AKT:N JA EU:N YHTEINEN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS. Sosiaali- ja ympäristöasioiden valiokunta MIETINTÖLUONNOS

Transkriptio

1 AKT:N JA EU:N YHTEINEN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS Sosiaali- ja ympäristöasioiden valiokunta MIETINTÖLUONNOS ilmastonmuutoksen sosiaalista vaikutuksista ja ympäristövaikutuksista AKT-maissa Yhteisesittelijät: Netty Baldeh (Gambia) ja Josep Borrell Fontelles OSA A: LUONNOS PÄÄTÖSLAUSELMAESITYKSEKSI PR\ doc AP/ /A

2 SISÄLTÖ Sivu ASIAN KÄSITTELY... 3 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS... 4 PERUSTELUT (Julkaistaan erikseen) AP/ /A 2/12 PR\ doc

3 ASIAN KÄSITTELY AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen puhemiehistö antoi kokouksessaan 16. maaliskuuta 2008 sosiaali- ja ympäristöasioiden valiokunnalle luvan laatia mietintö ilmastonmuutoksen sosiaalista vaikutuksista ja ympäristövaikutuksista AKT-maissa työjärjestyksensä 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti. Sosiaali- ja ympäristöasioiden valiokunta nimitti kokouksessaan 15. maaliskuuta 2008 yhteisesittelijöiksi Netty Baldehin (Gambia) ja Josep Borrell Fontellesin. Sosiaali- ja ympäristöasioiden valiokunta käsitteli mietintöluonnosta kokouksissaan. Jälkimmäisessä kokouksessa valiokunta hyväksyi seuraavan luonnoksen päätöslauselmaesitykseksi. Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet:... Päätöslauselma jätettiin hyväksyttäväksi PR\ doc 3/12 AP/ /A

4 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS ilmastonmuutoksen sosiaalista vaikutuksista ja ympäristövaikutuksista AKTmaissa AKT:n ja EU:n yhteinen parlamentaarinen edustajakokous, joka kokoontuu Prahassa (Tšekin tasavallassa) huhtikuuta 2009, ottaa huomioon työjärjestyksen 17 artiklan 1 kohdan, ottaa huomioon Cotounussa 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun ja Luxemburgissa 25. kesäkuuta 2005 tarkistetun AKT:n ja EU:n kumppanuussopimuksen ("Cotonoun sopimus") ja erityisesti sen 32 artiklan, ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen artiklan, ottaa huomioon 20. joulukuuta 2005 annetun neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien, Euroopan parlamentin ja komission yhteisen julkilausuman Euroopan unionin kehityspolitiikasta: "Eurooppalainen konsensus" ja erityisesti sen 12, 22, 38, 75, 76, 101, 105 artiklan 1, ottaa huomioon Agenda 21:n, ympäristöä ja kehitystä koskevan Rio de Janeiron julistuksen, metsien kestävää hoitoa koskevien periaatteiden julistuksen, jonka yli 178 hallitusta hyväksyi Rio de Janeirossa (Brasilia) kesäkuuta 1992 pidetyssä YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa (UNCED) ja jonka periaatteet vahvistettiin lujasti Johannesburgissa (Etelä-Afrikka) 26. elokuuta 4. syyskuuta 2002 pidetyssä kestävän kehityksen huippukokouksessa (WSSD), ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) ja siihen liitetyn Kioton pöytäkirjan, ottaa huomioon Pariisissa 17. kesäkuuta 1994 hyväksytyn ja 26. joulukuuta 1996 voimaan tulleen Yhdistyneiden Kansakuntien aavikoitumisen estämistä koskevan yleissopimuksen, ottaa huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien 8. syyskuuta 2000 antaman vuosituhatjulistuksen, jossa asetetaan vuosituhannen kehitystavoitteet kansainvälisen yhteisön yhteisesti sopimaksi köyhyyden poistamisen perusteeksi, ottaa huomioon Afrikan kehitystä edistävän uuden kumppanuuden (NEPAD) ympäristöaloitteen, 1 EUVL C 46, , s. 1. AP/ /A 4/12 PR\ doc

