Talousarvio 2016 ja Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Talousarvio 2016 ja Taloussuunnitelma Yhtymäkokous Vaalijalan kuntayhtymä Nenonpellontie 40, Nenonpelto Y-tunnus: Puhelin , vaihde www-vaalijala.fi Kotipaikka: Pieksämäki Faksi

2 Sisällysluettelo Sivu Toiminta- ja taloussuunnitelma Yleishallinto ja sisäiset palvelut... 6 Kuntoutuskeskus, tuki- ja osaamiskeskus... 9 Kuntoutuskeskus, erityispalvelut Asumispalvelut, perhehoito Poliklinikkatoiminta Vammaisten päivä- ja työtoiminta, työllistymisen edistäminen Palvelutoiminnan yhteiset Opetus/peruskoulu ja jatko-opetus Käyttötalous yhteensä Tuloslaskelmaosa Rahoitus Investoinnit Liite 1: Kehyssuunnitelma v Liite 2: Jäsenkuntien lausunnot kehyssuunnitelmasta v

3 - 1 - Toiminta- ja taloussuunnitelma Lainsäädännön ja hallinnon muutokset Suomen julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden, ohjauksen ja hallinnon uudistus jatkuu uudella eduskuntakaudella syksyllä Lokakuun loppuun mennessä päätetään itsehallintoalueet. Samanaikaisesti tehdään sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusuudistusta. Vaalijalan tavoitteena on jatkaa mahdollisimman itsenäisenä palvelujen tuottajana myös uudistuksen jälkeen vuodesta Vaihtoehtona on mm. toiminta julkisena yhtiönä tai yksikkönä itsehallintoaluekonsernissa. Koska Vaalijalan nykyinen vaikutusalue on KYSin erva-alue, voisi Vaalijala olla koko alueen erityissosiaalipalvelujen ja niihin liittyvien terveydenhuoltopalvelujen tuottaja ja tarjota myös valtakunnallisia palveluja kuten tällä hetkellä. Uusi kuntalaki, joka astui voimaan , toi kuntayhtymille alijäämän kattamisvelvoitteen ja kunnille mm. vammaisneuvoston asettamisvelvoitteen. Vaalijalan pitkän aikavälin talous on ollut kunnossa, joten alijäämän kattamisvelvollisuus ei aiheuta välittömiä toimenpiteitä. Sosiaalihuoltolain kokonaisuudistus eteni loppuun ja laki astuu voimaan portaittain. Sosiaalipalvelujen puitelakina sillä tulee olemaan entistä tärkeämpi rooli Vaalijalan palveluja kehitettäessä, erityislakien mukaan palvelut myönnetään tulevaisuudessa entistä harvemmille. Uusi perhehoitolaki astui voimaan Lain tavoitteena oli koota yhteen lakiin perhehoitoa koskevat sosiaalihuoltolain ja perhehoitajalain säännökset, tarkentaa niitä ja erityisesti parantaa vanhusten ja vammaisten perhehoidon asemaa. Laki toi mm. perhehoidon myös perhehoidossa olevan kotiin. Perhekodissa hoidettavien rajaaminen neljään henkilöön voi kuitenkin tuottaa taloudellisia ongelmia. Ammatillisessa perhekodissa hoidettavia voi olla seitsemän. Merkittävä juridinen asia on, että eduskunta hyväksyi maaliskuussa 2015 YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen. Sopimuksen lopullinen ratifiointi siirtyy seuraavan hallituksen ja eduskunnan vastuulle, koska itsemääräämisoikeuslakia ei saatu voimaan. Muilta osin yleissopimus on juridisesti pätevä Suomessa ja sitä on noudatettava. Kehitysvammalain muutosesitys, joka julkistettiin kesällä 2015, antaisi mahdollisuuden laajasti rajoittaa kehitysvammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta avopalveluissa, mikäli itsemääräämisoikeuden tukemistoimenpiteet eivät tuota tulosta. Vaalijalan kanta on, että lakimuutosesitys ei toteuta YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen periaatteita riittävän hyvin. Vammaisia koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus (VALAS), jossa on tarkoitus yhdistää vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki uudeksi erityislaiksi on tarkoitus toteuttaa seuraavalla eduskuntakaudella. Kehitysvammaisten palvelujen uudistaminen jatkuu valtioneuvoston periaatepäätösten viitoittamalla tiellä (KEHAS-ohjelma ). KEHAS-ohjelman keskiössä on ollut kehitysvammaisten laitosasumisen purkaminen. Toteutus on ollut valtakunnallinen asunto-ohjelma kaikille kehitysvammaisille. Asunnoista yli puolet on mennyt lapsuudenkodeistaan ja vanhentuneesta asuntokannasta muuttaville. Ohjelmassa on viime vuosina huomioitu myös muut kehitysvammaisen elämässään tarvitsemat palvelut. Ohjelma saamassa jatkoaikaa vuoteen 2020, jolloin kehitysvammaisten laitosasuminen Suomessa päättyy. Vaalijalan vastaava tavoite on vuosi 2019.

4 - 2 - Tuorein lainsäädäntöuudistus on nimeltään TEOS. Se on sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamishanke, joka tähtää uuteen lakiin asiasta. Uudistuksen tarkoituksena on tukea heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden osallisuutta työelämään. Se tulisi mm. lopettamaan perinteisen työtoiminnan ja korvaamaan sen työelämävalmiuksia edistävällä sosiaalisella kuntoutuksella ja osallisuutta edistävällä sosiaalisella kuntoutuksella. Julkisen talouden velkaantuminen ja talousvaikeudet asettavat kaikille uudistuksille tiukat taloudelliset reunaehdot. Tämä tarkoittaa lisää vaatimuksia palvelujärjestelmän tehokkuudelle ja tuottavuudelle. Lainsäädäntöuudistukset olisi toteutettava kustannusneutraalisti. Kuntayhtymän näkökulma lainsäädäntöuudistuksiin on erityistä tukea tarvitsevan ihmisen näkökulma ja pyrimme toiminnallamme turvaamaan heidän palvelunsa. 2 Suomen erityishuollon toiminnalliset tavoitteet Suomen Vammaispoliittinen ohjelma (VAMPO), joka päättyy 2015, määrittelee eri ministeriöiden ja hallintokuntien tavoitteet erityisryhmien asioiden parantamiseksi lähivuosien aikana. Ohjelma tuo selkeästi esiin sen, että vastuu vammaisten oikeuksien toteutumisesta ei kuulu ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuollolle. Erityisryhmien palvelujen parantaminen vastuutetaan koko yhteiskunnan ja julkisen hallinnon tehtäväksi. YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista tulee jatkossa määrittämään Suomen linjauksia vammaispolitiikassa ja sen tavoitteiden toteuttamisen seuranta tulee kantamaan vammaispoliittisen ohjelman perintöä. Valtakunnallisena tavoitteena on lisätä kehitysvammaisten asumispalveluja 600 asunnolla vuodessa. Uudet asunnot tulevat vanhempiensa kodeista ja laitoksista muuttavien kehitysvammaisten käyttöön. Asumisohjelman toteuttaminen edellyttää Asumisen rahoitusja kehittämiskeskuksen (ARA) määrärahojen säilymistä tarkoitukseen vähintään 120 M tasolla vuoteen 2020 asti. Tällä hetkellä avustusvaltuus on 120 miljoonaa euroa vuodessa, mutta keväällä 2015 päätetyssä julkisen talouden suunnitelmassa avustusvaltuuden määrä on sovittu nostettavaksi 140 miljoonaan euroon vuodessa. Avustusvaltuus voi pienentyä 15 miljoonalla eurolla, jos avustukseen oikeuttavien kohderyhmien määrää pienennetään. Asumisen ohella tarvitaan vammaisten lähi- ja erityispalvelujen lisäämistä ja monipuolistamista. Lakisääteinen oikeus viisipäiväiseen päivätoimintaan asumisen ulkopuolella ja riittävään henkilökohtaiseen apuun tukevat hyvän elämän toteuttamista. Savossa kehitysvammaisten asumiseen tarvitaan vuosittain yövalvotun palvelukotipaikan lisäys eli 2-3 uuden palvelukodin vuosittainen avaaminen on riittävä palvelujen kysyntään nähden. Vaalijalan kuntayhtymän osuus on 1-2 palvelukotia vuodessa. Kehitysvammaisten asumisen monipuolistaminen edellyttää muun asuntokannan käyttämistä kehitysvammaisten asumiseen. Valvira ja Itä-Suomen aluehallintoviraston tehtävä on huolehtia, ettei suuria uuslaitoksia pääse syntymään. Savossa on vanhoja sairaalakokonaisuuksia, joiden uusiokäyttö on pohdinnassa. 3 Vaalijalan avopalvelut laajenevat Valtakunnallisen linjan mukaisesti kehitysvammaisten asumispalvelujen parantaminen on myös Vaalijalan keskeinen tehtävä. Asumisen ja palvelujen järjestäminen on kuntien vastuulla. Vaalijalan tuottaa tarvittavia palveluja yhdessä kuntien ja yksityisten toimijoiden kanssa. Vaalijala tuottaa asumisen lisäksi päivä- ja työtoimintaa sekä muita tuki- ja erityispalveluja, joita asiakkaan hyvän elämän toteuttaminen edellyttää. Kuntayhtymä on

