AKT:N JA EU:N YHTEINEN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS. Sosiaali- ja ympäristöasioiden valiokunta

Transkriptio

1 AKT:N JA EU:N YHTEINEN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS Sosiaali- ja ympäristöasioiden valiokunta TYÖASIAKIRJA ilmastonmuutoksen sosiaalisista vaikutuksista ja ympäristövaikutuksista AKTmaissa Yhteisesittelijät: Netty Baldeh (Gambia) ja Josep Borrell Fontelles DT\ doc PEAPP v01-00

2 Johdanto Maapallon lämpeneminen lukeutuu suurimpiin ihmisten hyvinvointia, ekosysteemejä sekä taloudellista ja sosiaalista kehitystä uhkaaviin tekijöihin. Kansainvälisen yhteisön aika maapallon lämpenemisen peruuttamattomien seurausten ehkäisemiseen on käymässä vähiin. Vaikka ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ilmiö, sen vakavimmat vaikutukset kohdistuvat (jo tälläkin hetkellä) köyhiin ihmisiin ja köyhiin maihin. Taustaa Vuodesta 1750 lähtien kasvihuonekaasupitoisuudet ovat nousseet ihmisen toiminnan seurauksena. Nykyiset hiilidioksidipitoisuudet (384 ppm) ovatkin 100 miljoonasosaa (ppm) suuremmat kuin esiteollisena aikana (280 ppm). Jos asialle ei tehdä mitään, maapallon lämpötila nousee 1,7 2,4 astetta esiteollisesta ajasta vuoteen 2050 mennessä ja 4 6 astetta pitkällä aikavälillä, minkä seurauksena merenpinta nousee, mannerjäät ja jäätiköt sulavat, äärimmäiset sääilmiöt yleistyvät ja sademäärä vaihtelee. Lämpötilan nousun rajoittamiseksi 2 asteeseen ja ilmastonmuutoksen pahimpien peruuttamattomien vaikutusten välttämiseksi kasvihuonekaasupitoisuudet on vakiinnutettava maailmanlaajuisesti alle 450 ppm:ään tämä merkitsee tietysti huomattavia muttei kuitenkaan kohtuuttomia kustannuksia. Teollisuusmaiden pitäisi niiden historiallinen vastuu huomioon ottaen vähentää ensimmäisinä hiilidioksidipäästöjään nopeasti kehittyvien talouksien ja kehitysmaiden seuratessa perässä. Viimeksi mainituissa suuret kasvihuonekaasupäästöt ovat huomattavasti uudempi ilmiö. Yhtä tärkeää on investoida ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja ottaa riskien vähentäminen ja sietokyvyn parantaminen huomioon kaikissa kehitystoimissa. Tämän rahoittamisen pitäisi olla ensisijaisesti teollisuusmaiden vastuulla (saastuttaja maksaa -periaate). Niissä tapauksissa, joissa ilmastonmuutokseen sopeutuminen ei tule enää kyseeseen, olisi harkittava teollisuusmaiden maksamia korvauksia. Ilmastonmuutoksen vaikutukset AKT-maissa Ympäristövaikutukset Rannikkovyöhykkeet Merenpinnan yhä nopeampi nousu uhkaa monia AKT-maita. Yli 25 prosenttia Afrikan väestöstä asuu 100 kilometrin säteellä rannikosta, ja rannikkoalueiden tulviminen vaikuttaa tulevaisuudessa yhä useampiin ihmisiin (1 miljoona vuonna 1990, 70 miljoonaa vuonna 2080). Tulvat, rantaeroosio, suolaisen veden sekoittuminen sisämaan makean veden varoihin ja jopa joidenkin alavien saarten jääminen veden alle ovat merenpinnan nousun todennäköisiä vaikutuksia. Vesivarat Ilmastonmuutoksen seurauksena sademäärät muuttuvat, jolloin joillakin alueilla kärsitään rankkasateista ja toisilla pahenevista kuivuuskausista. Vuosisadan puoliväliin mennessä veden vähyys monilla pienillä saarilla voi johtaa siihen, etteivät ne pysty enää PEAPP v /7 DT\ doc