5 ottaa huomioon Hyogon toimintakehyksen vuosiksi : tammikuussa 2005 järjestetyn suuronnettomuuksien vähentämistä käsitelleen kansainvälisen konferenssin hyväksymä "Building the Resilience of Nations and Communities to Disasters", ottaa huomioon OECD:n jäsenmaiden kehitys- ja ympäristöministerien 4. huhtikuuta 2006 hyväksymän julistuksen ilmastonmuutokseen sopeutumisen sisällyttämisestä kehitysyhteistyöhön, ottaa huomioon Heiligendammissa 7. kesäkuuta 2007 annetun G8-maiden huippukokouksen julkilausuman, jonka aiheena on ilmastonmuutos, energiatehokkuus ja energiahuollon varmuus maailmantalouden kasvun haasteena ja mahdollisuutena ("Climate Change, Energy Efficiency and Energy Security Challenge and Opportunity for World Economic Growth"), ottaa huomioon Afrikan ja EU:n kumppanuuden ilmastonmuutoksen alalla osana ensimmäistä toimintasuunnitelmaa ( ) EU:n ja Afrikan yhteisen strategian täytäntöönpanemiseksi, ottaa huomioon Balilla (Indonesia) joulukuussa 2007 järjestetyssä Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastonmuutoskonferenssissa hyväksytyn Balin etenemissuunnitelman, ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen (UNFCCC) osapuolten 14. konferenssin (COP 14) ja osapuolten neljännen konferenssin, joka toimii Kioton pöytäkirjan osapuolten (COP/MOP 4) kokouksena Posenissa (Puolassa) joulukuuta 2008, ottaa huomioon komission 11. maaliskuuta 2003 antaman tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille "Ilmastonmuutos ja kehitysyhteistyö" (KOM(2003)0085), ottaa huomioon neuvoston päätelmät ja ilmastonmuutosta koskevan toimintasuunnitelman kehitysyhteistyön yhteydessä 24. marraskuuta 2004, ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle, Euroopan parlamentille ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle "Kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuus Kehityksen vauhdittaminen vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi" (KOM(2005)0134), ottaa huomioon komission 10. tammikuuta 2007 neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle antaman tiedonannon "Maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen rajoittaminen kahteen celsiusasteeseen Toimet vuoteen 2020 ja sen jälkeen" (KOM(2007)0002), PR\ doc 5/12 AP/ /A

6 ottaa huomioon maaliskuuta 2007 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät, joissa korostetaan tärkeyttä saavuttaa strateginen tavoite maailman keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi kahteen celsiusasteeseen teollistumista edeltäneen ajan keskilämpötilaan verrattuna, ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille Maailmanlaajuisen ilmastonmuutosliittouman luominen Euroopan unionin ja ilmastonmuutokselle altteimpien köyhien kehitysmaiden välille, KOM(2007)0540), ottaa huomioon Euroopan parlamentin 21. lokakuuta 2008 antaman päätöslauselman maailmanlaajuisen ilmastonmuutosliittouman luomisesta Euroopan unionin ja ilmastonmuutokselle altteimpien köyhien kehitysmaiden välille (2008/2131(INI), ottaa huomioon korkean edustajan ja Euroopan komission 14. maaliskuuta 2008 Euroopan neuvostolle antaman asiakirjan "Climate Change and International Security" (S113/08), ottaa huomioon Nicholas Sternin vuonna 2006 laatiman raportin "The Economics of Climate Change. The Stern Review" (Sternin raportti), ottaa huomioon OECD:n vuonna 2007 laatiman raportin "Stocktaking of Progress on Integrating Adaptation to Climate Change into Development Co-operation Activities", ottaa huomioon hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) työryhmän raportit ja erityisesti IPCC:n työryhmän II neljännen arviointikertomuksen "Climate Change 2007: Impacts, Adaptation and Vulnerability", ottaa huomioon YK:n kehitysohjelman käynnistämän kehitysyhteistyöraportin 2007/2008 "Fighting climate change: Human solidarity in a divided world", ottaa huomioon Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston raportin "Global Monitoring Report 2008: MDGs and the Environment -Agenda for Inclusive and Sustainable Development", ottaa huomioon OECD:n julkaisun "Environmental Outlook to 2030" maaliskuulta 2008, ottaa huomioon Strasbourgissa 1. huhtikuuta 1999 antamansa päätöslauselman ilmastonmuutoksista ja pienistä saarivaltioista AKT:n ja EU:n yhteistyön puitteissa, AP/ /A 6/12 PR\ doc

