Lausunto asemakaavan valmisteluaineistosta, Kirkkonummi, Masalanportti

Transkriptio

1 Lausunto 1 (4) Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö Lausunto asemakaavan valmisteluaineistosta, Kirkkonummi, Masalanportti Asemakaavan tavoitteena on osoittaa kaava-alueelle vanhusten hoivakoti, päiväkoti, palveluasumista ja muita palveluita sekä paloasema. Esitetty kokonaisrakennusoikeus on k-m2. Asemakaavaluonnoksen mukainen ratkaisu mahdollistaa alueelle noin 400 uutta asukasta ja arviolta 130 uutta työpaikkaa. Asemakaavalla on tarkoitus mahdollistaa lisäksi Kehä III:n ja Sundsbergintien eritasoliittymän toteuttaminen liikennealueella. Masalan aseman eteläpuolelle sijoittuvaa kaava-aluetta rajaa idässä Kehä III ja lännessä Rantarata. Ohjaavat kaavat Voimassa olevassa Kirkkonummen yleiskaavassa 2020 asemakaava-alue on osoitettu yritystoiminnan alueeksi (PT). Asemakaava-alue sijoittuu kuitenkin muutaman sadan metrin päähän Masalan asemasta. Kirkkonummen kehityskuvan 2040 mukaan kunnan tavoitteena on kehittää ja tiivistää asemanseutua voimakkaasti uudisrakentamisella ja luoda siitä toiminnoiltaan sekoittunut keskus. Myös Uudenmaan maakuntakaavoissa Masalan aseman ympäristö on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi ja tiivistettäväksi taajamatoimintojen alueeksi. Masalaan ollaan laatimassa osayleiskaavaa, ja nähtävillä olleessa osayleiskaavaluonnoksessa nyt kyseessä oleva asemakaava-alue oli osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että Masalanportin asemakaavassa yleiskaavasta poikkeaminen on perusteltua, ja voimassa oleva yleiskaava on seudulliset tavoitteet huomioon ottaen ilmeisen vanhentunut. Ottaen huomioon kaava-alueen sijoittuminen Masalan aseman välittömään läheisyyteen, Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että alueelle voisi olla perusteltua osoittaa tehokkaampaa keskustamaisempaa rakentamista. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kirjaamo PL 36, Helsinki Y-tunnus kirjaamo.uusimaa@ely-keskus.fi

2 Lausunto 2 (4) Liikenne Masalanportin asemakaavaan sisältyy Kehä III:n (kantatie 50) maantien aluetta. Maantielle varatun LT-alueen laajuudessa on otettu huomioon suunnitelma Masalan eritasoliittymän parantamisesta. Eritasoliittymän parantaminen on suunniteltu vuonna 2016 valmistuneessa aluevaraussuunnitelmassa Kehä III (kantatie 50) välillä kantatie 51 Mankki. Kehä III:n maantien alueelle Kartanonrannan asuinalueen kohdalle on osoitettu melueste, jonka likimääräinen korkeus on 1,5 metriä. Meluestettä on suunniteltu myös aluevaraussuunnitelmassa. Sundsbergintie (yhdystie 11281) on osoitettu asemakaavassa katuna, mikä vastaa Uudenmaan ELY-keskuksen käsitystä väylän luonteesta. Sundsbergintien eteläpuoliselle palvelurakennusten korttelialueelle on mahdollista rakentaa paloasema, jonka liikenne liittyisi uuden kiertoliittymän kautta Sundsbergintielle. Asemakaavaa laadittaessa tulee varmistaa liikenteellisen ratkaisun toimivuus pelastusajoneuvojen hälytystilanteissa. Aluevaraussuunnitelmassa on osoitettu Kehä III:n länsipuolelle rinnakkaiskatuyhteys, jolla saadaan liitettyä olemassa olevat kiinteistöt katuverkkoon ja katkaistua turvattomat tasoliittymät Kehä III:lle. Masalanportin asemakaavassa katuyhteyden jatkumista pohjoiseen ei ole kuitenkaan osoitettu. Katuyhteyden jatkuminen pohjoiseen tulee käsitellä Masalanportin asemakaavassa, sillä kaava-alueen pohjoispuolella, Kehä III:n ja junaradan välissä sijaitsee kiinteistöjä, joiden kulkuyhteydet jäävät muuten ratkaisematta. Kehä III:n poikki on osoitettu kadun tai liikennealueen ylittävä kevyen liikenteen yhteys, jonka sijainti on ohjeellinen. Ylitys on uusi ja korvaisi etelämpänä sijaitsevan nykyisen ylityksen. Uusi kävelyn ja pyöräilyn ylitys kannattaa osoittaa asemakaavassa siinä esitettyä laajempana alueena (etai y-merkinnällä), koska ylitystä ei ole vielä suunniteltu, eikä sen tarkka sijainti ole siten tiedossa. Tämä antaa tiesuunnitelman laadintaan tarvittavaa suunnitteluvapautta. LT-alueen kaavamääräys kannattaa ajantasaistaa nykymääräysten mukaiseen muotoon maantien alue. Kadun ja LT-alueelle osoitetun suojeltavan osa-alueen (sl) asemakaavamerkinnät ja -määräykset puuttuvat selitteestä, johon ne kannattaa lisätä. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on hyvin tunnistettu, että kaava-alueen sijainti hyvien katu- ja tieyhteyksien varrella saattaa houkutella ihmisiä käyttämään henkilöautoa. Uudenmaan ELY-keskus haluaa tästä näkökulmasta kiinnittää erityisesti huomiota päiväkodin sijoittamiseen alueelle. Liikenteen päästövähennystavoitteiden takia tavoitteena on hyvä olla, että päiväkodit ja muut runsasta päivittäistä saattoliikennettä tuottavat toiminnot ovat ihmisten arjessa helposti saavutettavissa jalan. Kaavatyössä on syytä selvittää, miten kaava-alue sijaitsee tässä suhteessa Masalan yhdyskuntarakenteessa. Melu ja tärinä Alueelle suunnitellut rakennukset sijaitsevat tie- ja raideliikenteen melualueilla. Kaavaselostukseen on tarpeen korjata otteet

