Lausunto asemakaavaehdotuksesta, Espoo, Espoon keskus, Kirkkojärvenpuisto, alue

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Lausunto asemakaavaehdotuksesta, Espoo, Espoon keskus, Kirkkojärvenpuisto, alue"

Maija-Liisa Katajakoski
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Lausunto UUDELY/315/07.01/ Julkinen Espoon kaupunki PL ESPOON KAUPUNKI kirjaamo@espoo.fi Viite Lausuntopyyntö Lausunto asemakaavaehdotuksesta, Espoo, Espoon keskus, Kirkkojärvenpuisto, alue Alue rajautuu Kirkkokadun ja Turunväylän välille. Pohjoisessa aluetta rajaa golfkenttä ja Lehtimäentie, eteläpuolella Kirkkojärven asuntoalue. Suunnittelualue on osa Espoonjokilaakson viheraluevyöhykettä. Alue on nykyisellään pääasiassa matalaa vähäpuustoista niittyä, joka on kasvamassa umpeen. Maisema on melko avoin pohjoisen suuntaan. Alueen maapohja on savea ja maasto on erittäin vaikeakulkuista. Maaston vaikeakulkuisuutta lisäävät Espoonjokeen laskevat ojat. Alue on Espoonjoen niin sanottua tulvaniittyä, joka peittyy herkästi tulvivalla vedellä pitkien sadejaksojen aikana. Suurin osa suunnittelualueesta on alttiina Turunväylän liikennemelulle. Suunnittelualueen kohdalla on käynnissä Turunväylän parannushanke. Hankkeessa tietä nostetaan ja samalla rakennetaan meluaitaa molemmin puolin tietä. Lisäksi korjataan nykyiset tien alitukset ja rakennetaan uusi tien ylittävä silta. Kaavahanke mahdollistaa Kirkkojärvenpuistoon monipuolisen viher- ja virkistysalueen, jonka keskeisenä elementtinä on uusi rakennettava vesialue. Suunnittelua ovat ohjanneet kaavaselostuksen mukaan alueen luontoarvot sekä lähiympäristön kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 30,5 ha. Asemakaava osoittaa pääosan alueesta virkistyskäyttöön. Valtioneuvoston melutason ohjearvot taajamien virkistysalueille (alle 55 db) ylittyvät lähes koko puistoalueen osalta. Alueen luonteen ja keskeisen sijainnin vuoksi alue on kuitenkin osoitettu puistomerkinnällä eikä esimerkiksi suojaviheralueena. Keskeiset toiminnot on pyritty sijoittamaan etäämmälle melun lähteestä. Puistoalueelle osoitetut merkinnät ovat pääasiassa ohjeellisia, koska puistoalueen toiminnoista päätetään tarkemmin puistosuunnitelmassa. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin PL HELSINKI

2 UUDELY/315/07.01/2013 2/4 Alueelle on osoitettu uusi laaja vesialue, sekä merkinnät matonpesupaikalle ja koirapuistolle. Tärkeimmät jalankulun ja pyöräilyn reitit on merkitty kaavaan. Virkistysalueen keskelle on sijoitettu liikerakennusten korttelialue, johon on osoitettu 200 k-m² uutta kerrosalaa puistokahvilaa varten. Turunväylä on osoitettu maantien alueeksi. Alueen rajaus on nykyisen tiealueen mukainen. Alueen kaakkoispäähän on osoitettu siltayhteys jalankululle ja pyöräilylle, kaavassa kohta on osoitettu eritasoristeyksenä. Pintavedet Asemakaavaehdotuksen toteuttaminen ei arvion mukaan tule pitkällä aikavälillä merkittävästi vaikuttamaan alueen pintavesien kuten Espoonjoen vedenlaatuun. Pysyvän suurehkon, matalan vesialueen luominen kaavan mukaiselle virkistysalueelle ei todennäköisesti lisää tai muulla tavoin merkittävästi muuta haitallisten yhdisteiden liukenemista tai kulkeutumista alueelta. On kuitenkin huomioitava, että vesialueen avoimena pitäminen vaatii toistuvia kunnostustoimenpiteitä kuten kasvillisuuden poistoa, mistä aiheutuu hiukkassamennusta ja ravinnepitoisuuksien kasvua myös Espoonjoessa. Nykyisessä tilanteessa kaavaehdotusalueen rehevät tulvaniityt sitovat ravinteita, ja tämän elementin poistuminen saattaa lisätä ravinteiden määrää pintavesissä etenkin tulvakaudella. Toisaalta tulvavesien ohjaaminen kaavanmukaisilla toimilla estää vesien hallitsemattoman leviämisen esim. tiealueille, joista veteen voisi liueta epäpuhtauksia. Kaavaa toteutettaessa tulee kiinnittää huomiota erityisesti rakentamisen aikaisiin pintavesivaikutuksiin. Suurimmat vaikutukset alueen pintavesien laatuun aiheutuvat uusien vesiaiheiden kaivamisen aikana veden samentumisen, ravinteiden liikkeellelähdön ja mahdollisten happamien valumavesien vuoksi. Lisääntyneet vaikutukset voivat jatkua muutamia vuosia. Alueella on todettu olevan ainakin jossain määrin happamia sulfaattimaita, ja mikäli ne joutuvat kosketuksiin ilman kanssa, syntyy happamoittavaa ja metalleja veteen liuottavaa rikkihappoa. Sulfaattimaiden esiintyminen ruopattavalla ja kaivettavalla alueella tulee selvittää kattavasti ja massojen läjitys ja maisemointi alueella suunnitella huolellisesti, jotta happamat valumavesipulssit alapuoliseen Espoonjokeen voidaan ehkäistä. Happamat, metallipitoiset valumavedet voivat vaikuttaa haitallisesti erityisesti Espoonjoen lohikala- ja rapukantoihin. Kulttuuriympäristö Asemakaavamuutos huomioi kulttuuriympäristön.