7 ottaa huomioon aikaisemman päätöslauselman luonnonkatastrofeista AKTmaissa: torjuntavalmiutta (EKR-rahastot) ja hätäapua (ECHO-rahastot) koskeva Euroopan unionin rahoitus, ottaa huomioon sosiaali- ja ympäristöasioiden valiokunnan mietinnön (AKT/EU/...), A. ottaa huomioon, että kehitysmaat ovat vaikuttaneet vähiten ilmastonmuutokseen, mutta joutuvat kohtaamaan sen vakavimmat sosiaaliset ja ympäristölliset seuraukset sosiaalisen, taloudellisen ja maantieteellisen suojattomuuden sekä vahvan riippuvuuden maataloudesta, kalastuksesta ja muista luonnonvaroista vuoksi ja siksi, että niillä on rajoittunut kapasiteetti (inhimillinen, taloudellinen ja teknologinen) hoitaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia, B. ottaa huomioon, että nopeutunut merenpinnan nousu aiheuttaa tulvia, rantaeroosiota, suolaisen veden sekoittumista sisämaan makean veden varoihin ja jopa joidenkin Tyynenmeren tai Karibian alavien saarten jäämistä veden alle; ottaa huomioon, että pelkästään Afrikassa rannikkoalueiden tulvimisuhan alla olevien henkilöiden määrä nousee yhdestä miljoonasta vuonna 1990 yli 70 miljoonaan vuonna 2080, C. ottaa huomioon, että lämpötilan nousu ja sademäärän vaihtelu johtaa vakavaan kuivuuteen ja vähentää jyrkästi veden saatavuutta AKT-maissa; ottaa huomioon, että lämpötilan noustessa asteella miljoonaa afrikkalaista voi joutua kärsimään veden puutteen pahenemisesta ja kasvavasta veden saantiin liittyvästä epävarmuudesta, lämpötilan noustessa 2 astetta tämä määrä kasvaa miljoonaan ja lämpötilan noustessa 3 astetta jopa 1,8 miljardiin, D. ottaa huomioon, että ilmastonmuutos lisää aavikoitumista ja maaperän köyhtymistä, jolloin yhä suurempi osa maataloustuotannosta on vaarassa ja nälkä ja aliravitsemus lisääntyvät, E. ottaa huomioon, että nouseva merenpinta ja lämpötila vaikuttavat huomattavasti rannikon ja meren ekosysteemeihin, vähentävät saalismääriä Tyynenmeren ja Karibian saarilla ja Afrikan rannikolla ja vaikuttavat negatiivisesti paikallisiin elintarvikevaroihin, F. ottaa huomioon, että ilmastonmuutos nopeuttaa edelleen biologisen monimuotoisuuden heikentymistä, aiheuttaa vakavaa uhkaa, että monet kasvi- ja eläinlajit kuolevat sukupuuttoon, ja vahingoittaa joitakin ekosysteemejä korjaamattomasti; ottaa huomioon, että biologisen monimuotoisuuden seurauksilla on erittäin merkittäviä vaikutuksia elintarvikeketjuun ja niiden ihmisten elantoon, jotka ovat suoraan riippuvaisia ekosysteemeistä saatavista tuotteista, G. ottaa huomioon, että ilmastonmuutos yhdessä nykyisten heikkojen julkisten terveydenhuoltojärjestelmien ja rajoitetun julkisen terveydenhuollon saannin kanssa johtaa siihen, että vektorivälitteisten ja veden välityksellä tarttuvat taudit, PR\ doc 7/12 AP/ /A

