Lausunto Hiidensalmen asemakaavamuutoksen valmisteluaineistosta

Transkriptio

1 Lausunto UUDELY/6586/ Julkinen Lohjan kaupunki PL LOHJA Viite: Lausuntopyyntö Lausunto Hiidensalmen asemakaavamuutoksen valmisteluaineistosta UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin Lohjan kaupunki on pyytänyt Uudenmaan ELY-keskukselta lausuntoa asemakaavan valmisteluaineistosta koskien asemakaavaa L52, Hiidensalmi, korttelit ja 195. Kaavan tarkoituksena on muuttaa käytöstä poistuneet teollisuusalueet Hiidensalmen entisen sahan alueella asuntoalueeksi. Osalla suunnittelualueesta järjestetään vuoden 2021 asuntomessut. Kaavatilanne Suunnittelualueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava (2014) ja Lohjan taajamaosayleiskaava (2013), joista jälkimmäinen ohjaa alueen asemakaavoitusta. Osa suunnittelualueesta on asemakaavoitettu, pääasiassa teollisuusalueeksi. Asemakaavat ovat vuosilta , ja ne ovat toteutuneet vain osittain. Kaavaluonnoksen aluevaraukset noudattelevat pääosin voimassa olevaa taajamaosayleiskaavaa lukuun ottamatta kaava-alueen pohjoisrannan yleiskaavan VL-alueelle sijoittuvaa P-aluetta. ELYkeskus katsoo, että P-alueen suunnittelussa tulee kiinnittää erityishuomiota siihen, että alueen luonne virkistykseen soveltuvana alueena säilyy ja alueelle toteutetaan riittävät virkistysyhteydet. Yleiskaavasta poikkeamisen perusteet ja edellytykset tulee käydä ilmi asemakaavaselostuksesta. Kaavaluonnoksessa ei ole esitetty korttelien rakennusoikeuksia, joten tältä osin ELY-keskus voi lausua vasta kaavaratkaisun täsmennyttyä ehdotusvaiheessa. Liikenne ELY-keskus toteaa, että asemakaavamuutokseen sisältyvä maantien alue LT tulee muuttaa katualueeksi, kuten edellisissäkin maantietä 1070 sisältävissä asemakaavoissa on menetelty. Karstuntie toimii nykyään paikallisena erikoiskuljetusverkon osana. Nykyinen kuuden metrin vapaa alikulkukorkeus alueen pääkadulla tulee säilyttää myös PL HELSINKI

2 UUDELY/6586/2015 2/5 tulevaisuudessa. Reitti palvelee etenkin alueen uusien rakentamisalueiden toteuttamista sekä veneiden kuljettamista satamaalueelle. Melu Melusta on kaavassa annettu vain määräys julkisivun ääneneristävyydestä. Kaavamääräyksiin tulee lisätä, että piha- ja oleskelualueilla sekä virkistysalueilla jne. tulee saavuttaa valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot. Lisäksi ääneneristävyysvaatimuksia tulee tarkentaa niin, että ne vastaavat rakennusten julkisivuun kohdistuvaa melutasoa. Nyt kaikille määräystä koskeville julkisivuille on annettu sama 35 db määräys. Liian korkea ääneneristävyysvaatimus voi aiheuttaa turhia lisäkustannuksia rakentamiseen. Melumääräyksiä annettaessa tulee myös huomioida seuraavat seikat. Niillä julkisivuilla, joilla ylittyy 55 db keskiäänitaso päivällä, tulee huoneiston avautua myös talon sellaiselle julkisivulle, jossa melun ohjearvot alittuvat 1. Tämä koskee myös asuinrakennusten maantasokerrosta ylempiä kerroksia. Mikäli julkisivuun kohdistuva keskiäänitaso on db, on suositeltavaa sijoittaa makuuhuoneet rakennuksen hiljaisemman julkisivun puolelle. Julkisivun keskiäänitason ylittäessä 60 db, makuuhuoneet on huoneistoissa sijoitettava hiljaisemman julkisivun puolelle. Parvekkeilla on alitettava meluohjearvot 1, huomioiden julkisivusta aiheutuvat heijastukset. Mikäli julkisivun keskiäänitaso ylittää 55 db, parvekkeet on lasitettava. Julkisivun keskiäänitason ylittäessä 60 db, parvekkeita ei pidä sijoittaa tällaiselle julkisivulle lainkaan. Samalla tulee varmistaa, että rakennuksella on riittävä piha- ja oleskelualue, jossa ohjearvot 1 alittuvat. Kaavamääräyksiin tulee lisätä myös ajoitusta koskeva määräys. Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 meluntorjuntavaatimukset pihaalueilla on saavutettava kaikissa alueen toteuttamisvaiheissa. Ajoitusmääräys on hyvä antaa esim. niin, että rakennuslupaa suojattavalle talolle ei saa myöntää ennen kuin meluesteenä toimivan rakennuksen tai rakenteen toteutuminen ennen asuntojen käyttöönottoa on varmistunut tai ohjearvojen täyttyminen on varmistettu muulla tavalla. Karstuntien vieressä olevat VL-alueet tulee merkitä EV-alueiksi, koska melun ohjearvot ylittyvät niillä selvästi. Mikäli alueet halutaan merkitä VL-alueiksi, tulee huolehtia siitä, että melualueille ei sijoiteta oleskeluun tarkoitettuja toimintoja, kuten leikkialueita tms. 1 Valtioneuvoston päätös 993/1992