3 Lausunto 3 (4) meluselvityksistä ja näiden merkintöjen selityksistä. Jatkosuunnittelussa meluselvityksiä tulee täydentää siten, että niistä käy selkeästi ilmi melutasot rakennusten julkisivuilla - myös rakennusten ylemmissä kerroksissa. Lisäksi meluselvityksiä tulee täydentää siten, että niistä käy ilmi kuinka korkeita enimmäistasoja junien ohiajot aiheuttavat rakennusten julkisivuille. Ääneneristävyys tulee mitoittaa niin, että melutason enimmäistaso ei ylitä asuinhuoneistossa 45 db (LAmax) tasoa. Meluselvitysten pohjalta tulee täydentää tarvittaessa kaavamääräyksiä ottaen huomioon seuraava: Mikäli asuinrakennuksen julkisivuun kohdistuva päivämelutaso on db tulee huoneiston avautua myös talon sellaiselle julkisivulle, jossa pihaalueen melun ohjearvot (VNp 993/1992) alittuvat tai vaihtoehtoisesti asuinhuoneistoille tulee viihtyisyyden ja terveellisyyden takaamiseksi voida varmuudella järjestää parveke, ikkuna tai ovi tms. siten, että melutaso näiden kohdalla on päivällä alle 55 db(a) ja yöllä alle 50 db(a), mahdollisen parvekelasituksen ollessa osittain auki. Mikäli julkisivuun kohdistuva melutaso ylittää 60 db(a), mutta on alle 70 db tulee huoneiston avautua myös talon sellaiselle julkisivulle, jossa melun ohjearvot (VNp 993/1992) alittuvat. Tämä koskee myös asuinrakennusten maantasokerrosta ylempiä kerroksia. Julkisivun ääneneristys ja koneellinen ilmanvaihto eivät korvaa mahdollisuutta tuulettaa (KHO ), vaan tuuletusikkunan kohdalla tulee saavuttaa melutason ohjearvot. Meluselvitysten mukaan alueen lounaiskulmassa olevien asuinrakennusten kaikilla julkisivuilla ylittyvät annetut ohjearvot, lukuun ottamatta ehkä alimpia kerroksia ja maantasoa (2 m). Käytössä olleista meluselvityksistä ei voinut arvioida, kuinka korkea melutaso rakennusten ylemmissä kerroksissa on. Ohjearvojen ylittyessä asunnoille ei siis voida järjestää hiljaista julkisivua. Rakennusten massoittelua tai sijaintia tulee muuttaa niin, että rakennuksiin voidaan toteuttaa läpitalon huoneistoja ja rakennuksen hiljaisella puolella toteutuu melun ohjearvot (Vnp 993/1992). Puistoaluetta (VP) koskeva kaavamääräys, jonka mukaan alue on toteutettava siten, että puuston melusuojavaikutus on mahdollisimman suuri, on periaatteeltaan hyvä. Käytännössä sen toteuttamista on kuitenkin vaikea arvioida ja lisäksi puuston vaikutus melutasoihin ko. kohteessa on vähäinen alueen kannalta. Alueelle suunnitellaan palvelu- ja erityisasumista sekä hoiva- ja päiväkotipalveluja. Näiden palvelujen käyttäjät - lapset, vanhukset ja sairaat - ovat tavanomaista herkempiä liikenteen haitoille, ja heidän mahdollisuutensa vaikuttaa asuin- tai hoitopaikkansa valintaan voi olla rajallista. Myös näiden käyttäjäryhmien liikkumismahdollisuudet voivat olla rajallisia, jolloin helposti saavutettavien lähiympäristön virkistysalueiden laatu korostuu. Nyt asemakaavaluonnoksessa ei ole esitetty piha-alueita lukuun ottamatta yhtään melutasoiltaan oleskeluun tai leikkiin soveltuvaa viheraluetta. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että kaavan vaikutusten arvioinnissa on tarpeen ottaa kantaa alueen soveltuvuuteen erityisryhmille. Lisäksi jatkosuunnittelussa on hyvä arvioida Masalan alueen virkistyskäyttöön soveltuvien viheralueiden saavutettavuutta nyt kyseessä olevalta kaava-

