaus), joiden olemassaolosta ei vielä tiedetä ja joita ei näin ollen ole ennen edes osattu kysyä eikä etsiä, Hyödyntäminen ja suora ongelmanratkaisu: sellaisten olemassa olevien kysymysten esittäminen ja niihin ratkaisujen etsiminen, joiden tuottamisessa ratkaisuiksi voidaan hyödyntää pääosin jo olemassa olevia tai verkoston ulottuvissa olevia resursseja ja kompetensseja, Linkittävä integraatio: sellaisten vuorovaikutteisten mekanismien kehittäminen, joiden avulla erilaiset osaamisalat, kompetenssit, tietämys ja verkostot on mahdollista linkittää yhteen ja niistä voidaan tehdä yhteisiä tulkintoja, Juurruttava integraatio: sellaisten toimijoille yhteisten mekanismien kehittäminen, joiden avulla uusi, kehitetty tai uudella tavalla sovellettu tieto ja ajatukset ovat otettavissa käyttöön jokapäiväisessä toiminnassa, 7

9 Strategisuus: strategioiden luominen ja visiointi antamaan alustalle ja sen kehittämistoiminnoille riittävän kunnianhimoinen tavoite ja suunta sekä strategioiden uudelleensuuntaaminen keskustelun ja toiminnan kuluessa, Johtaminen: verkoston hajautettu johtaminen sen varmistamiseksi, että alusta/verkosto korjaa suuntaansa ja toimintaansa, jos se ei ole strategian mukainen tai jos markkinat/ muut ulkoiset olosuhteet muuttuvat niin paljon, että tarvitaan joustavuuteen perustuvaa suunnan muutosta. Kehittämisalustat itse-uudistumiskapasiteetin integraation areenoina Euroopan Unionissa ja sen jäsenmaissa kehittämistoiminta nojaa varsin pitkälle teknologia- ja innovaatiopolitiikkaan. Yksi vahvasti esille noussut lähestymistapa on innovaatiotoiminnan organisoiminen erityisille teknologiapohjaisille alustoille eli kehitysalustoille (platformit). Eräänlaisena kapeana, hyvin erikoistuneena muotona voidaan pitää pienille tai syrjäisille kaupunkiseuduille syntyviä erityisiä satelliittialustoja (Glückler 2007, myös Ståhle ym. 2004). Tuotannollisia satelliitteja yhdistää useimmiten hyvin dominoiva monikansallinen tuotannollinen yritys, jolla itsellään on laajat globaalit verkostot, pääsy toimialaan nähden tärkeisiin tietämys- ja resurssivarantoihin ja muun muassa paljon kansainvälistä henkilövaihtoa (Glückler 2007). Satelliittialustoilla globaalit suuryritykset muodostavat eräänlaisen linnoituksen tai leirin, jolloin yhteen liittävinä tekijöinä ovat lähinnä sellaiset tuotannolliset, aluetukiin tai verotukseen perustuvat edut, joita sijainti tuo mukanaan. Vaikka tutkijat ovat kirjoittaneet lähinnä yrityksistä, myös joidenkin suomalaisten ja eurooppalaisten korkeakoulujen kehityksessä on nähtävissä samanlaisia piirteitä. Henkilöstön ja sitä kautta koko satelliittialustan vuorovaikutus toisiinsa ja erityisesti ympäröivään alueeseen voi jäädä olemattomaksi, jolloin niistä voi myös muodostua ympäristöstään irrallisia, mutta mitä suuremmissä määrin globaalisti toimivia katedraaleja erämaassa (Morgan 1997, myös Srinivas, Kosonen, Viljamaa & Nummi, tulossa). Harmaakorpi kollegoineen on määritellyt kehittämisalustat organisaatioista ja verkostoista koostuvaksi institutionaalisiksi ja polkuriippuviksi perustoiksi (Harmaakorpi 2004, Harmaakorpi & Melkas 2005). Tästä perustasta erityisen kehitysalustametodin avulla hersytetään, tutkitaan ja selvitetään olemassa olevien resurssien ja niiden yhdistelmien rajapinnoilla ja taustalla piilevät potentiaalit. Tavoitteena on uudenlaisen kilpailukyvyn tuottaminen ja mahdollisten uusien klustereiden kehittäminen (ks. lisää mm. Harmaakorpi 2004, 28 ja , Harmaakorpi & Melkas 2005). Harmaakorpi painottaa alueen resurssipohjan pohjautuvan aikaisempaan kehittämispolkuun mutta olevan samalla tulevaisuuteen katsova (Harmaakorpi 2004, 28). Kehittämisalusta voi tämän määritelmän mukaan pohjautua toimialaan, osaamisalueeseen tai tulevaisuuden megatrendeihin, joista klusterikehityksen avulla on tarkoitus kehittää uusia kilpailukykyisiä osaamis- ja yrityskeskittymiä 3 alueelle. 3 Klusterin voi sinänsä määritellä Richardsonin 1972 (myös Maskell & Malmberg 2007, Maskell 2001) mukaisesti sellaiseksi maantieteelliseksi tai tilalliseksi yhteenliittymäksi, mikä muodostuu toisiaan täydentävästä liiketoiminta-, teknologia-, tutkimus- tai muusta vastaavasta osaamisesta, useimmiten yritysten kesken. Rosenfeld (2003) puolestaan määrittelee klusterin systeemisiksi vuorovaikutussuhteiden verkostoksi alueen yritysten ja muiden organisaatioiden kesken, mikä varmistaa tietämyksen, palvelujen ja tuotteiden vaihdon alueella (ema, 360.). 8