3 UUDELY/6586/2015 3/5 Tytyrin kaivoksen ja kalkkitehtaan, sekä muiden mahdollisten toiminnanharjoittajien aiheuttama melu tulee myös huomioida kaavoituksessa. Kaivoksen ja kalkkitehtaan toimintaa ohjaa ympäristölupa, jossa on annettu melutason raja-arvot. Lupaehtojen mukaan päivällä melu lähimmässä häiriintyvässä kohteessa ei saa ylittää 55 db LAeq eikä yöllä (22 7) ekvivalenttimelutasoa 50 db LAeq. Kaavoituksen tavoitteena tulee olla, että laitoksen toimintamahdollisuudet eivät heikkene niin kauan kuin luvanvarainen toiminta alueella aiotaan säilyttää/sallia. Kaavoituksessa tulee ottaa huomioon toiminnoista aiheutuvat haitat ja niiden luomat reunaehdot. Laitosten ympärille tulee varata riittävä suoja-alue, jolle esim. melu voi levitä ilman asumiselle tai virkistymiselle aiheutuvia haittoja. Mikäli uusi kaavoitus voi vaikeuttaa ympäristölupamääräysten toteutumista, olisi hyvä laitoksen kanssa yhteistyössä selvittää, miten mahdolliset ongelmat voidaan ratkaista ilman, että toiminnanharjoittajalle syntyy kohtuuttomia vaatimuksia tai kustannuksia meluntorjunnasta tms. Keskiäänitason lisäksi tulee selvittää, onko teollisesta toiminnasta aiheutuvassa melussa melun erityispiirteitä, kuten kapeakaistaisuutta, iskumaisuutta tai pienitaajuista melua, jotka lisäävät melun aiheuttamaa häiriötä. Pienitaajuinen melu saattaa aiheuttaa häiriötä myös rakennusten sisätiloissa, mikä tulee huomioida tarvittaessa julkisivun ääneneristävyysmääräyksissä ja huonejärjestelyissä. Kaavassa ei ole annettu määräystä tärinän huomioimisesta. Alueelle aiheutuu tärinää pääasiassa kaivostoiminnan räjäytyksistä, jotka tapahtuvat päiväaikaan. Kaavaa varten tehdyn selvityksen perusteella tärinä ei aiheuta suoranaista terveyshaittaa, eikä haittaa rakennusten rakenteille. Tästä huolimatta kaavaan tulee merkitä, että alueella on tärinää ja lisätä määräys tärinän huomioimisesta suunnittelussa niin, että vältetään rakenteet ja rakennusten mitat, jotka voivat voimistaa räjäytysten aiheuttamaa häiriötä. Alueelle tuleville asukkaille on myös tarpeen antaa tietoa kaivoksen aiheuttamasta tärinästä. Tiedottamisella voidaan vähentää tärinästä koettua haittaa ja vähentää mahdollisia valituksia. Tärinäselvityksestä ei ilmennyt, voiko räjäytysten aiheuttama tärinä aiheuttaa haittaa laitteille (esim. tietokoneet). Asia olisi hyvä selvittää kaavatyön yhteydessä. Ilmanlaadun osalta minimietäisyysvaatimukset täyttyvät. Tästä huolimatta Karstuntien viereisille rakennuksille on hyvä antaa määräykset tuloilman otosta. Luonto Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitseva Salmenkari on yksi Lohjanjärven tärkeimmistä lintujen pesimäluodoista. Salmenkarilla pesii mm. merkittävä naurulokkiyhdyskunta (uhanalaisluokka VU), tukkasotka