3 vastaamaan veden kysyntään vähäsateisina kausina. Lämpötilan noustessa asteella miljoonaa afrikkalaista voi joutua kärsimään veden puutteen pahenemisesta ja kasvavasta veden saantiin liittyvästä epävarmuudesta (lämpötilan noustessa 2 astetta tämä määrä kasvaa miljoonaan ja lämpötilan noustessa 3 astetta jopa 1,8 miljardiin). Maatalous ja kalastus Nämä ovat tärkeimmät toimeentulolähteet suurimmalle osalle AKTmaiden väestöstä. Afrikan maanosan jo entuudestaan kuivilla tai puolikuivilla alueilla ilmastonmuutos lisää aavikoitumista ja maaperän köyhtymistä, jolloin yhä suurempi osa maataloustuotannosta on vaarassa ja nälkä ja aliravitsemus lisääntyvät. Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit Aavikoitumisen etenemisellä monilla Afrikan alueilla, erityisesti Sahelin alueella ja eteläisessä Afrikassa, on erittäin merkittäviä vaikutuksia ihmisiin, jotka ovat suoraan riippuvaisia ekosysteemeistä saatavista tuotteista. Sosiaaliset vaikutukset Terveys Vektorivälitteisten ja veden välityksellä tarttuvien tautien odotetaan lisääntyvän, olemassa olevat terveydenhuoltojärjestelmät ovat heikkoja eikä terveydenhuoltoa ole kaikkien saatavilla, mikä vaarantaa vakavasti talouskasvun ja kehitysmahdollisuudet. Muuttoliike ja väestönsiirrot Ympäristövaikutukset yhdessä väestönkasvun ja elintarvikehuollon ongelmien kanssa johtavat todennäköisesti erittäin laajamittaisiin muuttoaaltoihin ja väestön pakkosiirtoihin maiden sisällä ja välillä. Muuttoliike ja väestönsiirrot koskevat seuraavien 20 vuoden aikana kymmeniä miljoonia ja seuraavien 50 vuoden aikana satoja miljoonia ihmisiä. Aina merenpinnan noustessa 1 cm:n miljoona ihmistä voi joutua siirtymään kotiseudultaan, ja useimmat ympäristöpakolaiset muuttavat ja asettuvat asumaan kotimaidensa kaupunkikeskuksiin ("etelä-etelä-muuttoliike"). Pienempi osa näistä ihmisistä muuttaa kehittyneisiin maihin edistäen näin koulutettujen työntekijöiden "aivovuoto"-ilmiötä. Valtaosan muuttoliikkeen taakasta joutuvat siten kantamaan AKT-maat. Myös Euroopan unioniin kohdistuu kuitenkin jatkossa kasvava muuttopaine, ja se saattaa pyrkiä hillitsemään maahantuloa ottamalla käyttöön toimia, jotka eivät ole riittävän tehokkaita. Konfliktit Voimavarojen väheneminen ja siirtymään joutuneiden väestönosien luomat jännitteet synnyttävät todennäköisesti konflikteja. Köyhyys ja vuosituhattavoitteet AKT-maiden suuri riippuvuus matkailusta (saaret) ja maataloudesta (Afrikka) tekee niiden väestöistä äärimmäisen haavoittuvia. Ilmastonmuutos saattaa heikentää talouskasvua ja muuttaa vuosituhattavoitteisiin pyrkimisessä saavutetun edistyksen taantumiseksi. Ilmastonmuutoksessa ei siten ole kyse vain talouskasvusta vaan myös kehityksen esteestä sekä ihmisten selviytymisestä ja maailmanlaajuisesta turvallisuudesta. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi toteutettavat toimet Maailmanlaajuinen kumppanuus ilmastonmuutoksen torjumiseksi DT\ doc 3/7 PEAPP v01-00