4 Lausunto 4 (4) alueelta käsien, ottaen huomioon alueen käyttäjäryhmien liikkumismahdollisuudet. Hulevedet ja tulvariskit Alin suositeltava rakentamiskorkeus on meren aaltoilulta suojaisella Sundetin alueella N ,75 metriä. Suosituskorkeus tarkoittaa korkeustasoa, jonka alapuolelle ei tule sijoittaa kastuessaan vaurioituvia tai vahinkoa aiheuttavia rakenteita tai toimintoja. Vaikka rakentaminen sijoittuu ennalta arvioiden riittävän korkealle, on suositus tarpeen kirjata yleisiin kaavamääräyksiin. Hulevesiä koskevat kaavamääräykset ovat asianmukaiset. Hulevesien hallintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta niillä ei ole haitallisia vaikutuksia Espoonlahden Natura-alueen vedenlaatuun. Hulevesien viivytysallas on hyvä toteuttaa virtaamien tasaamiseksi, mutta erityisesti kiintoaineen pidättämiseksi. Tällä voidaan osaltaan vähentää Espoonlahden Natura-alueelle tulevaa kuormitusta (vrt. Suvimäki-Majvikin alueen kaavoituksen yhteydessä käyty keskustelu). Rakentamiskorkeussuositus ei koske hulevesialtaan rakenteita. Näin ollen viivytysaltaan osia voidaan toteuttaa myös Sundsbergintien eteläpuolelle. Ajoittainen meriveden hidas nousu hulevesialtaaseen ja laskuvaiheen purkautuminen ei aiheuta niin voimakasta virtausta, että siitä aiheutuisi erityistä haittaa vedenlaadulle tai viivytysaltaan rakenteille. Mikäli altaan pohja rakennetaan esim. tason N ,5 metriä yläpuolelle, meritulva pääsee nousemaan altaaseen vain harvinaisemmilla kuin keskimäärin kerran 10 vuodessa toistuvilla tulvilla. Pilaantuneet maat Kaava-alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa on kaavaselostuksen mukaan todettu valtioneuvoston asetuksen 214/2007 ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita. Kaavaselostuksen mukaan kaavan mahdollistaman rakentamisen suhdetta pilaantuneisiin maihin käsitellään erikseen vaikutusten arvioinnissa kappaleessa 6. Tämä on kuitenkin jäänyt puuttumaan kaavaselostuksesta ja on syytä siihen lisätä. Pilaantuneet maat on syytä huomioida kaavan yleisissä määräyksissä. Tämä asiakirja on sähköisesti hyväksytty. Asian on esitellyt ylitarkastaja Elina Kuusisto ja ratkaissut alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin. TIEDOKSI UUDELY / Anna Puolamäki, Kirsi Hellas, Larri Liikonen, Henrik Wager, Kaija Savelainen Uudenmaan liitto / Aila Elo

5 Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument har godkänts elektroniskt Ratkaisija Dahlqvist-Solin Brita 14:38 Esittelijä Kuusisto Elina 14:38