5 - 3 - edelleen valmis lisäämään vammaisten lähi- ja erityispalveluja asiakkaiden ja jäsenkuntien osoittamien tarpeiden perusteella. Vaalijala panostaa aluepoliklinikoiden (Kuopio, Mikkeli ja Pieksämäki) toimintaedellytysten turvaamiseen ja kehittämiseen lääketieteellisen ja psykososiaalisen erityisosaamisen alueilla. Liikkuvien kuntoutuspalvelujen valikoimaa ja määrää lisätään. Jatkossa Vaalijalan kuntoutusta toteutetaan entistä enemmän siellä missä asiakkaat asuvat, palvelutapaaminen voi toteutua myös asiakkaan kodissa. Kuntayhtymän asunto-ohjelma jatkuu vuonna 2016 valmistuvilla Pieksämäen Marian ja Kuopion Sipulin palvelukodeilla ja vuonna 2018 aloittavalla Mikkelin palvelukodilla. Kuopion periaatepäätös laitosasumisen purkamiseksi Nenonpellosta Kuopioon edellyttää tiivistä yhteistyötä kaupungin kanssa muuttavien asiakkaiden yksilöllisten palvelutarpeiden selvittämiseksi. Vaativimpien asiakkaiden asumispalvelujen järjestäminen Vaalijalan toimesta Kuopiossa varmistaa heidän palvelujensa toteuttamisen. Vaalijalalla on valmiudet hakea ARAn ennakkovarauspäätöstä 1-2 uudelle asumisyksikölle vuosittain. Syksyllä 2015 Vaalijala ei tule esittämään ARAlle uusia hankkeita Savoon. Jäsenkunnilta ei ole saatu, yrityksistä huolimatta, uusia toteuttamiskelpoisia aloitteita asuntokohteiksi. Jyväskylän kaupungin kanssa ollaan aloittamassa yhteistyö Vaalijalan palveluasumisen toteuttamiseksi Keski-Suomeen, jossa on tarvetta vaativille asumispalveluille. Hanke on luonnollinen jatke nykyisin merkittävälle kuntoutusyhteistyölle Jyväskylän kaupungin kanssa. Hanke ei rasita Vaalijalan taloutta ja se toteuttaa Vaalijalan strategiaa yhteisen erva-alueen vastuullisena palvelujen tuottajana. Suunnitelmakauden lopulla kuntayhtymä ylläpitää 15 ARA-rahoitteista asuntokohdetta, joissa on yhteensä noin 200 asukasta. Aikaisemmat 5 asuntokohdetta ja muut asuntoratkaisut huomioiden asuntoja on noin 270. Perhehoidon edistämiseksi Vaalijala kouluttaa perhehoidon valmennuskursseilla uusia perhehoitajia. Vaalijalan perhehoito käsittää myös ammatillisen perhehoidon. Perhehoito on yksi hyvä tapa toteuttaa yksilöllisiä palveluja ja tietyissä tilanteissa sillä voidaan ehkäistä laitosasumisen tarve. Perhehoito on myös taloudellinen palvelumuoto, vaikka edellyttääkin toimeksiantajaltaan aktiivista tukea ja valvontaa. Vaalijala ylläpitää avopalvelutoimintaa 13 kunnassa ja 16 paikkakunnalla. Poliklinikat, Savoset-keskukset, päivätoiminta- ja asumisyksiköt toimivat kiinteässä yhteistyössä sijaintikuntiensa ja asiakkaidensa kanssa. Suunnitelmakauden lopulla kuntayhtymän asumis- ja perhehoitopaikkojen kokonaismäärä ylittää 300 paikan rajan. Kun mukaan lasketaan poliklinikoiden sekä päivä- ja työtoiminnan palvelut, avohuollon asiakkaiden kokonaismäärä nousee henkilöön. Kuntayhtymän avopalveluyksiköt tekevät laajaa ja monipuolista yhteistyötä kehitysvammaisten asiakkaiden ja heidän läheistensä kanssa niin perhe- kuin yhdistystasolla. Vanhempainneuvosto toimii tärkeänä yhdyssiteenä asiakaskunnan ja Vaalijalan välillä. 4 Vaalijalan kuntoutuskeskuksen uudistuminen loppusuoralla Kuntoutuskeskus jatkaa kehittämistyötään Itä-Suomen vammaispalvelujen osaamis- ja tukikeskukseksi, joka pystyy palvelemaan myös valtakunnallisesti. Tällä tavalla voidaan turvata vaativimpienkin kuntoutuspalvelujen säilyminen Savossa. Erityisryhmien psykososiaalinen kuntoutus, autismiosaaminen sekä vaikeimmin kehitysvammaisten opetus- ja kuntoutus tukevat kodeissa ja avoyksiköissä tehtävää työtä. Sateenkaaren erityiskoulun perusopetus sekä toisen asteen oppilaitosten antama valmentava ja kuntouttava opetus ovat olennaisia osia Vaalijalan erityisosaamisessa.