10 Kehittämisalustoille voidaan näin ollen antaa erilaisia tulkintoja. Kaiken kaikkiaan kehittämisalustan käsite kokoaa alleen useampia osittain samoja, osittain kehittämistoiminnan eri puolia kuvaavia ilmiöitä tai osatekijöitä. Englanninkielinen alkutermi policy platform sisältää myös ajatuksen politiikkaan keskeisesti liittyvästä keskustelufoorumista, eräänlaisesta diskurssi-alustasta (Merriam-Webster OnLine Dictionary). Tällainen politiikkaalusta on yleensä puolueen, ehdokkaan tai poliittisen ryhmän useimmiten kirjallisessa muodossa oleva intentio, joka alistetaan myöhemmälle poliittiselle keskustelulle. Suomessa tätä vastaavat parhaiten kansalliset politiikka-ohjelmat. Politiikka-ohjelmat sisältävät ajatuksen keskustelun ja interaktion kautta tapahtuvasta kehityksestä, siis evoluutiosta. Sen sijaan politiikka-ohjelmat (ja siis policy platformit) eivät sinänsä sisällä ajatusta monitoimijuudesta, ohjelma voi olla koottu pelkästään samanhenkisten toimijoiden keskuudessa ja osoitettu samalle viiteryhmälle. Innovaatioympäristöjen kehitykseen liittyvät kehittämisalustat sen sijaan jo lähtökohtaisesti muodostuvat monen eri toimijan ja osallistujan väliseksi toiminta-alustaksi, jatkuvakestoiseksi foorumiksi, missä kehittämisen keskeisiä teemoja käsitellään, jaetaan ja tulkitaan. Erilaisia tulkintoja innovaatioympäristöihin tai klusterikehitykseen liittyvistä kehittämisalustoista voi kirjallisuuden ja niin suomalaisten kuin eurooppalaistenkin innovaatio- ja teknologiapolitiikan käytäntöjen kautta hahmottaa ainakin seuraavaa kolmea tyyppiä: Klusterikehityksen esivaihe - kehittämisalustaa voidaan tässä tulkinnassa pitää klusteri- tai toimialatarkastelun ensimmäisenä vaiheena, joka ei vielä ole yhtä järjestelmällinen ja virallisesti organi soitu toiminnan areena kuin vakiintuneemman klusterikehityksen vaiheessa. Ke hit tä mis alus ta on tällöin eräänlainen ruohonjuuritason potentiaalinen ponnistusalusta, mistä oikeaan osuvilla ja oikea-aikaisilla toimenpiteillä voi kehittää kasvualoja ja uusia toimialakeskittymiä. Klusterikehityksen esivaiheen kehittämisalusta koostuu samanaikaisista sattumalta esille ponnahtavista pienistä ilmiöistä ja varsinkin visionaaristen pioneeritoimijoiden paikallisesta pörinästä. Varsinainen toiminta voi olla työryhmä-, työseminaari-, aamukahvi- ja virtuaalifoorumityyppistä. Toimijoilla voi olla kehitteillä ja meneillään myös pienimuotoisia esiselvityshankkeita. Usein osallistujien määrä kasvaa ajan kuluessa. (Calia ym. 2007, Harmaakorpi 2004, Harmaakorpi & Melkas 2005.) Toisiaan täydentävien teknologioiden sulauttaja on teknologiapohjainen kehittämisalusta, missä kohtaavat monenlaiset teknologiat ja teknologiapohjaiset kompetenssit useimmiten yhden geneerisen teknologian yhteydessä tai ympärillä. Kehittämisalustalla teknologiaintensiiviset toimijat vastaavat teknologioiden sulauttamisesta lisäarvoa tuottavalla tavalla. Teknologia-alustoilla kehitetään erityisiä geneerisiä teknologioita sovellettavaksi monen eri toimialan käyttöön (mm. sulautetut järjestelmät Euroopan Komission ArtEmIs teknologia-alustalla). Tämän tyyppinen kehittämisalusta on vakiintunut 2000-luvulla osaksi eurooppalaista teknologia- ja innovaatiopolitiikkaa. Euroopan Unionin komission käytäntöjen lisäksi se on yleinen mm. Alankomaissa (Gilsing & Nooteboom 2006). Teknologia-alustoilla osallistujien määrä on useimmiten rajattu ja itse alustat voivat perustua jäsenmaksukykyyn. Resurssien ja kompetenssien yhteinen pooli - kompetenssipohjainen kehittämisalusta yhdistää monenlaista osaamista erilaisista institutionaalisista, organisationaalisista, toimiala- ja mm. tieteenalakohtaisesta osaamistaustoista yhteiselle keskustelu- ja strategia-alustalle. Kompetenssien yhdistäminen laajentaa oletettavasti myös kehittämisalustan toimijoiden pääsyä kansainvälisiin tietämysverkostoihin. (Grabher 2006, Woolthuis ym ) Näin 9

11 ollen kompetenssipohjainen kehittämisalusta lisää kompetenssien variaatioita yhdistämällä erilaiset toimijat vaikkapa teollisuudesta, korkeakouluista ja tutkimusinstituutioista, kunnista ja kehittäjäorganisaatioista samalle yhteistyöareenalle jonkin yhteisen teeman tai teknologisen ongelman ympärille. Osallistujien määrä ja tausta on heterogeenisempi kuin teknologia-alustoilla. Ollakseen aidosti vaikuttava kehittämisalustan tulisi olla sekä kansallisten ja kansainvälisten että paikallisten kehittämisverkostojen paikallinen solmukohta. Tiukasti teknologia- ja toimialasidonnaiset kehittäjäverkostot ovat useimmiten vähemmän kyvykkäitä monitoroimaan ja havaitsemaan sellaista vierasta osaamista ja uutta tietämystä, jonka yhdistäminen omaan toimintaan voisi olla innovaation lähde (Maskell & Kebir 2005, Maskell & Malmberg 2007, ks. myös Gertler & Wolfe 2004). Varsinkin jos uusi tietämys on eri tavalla järjestetty, yhdistelty, julkituotu ja sosiaalisesti välitetty kuin totuttu (teknologinen) tieto ja tietämys, se jää usein havaitsematta ja hyödyntämättä. Satelliittialustoja monipuolisempien kehittämisalustojen organisoimisen uskotaan poistavan tämän ongelman. Monenlaisen osaamisen yhdistäminen yhteiselle perustalle uskotaan tuovan aiempaa paremmat mahdollisuudet murtaa totuttuja tuotantotapoja ja tuoda teknologioiden sovellukseen laaja-alaisempaa ulottuvuutta (mm. Maskell & Malmberg 2007, Maskell & Kebir 2005). Hämeenlinnan seutu matkailuyritysten toimintaympäristönä Hämeenlinnan seudun T&K toiminnan kehittämispiirteet Hämeenlinnan kaupunkiseutu koostuu Hämeenlinnan kaupungista (perustettu 1639) ja sitä ympäröivästä tiiviimmästä työssäkäyntialueesta 4. Hämeenlinnan kaupunki on yhdistelmä perinteistä teollisuus- ja hallintokaupunkia; se on Kanta-Hämeen maakunnan keskuskaupunki, Etelä-Suomen läänin päätoimipaikka, Hämeen sotilasläänin esikuntapaikka ja muun muassa hallinto-oikeuden istuntopaikka. Hämeenlinna on kuitenkin asukasmäärältään Suomen pienimpiä maakuntakeskuksia. Hämeenlinnan seudun asukasmäärä oli vuonna 2006 noin asukasta, mistä Hämeenlinnan kaupungin alueella oli hieman yli puolet. Seudun työpaikkaomavaraisuus on hyvä, työttömyysaste on ollut noin 10% vuosina 2005 ja Hämeenlinnan seudun julkispainotteista tutkimus-, koulutus ja kehittämistoimintaa voi luonnehtia ohueksi ja pirstaleiseksi (Hämeenlinnan korkeakouluohjelma 2002). Tällä viitataan sekä fyysiseen läsnäoloon, selkeän kampuksen puutteeseen että opetettavien ja kehitettävien alojen hajanaisuuteen. Itsenäistä tiedekorkeakoulua alueella ei ole. Korkeakoulutoiminnot keskittyvät lähinnä Hämeen ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston Hämeenlinnan toimintojen ympärille 5. Myöskään tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan volyymeissä Hämeenlinnan seudun korkeakouluyksiköt eivät nouse erityisen korkealle. Koko Kanta-Hämeen korkeakoulusektorin T&K-investoinnit ovat noin 1,5 4 Viralliseen seutukuntaan kuuluvat vuonna 2007 seuraavat kunnat: Hämeenlinnan kaupunki, Hattula, Hauho, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos. 5 Muutama muu yksittäinen toimipiste alueelta löytyy, mm. Helsingin yliopiston Lammin biologinen tutkimusasema, jolla taas on ohuet sidokset seudun muuhun korkeakoulutoimintaan. 10