4 Ainoa tarkoituksenmukainen ratkaisu on se, että kaikki kansainvälisen yhteisön jäsenet ja sidosryhmät yhdistävät voimansa maapallon lämpenemisen pysäyttämiseksi. Teollisuusmaiden ohella nopeasti kehittyvillä talouksilla on keskeinen asema, kun otetaan huomioon niiden kasvava osuus maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä. Tasavertainen asema ilmastonmuutokseen sopeutumiselle ja sen vaikutusten lieventämiselle Balin etenemissuunnitelman yhteydessä on saavutettu jonkin verran edistystä ilmastonmuutokseen sopeutumisen asettamisessa tasavertaiseen asemaan ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämisen kanssa. Ilmastonmuutokseen sopeutumisesta käytävien neuvottelujen ja sen vaikutusten lieventämistä koskevien neuvottelujen välistä yhteyttä on kuitenkin lujitettava. Ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventäminen Päästökauppajärjestelmien ja -mekanismien parantaminen Tähänastiset tärkeimmät ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämismekanismit ovat Kioton pöytäkirja, jonka allekirjoittaneet teollisuusmaat sitoutuvat vähentämään yhteisiä kasvihuonekaasupäästöjään, ja sen markkinapohjainen puhtaan kehityksen mekanismi (CDM). Tämän mekanismin avulla teollisuusmaat voivat investoida hankkeisiin, joilla vähennetään päästöjä kehitysmaissa. AKT-maissa on valitettavasti käynnissä erittäin vähän puhtaan kehityksen mekanismia koskevia hankkeita. Lisäksi olisi varmistettava, että näissä hankkeissa noudatetaan täydentävyysperiaatetta ja edistetään kestävää kehitystä. Vaikutusten lieventäminen kehittyneissä maissa: energiaa ja liikennettä koskevat ekoinnovaatiot Investoinnit ekoinnovaatioihin paitsi parantavat ympäristönsuojelun tasoa myös voivat lisätä taloudellista tuottavuutta ja vahvistaa kilpailukykyä. Kehittyneissä maissa on kuitenkin otettava käyttöön keskipitkän ja pitkän aikavälin keinoja yleisten kulutustottumuksien muuttamiseksi. Vaikutusten lieventäminen AKT-maissa: painopisteenä energia ja metsä- ja maatalous EU:n ja muiden avunantajien olisi autettava AKT-maita valmistautumaan tulevaisuuteen, jolle ovat ominaisia vähäiset hiilidioksidipäästöt ja ilmastonkestävyys, ja samanaikaisesti parannettava kestävän energian, erityisesti aurinko-, vesi- ja tuulivoimalla tuotetun energian saantia. Näitä energianlähteitä on runsaasti saatavilla useimmissa AKT-maissa. Yli 47 prosenttia AKT-maiden hiilidioksidipäästöistä on peräisin maankäytöstä, erityisesti maa- ja metsätaloudesta, joten ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämisessä olisi keskityttävä näihin kahteen alaan. Kasvihuonekaasuja voitaisiin vähentää myös poliittisilla aloitteilla metsänhakkuiden rajoittamiseksi sekä parantamalla luonnonvarojen ja maatalousmaan hoitoa, peltometsäviljelyä ja lannoitteiden käyttöä. Kehittyneissä maissa myönnetyt tuet ehkäisivät omalta osaltaan koneistetun ja kestävän maatalouden kehittymistä AKT-maissa. PEAPP v /7 DT\ doc

5 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutokseen sopeutumisen yhdentäminen kehitystä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon Kehitysyhteistyötä on tarpeen muokata ja suunnitella uudelleen, jotta siinä otetaan huomioon ilmastonmuutos ja pyritään vähäisiä hiilidioksidipäästöjä koskevaan tavoitteeseen. Vaikka monet vähiten kehittyneet maat ovat jo laatineet kansallisia sopeutumisohjelmia (National Adaptation Action Plans, NAPA) käsitelläkseen paikallisia sopeutumistarpeita, niiden toteuttamisessa kohdataan monia esteitä muun muassa riittämättömän rahoituksen, byrokratian sekä epäoikeudenmukaisten sääntöjen ja käytäntöjen vuoksi. Strategioiden ja politiikan yhteensovittamista on lisättävä AKT-maissa sekä paikallis- että aluetasolla. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen osoitettavan rahoituksen lisääminen ja sen hallinnoinnin parantaminen Valitettava tosiasia on, että ilmastonmuutokseen sopeutumisen rahoittaminen Maailman ympäristörahaston (GEF) hallinnoimista ilmastoa koskevan YK:n puitesopimuksen (UNFCCC) rahastoista on vapaaehtoista ja että näiden rahastojen varat ovat hyvin niukat. Kioton pöytäkirjan sopeutumisrahaston toimintaedellytykset ovat paremmat, koska sen varat tulevat puhtaan kehityksen mekanismin hankkeista perittävästä 2 prosentin verosta ja koska siitä rahoitetaan yksinomaan konkreettisia sopeutumistoimia kehitysmaissa. Maailmanpankin kaltaisilla kansainvälisillä rahoituslaitoksilla ja EU:n jäsenvaltioilla on myös tärkeä tehtävä, sillä ne ovat perustaneet useita eri rahastoja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Nykyiset rahoitusmekanismit ja varat, joilla on tarkoitus auttaa kehitysmaita sopeutumaan ilmastonmuutokseen, ovat eittämättä riittämättömiä, arvaamattomia eikä niitä useinkaan aseteta saataville. Arviot rahoituksesta, jota kehitysmaissa tarvitaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, vaihtelevat kymmenestä sataan miljardiin Yhdysvaltain dollariin vuodessa, kun tähän tarkoitukseen osoitetaan nykyisin miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuodessa. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen rahoittamisessa ei pitäisi käyttää yhteisrahoitusta, joka lisää kehitysmaiden velkoja. Sopeutumisen rahoittamisesta olisi myös tehtävä oikeudellisesti sitova sitoumus, joka sisällytetään tuleviin kansainvälisiin sopimuksiin. Rahoituksessa pitäisi käyttää maksuja ja veroja tai markkinapohjaisia mekanismeja. Lisäksi olisi kehitettävä uusia kannustimia ja kumppanuuksia lisärahoituksen saamiseksi yksityiseltä sektorilta. Lisärahoitusta voitaisiin käyttää sopeutumishankkeiden rahoittamiseen ja mikroluottojen myöntämiseen yksityisten sopeutumistoimia varten. Varojen hallinnoinnin osalta on parannettava Pariisin periaatteiden ja Accran toimintaohjelman 2008 mukaisesti avunantajien välistä yhteensovittamista ja kehitysmaiden kanssa tehtävää yhteistyötä, joka koskee ilmastonmuutospolitiikkaa ja -mekanismeja sekä DT\ doc 5/7 PEAPP v01-00