6 - 4 - Vuonna 2015 kuntoutuskeskuksessa on noin 200 asiakaspaikkaa, johon lukuun on laskettu mukaan Pieksämäen kaupungin keskustassa oleva erillisyksikkö sekä lasten ja nuorten oppilaskodit. Vaalijala varautuu laitosasumisen vähentämiseen 20 paikalla vuodessa. Oppilaskodit ja Sateenkaaren erityiskoulu jatkavat toimintaansa nykyisessä laajuudessa. Asiakkaiden ja kuntien tarpeet sekä kysyntä määrittävät kuntoutuskeskuksen laajuuden ja toimintalinjat. Suunnitelmakauden lopussa Vaalijalan kuntoutuskeskuksen kooksi arvioidaan noin 150 paikkaa, joista lähes 90 % on määräaikaisia kuntoutusjaksoja varten. Vuoden 2019 loppuun mennessä laitosasuminen on päättynyt. Suunnitelmakauden aikana Vaalijalan kuntoutuskeskuksesta kehitetään yksi merkittävimmistä erityisen osaamisen keskuksista, joka on valmis ottamaan kasvavaa vastuuta julkisten erityispalvelujen tuottamisesta valtakunnallisesti. Palvelutoiminnan myynti jäsenkuntien ulkopuolelle on noin 20 % kokonaismyynnistä suunnitelmakauden lopussa. 5 Henkilöstön osaaminen korkealla tasolla Suunnitelmakauden alussa kuntayhtymällä on noin 720 virkaa ja tointa. Lisäksi määräaikaisissa tehtävissä ja lomittajina toimii noin 200 työsopimussuhteista työntekijää. Suunnitelmakaudella henkilöstön määrä kasvaa jonkin verran. Kuntoutuskeskuksen työntekijämäärä voi vähentyä, mutta kasvavat avopalvelut tarvitsevat lisää ammattitaitoisia työntekijöitä. Arvion mukaan kuntayhtymän palveluksesta siirtyy eläkkeelle vuoden 2018 loppuun mennessä yhteensä yli 60 työntekijää, joista suurin osa työskentelee Vaalijalan kuntoutuskeskuksessa. Eläkkeelle siirtyvän henkilöstön korvaamiseen ei riitä kuntoutuskeskuksen toiminnan supistumisesta vapautuvat työntekijät. Uutta henkilöstöä rekrytoidaan ja uutta osaamista rakennetaan täydennyskoulutuksella. Vaativien tehtävien hoitaminen edellyttää jatkossakin henkilöstön aktiivisuutta ja kehittymishalukkuutta. Vaalijala turvaa riittävät mahdollisuudet täydennyskoulutukseen, työnohjaukseen, työterveyshuoltoon ja muihin henkilöstön osaamista ja jaksamista edistäviin toimenpiteisiin. 6 Vaalijalan talous pidetään tasapainossa Kuntayhtymän menot ovat suunnitelmakauden alussa noin 51 M. Käyttötalousmenoja lisäävät uudet palvelukodit. Henkilöstömenojen osuus on noin 80 prosenttia käyttötalousmenoista. Tasapainoisen talouden ylläpitäminen edellyttää kustannustehokasta toimintaa ja palvelujen asiallista hinnoittelua. Arvioimme, että ensi vuonna palkkaperusteiset menot nousevat 1 %. Vuodelle 2015 ei yleistä suoritehintojen tarkistusta tehty. Vuoden 2016 kuntoutuksen hinnat säilytetään tämän vuoden tasolla. Tämä merkitsee, että kuntoutuksen hinnat tulevat olemaan kolme vuotta samalla tasolla. Palkkauskustannusten nousu edellyttää vastaavaa tuottavuuden kasvua. Avopalvelujen suoritehinnat ovat yksikkökohtaiset ja niissä tehdään välttämättömät tarkistukset, jotka pohjautuvat toteutuneisiin kustannuksiin. Jäsenkunnat ja ulkopuoliset käyttäjäkunnat maksavat yli 80 prosenttia kuntayhtymän menoista. Kuntatalouden tilanne heijastuu Vaalijalan toimintoihin. Tavoitteena on pitää palvelujen laatu ja hinnat kilpailukykyisellä tasolla suhteessa muihin toimijoihin. Palvelujen myynti jäsenkuntien ulkopuolelle merkitsee kasvavia verotulovirtoja jäsenkunnille. Asiakasmaksuja joudutaan tarkistamaan hieman ylöspäin.

7 - 5 - Asuntojen rakentaminen on lähivuosien merkittävin investointisuunta. Yhden kohteen rakentaminen maksaa noin 2,5 M (alv 0), johon saadaan ARAlta maksimissaan 50 prosentin investointiavustus ja loppuosalle pitkäaikainen korkotukilaina. Muut investoinnit kohdistuvat kuntoutus- ja avoyksikköjen perusparannuksiin ja hankintoihin. Vuosi-investointien bruttomäärä on 4,9 6,8 miljoonaa euroa (netto 4,2 4,7 miljoonaa). Kuntoutuskeskuksen rakennuskannan peruskorjaus rahoitetaan pääosin kassavaroin tai markkinaehtoisella vieraalla pääomalla. Valtion avustuksia käytetään kohteisiin silloin, kun ne ovat saatavilla. Peruskorjausinvestointeja tehdään siinä määrin, kun tiloja kuntoutustoimintaan pitkällä aikavälillä tarvitaan. Asumispalvelujen investoinnit toteutetaan pääosin Valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen investointiavustuksella ja korkotukilainalla. Pienempiin investointeihin voidaan ottaa markkinaehtoista lainaa. Asumispalveluissa investointien aiheuttamat vuotuiset pääomamenot ja käyttömenot katetaan vuokrilla. Tulevina vuosina joudutaan peruskorjaamaan vanhinta asuntokantaa. Jäsenkunnilta ei kanneta erikseen maksuosuuksia investointeihin. 7 Talousarvion sitovuus Talousarvio on käyttötalouden osalta yhtymäkokoukseen nähden sitova tehtävätasolla. Investointien osalta sitovuustaso on investointien nettosumma.

8 - 6 - TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET Toimielin: Tehtävä: Palvelut: Tilivelvollinen: Yhtymäkokous Yleishallinto ja sisäiset palvelut Tilintarkastus, yhtymähallitus, sisäiset palvelut, henkilöstöpalvelut ja liiketoiminta. Kuntayhtymän johtaja / Talousjohtaja Toiminta Mittari Tavoite Kuntayhtymän toimintalinjat Missio, visio ja strategia ovat tunnettu ja jalkautettu kuntayhtymässä Henkilöstö on sitoutunut Vaalijalan arvoihin ja strategiaan sekä osaa työskennellä niiden suuntaisesti. Kuntayhtymän hallitus Kokousten ja tapaamisten määrä Hallitus kokoontuu vuoden aikana 8 kertaa ja pitää yhden kehittämisseminaarin. Hallitukselle järjestetään kouluttautumismahdollisuuksia vähintään kerran vuodessa. Tilinpäätöskäsittely aikataulun mukaan Taloussuunnitelma aikataulun mukaan Hallituksen hyväksymä tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2015 jätetään tilintarkastajalle maaliskuussa Hallitus hyväksyy esityksensä vuosien kehyssuunnitelmaksi toukokuussa Taloussuunnitelma vuosille jätetään yhtymäkokoukselle vuoden 2016 syyskuussa ja vuoden 2017 suoritehinnat vahvistetaan joulukuussa Talouden hallinta Raportointi kuukausittain Talousarvion toteumasta raportoidaan hallitukselle kuukausittain. Maksuvalmiuden ylläpito Toimintojen kustannukset ja palveluista perittävät kuntakorvaukset Sisäisen laskutuksen yksinkertaistaminen Henkilökunnan ammattitaidon ylläpito Kassan riittävyys, maksuvalmiusluottoa ei tarvita Käyttöpäivän/käyntikerran hinnan muutos Selkeät ja yhdenmukaiset laskutusperiaatteet Koulutuspäivien määrä ylittää minimin ylittämättä varattua määrärahaa Kassan riittävyys on vähintään 2 viikkoa. Keskimääräinen kustannustaso ei nouse yleistä palkka- ja inflaatiokehitystä enemmän. Sisäisten hintojen muodostus sellaiseksi, jossa hinnan määräytyminen on yksiselitteinen ja läpinäkyvä. Kuntayhtymä organisoi jatkuvan koulutustarjonnan, jota tarjotaan myös muiden toimijoiden käyttöön. Henkilöstön koulutukseen varattava määräraha on 1 % palkkasummasta. Jokaiselle työntekijälle varataan mahdollisuus osallistua vähintään kolmeen täydennyskoulutuspäivään vuodessa.