3 UUDELY/315/07.01/2013 3/4 Luontoarvot Luontoarvot on otettu huomioon. Hulevedet ja tulvantorjunta Kaavan toteuttamisella ei ole merkittävää vaikutusta hulevesien muodostumiseen. Mikäli LPA-alueen kohdalla oleva nykyinen pysäköintialue uusitaan, on samalla suositeltavaa toteuttaa viivytyspainanne hulevesien käsittelyä silmällä pitäen esimerkiksi alueen kaakkoisreunalle. Toimintojen sijoittelussa ja aluevarauksissa on huomioitu suunnitellut Espoonjoen kunnostushanke ja Kirkkojärven tulvasuojeluhanke sekä kaavaehdotuksen aikaan käynnissä oleva Turunväylän korotushanke. Kaava ei ole ristiriidassa kyseisten hankkeiden kanssa. Alin suositeltava rakentamiskorkeus tarkoittaa korkeustasoa, jonka alapuolelle ei tule sijoittaa kastuessaan vaurioituvia tai vahinkoa aiheuttavia rakenteita tai toimintoja. Suositus koskee kaikkea uutta rakentamista, myös yhdyskuntatekniikan (mm. energianjakelu ja vesihuolto) haavoittuvia rakenteita. Alueelle suunniteltu tulvasuojaus on tarkoitettu nykyisen rakennuskannan suojaamiseen. Tuoreimpien laskelmien mukaan keskimäärin kerran 100 vuodessa toistuvan tulvan (vuotuinen esiintymistodennäköisyys 1 %) korkeustaso Kirkkojärven alueella on N ,95 metriä. Suosituskorkeuteen on tarpeen lisätä alueen erityispiirteet ja ilmastonmuutos huomioiden varmuusvarana lisäkorkeus, jonka suuruus Kirkkojärven alueella on n cm. Näin ollen alin suositeltava rakentamiskorkeus kaavaalueella on N ,50 metriä. Rakentamiskorkeutta koskevaa kaavamääräystä 3 tulee korjata niin, että siinä huomioidaan suosituskorkeus N ,50 metriä. Korkeustaso tulee sitoa valtakunnalliseen korkeusjärjestelmään. Kyseinen määräys voidaan esittää esimerkiksi muodossa: Espoonjoen tulvimisriskin vuoksi korkeustaso, jolla vesi voi vaurioittaa rakenteita, on N ,50 metriä, mikä tulee huomioida uudisrakentamisessa. Meluntorjunta ja ilmanlaadun varmistaminen Alue on kokonaan melualuetta, jolla virkistysalueille annettu ohjearvo ylittyy osin merkittävästi. Ottaen huomioon Turunväylän meluntorjunnan haasteellisuuden, ELY katsoo, että kaavassa on riittävästi huomioitu meluun liittyvät näkökohdat. Ainoastaan koirapuiston sijoittamista erittäin meluisalle ja ilmanlaadun kannalta heikolle alueelle tulisi vielä harkita tai pohtia voitaisiinko alueelle tehdä esimerkiksi ylijäämämaista maastomuotoilu, jolla melutasoja voitaisiin laskea koirapuiston kohdalla.