8 kuten malaria, dengue-kuume, kolera, lisääntyvät, sekä lämpörasitukset ja hengitystiesairauksien esiintyminen lisääntyvät, H. ottaa huomioon, että ilmastonmuutoksen ympäristövaikutukset laukaisevat laajamittaiset muuttovirrat maan sisällä ja rajojen ylitse (hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin arvio on 150 miljoonaa maahanmuuttajaa vuoteen 2050 mennessä); ottaa huomioon, että suurin osa AKT-maiden ympäristön vuoksi muuttavista muuttaa kotimaansa sisällä tai naapurimaahansa ja asettuu sinne, mikä johtaa kiihtyviin inhimillisiin kriiseihin, nopeaan kaupungistumiseen ja siihen liittyvään slummien kasvuun ja AKT-maiden kehityksen pysähtymiseen, I. ottaa huomioon, että ilmastonmuutos vesittää kansallista, alueellista ja globaalia turvallisuutta johtaen ristiriitoihin niukoista luonnonvaroista tai kotiseudultaan siirtymään joutuneen väestön vuoksi, J. ottaa huomioon, että ilmastonmuutos asettaa 40 prosenttia kansainvälisen köyhyyden vähentämiseen suunnatuista investoinneista vaaraan (Maailmanpankin arvio) ja uhkaa täten vakavasti köyhyyden vähentämistä, taloudellista ja sosiaalista kehitystä ja vuosituhattavoitteiden saavuttamista useissa kehitysmaissa, K. ottaa huomioon, että ilmastonmuutoksen pahimpien peruuttamattomien vaikutusten välttämiseksi lämpötilan nousua on rajoitettava 2 asteeseen ja kasvihuonekaasupitoisuudet on vakiinnutettava maailmanlaajuisesti alle 450 ppm:ään; katsoo, että kiistämättömästi suurimpien hiilidioksidipäästöjen tuottajien teollisuusmaiden ja kehittyvien maiden olisi otettava ensisijainen vastuu päästöjensä leikkaamisesta, L. katsoo, että hillitsemistoimenpiteet on yhdistettävä sopeutumistoimenpiteisiin AKT-maissa ilmastonmuutoksen huomattavien vaikutusten hoitamiseksi; ottaa huomioon, että historiallisesti vastuu ilmastonmuutoksesta lankeaa teollisuusmaille, joilla on moraalinen velvollisuus auttaa AKT-maita sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin "saastuttaja maksaa" -periaatteen mukaisesti, M. ottaa huomioon, että kehitysmaiden ilmastonmuutokseen sopeutumisen rahoituksessa on vakavia puutteita; ottaa huomioon, että vaikka arvioiden mukaan sopeutumisen vuotuiset kustannukset ovat miljardia Yhdysvaltain dollaria, tällä hetkellä teollisuusmaiden monenvälisten rahoitusmekanismien kautta ohjatut varat ovat miljoonaa vuodessa, N. ottaa huomioon, että ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja katastrofiriskin vähentämisessä varhaiset toimet ovat selkeästi kustannustehokas ratkaisu; ottaa huomioon, että arvioiden mukaan yhdellä katastrofiriskin vähentämiseen sijoitetulla Yhdysvaltain dollarilla on mahdollista säästää jopa seitsemän dollaria katastrofivalmiudessa, mikä tukee vahvasti avustusvarojen ennakkojakelua, AP/ /A 8/12 PR\ doc