9 - 7 - Toiminta Mittari Tavoite Kehityskeskustelut henkilöstön kanssa Kehityskeskustelujen säännöllisyys Kehityskeskustelu käydään jokaisen työntekijän kanssa kerran vuodessa. Erityistapauksissa kehityskeskustelut käydään joka toinen vuosi. Kaikilla työntekijöillä on kuitenkin niin halutessaan oltava mahdollisuus keskusteluun joka vuosi. Tietojärjestelmät ja -laitteet Laitteistot ja ohjelmistot vastaavat nykyajan vaatimuksia Laitteet uusitaan neljän vuoden välein ja ohjelmistot pidetään ajantasaisina käyttämällä uusimpia päivityksiä. Keskusvarasto. Keskusvaraston toiminta Jatketaan tilausten siirtoa entistä enemmän osastojen vastuulle, jolloin keskusvaraston toiminnan kustannuksissa voidaan säästää.

10 - 8 - Vaalijalan kuntayhtymä Talousarvio vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille Tehtävä Yleishallinto ja sisäiset palvelut Tilinp. Ed.budj. Budj. Su Su Muutos /16% Myyntituotot ,4 Myyntituotot (sisäiset) ,2 Tuet ja avustukset ,2 Muut toimintatuotot ,6 Sisäiset vuokrat ,5 TOIMINTATUOTOT ,9 Palkat ja palkkiot ,3 Henkilösivukulut ,3 Palvelujen ostot ,5 Palvelujen ostot (sisäiset) ,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4 Avustukset Muut toimintakulut ,8 Sisäiset vuokrat ,5 TOIMINTAKULUT ,3 NETTO ,8 Suunnitelmapoistot ,7 Rahastojen muutos Varausten muutos TILIKAUDEN TULOS ,6

11 - 9 - TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET Toimielin: Tehtävä: Palvelut: Yhtymäkokous Kuntoutuskeskus, tuki- ja osaamiskeskus Lyhyt- ja pitkäkestoista kuntoutus- ja tutkimuspalveluja kuntoutus-, tutkimus- ja hoivayksiköissä. Vaalijalan kuntoutuskeskuksessa on suunnitelmakauden alussa noin 200 paikkaa 18 kuntoutusyksikössä. Työ- ja päivätoimintaa tarjotaan 8 yksikössä Toiminta Mittari Tavoite Kuntoutuskeskuksen eri yksiköiden toiminnan kehittäminen ja selkiyttäminen Kuntoutuskeskuksen eri yksiköitten palvelukuvaukset ja tuotteistaminen Kuntoutuskeskuksen osastojen toimintatavoitteet organisoidaan uudelleen vastaamaan tulevia palvelutarpeita. Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten kuntoutus sekä heidän perheidensä tukeminen Psykososiaalinen kuntoutus. Kuntoutuskeskuksen kaikkien yksiköiden ajantasaiset palvelukuvaukset löytyvät Palvelut on tuotteistettu. Tuotteistamiskuvaukset ja hinnoittelu on uudistettu alkaen Kriisiasiakkaan palvelupolku on kuvattu. Kuntoutuskeskuksen pitkäaikaiskuntoutuspaikat vähenevät 10 paikalla ja lyhytaikaiskuntoutuksen jaksot lisääntyvät v aikana. Oppilaskotien kapasiteetti vastaa kysyntää. Käyttöpäivien määrä/asiakaspaikat. Terapiapalveluiden määrä. Liikkuvien palvelujen määrä. Psykososiaalisen kuntoutuksen kapasiteetti vastaa kysyntää (paikkaluku). Käyttöpäivien määrä. Kuntoutuspaikkojen määrä. Kuntoutuskeskuksessa on laadittu kaikille yksiköille kuvaukset yksikön tuottamasta palvelusta (tuotteista), sisällöstä ja palveluketjuista. Yksiköt ovat tietoisia tuotteistamiskuvauksista ja hinnoittelun perusteista. Kriisiasiakkaan palvelupolku on kuvattu ja työtä tehdään kuntakohtaisesti. Kuntoutuskoordinaattorit aloittavat tehtävissään muutamassa yksikössä. Palvelujen profiilia uudistetaan. Toteutetaan oppilaskotien ja peruskoulun sekä jatko-opetuksen yhteistyömallia. Uudet pienet oppilaskodit ovat täynnä. Lastensuojelun tarpeen huomioiminen erityistä tukea tarvitsevien lasten kohdalla. Perhetyön ja -terapian tuotteistaminen tehty ja toiminta vakautuu. Vaalijala tunnetaan valtakunnallisesti haasteellisen psykososiaalisen kuntoutuksen osaamiskeskuksena. Eranto-yksikkö aloittaa toimintansa 5/2016. Autismikuntoutuksen kehittäminen. Peruskoulu ja valmentava opetus sekä ohjauspalvelut ovat riittävät ja ne tukevat kuntoutusprosessia. Kuntoutuskeskuksessa on tarvittava määrä autistisille henkilöille lyhyt- sekä pitkäaikaiskuntoutukseen paikkoja (paikkaluku). Kuntoutuspaikkojen määrä/käyttöpäivien määrä. Autismikuntouttajien kotikäyntien määrä kasvaa vuodesta Autismipalvelut ovat vakiintuneet ja kuntoutuspaikkoja on tarvetta vastaava määrä. Autismikuntoutusohjaajien tiimiin lisätty kolmas kuntoutusohjaaja. Liikkuvia palveluja kehitetään edelleen lisäämällä ammattiryhmien keskinäistä yhteistyötä. Autismikuntoutusohjaajien kotikäynti- ja verkostotyötä sekä tiedottamista kehitetään.

12 Toiminta Mittari Tavoite Toiminnallisen kuntoutuksen kehittäminen Palvelukuvausten päivittäminen eri päivä- ja työtoimintayksiköissä Jokaiselle asiakkaalle sopiva kuntouttava päivä/työtoiminta tai opiskelupaikka. Päivä- ja työtoiminnan sisältöjä kehitetään ja yksiköiden omaa vastuuta ja osallisuutta päivä- ja työtoiminnasta lisätään. Kioskitoiminta alkaa. Tiimien ja osastojen yhteistyö kehittyy edelleen. Kuntoutus, hoito ja asuminen Kuntoutusyksikköjen paikkaluvut vastaavat kysyntää. Laitosasuminen vähenee suunnitellusti. Määräaikaisen kuntoutuksen osuus kasvaa. Henkilöstön ja esimiesten osaaminen Kaikissa yksiköissä on käytössä kehityskeskustelut jokaisen työntekijän kanssa. Jokaisella on oma osaamiskartta ja kehittämissuunnitelma. Esimiehet käyvät kehityskeskustelut työntekijöitten kanssa osaamiskartan pohjalta kaikilla tasoilla. Jokaisella työntekijällä on pitkän aikavälin henkilökohtainen koulutus- ja kehittämissuunnitelma. TVA:n hyödyntäminen. Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehditaan koulutuksen, työnohjauksen ja TYHY-toiminnan avulla. Täydennyskoulutus toteutuu vähintään kolme koulutuspäivää/työntekijä (koulutuspäiväseuranta). Kaikilla työntekijöillä on AVEKKIkoulutus ja he saavat määräajoin ylläpitokoulutusta (seuranta). Työnohjauksen määrä. Sairauspäivien seuranta. Työyhteisöongelmat vähenevät ja näitä seurataan. Lakisääteinen täydennyskoulutus toteutuu etukäteissuunnitelman mukaisesti ja sitä seurataan. Työnantaja tukee tyhy-toimintaa. Yksiköissä pidetään säännöllisesti työpaikkakokouksia sekä kehittämispalavereja. Sairauspäivät vähenee. Varhaisen puuttumisen malliin kiinnitetään huomiota ja toteutetaan ohjeistusta. Liikkuvat palvelut Liikkuvien palveluiden lisätuotteistaminen v aikana, seuranta. Liikkuvien palveluiden koordinointi ja kehittäminen kysyntää vastaavasti.