4 UUDELY/6586/2015 4/5 (uhanalaisuusluokka EN) ja kalatiira (lintudirektiivin liite I). Asemakaavassa on osoitettu laaja venesatama-/venevalkamavaraus, jonka vaikutuksista Salmenkarin linnustonsuojeluarvoihin tulee tehdä asiantuntija-arvio ja muuttaa kaavaa tarvittaessa siten, että ei osoiteta pesimäluodon läheisyyteen toimintaa, joka on omiaan aiheuttamaan luonnonsuojelulain 39 :ssä kiellettyä rauhoitettujen lajien tahallista häirintää. Hulevedet Alin suositeltava rakentamiskorkeus, jonka alapuolelle ei tule sijoittaa kastuessaan vaurioituvia tai vahinkoa aiheuttavia rakenteita tai toimintoja, on Lohjanjärven ranta-alueilla N ,35 metriä. Suositus tulee ottaa huomioon kaikessa uudisrakentamisessa, myös yhdyskuntatekniikan (mm. vesihuolto ja energianjakelu) kohdalla. Runsas rakentaminen ja päällystettyjen pintojen käyttäminen lisäävät hulevesien määrää ja äärevöittävät alapuolisen vesistön hydrologisia olosuhteita. Tämän johdosta kaava-alueen hulevesiä tulee imeyttää maaperään tai vaihtoehtoisesti viivyttää niiden syntyalueella. Siltä osin kuin huleveden imeyttäminen ei ole mahdollista, tulee viivytysjärjestelmän tilavuuden olla vähintään 0,5 m 3 jokaista sataa vettä läpäisemätöntä neliömetriä kohti. Viivytysjärjestelmien tulee tyhjentyä tunnin kuluessa ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Alin suositeltava rakentamiskorkeus sekä laadittavassa hulevesiselvityksessä mahdollisesti tarkentuvat hulevesien käsittelyn periaatteet tulee kirjata kaavamääräyksiin. Hulevesien alueelliset käsittelyratkaisut sekä virtausten pääreitit on tarpeen esittää kaavakartalla ohjeellisina aluevarauksina. Pilaantuneet maat ELY-keskus katsoo, että kaavan valmisteluaineistossa ei ole riittävästi otettu huomioon kaava-alueen maaperän pilaantuneisuutta. Suunnittelun lähtökohdat -raportissa on kerrottu lyhyesti pilaantuneiden maiden osalta nykytilanne, mutta ei ole esitetty alueella vielä tarvittavia selvityksiä, tutkimuksia ja kunnostuksia. Kaava-aineistossa on paljon karttamateriaalia ympäristön nykytilasta, mutta ei karttaa esimerkiksi alueella sijaitsevista kuorijätealueista, tutkittavista alueista, kunnostettavista alueista ja jo todetuista pilaantuneista alueista, jotka tulee huomioida aluetta rakennettaessa. Pilaantuneita alueita ei ole myöskään huomioitu kaavamerkinnöissä tai -määräyksissä. Kaavaaineistoa tulee täydentää näiltä osin. Kulttuuriympäristö Asemakaavan muutos huomioi rakennussuojelun tavoitteet.

5 UUDELY/6586/2015 5/5 Asian on esitellyt ylitarkastaja Reetta Suni ja ratkaissut alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin. Merkintä sähköisestä hyväksynnästä on asiakirjan lopussa. TIEDOKSI Uudenmaan liitto UUDELY / Hannu Palmén, Larri Liikonen, Ilpo Huolman, Olli Jaakonaho, Kaija Savelainen, Henrik Wager, Brita Dahlqvist-Solin

6 Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument har godkänts elektroniskt Esittelijä Suni Reetta :40 Ratkaisija Dahlqvist-Solin Brita :57