9 O. ottaa huomioon, että varojen soveltamis- ja jakomenettelyt ilmastonmuutoksen eri rahoitusmekanismeissa, kuten puhtaan kehityksen mekanismi (CDM), ovat melko monimutkaisia eivätkä vastaanottajamaat ole osallisina, P. ottaa huomioon, että CDM on toistaiseksi sopinut huonosti köyhimpien maiden tarpeisiin saada puhdasta teknologiaa koskevia investointeja, kun Afrikan osuus on vain kaksi prosenttia kaikista CDM-hankkeista; ottaa huomioon, että CDMhankkeiden kestävyys- ja täydentävyyskriteereistä ei usein ole pidetty kiinni; Q. ottaa huomioon, että kaikenlainen viivästys lujien päätösten tekemisessä tarpeellisista mekanismeista ja rahoituksesta ilmastonmuutoksen syiden ja vaikutusten vähentämiseksi aiheuttaa paljon suurempia kustannuksia, YLEISTÄ 1. kehottaa komissiota ja avunantajamaita muokkaamaan ja suunnittelemaan uudelleen kehitysyhteistyötä, jotta siinä otetaan huomioon ilmastonmuutos ja pyritään vähäisiä hiilidioksidipäästöjä koskevaan tavoitteeseen; 2. kehottaa komissiota yksinkertaistamaan nykyisiä rakenteita käsitellessään ilmastonmuutosta ja kehitysyhteistyökysymyksiä; 3. kehottaa komissiota ja EU:n jäsenvaltioita luomaan parempia yhteyksiä vuosituhannen kehitystavoitteiden ja ilmastonkehityksen välillä sisällyttämällä ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutuminen siihen hankkeisiin ja ohjelmiin, jolla pyritään vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseen; 4. panee tyytyväisenä merkille, että Kioton sopimuksen jälkeistä kehystä koskevissa neuvotteluissa on saavutettu jonkin verran edistystä ilmastonmuutokseen sopeutumisen asettamisessa tasavertaiseen asemaan ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemisen kanssa; korostaa kuitenkin, että ilmastonmuutokseen sopeutumisesta käytävien neuvottelujen ja sen vaikutusten hillitsemistä koskevien neuvottelujen välinen yhteys on luotava, jotta näitä kysymyksiä koskevia avainpäätöksiä ei tehdä erillään toisistaan; 5. kehottaa kansainvälistä yhteisöä ja yksityissektoria tekemään tarpeelliset investoinnit tutkimukseen, kehitykseen ja hillitsemis- ja sopeutumisteknologioiden (esimerkiksi hiilidioksidipäästöltään vähäiset energiateknologiat, hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologiat) nopeaan ja kattavaan siirtoon AKT-maissa; kehottaa myös kansainvälistä yhteisöä poistamaan kaupan esteet ilmastonmuutokseen sopeutumisteknologialta ja vapauttamaan teollis- ja tekijänoikeudet (esimerkiksi pakolliset lisenssit); 6. kehottaa komissiota ja EU:n jäsenvaltioita tukemaan Unescon toimia, joilla myötävaikutetaan pienten saarikehitysvaltioiden kestävää kehitystä koskevaa Barbadosin toimintaohjelmaa ja sen jälkeistä Mauritiuksen strategiaa; PR\ doc 9/12 AP/ /A