13 TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET Toimielin: Yhtymäkokous Tehtävä: Kuntoutuskeskus, erityispalvelut Palvelut: Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut Tilivelvollinen: Kuntayhtymän johtaja / Johtava lääkäri Toiminta Mittari Tavoite Erityistyöntekijöiden palvelut Johtoryhmän arvio helmikuussa Arvion perusteena on asiakastietojärjestelmän tuottama tilastollinen tieto ja erityistyöntekijöiden kuuleminen. Erityistyöntekijöiden työpanos kohdentuu asiakkaiden kuntoutusprosessissa tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti. Liikkuvien palvelujen määrä kasvaa edellisiin vuosiin verrattuna. Henkilöstön ammattitaidon ylläpito Johtoryhmän arvio helmikuussa Arvion perusteena on tilastotieto toteutuneista koulutuksista ja pätevyyksistä. Koulutus on suunnitelmallista ja tarveharkintaan perustuvaa. Lähete-palautekäytäntö Arvioidaan viidenkymmenen vuonna 2014 kuntoutuksessa käyvän osalta lähete-palautekäytäntö helmikuussa 2015 asiakastietojärjestelmän tietojen perusteella ja verrataan edellisinä vuosina tehtyihin arvioihin. Jatketaan edelleen tutkimuksiin, hoitoon ja kuntoutukseen ohjauksen selkeyttämistä yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Lähetekäytäntöohjeet uudistetaan. Palveluiden tuotteistaminen ja markkinointi Nettisivujen ja muun materiaalin analysointi vuosittain palautteen perusteella. Kuntoutuskeskuksen tarjoamista palveluista on Internetissä ja painetussa muodossa kattavat ajan tasalla olevat kuvaukset hintoineen ja ohjeet palveluiden piiriin hakeutumisesta. Kuntoutuskeskuksen talous Johtoryhmä arvioi talousarvion toteutumisesta vuosineljänneksittäin, raportointi hallitukselle kuukausittain Talousarvio toteutuu suunnitellusti. Lainsäädäntö ja toimintaympäristö Raportointi johtoryhmälle ja hallitukselle tarpeen mukaan. Seurataan lainsäädännön ja toimintaympäristön kehittymistä aktiivisesti. Erityistyöntekijöitä on vakituisissa virka- ja työsuhteissa kiitettävästi ja heidän määräänsä on lisätty psykologien, puheterapian, AAC-ohjauksen ja toimintaterapian osalta paremmin tarvetta vastaavaksi. Kuntoutusylilääkärin virka täytettiin alkaen. Osastonlääkärin ja avohuollon erikoislääkärin virat muutettiin kuntoutuslääkärin viroiksi ja rekrytointia jatketaan aktiivisesti. Avohuollon liikkuvia palveluja lisätään edelleen kysyntää vastaavasti. Neuvonta- ja koulutuspalvelujen kysyntä Savossa on kasvussa, koska ne tukevat kuntien omaa palvelutuotantoa ja voivat vähentää raskaampien kuntoutuspalvelujen tarvetta. Kuntoutuskeskuksen palveluja täydennetään tarjoamalla neuvontapalveluja ennen ja jälkeen kuntoutusjaksojen sekä asiakkaiden asumis- ja toimintaympäristöön jalkautuvia kriisipalveluja.

14 Vaalijalan kuntayhtymä Talousarvio vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille Tehtävä Kuntoutuskeskus (tuki- ja osaamiskeskus, erityispalvelut) Tilinp. Ed.Bud. Budj. Su Su Muutos /16% Maksut ja korvaukset Jäsenkunnat ,1 Muut kuin jäsenkunnat ,9 Muut myyntituotot ,4 Myyntituotot (sisäiset) ,8 Maksutuotot ,5 Tuet ja avustukset ,0 Muut toimintatuotot ,0 TOIMINTATUOTOT ,9 Palkat ja palkkiot ,3 Henkilösivukulut ,6 Palvelujen ostot ,2 Palvelujen ostot(sisäiset) ,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5 Avustukset ,3 Muut toimintakulut ,0 Sisäset vuokrat ,4 TOIMINTAKULUT ,3 NETTO ,9 Suunnitelmapoistot ,4 Rahastojen muutos Varausten muutos TILIKAUDEN TULOS ,2

15 TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET Toimielin: Tehtävä: Palvelut: Tilivelvollinen: Yhtymäkokous Asumispalvelut Vammaispalvelulain ja kehitysvammalain mukaisia asumispalveluja palvelukodeissa ja palveluasunnoissa sekä tukipalveluja omassa kodissa asuville. Palvelujen järjestäjänä 20 toimintayksikköä 15 paikkakunnalla. Perhehoitoa on keskim. 20 perhekodissa. Kuntayhtymän johtaja / Avopalvelujen johtaja Toiminta Mittari Tavoite Henkilöstön laatuosaaminen ja valtakunnallinen valvonta Tuotteistaminen Henkilöstön täydennyskoulutus Asukkaiden yksilöllisten tarpeiden huomioiminen ja kuntoutumisen seuranta Kehitysvammaisten palveluasumisen lisääminen Asuntojen ajanmukaistaminen ja väljentäminen Yksikkökohtainen seuranta ohjelmien valmistelun edistymistä HR-tilastot, minimitavoite on lakisääteisen täydennyskoulutuksen toteutuminen Asiakkaan tarpeiden mukainen toimintakykymittari (Toimi, Keto, Psyto jne.) Suunnitelmapohjien uudistaminen Uusien asuntokohteiden määrä, vuosittain uusia asuntoja Toimintaa suunnitellaan kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan laatusuositusten pohjalta. Suunnitelmakauden aikana toimipisteille rakennetaan osana kuntayhtymän yleistä laatujärjestelmää (ISO 9001) systemaattiset omavalvontasuunnitelmat ja palvelukuvaukset Valviran valtakunnallisen valvontaohjelman (v ) ja uuden sosiaalihuoltolain määräysten mukaisesti. Omavalvontasuunnitelmat valmiina 3/2016. Suunnittelukaudella toteutetaan asumispalvelujen tuotteistamisen ja tuotekehittelyn ohjelma. Henkilöstön täydennyskoulutuksen painopisteinä ovat kommunikaatio, lääkehuolto ja asukkaiden itsemääräämisoikeuden (IMO) toteutumiseen liittyvä käytäntöjen soveltaminen. Vakinaisella henkilöstöllä on ajantasainen tehtävän edellyttämä lääkehuollon osaaminen sekä AVEKKI-peruskoutus. Jokaisessa yksikössä pidetään vuosittain koko henkilöstölle tarvittaessa AVEKKI-ylläpitokoulutus. Asukkaiden yksilöllinen kuntoisuuden seuranta tehdään vähintään joka toinen vuosi. Yksilökeskeisen palvelusuunnittelun syventäminen. Uusien palvelukotien rakentaminen jatkuu: - Pieksämäellä Marian palvelukodin (15 as.) toiminta käynnistyy , henkilöstö: johtaja +19 ohjaajaa - Kuopiossa Sipulin palvelukoti (15 as.) käynnistyy lokakuussa 2017, henkilöstö: johtaja + 27 ohjaajaa - Mikkelissä Orijärven palvelukodin rakentaminen alkaa keväällä 2016, valmis 6/2017. Kaikkien uusien kohteiden asukkaat muuttavan pääosin kuntoutuskeskuksesta (n.40 asukasta). Uutena ARA-kohteena tehdään anomus Jyväskylään rakennettavasta palvelukodista.