12 % koko maan T&K-investoinneista eli vajaat 82 miljoonaa euroa (Tilastokeskus, tutkimus- ja kehittämistoiminta, tilastot 2007). Hämeenlinnan seudun vahvoilla yrityksillä metalli-, koneenrakennus-, ajoneuvo-, elintarvike- jne. aloilla on merkittäviäkin talon sisäisiä T&K-yksiköitä; parhaimmillaan niissä työskentelee useamman kymmenen henkilön tutkimus- ja kehittämisryhmiä. Tästä huolimatta Kanta-Hämeen yritysten T&K-toiminta on vain noin prosentti koko maan yritysten T&K-investoinneista (Tekes esittelyaineistot 2005; 2006, Tilastokeskus 2007, Teknologiateollisuus ry 2007, Tilastokeskuksen tilastotietokannat 2007). 0,9 0,5 0,2 1,6 0,5 4,1 1,5 13,3 0,4 16,4 1,0 10,3 1,4 41 0,5 1,2 2,3 1,1 0,5 1,4 15,1 0,3 0,2 1,9 1,1 0,5 3,4 0,4 1,9 18,7 1,2 1,1 10,9 1,1 0,7 39,5 1,2 0,4 KUVA 2. Kanta-Hämeen T&K menot. Vasemmalla kokonais-tutkimus- ja kehittämismenot (%) maakunnittain vuonna 2006 (yhteensä 5,76 miljardia euroa). Oikealla yritysten tutkimus- ja kehittämismenot (%) maakunnittain vuonna Kanta-Hämeen yritysten osuus noin 1 % koko maan yritysten panostuksista (Tilastokeskus 2007, Tilastokeskuksen tilastotietokannat 2007, ks. myös Tekes esittelyaineisto 2006.) Hämeenlinnan seudun kehittämisstrategia uusittiin vuosituhannen vaihteessa. Niin seudun innovaatioympäristöä kuin tietämysinfrastruktuuria pidettiin heikohkona eikä niiden kykyyn vastata erilaisten toimijoiden innovaatiotarpeisiin uskottu. Alueen toimijoiden vähäiset innovaatio- ja T&K-panostukset vahvistivat sekä yritysedustajien että kunnallisten toimijoiden havaitsemaa uudenlaisten ratkaisujen tarvetta. Yrityselämä lähestyi haastetta niin verkostoitumalla keskenään kuin julkisten kehittämistoimijoiden kanssa kuin panostamalla asiakas- ja käyttäjälähtöiseen kehittämistapaan. Viesti on kaiken aikaa se että yrityksen on erittäin tärkeä pitää markkinoinnin ja myynnin ja oman tuotteistuksen langat ihan omissa käsissä. Mutta se että näitten kautta hakee sitte sitä, lisää ja semmosta vipuvartta ja, seurata sitte tilannetta että minkälaisia, kanavia olis käytettävissä ja minkälaista, myyntiä sitä kautta sitte tulis, ja uusia asiakkaita. Kokousmatkailu- haastattelu, kehittäjä 11

13 Julkituoduksi tavoitteeksi asetettiin nostaa Hämeenlinnan seutu kasvukeskusten joukkoon. Lisäksi yritysten kehittämiseksi, kasvun tukemiseksi ja uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi tarvittiin uusia organisaatioita (mm. HAMK 2000, Teknologiakeskus Innopark 2005). Vuosina seudulla oli käynnissä useita selvitystöitä samanaikaisesti ja niiden lisäksi joitakin valtakunnallisia hakuja, jotka osoittivat muun muassa sen, että alueelle tarvitaan operatiivinen teknologiayritysten kehitysyksikkö (tai useampi), toimitilapalveluja tarjoava yksikkö sekä innovaatio-, koulutus- ja kehitystoimintaan erikoistuneita yksiköitä sekä tietyille toimialoille keskittyviä kehittämishankkeita. Selvitystyön alla olivat mm. yrityshautomoselvitys, seudullisen elinkeinoyhtiön perustaminen ja HAMK:n yhteydessä toimivan teknologiakeskuksen käynnistäminen. Näistä seudullinen elinkeinoyhtiö Kehittämiskeskus Oy Häme perustettiin vuonna 2000 ja Innopark Oy heti seuraavana vuonna, tosin ensin Hämeenlinnan seudun teknologiakeskus Oy:n nimellä. Tärkeimpiä tuon ajanjakson kansallisia hakuja puolestaan olivat osaamiskeskusohjelma ja kaupunkiohjelma, sittemmin aluekeskusohjelma (Teknologiakeskus Innopark 2005). Kokous- ja kongressimatkailu Hämeenlinnan seudun erityisenä kehittämiskohteena Matkailu kokonaisuudessaan, ja erityisesti kokous- ja kongressimatkailu kuuluvat Hämeenlinnan seudun kehittämistoiminnan keskiöön. Matkailu on myös koko Kanta-Hämeen maakunnalle tärkeä kehitettävä toimiala ja kehittämisen painopiste. Maakunnan yksityisestä yritystoiminnasta matkailu- ja ravitsemusala työllistää toiseksi eniten, alueella on paljon aktiivisia pk-yrityksiä ja suuri tarve yritys- ja alakohtaiseen kehittämistoimintaan. Vuonna 2001 tehdyssä Matkailuala (Hämeen liitto V:56, 2001) kartoituksessa selvitettiin Hämeen matkailuhankkeiden tila sekä maakunnan matkailutulo ja työllisyys. Matkailuhankkeet jaettiin kolmeen osakokonaisuuteen: 1) Kokous- ja business-virkistystuotteet, 2) Lyhytloma ja maaseutumatkailu, sekä 3) osaamisen kehittäminen. Kartoitus vahvisti näkemystä matkailualan merkityksestä maakunnassa, sekä liikevaihdon, yritysten ja toimijoiden määrän että työpaikkojen suhteen. Majoitus-, matkailu- ja ravitsemustoiminta osoittautui erääksi maakunnan tärkeimmistä yksityisistä toimialoista. Ja pohjalla on se, että ei tiedosteta, kuinka vakavasta asiasta matkailussa on tulonhankintana ja yritysmuotona, et se on ihan vakavaa bisnestoimintaa. Ja siinä olis potentiaalisii mahollisuuksii viiä tän Hämeenki kehitystä eteenpäin vahvasti, toimimalla oikeitten kanssa ja hyödyntämällä osaamista ja vahvuuksia. Sitteki sit tehtäs täälä oma osuutemme, niin hyvä. Kokousmatkailu- haastattelu, kulttuuritoimija Vuoden 2001 kartoituksen sekä sitä seuranneen strategian päivityksen (Maakunnallisen matkailustrategian täsmennys , 2003) mukaan toimialan haasteet kumuloituvat muutamaan seikkaan: a) toimijoiden kesken on tarvetta pidemmälle menevälle verkostoitumiselle ja riittävän massan saavuttamiselle, b) palvelukonseptien tason on noustava, c) kiinnostavaan brändiin on satsattava ja resursseja on yhdisteltävä, d) tuotekehityksen ja palvelutason noston kautta alueen yrityksiin olisi saatava lisää asiakaskuntaa syksyä, talvea ja alkukevättä varten, e) markkinointifokusta on tiukennettava ja löydettävä oikeat kohderyhmät sekä kansallisesti että kansainvälisesti. 12