10 HILLITSEMINEN 7. korostaa, että Kööpenhaminassa vuonna 2009 pidettävässä YK:n ilmastonmuutoskonferenssissa on päästävä maailmanlaajuiseen konsensukseen kunnianhimoisesta ja sitovasta hillitsemistavoitteesta, ja kehottaa siksi kaikkia teollisuusmaita ja nopeasti kehittyviä maita sopimaan sitovasta kasvihuonekaasutavoitteesta; esittää, että kehittyvien talouksien uuteen sopimukseen osallistumisen innoittamiseksi näitä maita varten vahvistettaisiin joustavampi ja eriytetty lähestymistapa (esimerkiksi tavoitteet vain tietyille aloille) ottaen huomioon teollistuneiden maiden historiallinen vastuu maapallon lämpenemisestä; 8. panee merkille, että varojen soveltamis- ja jakomenettelyt puhtaan kehityksen mekanismissa (CDM) on tarkistettava ja yksinkertaistettava, jotta CDM olisi helpommin AKT-maiden saatavilla ja tuloksena olisi CDM-hankkeiden tasapainoisempi jakautuminen siten, että hankkeiden määrä lisääntyisi erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa; korostaa, että järjestelmä olisi luotavat sen varmistamiseksi, että CDM-hankkeissa noudatetaan täydentävyysperiaatetta ja edistetään kestävää kehitystä AKT-maissa; kehottaa avunantajamaita auttamaan tarpeellisen kapasiteetin luomisessa AKT-maissa, jotta tehostettaisiin niiden osallistumista CDM-hankkeisiin eikä keskittymään yksinomaan CDMhankkeisiin ylivertaisen politiikan välineenä vaan kehittämään myös uusia mekanismeja hillitsemiseen AKT-maissa; 9. kehottaa teollistuneiden maiden ja kehittyvien talouksien hallituksia asettamaan selvät ja johdonmukaiset pitkän aikavälin poliittiset puitteet ekoinnovaation ja investointien kannustamiseksi (esimerkiksi uusiutuvat energialähteet, polttoainekulutukseltaan tehokkaat ajoneuvot ja hybridiajoneuvot, uudet polttoaineet); painottaa, että yksityissektorille on myös keskeinen asema ekoinnovaation ajamisessa eteenpäin; uskoo myös, että kehittyneissä maissa on otettava käyttöön keskipitkän ja pitkän aikavälin keinoja yleisten kulutustottumuksien muuttamiseksi päästöjen vähentämistä varten; 10. tähdentää, että komission ja avunantajamaiden hallitusten olisi vahvistettava kumppanuutta AKT-maiden hallitusten kanssa kunnianhimoisten poliittisten aloitteiden ja suunnitelmien kehittämiseksi, jotta metsien häviämistä hillittäisiin ja vähennettäisiin metsien heikentymistä ja tarjottaisiin teknologioita ja tuntuvia resursseja metsien kestävään hoitoon AKT-maissa; SOPEUTUMINEN 11. kehottaa AKT-maiden hallituksia sisällyttämään sopeutumistavoitteita ja -keinoja suoraa kansallisiin kehityssuunnitelmiinsa, köyhyyden vähentämisstrategioihinsa ja alakohtaisiin politiikkoihinsa ja strategioihinsa sekä päätöksentekoprosessinsa kaikkiin vaiheisiin ja tasoihin; AP/ /A 10/12 PR\ doc

11 12. korostaa, että sopeutumisen rahoittamisesta olisi tehtävä oikeudellisesti sitova sitoumus, joka sisällytetään Kööpenhaminassa vuonna 2009 tehtävään kansainväliseen sopimukseen ja kansalliseen lainsäädäntöön 27 jäsenvaltion EU:ssa; 13. kehottaa teollistuneita maita lisäämään huomattavasti taloudellista tukeaan sopeutumiselle AKT-maissa ja tutkimaan tähän tarkoitukseen suunnattuja innovatiivisia rahoitusmekanismeja, kuten muun muassa kansainväliset kauppaverot, kansalliset päästöverot, lentolippuverot, sallittujen päästömäärien huutokauppa; kehottaa komissiota lisäämään huomattavasti maailmanlaajuisen ilmastonmuutosliittouman budjettia, kiinnittämään paljon enemmän huomiota ilmastonuutokseen tulevassa EKR-budjetissa ja panemaan kiireellisesti täytäntöön maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen rahoitusjärjestelmän, joka on innovatiivinen rahoitusväline varojen ennakkojakelun muodossa ilmastoon liittyville investoinneille köyhimmille ja haavoittuvimmille maille; 14. korostaa, että sopeutumisrahoituksen on täydennettävä jo olemassa olevia julkista kehitysapua ja tukea koskevia sitoumuksia; 15. kehottaa kansainvälisiä rahoituslaitoksia laajentamaan sopeutuspolitiikkojaan, -ohjelmiaan ja -rahoitusvälineitään; 16. vaatii yksityissektoria vauhdittamaan sitoumuksiaan ilmastonmuutoksen rahoituskuilun kuromiseksi umpeen; rohkaisee komissiota ja EU:ta ja AKTmaiden hallituksia investoimaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kehittämiseen lisärahoituksen saamiseksi yksityiseltä sektorilta sopeutumishankkeiden rahoittamiseen erityisesti vähiten kehittyneissä maissa (LDC-maat); 17. uskoo, että tarvitaan avunantajien välistä parempaa koordinointia, paljon intensiivisempää pohjoisen ja etelän välistä dialogia ja tehostettua yhteistyötä avunantaja- ja kehitysmaiden kanssa ilmastonmuutospolitiikan ja -mekanismien sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen rahoittamisen aloilla Pariisin periaatteiden ja Accran toimintaohjelman 2008 mukaisesti; 18. korostaa, että on edistettävä lisää alueellista yhteistyötä samanlaisista ilmastonmuutosongelmista kärsivien AKT-maiden välillä; 19. kehottaa avunantajamaita ja kansainvälisiä järjestöjä investoimaan sellaisen infrastruktuurin vahvistamiseen, jolla seurataan ilmastoa ja hallinnoidaan ilmastoon liittyviä tietoa ja kehitetään sopeutumisvalmiuksia instituutioissa, paikallisyhteisöissä ja yksilötasolla AKT-maissa; 20. kannustaa EU:n jäsenvaltioiden T&K-laitoksia edistämään ja helpottamaan parhaiden käytäntöjen ja tietojen vaihtoa, jakamaan kokemuksia ja tietämystä sekä kehittämään verkostoja ja kumppanuuksia vastaavien laitosten kanssa AKT- PR\ doc 11/12 AP/ /A