16 Toiminta Mittari Tavoite Turvallisuuden lisääminen ja ylläpito Henkilöstön määrä ja työn sisällöllinen muuttaminen Osallistuminen päivätoimintaan Turvallisuuden seuranta ja riskikartoitukset toimipisteittäin HR-tilastot Asiakkaiden yksilöllinen seuranta Pelastussuunnitelmat tarkistetaan vuosittain pelastusviranomaisten tarkastuksien yhteydessä. Henkilöstön ensiapu- ja alkusammutusvalmiudet ylläpidetään ajan tasalla. Työsuojelun vaarojen arvioinnit tehdään toimipisteissä joka kolmas vuosi. Varkaudessa Latukadun asuntojen paloturva rakennetaan viranomaismääräysten mukaiseksi yhdessä Varkauden vanhaintukisäätiön kanssa Asukkaiden ikääntymisen ja laitosasumisesta muuttojen aiheuttama hoitoisuuden lisääntyminen huomioidaan yksiköiden henkilöstömitoituksissa. Vuonan 2016 Harjun, Kihmulan, Koivulan ja Muurinkosken palvelukodeissa yhden ohjaajan lisäys. Yövalvotuissa palvelukodeissa ohjaushenkilöstöä on vähintään 0,5 työntekijää asukasta kohti. Autistien yksiköissä henkilöstömitoitus vaihtelee 1,0-2,0 välillä. Sipulin ja Marian palvelukotien henkilöstö osallistuu talon ulkopuolisen päivätoiminnan toteuttamiseen. Jokaiselle asukkaalle järjestetään mahdollisuus toimintakyvyn edellyttämään päivä-/työtoimintaan joko palvelukodin ulkopuolella tai sen yhteydessä. Käyttöaste Käyttöpäiväseuranta Yövalvottujen palvelukotien vuotuinen käyttöaste on vähintään 98 %. Vapaat asunnot täytetään viimeistään kuukauden kuluessa. Talous Talousarvion toteutuma Esimiesten kuukausittainen talousseuranta ja tarvittava raportointi sektorijohtajalle. Yksikköjen talousarviot toteutuvat suunnitellusti. Perhehoidon määrä ja perhehoitajien työn tukeminen ja toiminnan järjestäminen Käyttöpäivä- ja perhekotien käyntiseuranta Painopisteenä lyhytaikaisen perhehoidon lisääminen vammaista hoitavien kotien jaksamisen tukemiseksi. Vuosittain vähintään kymmenen (10) uutta perhehoidon toimeksiantosopimusta. Seurantakäynnit tehdään vähintään kaksi kertaa vuodessa/perhe-koti. Vuotuinen koulutustilaisuus ja työnohjaus järjestetään. Perhehoitajien rekrytointia tehostetaan järjestämällä koulutus ja valmennusohjelma aloittaville perhehoitajille. Tavoitteena vuosittain 3-4 uuden perhekodin aloittaminen ja valmentaminen. Perhehoidosta vastaaminen keskitetään yhdelle sosiaalityöntekijälle/ palveluohjaajalle.

17 Vaalijalan kuntayhtymä Talousarvio vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille Tehtävä Vammaispalvelulain mukaiset asumispalvelut Tilinp. Ed.Bud. Budj. Su Su Muutos /16% Maksut ja korvaukset Jäsenkunnat ,6 Muut kuin jäsenkunnat ,4 Muut korvaukset ,6 Muut myyntituotot ,7 Myyntituotot(sisäiset) ,0 Maksutuotot ,4 Tuet ja avustukset ,7 Muut toimintatuotot ,4 Sisäiset vuokrat TOIMINTATUOTOT ,7 Palkat ja palkkiot ,2 Henkilösivukulut ,5 Palvelujen ostot ,3 Palvelujen ostot(sisäiset) ,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,9 Avustukset ,7 Muut toimintakulut ,6 Sisäset vuokrat ,0 TOIMINTAKULUT ,4 NETTO ,4 Suunnitelmapoistot ,9 Rahastojen muutos Varausten muutos TILIKAUDEN TULOS ,5

18 Vaalijalan kuntayhtymä Talousarvio vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille Tehtävä Kehitysvammalain mukaiset asumispalvelut (tuettu, ohjattu, autettu) Tilinp. Ed.Bud. Budj. Su Su Muutos /16% Maksut ja korvaukset Jäsenkunnat ,7 Muut kuin jäsenkunnat Muut myyntituotot 10 Myyntituotot(sisäiset) Maksutuotot ,0 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT ,1 Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Palvelujen ostot(sisäiset) ,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -412 Muut toimintakulut ,0 Sisäiset vuokrat TOIMINTAKULUT ,5 NETTO ,0 Suunnitelmapoistot Rahastojen muutos Varausten muutos TILIKAUDEN TULOS ,0

19 Vaalijalan kuntayhtymä Talousarvio vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille Tehtävä Perhehoito Tilinp. Ed.Bud. Budj. Su Su Muutos /16% Maksut ja korvaukset Jäsenkunnat ,3 Muut myyntituotot Myyntituotot(sisäiset) Maksutuotot ,4 TOIMINTATUOTOT ,1 Palkat ja palkkiot ,0 Henkilösivukulut ,9 Palvelujen ostot ,2 Palvelujen ostot(sisäiset) ,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 Muut toimintakulut -146 TOIMINTAKULUT ,4 NETTO ,1 Suunnitelmapoistot Rahastojen muutos Varausten muutos TILIKAUDEN TULOS ,1

20 TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET Toimielin: Tehtävä: Palvelut Tilivelvollinen: Yhtymäkokous Poliklinikkatoiminta Kehitysvammalain mukainen neuvolatoiminta. Palvelun järjestäjänä poliklinikat Kuopiossa, Pieksämäellä ja Mikkelissä. Poliklinikoilla toimii moniammatillinen kuntoutuksen asiantuntijatyöryhmä. Kuntayhtymän johtaja Toiminta Mittari Tavoite Polikliiniset palvelut Poliklinikkakäyntien määrä pysyy vuoden 2015 tasolla 3000 käyntiä vuodessa. Liikkuvat kuntoutuspalvelut Käyntimäärät kasvavat 10 % vuodesta käyntiä vuodessa. Yksilöllisten kuntoutussuunnitelmien ja niiden pohjalta erityishuoltoohjelmien laatiminen ja ajantasaistaminen Laadittujen erityishuolto-ohjelmien määrä säilyy ennallaan Lasten ja nuorten erityishuoltoohjelmat tarkistetaan vähintään kahden vuoden välein. Aikuisten ohjelmat tarkistetaan kolmesta viiteen vuoden välein. Tavoitteena on laatia vuosittain erityishuolto-ohjelmaa. Työtapojen kehittäminen Henkilöstön ammattitaidon ylläpito Johtoryhmän arvio toukokuussa 2016 Tilastotieto toteutuneista koulutuksista Poliklinikoiden ja kuntoutuskeskuksen välinen työnjako on selkeä ja toimiva. Sosiaalityön sisältö on uudistettu. Selvitetään mahdollisuudet lisätä kriisityötä. Koulutus on suunnitelmallista ja tarveharkintaan perustuvaa. Poliklinikoiden talous Johtoryhmä arvioi talousarvion toteutumisesta vuosineljänneksittäin, raportointi hallitukselle Talousarvio toteutuu suunnitellusti.