14 No mun mielestä puhtaalla luonnolla tulee olemaan tulevaisuudessa äärimmäisen suuri merkitys. Niin ja juuri tää turvallisuus yhdistettynä tämmöseen puhtaaseen luontoon, niin sen kautta saatavat elämykset. Ne on semmosia asioita mitä ei voi sitten taas oikein Euroopasta enää löytää niin paljoo, että kuitenkin Suomi on kuitenkin niin harvaan asuttu maa, että täällä sitten kyllä löytyy. Et kyl mä näen siinä mielessä tulevaisuuden aika turvallisena juuri esimerkiks näillä kahdella tekijällä, kun ruvetaan niihin panostaan enemmän, niin varmaan saadaan isompia joukkoja liikenteeseen. Kokousmatkailu- haastattelu, matkailu- / majoitusyrittäjä Yhteinen näkemys panostettavista alateemoista ja alueen matkailun vahvuuksista löydettiin melko kivuttomasti. Vuoden 2003 strategialinjauksen mukaan koko Hämeen alueella oli vuosituhannen alussa meneillään useampia merkittäviä alueellisia matkailun kehittämisinvestointeja, joiden avulla matkailun vetovoimaisuutta kyettäisiin huomattavasti parantamaan ja siten vastaamaan sekä kuluttajapuolelta että maailmalta tuleviin kysyntä- ja uudistumishaasteisiin. Hämeenlinnaan painottuvia suurinvestointeja on mainittu muun muassa Vanajanlinnan alueen elinkeinorakenteen kehittämiseen tähtäävät investoinnit, Aulangon ja Hämeenlinnan Kaupunkipuiston monipuolistaminen ja Verkatehtaan alueen rakentaminen mittavaksi kokous-, kulttuuri- ja kongressikeskukseksi. Täsmennetty strategia painottui nimenomaan kokousmatkailu-klusterin luomiseen ja vahvistamiseen Kanta-Hämeeessä, ja varsinkin Hämeenlinnan kaupunkiseudulle. Matkailuhankkeiden strategisten linjausten ja matkailun kehittämisen uudelleen organisoimisen tuloksena maakunnan matkailutoimijoiden ja päättäjien kesken jaettiin matkailun kehittämisvastuut seutukunnittain siten, että kokous- ja business-matkailun kehittäminen on erityisesti Hämeenlinnan seudun kehittämisteema. Lapset ja perhelomat- teema sekä erämatkailu puolestaan olivat lähinnä kahden muun seutukunnan vahvassa intressissä. Mun mielestä me enemmän pohjataan siihen luontaiseen, mikä meil täällä on olemassa. Et ei kannata väkisin keksii mitään mikä on muodissa. Mut totta kai joku hyvinvointi, niin se on ihan kansainvälisestikin varmaan yks semmonen teema mikä kiinnostaa, mut sitten meillähän on (luonto- ja erä-) tämmönen luontomatkailu. Siihen liittyen hevosmatkailu ja tämmötteet asiat, niin mun mielestä niitä kannattaa ja just ryhmäretkiin liittyen joku suomalainen design, täällä on Iittalat ja näin poispäin, niin se mitä meil on täällä, niin nostettais sitä enemmän esille. Kokousmatkailu- haastattelu, kehittäjä Pk-yrityksissä kehittämisfokus painottui osaamisen tason nostoon ja toiminnan vakiinnuttamiseen tai laajentamiseen. Isommissa yrityksissä ja kulttuurilaitoksissa kehittämisfokus painottui laadun kohottamiseen ja korkean profiilin palvelujen tuotteistamiseen, toiminnan tunnettuuden lisäämiseen kansallisella tasolla sekä kansainvälisiin avauksiin. Yksittäisen toimijan profiilin noston lisäksi koko alueen houkuttelevuuden ja tunnettuuden lisääminen on maakunnan matkailun kehittämisen painopiste. Hämeessäkin on elämää - ajattelu konkretisoitui Häme-brändin ja kokousmatkailuteeman kehittelyssä. Ja sieltä lähettiin konseptoimaan sitte että, et missään muualla Suomessa ei oo kartanoita eikä linnoja niinku täällä Kanta-Hämeen alueella on, ja me konseptoitiin Kokous-Häme, ensinnäki otettiin se brändi käyttöön, et mentiin, mentiin yks taso alaspäin, konseptoitiin linnakokoukset, kartanot, hotellit ja maaseutuelämyskokoukset elikkä tehtiin tämmönen kategorisointi tän alueen kokousmatkailulle, joka on helpompi viestiä, joka on helpompi ymmärtää. Ollaan saatu äärettömän paljon palautetta, et se on ollu hyvä tapa, et se on osottautunu sitäkin kautta järkeväks tämmöseks toimintamalliks. Kokousmatkailu- haastattelu, kehittäjä 13