12 maissa aloilla, joilla ilmastonmuutos on merkittävä tekijä (esimerkiksi maatalous, vesivarojen hallinta); 21. kehottaa kehitysyhteistyökumppaneita tukemaan AKT-maiden hallituksia ja kansalaisjärjestöjä ilmastonmuutoksen vaikutuksia koskevien julkisten opetus- ja tiedotuskampanjoiden laatimisessa; 22. pitää tervetulleena komission aikomusta ehdottaa katastrofiriskin vähentämistä koskevaa EU:n strategiaa; kehottaa komissiota ja EU:n jäsenvaltioita lisäämään investointeja katastrofiriskin vähentämistä koskevaa EU:n strategiaan keinona helpottaa ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sisällyttämään pitkän aikavälin rahoituksen katastrofiriskin vähentämistä koskevalle EU:n strategialle osana tavanomaista kehitysyhteistyöapua; katsoo, että olisi edistettävä ilmastoon liittyvien yksityissektorin vakuutusmarkkinoiden kehittämistä, jotta tehostettaisiin vastustuskykyä ilmastoshokkeja vastaan; 23. kehottaa komissiota ja EU:n hallituksia tarjoamaan enemmän resursseja terveydenhuoltojärjestelmien kapasiteetin vahvistamiseksi AKT-maissa, jotta niitä helpotettaisiin selviämään ilmastonmuutoksen terveydelle aiheuttamista haitallisista vaikutuksista; 24. katsoo, että ympäristöstä johtuvan muuttoliikkeen riittävä suunnittelu ja hallinta ovat tulevaisuudessa erittäin tärkeitä ihmisten turvallisuudelle; kehottaa tätä varten kansainvälistä yhteisöä kartoittamaan ilmastonmuutoksen vuoksi siirtymään joutuneiden henkilöiden suojelun puutteet nykyisessä lainsäädännössä ja puuttumaan niihin; esittää harkitsemaan turvapaikkasäännöksiä tai alueellisia tai kansainvälisiä sopimuksia saarivaltioiden, joita uhkaa veden alle jääminen, äärimmäisen haavoittuvan tilanteen vuoksi; muistuttaa myös, että on kehitettävä ja luotava välineet ympäristöpakolaisten identiteetin, kulttuurin ja perinteiden suojelemiseksi; 25. kehottaa yhteispuheenjohtajia välittämään tämän päätöslauselman AKT:n ja EU:n neuvostolle, Euroopan komissiolle, Afrikan unionille, UNFCCC:lle ja Maailmanpankille AP/ /A 12/12 PR\ doc