21 TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET Toimielin: Tehtävä: Palvelut: Tilivelvollinen: Yhtymäkokous Vammaisten päivä- ja työtoiminta, työllistymisen edistäminen Vammaispalvelulain ja kehitysvammalain mukaista päivä- ja työtoimintaa. Sosiaalihuoltolain mukaista kuntouttavaa työtoimintaa, vammaisten työtoimintaa ja työllistymistä tukevaa toimintaa (Savoset Luotsi-palvelut). Palveluja järjestävät toimintakeskukset (6 kpl) ja Savoset-monipalvelukeskukset (3 kpl) kahdeksalla (8) paikkakunnalla. Kuntayhtymän johtaja / Avopalvelujen johtaja Toiminta Mittari Tavoite Työllistämisen monimuotoisuus. Vammaisten avotyön ja tuetun työllistämisen kehittäminen ja lisääminen avoimilla työmarkkinoilla Asiakasseuranta Vuosittain vähintään uutta asiakasta siirtyy avotyöhön tai tuettuun työhön työsuhteeseen. Seutuyhteistyö. Toiminnan organisoinnin uudistaminen Projektit Palvelujen tuotteistaminen ja uudet tilaajat Ohjauksen ja työvalmennuksen sisällöllinen uudistaminen Markkinointi Yhteistyön määrä ja monipuolisuus Yksikkökohtaiset käyttöpäivätilastot ja toiminnan arviointi puolivuosittain Savoset-paikkakunnilla ollaan mukana seudullisissa osatyökykyisten työtoimintojen ja työllistämisen kehittämishankkeissa. Varkaudessa osallistutaan kumppanina YHES! Avoimille työmarkkinoille haettavaan ESR-välityömarkkinaprojektiin Mikkelin, Juvan ja Pieksämäen Savosetit ovat mukana Mamk:n hallinnoimassa Hoivafarmi ESR-projektissa (luontolähtöinen työ-ja päivätoiminta) Suunnitelmakaudella toteutetaan tuotteistamisen ja tuotekehittämisen erillinen ohjelma. Savosettien Luotsi-palvelukuvaukset pidetään ajan tasalla. Kustannuslaskentaa ja kilpailuosaamista erityisesti ELY-keskusten suuntaan jatketaan ja parannetaan. Tavoitteena saada vuosittain palvelusopimukset työllistämispalveluista Pohjois- ja Etelä-Savon ELYkeskuksien kanssa. Tövalmennuksessa lisätään IMBA- MELBA työkyvynarviointimenetelmien käyttöä. Vuotuinen lisäystavoite 5 %. Johtaminen Seuranta Eläketapahtuman johdosta Mikkelin ja Mäntyharjun Savosettien sekä Haaparinteen ja Mäkirinteen palvelukotien johtaminen uudistetaan 2016.

22 Toiminta Mittari Tavoite Päivätoiminnan asiakkaiden fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpito sekä omatoimisuuden ja itsenäisyyden vahvistaminen Asiakaskyselyt ja yksilölliset toimintakyvyn arvioinnit yhteistyössä asumisyksiköiden ja kotien kanssa Toimintakeskuksissa laaditaan asiakaskohtaiset päivätoimintasuunnitelmat yhteistyössä asumisyksiköiden ja omaisten kanssa. Talous. Talousarvion toteutuma. Esimiesten kuukausittainen kustannuspaikkojen talousseuranta ja tarvittava raportointi sektorijohtajalle. Talousarvio toteutuu suunnitellusti. Päivätoimintojen uudelleen organisointi, tilojen ajanmukaisuus ja yhteistyö kuntien kanssa Tilojen kuntokartoitus. Uudet palvelut. Rautalammilla Kuutinharjun asumisesta ja päivätoiminnasta tehdään 2016 aikana kehittämissuunnitelma (sis. mm: asiakkaat, henkilöstö, tilojen käyttö ja yhteistyö kunnan Kokka-toiminnan kanssa ). Varkaudessa Pihlajan toimintakeskuksen käytön laajentuessa joroislaisiin asiakkaisiin ohjaajien määrää lisätään yhdellä (1) ja kolme(3) avustavan ohjaajan tehtävää muutetaan ohjaajan tehtäviksi alkaen. Pieksämäellä Marian palvelukodin päivätoiminnan järjestämisestä tehdään suunnitelma yhdessä kaupungin, Länsirinteen toimintakeskuksen ja Savosetin kanssa mennessä.

23 Vaalijalan kuntayhtymä Talousarvio vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille Tehtävä Poliklinikkatoiminta, päivä-ja työtoiminta Tilinp. Ed.Bud. Budj. Su Su Muutos /16% Maksut ja korvaukset Jäsenkunnat ,8 Muut kuin jäsenkunnat ,1 Muut korvaukset ,6 Muut myyntituotot ,6 Myyntituotot(sisäiset) ,4 Maksutuotot ,4 Tuet ja avustukset ,8 Muut toimintatuotot ,1 Sisäiset vuokrat ,0 TOIMINTATUOTOT ,0 Palkat ja palkkiot ,9 Henkilösivukulut ,7 Palvelujen ostot ,0 Palvelujen ostot(sisäiset) ,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 Avustukset ,9 Muut toimintakulut ,9 Sisäiset vuokrat ,8 TOIMINTAKULUT ,3 NETTO ,1 Suunnitelmapoistot ,7 Rahastojen muutos Varausten muutos TILIKAUDEN TULOS ,5