15 Osittain haparoivankin ja hajanaisen alun jälkeen maakunnan ja seutukunnan toimijat saivat kokousmatkailun toimintaympäristöön tarpeellisia rakenteita pystytettyä sekä vahvistettua. Erityisen tärkeänä tässä ovat olleet Häme-Brändiin satsaus, uusien organisaatioiden perustaminen (Häme Convention Bureau, samoin Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas) ja vanhojen organisaatioiden keskinäinen roolitus. Hämeenlinnan kaupunkiseudun sisäisessä työnjaossa Matkailun kehittämishankkeiden hallinnointi ja koordinointi keskitettiin Hämeenlinnan seudun elinkeinotoiminnasta vastaavalle julkisomisteille kehittämisyhtiölle, Kehittämiskeskus Oy Hämeelle. Matkailuneuvonta puolestaan jätettiin kuntien elinkeino- ja matkailuneuvonnan piiriin. Markkinointi, imagotyöskentely, konseptointi ja Häme-brändin rakentaminen vastuutettiin maakunnallisille toimijoille, Hämeen liitolle ja Hämeen Matkailu Oy:lle, mutta siten, että kaikki nämä kehittämisorganisaatiot veivät kokousmatkailun painopistettä eteenpäin omista lähtökohdistaan. Täällä oli 2000 vuoden alussa otettu Häme-brändi, brändihän on ihan ihana asia, mut toisaalta sehän ei oo mitään, jos et sä pysty sitä jalkauttaan sitäkään, jos et sä pysty jalkauttaan strategiaa, jos et sä pysty jalkauttaan brändiä, ja siinä tuli sit ehkä tää kaikkein meiän, puhutaan semmosista asioista ku konseptointi, konseptointi, brändäys ja me lähettiin purkamaan näitä tavotteita asiakaslähtöseen muotoon, et me ruvettiin miettiin et miks Kanta-Häme olis työmatkailussa, Suomes on työmatkailussa aivan loistavia alueita, mut miks tää olis erilainen jollain tavalla matkailullisesti muista. Kokousmatkailu- haastattelu, kehittäjä Ko k o u s- ja k o n g r e s s i m at k a i l u n k e s k e i s e t k e h i t t ä m i s p r o s e s s i t Hämeenlinnan seudulla Toni Saarivirta (2008) on omissa SERE- tutkimusraporteissaan pohtinut, minkälainen toimintaympäristö vaaditaan, jotta innovaatioympäristön uudistumisprosessit systeemitasolla voivat onnistua. Tässä Saarivirta viittaa Doryn (2002) tutkimuksiin EU-vetoisista innovaatiostrategioista. Doryn (2002, ema.) mukaan menestynyt innovaatioympäristön uudistumisprosessi (strategia) vaatii menestyäkseen seuraavat tekijät: 1) Paikallisen tai alueellisen kehityspolitiikan pitää olla innovaatiosuuntautunutta ja siihen on panostettava rahallisesti. 2) Paikallisen institutionaalisen rakenteen pitää olla oppivaa, kyetä teknologian siirtoon ja vaatia toiminnalta laadukkuutta. 3) Paikallisten ja alueellisten verkostojen on toimittava vuorovaikutuksessa ja niiden on edistettävä paikallisten toimijoiden kanssa sekä kansallisten että kansainvälisten linkkien syntymistä. Tiedon siirto ja yhteisöllinen oppiminen ovat verkostojen sisällä niin ikään tärkeitä. 4) Lisäksi paikallisen toimintakulttuurin osatekijänä on luova ja yrittäjyysorientoitunut toimintamuoto, inhimillisen pääoma, joka edelleen johtaa uudistuvaan ja yrittäjämäiseen toimintaan. Samankaltaisiin päätelmiin on päätynyt myös Stuart Rosenfeld omissa raporteissaan (2002 ja 2003). Edellä mainittujen seikkojen lisäksi Rosenfeld katsoo asiaa pienten ja syrjäisten alueiden näkökulmasta. Tällöin sellaiset perusasiat kuin osaavan työvoiman koulutus ja houkuttelu alueelle, alueen toimintaedellytysten ymmärtäminen ja benchmarkaus vastaaviin alueisiin sekä jonkinlaisen palvelurakenteen organisoiminen joko paikan päällä tai linkittymällä kansallisiin ja kansainvälisiin osaamispalveluja tuottaviin solmuihin nousevat esille (ema, 2002). 14

16 Vastaavat tekijät ovat ajankohtaisia myös Hämeenlinnan kaupunkiseudulla. Seuraavissa alaluvuissa tarkastelun kohteena on, miten Kanta-Hämeen kokousmatkailun kehittämisverkoston toimijat ovat rakentaneet itse-uudistumiskapasiteettiaan. Kokous- ja kongressimatkailun kehittämisverkoston tiivistyminen Innovaatioympäristön ja kehitysalustojen rakentamiseen, vahvistamiseen ja uudistamiseen tähtääviä alueen sisäisiä verkostoja voi kutsua kehittämis- tai kehittäjäverkostoiksi. Toimialakehittämisessä ja innovaatiojärjestelmäkehittämisessä on totuttu puhumaan klusteroitumisesta ja klusterimuodostuksesta (Benneworth 2004, Cooke 2004, Maskell 2001, Maskell ja Kebir 2005, Maskell ja Malmberg 2007). Yhteisen kehittämisteeman tai ongelman ympärille ryhmittyvä laaja-alainen ryhmä muodostaa alueelle erityisen kehittämisalustan. Hämeenlinnan seudun kehittämistoimijoiden määrä on voimakkaasti lisääntynyt 2000-luvun vaihteen jälkeen, niin yleiskehittäjienkin kuin matkailuun liittyvien erityiskehittäjien osalta. Nykyinen kokous- ja kongressimatkailun kehittämisjärjestelmä koostuu Kanta-Hämeessä ja Hämeenlinnan seudulla useasta itsenäisesti toimivasta toimijasta. Vielä 1990-luvulla matkailutoimijoiden verkosto oli vielä hyvin hajanainen, mihin kiinnitettiin huomiota jo 90-luvun lopun maakunnallisissa strategioissa. Matkailun kehittämisverkoston tiivistäminen nousi esille mm. vuoden 1997 maakunnallisissa aluekehittämisohjelmissa. Kehittämispanostusten, strategioiden kohdentamisen ja verkottamiseen erikoistuneiden projektien ja uusien organisaatioiden avulla kehittämisverkosto on todella tiivistynyt. Myös julkiset matkailutoimijat ovat pystyneet kääntämään omaa toimintaansa markkinaehtoiseen suuntaan, esimerkkinä mm. Metsähallitus ja kulttuurilaitokset. Et tavotteena on kuitenkin sitten parantaa sitten yksittäisten kohteiden ja miksei seutukunnan kokonaisuutena houkuttelevuutta siinä markkinassa, että jos ei nyt kokonaiskysyntä juurikaan kasva, niin sit täytyy ottaa Helsingiltä tai Tampereelta tai joltain muulta sitten pois. Lähinnä, et se on konkreettisesti määritelty tavotteena, että mitä siinä tavotellaan, et se ei oo mitään yleistä hyvää vaan oikeesti ihan konkreettista, ja miksei sitten niin, et, onks se kehittäminen sitten houkuttelevuuden lisäämistä vai sitten et oikeesti tehdään uusia tuotteita myytäväks. Kokousmatkailu- haastattelu, matkailu/ majoitusyrittäjä Kolme toimijaryhmää nousee verkostosta esille (ks. kuva 3): aktiiviset matkailu- ja majoitusyrittäjät, kulttuuritoimijat (museot, kulttuurikeskustoimijat, teatteri, taiteilijat) sekä julkiset kehittämisorganisaatiot ja niiden matkailuun erikoistuneet aktiiviset henkilöt. Matkailun kehittämisverkoston keskeisiä vaikuttajia ovat siis yksityiset matkailuyrittäjät, erityisjoukkona alueen majoitus- ja pitopalveluyrittäjät sekä kartanoyrittäjät. Muina toimijaryhminä korostuvat matkailun kehittämisyhtiöt; Kehittämiskeskus Oy Häme (matkailuprojektit), Hämeen Matkailu Oy, Häme Convention Bureau ja vuodesta 2007 lähtien Verkatehdas Oy. 15