4 UUDELY/315/07.01/2013 4/4 Lisäksi puistosuunnitelmassa tulisi kiinnittää huomiota meluun ja miten melun häiriövaikutuksia voitaisiin estää. Lisäksi tulee välttää oleskeluun tarkoitettujen paikkojen sijoittamista erittäin meluisille alueille (yli 60 db). Kaavamääräykset vesialueen laajuudesta Selostuksessa todetaan, että uuden vesialueen laajuuden tutkiminen on ollut yksi suunnittelun lähtökohdista. Kaavan havainnekuvassa esitetty laajuus on arvioitu toteuttamiskelpoiseksi teknisesti sekä taloudellisesti. Vaikutusten arvioinnissa on todettu, että mitä laajempi vesialue rakennetaan, sitä suuremmat ovat kielteiset vaikutukset luontoarvoihin. Havainnekuvassa esitetty laajuus on mahdollista toteuttaa kuivatyönä, jolloin Espoonjoen luontoarvot voidaan parhaiten huomioida. Kaavamerkinnät mahdollistavat laajemmankin vesialueen muodostamisen. ELY-keskus tuo esiin, että asemakaavassa on täyttääkseen maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset otettava huomioon vaikutusten arviointien tulokset vesialueen laajuuden osoittamisessa kaavamerkinnöin ja määräyksin. Pelkästään puistosuunnitelmaan asiaa ei voi jättää. Liikenne Asemakaava-alueeseen sisältyy osuus Turunväylää (valtatie 1). Turunväylällä on käynnissä parantamishanke, jossa painunutta tietä korotetaan Espoonjoen aiheuttamien tulvaongelmien vuoksi ja tien varteen rakennetaan 1,4 metrin korkuiset meluesteet. Turunväylän liikenteestä aiheutuu puistoksi asemakaavassa osoitetulle Kirkkojärven alueelle valtioneuvoston melutason ohjearvot ylittävää melua edelleen 1,4 metrin korkuisten meluesteiden rakentamisen jälkeen. On kuitenkin arvioitu, että meluesteiden tulisi olla jopa kahdeksan metriä korkeita, jotta melutasoihin tulisi oleellisia muutoksia puiston alueella. Turunväylän parantamista koskevan tiesuunnitelman hyväksymispäätöksessä on todettu, että suunnitellulla meluntorjuntaratkaisulla saavutetaan siedettävä melun ohjearvotilanne. Ratkaisu on hyväksytty, koska kustannusten ja paikallisten olosuhteiden takia ei ole mahdollista saavuttaa melutason ohjearvoja. Uudenmaan ELY-keskus muistuttaa edellä esitetyn perusteella, ettei asemakaavassa puistoksi osoitetulla alueella voida saavuttaa melutason ohjearvoja Turunväylän varteen rakennettavilla melusuojauksilla. Yksikön päällikkö Alueidenkäyttöpäällikkö Aimo Huhdanmäki Brita Dahlqvist-Solin Asiakirja on ratkaistu sähköisesti. TIEDOKSI Leila Laine, Liikonen, Jaakonaho, Wager, Hellas, Puolamäki, Kinnunen, Heikkinen, Puolamäki

5 Tämä asiakirja UUDELY/315/07.01/2013 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument UUDELY/315/07.01/2013 har godkänts elektroniskt Esittelijä Dahlqvist-Solin Brita :25 Ratkaisija Huhdanmäki Aimo :00

Samankaltaiset tiedostot

Lausunto asemakaavan muutosehdotuksesta, Hakaniemen hotelli (Hakaniemenranta), nro 12478

Lausunto asemakaavan muutosehdotuksesta, Hakaniemen hotelli (Hakaniemenranta), nro 12478 Lausunto UUDELY/11537/2017 13.12.2017 Julkinen Helsingin kaupunki/kaupunkiympäristön toimiala - PL 10 (Pohjoisesplanadi 11 13) 00099 Helsinki helsinki.kirjaamo@hel.fi Viite KYLK/HEL 2017 009234 Lausunto