24 TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2016 Toimielin: Tehtävä: Tilivelvollinen: Yhtymäkokous Palvelutoiminnan yhteiset / yleisjohto, tutkimus- ja kehittämistoiminta, hengellinen toiminta, Kaijärven leirikeskus, vanhempainneuvosto Kuntayhtymän johtaja Toiminta Mittari Tavoite Laadun kehittäminen. IMS:n käyttö ja toimivuus Käyttäjäoikeuksien määrä Palautejärjestelmä Auditointien lukumäärä ISO 9001 standardin mukaan rakennettu sähköinen IMS-toimintajärjestelmä on käytössä kuntayhtymässä. Palautteiden hallintaan on luotu systematisoitu järjestelmä. Palautetta kerätään ja toimintakäytäntöjä kehitetään sen perusteella. Kuntayhtymän sisäiset auditoinnit käynnistyvät. Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteistyö seurakuntien kanssa Yhteistyö toimintayksiköiden ja perheiden kanssa Kristillinen kasvatus ja rippikoulut HR- hyväksyttyjen kehityskeskusteluiden määrä HR- koulutustilastot Lakisääteisen täydennyskoulutuspäivien määrä Kuntayhtymän ulkopuolisten osallistujien ja koulutusten määrä Kirkkopyhät, kinkerit, leiripäivät ja muut työmuodot Yhteistyön aktiivisuus ja monipuolisuus Kaikilla on mahdollisuus rippikouluun Henkilöstö osallistuu yksilö- tai ryhmäkehityskeskusteluun. Henkilöstön täydennyskoulutuksen suunnittelu tehdään kehityskeskustelun yhteydessä painopistealueet huomioiden. Tehdään osaamiskartoitus asumispalveluissa ja kuntoutuskeskuksen yksiköissä. Koulutus toteutuu suunnitelman mukaisesti. Koulutuskeskus Myötätuuli järjestää täydennyskoulutusta sosiaali- ja terveydenhuollossa työskenteleville henkilöille ja asiakkaiden omaisille sekä tilauskoulutuksia alan organisaatioille. Yhteistyötä tehdään ja kehitetään yhdessä seurakuntien kanssa (kehitysvammaisten kirkkopyhiä, kinkeripäivät, leiripäivät, kerhotoiminta). Seurakuntia tuetaan kehitysvammaistyön toteuttamisessa ja työmuotojen kehittämisessä. Tapaamiset kouluilla, kodeissa, kerhoissa, työ- ja toimintakeskuksissa, asumisyksiköissä sekä leireillä. Henkilökuntaa konsultoidaan omaan alaan liittyvissä kysymyksissä. Asiakkaiden läheisten tukeminen arjessa ja elämän taitekohdissa. Kotikäynnit rippikoulun yhteydessä. Kaikilla on mahdollisuus rippikouluun. Rovastikunnallisia rippikoululeirejä järjestetään erityishuoltopiirin alueella. Vaalijalassa järjestetään pienten erityisryhmien rippikouluja tarpeen mukaan. Rippikoulussa pyritään joustaviin ratkaisuihin, jotta rippikoulu olisi kaikille mahdollinen.

25 Toiminta Mittari Tavoite Jumalanpalvelukset ja hartaudet Keskustelut asiakkaiden, henkilökunnan ja omaisten kanssa Toiminnan määrä ja monipuolisuus Tavoitettavuus Vaalijalan kirkossa pidetään jumalanpalvelus sunnuntaisin ja päivähartaus keskiviikkoisin Erityismessuja. Vaalijalan Sateenkaaren koulun kanssa tehtävä laaja yhteistyö jatkuu. Vaalijalan kuntoutusyksikköjen kanssa tehdään yhteistyötä sovitusti hartaushetkien ja erilaisten ryhmien muodossa yksiköiden tarpeen mukaan. Vaalijalan kirkossa järjestetään konsertti. Asiakkaiden, henkilökunnan ja omaisten kanssa käydään keskusteluja. Työnohjauksellinen tuki. Vakaumuksen kunnioittaminen.

26 Vaalijalan kuntayhtymä Talousarvio vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille Tehtävä Palvelutoiminnan yhteiset Tilinp. Ed.Bud. Budj. Su Su Muutos /16% Muut myyntituotot ,8 Myyntituotot(sisäiset) ,6 Tuet ja avustukset ,0 Muut toimintatuotot ,3 TOIMINTATUOTOT ,6 Palkat ja palkkiot ,8 Henkilösivukulut ,5 Palvelujen ostot ,4 Palvelujen ostot(sisäiset) ,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 Avustukset ,0 Muut toimintakulut ,9 Sisäset vuokrat ,0 TOIMINTAKULUT ,1 NETTO ,4 Suunnitelmapoistot ,9 Rahastojen muutos Varausten muutos TILIKAUDEN TULOS ,4

27 TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET Toimielin: Tehtävä: Palvelut: Tilivelvollinen: Yhtymäkokous Opetus/ Peruskoulu ja toisen asteen opiskelu Suunnitelmakauden alussa kuntayhtymän peruskoulussa on noin 60 oppilasta. Toisen asteen opinnoissa Vaalijalassa on mukana lähes 40 opiskelijaa. Kuntayhtymän johtaja / Kuntoutuksen johtaja Toiminta Mittari Tavoite Perusopetuksen järjestäminen Sateenkaaren erityiskoulussa koulun vakituisille oppilaille Yksilöllisiä oppimistavoitteita arvioidaan HOJKS:n pohjalta. Oppilaiden määrä. Toteutuneet opetustuntimäärät. Laadukkaan, oppilaan omien kykyjen ja tavoitteiden mukaisen opetuksen saaminen. Perusopetuksen järjestäminen kuntoutusjaksoilla käyville erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille Oppimisen ja toimintakyvyn arviointi erilaisten testien ja mittareiden avulla. Keskeisten asioiden koonti jaksopalautteisiin. Toteutuneiden käyntikertojen määrä kuntouttavassa opetuksessa. Opetuksellisten ja kasvatuksellisten ratkaisujen etsiminen koulunkäynnin ja oppimisen edistämiseksi. Tuen ja ohjauksen tarjoaminen kotikouluille ja koteihin. Opetuksen ohjaus- ja konsultointipalvelut avohuollossa. Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten opetuksen ja kuntoutuksen tukeminen moniammatillisesti. Kodin ja koulun välinen yhteistyö. Koulun oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen. Koulun opetussuunnitelman päivittäminen perusopetuksen valtakunnallisten perusteiden pohjalta. Perusopetuksen rahoitus. Osaamisen kehittäminen. Henkilöstön työhyvinvointi. Opetuksen ohjaus- ja konsultointikäyntien määrä Säännölliset yhteissuunnittelupalaverit oppilaskotien sekä muiden kuntouttajien kanssa Koulun ja oppilaskotien tiimit vähintään kerran kuukaudessa Säännöllinen yhteydenpito kodin ja koulun välillä Oppilashuoltosuunnitelman toteutumista seurataan oppilashuollon ohjausryhmässä vähintään 2 kertaa lukuvuodessa. Opetussuunnitelmatyöryhmä kokoontuu 1x viikossa valmistelemaan uutta opetussuunnitelmaa. Valtionosuuden määrä suhteessa kustannuksiin Henkilöstön perus- ja täydennyskoulutuksen määrä Työnohjauksen ja koulutuksen määrä tarpeenmukainen Kehittää ja lisätä peruskoulun, oppilaskotien ja muiden kuntouttajien välistä yhteistyötä. Yhtenäiset toimintalinjat kodin ja koulun välillä. Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön Valtionosuuden tulee kattaa opetuksen menot. Tarvittaessa kuntien koulutoimet kattavat rahoitusvajeen. Jokaiselle työntekijälle tarjotaan mahdollisuudet ylläpitää ja kehittää ammatillista osaamistaan. Aktiivinen, osaava, ammattitaitoinen ja hyvinvoiva työyhteisö. Toisen asteen opetus Opiskelijoiden määrä. Toisen asteen oppilaitokset antavat opetusta kaikille vaikeavammaisille ja autistisille nuorille, jotka ovat päättäneet perusopetuksen.

28 Vaalijalan kuntayhtymä Talousarvio vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille Tehtävä Peruskoulu Tilinp. Ed.Bud. Budj. Su Su Muutos /16% Muut korvaukset ,8 Muut myyntituotot ,1 Myyntituotot(sisäiset) 880 Tuet ja avustukset TOIMINTATUOTOT ,1 Palkat ja palkkiot ,0 Henkilösivukulut ,3 Palvelujen ostot ,7 Palvelujen ostot(sisäiset) ,7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 Avustukset ,0 Muut toimintakulut ,0 Sisäiset vuokrat ,4 TOIMINTAKULUT ,9 NETTO ,6 Suunnitelmapoistot Rahastojen muutos Varausten muutos TILIKAUDEN TULOS ,6