17 Kuva 3 Strategiatyö ja roolitus Projektit ja kokeilut Aktiiviset yrittäjät Kehittäjät & kunnalliset toimijat Kulttuuritoimijat Verkottamistoimet Kati-Jasmin Kosonen University of Tampere Research Unit for Urban and Regional Development Studies KUVA 3. Kokous- ja kongressimatkailun kehittämisalustan keskeiset toimijat ja toiminnot. Vaikka Matkailun kehittämisstrategioiden mukaisesti kokousmatkailun kehittäminen on jalkautettu matkailuyrittäjien itsensä lisäksi kehittämisorganisaatioille ja erikoistuneille kehittämisyhtiöille, Hämeenlinnan kaupunkikonsernille ja sen uudistushenkiselle johdolle annettiin myös tunnustusta. Ilman kaupungin ja muiden kuntien sitoutumista suoraan tai välillisesti mittavat uudistushankkeet rahoituspanostuksineen, kaavoitusratkaisuineen ja toimintojen uudistamisineen jäisivät tekemättä tai ainakin hidastuisivat. Ja sitten totta kai kaupungin johto on kans hyvin merkittävässä roolissa, vielä vois sanoo sen, että täältäkin näkökulmasta, että ihan kaupungin johtajat omalla esimerkillään tai sillä työskentelyllään ja uskollaan matkailun kehittymiseen ja vaikutuksiin, niin luo sitä hyvää uskoa kanssa. Että jos johto ois ollu toisenlainen viime vuosina, niin voipi olla, ettei näin mahtavia, suuria asioita ois tapahtumassa kun nyt on. Kyllä heillä on varmasti tosi suuri merkitys. Kokousmatkailu- haastattelu, kehittäjä Kokous- ja kongressimatkailun kehittämisverkoston uudistumisen prosessit Uudistumisen ja aluekehittämisen suhde lähtee itse-uudistumisen kapasiteetin mallissa siitä, että yhdenkään alueen ei katsota voivan täysin riippumattomasti muokkaavan omaa toimintaansa tai toimintaympäristöään haluamansa kaltaiseksi. Alueen, toimintaympäristön tai klusterin itse-uudistumisen kapasiteetti lähtökohtaisesti sisältää kyvyn valmistautua toimintaympäristön muutoksiin, kykyä sopeutua niihin sekä edelleen kykyä kehittää omaa toimintaansa, myös pienemmillä paikkakunnilla. Itse-uudistumisen kapasiteettiin liitettäviä keskeisiä elementtejä Hämeenlinnan tapaisissa institutionaalisesti ohuissa toimintaympäristöissä voivat SERE-tutkimuksen mukaan olla: Tutkimusmatkailu, Kokeileva klusterikehitys ja projektitoiminta, Toiminnan juurruttaminen ja ohuiden rakenteiden vahvistaminen, Olemassa olevan tiedon hyödyntäminen verkostossa, Integraation syventäminen ja vuorovaikutteisuus, Strategisuus ja johtaminen. 16

18 Näitä itse-uudistumisen kapasiteettiin liittyviä pienen kaupunkiseudun Kokousmatkailun kehittämisalustaan liittyviä elementtejä ja prosesseja haastatteluaineiston valossa on tarkasteltu seuraavien otsikoiden alla. Tutkimusmatkailu ideoiden ennakkoluulotonta hakemista verkostossa Tutkimusmatkailun avulla etsitään ideoita, uusia avauksia ja aivan uusia kysymyksiä. Kehittämistoiminnassa etsitään useimmiten vastauksia ja ratkaisumalleja jo esitettyihin kysymyksiin, mutta tutkimusmatkailussa haetaan aivan uusia uria. Olennaista on siis etsiä sellaisia kysymyksiä, joiden olemassaolosta ei edes tiedetä ja joita ei näin ollen ole ennen edes osattu kysyä eikä etsiä (Saarivirta 2007 ja 2008, Sotarauta 2007). Tutkimusmatkailu on jo lähtökohtaisesti luonteeltaan avointa mahdollisuuksien ja ennakkoluulotonta mahdollisten rajoitteiden suhteen. Uusia mahdollisuuksia etsitään toisilta toimialoilta, toisilta sektoreilta, toisilta markkina-alueilta ja toisilta maantieteellisiltä alueilta sekä erilaisten osaamisalueiden ja verkostojen rajapinnoilta. Tutkimusmatkailua harrastavan kehittämisverkoston yhtenä tehtävänä on rakentaa perustaa myös ajatteluja toimintatapojen uudistumiselle (nk. pehmeät instituutiot; ks. lisää Gertler ja Wolfe 2004). Uusien toimintamallien heijastuminen alueen kehittämistoimintaan voi tapahtua yksinkertaisestikin: Jos aatellaan nyt tätä kaiken kaikkiaan tämän seutukunnan innovatiivisuutta ja eteenpäin menoa, niin joskus on ihan hyvä just tehdä näit opintomatkoja ja käydä katsomassa miten muualla menee ja nähdä niit omia vahvuuksia vähän pidemmältä ja katsoa niitä ja sit myöskin ne omat heikkoudet. Kokousmatkailu- haastattelu, kulttuuritoimija Käytännössä tutkimusmatkailu näyttäytyy Hämeenlinnassa mahdollisuuksien skannauksena ja benchmarkauksen kautta tulevina täysin uusina ideoina. Benchmarkauksen kohdalla toki ero matkimiseen ja imitointiin on hienohko. Kehittämisalustan tai verkoston näkökulmasta uudistumista tapahtuu, jos benchmarkaus tuo koko alustalle aivan uutta näkökulmaa ja herättää kysymään täysin uusia kysymyksiä, joita ei muutoin kysyttäisi. Tällöin tutkimusmatkailu on saanut tuulta alleen. Niin oppi kyllä ruotimaan oikein kunnolla että vähän julmastikin, mitä ei ehkä sillai oo ennen tehnyt, mut mikä on varmasti ihan hyvä. Niin, että ihminen voi kattoo näin kriittisesti, et kannattaa ihan tehdä huolella ja hyvin ja miettiä just asiakkaan kannalta näitä asioita. Kokousmatkailu- haastattelu, kulttuuritoimija Myös pienistä oivalluksista syntyy iso puro: Ku antennit on niin sanotusti vastaanottavaisii, niin kyllähän jokainen kontaktipäivä, mitä täs on Hämeen matkailuasioissa tehny, niin tavallaan antaa tämmöstä, tällasta lisää tietoutta. Lisää tietoo ja ku sen huomioi, niin pienetkin asiat saattaa olla aika isoja asioita sitte, ku ne oikein oivaltaa. Näinhän se tietysti pitäs olla, nopee oppiminen, oppia pienistä kontakteita ja havainnoista, niin löytää isoja asioita. Kokousmatkailu- haastattelu, kulttuuritoimija 17