6 ilmastonmuutokseen sopeutumisen rahoittamista. Tiedonsaannin, valmiuksien kehittämisen ja hallinnon parantaminen AKT-maissa Laadukkaan ilmastotiedon valtavirtaistaminen päätöksentekoprosessissa, ilmastonmuutosta koskevan tietämyksen ja tiedon levittäminen AKT-maiden yhteiskunnissa sekä sopeutumisvalmiuksien kehittäminen instituutioissa, paikallisyhteisöissä ja yksilötasolla AKT-maissa kaikki tämä on erittäin tärkeää ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Katastrofiriskin vähentämiseen ja ilmastonkestävyyteen investoiminen Investoinnit katastrofiriskin vähentämiseen olisi kohdistettava paikallisten seurantatekniikoiden ja säähavaintovälineiden kehittämiseen, satelliittitietojen käyttöön, historiallisten ilmastotietojen säilyttämiseen ja analysoimiseen, parempien varhaisvaroitus- ja riskinhallintajärjestelmien kehittämiseen sekä ilmastonkestävän julkisen infrastruktuurin ja äärimmäisiin sääoloihin tarkoitetun infrastruktuurin rakentamiseen. Useimmissa AKT-maissa on säädetty kansallisia katastrofien hallintaa koskevia lakeja ja perustettu kansallisia etsintäja pelastustoimikuntia juuri tätä tarkoitusta varten. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta tarkoituksenmukaisen teknologian edistäminen ja siirtäminen AKT-maiden avainaloilla Investointeja on tehtävä sopeutumisteknologian tutkimiseen, kehittämiseen ja nopeaan ja laaja-alaiseen siirtoon. Tällaista teknologiaa tarvitaan muutamilla AKT-maiden avainaloilla, nimittäin maataloudessa, kalastuksessa, metsätaloudessa ja terveydenhuollossa. Vaihtoehtoja ovat: vettä ja kuumuutta paremmin sietävien kasvilajikkeiden tutkiminen, kehittäminen ja käyttöönotto; tekniikat maaperän köyhtymisen ja aavikoitumisen torjumiseksi; tehokkaammat kastelujärjestelmät; yhdennetty vesivarojen hoito ja hyvä vesihallinto; asianomaista teknologiaa koskevan kaupan esteiden poistaminen ja tarvittaessa teollisja tekijänoikeuksien vapauttaminen (esim. pakolliset lisenssit). Ympäristöstä johtuvan muuttoliikkeen hallinnan parantaminen Ympäristöstä johtuvan muuttoliikkeen riittävä suunnittelu ja hallinta ovat tulevaisuudessa erittäin tärkeitä ihmisten turvallisuudelle. Tässä yhteydessä olisi käsiteltävä seuraavia kysymyksiä: ilmastonmuutoksen vuoksi siirtymään joutuneiden henkilöiden suojelun puutteet nykyisessä lainsäädännössä; saarivaltioita ja erityisesti pieniä saarikehitysvaltioita, joita uhkaa veden alle jääminen, koskevat turvapaikkasäännökset tai alueelliset tai kansainväliset sopimukset; välineet ympäristöpakolaisten identiteetin, kulttuurin ja perinteiden suojelemiseksi. PEAPP v /7 DT\ doc

7 Ellei kunnianhimoisista ja sitovista päästövähennyksistä sovita ja ellei niitä toteuteta pian, monet haavoittuvassa asemassa olevat yhteiskunnat eivät pysty enää sopeutumaan katastrofaalisiin vaikutuksiin, joita ilmastonmuutoksella voi olla köyhyydelle, ihmisten hyvinvoinnille ja ekosysteemeille. Kansainvälinen yhteisö ei voi ottaa sitä riskiä, että ilmastonmuutoksessa ajaudutaan pisteeseen, josta ei ole enää paluuta. Mitä pikemmin, sen parempi ja sen edullisempaa. DT\ doc 7/7 PEAPP v01-00