19 Kokeileva klusterikehitys ja projektitoiminta Hämeenlinnan seudulla kokousmatkailun toimintaympäristön institutionaalisen perustan ohuutta on kierretty yhtäältä verkostoitumalla ja toisaalta muodostamalla erityisiä kokeilu-instrumentteja. Kehittämistoiminta on organisoitu enimmäkseen projekti- ja ohjelmamuotoisesti. Juurruttavat ja vakiinnuttavat kehittäjät ja toimijat ovat tärkeä linkki projektien ja organisaatioiden välillä. Yksittäisetkin aktiiviset pioneerit ja kehitysprosessien moottorit voivat toimia tärkeinä verkostonsa mobilisaattoreina ja murtaa totuttuja toimintatapoja, tuoda aivan uusia toimintamalleja kokeiltavaksi tai sovellettavaksi alueen kehittämistoimintaan sekä innostaa ja kannustaa ympäröivää toimijajoukkoa uuden kokeiluun. Nämä voivat olla niin julkisen puolen toimijoita kuin aktiivisia ja kansainvälisiä yrittäjiäkin. Seuraava sitaatti kuvaa kehittäjän näkemystä asiasta: Et kyllähän se on, sitä silmät ja korvat auki kulkemista. Ja se, että sitte jos miettii tota yritysten kanssa yleistä kanssakäymistä, niin siellähän koko ajan tavallaan peilaa sitä asiaa niin, että ku tulee esille jotain potentiaalisia ongelmia, niin sitte miettii voisiko tähän ratkasukeinona olla. Sehän on kuitenki nää, nää kaikki keissithän on jollain tavalla soveltavia eli aina niissä jokaisessa jää jotain uutta ajatusta siitä, että miten asioita voidaan ajatella, miten niitä voi hyödyntää. Eli kyllä mä näkisin yhdeks tärkeeks uudistumiskeinoks nimenomaan niitten hankkeitten tekeminen, koska nää on kuitenkin, nää ei oo ihan, nää ei oo semmosia rutiinihankkeita sitte tämmöset, että niissä aina on kuitenki sitä, aika pitkällistäki miettimistä, miten jotain asioita tehdään. Kokousmatkailu- haastattelu, kehittäjä Kanta-Hämeessä ja Hämeenlinnan seudun kokous- ja kongressimatkailun kehittämisjärjestelmä koostuu useasta itsenäisesti toimivasta toimijasta. Näitä toimijoita on pyritty kokoamaan ja aktivoimaan yhteiselle klusterialustalle monenmoisten projektien voimin. Kehittämiskeskus Oy Hämeen Kokousmatkailu-hankkeet (I, II, ja III) ovat olleet tällainen keskeinen keino verkottaa erityyppisiä yksittäisiä toimijoita, mutta myös eri sektoreiden toimijoita keskenään. Useimmiten uudet kokeilut ovat alkaneet näistä projekteista. Projektien avulla on pyritty suhteellisin pienin resurssein tai resursseja ennakkoluulottomasti yhdistelemällä muokkaamaan toimintaympäristöä. Tavoitteena on, että se on aiempaa joustavampi, vaikuttavampi ja myös kykenee samaan kuin isompien kasvukeskusten kehittämisyhtiöt ja verkostot. Toki muitakin projekteja on ollut käynnissä, muun muassa loma-matkailuun, golf- ja perhelomailuun liittyvänä. Myös Häme Convention Bureau-, Aulanko- ja Verkatehdashankkeet ovat alkaneet pienimuotoisina kehittämishankkeina ja laajentuneet jopa mittavina rakennusprojekteina, samalla voimakkaasti eriytyen matkailun kehittämisverkostosta omaksi erilliseksi toimenpiteekseen. Projektit auttoivat osallisia arvioimaan omaa toimintaansa osana laajempaa toimialaa tai klusteria. Että kyllähän nää projektit on, niin kokousmatkailu kun Aulanko ja kaikki mitä tässä on ollu meneillään, niin on valtavasti kyllä, tuntuu siltä, et kehittäneet tätä matkailuu täällä, että verkostot on vahvistuneet ja. Se että täällä vielä 90-luvulla oli joukko irrallisii toimijoita, siltä se näytti, mutta nykyään... Hämeenlinnan seudun erityisesti, niin vois sanoo, niin tämmönen matkailuyhteistyö on tosi vahvan oloista ja aina, mehän paljon käydään eri tilanteissa erilaisii keskusteluja elinkeinoedustajien kanssa, niin kyl sieltä aina henkii semmonen vahva Hämehenki ja sitä on ollu kyllä ilo seurata, että aina todistavat toinen toisen perään kuinka tehään hyvää yhteistyötä. Kokousmatkailu- haastattelu, kehittäjä 18

20 Antti Mikkolan mukaan (analyysi Kokousmatkailun kehittämisen strategialinjauksista vuosilta , julkaisematon kooste kesältä 2007) strategia-asiakirjoja ja maakunnan kehittämishankkeiden hankelistoja tarkasteltaessa vaikuttaa siltä, että erilaisia uusia nousevia teemoja onkin ensin nostettu esille kehittämishankkeiden kautta ja vasta myöhemmin ne on otettu strategialinjausten kohteeksi. Varsinkin maakunnallisille toimijoille 90-luvun lopulta lähtien matkailu kokonaisuudessaan ja erityisesti 2001 lähtien business- ja kokousmatkailu (kokous- ja business-virkistystuotteet) ovat olleet tärkeimpien kehitettävien alojen tai teemojen joukossa, yhdessä lyhytlomien ja maaseutumatkailun kanssa. Hankkeiden avulla seudun keskeisten matkailutoimijoiden kesken on luotu verkosto, jonka keskiössä ja toiminnallisina solmukohtina ovat yhtäältä vahvat ja aktiiviset yritykset, niiden vetäjät ja muu henkilöstö sekä aktiiviset yksilöt kehittämisyhtiöistä ja kulttuuriorganisaatioista. Toiminnan vakiinnuttaminen ja hyvien käytäntöjen juurruttaminen Alueen kehittämistoimintaa leimaavien projektisyklien puitteissa on pystytty luomaan vakiintuneempia rakenteita ja vuorovaikutussuhteita. Tällöin uudet ideat on saatu kohtuullisessa ajassa koekäyttöön ja kehittämisputkeen edes pienemmänkin projektirahoituksen turvin. Yleisesti voidaan sanoa, että kun uutta yhteistyökuviota, toimintamallia tai ajatusta projektissa testataan, samanaikaisesti voidaan uudistaa aiempia käytäntöjä tai luoda aivan uusia (ks mm. Grabher ja Ibert 2006, Grabher 2006). Eräänä tärkeimmistä kehittämisprosesseista on ollut jalkauttaa projekteissa testattu ja koeteltu kehittämistoiminta Hämeen Matkailu Oy:n myynti- ja markkinointitoiminnan alle. Vastaavia uudempia organisaatioita tai rakenteita ovat Verkatehdas Oy kulttuuritapahtumien puolella sekä Häme Convention Bureau kongressimatkailussa. Meijän toimenpiteet niinkun markkinoinnillisesti suunnattiin niin että, että Hämeen Matkailu on aina yks jakelukanava. Et yrittäjät on toki ne pääjakelijat aina, omasta tuotteestaan. Mutta kaikki tuo tuotekehitys tähtäs siihen, että saatiin sellaset materiaalit aikasiks joissa, joissa sitten Hämeen Matkailu on yhtenä yhteisenä myyntikanavana. Jolloinka sitten ne tuotteet jää elämään, vaikka projekti päättyis. Kokousmatkailu- haastattelu, kehittäjä Kehittämiskeskus Oy Hämeen Kokousmatkailu- hankkeiden toimijat ovat olleet pääsääntöisesti tyytyväisiä projektien antiin ja mahdollisuuksiin linkittää oma toiminta alan toimijoiden verkostoon. Kysyttäessä projektien vaikutusarvioita 6 kesällä 2007, projektien osanottajien palaute oli muun muassa seuraavanlaista: Yhteistyö yrittäjien, kulttuurikohteiden toimijoiden sekä muiden sidosryhmien välillä on projektien myötä lisääntynyt, Tieto toisista yrityksistä ja palveluntarjonnasta on parantunut, näin ollen jos yhdellä toimijalla on täyttä, on voitu ohjata asiakas/ryhmä sopivalle yhteistyökumppanille, Tietoisuus toisten toimijoiden toimintatavoista on parantanut myös aiemmin irrallaan toimivien yrittäjien tai kulttuuritoimijoiden toiminnan laatua, 6 Lähde: Leena Pitkänen, Kehittämiskeskus Oy Häme, Kokousmatkailu I - III projektit , vaikutusarviot. 19

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Ajatuksia ja näkemyksiä Hämeen korkeakouluverkoston tulevaisuudesta

Ajatuksia ja näkemyksiä Hämeen korkeakouluverkoston tulevaisuudesta 1 Ajatuksia ja näkemyksiä Hämeen korkeakouluverkoston tulevaisuudesta 2 Yliopistoilla ja korkeakouluilla monia rooleja Yliopistot ovat erilaisia, tieteenalat ovat erilaisia alueet ovat erilaisia, maat

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Aluekehittämisen tieteellinen perusta

Aluekehittämisen tieteellinen perusta Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Näkymiä innovaatio- Suomen aluekehitykseen. Markku Sotarauta

Näkymiä innovaatio- Suomen aluekehitykseen. Markku Sotarauta Näkymiä innovaatio- Suomen aluekehitykseen (Lähde: YM) Keskittymät ovat hyviä Hallitseva uskomusjärjestelmä mutta niillä on rajansa (Sotarauta & Mustikkamäki 2008) Paikallinen pörinä ja globaalit linkit

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Innovaatiokeskittymät

Innovaatiokeskittymät Innovaatiokeskittymät Uusi ohjelmaväline 2014+ Mika Pikkarainen Elinkeino- ja innovaatio-osasto Innovaatioympäristöt ryhmä 7.9.2012 Innovaatiokeskittymäpolitiikan lähtökohdat Innovaatiojärjestelmä kv-arviointi

Lisätiedot

YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA, LAPIN YLIOPISTO. Tehtävä I (max 15 pistettä) Vastaajan nimi. Hallintotieteen valintakoe

YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA, LAPIN YLIOPISTO. Tehtävä I (max 15 pistettä) Vastaajan nimi. Hallintotieteen valintakoe 1 YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA, LAPIN YLIOPISTO Hallintotieteen valintakoe 10.6.2008 Valintakokeessa on tehtävät I, II ja III. Jokaiselle tehtävälle on oma oheismateriaalinsa. Kokeen yhteispistemäärä

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Aluerakenteen kehitysnäköaloja

Aluerakenteen kehitysnäköaloja Aluerakenteen kehitysnäköaloja Jussi S. Jauhiainen 1 Taustaa Aluerakenne on käytännössä aina (materiaalisesti) monikeskuksinen verkosto, ja tällä materiaalisella verkostolla on sosiaalinen ulottuvuus ja

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Minun tulevaisuuden kuntani

Minun tulevaisuuden kuntani Minun tulevaisuuden kuntani Tulevaisuuden kunta -seminaari 20.1.2016 Finlandia-talo Kaupunkien merkityksestä Kaupungistuminen on lähivuosikymmeninä Suomen talouden suurin projekti Osmo Soininvaara ja Mikko

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Jukka Mönkkönen Rehtori Itä-Suomen yliopisto UEF // University of Eastern Finland Jukka Mönkkönen 20.12.2016 1 Tutkimuksen ja koulutuksen yhteiskunnalliset

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

- metodin synty ja kehitys

- metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyö sosiaalisena innovaationa ja pääomana - metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyötä kymmenen vuotta juhlaseminaari 16.10.2006, Ylivieska Torsti Hyyryläinen Esityksen sisältö: Mitä ovat

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen Kaivosvesiverkosto Sulfator Oy Kaivosvesiverkosto, tarve Kaivosvedet ovat laaja kokonaisuus, joiden hallintaan liittyvä osaaminen ja tieto on hajautunutta Kaivokset ja kaivosprojektit joutuvat etsimään

Lisätiedot

Sosiaalisena innovaationa

Sosiaalisena innovaationa FUAS-tulevaisuusseminaari 30 31.1.2014 Långvik Leena Treuthardt PUHEENVUORONI KÄSITTELEE FUASIA Sosiaalisena innovaationa 1 Innovaatio ja sosiaalinen innovaatio? Innovaatioista on tavallisesti puhuttu

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan Lahden Tiedepäivä 10.11.2015 Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Tausta puheenvuorolle Käsitteet Verkostoitumisen tavoitteita, hyötyjä

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot